Pudasjärvi Pyöräilyreitit

Taivalkoski–Atsinki–Syöte on pitkä suuntaava maastopyöräilyreitti Koillismaan metsissä Taivalvaaran tuntumasta Taivalkoskelta Syötteen ulkoilualueelle Pudasjärvelle. Reitin pituus on noin 44,8 kilometriä. Se sopii kokeneille polkijoille: Bikeland esittelee samalle linjalle noin 645 metriä nousua ja korkeimman kohdan noin 315 metriä(3). Sivu korostaa myös venekuljetusta Iijoella osana matkaa(3). Taivalkosken merkityille maastopyöräreiteille Visit Taivalkoski kokoaa käytännön lähtötiedon(1). Merkit ovat puihin maalattuja oransseja ja keltaisia merkkejä(1). Kylmäluoman retkeilyalueen reiteillä pyöräily on sallittua Metsähallituksen ohjeiden mukaisesti(1). Taivalkosken kunta vuokraa maastopyöriä ja muita liikuntavälineitä yritysten rinnalla(2). Lähtö Taivalvaaran hiihtokeskuksen luota sijoittuu Taivalvaaran Seikkailupuiston viereen ja linkittyviin polkuihin: Taivalvaaran luontopolku, Taivalvaaran näköalapolku, Nappaskenkäreitti ja Taivalvaaran kuntoradat voivat toimia lämmittelyyn tai lyhyen lenkin lisänä ennen pitkää siirtymää kohti Syötettä. Alkupään varrella tulee Pikku Tervalammen laavu ja metsäteitä kohti Susirajaa; noin kymmenen kilometrin kohdalla Pahkakurun laavu ja pian Porraslammen laavu tarjoavat taukopaikkoja. Puolivälin tuntumassa Atsingin laavu on vaaramaisemassa, ja Pirinjärven rannalla tulipaikka, kota ja venevalkama sopivat pidemmälle tauolle. Edelleen reitti nousee kohti Myllyn laitaa Syötteen kansallispuistossa ja kulkee lopulta Pikku-Syötettä ja Iso-Syötettä kohti Syötteen luontokeskusta ja luontokeskuksen pysäköintiä. Syötteen matkailusivusto esittelee aluetta kesäisenä maastopyöräkohteena yksirataisine polkuineen, pitkospuiden ylityksineen ja palveluineen noin kesäkuusta syksyyn(4). Lapland Bike Hotel kokoaa pyörävuokrauksen, pesu- ja huoltopalvelut sekä pyöräoppaat samalle palvelusivulleen(6). Iso-Syötteen pyörävuokraamo vuokraa läski-, sähköläski- ja täysjoustomaastopyöriä reiteille ja Bike Parkiin, ja hinnasto sekä varausohjeet ovat vuokraussivulla(7); Iso-Syötteen maastopyöräilysivusto kuvaa laajempaa reittiverkostoa pidempiä päiviä suunnitteleville(8). Syötteen kansallispuistossa noudata merkittyjä pyöräilyuria ja virkistysrakenteen sääntöjä; Myllyn laavun palvelusivu Luontoon.fissä on hyvä tarkistuspiste retkeilyetiketille ja tauolle(5).

Tälle yhdysuralle ja Syötteen kansallispuiston pyöräilyohjeille löydät Metsähallituksen Luontokeskus – Iso-Syötteen huippu -reittisivun Luontoon.fistä(1). Syötteen matkailusivustolla kuvataan, miten viralliset maastopyöräilyreitit käytännössä lähtevät Syötteen luontokeskuksesta osoitteessa Erätie 1, miten metsässä seurataan pinkeillä maalimerkeillä ja teillä ruskeapohjaisia opasteita, ja mistä välineitä voi vuokrata ennen nousua(2). Syötteelle-sivusto kuvaa kesäkuusta lokakuuhun ulottuvaa sesonkia ja sitä, miten elokuun marjat ja syysruska vetävät erityisesti väkeä poluille(3). Maastopyöräreitin pituus on noin 3,9 kilometriä, eikä reitti ole rengas. Se yhdistää Syötteen luontokeskuksen palveluryhmän ja Iso-Syötteen tunturihuipun alueen, josta löytyvät hissipalvelun Bike Park -linjat ja lyhyemmät Huipunlenkit. Noin 1,3 kilometrin kohdalla tulee Syötteen luontokeskuksen laavu, sitten Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue – hyviä paikkoja paperikartalle, tauolle tai huoltoon ennen viimeistä nousua. Syöte DiscGolfPark on samassa naapurustossa, jos joku kaipaa kiekkokierrosta pyörälenkin jälkeen. Luontokeskuksen liepeillä reitti kohtaa myös pitkän Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräsiirtymän ja UKK-ulkoilureitin (Syöte–Puolanka -osuus), joten moni yhdistää huipulle nousevan pätkän pidempään päivään tai päättää ison siirtymän lyhyeen huippuvetoon. Pysy Syötteen kansallispuistossa merkityillä pyöräilyuroilla(2).

Syötteen kierros -käytävän ajantasaiset kartat ja kuvaukset löytyvät Luontoon.fi:stä(1), ja Metsähallituksen Syötteen kansallispuiston 19 kilometrin kierrosjulkaisu esittelee maisemat, tauot Kellarilammen laavulla ja Annintuvalla sekä helpon lähdön Syötteen luontokeskukselta(2). Syöte.fi kertoo alueella olevan noin 150 kilometriä merkittyjä pyöräilyreittejä, maastopyöräreittien pinkit maalimerkit, vähän tieajoa ja suosittelee aloittelijan valita ensin Syötteen kierroksen ennen vaativampia silmukoita(3). Syötteelle nostaa saman kierroksen hyväksi aloitukseksi alueen maastopyöräilyyn ja kertoo vuokrauksista ja opastetuista vaihtoehdoista Iso-Syötteen palveluyritysten kautta(4). Kartallamme ajettava kehä on noin 19,1 kilometriä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla ja osuu samaan merkittyyn linjaan kuin Syöte Circular Trail -kävelyreitti. Luontokeskus pysäköointialueelta polku vie pian Syöte DiscGolfParkin ohi Annintuvalle, jossa on kuivakäymälät ensimmäisten kilometrien sisällä. Noin 8,6 kilometrin kohdalla Lauttalammen alue kokoaa Lauttalammen laavun, Lauttalampi, pieni laituri -laiturin, kesken kierroksen käytettävän Lauttalampi pysäköintialueen ja kuivakäymälät. Pytkynharjun ja soiden osuudet tuovat avaria näkymiä; Jälki.fi-yhteisön GPX kuvaa edelleen lyhyitä jyrkkiä nousuja ja joitakin pitkospuuosuuksia tällä linjalla(5). Noin 10–11 kilometrin kohdalla Kellarilampi pysäköintialue, Kellarilammen invalaavut ja esteettömät kuivakäymälät sopivat pidemmälle tauolle harjun yllä. Riihitupa päivatupan jälkeen noin 13,5 kilometrin kohdalla reitti kääntyy kohti Luppovetta, missä Syötteen Luppopark, Luppoveden uimaranta ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato tarjoavat uintia, leikkiä ja kota-tyyppistä tulistelupaikkaa. Hiihtokeskus Iso-Syöte tulee vastaan ennen silmukan päättymistä Syötteen luontokeskuksen laavulle ja Syötteen luontokeskukseen. Jos haluat pidemmän pyöräpäivän samalta keskukselta, luontevia jatkoja ovat Pitämävaaran Lenkki ja Pärjän kierros, tai voit lyhentää päivää Korpikolvan polulla.

Iso-Syötteen retkeilyalueen pyöräilyn ajantasaiset tiedot ja säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(1). Maisemareitti on retkipyörälenkki Syötteen ulkoilualueella Pudasjärvellä: Syötteen päiväreittiesite kuvaa sitä noin 24 kilometrin mittaisena nopeana sorana Näköalatiellä vanhan maantien tunnelmassa, vauhdikkaine laskuineen ja sykkeennostattavine nousuineen sekä avoin näkymin kohti Pikku- ja Iso-Syötettä, ja paluu tapahtuu Syötekyläntien asfalttia(2). Se kuuluu samaan ruskean numeromerkin retkipyöräverkostoon kuin Pärjän kierros, Pikku-Syötteen polkaisu ja Naamangan lenkki—risteyksissä ruskeapohjaiset numeroviitat erottavat tämän verkon pinkillä maalilla merkityistä maastopyöräilyreiteistä(2)(3). Syöte.fi kuvaa, miten retkipyörälenkit liittyvät laajempaan merkittyyn pyöräilyverkostoon, hissipyöräilyyn ja paikallisiin vuokrapalveluihin kesällä(3). Iso-Syötteen maastopyöräilysivu kertoo, että merkityn reittiverkoston ylläpidosta vastaa Metsähallitus ja viittaa ajantasaisiin reittikuvauksiin Luontoon.fi:ssä; paikan päällä pyörää voi vuokrata myös tunturikeskukselta, jos et kulje omalla pyörällä(4). Ajettava kierros on noin 23,7 kilometriä Pohjois-Pohjanmaalla. Muutaman ensimmäisen kilometrin jälkeen tulee Naamankajärven uimaranta uintitauolle. Luppoveden rantavyöhyke noin kuuden kilometrin kohdilla kokoaa Syötteen Luppoparkin, Luppoveden uimarannan ja Luppoveden nuotiopaikan ja kodan kota-tunnelmaan sekä rantahetkiin, ja harjun puolella on Syötteen Hevospalvelut / ratsastuskenttä—hyviä kiintopisteitä, jos liität mukaan Kävelypolku Luppoveden ympäri -kierroksen tai UKK-reitin Syöte–Pintamo itäosan, joka jakaa joitakin samoja palvelupisteitä. Syötteen pallokenttä tulee vastaan ennen kuin reitti painuu taas metsään kohti Huuhkasen laavua lammin rannalla; Iso-Syötteen maastopyörätekstissä Huuhkasen laavu nostetaan esiin myös vaativammalla Pitämävaaran Lenkillä, joten sama laavu voi toimia yhdistetyn päivän taukopaikkana, jos suunnittelet risteyksiä tarkasti(4). Ruskean numeromerkin verkossa luontevia jatkokuria ovat esimerkiksi Pärjän kierros tai Naamangan lenkki.

Karttoja, kansallispuiston sääntöjä ja ajantasaisia reittitietoja Syötteen maastopyöräilyyn kannattaa katsoa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Syöte.fi ohjaa reittiesittelyistä Luontoon-sivuille tarkempiin kuvauksiin(4). Iso-Syötteen maastopyöräilysivut kuvaavat Pitämävaaran Lenkkiä vaativana koko päivän renkaana: pitkospuita, kivikoita, neulaspolkua, juuria, soita, kuusikkoa, harjuja, vesiä ja useita taukopaikkoja—esimerkkinä nostetaan Huuhkasen laavu lammen rannalla(2). Syötteelle esittelee saman lenkin yhtenä pidemmistä, kokeneelle ajajalle tarkoitetuista vaihtoehdoista verkostossa, jossa lähtöpisteitä, taukopaikkoja ja karttoja on selkeytetty(3). Reitti on kartallamme noin 38,7 kilometriä kehänä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Lähtö ja paluu kiinnittyvät Syötteen luontokeskuksen tuntumaan: Syöte DiscGolfParkin jälkeen olet Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun luona, ja lenkki päättyy Luontokeskus pysäköointialueelle. Ensimmäisten kilometrien alueella Hiihtokeskus Iso-Syöte, Luppoveden uimaranta, Syötteen Luppopark ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato kokoontuvat Luppoveden äärelle uintiin, leikkiin ja kota-tyyppiseen taukoon. Noin kuuden kilometrin kohdalla Taikametsän Nuotipaikka, Hiihtokeskus Pikku-Syöte ja Huipun kota tarjoavat seuraavan hengähdysmahdollisuuden ennen syvemmälle metsään jatkumista. Noin 11 kilometrin kohdalla Myllyn laavu on merkittävä taukopaikka; Iso-Syöte muistuttaa eväiden syönnistä laavuilla(2). Eteläisemmällä kaarella noin 20 kilometrin kohdalla Portinoja laavu on luonteva pysähdys, ja kuivakäymälät palvelevat taukoja ilman että rakennuksia tarvitsee erikseen listata. Huuhkasen laavu tulee ennen kotimatkaa, ja noin 33 kilometrin kohdalla Riihitupa päivatupa tukee paluuta kohti Syötteen luontokeskusta. Lyhyempi Syötteen kierros maastopyöräreitti ja vaellukseen luonnehdittu Syöte Circular Trail jakavat saman luontokeskus käytävän; Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking on toinen pitkä pyöräreitti, joka kohtaa samaisia taukopaikkoja kuten Myllyn laavu ja Huipun kota, jos lomaa haluaa yhdistää. Harjujen kierros yhdistelee osuuksia Pitämävaaran Lenkistä ja Syötteen kierroksesta keskipitkäksi vaihtoehdoksi viikonloppuruuhkiin(2). Matkalla jonnekin -blogin Syötteen kierros -pyöräilyteksti kuvaa samaan maisemaan juuria, kiviä ja levennettyjä pitkospuita—hyvä henkistä valmistautumista ennen tätä pidempää lenkkiä(5).

Naamangan lenkki on noin 15 kilometrin merkitty maastopyöräilyrengas Pudasjärvellä Naamangan ja Naamankajärven seuduilla itään Syötteen pääpalvelukeskittymästä. Metsähallitus pitää reittitiedon Naamangan lenkki -sivulla Luontoon.fi-palvelussa(1). Maasto istuu samaan Syötteen kokonaiskuvaan kuin tunnetummat kansallispuiston pyöräilyurat: metsäpolkuja ja järvien ja harjujen välistä polkua, nousuineen ja laskuineen, ei peltoaukeaa tasalenkkiä. Syötteen pyöräilyohje kuvaa ruskeapohjaisia risteysopasteita ja pinkkejä maastomerkintöjä sekä muistuttaa, ettei Syötteen kansallispuistossa saa ajaa merkittyjen pyöräilyreittien ulkopuolella(2). MTBreitin syväsukellus samaan reittiperheeseen—painotuksena pidemmät lenkit—kuvaa latupohjia, juurakkaisia pätkiä ja pitkospuuosuuksia, jotka antavat käsityksen renkaista ja ajorytmistä myös Naamangan lenkin kaltaisilla poluilla(3). Noin 3,7 kilometrin kohdalla Mustanrinnan laavu ja Ruoanlaittopaikka Telkkälammentie 757:n varrella muodostavat luontevan taukopaikan ennen jatkoa Naamankajärven rannoille. Reitti liittyy muihin merkittyihin ajoihin kuten Maisemareittiin, Pitämävaaran Lenkkiin, Harjujen kierros UUSI -lenkkiin ja UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi -osuuteen, joten päivää voi jatkaa tai palata karttojen ja neuvonnan ääreen Syötteen luontokeskukseen. Naamankajärven uimaranta avautuu näiden yhteysreittien varrella uimareille kesäkeleillä. Ilman omaa pyörää Syötteelle kokoilee tyypillisiä vuokra- ja palveluhintoja alueen kumppaneille(4), ja Iso-Syötteen pyörävuokraussivu listaa pyöräluokat, suojavarusteet ja verkko­varauksen polku- ja bike park -käyttöön(5).

Pikku-Syötteen polkaisu on noin 15,9 kilometrin pituinen maastopyöräilyreitti Pikku-Syötteen tunturi- ja virkistysalueella Pudasjärvellä Suomen eteläisimmällä tunturivyöhykkeellä. Reitti on käytännössä suuntaava polku metsä- ja vaarapohjilla Tauko- ja palvelupaikkojen välillä, ei hissilaskettelukeskukseen kytketty Bike Park -lasku, ja se kuuluu samaan Syötteen maastopyöräverkostoon, jota seudulla kuvataan yli sadan kilometrin laajuisena(2)(3). Viralliset reittikuvaukset, kansallispuisto-osuuksien ohjeet ja pyöräilyn koostesivu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Syötteen matkailusivusto tiivistää kesäpyöräilyn käytännöt: maastopyöräreitit on merkitty pinkeillä maalimerkeillä, maasto vaihtelee hiekkakankaista aapasoihin, ja reitit soveltuvat paremmin jo hieman kokeneelle, kun taas helpompi Syötteen kierros on aloittelijaystävällisempi vaihtoehto(2). Kartat ja ajantasainen reittitieto saa myös Syötteen luontokeskuksesta ennen lähtöä(2). Iso-Syötteen sivusto täydentää kuvaa päivälenkkien nimillä (esimerkiksi noin 19 km Syötteen kierros ja noin 25 km Harjujen kierros sekä pidemmät vaellukset), tyypillisillä koukkuajoilla ja linkillä Luontoon.fi:n Metsähallituksen päivityksiin(3). Huipun kota -pään varrella reitti kohtaa pitkän Taivalkoski–Atsinki–Syöte -siirtymän ja lyhyen Maisemapolku -kävelykierroksen, joten moni käyttää tätä risteystä isomman lenkin etu- tai jälkipuoliskona. Alkuosuudella tulevat Taikametsän Nuotipaikka ja Syötteen pallokenttä, keskivaiheilla Luppoveden tuntuma, jossa Luppoveden nuotiopaikka ja kato, Luppoveden uimaranta ja Syötteen Luppopark tekevät luontevan uima- ja evästauon. Syötteen Hevospalvelut / ratsastuskenttä sijoittuu hieman syrjempään kenttäalueeseen. Kettutupa-ryhmässä Kettutupa, Kettupa liiteri/käymälä ja Kettutupa päivätupa tarjoavat pidemmän tauon kelkkareitin pysähdysympäristössä ennen viimeistä osuutta Hiihtokeskus Pikku-Syötteelle, jossa kesäpalvelut ja lähipuolen vuokraamot ovat käden ulottuvilla. Ohjattu läskipyöräily Pikku-Syötteeltä sisältää perustekniikkaperehdytyksen ja ryhmän mukaan valittavat reitit yhteisillä keskusläskipyörillä(4). Noudata Metsähallituksen ohjeita suojelualueen osuuksilla: pysy merkittyjä pyöräilyuria pitkin, tulistele vain varatuilla paikoilla ja vie roskat mukana. Ukk-ulkoilureitti jatkuu samasta verkostosta kohti Puolankaa, joten yhdistä tämä lenkki pidempiin päiviin vasta kun sulut ja märkäkelien vaihtoehdot on tarkistettu Luontoon.fi:stä(1).

Pirinjärvi–Pitämävaara on lyhyt maastopyöräily-yhdysväylä Koillismaan ja Syötteen tuntumassa Pirinjärven rannalta kohti Pitämävaaran vaara-aluetta. Reitin pituus on noin 7,2 kilometriä yhtenäisellä linjalla ja se on suuntaava, joten se toimii käytännössä osana laajempaa Taivalkosken ja Syötteen reittiverkostoa erilliseltä päivälenkiltä. Metsähallituksen oma reittisivu Luontoon.fi-palvelussa on oikea paikka tarkistaa sesongit, mahdolliset sulut ja suojelualueen pyöräilyohjeet ennen lähtöä(1). Visit Taivalkoski kokoaa, miten kunnassa merkityt maastopyöräreitit on maalattu puihin ja mistä reittiselain löytyy, mikä auttaa yhdistämään tämän pätkän pidempiin ajoihin(2). Pirinjärven rantasatamassa reitin alkupäässä on taukoryhmä: kota, nuotiopaikka ja venepaikka—luontevat uima- tai evästauot ennen siirtymää Pitämävaaraan. Sama risteysalue sijoittuu pitkälle Taivalkoski–Atsinki–Syöte mountain biking -reitille, joten moni kohtaa tämän kohdan pitkän XC-päivän puolivälissä tai käyttää sitä yhdistellessään Iso- ja Pikku-Syötteen reittejä. Pitämävaaran suuntaan liittyvät isommat tutut renkaat kuten Pitämävaaran Lenkki ja UKK Trail: Syöte to Pintamo (east section) sekä retkeilijöille sopiva Pitämävaara–Taivalvaara Trail, jonka varrella on samoja taukopaikkoja(3)(4). Syötteen matkailusivusto kuvaa laajemman kesäisen maastopyöräilytarjonnan—pitkokset, kansallispuiston polkulinjat ja paikalliset vuokra- ja opaspalvelut—jos jatkat hiihtokeskusten rengasreiteille(3). Odotettavissa on metsä- ja vaara-ajoa tyypilliseen tapaan juuristoineen, lyhyine nousuineen ja sateen jälkeen pehmeine kohdineen. Noudata Metsähallituksen ohjeita pysyä sallituilla urilla ja huolehdi taukopaikkojen tuli- ja jätesäännöistä(1).

Harjujen kierros UUSI on merkitty Syötteen kansallispuiston maastopyöräilyreitti Pudasjärvellä Iso-Syötteen palveluiden liepeillä. Yhtenäinen linja on noin 19,8 kilometriä eikä muodosta suljettua rengasta. Ajantasaiset kartat, mahdolliset rajoitukset ja kansallispuiston pyöräilyohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Harjujen kierros UUSI -sivulta ennen maastoon lähtöä(1). Joissakin esitteissä puhutaan edelleen noin 20–25 kilometrin lenkistä; noihin lukuihin sisältyy usein hieman laajempi yhdistelmä jaetusta verkon osuudesta, kun taas yksi jatkuva 19,8 km:n linja vastaa tätä yksittäistä merkittyä reittiä. Kesällä 2023 Ketun kevennys -maastopyöräilyn nimi vaihtui Harjujen kierrokseksi ja Ketun kevennys jäi käyttöön lyhyemmälle Syötekyläntien ja Näköalatien väliselle osuudelle; Kaleva uutisoi, että Metsähallitus ohjasi kesäisen yhteyden luontokeskuksen ja Iso-Syötteen välillä sorastetulle latupohjalle hiihtosiltojen kautta tietjen yli(2). Lähtö Luppoveden uimarannan ja Syötteen Luppoparkin kulmasta Hiihtokeskus Iso-Syötteen kupeessa vie vaativaan mutta palkitsevaan päiväajoon. Iso-Syötteen maastopyöräilysivuilla tiivistetään, mitä vierailija voi odottaa koko merkityltä verkostolta(3). Syötteelle.fi -matkailusivustolla korostetaan kesäkuusta lokakuuhun ulottuvaa sesonkia ja Syötteen mainetta huippuluokan maastopyöräkohteena(4). Hilltop Hotellin reittiselosteissa avataan pintavaihtelua—soraa, pitkoksia, neulasmetsäosuutta ja lyhyitä kivisempiä pätkiä kohti harjumaisemia—sekä nostetaan esiin Huuhkasen laavu reitin puolivälissä ja Kettutuvan päivätupa myöhemmin retkeilyä varten(5). Noin kolmen ja puolen kilometrin kohdalla kulkee Riihitupa päivätupa varhaisena taukona ennen kuin linja jatkuu itää kohti korkeampia harjuja(3). Metsähallituksen PDF-flyerin mukaan reitti kulkee osittain Pitämävaaran Lenkin ja Syötteen kierros maastopyöräreitin päälle, mikä helpottaa pidempien yhdistelmälenkkien suunnittelua samalta alueelta(6). Samassa materiaalissa Harjujen kierrosta suositellaan kesäviikonloppuisin vaihtoehdoksi, jolloin Syötteen kierros maastopyöräreitti voi ruuhkautua(6). Varusteet ja vuokraus keskittyvät Iso-Syötteelle: Iso-Syötteen pyörävuokraamo julkaisee fatbike-, sähköfatbike- ja täysjoustohinnastot sekä verkkovarauksen, ja Tunturihotelli Iso-Syötteen Hilltop myy opastettuja sähkömaastopyöräretkiä eväineen ja kypärineen—tarkemmat linkit löytyvät tämän sivun Vuokraa pyörä ja Opastetut retket -kohdista(7)(8). Alueen matkailusivuistosta löytyy vinkki, että kesäreitit ovat parhaimmillaan kesäkuusta lokakuuhun ja että elo-syyskuun marjat ja ruska houkuttelevat erityisesti(4).

Ketunlenkki SUUNNITTEILLA on noin 4,8 kilometrin suuntainen maastopyöräilyosuus Iso-Syötteen ja Luppoveden tuntumassa Pudasjärvellä. Luontoon.fi kokoaa Syötteen viralliset pyöräilyreittisivut ja on paras paikka varmistaa nimet, käyttörajaukset ja päivitykset ennen lähtöä(1). Nimen mukainen suunnittelutilanne tarkoittaa, että julkinen reittituote voi vielä muuttua—seuraa Luontoon.fi-palvelua ja paikan päällä näkyviä ohjeita. Ajoura kulkee Luppoveden ranta-alueen palvelujen kautta Kettutuvan metsälle. Alussa tulevat Luppoveden nuotiopaikka ja kato sekä Luppoveden uimaranta, Syötteen Luppopark ja Hiihtokeskus Iso-Syöte. Noin kahden kilometrin kohdalla Kettutupa päivätupa ja Kettutupa tarjoavat tauon; kuivakäymälät ovat tuvan lähellä. Luppiveden kohdilla osuus kohtaa Taivalkoski–Atsinki–Syöte mountain biking -reitin ja Maisemareitti scenic bike loop (Syöte) -lenkin taukopaikat, joten lyhyt lenkki sopii esimerkiksi pitkän siirtymän tauoksi tai uinnin jälkeiseksi lämmittelyksi. Iso-Syötteen sivu kuvaa yli 120 kilometrin maastopyöräverkostoa, jonka ylläpidosta vastaa Metsähallitus, ja viittaa ajantasaisiin reittikuvauksiin Luontoon.fi-palvelussa(2). Samalla sivulla kuvattu Harjujen kierros, entinen Ketun kevennys, on noin 25 kilometrin rengas—eri reitti kuin tämä lyhyt suunnitteilla oleva Ketunlenkki(2). Syötteen matkailusivut esittelevät aluetta kesäisenä maastopyöräkohteena noin kesäkuusta syksyyn(3). Jalkaisin-blogissa Peikkopolusta ja Ketunlenkistä Syötteellä kuvataan talvista lumikenkäilyä ja eri merkattujen lenkkien samankaltaisia reittimerkkejä; teksti ei koske suoraan kesäpyöräilyä, mutta muistuttaa lukemaan opasteet tarkasti, kun useita reittejä kulkee vierekkäin(4).

Syötteen kansallispuiston pyöräilyverkoston ja luonnonsuojelualueen käyttöohjeiden virallinen lähtökohta on Luontoon.fi:n Syötteen kansallispuiston pyöräilyosio(1). Iso-Syötteen maastopyöräsivut kuvaavat Toraslammen taival -päiväretkeä vaativana, noin 33 kilometrin reittinä, joka ei sovi aloittelijalle: nousut ja vaihteleva polku vievät koko päivän, ja Pärjänjoen ylitys onnistuu nykyään siltaa pitkin kuivin jaloin toisin kuin tulvien aikaan kahlaamalla(2). Kalevan uutisessa Metsähallituksen kesän 2022 kunnostuksista nimetään sama pelkän Rajakosken ylitys: Toraslammen taipaleella kulkeva noin 35 kilometrin pyöräreitti sai uuden sillan, koska voimakas virtaus teki kahlaamisesta vaarallista(3). Syötteelle.fi kokoaa alueen tunnetuimmat kierrokset ja kertoo, miten reitit, taukopaikat ja kartat on viety pyöräilyä silmällä pitäen eteenpäin; Toraslammen taival mainitaan noin 33 kilometrin pitkänä ja vaativana vaihtoehtona(4). Reitin pituus on noin 34,1 kilometriä Pudasjärvällä Pohjois-Pohjanmaalla Suomen eteläisimmällä tunturialueella. Lähtöpiiri Toraslammella limittyy pitkään Ukk-ulkoilureittiin, joten alkumatkalla voi nähdä vaeltajiakin, vaikka reitti on tarkoitettu pyöräilyyn(2). Heti alkuvaiheessa tulevat Koiratupa päivätupa sekä Välitupan ja Annintupan taukorykelmä, joissa laavut ja päivätuvat kutsuvat tahtiin. Seuraavaksi reitti sivuaa Syötteen palvelukeskittymää: Syötteen luontokeskus ja Syötteen luontokeskuksen laavu ovat Luontokeskuksen pysäköinnin liepeillä, ja edempänä avautuvat Luppoveden uimaranta, Luppoveden nuotiopaikka ja kato, Syötteen Luppopark sekä Hiihtokeskus Iso-Syöte ja Hiihtokeskus Pikku-Syöte, jossa hissit, vuokraamot ja kahvilat ovat polun varren tukena. Taikametsän Nuotipaikka ja Huipun kota tarjoavat rauhallisempia eväspaikkoja, ennen kuin reitti kurkottaa kohti Vattukurun pysäköintialuetta auton kierrätyspisteenä. Iso-Syöte painottaa, että valtion metsät hoitaa merkittyjä maastopyöräreittejä ja kehottaa tarkistamaan ajantasaiset reittikuvaukset kansallispuiston sivuilta(2)(5). Tämän vuoksi kannattaa kysyä luontokeskuksesta tai vuokraamosta tilapäisistä kiertoteistä myrskyjen tai talvivaurioiden jälkeen. Rautaa voi täydentää rinteiden juurella: Iso-Syötteen vuokraamosta saa fatbikeja, sähköavusteisia fatbikeja ja täysjoustomaastopyöriä sekä suojavarusteita hinaston mukaan(6). Kun yhdistää kaluston reitin laavuihin ja nuotiopaikkoihin, luvassa on pitkä ja sitkeää rehkimistä vaativa päivä, jossa jarrutus ja vaihdevalinta ratkaisevat enemmän kuin maisemakävely.

Huipunlenkit on noin 2,9 kilometrin mittainen päästä päähän -tyyppinen maastopyöräilyosuus Iso-Syötteellä Pudasjärvellä. Se on osa Syötteen kansallispuiston kesäkauden pyöräilyverkkoa, jota ylläpitää Metsähallitus(1). Karttaviivana reitti yhdistää huippuseudun lähellä kulkeviin muihin merkittyihin pyöräilylinjoihin eikä itsessään muodosta pitkää rengasta. Kartan, ajo-oikeudet ja puiston sisäiset pyöräilyohjeet kannattaa varmistaa Luontoon.fi:n Syötettä koskevalta pyöräilysivustolta(1). Ajossa osuus linkittyy luontevasti viereisiin merkittyihin reitteihin, kuten Luontokeskus - Iso-Syötteen huippu ja pidempään Pärjän kierrokseen; alueella käytetään ruskeapohjaisia opasteita ja pinkkejä maalimerkkejä, kuten muualla Iso-Syötteen maastopyöräverkossa(2). Iso-Syötteen palvelusivut kuvaavat laajempaa reittivalikoimaa, vuokrapyöriä (fatbike, sähköfatbike ja täysjoustomaastopyörät) sekä käytännön vinkkejä sesonkiin(2). Syötteen matkailusivuston englanninkielinen mountain biking -osio kokoaa alueen tarinan, Bike Park -vaihtoehdot ja kesäkauden opastus- ja vuokrapalvelut(3). Maisema ja alusta muistuttavat muuta Iso-Syötteen harjupyöräilyä: metsäistä singleä, talvipohjaan nojaavaa uraa, lyhyitä nousuja ja laskuja sekä paikoittain soralla vahvistettuja kosteikkopätkiä(4). Kiipeilysohlotin kesäinen Syötteen kierros -teksti kuvaa samaa helposti rullaavaa fiilistä eteläisillä avoharjuilla ennen kuusikon takaisin laskeutumista(4). Opastettua päivää tai valmiiksi paketoitua vuokrausta kaipaaville Lapland Bike Hotel esittelee Iso-Syötteelle räätälöityjä pyöräpalvelujaan verkossa(5). Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue ovat luonteva lähtöpiste kartalle, tauolle ja lyhyelle siirtymälle tunturille; Syötteen luontokeskuksen laavu palvelee taukopaikkana luontokeskuksen lähistöllä monilla yhteysreiteillä. Palvelut ja vuokraamot keskittyvät myös Hiihtokeskus Iso-Syötteen ympärille laskettelukeskuksen puolella(2). Huippupolku (Iso-Syöte) tarjoaa kävelijöille lyhyen harjuvaihtoehdon samassa maisemassa, jos seurassa on sekä pyöräilijöitä että patikoijia(2). Talvella latuverkko, esimerkiksi Syötteen kierros latu, voi kulkea vierekkäisissä käytävissä—tarkista ajantasainen latutilanne ja väistämissäännöt ennen ajoa.