Pudasjärvi Retkeilyreitit

Reitin yleiskuvan ja Syötteen maisema-asetelman saat Metsähallituksen julkaisusta Syöte – Kaunislammen kierros(1). Päivätuvan käyttö, polttopuut ja palvelukuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Kaunislampi päivätupa -sivulta(2). Livojoki ry:n Sarakylän retkeilyteksti kertoo ajomatkat, lähtöosoitteen ja lyhyen polun tuvan suuntaan verrattuna koko kierrokseen(3). Retkipaikan Matti Riekin kävelykuvaus täydentää käytännön seikkoja: pitkospuut märissä kohdissa, jyrkempi kallioinen laskeutuminen rantaa kohti ja maiseman selkeys lampea lähestyttäessä(4). Reitin pituus on noin 6,4 kilometriä kehänä. Kaunislampi on kirkasvetinen rotkolampi jyrkkine rinteineen, suojeltuna omana noin 198 hehtaarin aarnialueenaan Syötteen kansallispuiston länsipuolella—ei kansallispuiston sisällä(1)(3). Metsähallitus kuvaa matkan pituudeksi Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen noin 35 kilometriä(1)(3). Kehällä noin 3,8 kilometrin kohdalla tulevat Kaunislampi Päivätupa kotakeittiöineen ja lähellä Kaunislampi WC liiteri kuivakäymälöine—luontevat taukopaikat ennen jatkoa rantaviivaa pitkin. Lähestyminen pysäköinnistä kulkee aluksi uudempien hakkuuaukeiden ja metsäteiden kautta; lampea lähestyttäessä maasto kallioistuu ja näkymät avartuvat(3)(4). Livojoki ry mainitsee länsipuolen muinaisrantakivikon, jossa voi kuvitella Ancylusjärven rantaviivan jääkauden jälkeen(3). Nuotiot kuuluvat vain merkityille paikoille: tuvan tulipaikka on ruoanlaittoon, kalliorannoilla tulenteko on kielletty suojelualueella(3)(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja eräalueita; tämä reitti kulkee Pudasjärvellä. Livojoki ry käyttää Sarakylän ja Ruuhensuon tieverkkoa ohjeissa(3).

Kellarilammen polku kulkee Pudasjärvellä Pytkynharjun metsälammilla Syötteen kansallispuistossa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa kuuluisan kansallispuisto- ja erämaaverkoston, jolle Pytkynharjun lampi istuu luontevasti. Polku on meidän kartalla noin 0,5 kilometriä yhteen suuntaan Kellarilampi pysäköintialueelta Kellarilammen invalaavut -alueelle; kävelymatka edestakaisin on luontevasti noin kilometri samaa polkua pitkin. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1) vaativaksi esteettömäksi reitiksi: esteettömyys on huomioitu, mutta lyhyet kaltevuudet tai pintavaihtelut voivat vaatia apua tai huolellista arviointia. Metsähallituksen Kellarilammen luontopolku -julkaisu(3) esittelee Pytkynharjun virkistysmetsän maiseman harjujen, lammen ja rantanevaikon tarinan lähteillä. Parkkipaikalta polku etenee helppokulkuista, kesällä hyväkuntoista uraa, jota Syöte.fi(2) kuvaa myös lastenrattaiden kanssa kuljettavaksi; rannalla Kellarilammen invalaavut avaa näkymän kirkkaaseen veteen ja ympäröiviin harjuihin. Laavulla on pöytiä ja tilaa eväille, ja uimapenkereen lähellä on pieni laituri—Syöte.fi(2) muistuttaa portaista ja äkkisyvästä vedestä, joten erityisesti pienten lasten kanssa uinti vaatii erityistä varovaisuutta. Kuivakäymälä palvelee laavun läheisyydessä; paperi kannattaa ottaa mukaan, sillä varustetasot vaihtelevat retkeilyrakenteissa. Pidemmille päiväretkille ja pyöräilijöille jatkoksi sopivat samaan parkkiin ankkuroituva Pytkyn pyrähdys ja Iso-Syötteen luontokeskuksen kautta kulkeva Syötteen Kierros Hiking Trail, joka käyttää samaa Kellarilammen laavut -kulmaa isommalla kierroksellaan. Maastopyöräverkostossa lähistöllä kulkee Pärjän kierros. Syöte.fi(2) muistuttaa, että koirat ovat kansallispuistossa tervetulleita ketjussa, myös päivätupien ja laavujen luona, jotta luonto säilyy rauhallisena.

Peikkometsän sijainnista Kovalammen rannalla Aurinkokallion kuusikoissa ja teemallisesta Peikkopolusta samassa perheretkeilyympäristössä löytyy lähtökohdat Pudasjärven kaupungin Peikkopolku-sivuilta(1). Syötteen kansallispuiston Luontoon.fi -sivusto kertoo laajemman suojelualueen käyttöön, vuodenaikoihin ja säännöksiin liittyvät perustiedot(2). Ketun kierros on kartallamme noin 3,1 kilometrin merkitty kävelyosuus Syötteen maisemissa Pikku-Syötteen itäpuolella. Opasteissa ja kartoissa sama reitti tunnetaan usein nimellä Ketunlenkki; se lähtee Peikkopolun kanssa samalta Kovalammen pysäköintialueelta ja kulkee osin samaa polkua, kunnes haarautuu ketun teemaan: kuusimetsää, kivikkoisia nousuja ja Ketunseikkailu-opasteita. Jalkaisin-blogissa kuvataan keltaisia maalimerkkejä yhteisellä Peikkopolun osuudella, Ketunlenkille erotettua pinkkiä karttaviivaa, Aurinkokallion näköalakalliota kohti Pikku-Syötettä sekä Kölli-Peikon taukopaikan nuotiopaikkaa(3). Maasto on helppo ja perheille sopiva: Peikkopolun satupolun hahmot ja viitat, pitkospuiden tai puuportaiden avulla ylitetyt kosteammat tai kivisemmät kohdat sekä lyhyet nousut ennen paluuta kohti lähtöpaikkaa(3). Ketun kierros sopii jatkoksi Peikkopolun jälkeen, jos haluat hieman pidemmän lenkin laavutauon kera(3). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Ketun kierros kuuluu samaan Syötteen ulkoilualueeseen, josta löytyy myös pidempiä vaellus- ja pyöräilyyhteyksiä: esimerkiksi Ukk-ulkoilureitti ja Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking kulkevat Iso-Syötteen ja luontokeskuksen suuntaan(2)(3).

Tarkan reittikuvauksen, palveluiden ja kansallispuiston sääntöjen varmistamiseksi kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Pytkyn pyrähdys -sivulta(1). Syötteen matkailusivujen vaellus- ja patikointikatsaus listaa suosittuja päiväretkiä mukaan lukien Pytkyn pyrähdys noin 9 kilometrin mittaisena yhteenvetotasolla ja kertoo, että kesäreitit on merkitty keltaisin maalimerkein ja laajemmalla Syötteen alueella UKK-reitti sinisin merkein(2). Pytkyn pyrähdys on noin 10,2 kilometrin mittainen yhtenäinen patikointilinja Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen harju- ja suomaisemissa. Maasto vaihtelee metsäpoluista, loivista harjunyppylöistä, avoimista suonäkymistä ja järvien rantavyöhykkeistä. Käytännöllinen jako on kolme vyöhykettä: Kellarilammen lähtö- ja palvelualue reitin alussa, avoin suo ja Riihituvan taukopaikka keskiosassa sekä Lauttalammen ranta- ja pysäköintivyöhyke ennen viimeistä harjupätkää. Kellarilampi pysäköintialueelta polku kulkee Kellarilampi inva WC liiterin kautta lähes heti Kellarilammen invalaavujen ääreen, missä invakäyttöön soveltuvat laavut sopivat aamuiseen taukoon. Sen jälkeen reitti nousee Pytkynharjun tyyliseen kangas- ja harjumetsään: Luontopolkumiehen teksti kuvaa napakan nousun harjulle, noin kilometrin kuivahkoa männikköharjua ja sinisiä risteysmerkintöjä UKK-verkoston tuntumassa(3). Noin 2,7 kilometrin kohdalla reitti laskeutuu Lauttalampi, pieni laituri -rantaan ja Lauttalammen laavulle; Lauttalampi WC liiteri ja Lauttalampi pysäköintialue palvelevat niitä, jotka ajavat suoraan lammen toiselle puolen. Noin 7,2 kilometrin kohdalla tulevat Riihitupa päivätupa ja Riihituvan WC Liiteri Riihisuon laidalla — päivätupa, puuvara ja nuotiopaikka tekevät tästä hyvän lounastauon, kuten Luontopolkumieskin kuvaa(3). Saman polkuverkon varrella kulkee myös Syötteen kierros -vaellusreitti ja Syötteen kierros maastopyöräreitti, jotka käyttävät samoja risteyksiä ja maamerkkejä Lauttalammen ja Kellarilammen tienoilla, sekä hyvin lyhyt Kellarilammen polku inva-laapuiden lähistöllä(3). Joissakin risteyksissä siniset maalaukset viittaavat UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi -osuuteen(2)(3). Pärjänjoen vesiretkeilyreitti palvelee melojia laajemmalla jokireitistöllä lyhyen matkan päässä, jos aiot yhdistää lyhyen vesiosuuden Lauttalampi, pieni laituri -rannan jälkeen(3). Odota kohtalaisia mäkiä ilman tunturimaista nousua; Lauttalamilta harjulle nousevat portaat olivat Luontopolkumiehen kierroksen jyrkin kohta(3). Syksyisin tattien keräilijät seuraavat Pytkynharjun sania suppilovahvereen seutuineen — Retkipaikan tiivistelmä mainitsee harjun tatikannuksista(3). Jos haluat kuvitetun kävelykertomuksen linnuista, taukojen rytmittämisestä ja maisemista Kellarilammen suunnasta lähtien, lue Luontopolkumiehen Pytkyn pyrähdys -artikkeli Retkipaikassa(3).

Peikkopolku on noin 1,7 kilometrin pituinen, helppokulkuinen luontopolku Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen Kovalammen rannalla sijaitsevassa Peikkometsän teemakylässä. Sorapintainen polku kulkee kuusikossa Aurinkokallion rinteillä, ohittaa Peikkoteatterin ja vie Aurinkokallion näköalatasanteelle, jolta avautuu näkymä kohti Pikku-Syötettä. Lähtöpisteessä on peikkojen esittäytymiskatos ja nuotiopaikka, jossa päiväretkellä voi vaikkapa paistaa makkaraa. Pudasjärven kaupungin Peikkopolku-sivulla on kuvia, ladattava pdf-kartta ja käytännön tiedot; pituudeksi ilmoitetaan noin kaksi kilometriä(1). Jos kaipaa pidempää kävelyä samassa maisemassa, kaupunki kertoo Ketunkierroksesta noin 3,2 kilometrin mittaisena luonnontilaisena lenkkinä, joka esittelee Aurinkokalliota laajemmin ja kulkee Kölli-peikon taukopaikan kautta; luonnonpohjaisilla osuuksilla kannattaa valita tukevat jalkineet(1). Meidän reitistössä Ketun kierros on luonteva jatke, kun haluat pidemmän kierroksen peikkoteeman jälkeen. Pienimmille kävijöille sopii Teatterikierros, noin 400 metriä, joka kiertää Peikkopolun alkupään ja Peikkoteatterin kautta takaisin pysäköintialueelle(1). Jalkaisin kuvaa lumikenkäretkeä Kelo-Syötteen parkkipaikalta: keltaiset maalimerkinnät, puiset sillat ja portaat Aurinkokalliolle sekä se, miten Ketunlenkkiin kuuluvat osuudet limittyvät samaan käytäväksi ennen kuin opasteet jakavat suunnat—hyödyllistä luettavaa ennen talvivisiittiä, kun sorapohja jää peitteeseen(2). Jos päivään yhdistää taukoja, latuja tai pitempiä vaelluksia Syötteen kansallispuiston tuntumassa, Luontoon.fi kokoaa yhteen laajemman retkeily- ja ulkoiluverkoston esittelyn(3).

Torpparin taival on pitkä läpijuoksuvaellus Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla—ei sama kuin Seitsemisen kansallispuiston lyhyempi samanniminen luontopolku Pirkanmaalla. Reitti on noin 29,6 kilometriä yhtenä linjana Ukonvaaran P-alueelta Syötteen luontokeskuksen pysäköintiin: kaskimaisemaa, niittykulttuuria ja vanhaa eränkäyntiä naavakuusikoissa ja avoimemmissa väleissä. Luontoon.fi kokoaa Syötteen kansallispuiston säännöt, ajankohtaiset tiedotteet ja laajemman reittiverkon(2). Metsähallituksen Torpparintaival-esite kuvaa reitin sopivaksi pidennetyn viikonlopun vaellukseksi, Ahmakallion näkökohtia ja hyvin varusteltuja vuokra- ja autiotupia(1). Retkipaikan Koillismaan vaelluslistauksessa Riikka Pohjanen mainitsee Syötteellä jopa noin 38 kilometrin Torpparin taipaleen mittaisia vaihtoehtoja—hyvä kehys sille, miten tämä osuus istuu puiston pidempiin kävelyihin(3). Lähtö on Ukonvaaran P-alueelta, josta lähtevät myös Raatetuvan polku ja Rytivaaran kierros sekä yhteys Ukk-ulkoilureitille (UKK:n Syöte–Puolanka -osuus). Noin 6 kilometrin kohdilla Rytivaaran taukapaikat—Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna, Rytivaara tulentekopaikka ja kuivakäymälät—sijoittuvat entisen kruununmetsätorpan maisemaan. Peuronlampi laavu on noin 13 kilometrin kohdilla, Lomaoja laavu noin 17 kilometrin kohdilla. Toraslampi tulentekopaikka ja Toraslampi autiotupa tarjoavat pidemmän tauon noin 20 kilometrin kohdilla. Koiratupa päivätupa, Välitupa päivätupa, Välitupa tulentekopaikka ja Annintupa tihentävät taukoja ennen Syöte DiscGolfPark -kentän ohitusta ja maalia Luontokeskus pysäköointialueella Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun luona. Pohjois-Pohjanmaan Syöte on Suomen eteläisin tunturivyöhyke. Pudasjärvi on keskeinen kunta tämän puiston puolen retkeilyyn. Tupien varaukset ja polttopuut kannattaa hoitaa Metsähallituksen kanavien kautta(1).

Pitämävaara–Taivalvaara -reitti on noin 30,8 kilometrin päivävaellukseen sopiva pätkä koillismaalaista harjumetsää ja jokea Pudasjärven Iso-Syötteen Pitämävaaran seudulta Taivalkosken Taivalvaaralle, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee valtakunnallisen UKK-vaellusväylän mukana kuntien välissä; Metsähallituksen Pudasjärven UKK-kokoelma löytyy Luontoon.fi:stä(1). Luontoon.fi:n Taivalvaaran luontopolku -sivu täydentää maalia loppupään lyhyeen luontopolkusilmukkaan, jonka varrella ovat laavu ja lintutorni Iijoen rantamaisemassa(2), eli sama kokonaisuus linkittyy Taivalvaaran luontopolkuun kartallamme. Syöte.fi, Syötteen matkailusivusto, muistuttaa, että UKK:n poikittaiskaista merkitään sinisillä maalimerkeillä, kun taas Syötteen muita retkeilypolkuja merkitään keltaisin merkein, ja että kartta-, palvelu- ja ajankohtaisuustiedot lähtevät käytännössä Syötteen luontokeskuksesta(3). Taivalkosken kunta luettelee pidempiä päiväreittejä omilla luonto- ja retkeilysivuillaan ja ohjaa tarkempiin kuvauksiin Visit Taivalkoskiin(4). Taivalkoski on neljän kansallispuiston kainalossa; tämän reitin länsipää on syötteinen Pudasjärvi ja itäpää laskeutuu Taivalkosken Taivalvaaran palveluille. Noin 11 kilometrin jälkeen länsipäästä avautuu Pirinjärvi, jossa Pirinjärvi kota, Pirinjärvi tulipaikka ja Pirinjärvi venepaikka rivittäytyvät järven rantaan ja Pirinjärvi wc/liiteri on vieressä—hyvä pitkä tauko ennen keskiosaa. Atsingin laavu tulee Atsingin jokimailmaa kohden, sitten Ohtaojan laavu. Taivalvaaran rinteillä reitti kulkee Turvakonalustan laavun ja Lintutornin (Taivalvaaran luontopolku) kautta, tornin joka kuuluu myös lyhyeen luontopolkuun. Loppu osuutuu Pöllimehtä frisbeegolfin lähelle ja edelleen Taivalkosken keskustan urheilualueille Urheilutien varrelle, mikä kertoo selvästi, että olet kävellyt melontajokien ja mäntymetsien läpi taajamaan. Yhdistelyjä tehdään usein UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä -osuuden, Ukk-ulkoilureitin, Pitämävaaran Lenkin, Taivalvaaran luontopolun, Atsingin laavulla risteävän Pahkakurun retkeilyreitin tai Taivalkoski-Atsinki-Syöte -maastopyöräkäytävän kanssa. Matkalla luonnossa kuvaa Pahkakurun rotkoa jyrkkäreunaisena sivulenkkinä ison pysäköinnin lähtökohdasta noin 2,5 km edestakaisin—tieto, josta on hyötyä, jos sinulla on ylimääräistä valoisaa aikaa ja varmat jalat(5). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka keskittyisi luotettavasti juuri tähän nimettyyn 31 kilometrin yhteyteen, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Elämys on noin 3,4 kilometrin patikka Kupson Kutsu -verkostossa Kupsonvaaran rinteillä Jaurakkajärven kylässä Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan maisemissa kylä avautuu parhaiten vaaran näköpisteiltä ja Jaurakkajärven yli. Pudasjärven kaupunki esittelee kolme merkittyä päivälenkkiä samalta kantatie 78:n parkkipaikalta: Elämys noin 4 km, Lumous noin 5,6 km ja Keidas noin 9,1 km(1). Lyhin vaihtoehto tunnetaan erityisesti harvinaisesta palvelusta: Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu -kokonaisuudessa on erämaasauna, laavu ja nuotiopaikka pienen lähteestä ruokkivan puron varrella, ja lähtöjaksolla kerrotaan tervahautojen historiasta vientiajan tarinassa(2)(3)(4). Tällä linjalla saavutat Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) -tauon noin 1,2 kilometrin kohdalla: näköalatasanteella on istumaryhmä, ja rinteessä kodan tulisija tarjoaa suojaa ja eväspaikkaa; kävijät kertovat joskus löytävänsä valmiin hiilloksen makkarahetkeen(2). Näköala avautuu Jaurakkajärvelle ja kauemmas vaaramaisemiin ilman, että reitti juoksee keskeltä hakkuualuetta(2)(3). Retkipaikan jutussa Elämys kuvataan kolmikon keveimpänä lenkkinä ilman Lumouksen jyrkimpiä nousuja, kun ensin halutaan saunan ja leppoisamman metsäosan yhdistelmä(2). Out in the Nature muistuttaa portilla jaetuista kartoista ja siitä, että opasteiden kilometrit eivät aina vastaa eri haarakombinaatioita(3). Iijokiseutu kertoo verkoston synnystä Jaurakkajärven kehittämishankkeessa 1990-luvun lopulla ja talkoohengestä(4). Jos jaksaa vielä pidemmälle, Lumous yhdistää saman Isojyrkän kohdan vaativammalla profiililla ja Keidas jatkaa Lohilammen laavulle (Kupson kutsu) pisimpiään rengaspolkuja pitkin; kaikki jakavat portin, tervapaikat ja opastaulut(1)(2)(3). Ota tukevat kengät sateen jälkeen, noudata polttopuujärjestyksiä saunalla ja kodalla ja varmista kaupungin sivuilta saunan ajantasainen käyttö ennen retken suunnittelua(1)(2).

Huippupolku Pudasjärvi on lyhyt luontopolku Iso-Syötteen laella Pudasjärvellä; maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa ja reitti sijaitsee Syötteen kansallispuistossa. Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä tässä kartoituksessa. Metsähallitus kuvaa reitin opastetuksi luontopoluksi tunturin laella; näkymät avautuvat laajasti kansallispuistoon, ja talvella lumi ja revontulet tuovat oman tunnelmansa(1). Iso-Syötteen retkeilyalueen säännöt ja käyttöohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(2). Polku kulkee avotunturilla: opastetaulut esittelevät tunturiluontoa ja maisemaa(1)(3). Syötteen matkailusivusto kertoo reitin olevan hyvin merkitty ja reitin puolivälissä olevan näköalakohdan evätaukoa varten; huipulla ei ole nuotiopaikkaa eikä käymälää—palvelut kannattaa hoitaa ennen nousua(3). Out in the Nature -artikkeli täydentää käytännön näkökulmasta: lähtö on tavallisesti hotellin pysäköintialueelta, laajemmassa reitistössä lyhyet kävelyreitit on merkitty keltaisella ja UKK-reitti sinisellä, eikä tämä huippupolku sovellu esteettömäksi(4). Huipulta avautuu näkymiä metsiin, järviin ja soihin, tyypillisiä puiston maisemia(1)(4). Pidemmän nousun tai paluun haluava voi yhdistää Luontokeskus – Iso-Syötteen huippu -vaellusreitin, joka yhdistää Syötteen luontokeskuksen ja saman tunturialueen, ja Huipunlenkit tarjoavat merkittyjä pyöräilyvaihtoehtoja lähellä. Syöte.fi vinkkaa helteisenä päivänä vilvoittautumaan Luppoveden uimarannalla Iso-Syötteen palveluiden lähellä(3).

Palveluajat, kartat ja ajantasaiset tiedot luontokeskukselta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Syötteen luontokeskus -sivulta(1). Metsähallituksen Syötteen päiväreittien esite ja kartat täydentävät samaa lähtöpistettä ja laajempaa reittiverkostoa(2). Out in the Nature kuvaa Iso-Syötteen huipun polkuja käytännössä: huipulla on erillinen, noin kilometrin mittainen Huippupolku-tulkintarengas, jota he lähestyivät hotellin pysäköintialueen kautta(3). Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä yhteen suuntaan Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen luontokeskukselta ja Luontokeskus pysäköointialueelta kohti Iso-Syötteen huippua—paluu on yleensä samaa reittiä, ellet liity pidempään kierrokseen. Heti alussa on Syötteen luontokeskuksen laavu tauko- ja nuotiopaikaksi ja Syötteen luontokeskus karttoihin ja neuvoihin. Alun sivussa kulkee myös Syöte DiscGolfPark Erätien ja Pärjänjoentien risteyksessä, minkä voi yhdistää huippukävelyyn sopivana kesäpäivänä. Risteyskohdissa sama käytävä yhdistyy Ahmankierrokseen ja Torpparin taival -reittiin, joten tästä voi jatkaa paljon pidemmälle vaaramaisemassa. Syötteen seudun patikointireitit on kuvattu hyvin merkityiksi keltaisin maalimerkein ja risteyksissä puisin opasviitoin(4). Odota kuusikko- ja vaaramaisemaa ja avartuvia näkymiä kohti eteläisintä korkeaa tunturimaisemaa; Out in the Nature kuvailee huipulta laajoja metsä-, järvi- ja suomaisemia(3). Tuuli ja viileämpi ilma puurajan tuntumassa ovat yleisiä—lyhyellekin retkelle kannattaa ottaa tuulitakki(3). Huipulla Huippupolku on erillinen lyhyt tulkintarengas; Out in the Nature kuvaa sen löytymistä hotellin puolelta nousun jälkeen(3). Mappa.fi:n aineiston mukaan sama Huippupolku on noin kilometrin mittainen rengas Iso-Syöte -tunturin laella opastetauluineen, lähtö Tunturihotellin pysäköintialueelta(5)—vaihtoehto tämän luontokeskuksen nousun jälkeen, jos haluat täyden huippukehän.

Naavaparran polku on noin 2,6 kilometriä pitkä, melko tasainen pääty-päähän -yhteys Syötteen kansallispuistossa Annintuvan ja Syötteen luontokeskuksen välisellä alueella Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tältä osin laajoja kansallispuisto- ja vaellusalueita. Metsähallituksen Naavaparta-esite kuvaa sorapohjaista luontopolkua, joka sopii monen ikäisille, ja opastaulut kertovat Syötteen luonnosta—muun muassa pytho kolwensis -kovanikkarista, liito-oravasta sekä parta- ja hevosenjäsenjäkälistä(1). Laajemmasta reitistöstä ja siitä, miten polut on merkitty, Syöte.fi:n vaellussivu on käytännön lähtökohta(2). Talvella sama reitti on kansallispuiston virallisista lumikenkäreiteistä toinen: Scandinavian Outdoorin Syötteen talvijuttu kertoo, että reitin toinen puoli lanataan kelkalla ja lumikenkiä ei välttämättä tarvitse, ja että reitti vie Annintuvalle evästauolle(3). Käytännössä suunta voi olla jommasta kummasta päästä; alueen esittelyssä korostuvat tauko Annintuvalla ja palvelut luontokeskuksen nurkilla(2). Tuvan lähistöllä polku kulkee samaan käytävään kuin Ukk-ulkoilureitti, kun taas muut puiston polut on merkitty keltaisilla maalimerkeillä ja itse UKK-akseli sinisillä(2). Noin 2,4 kilometrin kohdalla reitti kulkee Syöte DiscGolfParkin kohdalla Erätien ja Pärjänjoentien risteyksessä. Luontokeskuksen päässä Syötteen luontokeskuksen laavu, Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue ovat samassa nipussa, joten kävely on helppo yhdistää karttaostoksiin ja infopalveluihin. Kuivakäymälät ovat Annintuvan tuntumassa—niitä ei tarvitse mainita erillisinä nähtävyyksinä. Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko varmistaisi nimenomaan tämän nimetyn polun, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Kalettisuon retkeilyreitti on noin 5,7 kilometrin päästä päähän -yhteys Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, metsän ja suonreunan maisemissa Iijoen keskijuoksun tuntumassa. Paikalliset reittilistaukset, yhteystiedot ja sama kunnallinen ulkoiluverkosto löytyvät Pudasjärven kaupungin retkeilysivuilta(3). Suomen ympäristökeskus kuvaa laajempaa Natura 2000 -kokonaisuutta Sotkajärven, Helkalansuon ja Kalettomansuon ympärillä—Helkalansuo–Kalettisuo -aapasuojärvirakenteineen ja vahvoin lintuvesien arvoineen—joten kuljet reunalla yhdestä maakunnan tunnetuimmista sisämaan vesi- ja suomaisemista(1). Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys antaa ajo-ohjeita Sotkajärvelle ja kävely-yhteyden suuntaan Kalettomansuo Iijoen sillan tienoilta; moni yhdistää lyhyen kävelyn järven ja suon lintuharrastukseen(2). Iijoki.fi kertoo, että pääjuoksu kiertää 370 kilometriä Pohjois-Pohjanmaan halki ja että Pudasjärvi sijoittuu joen varteen, tuo esille soutamisen ja melonnan klassisena tapana tutustua laaksoon ja mainitsee Sotkajärven tunnetuimpana vesilintujen kosteikkona alueella—hyvä tausta, jos yhdistät patikoinnin kesäiseen päiväretkeen vedellä(4). Kartallamme jalan kulkeva reitti kohtaa lähes Iijoen vesiretkeilyreitti -melontareitin Iijoen uomassa, joten melojat ja patikoijat voivat suunnitella yhteiskuljetuksia tai yhdistelmäpäiviä samassa jokikäytävässä. Kohtele suon- ja järvireunaa lintuarkana keväällä ja varhaiskesällä ja noudata jokamiehen oikeuksia sekä ylläpitäjien ohjeita(1)(2)(3). Reittipysäkkitietomme mukaan linjalla ei ole laavuja tai -tupia, joten pakkaa sää- ja hyönteissuojavarusteet avosuon reunaan.

Viralliset tiedot, kansallispuiston säännöt ja ajankohtaiset palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Toraslammen kierros -reittisivulta(1). Metsähallituksen esite tiivistää maisemat: kuusikko, puronvarsien lehtolahteet, Toraslammen rannan yöpymisasetelma, Ahmavaara ja Ahmakallion näkötornin maisemat—reitti sopii useamman yön retkeen(2). Syöte.fi muistuttaa roskattomasta retkeilystä ja siitä, ettei Metsähallituksen tuvilla ole jätehuoltoa: mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa myös pois(3). Toraslammen kierros on Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, kartallamme noin 26 kilometriä, pääosin Syötteen kansallispuistossa. Reitti kulkee Toraslammen autiotuvan ja Toraslampi tulentekopaikan rantaan, pian Koiratupaan ja Koiraojan taukopaikkoihin, sitten Lomaoja laavulle ennen nousua Ahmakallion näkötornille. Noin 13 kilometrin kohdilla Ahmatupan alueella ovat autiotupa, vuokratupa saunoineen, kota, kaivo sekä polttopuu- ja kuivakäymäläalue; vuokratuvan käytöstä ja tarjolla olevista palveluista kannattaa lukea Ahmatupan omalta sivultamme. Ylpiätupa ja Välitupa tarjoavat taukopaikkoja eteläisemmällä kaarella ennen Annintupaa. Syötteen luontokeskuksen lähellä reitti kulkee Syöte DiscGolfParkin, Luontokeskus pysäköintialueen, Syötteen luontokeskuksen laavun ja Syötteen luontokeskuksen ohi—kätevä loppupäätös, jos haluat kahvilan, karttoja tai neuvontaa. Reitti on yhteydessä Ukk-ulkoilureitin eli UKK-reitin Syöte–Puolanka-väliin reitin alussa ja kiertää saman tupa- ja taukoverkoston kuin pitkä vaelluslinja. Talvisin Syötteen SM-ladut kulkevat luontokeskuksen liepeillä; tässä kuvataan merkitty kesäinen patikointikierros, ei niitä koneistettuja latuja. Maasto vaihtelee tasaisemmista osuista Toraslammen ja kävijäkeskuksen tuntumassa kivisempiin ja juurisempiin kinttupolkuihin Lomaojan ja Ahmavaaran välillä; huonolla säällä kartta tai GPS on tärkeä. Metsähallitus kuvaa kierrosta vahvana vaihtoehtona, kun haluat useamman yön vaarametsissä järvimaisemissa ja näköalojen äärellä(2). Hikinen reppu -blogin kesäinen kuvaus kierroksesta Toraslammen kautta täydentää käytännön kuvaa muun muassa hyttysistä helteellä, Lomaoja laavun kunnosta ja Ahmatupan ruuhkahuippuista silloin kun kausiluonteinen palvelupuoli on auki (heillä klo 9–15)(4).

Sammakkosuon luontopolku on noin 1,1 kilometrin mittainen yksisuuntainen pätkä Olvassuon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla: reitti yhdistää Sammakoinen lintutornin tienvarsikohdan ja Sammakoinen pysäköintipaikan. Metsähallitus pitää yllä virallista reittikuvausta ja palvelutietoja Luontoon.fi:ssä(1). Retkipaikkaan kirjoitetussa lähiretkisarjassa on vuosien varrelta valokuvia ja tunnelmaa lintutornin ja laavun ääreltä talvisin; teksti korostaa pitkosten helppoutta ja avosuon avaraa maisemaa(2). Taipaleita-blogi täydentää käytännön kuvaa syksyn patikasta: hyväkuntoisia pitkoksia, lyhyitä juurakoista luonnon polkua, syksyn retkellä keltaisia maalimerkkejä ja opasviittoja, tauluja suon synnystä sekä noin 200 metrin haarautuminen Sammakoisen päivätuvan luota lintutornille(3). Runko kannattaa ajatella edestakaisena kävelyreittinä. Alkupäässä kohoaa jo Sammakoinen lintutorni, katettu, kaiteilla varusteltu torni, josta näkyy Sammakkosuon aapasuota ja Resu-Sammakon suuntaan. Vajaan neljän sadan metrin päässä tornista luoksesi tulevat Sammakoisen päivätupa, Metsähallituksen 2021 valmistunut taukotupa, sekä tuvan tuntumassa oleva puuliiteri ja kuivakäymälä; kannattaa tutustua polttopuusääntöihin virallisilla sivuilla ja varoa tulen käyttöä kuivina kausina. Pitkospuita pitkin kulku jatkuu kohti Sammakoinen pysäköintipaikkaa. Monet autoilevat ensin pysäköintialueelle, kävelevät tornille ja tuvalle ja palaavat samaa reittiä, jolloin koko kävely on hieman yli kaksi kilometriä ja nousu pysyy vähäisenä. Tauluista saa koosteen suon synnystä ja osasta lintulajeja. Pudasjärvi on Koillismaan järvi- ja suomaisemavyöhykettä; Olvassuo on laaja suo-kokonaisuus, jossa oman askeleen säätely ja reitillä pysyminen ovat tärkeitä. Talvisin retkeilijät kertovat kulkevansa lumikengillä tai suksilla, kunhan ura pitää; Retkipaikka muistuttaa, ettei pysäköintikenttää aurata, jolloin auto jää usein Ruottisenharjun tien varteen, vaikka polulle menisi jälkiä(2). Tarkista Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta ajankohtaiset ohjeet ja mahdolliset huoltotiedotteet ennen lähtöä(1).

Vaihtoehtoiset lähtöpisteet, maastokuvaukset ja merkintöjen ulkonäkö löytyvät Pudasjärven kaupungin Kannonnousu-sivuilta(1). Yle uutisoi vuonna 2007 reitin valmistumisesta ja myöhemmästä opastuksen kehittämisestä julkisen rahoituksen kautta(2). Järjen äärellä – Pudasjärvellä kertoo, miten Hampusvaaran laavulle nouseva opastettu polku Hampushallin pihasta liittyy samaan pitkän matkan reittiin(3). Syöte-Kurenalus -retkeilyreitti on kartallamme yhtenä linjana noin 95,5 kilometriä. Sama reitti tunnetaan laajasti nimellä Kannonnousu: pitkä yhteys Pudasjärven keskustan ja Syötteen alueen Naamankajärven rannan välillä. Se ei ole suljettu rengas. Kunta kuvaa reittiä kulkevaksi Iijokivarren kulttuurimaisemissa Kurenalta ylöspäin ja myöhemmin kohti kuivempaa kangas- ja vaaramaastoa; suunta voi olla myös toinen. Vaihtoehtoisia lähtöpisteitä ovat muun muassa Hirvaskoski, Hampusvaara Iinattijärvellä, Oulu-Kuusamo-tien ylityspaikka, Pintamon Myllyvaara ja Petäjäkoski(1). Kaupungin laidalla Rajamaanrannan laavu ja Rantaraitin luontopolku sijoittuvat samaan jokivarteen kuin tämä vaelluslinja; Iijoen vesiretkeilyreitti kulkee pitkälti samaa laaksoa, jos haluat yhdistää kävelyä ja melontapäivän. Noin kahdentoista kilometrin jälkeen Pajulan rannan nuotiopaikka ja Pajulanrannan rantautumispaikka tarjoavat tauon ennen kuin reitti nousee Hirvaskosken suuntaan. Rumavaaran laavu ja Saukkolammen laavu sekä niiden järvikohteet tukevat vaativampaa päiväosuutta; Hampusvaaran laavu ja nuotiopaikka sopivat Iinattijärven kohdalle ennen Pintamon seutua. Pintamo-ojan laavu, Pintamon laavu ja Ruoanlaittopaikka auttavat pitkissä päivissä; Naamankajärven uimaranta vastaa kunnan kuvaamaa päätepistettä Syötteen puolella(1). Taimenmutkan autiotupa, Huuhkasen laavu ja Kaakkurinlammen laavu ja nuotiopaikka sijoittuvat loppumatkan metsäisiin osuuksiin. Kosteikkoja ylittää runsaasti pitkospuita(1). Reittimerkinnät ovat näkyviä: korkeuksiin kohoava juurakko ja oranssilla huomiovärillä maalatut merkinnät(1). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Naamankajärven rannalta on jatkoyhteydet muille Syötteen retkeilyreiteille(1).

Kupson kutsu - Keidas on Kupsonvaaran pisin vaellusvaihtoehto Jaurakkajärven kylämaisemassa Pudasjärvellä, kaupungin kaakkoisosassa Syötteen retkeilyseudun kupeessa. Pudasjärven kaupunki kuvaa yhteisen kantatie 78:n parkkipaikan, kolme rengasvaihtoehtoa—Keidas noin 9,1 km, Lumous 5,6 km ja Elämys 4 km—sekä maksuttoman erämaasaunan ja vaaran näköalat(1). Meidän kartalla tämä osuus on noin 8,2 kilometriä pitkin samaa 1990-luvun lopulla rakennettua ja hoidettua verkostoa(2). Heti portin jälkeen tulee opastetta ja tervahauta, joka kertoo tervanpolton merkityksestä Pohjanmaalla ja Kainuussa(2)(3). Noin 1,4 kilometrin kohdalla avautuu Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu): suuri näköalalava pöytineen, rinteessä kota ja kuivakäymälä; Retkipaikan teksti kuvaa jyrkkää nousua, juuria ja avautuvaa näkymää Jaurakkajärvelle(2). Noin 2,5 kilometrin kohdalla Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu tarjoaa julkisen saunan puron varrella; kaupungin sivu korostaa, ettei vastaavaa palvelua näe jokaisella luontopolulla(1). Lohilammen laavu (Kupson kutsu) noin 6,9 kilometrin kohdalla on Lohilammen rannalla—teksti ja kuvat viittaavat tähän pitkän Keidas-renkaan taukokohtaan(1)(2). Maasto vaihtelee tasaista metsäpolkua jyrkempiin, juurikkaita ja kivisiä nousuja kohti Isojyrkkää; märillä lainehilla kulkee pitkoksia, joita uusittiin 2020–2021(2). Merkinnät ovat maalattuja puihin, ja kunnostuksen jälkeen niiden piti toimia kumpaan suuntaan tahansa(2). Out in the Nature suosittaa kesää, jotta tervakohteet näkyvät, kehuu painettuja karttoja parkkipaikalla ja viittaa Jaurakkajärven bussipysäkkiin(3). Samassa blogissa ehdotetaan Rumavaaraa jatkoretkiksi(3). Pudasjärvi on retkeilykaupunki Pohjois-Pohjanmaalla, ja alue sopii päiväretkeilyyn.

Lumous on noin 4,7 kilometrin patikka Kupsonvaaran rinteillä Jaurakkajärven rannalla Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa näkyy parhaiten vaaranlakipisteiltä; tällä reitillä horisontti avautuu laajasti yli Jaurakkajärven. Se kuuluu Kupson Kutsu -retkeilyreitistöön yhdessä Elämyksen ja Keitaan kanssa: kolme merkittyä päiväretkivaihtoehtoa samalta kantatie 78:n varrelta, joilla yhdistyvät vaarametsä, tervahaudan historia, taukopaikat ja näköalat. Pudasjärven kaupunki kokoaa viralliset pituusluokat (noin 4 km, 5,6 km ja 9,1 km) ja käytännön vinkit Kupson kutsu -sivuilleen(1). Luontoon.fi(2) julkaisee oman reittisivun nimellä Kupson Kutsu – Lumous. Reitin varrella tulee oletuksena Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) pöytäryhmineen ja laajoine näkymine Jaurakkajärvelle ja kauemmas, sekä noin kilometrin päässä Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu -kokonaisuus saunoineen, laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Jos jatkaa Keitaaseen, Lohilammen laavu (Kupson kutsu) odottaa Lohilammen rannalla pidemmän lenkin päätepisteenä. Korpisen kyläseura esittelee samaa kolmikkoa ja somelinkkejä kävijöille. Retkipaikka kuvaa vastapäivään kuljettua Lumousta: nousu jyrkkenee, juurakko ja kivet vaativat tukevat kengät, pitkospuut kaipasivat vaihtoa märän kesän jälkeen ja puihin maalatut viitat palvelivat aiemmin lähinnä myötäpäivään ennen kuin kunnostukset tähtäsivät molempiin suuntiin(3). Out in the Nature nostaa esiin ilmaiset kartat parkkipaikalla, tervanpolton tarinan ja sen, että opasteiden kilometrimäärät eivät aina vastaa eri silmukoiden yhdistelyä(4). Iijokiseutu kertoo reitistön synnystä Jaurakkajärven kehittämishankkeessa 1990-luvun lopulla, yhteisöhuollosta, kevään ja syksyn leppoisista käyntiajoista ja Keitaan Hiljaisuuden meri -osuudesta osana kokonaisuutta(5). Retki vaatii nousukuntoa ja pitävät kengät; näköalapisteellä kannattaa varata tuulisuoja ja myöhäiskesällä marja-astia.

Iso-Syötteen retkeilyalueen kartat, säännöt ja taukopaikat löytyvät Luontoon.fi:n Iso-Syötteen retkeilyalue -sivulta(1). Visit Syöte kokoaa majoituksen, tapahtumat ja sesonkivinkit laajemmalle Syötteen loma-alueelle(2). Iso-Syötteen maastopyöräilysivut kuvaavat laajaa, Metsähallituksen ylläpitämää reittiverkostoa; ajantasaiset reittikuvaukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(3). Paikallislehti kertoi Kettutuvan siirrosta alkuvuonna 2023 entisen Ketun kevennyksen eli nykyisen Harjujen kierros -linjan varteen, jotta pyöräilijöille ja muille ulkoilijoille olisi parempi taukopaikka(4). Nimi Ketunlenkki SUUNNITTEILLA kertoo, että tämä kävelyosuus on lähdeaineistossa vielä suunnitteilla; merkintöjä ja lopullista nimeä kannattaa varmistaa Luontoon.fi:stä ennen retkeä(1). Tämä ei ole Kurikan Luontoreitti Ketunlenkki eikä Repoveden tunnettu Ketunlenkki – ne ovat eri puolilla Suomea. Kartallamme kävely on noin 4,8 kilometriä eikä muodosta suljettua rengasta. Reitti kulkee Luppoveden ulkoilualueen ja Iso-Syötteen palveluiden tuntumassa: Luppoveden uimaranta Syötetiellä, Syötteen Luppopark, Luppoveden nuotiopaikka ja kato kota- ja nuotiopaikkana sekä Iso-Syöten hiihtokeskus samassa solmukohdassa. Matkan varrella Kettutupa päivätupa ja Kettutupa tarjoavat tauon metsäisessä maastossa; Kettupa liiteri/käymälä täydentää taukopaikan palveluja. Sama käytävä liittyy laajempiin Syötteen verkostoihin: Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräreittiin, Maisemareittiin, UKK-ulkoilureitin Syöte–Puolanka -osuuteen ja tietokannassamme myös Ketunlenkki SUUNNITTEILLA -nimiseen maastopyörälinjaan. Jos suunnittelet pidempää päivää, lue näiden reittien sivut ja Luontoon.fi:n pyöräilymateriaali; esimerkiksi noin 25 kilometrin Harjujen kierros on eri mittainen rengas kuin tämä lyhyt kävelyosuus(3). Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan laajoista erä- ja ulkoilumaisemista; Pudasjärvi on osa tätä seutua. Maisema yhdistää metsää ja tunturiluontoa.

Keidas on noin 7,9 kilometrin vaellusvaihtoehto Kupson kutsun luontopolkujen verkostossa Kupsonvaaralla Jaurakkajärven kylän yläpuolella Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä vaara- ja harjumaisemia, joita reitti kiertää. Pudasjärven kaupunki kokoaa Kupson kutsun kolme lenkkiä ja käytännön tiedot yhdelle retkisivulle(1). Pisin lenkki kulkee harjumetsissä, lampien ja kosteikkojen välissä ja yhdistää verkon kolme päätaukopaikkaa: Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu purotjärven yläpuolella, Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) vaaran rinteellä sekä Lohilammen laavu (Kupson kutsu) Lohilammen rannalla. Karttaviivan alusta mitattuna nämä tulevat vastaan noin 1,3 km:n, 2,1 km:n ja 7,9 km:n kohdilla. Reitti limittyy Lumous- ja Elämys-lenkkeihin, joten retken voi lyhentää tai yhdistää tarpeen mukaan. Maaseutuverkoston hankekuvaus arvioi koko Keidas-kierroksen noin yhdeksäksi kilometriksi ja viideksi tunniksi samaa Lohilampi–lakikuusikko–Lumous–Elämys -järjestystä käyttäen(2), mikä sopii rauhalliselle päiväretkelle taukojen kanssa. Retkipaikka kuvaa jyrkkää nousua Isojyrkkää kohti, kivisyyttä ja juurakoita, uusittuja pitkoksia sekä maalimerkintöjä, jotka auttavat haaroissa(3). Polun alussa esitellään myös tervahautoja; Out in the Nature kertoo tervanpolton taustasta englanniksi niille, jotka haluavat historian haltuun ennen maastoon lähtöä(4). Leader-rahoitteisessa perusparannuksessa 2020–2022 uusittiin rakenteita ja 18 opastetaulua kasveista, linnuista, maastotyypeistä ja tervanpoltosta(2).

Raatetuvan polku on noin 5,9 kilometrin mittainen metsäinen pistoketju Pudasjärvellä Metsähallituksen hoidossa Syötteen alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Suojelualueen säännöt, palvelut ja tupien verkosto kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:n Syötteen kansallispuiston kokonaisesityksestä(1). Syöte.fi kertoo yli 122 kilometristä merkittyjä polkuja, ohjaa karttoihin ja ajankohtaisiin reittitietoihin Syötteen luontokeskukseen ja kuvaa, että päiväretket on merkitty keltaisin maalimerkein ja alueen UKK-reitti sinisin maalimerkein(2). Retkipaikan Syöte-kokoelma korostaa autio- ja päivätupien sekä nuotiopaikkojen tiheyttä—hyödyllinen tausta silloin, kun yksittäisestä nimetystä jaksosta on vähän erillistä aineistoa(3). Karttamme mukaan reitti lähtee pohjoispäästä Raatetupa autiotuvan liepeiltä: autiotupa sijaitsee polun varrella, ja lähellä on puuliiteri- ja kuivakäymäläkokonaisuus; yöpymisohjeista ja varusteista kannattaa lukea lisää meidän Raatetupa autiotupa -sivultamme. Noin 3,4 kilometrin kohdalla polku kohtaa samat käytävät kuin Torpparin taival, Rytivaaran kierros, UKK-reitti Syöte - Kouva ja pitkä Ukk-ulkoilureitti Rytivaaran tuntumassa, missä Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna ja nuotiopaikat tarjoavat lyhyen sivuttaisen tauon, jos yhdistät useita silmukoita. Eteläpäässä reitti päättyy Ukonvaaran P-alueelle, joka palvelee myös muita Syötteen reittejä—kätevä maalipaikka, jos haluat auton valmiina autiotuvan jälkeiseen päivään. Moni yhdistää Raatetuvan pidempiin Syötteen kierroksiin; Syöte.fi ehdottaa esimerkiksi kahden yön kokonaisuutta Ruuhensuon P-alueelta Raatetuvan kautta Rytivaaran kruununmetsätorpalle, Toraslammen autiotuvalle ja kohti Syötteen luontokeskusta, noin 36 kilometriä(2), ja tämä reitti on se autiotupa–Ukonvaara -linkki tuossa laajemmassa verkossa. Kannattaa ottaa kartta mukaan pelkällekin lyhyelle osuudelle, sillä UKK:n ja Torpparin taipaleen risteyksissä maalimerkkien värit kannattaa lukea tarkasti maastossa(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko erottaisi nimenomaan tämän nimety polun koko Syötteen vaellusvaltamerestä, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Palovartijan polku SUUNNITTEILLA on noin 3,5 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys Syötteen kansallispuiston alueella Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajavyöhykkeellä, Pudasjärven kunnassa. Nimessä oleva SUUNNITTEILLA kertoo, että reitti on suunnitteilla: pituus ja linja kannattaa varmistaa ennen retkeä. Metsähallitus julkaisee Syötteen kansallispuiston ajantasaiset tiedot Luontoon.fi(1) -sivulla, mukaan lukien säännöt, kausirajoitukset ja tulipaikkakäytännöt. UKK-reitin Pudasjärven kuvaus Luontoon.fi:ssä(2) kuuluu samaan tarkistuspakettiin, sillä linkki liittyy lähes heti Urho Kekkosen kansallisen vaellusreitin verkostoon. Noin 0,4 kilometrin kohdalla tulee Riihituvan päivätuparyhmä Riihisuon reunassa: Riihitupa päivätupa on päiväkäyttöön tarkoitettu tupa ja Riihituvan WC Liiteri kokoaa kuivakäymälän ja liiterin lähelle toisiaan. Lisää kuvia ja sijainti löytyvät meidän Riihitupa päivätupa -sivulta; julkinen palvelukuvaus on myös Luontoon.fi:ssä. Risteyskohdasta yhteys jatkuu muihin Syötteen vaellusrakenteisiin: UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi kulkee länteen kohti erätuville ja veneilyn rantautumispaikoille, Pytkyn pyrähdys on pidempi merkitty kävelyrengas Kellarilammen ja Lauttalammen kautta, ja Syötteen kierros maastopyöräreitti jakaa pätkissä saman maastolinjan kesällä — kannattaa varoa pyöräilijöitä siellä, missä merkinnät sallivat yhteiskäytön. Matkalla Suomessa kokoaa Syötteen suosituimpia reittejä ja nostaa esiin UKK-reitin sekä Syötteen luontokeskuksen Erätie 1:ssä karttojen ja neuvonnan lähtöpisteenä(3). Pudasjärvi kuuluu Suomen eteläisimpiin tunturimaisemiin; Syöte houkuttelee patikoijia, maastopyöräilijöitä ja talvilajien harrastajia samaan vaaramaisemaan.

UKK-reitin läntinen Syöte–Pintamo-osuus on noin 27,6 kilometrin mittainen pätkä Pudasjärvellä Syötteen kansallispuiston maisemissa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä selkeän vaara- ja metsämaiseman ilman että tarvitsee ajatella koko UKK-verkoston pituutta kerralla. Reitti sopii sekä pitkän UKK-vaelluksen jatkeeksi että itsenäiseksi vaelluspäiväksi tai yön yli -suunnitelmaksi: lähtö on Syötteen luontokeskuksen palvelujen tuntumasta ja määränpää Pintamon laavun suunnassa etelämpänä. Viralliset kuvaukset ja päivitykset kannattaa lukea Luontoon.fi:n UKK-reitti Pudasjärvi -sivulta(1). Syöte.fi kertoo, että UKK on merkitty sinisillä maalimerkeillä, kun taas muut patikointireitit kulkevat keltaisten merkkien varassa(2). Metsähallituksen julkaisema esite Syötteen päiväreiteistä näyttää UKK:n sinisellä samalla kartalla kuin keltaiset lähilenkit(5). Luontokeskus pysäköintialueelta reitti kulkee Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun ohi. Ensimmäisten kilometrien aikana kuljetaan Luppoveden nuotiopaikan ja katoksen, Luppoveden uimarannan sekä Syötteen Luppoparkin liepeillä ja Hiihtokeskus Iso-Syöteen palvelujen vaikutuspiirissä. Noin kuuden kilometrin kohdalla Riihitupa päivätupa tarjoaa taukopaikan ennen matalamman maaston ja Portinkurun seudun vaativampia osuuksia. Nuorcamino kuvailee Portinkurua jopa noin 20 metriä syväksi kurroksi Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa; kurun eteläreunalla on laavu nuotiopaikkoineen(4). Retkipaikka on kirjoittanut kokemuksistaan Portinojan laavulla: UKK kulkee laavun ohitse, ja matalassa vaarametsässä näkyvyys voi hämätä suunnistajaa(3). Myöhemmin reitillä ovat Taimenmutkan autiotupa ja Taimenmutkan rantautumispaikka; Nuorcamino toteaa, että aiempi tupa paloi vuonna 2018 ja uusi tupa otettiin käyttöön tammikuussa 2020(4). Osuus päättyy Pintamon laavulle, josta UKK jatkuu kohti Puolankaa UKK-reitti Pintamo - Puolangan raja -osuutena ja jossa Pintamovaaran kuntorata tarjoaa lyhyen juoksulenkin yhteyden. Syötteen päässä reitti risteää muun muassa Ahmankierroksen, Torpparin taipaleen ja UKK-reitti Syöte - Kouva -osuuden kanssa. Naamangan lenkki on merkitty pyöräilylenkki, joka käyttää samaa Mustanrinnan laavua ja Ruoanlaittopaikkaa kuin tämä patikki—hyvä apu, kun sijoitat tauot kartalle. Tarkista luontokeskuksen aukiolo ennen lähtöä ja varaudu omiin kartta- ja suunnistusvälineisiin erityisesti säätilanteissa, joissa näkyvyys heikkenee(2)(3). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; kansallispuiston säännöt (koira kytkettynä, tulenteko vain merkityillä paikoilla, roskaton retkeily) koskevat koko aluetta.

Ahmankierros on noin 14,9 kilometrin pituinen päästä päähän kulkeva retkeilyreitti Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Luontoon.fi kokoaa Syötteen säännöt, kartta-aineiston ja palveluohjeet yhteen(1). Syöte.fi kertoo alueen yli 122 kilometristä merkatusta polusta, karttojen osto- ja neuvontamahdollisuudesta Syötteen luontokeskuksessa sekä luettelee Ahman kierroksen noin 17 kilometrin päiväretkenä suosittujen kohteiden joukossa(2). Reitin alkupäässä Ylpiätupa päivätupa ja Ylpiätupa WC liiteri avaavat matkan, ja polku kulkee kuusikoiden ja kosteikkoreunojen välissä. Noin 6,3 kilometrin kohdalla Välitupa päivätupa ja Välitupa tulentekopaikka tarjoavat välipysähdyksen ennen nousua Ahmatupa autiotuvan ja Ahmatupa vuokratuvan suuntaan noin 6,9 kilometrissä. Eräluvat kuvaa Ahmatupaa: vastakkaisissa päissä rakennuksessa ovat autio- ja vuokrasiivet, sauna vuokrapuolen käyttäjille, runsas päivähiihto lähestymispolulla sekä autiopään eräkahvila helmikuusta huhtikuuhun(4). Ahmatupa kota, Ahmatupa sauna, Ahmatupa kaivo ja polttopuun sekä jätepisteen ympärillä oleva kuivakäymälä-infrastruktuuri täydentävät taukopaikkaa. Ahmatuvan jälkeen reitti laskeutuu Koiratupa päivätupaa ja Koiraoja WC liiteriä kohti noin 10,7 kilometrin kohdalla ja nousee uudestaan Annintupaa ja Annintupa WC liiteriä kohden noin 13,3 kilometrissä. Vaellus päättyy Luontokeskus pysäköointialueelle Syötteen luontokeskuksen viereen; Syötteen luontokeskuksen laavu on kävelymatkan päässä ja Syöte DiscGolfPark on loppupään tienristeyksen tuntumassa. Retkipaikka-julkaisussa Kerttu Komulainen kuvaa keväistä Ahmankierrosta luontokeskuksen pihasta lähtien: lumensulamisen aikaan vaikeita suopätkiä uusien pitkosten odottaessa asennusta, suojaisia vanhoja kuusikoita ja Ahmavaaran näkötornivierailun ennen laskeutumista ehjille pitkospuille—hyvä muistutus juurakoista ja kaatuneista puista heti talven jälkeen(3). Metsähallitus tarjoaa tulostettavan Ahmankierros-reittiesitteen karttakuvineen(5). Moni yhdistää Ahmankierroksen pidempään Toraslammen kierrokseen ja Ahmakallio tornille; talvella samaan maisemaan pääsee myös Syötteen laduilla Ahmatuvan tuntumassa. YouTube-hauista ei löytynyt lyhyttä, pelkälle tälle reitille varmistettua esittelyvideota.

Ajantasaisimmat tiedot kansallispuiston säännöistä, reittikartoista, tuvista ja palveluista löytyvät Luontoon.fi:n Syötteen kansallispuisto -sivuilta(1). Matkalla Missä Milloinkin -blogissa kuvataan käytännön puolta: luontokeskukselta kannattaa varata puolisen tunnin ajo reitin alkuun, maasto vaihtelee metsä-, aapasuo- ja vaaramaisemissa, ja märällä kelillä tarvitaan kunnon vaelluskengät(3). Reitin pituus on noin 9,3 kilometriä ja se palaa Ukonvaaran pysäköintialueelle. Joissain esitteissä kokonaispituus pyöristyy noin 10 kilometriin ja kävelyyn noin neljä tuntia(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä tyypillistä vaara- ja aapasuoluontoa. Reitti kulkee Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä. Puolivälin tienoilla tulee Rytivaaran palveluryhmä: Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna, Rytitupa WC/ Liiteri ja Rytivaara tulentekopaikka—päätauko ennen jatkoa kohti parkkipaikkaa. Samasta risteyksestä jatkuu Torpparin taival, UKK-reitti Syöte–Kouva ja pitkä Ukk-ulkoilureitti; Raatetuvan polku liittyy verkkoon Ukonvaaran P-alueen lähellä. Kuivakäymälät kuuluvat tupa- ja sauna-alueen palveluihin. Itsenäiset retkeilytekstit kuvaavat rauhallista päiväretkeä: tyypillisiä aapasoita ja vaaranreunoja, ja puolivälin jälkeen myös kallioisempaa osuutta(3). Metsähallitus kuvaa Luontoon.fi-sivuilla Rytivaaran kruununmetsätorpan historiaa, pihapiirin entisöintiä ja perinneniityn hoitoa(2). Retkipaikan talvikertomus Rytituvan talvireiteistä täydentää kuvaa: samaan paikkaan pääsee talvisin laajaa Syötteen talvireittiverkkoa pitkin, kunhan lumiolosuhteet sen sallivat(5).

Karttoja, sääntöjä ja ajantasaisia palvelutietoja varten kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Teerivaaran kierros -reittisivulta(1). Metsähallituksen Syötteen päiväreittiesite tiivistää saman 4,5 kilometrin lenkin keston, vaativuuden, merkinnät ja turvallisuusohjeet(2). Syötteen matkailusivut kuvaavat Teerivaaran kierrosta haastavana nousuna Teerivaaran laelle, laajoilla näkymillä kansallispuistoon ja taukopaikkana huipun päivätuvalla(3). Reitin pituus on noin 4,5 kilometriä kehänä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, pääosin Syötteen kansallispuistossa. Lähtö ja paluu ovat Luontokeskus pysäköointialueen vieressä: pysäköi tänne ja löydät heti tuntumasta Syötteen luontokeskuksen laavun ja Syötteen luontokeskuksen. Polku nousee kuusikon ja soiden kautta kohti Teerivaaran kahta huippua; Metsähallitus kuvaa kesällä vehmasta metsää, lähdelähteitä ja kallioita sekä talvikäyttöä lumikenkäreittinä sopivissa olosuhteissa(2). Noin 2,8 kilometrin kohdalla on Teerivaara päivätupa (Teeritupa), jossa voi levähtää puupenkeillä ja käyttää rakennuksen tulipaikkaa evästaukoon. Kuivakäymälät ovat tuvan tuntumassa. Paluuosuus kulkee lähellä Syöte DiscGolfParkia Erätien ja Pärjänjoentien risteyksessä—kätevä yhdistää patikointiin saman päivän frisbeegolfin. Samalta parkkipaikalta lähtee myös pidempiä Syötteen reittejä ja Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking -maastopyöräreitti siinä, missä verkosto kohtaa luontokeskuksen. Lähtöportti kuvaa jyrkkää pohjoisrinteen louhikkoa ja myötäpäivään kulkevaa suuntaa, jolloin päivätupa osuu nousujen loppupuolelle; samassa talviretkeilyjutussa reitti on ollut tiheään tallautunut tavallisilla talvikengillä, ja näkymät voivat jäädä metsän tai sään varjoon(4). Tukevat kengät ovat tärkeät kallioisilla ja jyrkillä osuuksilla(2).

Ajantasaisimmat tiedot ja kartat tälle reitille löytyvät Luontoon.fi:n Syötteen kierros -reittisivulta(1). Metsähallituksen Syötteen kansallispuiston julkaisu 19 kilometrin kierroksesta tiivistää maisemat, arvioidun keston ja lähtöpaikan Syötteen luontokeskukselta(2). Syöte.fi:n vaellussivu luettelee tämän yhdeksi suosituimmista päiväretkistä yli 122 kilometrin merkittyjen polkujen joukossa ja ohjaa luontokeskukseen reittien kunnotietoihin(3). Reitin pituus on noin 19,1 kilometriä kehänä kartallamme. Se kulkee Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla pääosin Syötteen kansallispuiston maisemissa: kuusikkoa, aapasoita, Pärjänjoen laaksoa, Pytkynharjun harjua ja Riihisuon avaruutta—Metsähallitus nostaa nämä esiin pääkohteina(2). Luontokeskus pysäköointialueen ja Syöte DiscGolfParkin jälkeen tulevat Annintupa ja kuivakäymälät ensimmäisten kilometrien sisällä—hyvä varhainen taukopaikka, jos sää kääntyy. Noin 8,6 kilometrin kohdalla Lauttalammen alueella ovat Lauttalammen laavu, Lauttalampi, pieni laituri, Lauttalampi pysäköintialue ja kuivakäymälät. Pytkynharjun osuudella avautuu näkymiä; Matkalla jonnekin kuvaa leveitä pitkospuita ja taukoa Lauttalammen laavulla ennen helpompaa metsäosuutta paluulle(4). Noin 10–11 kilometrin kohdalla Kellarilampi pysäköintialue, Kellarilammen invalaavut ja esteettömät kuivakäymälät tukevat pidempää taukoa harjun yllä lampien äärellä. Riihitupa päivatupa noin 13,5 kilometrin kohdalla jälkeen reitti kääntyy pohjoiseen kohti Luppovettä: Syötteen Luppopark, Luppoveden uimaranta ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato tarjoavat uintia, leikkiä ja kota-tyyppistä tulistelupaikkaa. Hiihtokeskus Iso-Syöte tulee vastaan ennen silmukan sulkeutumista Syötteen luontokeskuksen laavulla ja Syötteen luontokeskuksella. Sama käytävä on Syötteen kierros maastopyöräreitillä; Matkalla jonnekin kuvaa vaihtelevaa metsäpolkua, juuria, kiviä ja levennettyjä pitkospuita Pytkynharjulla—hyödyllinen näkökulma myös pyöräilijöille(4). Samalta keskukselta voi lyhentää päivää Korpikolvan polulla, Luontokeskus - Iso-Syötteen huippu -pätkällä tai Teerivaaran Kierroksella tai jatkaa pidemmälle UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä -osuudelle.

Korpikolvan polku on noin 0,5 km:n mittainen lenkki Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen kansallispuiston laidalla entisen Syötteen luontokeskuksen pihapiirissä. Metsähallitus luokittelee sen vaativaksi esteettömäksi reitiksi; ajantasaiset viralliset tiedot ja palvelumuutokset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Luontokeskuksen parkkipaikalta kävely kiertää läpi Syötteen luontokeskuksen laavun, jossa voi tulistella ja pitää tauon. Samassa rinnassa Syötteen luontokeskuksen ja urheilualueen kanssa Syöte DiscGolfPark on helppo yhdistää lyhyeen kävelyyn. Täältä lähtevät myös pidemmät vaellukset: Ahmankierros ja Torpparin taival kulkevat samaa aloitusaluetta pitkin, joten kierros sopii lämmittelyksi tai perheen lyhyeksi retkeksi ennen pidempää päivää vaarametsässä. Yle uutisoi vuonna 2025, että Metsähallitus lopettaa Syötteen luontokeskuksen toiminnan ja laittaa kiinteistön myyntiin, sulkemisen tavoitteena oli lokakuun 2025 loppu(2). Ulkoilureitti, pysäköinti ja polku itsessään pysyvät käytettävissä; näyttelyt, sisätilapalvelut ja henkilökunnan palvelut olivat kiinni rakennuksesta, eikä niiden tilannetta voida tässä päivittää—tarkista ajankohtaiset tiedot Metsähallituksen kanavista ja Luontoon.fi:stä(1). Syöte.fi kuvasi syyslomaviikkojen 2022 tapahtumia, jolloin uudistettu lähiluontopolku esiteltiin Korpikolvana ja järjestettiin opastettuja kierroksia Syötteen luonnosta(3).

Pudasjärven kaupunki esittelee Rantaraitin virallisesti: Kurenkosken kuohut, kesäkalastajat ja muikkurysät, laitumella olevat lampaat, taukopaikat ja Liepeen entisten pappilapeltojen tulipaikka sekä reitin päiden sijoittuminen leikkialueen ja Hotelli-Ravintola Kurenkosken Rantatie-pään välille(1). Liepeen Pappila kertoo pappilan niemen suojellusta pihapiiristä ja siitä, että lähin luontopolku Rantaraitti kiertää pappilan aluetta; uimapaikkoja on Rantaraitin varrella ja Iso-Syöte on noin 40 km päässä(2). Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä meidän kartalla Kurenaluksen kaupunkimaisemassa Pohjois-Pohjanmaalla; Pudasjärven kaupungin teksteissä jokivartta kuvataan noin 1,5 kilometrin mittaisena maisema- ja kuntopolkuosuutena(1). Pudasjärvi sopii retkeilyyn myös laajemmin, mutta tämä osuus pysyy kevyenä rantakävelynä keskustan tuntumassa. Rajamaanrannan suunnalla polku-vieressä ovat muun muassa Rajamaanrannan laavu, Rajamaan lähiliikuntapuiston uimaranta, Rajamaanrannan frisbeegolfrata, Rajamaanrannan hiihtomaa, Rajamaanrannan lähiliikuntapuiston luistelukenttä, Rajamaanrannan lähiliikuntapuiston kuntoilulaitteet ja Rajamaanrannan lähiliikuntapuisto—Frisbeegolfradat.fi listaa Kauralantien yhdeksän väylän radan, betoniset heittolautat ja kaupungin rakentaneen sen vuonna 2010(3). Noin puolentoista kilometrin kohdalla tulee Koskenhovin ranrautumispaikka. Loppupäässä Laidunalueen beachvolleykenttä on lähellä kaupungin kuvaamaa Laidunalueen leikkikenttä-päätepistettä(1). Talvella sama jokivarsi linkittyy helposti keskustan jokilatuihin kuten Keskustan jokiladut laavun lähellä. Melojia varten Iijoen vesiretkeilyreitti kulkee samoissa rantautumispisteissä. Pitkille vaelluksille alueella on erillinen Syöte-Kurenalus retkeilyreitti, mutta Rantaraitti pysyy itsessään lyhyenä rantaraiteena. Talvi- ja valaistusasioista sekä koirasäännöistä ei ollut selkeää mainintaa tarkistetuilla sivuilla; noudata yleistä jokirannan siisteyttä ja varmista taukotulen säännöt kaupungin omasta kuvauksesta(1).

UKK-reitti Syöte–Pintamo, itä on noin 36,9 kilometrin pituinen vaellusosuus Urho Kekkosen vaellusreitistöstä: pistemäinen reitti Syötteen kävijäalueelta kohti Pintamon seutua. Metsähallitus kokoaa UKK-tiedot Pudasjärven osalta Luontoon.fi-palveluun(1). Syöte.fi kertoo paikallisten merkittyjen patikointipolkujen ja UKK-pääreitin merkintätavoista sekä siitä, mistä saa karttoja ja ajankohtaista neuvontaa(2). Lähtö on Syötteen luontokeskuksen tuntumasta: käytännössä Luontokeskus pysäköointialueelta tai ohittaen Syötteen luontokeskus ja Syötteen luontokeskuksen laavu. Ensimmäisten kilometrien aikana reitti kulkee Syöte DiscGolfParkin läheltä, sitten Luppoveden nuotiopaikka ja kato sekä Luppoveden uimaranta -uimarannan ohi; Syötteen Luppopark ja Hiihtokeskus Iso-Syöte toimivat maamerkkeinä. Noin 7 kilometrin kohdalla Taikametsän Nuotipaikka ja Huipun kota sopivat pidemmälle tauolle ennen kuin reitti laskeutuu metsämaisemaan. Myllyn laavu on noin 10 kilometrin paikkeilla. Keskiosassa ja loppupäässä metsä ja suot hallitsevat: Portinojan nuotiopaikka ja Ylimmäisen Pirinjärven laavu jakavat päivämatkaa, ja myöhemmin Kaakkurinlammen laavu ja nuotiopaikka on suojaisa taukopaikka ennen Pintamon laavua. Syötteen alueen päiväretkipolut on merkitty keltaisin maalimerkein, kun taas UKK kulkee sinisin maalimerkein(2), mikä auttaa erottamaan pitkän matkan rengasreiteistä. Metsässä polku on usein kapeaa ja paikoin jyrkkää(3), ja suopätkillä on pitkoksia(3). Hakkuualueilla merkinnät voivat hetkellisesti kadota — Mtbfinin UKK-kuvaus vuodelta 2014 korostaa siksi kartan pitämistä mukana ja kertoo myös pienten tienristeysten minimalistisista UKK-opasteista(3). Tämä osuus on osa laajempaa Ukk-ulkoilureittiä; Iso-Syötteen tuntumassa reitti kohtaa paikoin Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräilyn väyliä, joten varaudu mahdollisiin pyöräilijöihin ja paikallisiin ohjeisiin. Pudasjärvi on Pohjois-Pohjanmaalla; Syötteen nimellä tunnettu matkailukeskittymä on käytännön lähtöalue kansallispuiston palveluiden äärellä. Lemmikkien, tulien ja ajankohtaisten rajoitusten osalta kannattaa vilkaista Syötteen kansallispuiston ohjeet(4).

Pohjois-Pohjanmaa on tämän UKK-osuuden hallinnollinen maakunta. Pudasjärvellä kulkevan käytävän virallinen kuvaus löytyy Luontoon.fi:stä(1). Syöte.fi erottelee, että Syötteen päiväretket on merkitty keltaisin maalimerkein ja halki kulkeva UKK-reitti sinisin maalimerkein—hyvä muistaa, jos saavut UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä-, UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi- tai pidemmän Ukk-ulkoilureitti-yhteyden kautta(2). Reitin pituus on noin 47,7 kilometriä päästä päähän pistoketjuna kartallamme. Se kulkee Pintamon seudulta kohti Puolangan kunnanrajaa ja yhdistää UKK-vaellusverkoston etelämpänä Syötteen luontokeskuksen ja Iso-Syötteen tuntuman UKK-reitti Puolanka -jaksoon idässä(1). Kaleva kuvasi vuonna 2006 laajaa Pudasjärven huoltohanketta Pintamon leirikeskuksen ja Puolangan rajan välillä: uusia pitkospuita ja siltoja kosteikoille, laavujen kunnostusta ja sinisten maalimerkintöjen uusimista tolppiin, jotta linja pysyy löydettävänä hakkuuaukeillakin(3). Alussa tulee pian Pintamon laavu, sitten nouseva metsä- ja suomaasto. Noin kymmenen kilometrin kohdalla Haapuanojan laavu sopii ensimmäiseksi pidemmälle tauolle. Puolivälin tuntumassa Puhoskylällä on Pikkulammen laavu - Puhoskylä, ja muutaman kilometrin päässä Säynäjäojan nuotiopaikka Porttivaarantien lähellä. Myöhemmin reitillä Kirkasheteen laavu sijoittuu Kirkasheteen kuuluisan kirkasvetisen heteen lähelle; Pudasjärven kaupungin matkailusivut kertovat tien varrella olevasta UKK-reitin laavusta ja nuotiopaikasta heteeltä päin tullessa(5). Loppupäässä Ollinlammen laavu sijoittuu lähelle siirtymää Puolangan puolelle ja UKK-reitti Puolanka -jatkokseen. Vaativuus on keskitasoa: matka ja maasto sopivat kahden päivän vaellukseen laavujen suojassa tai pitkään kesäpäivään kokeneelle kulkijalle. Trekkarin UKK-historiikki muistuttaa, että merkintöjen laatu vaihtelee ympäri maata, joten kartta kannattaa pitää mukana(4). Pintamon varrella lyhyempiä yhteyksiä tarjoavat muun muassa Pintamovaaran kuntorata ja kääntymät Syöte-Kurenalus retkeilyreitille.

Reitti sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä Jaurakkajärven Kupsonvaaralla, kaupungin kaakkoisosassa kohti Syötteen retkeilymaastoja. Samat taukopaikat, kolme reittisolmua ja vapaassa käytössä oleva erämaasauna on koottu Pudasjärven kaupungin Kupson kutsu -sivulle(1). Meidän kartalla tämä vaelluslinja on noin 9,5 kilometriä yhtenäisenä pistosuuntaisena polkuna samassa Kupson kutsu -kokonaisuudessa, jonka jaurakkajärveläiset rakensivat 1990-luvun lopulla(2). Polun alussa on opastetauluja ja tervahauta, joka havainnollistaa tervanpolton historiaa Pohjanmaalla ja Kainuussa(2)(3). Vaillin kolmen kilometrin paikkeilla tulee Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu: julkinen sauna, laavu ja nuotiopaikka puron varrella; kaupungin teksti korostaa, että vastaavaa palvelua ei näe jokaisella luontopolulla(1). Jo noin sadan metrin kohdalla Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) muodostavat Lumous-nimisen näköalakohdan: iso näköalalava pöytineen, rinteessä kota ja kuivakäymälä; Retkipaikan kävelyjuttu kuvaa jyrkkää nousua, juuria ja kiviä sekä avautuvia maisemia Jaurakkajärvelle(2). Verkostoon kuuluu myös lyhyt Elämys-rengas, keskimääräinen Lumous-rengas ja pisin Keidas-rengas, joka kulkee Lohilammen laavu (Kupson kutsu) -tauolle(1). Maasto on paikoin juuron ja kivikkoinen; Retkipaikka suosittelee tukevia kenkiä ja kertoo pitkoista, joita uusittiin 2020–2021(2). Out in the Nature suositellaan kesäkäyntiä, jotta tervahaudat näkyvät, ja kerrotaan painetuista kartoista parkkipaikalla(3).

Vattukurun polku on noin 2 kilometriä vanhaa metsää ja jääkauden sulamisvesien uurtamaa Vattukurun rotkolaaksoa Syötteen kansallispuistossa. Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ja Iso-Syötteen retkeilyalue palvelee kävijöitä ympäri vuoden. Metsähallitus kuvaa saman käytävän Luontoon.fi:ssä virallisena Vattukurun lumikenkäreittinä, joka kulkee kesäisen kävelylinjan mukana(1). Syöte.fi mainitsee sen helppona, noin 2,1 kilometrin perhelumireittinä, jonka puolivälissä on taukopaikkalaavu(2). Out in the Nature tiivistää englanniksi saapumisen Syötekyläntieltä, vaatimuksen pitää koira kytkettynä sekä pitkät, uusitut portaat kurun reunalla(3). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumies Mika Markkasen kesäkuvauksen, joka täydentää keltaisia maalimerkkejä, kymmentä luontotaulua, myötäpäivään kiertävää ympyrää ja sorapohjaista polkua, jota kannattaa kulkea jämerämmällä jalkineella kurun kosteilla kohdilla ja pitkospuiden varrella(4). Vattukurun pysäköintialueelta kävely alkaa loivasti; karttaesittelyissä kurulle johtaa vaihtoehtoisia haaroja. Korkeimman kohdan jälkeen polku laskeutuu rinnesuon ja metsän laitaa kohti Vattukuren Laavua kivisateen seinämien väliin. Kuivakäymälät ovat laavun lähellä. Sama pysäköinti linkittyy käytännössä Rajakosken rengasreitin pitkään pyöräilykehään ja Syötteen latureitistöön, joka talvikartalla kulkee myös tämän pysäköinnin kautta. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko varmistaisi nimenomaan tämän nimety polun, joten videokenttä jää tyhjäksi.