Oulu Retkeilyreitit

Reittitiedot, vuodenaikaiset käytännöt Sanginjoen luonnonsuojelualueella ja Muuraiskankaan reitin oma sivu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, jonka takana on Metsähallitus(1). Mun Oulu kirjoitti kesällä 2024, että Metsähallitus teki Muuraiskankaan kierrokselle ja muille Sanginjoen reiteille uutta maastoviitoitusta samaan aikaan kun pysäköintipaikkoja ja taukopaikkoja uudistettiin — kannattaa lukea ennen lähtöä, jos työmaat tai kaudet vaikuttavat kulkemiseen(2). Oulun kaupungin taustoitus maastoliikuntareitistöstä kertoo myös, miten kaupunki yhdistää olemassa olevia metsäpolkuja pitkiin opastettuihin reitteihin kävelijöille, maastopyöräilijöille ja polkujuoksijoille(3). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa Oulun seudulla helposti saavutettavia harju- ja jokimaisemia; Muuraiskankaan reitti on pitkä merkitty kierros Sanginjoen ja Muuraiskankaan metsissä Oulun itäpuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Maasto on pääosin helppoa kangasta ja metsätietä, mutta kuvausten mukaan Muuraiskankaan harjulla on kivisempi osuus, jonka voi ohittaa oikaisemalla metsäautotietä kohti Sanginjoentietä(4). Sanginjoen ylityksessä mainitaan usein pieni kapulalossi; yhteisön reittimerkinnöissä esiintyy myös vaihtoehto golfkentän sillan kautta, jos lossi ei sovi(4). Kesällä golfkentän kahvila on mainittu kätevänä puolivälin taukopaikkana pitkällä kierroksella(4). Visit Oulu luonnehtii Sanginjoen retkeilyaluetta laajemmin ja viittaa esimerkiksi Isokankaan kierrokseen samaan maisemavyöhykkeeseen kuulumisesta(5). Talvisin erillinen Muuraiskangas-Kiiminki moottorikelkkareitti kulkee samalla seudulla kuin tämä kesäinen patikka- ja pyöräilykierros. Tarkista aina ajantasainen pysäköinti, kiertot ja sulut Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivuilta(1).

Luontopolkuja koskevat kausihuolto, polttopuukäytännöt ja se, ettei Oulun kaupungin luontopoluilla ole erillistä talvikunnossapitoa, löytyvät Oulun kaupungin luontopolut-sivuilta(1). Visit Oulu kokoaa tämän retken luontevasti muiden oulualueen kävelyjen ja päiväretkien joukkoon(2). Oulu on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa; Yli-Ii kuuluu hallinnollisesti Ouluun itäisten kylien alueena. Yli-Iin luontopolku on noin 24,2 kilometriä meidän kartalla metsä-, suo- ja järviluoteisessa maisemassa Pahkalan, Tannilan ja Yli-Iin kylien itäpuolella Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla. Kyseessä ei ole lyhyt kierros: leipää ja suunnitelmaa tarvitaan, jos mietit edestakaisin kävelyä, yhteiskyytiä tai koko päivän mittaista retkeä. Reitti kulkee osin samaa linjaa kuin Vitsasuon luontopolku, joten voit verrata myös sitä lyhyempää reittiä, jos haluat keskittyä erityisesti Vitsasuon torni- ja laavukimppuun. Noin ensimmäinen neljännes vie Vitsasuon reunaan, missä Vitsasuon laavu ja Vitsasuon Lintutorni ovat kävelymatkan päässä toisistaan—tyypillinen sisämaan suolinnustoiminnan taukopaikka laavulla. Koilliseen päin Pikku Mättäisjärvi Nuotiopaikka tarjoaa tulipaikan pienen järven rannalla, ja Iso Mättäisjärven laavu sekä Iso Mättäisjärven Lintutorni kehystävät hieman isompaa järvilohkoa pidemmälle keskelle päivää sopivalle tauolle. Myöhemmin Koutuanjärven laavu pitää Koutuanjoen varsipuitteissa, ja matkan loppupuolelta löytyy Taukopaikka, yksinkertainen levähdyspaikka myöhempien kilometrien kohdalla. Kuivakäymälät liittyvät luontevasti laavuihin ja taukopaikkoihin, eikä niitä tarvitse erotella nimellisinä etappina. Rakenteiden hoito ja kaupunkitasoinen ohjeistus on koottu retkeilyrakenteiden hoito- ja käyttösuunnitelmaan(3). Juomapullo ja varapuut laavuille kannattaa pakata: kaupungin ohjeistus muistuttaa, että vaikka joillekin paikoille tuodaan puita, omat klapit varmistavat nuotion(1).

Kalimeenkierros on noin 5,9 kilometrin merkitty päiväretki Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Kartat, palvelurakenne ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Kalimeenkierros-sivulta(1). Visit Oulu sijoittaa tämän lenkin laajempaan Sanginjoen ja Isokankaan kävelyverkkoon, jos suunnittelet pidempiä yhdistelmiä(2). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa koko kierroksen Nuutinpalon pysäköinniltä Kalimeenlammen ja Myllykosken maisemiin—hyvä lisäluku maastosta ja vauhdista(3). Reitti on Sanginjoen alueen pohjoisin merkitty päivälenkki. Lyhyt sorastettu jana yhdistää pysäköintialueen varsinaiseen ympyrään; siitä eteenpäin polku vaihtelee suon ylittävien pitkosten, tavallisen metsäpolun ja Kalimeenojan siltojen välillä(3). Opasteina on keltaisia vinoneliömerkkejä puissa(3). Myötäpäivään kulkeminen on suositeltava, jolloin Myllykosken taukopaikka osuu kävelyn loppupuolelle(1)(3). Alussa tulevat Kalimeenkierros Tulipaikka ja Kalimeen tulipaikan käymälä. Noin kolmen kilometrin kohdalla reitti saapuu Myllykosken koskialueelle: Myllykosken Laavu Oulu, Kalimeenkierros Laavu, Kalimeen Tulipaikka ja Myllykoski käymälä ovat lähekkäin—sopivat pidemmälle tauolle veden äärellä(3). Noin 5,5 kilometrin kohdalla laavu Kalimenlampi Oulu ja Kalimeen laavun käymälä sijaitsevat Kalimeenlammen rannalla, missä pitkospuut johtavat avosuon ja rantametsän läpi(3). Ennallistettujen suon osuuksien ja vanhemman kuusikko–männikön välissä maisema on rauhallinen; korkeammalla maastossa on kivisempi pätkä ennen laskua takaisin ojan tuntumaan(3). Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitti ja Isokankaan kierros jakavat samat taukopaikat; voit jatkaa päivää tai lisätä matkaa, jos tunnet nuo naapurilenkit(2). Moottorikelkkareitti kulkee osin samaa käytävää; väistä ja anna tietä talvisin risteilykohdissa(2).

Ajantasaisimmat tiedot Sanginjoen luonnonsuojelualueen reiteistä ja palveluista löytyvät Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivulta(1). Visit Oulu -sivuston Sanginjoen Loppula -kohde kertoo käytännön käytästä luontokeskukseen ja alueelle (Sanginjoentie 1101)(4). Retkipaikka-artikkeli täydentää maastokuvausta: toimintapisteet pidemmällä jokivartta kiertävällä lenkillä, Sadinkosken taukopaikan palvelut ja vaaleanpunaisten merkkien käytös (2). Kaleva uutisoi syksyllä 2025 Metsähallituksen Luontopalveluiden esteettömyyskunnostuksista Loppulan päälenkillä—tarkista ajankohtaiset tiedot, jos suunnittelet esteetöntä tai pyörätuolilla tapahtuvaa käyntiä (3). Meidän kartallamme tämä reitti on noin puolen kilometrin mittainen jokivarttaosuus Lemmenpolun nuotiopaikkojen tuntumassa. Se ei ole lenkki: polku kulkee Sanginjokivarrella, jossa Tulipaikka 5 on aivan polun vieressä, Tulipaikka 6 hieman kauempana ja Tulipaikka 7 lähellä osuuden toista päätä. Samalla alueella ovat Tulipaikka 2, Tulipaikka 3 ja Tulipaikka 4 hieman sivussa päälinjasta, ja Lemmenpolku kuivakäymälä palvelee Lemmenpolun kävijöitä. Nämä tauko- ja nuotiopaikat tekevät alueesta suositun päiväretkikohteen. Pidempään retkeen voit jatkaa Lemmenpolku (Sanginjoki, Oulu) -reitille, joka jakaa Tulipaikka 5:n ja useita muita pysähdyksiä tämän osuuden kanssa ja on meidän kartallamme noin 1,5 kilometriä; Sanginjoen P-paikka sijaitsee parkkipaikan lähellä. Laaksossa on myös pidempiä Metsähallituksen reittejä, kuten Kalimenpolku ja Isokankaan retkeilypolku, joita luontokeskuksen sivut kuvaavat(1)(4). Maasto on helppoa: soraa ja metsäpolkua, joki pysyy lähellä. Nuotiot vain merkityillä nuotiopaikoilla. Varo omia polttopuita, jos et ole varma puutarjonnan tilanteesta. Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Sanginjoki on noin kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä keskustasta.

Ajankohtaiset tiedot sulkuajoista suurten tapahtumien aikana, polttopuiden jakelusta ja Koitelin palveluista löytyvät Oulun kaupungin Koiteli-sivuilta(1). Sama virkistysalue on kuvattu Luontoon.fi-palvelussa(2). Visit Oulu tiivistää koskimaiseman ja saarten kävijäkokemuksen(3). Retkipaikka kuvaa käytännössä, miltä Koitelinkosken kuohuilla käynti tuntuu(4). Koitelinkosken ulkoilureitti on noin 2,1 kilometriä Kiiminkijoen koskialueella Kiimingin suunnassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Laajempi Koitelin kokonaisuus on pitkä, lähes luonnontilainen koskijuoksu, jossa useita saaria yhdistävät riippusillat; tämä retkeilyreittiosuus kulkee rannan ja palvelupisteiden tuntumassa, joissa nuotio- ja grillauspaikat sijoittuvat(1)(3). Reitti ei ole suljettu lenkki. Reitin suuntaan tultaessa tulevat ensin Koitelinkosken Tulipaikka 3 ja Koitelin ulkokuntoilupaikka. Hieman edempänä ovat Koitelinkosken tulentekopaikka 3 ja Koitelinkosken Nuotiopaikka 2. Keskiosassa ovat Koitelinkosken esteetön tulentekopaikka ja toinen Esteetön tulentekopaikka, sitten Koitelinkosken grillipaikat 4. Loppupäässä ovat Koitelinkosken tulentekopaikka, Koitelinkosken Grillikodat 5 ja Koitelinkosken Grillikota 6 ennen Iso-Kraaselin Tulentekopaikkaa. Kuivakäymälät keskittyvät Koitelin pääpalvelualueille eivätkä ole jokaisen taukopaikan yhteydessä(1). Kiiminkijoen pitkä melontareitti Kodanovisen melontareitti kulkee samaa koskimaisemaa varten, jos haluaa yhdistää käynnin melontaan. Koiteli on yksi Oulun seudun tunnetuimpia ulkoilukohteita, ja kävijämääristä annetaan virallisissa lähteissä eri pyöristyksiä kymmenien tuhansien vuosivieraitten luokkaan(1)(3).

The path starts by Finlandia Hotel and goes to a bird tower and outdoor grill.

Hiking trail in Oulu

Isokankaan kierros on noin 9,9 kilometrin päiväretkeilylenkki Oulun itäpuolen Sanginjoen–Kalimeen–Isokangas -alueella; reitti kulkee metsämaisemassa, avaraampien kangas- ja harjujaksojen vieressä sekä Isokankaanjärven rantavyöhykkeen tuntumassa(1). Pohjois-Pohjanmaa näyttäytyy täällä rannikkotasangon ja sisämaan metsäkäytävien yhdistelmänä, ja Oulu on autolla vain lyhyen siivun päässä, vaikka polulla tunnelma on jo erämaisempi. Metsähallitus kuvaa tämän kiertoreitin nimellä Isokankaan kierros Luontoon.fi-palvelussa(1). Oulun kaupungin Sanginjoen luonnonsuojelualueen esittelysivu auttaa hahmottamaan laajemman suojelukokonaisuuden ja kertoo alueen siirtymisestä Metsähallituksen hallintoon keväällä 2021(2). Retken luonne on päiväpoluksi monipuolinen: kuusi- ja mäntymetsää, paikoin pitkospuita märissä kohdissa, useita laavuja ja nuotiopaikkoja taukoja varten—ei tunturihuippuja, mutta selkeästi enemmän rakennetta kuin pienellä kuntopolulla. Kuvauksissa korostuvat vaihtelevat metsätilat ja järvimaisemat Asmonkorven kaltaisten vanhemman metsän pintojen ympärillä(3). Retkipaikka käy läpi Kalimeen–Isokangas -laavut käytännöllisesti ja kuvaa, miten Kalimeenkierros, Isokangas ja lyhyet linkit yhdistyvät pidemmiksi laavukiertoihin; tekstissä mainitaan myös Nuutinpalon pysäköinti Ylikiimingintiellä, jos haluat lähteä liikkeelle isomman tien varrelta(3). Oman karttamme etäisyyksillä: ensimmäisen kilometrin aikana olet jo Kalimeenkierros Tulipaikan ja Korpilampi Oulu -vuokratuvan kulmauksen tuntumassa—tyypillinen kohta varusteiden säätöön ja muiden retkeilijöiden kohtaamiseen vilkaisimpina viikonloppuina. Noin 2,8 kilometrin kohdalla Viehkon laavu on tiukasti reitin varrella; sen yhteydessä on kompostikuivakäymälä, joten päiväretkeilyyn töihin jää järkevä tauko ilman, että huusseja tarvitsee lukea nimellä esiin esittelemällä. Reitin puolivälin jälkeen Ahinmajan suunnalla kuljet Ahinmaja, vuokratupa, Ahinmajan laituri, Kalimeenkierros Laavu 2 - Oulu ja Isokankaanjärven P-paikka -parkkipaikan haarautuma; kuivakäymälät sijoittuvat näiden palvelupisteiden yhteyteen. Kalimenlammen laelle palautuessa laavu Kalimenlampi Oulu ja Kalimeen laavun käymälä ovat käytännössä samassa kilometrinurkassa—rauhallinen päätöstauko ennen Kalimeenkierrokseen yhdistämistä tai autoparkkille palaamista. Verkosto tietokannastamme: Kalimeenkierros jakaa pohjoispään nuotiopaikat, pidempi Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitti sitoo monia samoja laavuja yli 18 kilometrin yhteyslenkkiin, Riistapolku ja UUSI Korpilammen kierros tarjoavat lyhyet luontolenkit Korpilampi Oulun ympärillä, ja UUSI Isokankaan kierros kulkee osittain päällekkäin virallisesti hieman eri viivatun vaihtoehdon kanssa—hyödyllinen vertailu, jos vertailet GPX-tiedostoja ennen lähtöä(1). Alueella kulkee myös moottorikelkkareitti; kesäisen kävelijän kannattaa pysyä omilla merkinnöillään ja väistyä talvisessa moottoriliikenteessä asianmukaisesti(1). Kunnostuskeskustelu: Metsähallitus tiedotti kesän 2023 pitkospuiden uusimisesta ja tilapäisistä katkoista Isokankaan ja Korpilammen kierroksilla; samalla linjauksia siirrettiin Loppulan pysäköinnin kautta ja otettiin käyttöön uusia yhdyspolkuja Kalimeenkierrokseen(4). Kannattaa vahvistaa ajankohtainen reitti Luontoon.fi:n Sanginjoki -katsauksen kautta ennen retkeä(4). Sanginjoen luontokeskus Loppula luonnehtii Isokankaan retkeilypolun pituudeksi noin 10 kilometriä ja merkitsee reitin karttaansa punaisella—käytännön apu, kun luulet lukeneesi oikean silmukan maastossa(5). Retkipaikka täyttää tunnelmaa laavuittain—suojaa tuulelta, vedenhakua, yöpymisherkkyyttä—mutta ei korvaa virallista ohjetta(3). Aloita suunnittelu Luontoon.fista, ja lue tarvittaessa Oulun kaupungin Sanginjoki-ohje ennen lähtöä kaupungista(1)(2).

Martimon retkeilyreitti on noin seitsemän kilometrin pituinen pistokulkua metsäpoluilla Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Sulkuista, käyttöehdoista ja koko Sanginjoen reitistöstä saat ajantasaisimmat tiedot Luontoon.fista(1) ja Oulun kaupungin luontosivuilta(2). Visit Oulu tiivistää Sanginjoen luontopuiston tunnelmaa: helppokulkuista päiväretkimaisemaa, vanhoja kuusikoita, korpien ja kuivien harjujen vaihtelua, suosittua kalastusjokivartta nuotiopaikkoineen ja monipuolista lintuhavainnointimahdollisuutta(3). Retkikirjoittaja Tapani Kunnas kuvaa Retkipaikkassa Kalimeen–Isokankaan aluetta, jossa märät kohdat on paikoitellen pitkostettu ja laavuja on useissa järvi- ja rantasolmuissa; kokonaisuuksia voi yhdistää päivälenkeiksi, joiden mitta jää selvästi alle kahdenkymmenen kilometrin(4). Loppulan retkiblogi nimeää Sanginjoen pääviitoitetut päiväreitit (Kalimenpolku, Isokankaan retkeilypolku, Sanginjoen riistapolku) ja kertoo Lemmenpolun suosituista jokivarren nuotiopaikoista(5). Suomen Luonto -juttu Sanginjoen talvimetsästä kuvaa merkittyjä polkuja, pitkospuita suon ylityksissä ja opastauluja sekä havainnollistaa, miten lumi tasoittaa maiseman(6). Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan monipuolisista ulkoilumaisemistaan. Tällä kävelyreitillä kannattaa sovittaa oma askel ja tauot vaihtelevan metsä- ja suomaiseman mukaan.

Akionlahden lintulenkki on noin 3,1 km:n reitti Akionsaarella. Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ja Varjakka on yksi kaupungin suosituimmista luontokohteista, reilun 20 km:n ajomatkan päässä keskustasta. Polku kiertää saaren ympäri kuusivaltaisessa metsässä noin tunnin kävelyssä. Oulun kaupunki ylläpitää ajantasaisia tietoja alueesta Akionsaari ja Varjakka -sivullaan(1). Reitin päänähtävyys on Akionlahden lintutorni saaren etelärannalla. Noin 2,5 km:n kohdalla pääpolusta erkanee merkitty sivupolku tornille, josta avautuvat avarat näkymät suojellulle Akionlahdelle. Akionlahti on 263 hehtaarin Natura 2000 -suojelualue — maankohoamisen myötä noin 400 vuotta sitten syntynyt kluuvijärvi, jonka suurin syvyys on vain 1,3 metriä. Alueella pesii yli 50 lintuvesilajeille ominaista lajia. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan arvokkaista kosteikkoalueen linnustoistaan, ja Akionlahti on niistä kansainvälisesti merkittävin: kevätmuutolla rantalietteillä voi levähtää yli 2 000 kahlaajaa ja syysmuutolla yli 2 000 vesilintua samanaikaisesti. Tornin lähellä on infotauluja alueen linnustosta. Reitin alussa, noin 0,28 km:n kohdalla, on Akionlahden tulentekopaikka pääpolun välittömässä läheisyydessä. Oulun kaupunki ei toimita polttopuita Akionlahdelle — tuo omat mukanasi(1). Noin 0,9 km:n kohdalla saaren pohjoislaidalla on Akionlahden laavu, josta avautuu näkymiä Varjakan saaren suuntaan. Laavu on tunnettu mukavana levähdyspaikkana rauhallisella vesimaisemalla. Lenkkin loppupuolella reitin lähellä on Varjakan uimapaikka, jossa on laituri, pukuhuoneet ja käymälä. Varjakan saaressa on Varjakan saaren tulentekopaikka, joka on erityisesti kevättalvisin suosittu ulkoilupaikka. Kesäisin saareen pääsee Varjakan vierasvenesatamasta omalla veneellä tai perinteisellä kapulalossilla. Varjakan saaren vanhat saharakennukset ovat muistutus alueen teollisesta historiasta — parhaimmillaan 1900-luvun alussa saha työllisti noin 700 henkilöä(3). Polku on merkitty maastoon valkoispäisillä tolpilla. Maasto on pääosin tasaista, paikoin juurakkoista. Taipaleita.com kuvaa lenkkiä leppoisaksi metsäkierteeksi täynnä linnunsirkutusta, vaikka linnut itsessään pysyvät poissa näkyviltä(2). Pysäköintialueen takana polku jatkuu mantereen puolelle, suojellulle merimerkkimännylle ja Varjakan kartanon alueelle.

Reittikuvaukset, kartat ja laajempi Sanginjoen reittiperhe löytyvät Luontoon.fi-sivustolta, jota Metsähallitus pitää ajan tasalla(1). Visit Finlandin Sanginjoki-esittely kertoo, millaisessa kuusikko–soi–harjumaastossa kuljetaan, muistuttaa luonnonsuojelualueen säännöistä ja toistaa, että kohdetta hoitaa Metsähallitus(2). Retkipaikan artikkeli Kalimeen–Isokkaiden laavuista nimeää päämetsätiet, Ylikiimingintien varren Nuutinpalon pysäköinnin ja sen, miksi pitkospuut nousevat esiin kosteissa kohdissa tällä harju–suovyöhykkeellä(3). Taipaleita-blogissa kuvattu Loppulan lähtöretki koskee Korpilammen kierrosta, mutta teksti näyttää miten opastaulusta jatkuu pidemmät Isokangas-vaihtoehdot, miksi pitkospuut saattavat muuttua liukkaiksi syksyn pakkasilloilla ja ettei Sanginjoen ulkoilureittejä koneellisesti talvikunnossapidetä, vaikka pääpysäköinti aurataan(4). Reitin pituus on noin 8,3 kilometria. Pohjois-Pohjanmaa näkyy tässä yhdistelmänä kuivaa harjukangasta ja avosuota; reitti kulkee Oulussa Kalimeen–Isokkaiden retkeilyvyöhykkeellä, noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään. Alkupäässä ohitat Korpilampi Oulun ja Korpilammen kompostikäymälän kuivakäymäläparin vajaan kilometrin jälkeen—selkeät tunnusmaalit, jos liität matkaan Korpilammen kierroksen tai Riistapolun. Noin kolmen kuulumissa Viehkon laavu ja Viehkon kompostikäymälä kutsuvat tauolle ennen avoimempiin suomaisemiin väljäävää osuutta. Isokankaanjärven länsiranta on palvelujen tihein kohta: Isokankaanjärven P-paikka osuu ajoneuvoille suoraan viitoitetun osuuden viereen, Kalimeenkierros Laavu 2 odottaa saman pituusasteikon varrella ja Isokankaanjärven käymälä palvelee parkkipaikan käyttäjiä. Rannan tuntumassa ovat myös Ahinmaja, vuokratupa, Ahinmajan laituri ja Polttopuusuoja-kuivakäymälä, Ahinmaja—vuokra- ja laituritiedot kannattaa tarkistaa meidän Ahinmaja-sivulta, jos suunnittelet pidempää pysähdystä. Päivää voi jatkaa liitoksilla Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitin, Isokankaan kierroksen, UUSI Korpilammen kierroksen, Riistapolun ja Luontoon.fi:ssä oman reittikorttinsa saavan Kalimeenkierroksen suuntaan(5). Visit Finland luonnehtii reittialustaa helppona ja vaille jyrkkiä seinämiä, vaikka juurakoita ja kiviä tulee edelleen polun pintaan(2). Taipaleita muistuttaa, että pitkospuut voivat yllättää liukkaudella säärintamoiden vaihdellessa(4).

Vitsasuon luontopolku on noin 12,4 kilometrin pituinen päätepisteestä päätepisteeseen kulkeva vaellus Oulun koillispuolella Pohjois-Pohjanmaan järvi-, joki- ja suomaisemissa. Reitti jakaa laavut, taukopaikan, lintutornit ja nuotiopaikan pidemmän Yli-Iin luontopolun kanssa; Luontoon.fi(1) kertoo koko Yli-Iin luontopolusta likimäin 24,2 kilometrin mittaisena, puissa valkoisilla maalimerkeillä sekä lähtökuvauksella Kierikkikeskuksen seudulta. Oulun kaupungin luontopolkuja koskevilta sivuilta(2) löydät kunnossapidon ja kesäkauden huollon linjauksia sekä havaintoja polttopuista laavujen luona. Oulu toimii hyvänä tukikohtana; Visit Oulu(4) kokoaa luonto- ja pyöräilyvinkkejä, jos olet liikkeellä useampana päivänä. Alkumatkasta, likimäin 1,5 kilometrin kohdilla, Taukopaikka tarjoaa katoksen alle pysähtymiseen. Noin 4,3 kilometrin kohdalla Koutuanjärven laavu sopii pidemmälle tauolle veden ääreen. Iso Mättäisjärvet rytmittävät keskiosan: Iso Mättäisjärven Lintutorni antaa näkymiä ison järven yli noin 6,8 kilometrin tienoilla, ja Iso Mättäisjärven laavu on lähellä rantaa hieman etelämpänä—yhdistä tornivisiitti ja tauko luontevasti. Likimäin 9,4 kilometrin kohdalla Pikku Mättäisjärvi Nuotiopaikka täydentää kokonaisuuden nuotiolla pienemmän järven rannalla. Vitsasuon osuudella lintu- ja taukopalvelut keskittyvat: Vitsasuon Lintutorni ja Vitsasuon laavu ovat käytännössä vierekkäin noin 11 kilometrin kohdalla Vitsasuon laidalla. Oulun kaupungin lintutorniesitteet(3) kuvaavat sisämaan tornien ympäristöä usein järvi- tai suoluontona, mikä sopii tämän tornin maisemaan. Jos kaipaat pidempää päivää, samat palvelut löytyvät Yli-Iin luontopolulta; koko reitistön palvelut ja kuvaus ovat Luontoon.fi:ssä(1). Laajemmalla Kiimingin ja Yli-Iin seudulla kulkee myös kelkkauria—hyvä tietää talvikävelyssä tai ladulla, vaikka tämä polku itsessään on hiljainen retkeilyreitti.

Pilpasuon luontopolku vie Oulu alueen suosituimpaan luontokohteeseen — laajaan, lähes ojittamattomaan suoalueeseen Itä-Oulussa, noin 20 km päässä kaupungin keskustasta. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pilpasuo on yksi Oulun pidetyimmistä retkeilykohteista, ja Oulun kaupunki ylläpitää retkeilypalveluja. Ajantasaiset reittipalvelutiedot löytyvät Oulun kaupungin Pilpasuo-sivulta(1). Alueella on kaksi reittiä samalta parkkipaikalta. Lystireitti (1 km, punaiset merkit) kiertää Pahalammen 30 minuutissa ja sopii erityisesti pienten lasten kanssa liikkuville. Aistireitti (7 km, siniset merkit) vie laajemmin suon reunoilla ja kestää noin kaksi tuntia. Molemmat reitit ovat teematuttavia: niiden varrella on luontoaiheisia tehtävätauluja, jotka ohjaavat havainnoimaan luontoa eri aistein. Lystireitillä on 4 tehtävää, Aistireitillä 8. Aistireitti kulkee vaihtelevassa maastossa pitkospuita pitkin. Reitti nousee Ala-Korkiakankaalle, joka on 6 500 vuotta sitten meressä pieneksi saareksi jäänyt louhikkoalue, nykyisin 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä on reitin haastavin osuus, mutta myös yksi kohokohdista — louhikolla on hyvä levähtyä ja suomaisema avautuu joka suuntaan. Sieltä reitti laskee avaralle avosuolle, josta se jatkuu Pilpakankaalle, kuivalle männikölle suon laidassa. Reitin varrella on kolme taukopaikkaa. Pilpasuon laavu noin 2,3 km:n kohdalla Pahalammen lähellä tarjoaa nuotiopaikan polttopuuliitereineen. Noin 3 km:n kohdalla Pahalammen toinen tulentekopaikka on toinen nuotiopaikka lammen rannalla. Noin 5,3 km:n kohdalla Pilpakankaan laavu sijaitsee Pilpankankaan männikössä avosuon äärellä — hyvä levähdys- ja nuotiopaikka. Oulun kaupunki toimittaa polttopuita laavuille maaperän kantaessa, mutta ne loppuvat usein nopeasti; omien puiden ottaminen mukaan on suositeltavaa. Kuivakäymälä on vain Pahalammen rannalla lyhyemmän reitin puolella. Laavuilla yöpyminen on sallittu; telttailu on kielletty rauhoitusalueella. Roskalaatikoita ei ole — roskat on vietävä mukanaan. Pilpasuo on Natura 2000 -suojelukohde ja osa valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa. Alueella on 23 erilaista suotyyppiä. Lintuharrastajille Pilpasuo on erityinen: niittykirvinen, keltavästäräkki ja kurki viihtyvät alueella, ja kahlaajista tavataan liro ja valkoviklo. Lapinpöllö, helmipöllö ja huuhkaja asuvat Pilpasuolla. Harvinaisista lajeista tavataan mm. EU:n luontodirektiivin suojelema lettorikko. Oulujokilaakson Tervareitistö kulkee Pilpasuon läpi Pilpakankaan laavun kautta. Tämä 32,9 km:n kesäretkeilyreitti yhdistää Pilpasuon Sankivaaraan lännessä ja Pilpajärven laavulle, Kallioselän kämppään sekä Rokuan kansallispuistoon idässä. Talvella Oulujokilaakson Tervareitistö Latu on 97 km:n hiihtolatuverkosto Oulun ja Rokuan välillä; talvireitti kiertää Pilpasuon länsipuolelta Pilpaselän kautta. Pilpasuon parkkipaikalta pääsee liittymään molempiin reitteihin. Karttaselaimen päiväretkikertomus tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen Aistireitistä valokuvineen ja GPS-reitintallenteen, joka vahvistaa reitin pituudeksi 7,1 km(3). Vagabonda kuvaa toukokuista vierailua, jolloin reitti oli keväisessä loistossaan(4). Molemmat ovat lukemisen arvoisia ennen ensivierailua. Kesällä lenkkarit riittävät useimmiten; keväällä tai pitkien sateiden jälkeen vedenpitävät kengät ovat suositeltavia, sillä jotkin kohdat voivat olla kosteita. Reitistöllä ei ole talvikunnossapitoa, mutta reitit pysyvät kulkukuntoisina vilkkaan kävijämäärän ansiosta. Maastopyöräily pitkospuilla on kielletty.

Valkiaisjärvi–Loppula on noin 2,3 kilometrin mittainen yhdensuuntainen metsäyhteys Valkiaisjärven seudulta Loppulan palvelualueelle Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulun pohjoispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus esittelee reitin valtakunnallisesti nimellä Metsänvartijan polku Luontoon.fi-palvelussa(1). Mun Oulu tiivistää laajemman Valkiaisjärvi–Loppula-yhteyden noin 10 kilometriin uusine opasteineen sekä tauko- ja pysäköintipaikkauudistuksineen osana Sanginjoen kesän 2024 rakennussyklissä(2). Oulun kaupunki huomauttaa, että alueen retkeilyrakenteet siirtyivät Metsähallituksen hoitoon vuonna 2021; Oulun kaupunki kokoaa luontopolut-taustat ja hoito- ja käyttösuunnitelman luontopolut-sivulleen(3). Kaleva seurasi myöhemmin ulkoilureitistön jatkamista kohti Valkiaisjärveä Knuutilankankaan suunnalta: kulutusherkkiä kohtia sorastetaan ja pieniä siltoja rakennetaan noin yhdeksän kilometrin yhteiseen polkuverkkoon, joka on suunniteltu monen lajin käyttöön(4). Sanginjoen luontokeskus Loppula kuvaa Loppulaa vilkkaana itäporttina Sanginjokeen: kesäisin kahvilatoimintaa, talvisin latuyhteyksiä ja runsaasti valinnanvaraa jatko-osuuksista Kalimenpolulle, Isokankaan retkeilypolulle ja lyhyelle Sanginjoen riistapolulle, jos järven ja Loppulan välinen osuus jää vain alkupalaksi(5). Maasto on tyypillistä pohjoisboreaalista metsää ja järven rantavyöhykettä; vuoden 2024 urakat korostivat kulutuskohtia, uusia opasteita ja taukopaikkoja muualla reservaatissa, joten vilkkailla linjoilla pinta pysyy hoidettuna mutta kone- ja työmaa-aikataulu kannattaa tarkistaa Luontoon.fista(1)(2). Lyhyen matkan reitti kulkee hyvin lähellä Muuraiskangas-Kiiminki moottorikelkkareittiä, jossa talvinen moottorikelkkaliikenne voi olla vilkasta—huomioi tämä, jos yhdistät retkiä. Oulu sijaitsee kätevästi meren lähellä Pohjois-Pohjanmaalla; pidempään päivään kannattaa yhdistää Luontoon.fi:n kuvaukset esimerkiksi Kalimeenkierroksesta, Isokankaan kierroksesta tai Muuraiskankaan kierroksesta.

Letonniemen luontopolku on noin 2,1 kilometrin ympyräreitti Letonniemen luonnonsuojelualueella, noin 6 kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Reitin ajankohtaisimmat tiedot ja mahdolliset sulkemiset löydät Oulun kaupungin Letonniemi-sivulta(1). Letonniemen luonnonsuojelualue on 44 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -kohde, joka perustettiin vuonna 1994 esittelemään Perämeren maankohoamisrantaa ja merestä metsäksi kehittyvää luontoa. Letonniemi on myös tärkeä tutkimus- ja opetuskohde maankohoamisen seurannalle. Polku kulkee rehevän koivumetsän halki niemen kärkeen ja takaisin. Alkuosuus sujuu pitkospuita pitkin yli kilometrin matkan; paluureitti on leveämpää sorastettua polkua. Korkeuseroja ei ole juuri lainkaan. Keväällä ja korkeiden merivesien aikaan reitillä voi olla märkiä kohtia, joten kumisaappaat voivat olla tarpeen. Noin 1,1 kilometrin kohdalla reitti saapuu Piispanletoon, jossa sijaitsevat Letonniemen tulentekopaikka katoksineen, piknikpöytineen ja puuvajoineen sekä vieressä Letonniemen lintutorni. Torni on lähellä rantaviivaa, joskin koivusto hieman peittää merinäkymää. Taukopaikka sopii hyvin kahvitauolle — märimpinä aikoina polttopuiden toimittaminen voi kuitenkin olla tauolla. Reitin varrella on myös historiallinen nähtävyys: 1940-luvulla rakennettu pieni majakka, joka ohjasi aluksia Toppilan satamaan. Se seisoo nyt noin 150 metriä nykyisestä rantaviivasta metsän keskellä — havainnollinen todiste maankohoamisesta. Rakennettaessa Piispanletto oli vielä erillinen saareke; sana letto tarkoittaa paikallismurteessa pientä avonaista saarta. Visit Oulu(2) nostaa majakan esiin yhtenä reitin erikoisuuksista. Alue on erinomainen lintukohde. Koivumetsässä elävät pajulintu, peippo, pikkutikka, punarinta ja lehtokurppa; kapeilla rantaniityillä liikkuvat punajalkaviklo, meriharakka, kuovi ja taivaanvuohi. Lintujen pesintäkaudella (touko–heinäkuussa) rantaniityillä ja luhdilla liikkumista tulee välttää. Alueella elää myös jäniksiä ja hirviä. Reitin varrella noin 1,8 kilometrin kohdalla on Rajahaudan uimaranta — kesällä kätevä lisäkohde kävelylle. Reitistöllä ei ole talvikunnossapitoa, mutta polku pysyy yleensä hyvin kuljettavassa kunnossa runsaan kävijämäärän ansiosta. Liikkuminen on sallittua vain merkityillä reiteillä; kasvien vahingoittaminen on rauhoitusmääräyksin kielletty, mutta marjoja ja sieniä saa poimia. Moottoriajoneuvot on kielletty koko alueella, eikä pitkospuita saa ajaa maastopyörällä. Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoitti Retkipaikka.fi:ssä(3) toukokuun 2024 käynnistään: reitti oli kuivana ja lenkkaritkin riittivät, opasteet olivat melko hyvät ja Piispanleton taukopaikalla oli mukava tunnelma.

Lemmenpolku on noin 1,5 kilometrin mittainen helppo, yhdensuuntainen Sanginjoen rantatörmää seuraava retkeilypolku Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulun pohjoispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus on vastannut suojelualueesta keväästä 2021; koko kohteen palvelut, säännöt ja laajempi reitistö löytyvät Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivuilta(1). Visit Oulu kuvaa maisemaa helppokulkuiseksi päiväretkikohteeksi, jossa joenvarsi ja vanhametsäinen kangas vuorottelevat ja nuotiopaikkojen tiheys pitää taukovälit lyhyinä(2). Oulun kaupunki pitää yllä lyhyttä luonnonsuojelualueen esittelyä ja huomauttaa, että retkeilyrakenteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia päivitettiin, kun alue siirtyi Metsähallituksen hoidettavaksi(3). Käytännössä reitti sopii koko perheelle: Sanginjoen P-paikalta kävellessä tulee ensin Tulipaikka 1 ja Tulipaikka 2, törmä loivenee kohti vetta ja kuusivaltaista metsää, Lemmenpolku kuivakäymälä tulee suunnilleen puoliväliin ja matka jatkuu Tulipaikka 3:n, Tulipaikka 4:n, Tulipaikka 5:n, Tulipaikka 6:n ja Tulipaikka 7:n kautta länttä kohti. Kompostikäymälä Loppulan viereinen P-paikka liittyy itäpään taukopaikkaverkostoon Loppulan suunnasta tultaessa. Tulipaikka 5:n tienoilla yhtyy Loppulan kierros, lyhyt lenkki kartallamme, jolla voi jatkaa samaa jokivarren tunnelmaa. Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kertoo pidemmästä Loppulan kierroksesta mutta kuvaa hyvin samaa nuotiorantaa ja Sanginjoen uudempaa opaste- ja taukorakennetta(5). Pohjoisen Polut kertoo, että virallinen nimi jokivarrelle on vaihdettu Sanginjokivarsiksi, jotta se ei sekoitu toiseen Lemmenpolkuun Oulun seudulla ja jotta hälytysajoneuvot löytävät oikean kohteen(4). Matkaa Oulun keskustasta kertyy noin 16–20 kilometriä. Lue suojelualueen säännöt ennen retkeä: jokamiehenoikeudet eivät ole automaattisesti voimassa samalla tavalla kuin tavallisessa metsässä, erityisesti tulentekoon ja kalastukseen liittyen(1)(2).

Hirvisuon luontopolku on hyvin lyhyt kävely — kartallamme noin 0,4 km yhteen suuntaan — Hirvisuon suojelualueella valtatien 20 varrella Oulun ja Pudasjärven rajalla, entisen Ylikiimingin suunnassa. Suojelualue on laaja aapasuojelokohde, ja Metsähallitus kuvaa tämän reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Reitti ei ole silmukka: pitkospuita ja lyhyitä metsäpolkuja pitkin noustaan Hirvisuon lintutornille ja palataan samaa reittiä. Näköalasta avautuu avara aapasuo; kiikarit kannattaa ottaa mukaan erityisesti keväällä sekä aamu- ja iltahämärässä. Elinan matkalaukussa(2) kuvaa kävelyä alle kymmenen minuutin matkaksi lintutornille pitkospuita, metsäpolkuja ja suon reunaa pitkin. Valtatien liikenne kuuluu tornille asti, mutta avara suomaisema palkitsee pysähdyksestä. Paikalla ei ole tulentekopaikkaa(2). Koirasäännöistä ei käytetyistä lähteistä käynyt ilmi tarkempaa ohjetta; matkakertomuksissa mainitaan koiran juominen ojista polun varrella(2). Pois työpöydältä -blogissa(3) todetaan, että ilman rakennettua reittiä pohjoisille aapasoille ei olisi helppoa turvallisesti mennä; sama levähdysalue tunnetaan myös Ötökkäpolusta, jossa hyönteisiä esittelevät luontopolun opasteet kulkevat pitkospuita pitkin noin kilometrin matkalla. Se on pidempi kierros kuin tämä lyhyt lintutorniyhteys; tarkemmat viralliset kuvaukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta(1). Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, ja Oulu on sen keskus. Voima-Kuuselan pyörätuolitie on erittäin lyhyt lenkki, noin 0,1 km, Oulussa Voima-Kuuselan nimisessä metsäisessä paikassa kaupungin keskustasta koilliseen. Nimi kertoo, että polku on tarkoitettu esteettömäksi kierrokseksi pyörätuolin käyttäjille ja muille, jotka tarvitsevat lyhyen ja tasaisehkon lenkin pitkän vaelluksen sijaan. Finnassa arkistoitu kulttuuriperintökuva-aineisto osoittaa samat koordinaatit kivikautiseksi asuinpaikaksi asuinpainanteineen; aineisto on peräisin Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnista ja Luston kokoelmista(2). Polku on käytännön ulkoilukohta metsäisessä ympäristössä, ei laajaa merkittyä reitistöä. Reittikarttoja, pyöräväylien talvikunnossapidon tilannetta ja koko Oulun liikkumisen verkostoa varten kannattaa aloittaa Oulun kaupungin pyöräilysivuilta(1). Visit Oulu kokoaa luontoreittejä ja pyöräilyvinkkejä laajemmin kaupungissa ja naapurikohteissa(3).

Riistapolku on noin 2,4 kilometrin viitoitettu kierros Korpilammen rannalla Kalimeen–Isokankaan retkeilyalueella Oulun itäpuolella. Lyhyellä luontopolulla opastaulut esittelevät Korpilammen elinympäristöjä ja maaston hoitoa riistanhoidon näkökulmasta. Reittikuvaukset, palvelut ja laajempi Korpilammen reittiverkko kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Korpilammenkierros-sivulta(1). Reitti sijaitsee Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun kaupungin Sanginjoki-sivu kertoo, että alue siirtyi Metsähallituksen hallintaan keväällä 2021, mikä selittää virallisten käyntiohjeiden päivityspisteen(2). Noin puolen kierroksen kohdilla, kilometrin paikkeilla, tulee Korpilampi Oulu -laavu lammen rannalle — luontevin tauko- ja eväspaikka. Kompostikäymälä on lyhyen kävelymatkan päässä laavulta. Märät kohdat on varustettu pitkospuilla kuten muillakin Kalimeen–Isokankaan poluilla; varjoisissa paikoissa lankut voivat pysyä kosteina ja liukkaina, joten kengiltä kannattaa toivoa hieman pitoa(3). Isokankaan luonnonsuojelualue tässä maisemassa on noin 331 hehtaaria ja sisältää kuivahkoja kangasmetsiä, kuusikoita ja kunnostettuja suoläikkiä; Retkipaikka kuvaa aluetta ja lähistön laavuja helppolukuisesti(3). Pidemmälle päivään sama risteysalue yhdistää Isokankaan kierrokseen, Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreittiin, Kalimeenkierrokseen, UUSI Korpilammen kierrokseen ja UUSI Isokankaan kierrokseen — kokonaisuuksia löytyy lyhistä opastuskierroksesta noin 10–19 kilometrin lenkkeihin laavuineen ja nuotiopaikoin linkitetyillä reiteillä. Visit Oulu nostaa esiin 10 kilometrin Isokankaan reitin osana Sanginjoen retkeilyaluetta(4). Jotoksen tallaaja välittää havaintoja selkeistä sinisistä tolppamerkinnöistä ja pitkistä pitkosmatkoista saman metsäalueen pidemmillä lenkeillä; sama linja tukee lyhyen Riistapolun seuraamista(5).

UUSI Korpilammen kierros on lyhyt, noin 2,6 kilometrin retkeilyosuus Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kalimeen–Isokankaan retkeilyalueella kaupungin itäpuolella. Reitti kulkee Korpilammen rantamaisemissa ja liittyy Isokangasjärven ja Kalimeenlammen ympärille merkittyyn polkuverkostoon. GPX-tiedostoista, kartoista ja Kaakkurin–Ruskotunturin maastoliikuntareitistön kokonaisuudesta saat ajantasaisimmat tiedot Oulun kaupungin Maastoliikuntareitistö-sivuilta(1). Visit Oulu esittelee laajemman Isokankaan reitin osana Sanginjoen retkeilyaluetta metsä- ja harjumaisemineen hieman keskustan ulkopuolella(3). Polun varrella noin 1,3 kilometrin kohdalla tulee Korpilampi Oulu—luonteva taukopaikka lammen rannalla—ja hieman edempänä Korpilammen kompostikäymälä kuivakäymäläksi. Retkipaikan artikkeli kuvaa Korpilammen riistapolkua noin kahden kilometrin luontopoluksi: märissä kohdissa on pitkospuita, opastauluissa esitellään riistanhoitoa, ja rannalla on laavu nuotiopaikkoineen ja polttopuilla(2). Tekstissä mainitaan myös noin 700 metrin kävelymatka metsätieltä Korpilammen laavulle Nuutinpalon pysäköinnin suunnasta—kätevää, jos yhdistät autolla ajon ja kävelyosuuden(2). Samasta risteyksestä pääsee pidempiin päiväretkiin: voit jatkaa Riistapolulle, UUSI Isokankaan kierrokselle tai Isokankaan kierrokseen; Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitti ja Kalimeenkierros täydentävät samaa verkostoa nuotiopaikkojen ja järvimaisemien lomassa. Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Isokangas on yksi kaupungin laajimmista lähiöiden ulkoilumetsistä päiväretkiin.