Raahe Retkeilyreitit

Hetenevanpolku on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,7 kilometriä päästä päähän eikä lenkki, Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti sijoittuu Fantin–Pikkulahden rannikkoulkoilualueelle kävelymatkan päähän keskustasta. Erillisiä sivuja, jotka käyttäisivät nimeä Hetenevanpolku, on vähän, mutta Raahen kaupunki kuvaa samaa Fantin rannikkoympäristöä Fantin polku -sivullaan: helppokulkuinen, lyhyt polku merimaisemissa, metsää ja nuotiopaikka; Fantin maankohoamistarina ja näkymät kohti Vanhaa Raahea kuuluvat kokemukseen(1). Kunnalliseen ulkoilukarttaan, taukopaikkojen yhteystietoihin ja eri reittien ylläpitoon löytyy ohjeet Luontopolut-osiosta(2). Visit Raahe tiivistää kausittaiset käytännöt paikallisilla poluilla—talvikunnossapito vaihtelee, ja nuotio- sekä roskaton retkeily -ohjeet pätevät rannikolla(3). Hetenevanpolku sopii nopeaksi kävelyksi tai lämmittelyksi ennen pidempiä Raahen retkiä. Odota lyhyttä, Perämeren rannikon luonteista yhdistelmää meren vaikutuksen ja metsän välillä; kyse ei ole koko päivän vaelluksesta. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.

Aittalahden luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Aittalahden lahden rannalla Raahen lounaispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa helppokulkuisia rannikkoreittejä ja kylävälejä niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin. Raahen kaupunki listaa luontopolut ja ohjaa ulkoilukarttaan, josta löytyvät lähtöpaikat, laavut ja lintutornit(1). Visit Raahe esittelee alueen patikointi- ja pyöräilyvinkkejä sekä muistuttaa rantalevon paikoilla noudatettavasta käytöksestä(2). Polku kulkee pääosin helpossa ja tasaisessa maastossa, mutta sisältää lyhyitä juurakoisempia pätkiä. Reitti on merkitty keltapäisin tolpin, ja lahden rantavedossa on pitkospuita(3). Noin 1,5 kilometrin kohdalla reitillä on Aittalahden lintutorni: noin seitsemän metriä korkea Corten-terästorni, jonka kotilonomainen porrasrakenne nousee lauhkeasti; Taipaleita kertoo tornin valmistuneen vuonna 2008 SSAB-kehiteltyyn Corten-teräkseen ja viittaa Outi Palosaaren suunnitteluun ja Kalevan juttuun(3). Tornin lähellä on tulipaikka ruokailuryhmineen ja rannan penkki; Taipaleita kuvaa myös pysäköintiä ja opastaulua Lapaluodontien varrella(3). Polku kulkee tavaraliikenteen radan lähellä; henkilöliikenne päättyi vuonna 1966, joten tasoristeyksissä kannattaa noudattaa tavallista varovaisuutta(3). Järviwiki (SYKE:n aineistoista koostettu järvitietopalvelu) kuvaa Aittalahtea yhdeksi Raahen merkittävimmistä lintujärvistä ja listaa mm. ruskosuohaukan, mustakurkku-uiun, harmaasorsan ja punasotkan. Tekstissä kerrotaan myös 2000-luvun kunnostuksesta (ruoppaus, tekosaaret, uusi laskuoja) ja myöhemmästä ilmastimesta hapenpuutteen vuoksi(4). Artikkelissa mainitaan myös vuosina 2007–2008 kunnostettu noin kolmen kilometrin luontopolku lintutorneineen ja nuotiopaikkoineen sekä teollisuuden laajennuksesta johtunut puolen kilometrin katkos, joka estää koko lahden kiertämisen pelkkää luontopolkua pitkin(4). Retkipyöräilijöille Flatland Route -rengasreitti kulkee Raahen osuudellaan saman lintutornialueen kautta; Visit Raahe esittelee 320 kilometrin tasaisen rengasreitin ja rannikon kyläketjua(5). Jos kaipaat toista lyhyttä kävelyä samana päivänä, Varvin luontopolku, Raahe tarjoaa merenrantaa vanhan kaupungin liepeillä—tarkemmat viralliset tiedot löytyvät kaupungin luontopolkuaineistosta(1).

Aukioloista, venepääsystä ja saaren palveluista kannattaa aloittaa Raahen kaupungin Ison-Kraaselin luontopolku -sivulta(1). Visit Raahen Iso-Kraaselin saari -kuvaus täsmentää elinympäristöjä, historiallisia luotsirakennuksia ja laiduntamista(2). Taipaleita-blogikirjoitus täydentää merkintöjen värejä, pitkospuita ja polun pohjaa käytännön silmin(3). Iso-Kraaselin luontopolku on noin 1,8 kilometriä pitkä lenkki Iso-Kraaselilla, Raahen toiseksi suurimmalla saarella Perämeren saaristossa. Saari kuuluu Raahen saariston Natura 2000 -alueeseen. Reitin varrella on viisitoista luontotaulua, jotka esittelevät lintuja, kasveja, maankohoamista ja rantaluontoa(1)(2). Maasto on pääosin helppoa ja korkeuseroja on vähän; polun pohja vaihtelee tasaisesta metsämaasta kivikkoon ja juurakkoisiin kohtiin sekä lyhyisiin pitkospuiden ylityksiin kosteikoilla(3). Polun varrella mainitaan käärmekuusi ja poikkeuksellisen suuri vanha mänty(2)(3). Saaren keskellä on merestä kuroutunut kluuvijärvi(2)(3). Kesäisin lampaat laiduntavat saarta hoidollisena toimena(1)(2). Päärantautumisalueen tuntumassa kulkee Iso-Kraaselin pooki, puinen tunnusmajakka, ja historiallisen luotsituvan palvelualue; tupaa ja tapahtumia välittää MeriRaahe (kahvilat, majoitus—tarkemmat tiedot heidän sivuiltaan). Ulkoiluun sopivat Koitelinkosken Tulentekopaikka 9, Iso-Kraaselin Laavu ja Varaustupa (Pikkulahden Palvelut) rannan tuntumassa; Iso-Kraaselin Rantautumispaikka on hieman myöhemmin lenkillä. Talvella merkitty Smitti-Iso-Kraaseli jäälatu kulkee samaa saarta pidemmällä jääreitillä kohti Smittiä, erillään kesäisen patikointipolun ylläpidosta(1). Raahe on Pohjois-Pohjanmaan rannikkokaupunki; alueen saaristo on ollut matkailunäkyvyydessä esillä (esimerkiksi Vuoden retkikohde 2016 -tunnustus). Saaristoristeilyistä ja vesikuljetuksista löydät ajantasaisimmat tiedot Visit Raahen kautta(2).

Laivavaaran muinaispolku on noin 5,7 kilometrin merkitty lenkki metsissä ja hakkuuaukkeilla Laivan kaivosalueen liepeillä Saloisten seudulla Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla; reitti tutustuttaa Pirttivaaran jätinkirkkoon, keskuskuopallisiin röykkiöihin, tervahautoihin ja asuinpainanteisiin ja palaa metsäteitä ja Laivavaaran tupaa myöten. Raahen kaupunki luokittelee osuuden kyläyhdistysten hoidossa olevaan laajempaan muinaispolkureitistöön ja ohjaa Liikkuva Raahe -sivuiltaan projektin Facebook-sivulle tarkempia päivityksiä varten (1). Samat sivut muistuttavat roskattomasta retkeilystä ja siitä, ettei kaupungin laavuille yleensä tuoda puita valmiiksi, joten Laivavaaran tupaa varten kannattaa varata oma polttopuu, ellei paikallisia ohjeita ole tarkistanut (1). Taipaleita kuvaa keltaisia tolppia ja puissa sekä kivissä olevia maalimerkintöjä, kesällä lisättyjä keltaisia nauhoja, QR-opastauluja muinaiskohteiden kohdalla ja noin puolitoista tuntia varsinaisella Pirttivaaran kierroksella, kun ensin ajaa metsätietä lähtöpisteen viitoille; kasvillisuus voi peittää merkkejä, joten nilkkaa tukevat kengät ovat paikallaan (3). Reitin alusta noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Laivavaaran tupa, jota blogi kuvaa pieneksi majaksi petauspaikoineen ja pöydällä (3). Ennen ajoa kannattaa avata Raahen kaupungin ulkoilu- ja retkeilykartta (2). Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa Raahe sijaitsee.

Varvin luontopolku on noin 5,7 kilometrin helppo merenrantalenkki Varvin kaupunginosassa noin kilometrin päässä Raahen keskustasta Pohjois-Pohjanmaalla. Viralliset käyntitiedot ja kunnan esittämä rantareitin mitta löytyvät Raahen kaupungin Varvin luontopolku -sivulta(1). Visit Raahe tiivistää Varvin uimarannan palvelut ja käytännöt samalle alueelle(2). Varvin uimaranta, Varvin tulentekopaikka ja Pooki-kota tulevat vastaan heti lenkin alussa; Taipaleita kuvaa kodan valmistumista vapaaehtoisvoimin 2010 ja sen isoa istumakapasiteettia(3). Reitti kulkee Perämeren rantaa pitkin leikkipuiston ja ulkoliikuntavälineiden ohi Purjehtijankadun kulmilla, kiertää Raahen Ratsastuskoulun kentän entisen Pirttiniemen sahan miljöössä ja jatkuu veneilijöiden rantautumispaikkoihin, kuten Koninpään Rantautumispaikkaan ja Lapaluoto - Rantautumispaikkaan. Opastaulut kertovat Raahen Veneveistämöstä ja viimeisestä vesillelasketusta kaljaasista Tiirasta 1921 sekä sahasta, joka työllisti parhaimmillaan satoja ihmisiä(3). Maivaperässä esitellään keskellä 1800-lukua rakennettu roopenkki eli laivankallistuspaikka, joka on merkittävä teollemuistojälki(3). Noin 0,8 kilometrin kohdalla reitistä erkanee yhteys Aittalahden luontopolkuun ja Aittalahden lintutornille. Talvella sama kulma kytkeytyy Tasku-Thompson jäälatuun, ja pitkä Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti kulkee lyhyin yhteispätkin retkipyöräilijöille, jotka suunnittelevat isompaa lenkkiä. Taipaleita mainitsee pitkospuut, leppoisat pikkupolun pätkät märällä kelillä sekä rantakasvillisuuden ja lintuhavainnot(3). Tarkkaan tälle merkitylle lenkille ei löytynyt YouTube-videota, joka esittelisi koko reitin selkeänä maastokatsauksena; hakutuloksissa esiintyy pääosin muita paikkoja tai aiheen ohi meneviä kanavia.

Reitin pituus on noin 7,6 km Raahen hiihtomajan ja Kaupunginmetsän maastoissa Raahen keskustan länsipuolella. Ajantasaiset kierrospituudet, lähtöpaikat, puiden käyttö ja vuoden 2024 reittiuudistus on hyvä tarkistaa Liikkuva Raahe -ulkoliilusivustolta(1); Raahen kaupunki päivittää retkikuvaukset Viitajärven luontopolku -sivulleen(2). Liikkuva Raahe kertoo vuoden 2024 ulkoilureittihankkeesta: pitkään Viitajärven luontopolku -nimellä tunnettu linjaus nimettiin uudelleen Pikku-Viitajärven luontopoluksi eikä kulje enää Viitajärven rantaviivaa pitkin—varmista kartta ja nimet ennen lähtöä(1). Vanhemmat materiaalit ja yksityiskohtainen vuoden 2021 kävelykuvaus kuvaavat aluetta yhä Viitajärven ja Ahtimuksen kierroksina keltaisilla maalimerkeillä ja puisilla nuolilla, lukuisilla infotauluilla, Pirunpellolla (muinaisrantakivikko, osin pitkospuilla), hiidenkivillä, soilla ja lähteellä Natura-Viitajärven tuntumassa(3). Kartalla oleva viiva ei ole yhtenäinen rengaslenkki. Hiihtomajan tuntumassa kuljet Raahen hiihtomajan grillikatoksen ja Raahen hiihtomajan kuntoportaiden ohi, ja alueella risteävät talviset ladut sekä Lappanen–Raahen hiihtomaja -latu ja Ketunperäntie–Raahen hiihtomaja -latu -verkostot; Viitajärven maastopyöräilyreitti käyttää samaa huoltopistettä. Kraken Raahen frisbeegolfpuisto ja Raahen hiihtomajan ampumahiihtoalue ovat polun vieressä—huomioi muut käyttäjät. Vanhemmissa kuvauksissa mainitaan nuotiopaikkoja majalla ja järven rannoilla; Liikkuva Raahe muistuttaa roskattomasta retkeilystä ja siitä, että useimmille laavuille tuodaan puut itse, kun taas Raahen hiihtomajan grillikatoksella voi olla puita—tarkista kaupungin ohjeet(1). Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; kaupunki voi korostaa liikkumista omalla vastuulla luontopoluilla(2).

Käytännön lähtötiedot, pysäköinti ja paikallinen nimitarina löytyvät Raahen kaupungin Retkellä viinapolulla -jutusta(1). Taipaleita-blogista saat maastossa kulkevan kuvauksen reittimerkeistä, keltaisista maalimerkeistä ruskan aikaan ja siitä, miten rengas kulkee metsäteitä ja lyhyitä tieosuuksia Pattijoen Ylipään maisemissa(2). Liikkuva Raahe -sivuston luontopolut-ohje kertoo kaupungin ylläpidon jaosta ja muistuttaa, että monilla kyläyhdistysten reiteillä noudatetaan roskatonta retkeilyä ja nuotiopaikoille kannetaan puut itse, ellei toisin mainita(3). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa monipuolisia merenrantareittejä; Viinapolku on tarinapainotteinen metsälenkki Raahessa, Lasikankaan ja Kastellin seuduilla kaupungin pohjoispuolella. Lasikankaan kyläyhdistys on raivannut ja merkinnyt reitin sekä asentanut opastauluja; julkaistut kuvaukset antavat renkaalle noin 6,5 km pituuden ja vähintään kahden tunnin kävelyajan. Lähtö Linnalantieltä on opastettu Kastellin linnanraunioiden opasteista, ja retkikertomuksissa mainitaan parkkipaikka ja biokäymälä. Lähtöalueelta erkanee lyhyt viitoitettu haara Viinapolulle ja toinen haara Kastellin jätinkirkolle—muinaiselle kivirakennelmalle—muutaman sadan metrin sivumatkalle. Rengas kulkee sekametsissä, hakkuuaukioilla ja lyhyillä soratieyhteyksillä; paikoin polku on vielä vähän vähälle tallautunut, joten keltaiset maalimerkit ja lähtöpaikan kartta kannattaa pitää mukana. Opastauluissa kerrotaan, miten polku syntyi 1700-luvulla oikopoluksi kahden syytinkitalon välille ja miten myöhemmin syntyi tarinoita suon raivauksesta ja viinapolunristeyksen kivestä. Alueelta löytyy marjoja syksyllä. Kesällä lähellä palvelee Ruusumuorin kesäkahvila, kun se on avoinna.

Palosaari Metsänvartijan polku eli Palosaaren luontopolku on noin 2,4 kilometrin metsälenkki Palosaaren metsänvartijatilan ympäristössä Pyhäjoella. Visit Raahe kertoo polusta noin kahden kilometrin mittaisena entisöidyn metsänvartijantilan liepeillä: vaihtelevia metsätyyppejä, lintuja ja puulajeja, sekä marja- ja sienisatoa sesongissa(1). Sivu mainitsee myös historian: tila toimi metsänvartijan asuntona 1861–1975, 1800-luvun miljöö kuuluu Metsähallituksen vanhimpiin metsänvartijatiloihin, ja nykyään Palosaari on Eräpalvelujen mallitila 27 riista- ja luonnonhoitokohteineen; tilalle myönnettiin Wildlife Estates -tunnus 2009(1). Moni yhdistää retken Raahen rannikkokaupunkiin, mutta itse osoite löytyy Pyhäjoen kunnasta(2). Kulkeminen on kevyttä metsäpolkupatikkointia. Noin 1,4 kilometrin kohdilla tulee tilakeskuksen palveluryhmä: Palosaari uusi sauna, Palosaari savusauna, Palosaaren mallitila, varaustilat, Palosaari päärakennus vuokratupa ja Palosaari kaivo. Varaukset ja palvelut kannattaa tarkistaa näiden kohteiden omilta sivuilta. Yppärin maa- ja kotitalousnaisten retkiraportti kuvaa, että Metsänvartijan luontopolku, eväät ja sauna sopivat myös laajalle ikähaarukalle yhdeksi päiväksi(3).

Mikonkarin luontopolku on noin 4,4 kilometrin helppoinen retkeilyreitti Pattijoen etelä- ja pohjoishaarojen välisessä maastossa Raahessa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Raahen kaupunki esittelee alueen Mikonkarin retkeilyalue -sivullaan reittikarttoja, yhteystietoja ja ajantasaisimmat kuvaukset(1). Visit Raahe kertoo uimarannan palveluista ja kaudesta; rannan vierestä kulkee luontopolku(3). Taipaleita-blogissa käydään läpi maastoa, merkintöjä ja lintutornin käytännön tietoja(2). Reitin varrella tulevat esiin Mikonkarin lintutorni, yhdeksänmetrinen torni vuodelta 1987, ja Lohenpyrstöntie 22:n varrella oleva Mikonkarin uimaranta—tarkemmat tiedot löytyvät tornin ja uimarannan omilta sivuiltamme. Keltainen Mikonkarin kierros (noin 1,7 km kaupungin kuvauksessa) on se lenkki, jota usein kutsutaan luontopoluksi; samaan retkeilyalueeseen kuuluvat myös punainen Parrin polku (noin 800 m) ja sininen Rivin reitti (noin 2,5 km) kohti Pattijoen pohjoisrantaa ja Rivin venesatamaa(1). Talvella alueella kulkee päällekkäin Mikonkarin jäälatu, joten pysäköinti ja maisemat palvelevat sekä kesäkävelyä että päivähiihtoa. Maasto on pääosin helppoa metsä- ja rantavyöhykettä, lyhyitä pitkospuuosuuksia, paikoin juuria ja kiviä, metsälampia, merenrantalehtoa ja graniittilohkareita opastaulujen vieressä(2). Nuotiopaikka on uimarannan lähellä; polttopuut kannattaa tuoda mukana, jos aikoo tulistella(2). Pattijokisuun suunnalla Mikonkarinlahden merenrantaniitty on luonnonsuojelualue—hyvä tietää, kun katselee vesistöä(1).