Pohjois-Pohjanmaa Pyöräilyreitit

Taivalkoski–Kylmäluoma-maastopyöräilyreitti on noin 35,3 kilometriä pitkä päästä päähän -pyöräily Taivalkoskelta Kylmäluoman retkeilyalueelle Pohjois-Pohjanmaalla. Merkittyjen maastopyöräreittien esittely, vuokra- ja karttavihjeet sekä Outdoor Active -linkitys löytyvät Visit Taivalkoski -sivuilta(1). Metsähallitus kokoaa Kylmäluoman reitti- ja palveluvalikoiman Luontoon.fi -sivustolle; merkityillä reiteillä maastopyöräily on sallittua(2). Bikeland kuvaa tätä kokonaisuutta vaativaksi, kokeneille sopivaksi XC-linjaksi vaihtelevassa metsä- ja järvisuistomaastossa, nousulla noin 410 m ja korkeimmillaan noin 275 m(3). Ajoa voi ajatella Taivalkosken taajamasta kohti Kylmäluoman palvelukeskittymää: noin 7 kilometrin kohdalla Susijärven laavu on luonteva ensimmäinen pidempi tauko erämaajärven liepeillä. Keskiosassa reitti kiertää Kylmäluomajärveä ja Kylmäluomaharjun harjua; länsilahden liepeillä on useita laavuja ja samoilla kumpuilla Kylmäluomajärvi kota sekä hieman sivussa AARNIKÄMPPÄ, pa.vkr. Itää kohti reitti kulkee Salmijärvet-järvistön, jossa Salmijärven kota - Salmijärvet toimii seuraavana luontevana taukopaikkana ennen Valkeinen laavulle ja Iso-Pajuluoman ranta-alueelle siirtymistä. Päivä päättyy Kylmäluoman leirintä- ja retkeilykeskuksen liepeille: Kylmäluoma Campsite, Kylmäluoman leirintäalueen kota, uimalaiturit ja frisbeegolfrata ovat käytännössä samassa polkuverkossa—hyvä, jos haet autosi noutopaikkaa tai yövyt alueella. Retkipaikan Kylmäluoma-artikkeli muistuttaa, että alueella on noin 54 kilometrin verran merkittyjä reittejä järvimaisemassa, mikä selittää miten tämä reilun 35 kilometrin pyöräosuus liittyy lyhyempiin kierroksiin ja paluuvaihtoehtoihin retkeilyalueen sisällä(4). Samassa maisemassa kulkee myös Kylmäluoma - Taivalkoski -kesäretkeilylinja ja Kylmäluomajärven ympärysreitti -pyöräkierros siinä, missä palvelupisteet koskettavat toisiaan. Retkipaikka kertoo myös, että Kylmäluoma vahvistettiin vuonna 1979 Suomen ensimmäiseksi retkeilyalueeksi yhdessä Hossan kanssa—tausta, joka auttaa ymmärtämään vanhoja savotta- ja talviteitä luontopoluilla samalla seudulla(4). Visit Taivalkoski kertoo, että Taivalkosken merkityt maastopyöräreitit merkitään puihin oranssinkeltaisin maalimerkinnöin; yhdistä merkit kartan kanssa ja pidä navigaatio mukana pitkillä metsäosuuksilla(1). Odota juuria, lyhyitä kivisempiä pätkiä ja nopeampaa kangaspolkua laavujen välillä; varaa koko päivän eväät, vesi ja työkalut.

Taivalkoski–Atsinki–Syöte on pitkä suuntaava maastopyöräilyreitti Koillismaan metsissä Taivalvaaran tuntumasta Taivalkoskelta Syötteen ulkoilualueelle Pudasjärvelle. Reitin pituus on noin 44,8 kilometriä. Se sopii kokeneille polkijoille: Bikeland esittelee samalle linjalle noin 645 metriä nousua ja korkeimman kohdan noin 315 metriä(3). Sivu korostaa myös venekuljetusta Iijoella osana matkaa(3). Taivalkosken merkityille maastopyöräreiteille Visit Taivalkoski kokoaa käytännön lähtötiedon(1). Merkit ovat puihin maalattuja oransseja ja keltaisia merkkejä(1). Kylmäluoman retkeilyalueen reiteillä pyöräily on sallittua Metsähallituksen ohjeiden mukaisesti(1). Taivalkosken kunta vuokraa maastopyöriä ja muita liikuntavälineitä yritysten rinnalla(2). Lähtö Taivalvaaran hiihtokeskuksen luota sijoittuu Taivalvaaran Seikkailupuiston viereen ja linkittyviin polkuihin: Taivalvaaran luontopolku, Taivalvaaran näköalapolku, Nappaskenkäreitti ja Taivalvaaran kuntoradat voivat toimia lämmittelyyn tai lyhyen lenkin lisänä ennen pitkää siirtymää kohti Syötettä. Alkupään varrella tulee Pikku Tervalammen laavu ja metsäteitä kohti Susirajaa; noin kymmenen kilometrin kohdalla Pahkakurun laavu ja pian Porraslammen laavu tarjoavat taukopaikkoja. Puolivälin tuntumassa Atsingin laavu on vaaramaisemassa, ja Pirinjärven rannalla tulipaikka, kota ja venevalkama sopivat pidemmälle tauolle. Edelleen reitti nousee kohti Myllyn laitaa Syötteen kansallispuistossa ja kulkee lopulta Pikku-Syötettä ja Iso-Syötettä kohti Syötteen luontokeskusta ja luontokeskuksen pysäköintiä. Syötteen matkailusivusto esittelee aluetta kesäisenä maastopyöräkohteena yksirataisine polkuineen, pitkospuiden ylityksineen ja palveluineen noin kesäkuusta syksyyn(4). Lapland Bike Hotel kokoaa pyörävuokrauksen, pesu- ja huoltopalvelut sekä pyöräoppaat samalle palvelusivulleen(6). Iso-Syötteen pyörävuokraamo vuokraa läski-, sähköläski- ja täysjoustomaastopyöriä reiteille ja Bike Parkiin, ja hinnasto sekä varausohjeet ovat vuokraussivulla(7); Iso-Syötteen maastopyöräilysivusto kuvaa laajempaa reittiverkostoa pidempiä päiviä suunnitteleville(8). Syötteen kansallispuistossa noudata merkittyjä pyöräilyuria ja virkistysrakenteen sääntöjä; Myllyn laavun palvelusivu Luontoon.fissä on hyvä tarkistuspiste retkeilyetiketille ja tauolle(5).

Kouvervaaran reitti on Kuusamon pohjoisosissa kulkeva nauhamainen kesäreitti, jonka pituus on noin 43,2 km Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti yhdistää Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin, Naatikkavaara–Kouvervaara -vaara-alueen ja Rukan Kesäjärven eteläpuolisen Tapiolanrannan suuntaan. Kuusamon kaupunki ylläpitää merkintöjä ja kuvaa reitin yhtenäiseksi nauhaksi, jossa on mukana noin 25 kilometriä soratieratsastusta ja noin 18 kilometriä metsäura- ja polkupyöräilyä; sama väylä palvelee myös patikointia ja polkujuoksua(1). Maastoon kiinnitetään punaisia maalimerkkejä muun opastuksen lisäksi(1). Kaupungin pyöräily-esittely luonnehtii reittiä vaativaksi maastopyöräilyläpijuoksuksi, jossa nousua kertyy likimain 436 metriä ja reitti päättyy Rukan suuntaan(2). Naatikkavaara–Kouvervaara -maastossa korkeuserot kasvavat paikoin jänteviksi; viranomainen edellyttää maastopyöräilyn perustaitoja ja suosittelemaan maastopyörää, vaikka pyörätyypin voi valita oman kokemuksen mukaan(1). Noin 10 kilometrin kohdalla Könkäänniemen kota osuu tienoohon ja tarjoaa kodan sekä nuotiopaikan ennen jyrkempiä nousuja. Kaupungin taukopaikkaselosteessa nimetyt tauot ovat Könkäänniemen tulipaikka, Kouvervaaran kota ja Kouverpuron laavu(1). Likimain 18 kilometrin kohdalla reitti kulkee Oivangin liikunta- ja leirikeskusalueen halki: Oivangin hiihtomaa, Nuorisokeskus Oivangin frisbeegolfrata, Oivangin tenniskenttä, Oivangin leirikeskuksen pallokenttä ja sisäliikuntasalit Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin pihapiirissä. Sama ryhmä liittyy merkittyyn Oivangin kuntorataan, jos kaipaat lyhyttä juoksulenkkiä samalla paikalla. Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivanki on mukana Welcome Cyclist -käytännössä ja tarjoaa turvallista pyöräsäilytystä sekä tarvittaessa pumpun ja perustyökalut matkaajille Kuusamon keskustan ja Rukan reittien välillä(3). Pohjoisempana reitti etenee metsäteitä ja vaaraterestoja ennen kuin Kouverpuron laavu ja Kouvervaaran kota antavat uuden suojasovituksen ennen järville painumista. Antti Luukkasen Andyn blogi kertoo pitkästä maastopyöräpäivästä samalla käytöllä: alkupään pitkospuut, avot näkymät Kouvervaaran selänteeltä, poroja ja teeriä matkalla sekä juurakkoinen suo-osuus, joka venytti liikkuvaksi jäänyttä aikaa kohti kuutta tuntia, kun sää ja oikotiet otettiin mukaan—käytännön vihje tankkaukseen(4). Jälki.fi -palvelussa julkaistu laajempi Ruka–Kouvervaara–Oivanki -yhteisöjälki varoittaa, että merkinnät voivat harventua Petäjäsuon tienoilla ja että Monnonkankaan tuntumassa suon ylitykset vaativat joskus oveluutta, vaikka kaupunki ylläpitää runkolinjaa(5). Jos tarvitset vuokrapyörän tai huollon Rukan suuntaan, Lapland Ruka ohjaa kyselyt kumppanivuokraamoihin ja Ruka.fi listaa toimipisteet verkossa(6)(7).

This biking path goes from Oulu to Lumijoki

Tarkemmat reittikorttitiedot löytyvät Visit Kalajoen Hiekkasärkät rengasreitti -sivulta Outdoor Activessa(1): kohtuullisen haastava rengaslenkki, noin 19 kilometriä (visitteksti 19,1 km), kesto noin 1,5 tuntia ja noususumma luokkaa 37 metriä, pääosin hyvin hoidettuja kevyen liikenteen väyliä pitkin Hiekkasärkkien matkailualueella Kalajoella; reitti kiertää Kalajoen golfkentän ja yhdistää dyynit, lintukohteet ja palvelut(1). Suositeltu kiertosuunta on myötäpäivään, ja lähtö onnistuu useista paikoista kuten Tapion Tuvasta, Kohtaamispaikka Loistosta tai Lokkilinnan ja Viihdekeskus Merisärkän seudulta(1). Visit Kalajoen pyöräilysivu kertoo myös rantaviivaa seuraavista leveistä lankkupoluista sekä fatbike- ja sähköpyöräkäytöstä dyynien ja vaihtelevan maaston keskellä(2). Kalajoen kaupungin reitistösivu täsmentää, että Hiekkasärkillä on puupolkuja ja purupäällysteisiä kuntoilureittejä, infotauluja valintaan, laavuja ja kotalenkkejä, ja että kesällä reitistö palvelee pyöräilyä ja ulkoilua mutta talvella sama alue on latu- ja monitoimikäytössä ylläpidon alla(3). Siiponjoen luontopolusta on erillinen kuvaus kymmenen tai kahdenkymmenen kilometrin lenkeistä ja talviladusta Särkijärven suuntaan omilla sivuillaan(3). Itse kierros punoo yhteen Pohjois-Pohjanmaan merenrantalomakeskuksen palvelukaistaleita. Koilliskolmiossa Vihaslahden lintutorni, nuotiopaikat ja Vihasniemen laavu tarjoavat lintu- ja taukopaikkoja ennen kuin reitti kurkottaa Maristonpakkoihin; Visit Kalajoki kuvaa siellä uutta portaireittiä dyynimaastossa(1). Keskiosassa Hiekkasärkät Areena, kiipeily-, padel- ja SuperPark-tarjonta sekä Tapiolandian maauimala tekevät perheretkestä helpomman. Hiihtomajan seudulla näkyvät frisbeegolf ja ampumahiihtostadionin liepeet sekä kuntoportaat, jos kaipaat lisätempoa. Puolen välin jälkeen Viitapakkojen laavu on rauhallisempi neulasmaaston taukopaikka ennen kuin paluu vie leirintäalueen uimarannan, Seikkailupuisto Pakan ja Hiekkasärkkien frisbeegolfin äärelle. Tunnelmakuvaa kaipaavalle Finnish Passports -matkablogin kirjoitus antaa henkilökohtaisen näkymän dyynien pituudesta ja auringonlaskuun(4). Risteyskohdissa kannattaa huomioida kävelijät, tapahtumaliikenne ja rantapalvelut; Visit Kalajoki muistuttaa yleisestä varovaisuudesta liikenteessä ja muutamasta mäkisemmästä pätkästä(1). GPX-reitin saat samaan geometriaan Outdoor Activin Visit Kalajoki -listauksesta tai sovelluksesta; Visit Kalajoen reitistösivu ohjaa samaan Outdoor Active -sovellukseen(1)(5).

Pirttikosken yhdysreitti on kartallamme noin kaksi kilometriä pitkä pätkä Pirttikosken kylällä: päästä päähän kulkeva pyöräilylinky, joka sitoo Pyhäjoen penkkatieverkoston ja Kupuliskosken koskialueen päiväretkipysähdyksiin. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tässä jokivarressa monipuolisia pyöräily- ja retkiympäristöjä. Pyhäjoen kunta kuvaa Pirttikoskea jokivartisena kylänä, jossa Pyhäjoessa on useita koskia—muun muassa Kupuliskoski ja Helaakoski—ja jossa Pyhäjokivarren penkkatie tarjoaa luonnonkauniin ympäristön maastopyöräilyyn ja muuhun ulkoliikuntaan(1). Yhteispisteinä toimivat Pyhäjoen penkkatiet ja Rautiperän lenkki; tämä yhdysreitti helpottaa pyörällä siirtymistä kohti Kuusiniemen sillan yhdysreitti Pirttikoski -osuutta ja Pirttikosken uimarantaa ennen Kupuliskosken rantapysähdyksiä. Noin kilometrin kohdalla osutaan Pirttikosken uimarantaan Kalliomäentien varrella—Kuusiniemen sillan kupeessa olevaan uimapaikkaan, jonka kyläyhdistys esittelee pyörämatkailijalle sopivana uintikohteena kylätalon lähellä(4). Itäpäässä linja kohtaa Kupuliskosken retkipaikat molemmin rannoin: kota tulipaikkoineen ja kuivakäymälöineen eli Kupuliskosken eteläranta kota, tulipaikka, käymälä ja Kupuliskosken pohjoisrannan kota, tulipaikka, käymälä—luontevia taukopaikkoja, joita voi yhdistää myös Kupuliskosken reittiin jalkaisin. Pyöräilykartat ja virkistyskohteiden Google-kartta ovat liikuntapaikkasivulta(2). Pirttikosken kyläyhdistyksen Tervetuloa pyöräilijä -kylätalo tarjoaa itsepalveluna muun muassa käymälän ja vesipisteen, pumpun ja paikkaustarvikkeet, pesuvälineet sekä pistorasiat puhelimen ja akkujen lataukseen; majoitusta voi tiedustella Matkaparkki-palvelun kautta(4). Pyhäjoki on vilkas melonta- ja jokilomakäytävä; Pirttikosken taidereitti, Pyhäjoen melontareitti ja Oulainen–Pyhäjoki pyöräilyreitti ovat erillisiä, pidempiä kokonaisuuksia saman kunnan alueella, joihin voi yhdistää lyhyen yhdysosuuden täyden päivän suunnitelmaan(1)(2).

MTB Huhmari on noin viiden kilometrin metsä- ja ulkoilupuiston rengas Huhmarkalliolla Ylivieskan Huhmarin liikuntakeskuksen liepeillä. Ajankohtaiset tiedot valaistuista pururaadoista, Hyypänkallion pulkkamäestä ja muusta liikuntapuiston kokonaisuudesta löytyvät Ylivieskan kaupungin ulkoilupaikkakuvauksesta(1). Kaupunki kertoo osallistavan budjetoinnin maastopyöräilyhankkeesta, joka valmistui vuoden 2025 loppupuolella: liki kaksi kilometriä uutta ajoa aloittelijoista kokeneempiin, osin metsässä ja osin valaistun pururadan vieressä sekä isompia hyppyrilinjan osuuksia Hyypänkallion kohdalla; lisätiedot ja Salmiperäntie 8 -lähtö on niputettu osallistavan budjetoinnin toteutussivulla(2). Kalajokilaakso uutisoi rakentamisen aikataulusta ja äänestysratkaisusta(4). Huhmarin ulkoilualue Blogspot -sivu listaa alueen palvelut—laduista (joista osa valaistua) frisbeegolfiin ja maastopyöräilyyn—nopeana tsekkinä, vaikka se ei ole virallinen tietolähde(5). Kierros kiertää Huhmarkallion palveluryhmää: Huhmarin kisamajan kuntosali ja Huhmarin kisamaja ovat lähellä lähtöä, ja Huhmarkallion parkkipaikka toimii käytännön pysäköintipaikkana. Noin kilometrin kohdalla tulee vastaan Huhmarin kota, ja edempänä Huhmarin pulkkarinne. Ylärinteellä Huhmarin kuntoportaat sijoittuvat lähelle Rinnemajan laavua, Rinnemajan nuotiopaikkaa ja Huhmarin rinnemajaa—tauko- ja tikkaitreenipaikkoja ennen paluuosuutta. Huhmarkallio Discgolfparkista on tarkempaa kuvausta radat.fi-luettelossa(6). Alueella kulkee myös valaistu juoksulenkki Huhmarin valaistukuntorata sekä talvisin Huhmarin valaistulatu. Pidempään patikointiin sama ulkoilukeskus linkittyy Joonaalan retkeilyreittiin; kansallisen reittitietopalvelun tekstit löytyvät verkosta(3). Laajempi retkeilyrengas Törmälän luontopolku kulkee osin samojen rakennusten ja palveluiden kautta.

Tälle yhdysuralle ja Syötteen kansallispuiston pyöräilyohjeille löydät Metsähallituksen Luontokeskus – Iso-Syötteen huippu -reittisivun Luontoon.fistä(1). Syötteen matkailusivustolla kuvataan, miten viralliset maastopyöräilyreitit käytännössä lähtevät Syötteen luontokeskuksesta osoitteessa Erätie 1, miten metsässä seurataan pinkeillä maalimerkeillä ja teillä ruskeapohjaisia opasteita, ja mistä välineitä voi vuokrata ennen nousua(2). Syötteelle-sivusto kuvaa kesäkuusta lokakuuhun ulottuvaa sesonkia ja sitä, miten elokuun marjat ja syysruska vetävät erityisesti väkeä poluille(3). Maastopyöräreitin pituus on noin 3,9 kilometriä, eikä reitti ole rengas. Se yhdistää Syötteen luontokeskuksen palveluryhmän ja Iso-Syötteen tunturihuipun alueen, josta löytyvät hissipalvelun Bike Park -linjat ja lyhyemmät Huipunlenkit. Noin 1,3 kilometrin kohdalla tulee Syötteen luontokeskuksen laavu, sitten Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue – hyviä paikkoja paperikartalle, tauolle tai huoltoon ennen viimeistä nousua. Syöte DiscGolfPark on samassa naapurustossa, jos joku kaipaa kiekkokierrosta pyörälenkin jälkeen. Luontokeskuksen liepeillä reitti kohtaa myös pitkän Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräsiirtymän ja UKK-ulkoilureitin (Syöte–Puolanka -osuus), joten moni yhdistää huipulle nousevan pätkän pidempään päivään tai päättää ison siirtymän lyhyeen huippuvetoon. Pysy Syötteen kansallispuistossa merkityillä pyöräilyuroilla(2).

Rengasreitti on noin 7,3 kilometriä merkittyä maastoa Raahen hiihtomajan ympäristössä Kaupunginmetsässä ja Pikku-Viitajärvi–Viitajärvi-ulkoilumaisemassa. Pohjois-Pohjanmaa ulottuu Perämeren rannikolle, ja Raahe on sen suurimpia taajamia. Raahen virallisista merkityistä maastopyöräverkostoista tämä on se vaativampi vaihtoehto helpomman Hummastinvaaran rinnalla; Raahe Cycling Club kuvaa sitä teknisemmäksi ja paikoin kivikkisemmäksi mutta yhä helposti ajettavaksi, kun maltti ja linjanvalinta säilyvät(3). Sama käytävä toimii myös kaupungin luontopolkuverkostona: vuoden 2024 ulkoilureittitoimenpiteiden jälkeen palvelunimi on Pikku-Viitajärven luontopolku (Ahtimuksen kierros noin 7 km ja Pikku-Viitajärven kierros noin 9 km lähtöpisteestä Raahen hiihtomajalla, Palontieltä lähtiessä molempiin noin 1,3 km lisää), joten kapeilla osuuksilla voi tulla vastaan kävelijöitä, juoksijoita ja talvella muita ulkoilijoita(1). Lähtöpisteet, nuotiosäännöt ja roskattoman retkeilyn periaatteet löytyvät Liikkuva Raahe -sivustolta(1); Viitajärven ja Hummastinvaaran yhteystiedot ja luontopolut-hub löytyvät Raahen kaupungin luontopolut-sivulta(2). Ajettava pinta vaihtelee juurakoisen ja kivikkoisen polun, metsä- ja peltotiepätkien ja ajoittain pitkospuiden välillä(4). Taipaleita-blogissa keltaiset maalimerkit, keltaiset nuolet ja numeroidut luonto-opastaulut tulivat esiin samalla kierroksella käveltynä(4). Rengaan osuessa Raahen hiihtomajan palveluihin Kannatta pysähtyä Kraken Raahen frisbeegolfpuistossa, Raahen hiihtomajan grillikatoksessa (puut katoksella), Raahen hiihtomajan kuntoportaissa ja Raahen hiihtomajan ampumahiihtoalueella. Talvikunnosta Raahen polkupyöräkerho kertoo vaihtelevasta tilanteesta verrattuna lähipaikkoihin; lopputalvesta polut ovat usein nopeasti ajokunnossa(3). Jarruta ja väistä muita, ota kartta mukaan—merkintöjen taso on luontopolkuverkko, ei kaupunkipyörätie(1)(4). Viitajärven luontopolku meillä on samaa käytävää pitkin retkeilyreittinä; ladut ja kuntoradat kuten Jokela–Raahen hiihtomaja latu ja Ketunperäntie–Raahen hiihtomaja latu osuvat samaan hiihtomajakeskittymään, jos haluat yhdistää lajeja.

Syötteen kierros -käytävän ajantasaiset kartat ja kuvaukset löytyvät Luontoon.fi:stä(1), ja Metsähallituksen Syötteen kansallispuiston 19 kilometrin kierrosjulkaisu esittelee maisemat, tauot Kellarilammen laavulla ja Annintuvalla sekä helpon lähdön Syötteen luontokeskukselta(2). Syöte.fi kertoo alueella olevan noin 150 kilometriä merkittyjä pyöräilyreittejä, maastopyöräreittien pinkit maalimerkit, vähän tieajoa ja suosittelee aloittelijan valita ensin Syötteen kierroksen ennen vaativampia silmukoita(3). Syötteelle nostaa saman kierroksen hyväksi aloitukseksi alueen maastopyöräilyyn ja kertoo vuokrauksista ja opastetuista vaihtoehdoista Iso-Syötteen palveluyritysten kautta(4). Kartallamme ajettava kehä on noin 19,1 kilometriä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla ja osuu samaan merkittyyn linjaan kuin Syöte Circular Trail -kävelyreitti. Luontokeskus pysäköointialueelta polku vie pian Syöte DiscGolfParkin ohi Annintuvalle, jossa on kuivakäymälät ensimmäisten kilometrien sisällä. Noin 8,6 kilometrin kohdalla Lauttalammen alue kokoaa Lauttalammen laavun, Lauttalampi, pieni laituri -laiturin, kesken kierroksen käytettävän Lauttalampi pysäköintialueen ja kuivakäymälät. Pytkynharjun ja soiden osuudet tuovat avaria näkymiä; Jälki.fi-yhteisön GPX kuvaa edelleen lyhyitä jyrkkiä nousuja ja joitakin pitkospuuosuuksia tällä linjalla(5). Noin 10–11 kilometrin kohdalla Kellarilampi pysäköintialue, Kellarilammen invalaavut ja esteettömät kuivakäymälät sopivat pidemmälle tauolle harjun yllä. Riihitupa päivatupan jälkeen noin 13,5 kilometrin kohdalla reitti kääntyy kohti Luppovetta, missä Syötteen Luppopark, Luppoveden uimaranta ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato tarjoavat uintia, leikkiä ja kota-tyyppistä tulistelupaikkaa. Hiihtokeskus Iso-Syöte tulee vastaan ennen silmukan päättymistä Syötteen luontokeskuksen laavulle ja Syötteen luontokeskukseen. Jos haluat pidemmän pyöräpäivän samalta keskukselta, luontevia jatkoja ovat Pitämävaaran Lenkki ja Pärjän kierros, tai voit lyhentää päivää Korpikolvan polulla.

This route basically follows a highway (20) from Oulu to Kiiminki.

Roiman rinki on lyhyt metsäinen maastopyöräilylinja Kalajoen entisen Himangan kyläkeskuksen Roiman ulkoilualueella, jäkäläkallioilla, pienillä nousuilla ja näköaloilla Mikkonlahteen. Kartalla reitti on noin 4,5 km eikä muodostu renkaaksi; seurakuvauksissa ja käyttäjäkuvauksissa ajolinja tulkitaan silti noin viiden kilometrin yhtenäiseksi ajokokonaisuudeksi, johon voi yhdistää lisäpätkiä. Himangan Roima kertoo Roiman ringin lähtevän Roiman majan luota biitsikenttien kulmasta Pohjoisen satamatien varrella, punaisella merkinnällä, ojien yli tehdyillä silloilla, muokatuilla mutkilla ja märkiin kohtiin tehdyillä pitkospuilla(1). Sivuilla mainitaan myös talkootyönä tehtävä talviylläpito, jotta leveärenkaisilla pääsee liikkumaan myös lumipeitteessä(1). Jälki.fi-yhteisö tiivistää kokemuksen noin neljän kilometrin päälenkkinä ja noin kilometrin valinnaisena lisälenkkinä, tasoltaan keskivaikeana ja paikoin mutaisena, jossa rapa kuuluu lajiin(2). Pinon puolivälin tuntumassa kulkee Roiman beachvolleykenttä osoitteessa Pohjoinen satamatie 241 – selkeä maamerkki satamatien ja rannan välissä. Kalajoen laajempiin pyöräilymahdollisuuksiin ja vuokrapisteisiin löytyy taustaa Visit Kalajoen pyöräilisivulta(3). Käytännön tukikohta on Roiman majan piha isoine pysäköintitiloineen, ja seura linkittää myös reittikartan kuvatuksen majan yhteyteen(4). Uralla voi liikkua myös jalkaisin, sillä väylä on kunnostettu vanhasta latu-urasta yhteiseksi luontopoluksi(1).

Iso-Syötteen retkeilyalueen pyöräilyn ajantasaiset tiedot ja säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(1). Maisemareitti on retkipyörälenkki Syötteen ulkoilualueella Pudasjärvellä: Syötteen päiväreittiesite kuvaa sitä noin 24 kilometrin mittaisena nopeana sorana Näköalatiellä vanhan maantien tunnelmassa, vauhdikkaine laskuineen ja sykkeennostattavine nousuineen sekä avoin näkymin kohti Pikku- ja Iso-Syötettä, ja paluu tapahtuu Syötekyläntien asfalttia(2). Se kuuluu samaan ruskean numeromerkin retkipyöräverkostoon kuin Pärjän kierros, Pikku-Syötteen polkaisu ja Naamangan lenkki—risteyksissä ruskeapohjaiset numeroviitat erottavat tämän verkon pinkillä maalilla merkityistä maastopyöräilyreiteistä(2)(3). Syöte.fi kuvaa, miten retkipyörälenkit liittyvät laajempaan merkittyyn pyöräilyverkostoon, hissipyöräilyyn ja paikallisiin vuokrapalveluihin kesällä(3). Iso-Syötteen maastopyöräilysivu kertoo, että merkityn reittiverkoston ylläpidosta vastaa Metsähallitus ja viittaa ajantasaisiin reittikuvauksiin Luontoon.fi:ssä; paikan päällä pyörää voi vuokrata myös tunturikeskukselta, jos et kulje omalla pyörällä(4). Ajettava kierros on noin 23,7 kilometriä Pohjois-Pohjanmaalla. Muutaman ensimmäisen kilometrin jälkeen tulee Naamankajärven uimaranta uintitauolle. Luppoveden rantavyöhyke noin kuuden kilometrin kohdilla kokoaa Syötteen Luppoparkin, Luppoveden uimarannan ja Luppoveden nuotiopaikan ja kodan kota-tunnelmaan sekä rantahetkiin, ja harjun puolella on Syötteen Hevospalvelut / ratsastuskenttä—hyviä kiintopisteitä, jos liität mukaan Kävelypolku Luppoveden ympäri -kierroksen tai UKK-reitin Syöte–Pintamo itäosan, joka jakaa joitakin samoja palvelupisteitä. Syötteen pallokenttä tulee vastaan ennen kuin reitti painuu taas metsään kohti Huuhkasen laavua lammin rannalla; Iso-Syötteen maastopyörätekstissä Huuhkasen laavu nostetaan esiin myös vaativammalla Pitämävaaran Lenkillä, joten sama laavu voi toimia yhdistetyn päivän taukopaikkana, jos suunnittelet risteyksiä tarkasti(4). Ruskean numeromerkin verkossa luontevia jatkokuria ovat esimerkiksi Pärjän kierros tai Naamangan lenkki.

This path follows mainly bike paths buy also some side walks from the city center of Oulu to ​​Nallikari. There is a beach on ​​Nallikari, outdoor grill and walking paths TK explore the area

Karttoja, kansallispuiston sääntöjä ja ajantasaisia reittitietoja Syötteen maastopyöräilyyn kannattaa katsoa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Syöte.fi ohjaa reittiesittelyistä Luontoon-sivuille tarkempiin kuvauksiin(4). Iso-Syötteen maastopyöräilysivut kuvaavat Pitämävaaran Lenkkiä vaativana koko päivän renkaana: pitkospuita, kivikoita, neulaspolkua, juuria, soita, kuusikkoa, harjuja, vesiä ja useita taukopaikkoja—esimerkkinä nostetaan Huuhkasen laavu lammen rannalla(2). Syötteelle esittelee saman lenkin yhtenä pidemmistä, kokeneelle ajajalle tarkoitetuista vaihtoehdoista verkostossa, jossa lähtöpisteitä, taukopaikkoja ja karttoja on selkeytetty(3). Reitti on kartallamme noin 38,7 kilometriä kehänä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Lähtö ja paluu kiinnittyvät Syötteen luontokeskuksen tuntumaan: Syöte DiscGolfParkin jälkeen olet Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun luona, ja lenkki päättyy Luontokeskus pysäköointialueelle. Ensimmäisten kilometrien alueella Hiihtokeskus Iso-Syöte, Luppoveden uimaranta, Syötteen Luppopark ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato kokoontuvat Luppoveden äärelle uintiin, leikkiin ja kota-tyyppiseen taukoon. Noin kuuden kilometrin kohdalla Taikametsän Nuotipaikka, Hiihtokeskus Pikku-Syöte ja Huipun kota tarjoavat seuraavan hengähdysmahdollisuuden ennen syvemmälle metsään jatkumista. Noin 11 kilometrin kohdalla Myllyn laavu on merkittävä taukopaikka; Iso-Syöte muistuttaa eväiden syönnistä laavuilla(2). Eteläisemmällä kaarella noin 20 kilometrin kohdalla Portinoja laavu on luonteva pysähdys, ja kuivakäymälät palvelevat taukoja ilman että rakennuksia tarvitsee erikseen listata. Huuhkasen laavu tulee ennen kotimatkaa, ja noin 33 kilometrin kohdalla Riihitupa päivatupa tukee paluuta kohti Syötteen luontokeskusta. Lyhyempi Syötteen kierros maastopyöräreitti ja vaellukseen luonnehdittu Syöte Circular Trail jakavat saman luontokeskus käytävän; Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking on toinen pitkä pyöräreitti, joka kohtaa samaisia taukopaikkoja kuten Myllyn laavu ja Huipun kota, jos lomaa haluaa yhdistää. Harjujen kierros yhdistelee osuuksia Pitämävaaran Lenkistä ja Syötteen kierroksesta keskipitkäksi vaihtoehdoksi viikonloppuruuhkiin(2). Matkalla jonnekin -blogin Syötteen kierros -pyöräilyteksti kuvaa samaan maisemaan juuria, kiviä ja levennettyjä pitkospuita—hyvä henkistä valmistautumista ennen tätä pidempää lenkkiä(5).

Pitkä Joutsenreitin perussuunnittelu kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Pitkä Joutsenreitti -reittisivulta(1) ja täydentää Lumijoen kunnan pyöräilysivujen käytännön tauko- ja merkintätiedoilla(2) sekä Visit Liminkan ulkoilun ja pyöräilyn ohjeilla(3). Reitin pituus on noin 80,3 kilometriä yhtenä renkaana, ja Liminka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla samalla kun reitti yhdistää Limingan, Lumijoen ja Siikajoen; maasto koostuu luonnonmukaisesta metsäpohjasta ja merkityistä metsäteistä sinisillä heijastimilla(1)(2). Limingan kunnan maastopyöräilyjuttu kertoo, miten värikoodatut paikalliset lenkit liittyvät toisiinsa ja miten tasainen maasto houkuttelee aloittelevia ajajia lähelle lahtea(4). Katariina Huikarin Limingan kunnan blogissa retkipyöräilyreittien testaamisesta on käytännön kokemusta tuulesta, vauhdista ja rannikon palveluista—hyödyllistä, jos yhdistät tämän laajempaan Pyörällä kuuhun -kokonaisuuteen(5). Limingan ulkoilureittien ajantasaiset kunnossapitotiedot löytyvät kunnan Fluent-ulkoilupalvelusta(6). Alkuvaiheen jälkeen reitti kulkee Lumijoen Luontokeitaan virkistysalueen tuntumassa: Lumijoki DiscGolfPark, Luontokeitaan beachvolleykenttä, Luontokeitaan uimapaikka ja Luontokeitaan kuntoportaat sijoittuvat noin kymmenen kilometrin haarukkaan—pistoksena pitkälle avausvaiheelle. Noin 52 kilometrin kohdalla Lumilammen laavu tarjoaa metsälaavutauon ennen Limingan suuntaan kääntyvää osuutta. Loppupuolella Aarnikankaan laavu ja Eeronmäen laavu tulevat vastaan ennen Rantakylää. Viimeiset kilometrit leikkaavat Rantakylän virkistysaluetta, missä Rantakylän hiihtomaa, Rantakylän kuntoportaat Liminka, Rantakylän beach volley -kentät, Rantakylän stadionalueen puolikota, Rantakylän talviuintipaikka ja Rantakylän uimapaikka tiivistävät uintia, portaita ja stadion-kotaa Monttutien varrelle; Rantakylän frisbeegolfrata ja Rantakylän hyppyrimäki K17 täydentävät mäkiurheilunurkkausta. Maisema pysyy pääosin matalana: juuria, kiveä ja hiekkaa harjuhiekkaisilla osuuksilla sekä kapeita ja leveämpiä metsätiepätkiä(2). Koko renkaalle sopivat maastopyörä tai järeämmällä renkaalla varustettu gravel-fillari; tavallinen kaupunkipyörä ei riitä jatkuvasti, vaikka joitakin metsätiepätkiä voisi ajella kevyemmällä kalustolla(2). Virallinen kuvaus mainitsee reitin myös kävelyyn ja polkujuoksuun(2). Talvella Limingan osuudella osa linjasta on latuurana(2). Rengas kytkeytyy muihin merkittyihin reitteihin: Kurran lenkki, Torikan lenkki ja Lyhyt Joutsenreitti jakavat Rantakylän lähtöpisteitä; Fatbike-reitti Rantakylä tuo vaativamman talvipainotteisen vaihtoehdon; Maankohoumapolku yhdistää Liminganlahden luontokeskuksen ja Virkkulan katselutasanteen; Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti on suurpiiroinen retkipyöräilyn rengas, joka kulkee samoissa rannikkosaarelissa.

Mutkan kierros on kesäinen pyörä- ja maastopyöräilylenkki Haapajärven itäpuolella Kuona–Väliojan kylämaisemassa: metsäteitä, soratieliittymiä ja Karhunotkon mutkitteleva Kuonanjoki ennen paluuta Väliojan koulun ulkoilupaikkojen suuntaan. Reitti on noin 8,4 kilometriä; painetuissa kaupungin materiaaleissa sama viitoitettu kierros on joskus esitetty arviolta 9,7 kilometrin mittaisena. Tarkat käännökset (virallinen seloste on tehty vastapäivään), sillan ja rautatien ylityksen huomiot sekä yhteystiedot löytyvät Haapajärven kaupungin Mutkan kierros -sivulta(1). Retkeilevä Haapajärvi -kokonaissivu kertoo, miten kuuden kylän alueille rakennettiin viitoitetut reitit 2020–2021 talkootyöllä, Leader-rahoituksella ja kaupungin koordinaatiolla(2). Kuona–Väliojan kyläsivu listaa kylän retkeilypanostukset: Kuonan kierros, Kuonan kuntorata, tämä Mutkan pyöräreitti ja neljän kylän yhteinen Kylätalolta kylätalolle -reittiverkosto(3). Koulun läheltä reitti noudattaa aluksi Kuonan kierroksen merkintöjä, erkanee Pyhäjärventielle (valtatie 27), ylittää radan sillan ja jatkuu räme- ja korpimaisemassa metsäautoteitä pitkin joelle. Kuonanjoki on tällä kohdin kuvattu reilun 20 metrin levyiseksi ja rauhalliseksi; jokivarren osuus on soratieosiin verrattuna hieman epätasaisempi. Reitti kulkee Mutka-nimisen tilan liepeillä, liittyy Koskenperäntielle vartioimattoman tasoristeyksen kautta ja palaa kohti Väliojan koulua. Kokonaisuus on leppoisa ja vähämetrinen; eniten liikennettä on valtatie 27:llä. Käytännön reittihuollosta vastaa Kuona–Väliojan Kyläyhdistys ry (puh. 0400-256576)(1). Samalta lähtöpisteestä on helppo jatkaa Kuonan kierrokselle lyhyemmälle kyläkierrokselle tai Kylätalolta kylätalolle maastopyörä-/pyöräreitille, jos haluat pitkän aluepäivän. Liikkuminen tapahtuu retkeilijän omalla vastuulla; kaupungin yleisohjeissa nämä reitit on tarkoitettu jokamiehenoikeudella kuljettaviksi(2).

Noin 7,2 kilometrin mittainen, maastoon viitoitettu kesäinen pyöräily- ja maastopyöräilyreitti kiertää Kuona–Väliojan kylämaisemissa Haapajärven itäpuolella metsäpoluilla, lyhyillä tieosuuksilla ja sähkölinjan alla kulkevalla leveällä uralla. Retkeilevä Haapajärvi -hankkeen 2020–2021 rakennusvaiheessa tehtiin useita siltoja, Kuonan kierros -laavu kuivakäymälöineen sekä infotaulut; reittihuollosta vastaa Kuona–Väliojan Kyläyhdistys ry (puh. 0400-256576). Tarkat ajosuunnat, tienylitykset, mahdolliset oikaisut Väliojan koululle ja talvella hiihtona samaa linjaa pitkin kulkeminen löytyvät Haapajärven kaupungin Kuonan kierros -sivulta(1). Hankekokonaisuuden taustaa ja kuuden kylän reittiverkostoa esittelee Retkeilevä Haapajärvi -kokonaissivu(2). Metsähallituksen Luontoon.fi listaa saman kohteen valtakunnalliseen karttaan(3). Ajo on pääosin loivasti mäkinen, mutta uudet täyttöosat voivat pysyä pehmeinä nevamaisemassa; kaupungin ohjeissa korostetaan leveitä renkaita märällä säällä. Viitoitus lähtee Väliojan koulun liepeiltä: Väliojantietä myötätellen käännytään sähkölinjan suuntaan pariksi kilometriksi ennen risteyksiä Kuonan kuntoradan ja Kuonan kierros -latuversion kanssa. Reitin mutkassa, noin 2,3 kilometrin kohdalla, on Kuonan kierros, kylän laavu ja uusi kuivakäymälä—kätevä taukopaikka ennen jäljellä olevia metsätie- ja valtatieylityksiä. Koulun luona voi jatkaa Mutkan kierros maastopyörä-/pyöräreitille Kuonangon kupeeseen tai pidentää päivää Kylätalolta kylätalolle maastopyörä-/pyöräreitillä. Huomioi valtatie 27:n ylitykset ja kyläyhdistyksen talviaikaiset latutiedotteet. Tulostettava kartta yhdistää Kuonan kierroksen ja Kuonan kuntoradan(4).

Naamangan lenkki on noin 15 kilometrin merkitty maastopyöräilyrengas Pudasjärvellä Naamangan ja Naamankajärven seuduilla itään Syötteen pääpalvelukeskittymästä. Metsähallitus pitää reittitiedon Naamangan lenkki -sivulla Luontoon.fi-palvelussa(1). Maasto istuu samaan Syötteen kokonaiskuvaan kuin tunnetummat kansallispuiston pyöräilyurat: metsäpolkuja ja järvien ja harjujen välistä polkua, nousuineen ja laskuineen, ei peltoaukeaa tasalenkkiä. Syötteen pyöräilyohje kuvaa ruskeapohjaisia risteysopasteita ja pinkkejä maastomerkintöjä sekä muistuttaa, ettei Syötteen kansallispuistossa saa ajaa merkittyjen pyöräilyreittien ulkopuolella(2). MTBreitin syväsukellus samaan reittiperheeseen—painotuksena pidemmät lenkit—kuvaa latupohjia, juurakkaisia pätkiä ja pitkospuuosuuksia, jotka antavat käsityksen renkaista ja ajorytmistä myös Naamangan lenkin kaltaisilla poluilla(3). Noin 3,7 kilometrin kohdalla Mustanrinnan laavu ja Ruoanlaittopaikka Telkkälammentie 757:n varrella muodostavat luontevan taukopaikan ennen jatkoa Naamankajärven rannoille. Reitti liittyy muihin merkittyihin ajoihin kuten Maisemareittiin, Pitämävaaran Lenkkiin, Harjujen kierros UUSI -lenkkiin ja UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi -osuuteen, joten päivää voi jatkaa tai palata karttojen ja neuvonnan ääreen Syötteen luontokeskukseen. Naamankajärven uimaranta avautuu näiden yhteysreittien varrella uimareille kesäkeleillä. Ilman omaa pyörää Syötteelle kokoilee tyypillisiä vuokra- ja palveluhintoja alueen kumppaneille(4), ja Iso-Syötteen pyörävuokraussivu listaa pyöräluokat, suojavarusteet ja verkko­varauksen polku- ja bike park -käyttöön(5).

Reitti on noin 12,4 kilometrin pituinen, päättymistä ja alkua eri suunnissa oleva pyöräilyreitti Kivisaaren kosteikon ja Iso-Kärsämäkijärven rantasivujen välillä Sydänmaan kulmilla Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä päällystämättömäksi ja kertoo myös talvisesta hiihtomahdollisuudesta(1). Luontoon.fi:n kesäinen retkeilyteksti kuvaa samaa käytävää Iso-Kärsämäkijärven polkuna Kyläkeskus Sykkeestä ja mainitsee talviset hiihto- ja moottorikelkkailumahdollisuudet rinnakkaisella retkeilyreittisivulla(1). Kosteikon laidalta alkutaipaleella ovat Kivisaarenkosteikon laavu+kota ja hieman myöhemmin Kivipuron laavu. Noin kolmen kilometrin kohdalla reitti kulkee Sykkeen beachvolleykentät (2) -kenttien ja Kyläkeskus Sykkeen tanssilavan ohi Sykkeentien varrella (Sykkeentie 40); Visit Kärsämäki kuvailee Sykettä maalaisympäristön majoitus- ja tapahtumapaikkana, jossa voi kokeilla muun muassa maastopyöräilyä(2). Matkan puolivälin jälkeen Ylikulun laavu sopii taukopaikaksi, ja Iso-Kärsämäkijärven päässä Ison Kärsämäenjärven laavu päättää reitin rannikkomaastossa. Jatkolinjoja löytyy merkityltä Kivisaaren kosteikko - Iso-Kärsämäenjärven polulta vaeltajille samoine laavupisteineen, Kärsämäki Sydänmaankylä gt -pyörätieverkosta pidempään ajopäivään ja Sydänmaankylä - Kokkopuro polku -yhteydestä Syke-palveluihin.

Kurkinevan maastopyörä-/pyöräreitti on kartallamme noin 11 kilometriä pitkä pistemäinen linja Haapajärven Koposperän kyläalueella Pohjois-Pohjanmaalla. Ajankohtaiset tiedot, karttatiedostot ja myötäpäivään tehty pitkä reittiseloste löytyvät Haapajärven kaupungin Kurkinevan-sivulta(1). Virallinen kuvaus kulkee noin 26 kilometrin Kurkinevan kierroksena Koposperän kylätalolta lähtien ja sinne päättyen: helppo osuus kulkee pääosin kesto- ja sorapintaisilla kylien teillä sekä kuusivaltaisissa metsissä ja peltoaukeilla, ja maastossa erottuu Kiusankallion kivikkoista ja jäkäläkangasta; noin 10 kilometrin jälkeen alkaa vaativampi, liki kilometrin mittainen nuoren koivikon ja männikön välinen ura, missä pohja on heinittynyt ja sateella mutainen—leveärenkaiselle maastopyörälle tai läskipyörälle on tässä paras vastine(1). Vastaskankaan tienhaaran jälkeen merkinnät kulkevat samaan verkostoon kuin Kylätalolta kylätalolle maastopyörä-/pyöräreitti, ja reitti jatkuu suo- ja metsäosuuksien kautta kohti luotisuoraa Pykälöntie-tietä ja edelleen Koposperäntien vartta takaisin kylätalolle(1). Retkeilevä Haapajärvi -kehityskokonaisuuden yleissivu kertoo, että reitit on viitoitettu maastoon, lähtöpisteissä on infotaulut ja kartta, ja retkeilykartta 1:30 000 on noudettavissa kaupungintalolta ja kirjastosta(2). Reittihuollosta vastaa Koposperän kyläyhdistys ry, puhelin 040 721 8062(1). Maaseutuverkoston julkaisema Kotoisa Koposperä -hanke kuvaa Koposperän kylätalon ja uimarannan kunnostuksia—taustatietoa, jos treffaat Koposperän kylätalon luona(3). Pidemmälle kierrokselle samassa verkossa liittyy Kylätalolta kylätalolle maastopyörä-/pyöräreitti; kartallamme tuo yhteysreitti on noin 46,7 km. Sivustolla linkitetään myös esimerkiksi Settijärven kierros ja Jokelan kylän pyörä/maastopyöräilyreitti(2).

Lyhyt Joutsenreitin perussuunnittelu kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Lyhyt Joutsenreitti -reittisivulta(1) ja täydentää merkintöjä ja metsätieosuuksia Lumijoen kunnan pyöräilysivuilla(2) sekä Visit Liminkan luontoreittien ja pyöräilyn ohjeilla(3). Lyhyt Joutsenreitti on noin 13,4 kilometrin sinisesti merkitty osuus Limingassa ennen kuin Pitkä Joutsenreitti jatkuu koko rengaslenkkinä Lumijoen ja Siikajoen kautta(2). Matkailumateriaalissa sama sininen reittivaihtoehto pyöristyy usein noin 14–15 kilometriin(3)(4). Limingan kunnan maastopyöräilyteksti kertoo värikoodatuista lenkeistä ja paikallisten testipyöräilijöiden kokemuksista, joissa sininen Lyhyt Joutsenreitti tuntui yllättävän leppoisalta ja punaiselle fatbike-linjalle siirtyminen vaati enemmän keskittymistä teknisempiin kohtiin(4). Katariina Huikarin Visit Liminka -blogissa verrataan talvista fatbike-retkeä aiempaan kesäajoon, jossa mukana oli lyhyt Joutsenreitti, ja kuvataan Aarnikankaan laavulle saapuminen muutaman kilometrin jälkeen pehmeän lumen ja tuulen hidastaessa tempoa(5). Lähtöportin Liminka-jutussa kehutaan selkeitä maastopyöräopasteita ja yhdistetään Torikan lenkkiä osaan fatbike-osuudesta perhematkalla(7). Limingan ulkoilureittien kunnossapitotiedot löytyvät Fluent-palvelusta(6). Noin kuuden kilometrin kohdalla Aarnikankaan laavu on luonteva tauko ja sama risteysperhe, jonka kautta kulkevat muun muassa Pitkä Joutsenreitti, Fatbike-reitti Rantakylä, Torikan lenkki ja Kurran lenkki—kätevä, jos haluat lyhentää, pidentää tai vaihtaa väriä. Sen jälkeen reitti suuntautuu kohti Rantakylän virkistysaluetta, missä stadionmäen ympärillä ovat lyhyen ajon sisällä Rantakylän hyppyrimäki K17, Rantakylän frisbeegolfrata, Rantakylän uimapaikka, Rantakylän talviuintipaikka, Rantakylän stadionalueen puolikota, Rantakylän beach volley -kentät, Rantakylän kuntoportaat Liminka, Rantakylän hiihtomaa ja Eeronmäen laavu Monttutien tuntumassa. Maankohoumapolku, Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti ja Rantakylän metsälenkki tarjoavat muita merkittyjä vaihtoehtoja, kun pyörä on jo pakattu. Maasto vastaa laajemman Joutsenreitin kuvausta: kunnostamatonta metsäpolkua sekä kapeaa vanhaa ja leveämpää uudempaa metsäautotietä, luonnonmukaista epätasaisuutta, juuria, kiveä ja rantaharjujen hiekkaa(2). Koko matkalle sopii maastopyörä tai leveärenkainen gravel; tavallinen kaupunkipyörä ei riitä jatkuvalle polkuosuudelle(2). Kunnan teksti mainitsee reitistön myös kävelyyn ja polkujuoksuun(2). Kypärää ja ajolaseja suositellaan nimenomaan kunnan ohjeessa(2). Talvella Limingan päässä osa linjasta palvelee latuna ja erillinen punainen fatbike-reitti on talvipainotteinen vaihtoehto(2)(3). Noudata roskattomuutta—Limingan kunnan sivu kehottaa ilmoittamaan ilkivallasta kunnan kanavien kautta(4).

Ristimaan reitti is a mountain biking (Maastopyöräily) trail in the town of Piehinki. It is part of a much larger 84 km trail called "Kustin pyöräily."

Kylmäluomajärven ympärysreitti on noin 25 kilometriä pitkä maastopyöräilylinja Kylmäluomajärven ympäri Kylmäluoman retkeilyalueella Taivalkosken liepeillä Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus ylläpitää tälle reitille omaa kuvaussivua Luontoon.fi -palvelussa(1). Merkityillä Kylmäluoman reiteillä maastopyöräily on sallittua muun alueohjeistuksen mukaisesti, ja koko reittivalikoima on koottuna Kylmäluoman ulkoilusivuille(1)(4). Visit Taivalkoski kertoo, että Taivalkosken merkityt maastopyöräreitit maalataan puihin oranssinkeltaisiksi(2), mikä auttaa männikkökankailla ja järvenselillä, joilla ajolinja vaihtelee metsätien leveydestä kapeampaan polkuun. Visit Taivalkoskin Kylmäluoman retkeily- ja aarnialue -sivu(3) avaa maiseman taustaa: Kylmäluoma vahvistettiin vuonna 1979 Suomen ensimmäiseksi retkeilyalueeksi samalla päätöksellä kuin silloinen Hossan retkeilyalue, ja Paula-myrsky kesällä 2021 kaatoi laajasti puita, minkä jälkeen reitit on linjattu ja merkitty uudelleen sekä opasteet ja kartat päivitetty 2023 kenttäkesään mennessä. Kuivakäymälöitä on merkittävien laavujen ja leirintäkeskittymien tuntumassa; pitkillä väleillä kannattaa varata oma vesisäiliö. Länsirannalla Kylmäluomajärven liepeillä Kylmäluomajärvi länsipään laavu, Kylmäluomaharjun laavu ja hieman sivumpana AARNIKÄMPPÄ, pa.vkr muodostavat luontevan laskeutuman ennen harjulle nousevia osuuksia. Järven puolivälin tuntumassa Kylmäluomajärvi kota avautuu itälahtien yläpuolelle, ja Salmijärvet-järvistön kohdalla Salmijärven kota - Salmijärvet tarjoaa seuraavan pitkän tauon paikan. Leirintäaluekeskuksen lähellä Valkeinen laavu sijaitsee omassa lammikkomaisemassaan ennen kuin linja jatkuu Iso-Pajuluoma, itäpuoli, tulipaikalle sekä Iso-Pajukuma invalaiturin ja Iso-Pajuluoma, uimalaiturin laituripihaan. Päätösosuus kulkee Kylmäluoman retkeilykeskuksen ja leirinnän liepeillä: Kylmäluoma Campsite, Kylmäluoman leirintäalueen kota, Kylmäluoman leirintäalue, Sarvi, laituri, Iso Pajuluoma rantapolku 15 ja Kylmäluoman retkeilykeskuksen frisbeegolfrata ovat käytännössä samassa solmussa uimista, telttailua ja kyytiä ajatellen. Sama palvelusormi liittyy pidempään Taivalkoski–Kylmäluoma -maastopyöräilyreittiin taajamaan päin, Kylmäluoma - Taivalkoski -kesäretkeilyreittiin patikointiin sekä lyhyempiin luontopolkuihin kuten Kylmäluoma rantapolkuun tai Luontopolku Puuskaan, kun haluat vaihtaa renkaat opastauluille Iso-Pajuluoman rannoilla. Retkipaikan artikkeli muistuttaa, että alueella kiertää kokonaisuudessaan noin viisikymmentä kilometriä merkittyjä linjoja—siksi järven kierto, rantayhdykset ja pidemmät poistumisreitit sopivat samaan karttaan(5). Ajankohtaisimmat tiedot, palvelumaksut ja kenttätilanteet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi -sivuilta(1)(4), Visit Taivalkoskin Kylmäluoma-kokonaisuudesta(3) sekä kunnan maastopyöräilyesittelystä(2).

A biking or hiking route that features local art along the trail.

Kärsämäki–Nivala on noin 31 kilometrin päästä päähän -tyyppinen pyöräilyyhteys Pohjois-Pohjanmaan järvi- ja peltoaukeilla Kärsämäen ja Nivalan väillä; meidän aineistossa reitti on ankkuroitu Haapaveden ja Pyhäjärven laajemman ulkoiluhelmen suuntaan. Reitti kulkee vähäliikenteisillä yhdysteillä ja taajamien välisillä maanteillä, ei erillisellä pyöräbaanalla. Metsähallituksen valtakunnalliset pyöräilyaineistot löytyvät Luontoon.fi:n pyöräilykartalta(1). Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Visit Haapavesi kokoaa paikallisia pyöräilyvinkkejä, talvifatbikkeja ja linkkejä muihin ulkoilusivuistoihin(2). Itäpään palvelut, majoitus ja tapahtumainfo löytyvät Visit Kärsämäen sivustolta(3) ja läntiseltä suunnalta Visit Nivalan kävijäsivuilta, joilla esitellään muun muassa Pyssymäen maastopolut, luontopolut ja kunnan ulkoilukarttapalvelu(4). Ajettava kokonaisuus ei muodosta rengasta. Pinta vaihtelee taajamien asfalttireunasta hienompään sorapintaan metsänreunan ja pellon välissä – tyypillinen yhdistelmä retki- ja sorapyörällä ajettavaksi Pohjois-Pohjanmaan sisämaassa. Saman tien luonteesta kertoo vuonna 2020 julkaistu Jalkaisin-blogikirjoitus, jossa kävellään Haapajärveltä kohti Kärsämäkeä suoralla Ouluntien tyylisellä osuudella: peltoaukeat, satunnaiset maatilat, pikkukyläkauppa ja piennartaittaminen asfaltin vieressä. Teksti kuvaa tien luonnetta vaikka osuus ei ole tämän GPX-linjan täsmäkopiokaan(5). Rannan pallokenttä Rannankylä on hyvä maamerkki lähtö- tai jatkosuunnitteluun Haapavesi-Pyhäjärvi pyöräretkeily reitin varrella. Melojille sama virkistysvyöhyke linkittyy kMelontareitti Kärsämäki -linjaan Venetpalon suunnalla. Kesken reitin kulku kohtaa Yhdysreitti Haapajärvi-Haapavesi Moottorikelkkaura -yhteyden: talvella noudata kelkkaurien etuoikeutta ja opasteita. Nivalassa voi jatkaa päivää kaupungin reuna-alueen MTB- ja luontopolkuvaihtoehdoilla, Kärsämäellä puolestaan Sydänmaankylän metsäreitteihin ja laavuverkostoon, jos haluat yhdistää maantielenkin lyhyisiin metsäpoikkeamiin.

The route goes from Oulu City center to Linnanmaa

This path basically follows the Siikajokivartta/ Siikajoki river.

Tupoksen pyöräreitti is about 17 km as a signed parish loop on flat Lakeus terrain between Liminka Kirkonkylä and Tupos, suited to fitness bikes and trekking rigs as well as gravel tyres(1)(2).

This route goes from Oulu City center to Raati sports area, Kuusisaari. You can also jump on it from Haukiputaa to Virpiniemi.

Pikku-Syötteen polkaisu on noin 15,9 kilometrin pituinen maastopyöräilyreitti Pikku-Syötteen tunturi- ja virkistysalueella Pudasjärvellä Suomen eteläisimmällä tunturivyöhykkeellä. Reitti on käytännössä suuntaava polku metsä- ja vaarapohjilla Tauko- ja palvelupaikkojen välillä, ei hissilaskettelukeskukseen kytketty Bike Park -lasku, ja se kuuluu samaan Syötteen maastopyöräverkostoon, jota seudulla kuvataan yli sadan kilometrin laajuisena(2)(3). Viralliset reittikuvaukset, kansallispuisto-osuuksien ohjeet ja pyöräilyn koostesivu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Syötteen matkailusivusto tiivistää kesäpyöräilyn käytännöt: maastopyöräreitit on merkitty pinkeillä maalimerkeillä, maasto vaihtelee hiekkakankaista aapasoihin, ja reitit soveltuvat paremmin jo hieman kokeneelle, kun taas helpompi Syötteen kierros on aloittelijaystävällisempi vaihtoehto(2). Kartat ja ajantasainen reittitieto saa myös Syötteen luontokeskuksesta ennen lähtöä(2). Iso-Syötteen sivusto täydentää kuvaa päivälenkkien nimillä (esimerkiksi noin 19 km Syötteen kierros ja noin 25 km Harjujen kierros sekä pidemmät vaellukset), tyypillisillä koukkuajoilla ja linkillä Luontoon.fi:n Metsähallituksen päivityksiin(3). Huipun kota -pään varrella reitti kohtaa pitkän Taivalkoski–Atsinki–Syöte -siirtymän ja lyhyen Maisemapolku -kävelykierroksen, joten moni käyttää tätä risteystä isomman lenkin etu- tai jälkipuoliskona. Alkuosuudella tulevat Taikametsän Nuotipaikka ja Syötteen pallokenttä, keskivaiheilla Luppoveden tuntuma, jossa Luppoveden nuotiopaikka ja kato, Luppoveden uimaranta ja Syötteen Luppopark tekevät luontevan uima- ja evästauon. Syötteen Hevospalvelut / ratsastuskenttä sijoittuu hieman syrjempään kenttäalueeseen. Kettutupa-ryhmässä Kettutupa, Kettupa liiteri/käymälä ja Kettutupa päivätupa tarjoavat pidemmän tauon kelkkareitin pysähdysympäristössä ennen viimeistä osuutta Hiihtokeskus Pikku-Syötteelle, jossa kesäpalvelut ja lähipuolen vuokraamot ovat käden ulottuvilla. Ohjattu läskipyöräily Pikku-Syötteeltä sisältää perustekniikkaperehdytyksen ja ryhmän mukaan valittavat reitit yhteisillä keskusläskipyörillä(4). Noudata Metsähallituksen ohjeita suojelualueen osuuksilla: pysy merkittyjä pyöräilyuria pitkin, tulistele vain varatuilla paikoilla ja vie roskat mukana. Ukk-ulkoilureitti jatkuu samasta verkostosta kohti Puolankaa, joten yhdistä tämä lenkki pidempiin päiviin vasta kun sulut ja märkäkelien vaihtoehdot on tarkistettu Luontoon.fi:stä(1).

Pirinjärvi–Pitämävaara on lyhyt maastopyöräily-yhdysväylä Koillismaan ja Syötteen tuntumassa Pirinjärven rannalta kohti Pitämävaaran vaara-aluetta. Reitin pituus on noin 7,2 kilometriä yhtenäisellä linjalla ja se on suuntaava, joten se toimii käytännössä osana laajempaa Taivalkosken ja Syötteen reittiverkostoa erilliseltä päivälenkiltä. Metsähallituksen oma reittisivu Luontoon.fi-palvelussa on oikea paikka tarkistaa sesongit, mahdolliset sulut ja suojelualueen pyöräilyohjeet ennen lähtöä(1). Visit Taivalkoski kokoaa, miten kunnassa merkityt maastopyöräreitit on maalattu puihin ja mistä reittiselain löytyy, mikä auttaa yhdistämään tämän pätkän pidempiin ajoihin(2). Pirinjärven rantasatamassa reitin alkupäässä on taukoryhmä: kota, nuotiopaikka ja venepaikka—luontevat uima- tai evästauot ennen siirtymää Pitämävaaraan. Sama risteysalue sijoittuu pitkälle Taivalkoski–Atsinki–Syöte mountain biking -reitille, joten moni kohtaa tämän kohdan pitkän XC-päivän puolivälissä tai käyttää sitä yhdistellessään Iso- ja Pikku-Syötteen reittejä. Pitämävaaran suuntaan liittyvät isommat tutut renkaat kuten Pitämävaaran Lenkki ja UKK Trail: Syöte to Pintamo (east section) sekä retkeilijöille sopiva Pitämävaara–Taivalvaara Trail, jonka varrella on samoja taukopaikkoja(3)(4). Syötteen matkailusivusto kuvaa laajemman kesäisen maastopyöräilytarjonnan—pitkokset, kansallispuiston polkulinjat ja paikalliset vuokra- ja opaspalvelut—jos jatkat hiihtokeskusten rengasreiteille(3). Odotettavissa on metsä- ja vaara-ajoa tyypilliseen tapaan juuristoineen, lyhyine nousuineen ja sateen jälkeen pehmeine kohdineen. Noudata Metsähallituksen ohjeita pysyä sallituilla urilla ja huolehdi taukopaikkojen tuli- ja jätesäännöistä(1).

Harjujen kierros UUSI on merkitty Syötteen kansallispuiston maastopyöräilyreitti Pudasjärvellä Iso-Syötteen palveluiden liepeillä. Yhtenäinen linja on noin 19,8 kilometriä eikä muodosta suljettua rengasta. Ajantasaiset kartat, mahdolliset rajoitukset ja kansallispuiston pyöräilyohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Harjujen kierros UUSI -sivulta ennen maastoon lähtöä(1). Joissakin esitteissä puhutaan edelleen noin 20–25 kilometrin lenkistä; noihin lukuihin sisältyy usein hieman laajempi yhdistelmä jaetusta verkon osuudesta, kun taas yksi jatkuva 19,8 km:n linja vastaa tätä yksittäistä merkittyä reittiä. Kesällä 2023 Ketun kevennys -maastopyöräilyn nimi vaihtui Harjujen kierrokseksi ja Ketun kevennys jäi käyttöön lyhyemmälle Syötekyläntien ja Näköalatien väliselle osuudelle; Kaleva uutisoi, että Metsähallitus ohjasi kesäisen yhteyden luontokeskuksen ja Iso-Syötteen välillä sorastetulle latupohjalle hiihtosiltojen kautta tietjen yli(2). Lähtö Luppoveden uimarannan ja Syötteen Luppoparkin kulmasta Hiihtokeskus Iso-Syötteen kupeessa vie vaativaan mutta palkitsevaan päiväajoon. Iso-Syötteen maastopyöräilysivuilla tiivistetään, mitä vierailija voi odottaa koko merkityltä verkostolta(3). Syötteelle.fi -matkailusivustolla korostetaan kesäkuusta lokakuuhun ulottuvaa sesonkia ja Syötteen mainetta huippuluokan maastopyöräkohteena(4). Hilltop Hotellin reittiselosteissa avataan pintavaihtelua—soraa, pitkoksia, neulasmetsäosuutta ja lyhyitä kivisempiä pätkiä kohti harjumaisemia—sekä nostetaan esiin Huuhkasen laavu reitin puolivälissä ja Kettutuvan päivätupa myöhemmin retkeilyä varten(5). Noin kolmen ja puolen kilometrin kohdalla kulkee Riihitupa päivätupa varhaisena taukona ennen kuin linja jatkuu itää kohti korkeampia harjuja(3). Metsähallituksen PDF-flyerin mukaan reitti kulkee osittain Pitämävaaran Lenkin ja Syötteen kierros maastopyöräreitin päälle, mikä helpottaa pidempien yhdistelmälenkkien suunnittelua samalta alueelta(6). Samassa materiaalissa Harjujen kierrosta suositellaan kesäviikonloppuisin vaihtoehdoksi, jolloin Syötteen kierros maastopyöräreitti voi ruuhkautua(6). Varusteet ja vuokraus keskittyvät Iso-Syötteelle: Iso-Syötteen pyörävuokraamo julkaisee fatbike-, sähköfatbike- ja täysjoustohinnastot sekä verkkovarauksen, ja Tunturihotelli Iso-Syötteen Hilltop myy opastettuja sähkömaastopyöräretkiä eväineen ja kypärineen—tarkemmat linkit löytyvät tämän sivun Vuokraa pyörä ja Opastetut retket -kohdista(7)(8). Alueen matkailusivuistosta löytyy vinkki, että kesäreitit ovat parhaimmillaan kesäkuusta lokakuuhun ja että elo-syyskuun marjat ja ruska houkuttelevat erityisesti(4).

Oulu ulottuu pohjoiseen Yli-Iihin asti. MTB Pohjukkaoja on noin 4,5 kilometrin mittainen maastopyöräilyrengas Oulun Yli-Iin taajamassa Pohjois-Pohjanmaalla. Maasto vaihtelee metsästä peltoaukeiden reunoille: mukana on mutkia ja vauhdikkaita suoria, pieniä mäennyppylöitä sekä leveä päälinja, jonka pohjaa on tiivistänyt talvikäyttö, ja lisäksi kapeampia polkuja, joilla voi ajaa myös läskipyörällä Rantapohjan artikkelin mukaan(1). Laajempiin pyöräilykarttoihin ja Oulun alueen talvikunnossapidettyihin pyöräilyreitteihin löytyy vihjeitä Oulun kaupungin pyöräilysivuilta ja Oulunliikenne-palvelusta(2). Jos yhdistät lenkin kesällä Iin kuntien kuntoratoihin, Visit Ii muistuttaa, että kuntoradat ovat yhteiskäytössä kävelijöiden ja juoksijoiden kanssa ja pyöräilijöiden kannattaa huomioida eri lajien nopeuserot sekä pitää koira kytkettynä(3). Lähtöpisteessä on lämmin taukotupa, ja mäenrinteen suunnilla on hirsilaavu tulipaikkoineen—lähellä keskilenkin taukokohtia Nuotiopaikka ja katos, jossa ruokapöytä. Samalle suunnalle osuu myös Yli-Iin frisbeegolfrata 9-väyläinen, jos mukaan mahtuu kiekkoilu. Rengas sijoittuu samaan ulkoiluympäristöön useiden muiden reittien kanssa: Kirkonkylän lähilatu. Kuntorata valaistu ja Keskustaajama kuntorata-latu seuraavat hiihtolatuja, joita käytetään kesällä kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn, ja Yli-Iin rantaraitti tarjoaa lyhyen rantakävelylinjan, joka jakaa samaa kota- ja laavupistettä. Lue näistä linkeistä kukin omana retkenään omat sääntönsä ja talvikohdat huomioiden. Saatavilla olevissa lähteissä ei kuvata erillistä maksullista käyttölupaa tälle renkaalle; ylläpidosta on kerrottu yksityisenä työnä ilman kaupungin kustannusosallistumista(1), joten liiku hienotunteisesti ja tarkista paikalliset päivitykset, jos joku julkaisee muutoksia.

Maastopyöräily

Ketterän kierros on merkitty ulkoilureitti Himangan alueella Kalajoella, jota ylläpitää Himangan Urheilijat ry ja joka sopii ennen kaikkea maastopyöräilyyn mutta myös polkujuoksuun ja retkeilyyn. Yhdistys julkaisee reittikartan PDF-muodossa lähtö- ja vaihtoehtopisteistä(1). Visit Kalajoki nostaa reitin esiin ja ohjaa GPX-jälkeen Jälki.fi-palvelussa(2). Hiekkasärkkien lomarannan lähellä Tapion Tupa mainostaa fatbike-vuokrausta verkossa(5). Kierroksen pituus on noin 12,1 kilometriä yhtenä lenkkinä ja lyhyempi vaihtoehto on noin 6 kilometriä; molempia voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa(1)(4). Maasto on kangasmetsää ja teknisyys vaihtelee, joten reitti on suunnattu aktiivisille maastopyöräilijöille(1). Kartoitetun linjan loppupuolella tulee Kärmekallion kuntoportaat ja lähtöalueella Himangan urheiluhallin, kenttien ja frisbeegolfradan läheisyys. Reitin varrella on Pörkkiönkankaan kalliolla laavu taukoja varten. Talvella merkittyä reittiä tampataan mahdollisuuksien mukaan kelkalla ulkoilijoiden käyttöön(1). Urheiluhallin maastossa oleva Kärmekallion maastopyörärata kulkee osin samassa polkuraidassa mutta ei ole erikseen merkitty maastoon(1). Kalajoen kaupungin reitistösivu kokoaa Himangan liikuntapuiston lenkit ja ohjaa Himangan Urheilijan sivuille tarkempiin kuvauksiin(3). Talviaikaan samaan urheilutalon keskukseen kiinnittyy myös Urheilutalon latu Kalajoki -hiihtolatu.

Alatemmeksen pyöräreitin jatko is about 2.4 km as a marked spur off the main Alatemmes parish bike loop, aimed at linking Kirkonkylä–Ala-Temmes riding with the Temmesjoki harbour and bird-tower shore without repeating the full ring(1)(2).

Hummastinvaara is a 25 km mountain bike ( maastopyöräily) in Raahe

Rukan kierros on merkitty kesäkauden maastopyöräyhteys Kuusamon Rukatunturin ulkoilualueella. Jatkuvana suorana linjana reitin pituus on noin 2,6 kilometriä reitin luontevien lähtö- ja päätepisteiden välillä; verkosto kulkee muun muassa hiihtolatupohjilla, huoltoalueiden urilla ja metsäpoluilla. Tarkimmat kuvaukset ryhmittelystä saat Kuusamon kaupungin Rukan ympäristön pyöräreitit -osiosta(1); sivusto kertoo samaan kierrosperheeseen kuuluvan myös Kalliolammen kierroksen, Rukan huipun reitin ja Kivilammen laavun kierroksen. Reitit ovat kuvauksen mukaan teknisesti helppoja, mutta korkeuserot tuovat vaativuutta(1). Maastossa käytetään ruskeita maastopyöräsymboleja ja Rukankierros-opasteita(4). Noin 0,6 kilometrin kohdalla ohitat Rukan hyppyrimäki HS70 -alueen lähellä hiihtostadionin tienootta. Saaruan P-alue tarjoaa pysäköintipuolen verkoston itäreunalla likimain 1,7 kilometrin kohdalla—sieltä voi jatkaa esimerkiksi Rukan ympärysreittiin, laajempaan Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit -kokonaisuuteen tai Valtavaaran huiputus -retkeilyreitin suuntaan (huomaa, että Lapland Ruka kertoo Valtavaaran maastossa kesäpyöräilyn olevan kokonaan kielletty)(2). Rukan laskettelukeskus osuu noin 2,2 kilometrin kohdalle; se on kätevä hissien, palvelujen ja esimerkiksi Rukan huippupolun tai Rukan maisemareitin liittämiseen. Länsiosassa reitti tulee Juhannuskallion parkkipaikalle noin 2,6 kilometrin kohdalla; käytä tätä varsinaisia pysäköinti- ja saapumispaikkana. Juhannuskallio on luonnonsuojelualue, jossa pyöräily on kokonaan kielletty—jos suuntaat luontopoluille, jatka jalan(2). Ruka–Kuusamo -kohteessa Lapland Ruka kertoo noin 180 kilometristä viitoitettua maastopyöräreitistöä ja ohjaa tarkempia varaustietoja Ruka Infoon(2). Ruka.fi listaa verkossa varattavia sähkö- ja täysjoustopyöriä, fatbikeja ja lasten kalustoja sekä muistuttaa ennakkoon varaamisesta, sillä kysyntä on vilkasta(3). Osassa yhteisöjen GPX-jälkiä sama nimi kuvaa pidempää Rukatunturin kiertoa suuremmalla nousulla; jos ladattu jälki ei vastaa maastossa näkyviä opasteita, luota merkintöihin(4).

Sarkkirannan MTB-rata on noin 3,7 kilometrin mittainen maastopyörälenkki Sarkkirannan urheilualueella Kempeleessä, Pohjois-Pohjanmaalla. Visit Oulu kuvaa Sarkkirannan urheilukeskuksen Kempeleentien varrella noin kahden kilometrin päässä keskustasta Oulunsalon suuntaan: alueella on pesäpallostadion ja täysimittainen kumirouhepintainen jalkapallokenttä, skeittipaikka, liikennepuisto ja leikkipuisto, kaksi beach volley -kenttää, kivituhkaisia kenttiä, juoksurata, yleisurheilualue, kolme tenniskenttää ja mäkiseen urheilumaastoon sijoittuva maastopyörärata(1). Suomi.fi luonnehtii samaa paikkaa laajaksi Kempeleen kunnan ylläpitämäksi ulkoliikunta-alueeksi, jolla on kuntorata ja talvisin valaistuja ulkoilureittejä(3). Kempeleen kunnan matkailusivujen reitistöosuus kertoo muun muassa 36 kilometrin Köykkyrin retkireitistöstä ja Sarkkirannasta merelle kulkevan Leton reitin kunnostuksesta(2). Noin 1,4 kilometrin kohdalla reitti kulkee Kempelehallin liepeillä: Kempelehalli ja Kirkonkylän koulujen pallokentät sekä liikuntasalit ovat aivan vieressä. Läntisemmällä puolella Hyppyrimäen kuntoportaat nousevat hyppyrimäkeä pitkin ja Sarkkirannan yleisurheilukenttä, Sarkkirannan tekonurmi jalkapallokenttä, Urheilukeskuksen beachvolleykentät (2 kpl), Urheilukeskuksen tenniskenttäalue, Sarkkirannan frisbeerata ja Urheilukeskuksen skeittipaikka muodostavat tiiviin urheilukupolin—hidasta risteyksissä ja huomioi muut käyttäjät. Kierros liittyy Sarkkirannan kuntorataan ja Sarkkirannan valaistuun latuun yhteisissä risteyksissä; talvisin samoilla linjoilla hiihdetään ja sulana maana alue on suosittu juoksureittiverskosto(1)(3). Leton latu jatkaa meren suuntaan; sillä välillä tulee Leton laavu taukopaikkana, jos yhdistät eri lajeja saman käynnin aikana. Kyseessä on kunnallinen liikunta- ja seura-alue: kohtelias ohitus ja tapahtumakalentareiden tarkistus pitävät vierailun sujuvana kaikille.

This biking trail goes from the center of Oulu out to 2 different lakes (Lake Pyykös and Lake Kuivasjärvi). It's a nice easy ride, it goes through many beautiful forests / neighborhoods.

Nissinvaaran reitti on merkitty maastopyöräily-, polkujuoksu- ja kävelyreitti Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla, joka yhdistää Petäjäkankaan ulkoilualueen (Tropiikin seutu), Nissinvaaran, Kapustavaaran ja Mäkelä–Saapunki -vyöhykkeen. Kartallamme viiva on noin 22,1 km yhtenäisenä linjana; Kuusamon kaupungin esitteissä sama kierros kuvataan usein likimain 24 kilometrin matkana, mikä kertoo pyöristyksestä tai pienistä vaihtoehdoista merkityllä kierroksella(1). Ajankohtaiset tiedot ja käyttö kannattaa tarkistaa Kuusamon kaupungin Nissinvaaran reitti -sivulta(1). Kaupungin pyöräilysivusto kokoaa laajemman kuvan kunnostetuista pyöräteistä ja Ruka–Kuusamo-maastoverkosta(2). Kaupunki kuvaa reitin luonnetta helpoksi metsäajoksi; Kapustavaaran otteissa nousu ja maasto muuttuvat vaativammiksi korkeuserojen vuoksi(1). Kokonaisuus soveltuu hyvin harjoituskierrokseksi, jossa voi treenata vauhtia, jarrutusta ja linjan valintaa leveillä metsäteillä ennen lyhyempiä polkupätkiä. Jälki.fi:n käyttäjän kuvaus tuo maaston käytännön sävyä: pääosin metsäautotietä, välissä napakoita polkuja ja ajolinjaa golfkentän laitaa pitkin; kirjoittajan mukaan fatbikella kierros sujuu kevyesti(3). Reittilinjan varrella Nissinjoen tulentekopaikka sopii varhaiseksi tauoksi joelle, ja Kapustavaaran kota tarjoaa pidemmän tauon kota- ja nuotiomaineen kanssa. Mäkelän suuntaan viiva kulkee Mäkelän koulun kodan ja koulun ulkoliikuntaklustereiden läheltä, mikä käy myöhäisestä tauosta pallokentän ja luistelualueen kulmilla. Kesällä lähtö sijoittuu Petäjäkankaan kuntoradan varteen golfkentän väylien 6 ja 7 tuntumaan; talvella samasta kohdasta lähtee Kapustavaaraan suuntaava latu(1). Kesäpyöräilijän kannattaa huomioida, että talvikelkkaurat kulkevat osin samoilla linjauksilla ja näkyvät kesällä leveinä, helppoina väylinä.

This bike path goes from the center of Oulu to Oulu airport

Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit ovat merkitty kesäkauden kokonaisuus Kuusamon Rukan ulkoilualueella Pohjois-Pohjanmaalla: yhtenäisen polkuverkoston pituus on noin 15,5 kilometriä, ja reitti kulkee muun muassa latupohjilla, huoltoalueiden urilla ja metsäpoluilla kylän ja tunturin välisellä vyöhykkeellä. Kuusamon kaupunki kuvaa laajempaa Rukan ympäristön pyöräreittien ryhmää, johon kuuluvat muun muassa Rukan kierros, Kalliolammen kierros, Rukan huipun reitti ja Kivilammen laavun kierros(1). Virallisen kuvauksen mukaan reitit ovat teknisesti helppoja, mutta korkeuserot lisäävät vaativuutta(1). Lapland Ruka esittelee kohteen osana likimain 180 kilometrin viitoitettua maastopyöräreittiverkostoa Ruka–Kuusamossa; karttoja ja esitteitä jaetaan Bike Parkin materiaalien yhteydessä ja verkossa(2). Noin 2,6 kilometrin kohdalla saavut Saaruan P-alueen parkkipaikan Saaruan puolella. Sieltä on luontevaa jatkaa esimerkiksi Rukan kierrokseen, jalkaisin merkitylle Rukan ympärysreitille tai Valtavaaran huiputus -retkeilyreitin suuntaan. Valtavaaralla itse kesäpyöräily ei ole enää sallittua—Lapland Ruka perustelee päätöstä maaston kestävyydellä(2). Likimain viiden kilometrin tienoilla selvä tunturin juuren vyöhyke yhdistää huoltotietä ja reittejä Rukan hyppyrimäki HS70:n, Rukan ulkokuntoilupaikan, Rukatontun talviuintipaikan, Ruka DiscGolfParkin ja RukaGymin lähistölle; kyseessä on vilkas lomakohteen palvelurakenne, ei erämaareitti. Noin kahdeksan kilometrin jälkeen linja kulkee Rukan koulun lähiliikunta-alueen ja koulun ulkoilukenttien läheisyydessä—hyvä maamerkki, jos yhdistät lenkin perheen liikuntaan tai lähistön muille ulkoilualueille. Hieman yli kymmenen kilometrin kohdalla tulet Juhannuskallion parkkipaikalle, josta lyhyet polkuliitokset kuten Rukan maisemareitti, Juhannuskallion päiväreitti ja kompakti Kivilammen lenkki ovat helposti käynnistettävissä. Juhannuskallio on luonnonsuojelualue, jossa pyöräily on kokonaan kielletty; jätä pyörä parkkialueelle ja suunnista luontopoluille jalan(2). Reitti päättyy likimain Rukan laskettelukeskuksen tuntumaan, josta hissit, vuokraamot ja Rukan huippupolku helposti jatkavat päivää(2). Lähistöllä Pyhävaaralla Pyhän jyssäys on erillinen merkitty maastopyöräilyrengas, jossa osa kunnostuksesta on tehty murskeella ja leveillä pitkoksilla—pysy rakenteilla, koska pitkosten ohi oikaileminen vahingoittaa herkkää kasvillisuutta(2). Lähdetään taas -matkablogin kirjoittajat kiersivät sähköfatbikeilla Pyhän jyssäyksen ja Rukatunturin ympäristöä, kuvasivat nousuja rankoiksi ilman avustusta ja muistuttavat ennakkovarauksesta sähköpyörille vilkkaina päivinä Sport House Ruka -tyyppisillä vuokrapisteillä(4)(5).

Tupoksen taajamareitti on noin 10,9 kilometrin kehä Tupoksen taajamassa Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla—arkipainotteinen kevyen liikenteen lenkki koulujen, urheilukenttien ja Tuiskulanrannan palvelurannan kautta sen sijaan, että reitti olisi syrjäinen metsäpohjainen maastopyöräpolku. Limingan kunta kokoaa kyläkävely- ja pyöräilylenkkejä levähdyspaikkoineen, antaa aloittaa lenkin mistä tahansa ja valita suunnan vapaasti sekä kertoo, että osa verkostosta on esteetöntä ja ympärivuotisesti kunnossapidettyä; sivusto on paras paikka varmistaa, mitä kyläsilmukkaa kuljet(1). Visit Liminka esittää samat kunnalliset lenkit digitaalisina Outdooractive-reittikortteina ja linkittää Limingan palveluihin, mikä helpottaa, jos yhdistät lyhyen taajamalenkin pidempiin retkiin muualla kunnassa(2). Lyhyitä osuuksia Tupoksen koulun ja Saunarannan välillä on paranneltu Traficomin investointituella vaiheittaisin maarakentamisin—tarkista tuorein kunnan tiedote ennen ajoa, jos epäilet väylän olevan väliaikaisesti poikki(3). Ulkoilureittien ja -kohteiden käytännön kunnossapitotiedot peilautuvat Fluent-palvelusta(4). Länsiosassa Vesikarin liikuntasali osuu karttaa pitkin muutaman kilometrin kohdalle—hyvä kiintopiste, jos tulet sivukaduilta. Sen jälkeen reitti kulkee tiiviin Tuiskulanrannan urheilualueen läpi, missä Tupoksen lähiliikuntapaikan tekonurmi, Tuiskulan juoksusuora, Tupoksen jääkiekkokaukalo, Tupoksen luistelukenttä ja Tupoksen tenniskentät ovat vierekkäin Tupoksen lähiliikuntapaikan ulkokuntoilualueen, Tuiskulan ulkokuntoilualueen, Tupoksen koulun Tuiskulan liikuntasalin, Tuiskulan kuntosalin ja Tupoksen koulun peliareenan kanssa. Tupoksen uimapaikka ja Tupoksen beach vollye -kenttä tarjoavat tauon uinnille tai hiekkakentälle kausiolosuhteiden salliessa. Saunaranta frisbeegolf kääntää silmukan eteläreunaa ennen paluuosuutta. Samat risteykset kiinnittyvät Pyöräilyn pääreittiin 10, Oulu - Kempele - Liminka - Lumijoki, pidempään Tupoksen pyöräreittiin, Tupoksen kunto- ja ulkoilureittiin Latu kun ranta muuttuu hiihdettäväksi latuverkoksi sekä Limingan moottorikelkkauraan, jossa talvikoneiden reitit leikkaavat ruutukaavaa—väistä leveästi, kun lajit ja vuodenajat kohtaavat.

Kärsämäki–Piippola on pitkä päästä päähän -tyyppinen pyöräilyyhteys Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäeltä kohti Siikalatvan Piippolan taajamaa. Reitti kulkee peltomaisemien, metsänreunojen ja hiljaisten maalaistien kautta. Luontoon.fi kokoaa viralliset reittitiedot ja Metsähallituksen luettelomerkin Kärsämäki-Piippola -pyöräilyreitistä(1). Kärsämäen palvelut, majoitus ja muut aktiviteetit on käytännössä kerätty Visit Kärsämäki -sivustolle(4). Ajomatka on noin 31 km eikä muodosta rengasta. Pinta vaihtelee taajamien asfaltilta hienosoraseen ja kuivempaan tienvarsisoraan vähän liikkuvilla yhdysosuuksilla suomaa ja kangasta halkovilla teillä. Jalkaisin-blogissa kesäkuussa 2020 kuvataan saman seudun tyyntä kävelypäivää rinnakkaisilla maanteillä: leveät pellot, satunnaiset maatalousautot ja vähitellen Piippolan taajaman asfaltti; kirjoittaja mainitsee myös tien pölyämisen kuivalla kelillä ohiajavien autojen mukana(3). Noin 9 kilometrin kohdilla reitti kulkee Saviselän koulun ja kyläpalvelujen tuntumassa: ulkoliikuntapaikka, frisbeegolf, Saviselän kylälaavu ja koulun laavu nuotiota varten sekä lyhyet latu- ja kuntoradalinjat samasta keskittymästä. Talvella on syytä huomioida moottorikelkkaurat, jotka käyttävät osin samaa tieverkkoa. Reitin loppupää Piippolassa on Pentti Haanpään koulun ja koulutuskeskus JEDU Piippolan liikuntatilojen lähellä; urheilukenttä ja leikkipuisto ovat kävelymatkan päässä. Pidemmän pyöräpäivän voi yhdistää esimerkiksi Kärsämäki Sydänmaankylä gt -reittiin.

Ketunlenkki SUUNNITTEILLA on noin 4,8 kilometrin suuntainen maastopyöräilyosuus Iso-Syötteen ja Luppoveden tuntumassa Pudasjärvellä. Luontoon.fi kokoaa Syötteen viralliset pyöräilyreittisivut ja on paras paikka varmistaa nimet, käyttörajaukset ja päivitykset ennen lähtöä(1). Nimen mukainen suunnittelutilanne tarkoittaa, että julkinen reittituote voi vielä muuttua—seuraa Luontoon.fi-palvelua ja paikan päällä näkyviä ohjeita. Ajoura kulkee Luppoveden ranta-alueen palvelujen kautta Kettutuvan metsälle. Alussa tulevat Luppoveden nuotiopaikka ja kato sekä Luppoveden uimaranta, Syötteen Luppopark ja Hiihtokeskus Iso-Syöte. Noin kahden kilometrin kohdalla Kettutupa päivätupa ja Kettutupa tarjoavat tauon; kuivakäymälät ovat tuvan lähellä. Luppiveden kohdilla osuus kohtaa Taivalkoski–Atsinki–Syöte mountain biking -reitin ja Maisemareitti scenic bike loop (Syöte) -lenkin taukopaikat, joten lyhyt lenkki sopii esimerkiksi pitkän siirtymän tauoksi tai uinnin jälkeiseksi lämmittelyksi. Iso-Syötteen sivu kuvaa yli 120 kilometrin maastopyöräverkostoa, jonka ylläpidosta vastaa Metsähallitus, ja viittaa ajantasaisiin reittikuvauksiin Luontoon.fi-palvelussa(2). Samalla sivulla kuvattu Harjujen kierros, entinen Ketun kevennys, on noin 25 kilometrin rengas—eri reitti kuin tämä lyhyt suunnitteilla oleva Ketunlenkki(2). Syötteen matkailusivut esittelevät aluetta kesäisenä maastopyöräkohteena noin kesäkuusta syksyyn(3). Jalkaisin-blogissa Peikkopolusta ja Ketunlenkistä Syötteellä kuvataan talvista lumikenkäilyä ja eri merkattujen lenkkien samankaltaisia reittimerkkejä; teksti ei koske suoraan kesäpyöräilyä, mutta muistuttaa lukemaan opasteet tarkasti, kun useita reittejä kulkee vierekkäin(4).

Syötteen kansallispuiston pyöräilyverkoston ja luonnonsuojelualueen käyttöohjeiden virallinen lähtökohta on Luontoon.fi:n Syötteen kansallispuiston pyöräilyosio(1). Iso-Syötteen maastopyöräsivut kuvaavat Toraslammen taival -päiväretkeä vaativana, noin 33 kilometrin reittinä, joka ei sovi aloittelijalle: nousut ja vaihteleva polku vievät koko päivän, ja Pärjänjoen ylitys onnistuu nykyään siltaa pitkin kuivin jaloin toisin kuin tulvien aikaan kahlaamalla(2). Kalevan uutisessa Metsähallituksen kesän 2022 kunnostuksista nimetään sama pelkän Rajakosken ylitys: Toraslammen taipaleella kulkeva noin 35 kilometrin pyöräreitti sai uuden sillan, koska voimakas virtaus teki kahlaamisesta vaarallista(3). Syötteelle.fi kokoaa alueen tunnetuimmat kierrokset ja kertoo, miten reitit, taukopaikat ja kartat on viety pyöräilyä silmällä pitäen eteenpäin; Toraslammen taival mainitaan noin 33 kilometrin pitkänä ja vaativana vaihtoehtona(4). Reitin pituus on noin 34,1 kilometriä Pudasjärvällä Pohjois-Pohjanmaalla Suomen eteläisimmällä tunturialueella. Lähtöpiiri Toraslammella limittyy pitkään Ukk-ulkoilureittiin, joten alkumatkalla voi nähdä vaeltajiakin, vaikka reitti on tarkoitettu pyöräilyyn(2). Heti alkuvaiheessa tulevat Koiratupa päivätupa sekä Välitupan ja Annintupan taukorykelmä, joissa laavut ja päivätuvat kutsuvat tahtiin. Seuraavaksi reitti sivuaa Syötteen palvelukeskittymää: Syötteen luontokeskus ja Syötteen luontokeskuksen laavu ovat Luontokeskuksen pysäköinnin liepeillä, ja edempänä avautuvat Luppoveden uimaranta, Luppoveden nuotiopaikka ja kato, Syötteen Luppopark sekä Hiihtokeskus Iso-Syöte ja Hiihtokeskus Pikku-Syöte, jossa hissit, vuokraamot ja kahvilat ovat polun varren tukena. Taikametsän Nuotipaikka ja Huipun kota tarjoavat rauhallisempia eväspaikkoja, ennen kuin reitti kurkottaa kohti Vattukurun pysäköintialuetta auton kierrätyspisteenä. Iso-Syöte painottaa, että valtion metsät hoitaa merkittyjä maastopyöräreittejä ja kehottaa tarkistamaan ajantasaiset reittikuvaukset kansallispuiston sivuilta(2)(5). Tämän vuoksi kannattaa kysyä luontokeskuksesta tai vuokraamosta tilapäisistä kiertoteistä myrskyjen tai talvivaurioiden jälkeen. Rautaa voi täydentää rinteiden juurella: Iso-Syötteen vuokraamosta saa fatbikeja, sähköavusteisia fatbikeja ja täysjoustomaastopyöriä sekä suojavarusteita hinaston mukaan(6). Kun yhdistää kaluston reitin laavuihin ja nuotiopaikkoihin, luvassa on pitkä ja sitkeää rehkimistä vaativa päivä, jossa jarrutus ja vaihdevalinta ratkaisevat enemmän kuin maisemakävely.

This biking route goes along the Pyhäjoki river.

Huipunlenkit on noin 2,9 kilometrin mittainen päästä päähän -tyyppinen maastopyöräilyosuus Iso-Syötteellä Pudasjärvellä. Se on osa Syötteen kansallispuiston kesäkauden pyöräilyverkkoa, jota ylläpitää Metsähallitus(1). Karttaviivana reitti yhdistää huippuseudun lähellä kulkeviin muihin merkittyihin pyöräilylinjoihin eikä itsessään muodosta pitkää rengasta. Kartan, ajo-oikeudet ja puiston sisäiset pyöräilyohjeet kannattaa varmistaa Luontoon.fi:n Syötettä koskevalta pyöräilysivustolta(1). Ajossa osuus linkittyy luontevasti viereisiin merkittyihin reitteihin, kuten Luontokeskus - Iso-Syötteen huippu ja pidempään Pärjän kierrokseen; alueella käytetään ruskeapohjaisia opasteita ja pinkkejä maalimerkkejä, kuten muualla Iso-Syötteen maastopyöräverkossa(2). Iso-Syötteen palvelusivut kuvaavat laajempaa reittivalikoimaa, vuokrapyöriä (fatbike, sähköfatbike ja täysjoustomaastopyörät) sekä käytännön vinkkejä sesonkiin(2). Syötteen matkailusivuston englanninkielinen mountain biking -osio kokoaa alueen tarinan, Bike Park -vaihtoehdot ja kesäkauden opastus- ja vuokrapalvelut(3). Maisema ja alusta muistuttavat muuta Iso-Syötteen harjupyöräilyä: metsäistä singleä, talvipohjaan nojaavaa uraa, lyhyitä nousuja ja laskuja sekä paikoittain soralla vahvistettuja kosteikkopätkiä(4). Kiipeilysohlotin kesäinen Syötteen kierros -teksti kuvaa samaa helposti rullaavaa fiilistä eteläisillä avoharjuilla ennen kuusikon takaisin laskeutumista(4). Opastettua päivää tai valmiiksi paketoitua vuokrausta kaipaaville Lapland Bike Hotel esittelee Iso-Syötteelle räätälöityjä pyöräpalvelujaan verkossa(5). Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue ovat luonteva lähtöpiste kartalle, tauolle ja lyhyelle siirtymälle tunturille; Syötteen luontokeskuksen laavu palvelee taukopaikkana luontokeskuksen lähistöllä monilla yhteysreiteillä. Palvelut ja vuokraamot keskittyvät myös Hiihtokeskus Iso-Syötteen ympärille laskettelukeskuksen puolella(2). Huippupolku (Iso-Syöte) tarjoaa kävelijöille lyhyen harjuvaihtoehdon samassa maisemassa, jos seurassa on sekä pyöräilijöitä että patikoijia(2). Talvella latuverkko, esimerkiksi Syötteen kierros latu, voi kulkea vierekkäisissä käytävissä—tarkista ajantasainen latutilanne ja väistämissäännöt ennen ajoa.

Jokela village bike/mountain bike trail starts from Koposperä village hall & there are sign posts along the way. The biking route of Jokela village goes through beautiful rural landscapes, is easy & fast to ride.