Pohjois-Pohjanmaa Retkeilyreitit

Juhannuskallion päiväreitti on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,3 km, Kuusamossa Rukan hiihtokeskuksen kupeessa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Reitti sijaitsee Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Viralliset reitti- ja aluetiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelun Juhannuskallion päiväreitti -sivulta(1). Reitti lähtee Juhannuskalliontie-tien päästä Juhannuskallion parkkipaikalta. Muutaman minuutin nousun jälkeen avautuu kallioinen lahti, jolta on näkymät metsä- ja tunturimaisemaan, ja yleensä palataan samaa polkua takaisin. Kallion korkein kohta on noin 469 metriä merenpinnan yläpuolella(3). Selkeällä säällä näkymät voivat kantaa kauas(3). Reitti sopii hyvin yhdistettäväksi Rukan laajaan ulkoiluverkostoon: sama parkkipaikka palvelee Rukan maisemareittiä ja Rukan kierrosta, ja saman tien päässä ovat myös Rukan esteetön reitti ja Kivilammen lenkki. Saaruan kuntorata kulkee myöhemmin lenkillään tämänkin parkkialueen kautta. Pidemmälle metsäreissulle Pyhän jyssäys jatkuu lähistöllä kohti Pyhävaaran kotaa, ja Pyhän jyssäys maastopyöräilyreitti on saman reitin pyöräilyversio. Nimi viittaa juhannukseen, ja kallolla on perinteisesti vietetty juhannusjuhliin liittyviä kokoontumisia(3). Elina kuvaa ajoreittiä ja lähtöpaikkaa sivustolla elinanmatkalaukussa(3): Rukakeskuksesta liikenneympyrän kautta Itä-Rukaa kohti ja jyrkkää Juhannuskalliontietä sen päähän; polku lähtee Juhannuskallio-kyltin luota Juhannuskallion parkkipaikan toiselta puolelta. Seita-valokuvablogin teksti muistuttaa, että polku on paikoin kivinen ja jyrkkä toisin kuin lähellä oleva leveä esteetön laen lenkki, joten reitti ei sovellu kaikille, mutta talvisin kallio on suosittu lumikenkäkohde, kun valmiita uria on käytössä(4). Metsähallitus rajoittaa 1.4.–15.8. ihmisten liikkumista osassa Juhannuskallion aluetta muuttohaukan pesimärauhan vuoksi. Rajoitusajanakin pääsee kiipeämään mäelle merkittyä opastettua retkeilyreittiä, mutta jyrkänteen lähialueella ja kallion rinteellä liikkuminen on kielletty rajoitusalueen ulkopuolelle(2). Metsähallitus on pyytänyt retkeilijöitä noudattamaan uusia opasteita ja maastoon merkittyjä rajoitusrajoja(2). Pesimäkauden jälkeen, kesän loppupuolella, laajempi liikkuminen voi jälleen olla sallittua järjestyssääntöjen mukaan(2).

Syölätin reitti on merkitty päiväretkeilyreitti Pyhäjoen Pyhäjokivarressa Pohjois-Pohjanmaalla. Tulostettavat kartat ja kunnan reittiluettelo löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilysivuilta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi-palvelussa nimellä Syölätin reitti(2). Pohjolan Rengastie luettelee käytävän sinisellä merkinnällä ja kuvaa pituusvaihtoehtoja, joihin kuuluu myös Parhalahden ja keskustan välinen yhteys päälinjan lisäksi(3). Visit Raahe tiivistää Pyhäjoen jokimaisemat ja ulkoilutarjonnan matkailijalle, joka suunnittelee laajempaa retkeä rannikolla(4). Reitin pituus on noin 9,9 kilometriä päästä päähän yhtenä kävelylinjana. Kunnan luetteloissa sama nimetty verkosto pyöristyy usein noin 14,5 kilometriin, kun mukaan lasketaan valinnaiset liitokset ja variantit(1). Pohjolan Rengastie antaa pääsiniselle merkitylle osuudelle noin 10,4 kilometriä ja mainitsee lisäksi noin 5,3 kilometrin yhteyden Parhalahden ja keskustan suuntaan, mikä selittää eri lähteiden pituuseroja(3). Pohjoisen jokiosuuden lähellä kulkee Hourunkosken kota Hourunkosken kuohujen vieressä—käytännön tauko- ja tulistelupaikka, kun kohde on käytössä. Leiki-liiku-puisto Vanhatien varrella on aivan saman jokivartaisen käytävän äärellä perheille, jotka yhdistävät lyhyen kaupunkiretken vaellukseen. Jokikartanon kuntosali ikäihmisille Pajahaantien varrella on hyvin lähellä käytävää esteettömään liikuntaan ennen tai jälkeen kävelyn. Parhalahden suuntaan reitti lähestyy Parhalahden pallokenttää ja Parhalahden luistelukenttää Parhalahdentien varrella—paikallisia liikuntapaikkoja, jotka ankkuroivat käytävän itäpään Parhalahden alueelle. Kävelyreitti kulkee samaan jokivarteen Pyhäjoen penkkateiden kanssa ja kohtaa Halusen reitin, Tervanevan reitin, Saaren lenkin, Tervon reitin, pitkän Oulainen–Pyhäjoki -pyöräilylinkin, Pyhäjoen melontareitin ja Flatland Route -rengasreitin, joten etappeja voi lyhentää, pidentää tai vaihtaa pyörään tai melontaan samassa verkossa. Erillinen merkitty lisäosa, Syölätin reitti lisä Selkälippi, haarautuu Selkälippiin laavun ja nuotiopaikan kanssa(5). Lisäksi Tankokarin ja Kultarannan suuntaan on lintutorni- ja laavuvaihtoehtoja läheisillä reiteillä. Hourunkosken Koskipuisto kosken etelärannalla tarjoaa reittejä ja kota-asetelman laajalle kävijäjoukolle(6). Pohjois-Pohjanmaa ulottuu Perämereltä sisämaan järvimaisemiin—Pyhäjoki sijaitsee siellä, missä Pyhäjoki-joki kohtaa meren.

Taivalvaaran käytännön palveluista ja rinteen tarjonnasta kannattaa aloittaa Visit Taivalkosken Taivalvaara-sivulta(1). Pohjois-Pohjanmaa yhdistää vaaramaisemat, joet ja kansallispuistot; Taivalkoski sijaitsee alueen koillisosassa. Hisseistä ja rinnetoiminnoista kerrotaan hiihtokeskuksen sivuilla(4). Reitin pituus on noin 4,3 kilometriä helppona lenkkinä Taivalvaaran juurella Taivalkoskella. Lähtö ja paluu ovat Taivalvaaran hiihtokeskusalueella Pöllimehtä frisbeegolfin ja Taivalvaaran hiihtokeskuksen tuntumassa. Kävely kulkee pääosin leveitä kärryteitä pitkin; Iijoen varrella on kapeampaa polkua(3). Noin 2,8 kilometrin kohdalla ovat Turvakonalustan laavu ja Lintutorni (Taivalvaaran luontopolku), lintutorni jossa voi pysähtyä seuraamaan metsä- ja jokivirtaa(3). Kuivakäymälät ovat laavun lähellä. Reitti palaa kohti Taivalvaaran Seikkailupuistoa ja rinnealueen palveluja, mukaan lukien Taivalvaaran hyppyrimäki K73 ja K49/K30/K20/K10-hyppyrimäet—hyviä maamerkkejä tuntumassa liikuttaessa. Taivalvaara on jääkauden muovaama harju, jonka korkeus on noin 278 metriä Taivalkosken keskustan lähellä; Visit Taivalkoski kuvaa laajoja näkymiä kunnan yli harjun päältä, vaaralla kulkee maisemapolku ja frisbeegolf-rata, talvella latuja(1). Samalta ulkoilualueelta lähtee muita merkittyjä reittejä: Taivalvaaran näköalapolku on erillinen näköalapainotteinen lenkki ja kuvattu Luontoon.fi:ssä(2). Pidemmät yhteydet käsittävät Taivalkoski-Atsinki-Syöte -maastopyöräreitin, Siikavaaran talvireitin, Taivalvaaran kuntoradat ja valaistut ladut lumiolosuhteissa—kätevää, jos samalta paikalta suunnittelee useampaa lajia.

Taivalkoski sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhityksen vaellusreitti on lyhyt rengaslenkki Taivalkosken Pyhitysvaaralla Syötteen kansallispuistossa. Metsähallitus julkaisee reitin nimellä Pyhityksen polku Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Taivalkoski kertoo käytännön lähtöpaikoista, kulkukaudesta ja huipun maisemista(2). Retkipaikka täydentää kuvaa laavun polttopuista ja talvisista olosuhteista ylärinteillä(3). Reitin pituus on noin 3,7 kilometriä rengasreittinä. Pyhitys on Taivalkosken kunnan korkein kohta, noin 422 metriä; kirkkaalla säällä avoimelta huipulta erottuu idässä Ruka, pohjoisessa Riisitunturi ja lännessä Syötteen tunturit(2). Näkymää hallitsee Kostojärvi(3). Tyypilliseltä parkkipaikalta ensimmäinen osuus kulkee metsätietä, minkä jälkeen polku nousee jyrkemmin kohti paljasta huippua(2). Noin kilometrin kohdalla reitin varrella on kuivakäymälä ja liiteri sekä kaksi laavun nimeä lähekkäin samalla taukoalueella: Pyhitys laavu ja Pyhityksen laavu—luontevia taukoja, nuotiota varten sääntöjen mukaan ja puuvarastosta täydennyksiä, kun puuta on(3). Reitti sopii monelle puolen päivän retkeksi; jyrkempi keskiosuus vaatii perheiltä malttia(2). Talvella viimeinen nouseminen huipulle voi olla syvässä lumessa; kelkan jäljet voivat auttaa osan matkaa, mutta loppuosuus voi silti olla raskas ilman suksia tai lumikenkiä(3).

Reitin yleiskuvan ja Syötteen maisema-asetelman saat Metsähallituksen julkaisusta Syöte – Kaunislammen kierros(1). Päivätuvan käyttö, polttopuut ja palvelukuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Kaunislampi päivätupa -sivulta(2). Livojoki ry:n Sarakylän retkeilyteksti kertoo ajomatkat, lähtöosoitteen ja lyhyen polun tuvan suuntaan verrattuna koko kierrokseen(3). Retkipaikan Matti Riekin kävelykuvaus täydentää käytännön seikkoja: pitkospuut märissä kohdissa, jyrkempi kallioinen laskeutuminen rantaa kohti ja maiseman selkeys lampea lähestyttäessä(4). Reitin pituus on noin 6,4 kilometriä kehänä. Kaunislampi on kirkasvetinen rotkolampi jyrkkine rinteineen, suojeltuna omana noin 198 hehtaarin aarnialueenaan Syötteen kansallispuiston länsipuolella—ei kansallispuiston sisällä(1)(3). Metsähallitus kuvaa matkan pituudeksi Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen noin 35 kilometriä(1)(3). Kehällä noin 3,8 kilometrin kohdalla tulevat Kaunislampi Päivätupa kotakeittiöineen ja lähellä Kaunislampi WC liiteri kuivakäymälöine—luontevat taukopaikat ennen jatkoa rantaviivaa pitkin. Lähestyminen pysäköinnistä kulkee aluksi uudempien hakkuuaukeiden ja metsäteiden kautta; lampea lähestyttäessä maasto kallioistuu ja näkymät avartuvat(3)(4). Livojoki ry mainitsee länsipuolen muinaisrantakivikon, jossa voi kuvitella Ancylusjärven rantaviivan jääkauden jälkeen(3). Nuotiot kuuluvat vain merkityille paikoille: tuvan tulipaikka on ruoanlaittoon, kalliorannoilla tulenteko on kielletty suojelualueella(3)(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja eräalueita; tämä reitti kulkee Pudasjärvellä. Livojoki ry käyttää Sarakylän ja Ruuhensuon tieverkkoa ohjeissa(3).

Kellarilammen polku kulkee Pudasjärvellä Pytkynharjun metsälammilla Syötteen kansallispuistossa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa kuuluisan kansallispuisto- ja erämaaverkoston, jolle Pytkynharjun lampi istuu luontevasti. Polku on meidän kartalla noin 0,5 kilometriä yhteen suuntaan Kellarilampi pysäköintialueelta Kellarilammen invalaavut -alueelle; kävelymatka edestakaisin on luontevasti noin kilometri samaa polkua pitkin. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1) vaativaksi esteettömäksi reitiksi: esteettömyys on huomioitu, mutta lyhyet kaltevuudet tai pintavaihtelut voivat vaatia apua tai huolellista arviointia. Metsähallituksen Kellarilammen luontopolku -julkaisu(3) esittelee Pytkynharjun virkistysmetsän maiseman harjujen, lammen ja rantanevaikon tarinan lähteillä. Parkkipaikalta polku etenee helppokulkuista, kesällä hyväkuntoista uraa, jota Syöte.fi(2) kuvaa myös lastenrattaiden kanssa kuljettavaksi; rannalla Kellarilammen invalaavut avaa näkymän kirkkaaseen veteen ja ympäröiviin harjuihin. Laavulla on pöytiä ja tilaa eväille, ja uimapenkereen lähellä on pieni laituri—Syöte.fi(2) muistuttaa portaista ja äkkisyvästä vedestä, joten erityisesti pienten lasten kanssa uinti vaatii erityistä varovaisuutta. Kuivakäymälä palvelee laavun läheisyydessä; paperi kannattaa ottaa mukaan, sillä varustetasot vaihtelevat retkeilyrakenteissa. Pidemmille päiväretkille ja pyöräilijöille jatkoksi sopivat samaan parkkiin ankkuroituva Pytkyn pyrähdys ja Iso-Syötteen luontokeskuksen kautta kulkeva Syötteen Kierros Hiking Trail, joka käyttää samaa Kellarilammen laavut -kulmaa isommalla kierroksellaan. Maastopyöräverkostossa lähistöllä kulkee Pärjän kierros. Syöte.fi(2) muistuttaa, että koirat ovat kansallispuistossa tervetulleita ketjussa, myös päivätupien ja laavujen luona, jotta luonto säilyy rauhallisena.

Reittitiedot, vuodenaikaiset käytännöt Sanginjoen luonnonsuojelualueella ja Muuraiskankaan reitin oma sivu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, jonka takana on Metsähallitus(1). Mun Oulu kirjoitti kesällä 2024, että Metsähallitus teki Muuraiskankaan kierrokselle ja muille Sanginjoen reiteille uutta maastoviitoitusta samaan aikaan kun pysäköintipaikkoja ja taukopaikkoja uudistettiin — kannattaa lukea ennen lähtöä, jos työmaat tai kaudet vaikuttavat kulkemiseen(2). Oulun kaupungin taustoitus maastoliikuntareitistöstä kertoo myös, miten kaupunki yhdistää olemassa olevia metsäpolkuja pitkiin opastettuihin reitteihin kävelijöille, maastopyöräilijöille ja polkujuoksijoille(3). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa Oulun seudulla helposti saavutettavia harju- ja jokimaisemia; Muuraiskankaan reitti on pitkä merkitty kierros Sanginjoen ja Muuraiskankaan metsissä Oulun itäpuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Maasto on pääosin helppoa kangasta ja metsätietä, mutta kuvausten mukaan Muuraiskankaan harjulla on kivisempi osuus, jonka voi ohittaa oikaisemalla metsäautotietä kohti Sanginjoentietä(4). Sanginjoen ylityksessä mainitaan usein pieni kapulalossi; yhteisön reittimerkinnöissä esiintyy myös vaihtoehto golfkentän sillan kautta, jos lossi ei sovi(4). Kesällä golfkentän kahvila on mainittu kätevänä puolivälin taukopaikkana pitkällä kierroksella(4). Visit Oulu luonnehtii Sanginjoen retkeilyaluetta laajemmin ja viittaa esimerkiksi Isokankaan kierrokseen samaan maisemavyöhykkeeseen kuulumisesta(5). Talvisin erillinen Muuraiskangas-Kiiminki moottorikelkkareitti kulkee samalla seudulla kuin tämä kesäinen patikka- ja pyöräilykierros. Tarkista aina ajantasainen pysäköinti, kiertot ja sulut Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivuilta(1).

Rukan esteetön reitti on erittäin lyhyt, noin 0,2 km:n ulkoiluyhteys Maston rinnealueella Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee Rukan hiihtokeskuksen luona kohti Juhannuskalliontien pään välitöntä lähistöä. Pinta on leveä ja kovapintainen, joten se sopii pyörätuolilla ja lastenvaunuilla liikkuville ja tarjoaa avoimen tunturimaiseman ilman jyrkkää Juhannuskallion laelle nousevaa polkua. Ruka.fi:n retkeilyreittien kokoava sivu(1) on hyvä lähtökohta kesäkauden merkintöihin, ilmaiseen Ruka-Kuusamon kesäkarttaan Ruka Infolta sekä siihen, miten reitti liittyy Pessarin, Saaruan, Rukan ja Maston huippujen reitistöön. Rukan laskettelukeskus on lähellä reitin alkupuolta siinä kohdassa, jossa Rukan kierros, Rukan maisemareitti ja laajempi Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit törmäävät samaan ulkoiluverkostoon. Hieman edempänä tulee Juhannuskallion parkkipaikka, sama ilmainen parkki, jota käyttävät muun muassa Rukan maisemareitti, Juhannuskallion päiväreitti, Saaruan kuntorata ja Kivilammen lenkki. Pidemmälle päiväretkelle samalta suunnalta lähtee esimerkiksi Rukan huippupolku ja muita merkittyjä reittejä keskusalueen puolelta. Seita-valokuvablogi erottelee esteettömän Maston polun ja Juhannuskallion polun: kalliolle nouseva polku on kivinen ja paikoin jyrkkä eikä sovellu kaikille, kun taas esteetön osuus on tarkoitettu vain sulan maan kauteen, sillä Juhannuskalliontietä ei talvella hoida samalla tavalla kuin päärinteiden teitä(4). Maston hissi- ja rinnesaneeraukset voivat vaikuttaa käyntiin. Rukan hiihtokeskuksen uutisartikkelissa kerrottiin, että Juhannuskalliontien päästä lähtevä esteetön reitti voi olla suljettu työmaan ollessa aktiivinen kyseisellä alueella, mutta sitä pyritään pitämään auki juhannuksen ja Solstice-festivaalin aikana(2). Tarkista ajantasaiset tiedot Ruka.fi:n hiihtokeskuksen uutisista ennen matkaa. Jos kiipeät myös merkittyä retkeilyreittiä kohti Juhannuskallion jyrkänteitä, huomioi, että Metsähallitus rajoittaa liikkumista osalla aluetta 1.4.–15.8. muuttohaukan pesimärauhan vuoksi; rajoituksen aikana on pysyttävä opastetulla kävelykäytävällä ja vältettävä rajoitusalueen jyrkänteen reunaa(3).

Peikkometsän sijainnista Kovalammen rannalla Aurinkokallion kuusikoissa ja teemallisesta Peikkopolusta samassa perheretkeilyympäristössä löytyy lähtökohdat Pudasjärven kaupungin Peikkopolku-sivuilta(1). Syötteen kansallispuiston Luontoon.fi -sivusto kertoo laajemman suojelualueen käyttöön, vuodenaikoihin ja säännöksiin liittyvät perustiedot(2). Ketun kierros on kartallamme noin 3,1 kilometrin merkitty kävelyosuus Syötteen maisemissa Pikku-Syötteen itäpuolella. Opasteissa ja kartoissa sama reitti tunnetaan usein nimellä Ketunlenkki; se lähtee Peikkopolun kanssa samalta Kovalammen pysäköintialueelta ja kulkee osin samaa polkua, kunnes haarautuu ketun teemaan: kuusimetsää, kivikkoisia nousuja ja Ketunseikkailu-opasteita. Jalkaisin-blogissa kuvataan keltaisia maalimerkkejä yhteisellä Peikkopolun osuudella, Ketunlenkille erotettua pinkkiä karttaviivaa, Aurinkokallion näköalakalliota kohti Pikku-Syötettä sekä Kölli-Peikon taukopaikan nuotiopaikkaa(3). Maasto on helppo ja perheille sopiva: Peikkopolun satupolun hahmot ja viitat, pitkospuiden tai puuportaiden avulla ylitetyt kosteammat tai kivisemmät kohdat sekä lyhyet nousut ennen paluuta kohti lähtöpaikkaa(3). Ketun kierros sopii jatkoksi Peikkopolun jälkeen, jos haluat hieman pidemmän lenkin laavutauon kera(3). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Ketun kierros kuuluu samaan Syötteen ulkoilualueeseen, josta löytyy myös pidempiä vaellus- ja pyöräilyyhteyksiä: esimerkiksi Ukk-ulkoilureitti ja Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking kulkevat Iso-Syötteen ja luontokeskuksen suuntaan(2)(3).

Värikallion kaarros on noin 7 kilometrin mittainen merkitty patikointireitti Hossan kansallispuistossa: se kulkee kangasmaaston ja harjumaiseman läpi Somerjärvelle, missä Suomen pohjoisimmat kivikautiset kalliomaalaukset avautuvat lähelle vedenpintaa. Metsähallituksen reittikuvaus on Luontoon.fi-sivulla(1), ja Visit Suomussalmi kertoo pysäköinnin ajolinjoja sekä Somerjärven taukopaikan palveluista(2). Kuusamo on lähin isompi kunta osoiterekisterissämme, ja Pohjois-Pohjanmaa on usein se maakunta, josta matka Hossaan suunnitellaan. Vajaan kilometrin sisällä alkupäästä ovat Värikallio taukokatos ulkotulipaikka ja Värikallio taukokatos, katoksinen keitto- ja taukopaikka järven äärellä, sekä läheinen Värikallio taukokatos käymälä kuivakäymälää varten. Polku kipuaa harjulle ja laskeutuu kosteikkoon pitkospuita ja portaita pitkin; Luontopolkumies kehuu rakenteiden kuntoa(4). Noin 1,3 kilometrin kohdilla Ala-Ölkyn laavu tarjoaa pitkän tauon Ala-Ölkyn suuntaan Somerjoen varrella AlaÖlkky laavu käymälän vieressä. Tämä on sama risteys, jossa Julman Ölkyn polku ja Julma-Ölkyn palvelupää kohtaavat, joten moni yhdistää tämän kierroksen lyhyempään Julma-Ölkyn retkeen(4). Somerojoki hete on somerolähde noin kahden kilometrin päässä lähdöstä. Somerjärven rantaosuuden kohokohtia ovat Lihapyörre laavu, Lihapyörre laituri ja Venelaituri Lihapyörre. Visit Suomussalmi mainitsee järven rannalla keittokatoksen, nuotiopaikan, liiterin ja kuivakäymälän(2). Keittokatokselta lyhyt sivuttaisvaihe johtaa teräksiselle kävelysillalle ja katselulavalle, josta punertavat kivikauden kuviot erottuvat muutaman metrin päähän; Visit Suomussalmi kertoo maalausten iäksi arviolta 3 500–4 500 vuotta(2). Unelmatrippi kuvaa laituria tukevaksi ja kuvioita ensin hämärinä, kunnes kolmiopäiset ihmishahmot ja tikunmalliset hirvihahmot alkavat erottua(3). Lihapyörreen pysäköintilaitumilla Lihapyörre p-paikan käymälä palvelee sekä Lihapyörre pysäköintialuetta että lähellä olevaa Lihapyörre linja-autopysäköintialuetta. Reitin alkupää on leveä, osin esteetön polku Lihapyörteen suvantomutkan ohi: sama nurkka yhdistää melontareitin JulmaÖlkky - Somer - Hossa vesiretkeilyreitti, lyhyen Lihapyörteen esteetön reitti -polun, patikointiyhteyden Kokalmus - Laukkujärvi sekä pyöräilyn Sininen saavutus -reitin. Luontopolkumies ehdottaa varata noin kolme tuntia evästaukoineen ruuhkaisempana syksynä ja kuvailee nousua taukopaikalta seuraavan mäen päälle reikin jyrkimmäksi(4).

Hetenevanpolku on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,7 kilometriä päästä päähän eikä lenkki, Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti sijoittuu Fantin–Pikkulahden rannikkoulkoilualueelle kävelymatkan päähän keskustasta. Erillisiä sivuja, jotka käyttäisivät nimeä Hetenevanpolku, on vähän, mutta Raahen kaupunki kuvaa samaa Fantin rannikkoympäristöä Fantin polku -sivullaan: helppokulkuinen, lyhyt polku merimaisemissa, metsää ja nuotiopaikka; Fantin maankohoamistarina ja näkymät kohti Vanhaa Raahea kuuluvat kokemukseen(1). Kunnalliseen ulkoilukarttaan, taukopaikkojen yhteystietoihin ja eri reittien ylläpitoon löytyy ohjeet Luontopolut-osiosta(2). Visit Raahe tiivistää kausittaiset käytännöt paikallisilla poluilla—talvikunnossapito vaihtelee, ja nuotio- sekä roskaton retkeily -ohjeet pätevät rannikolla(3). Hetenevanpolku sopii nopeaksi kävelyksi tai lämmittelyksi ennen pidempiä Raahen retkiä. Odota lyhyttä, Perämeren rannikon luonteista yhdistelmää meren vaikutuksen ja metsän välillä; kyse ei ole koko päivän vaelluksesta. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.

Tarkan reittikuvauksen, palveluiden ja kansallispuiston sääntöjen varmistamiseksi kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Pytkyn pyrähdys -sivulta(1). Syötteen matkailusivujen vaellus- ja patikointikatsaus listaa suosittuja päiväretkiä mukaan lukien Pytkyn pyrähdys noin 9 kilometrin mittaisena yhteenvetotasolla ja kertoo, että kesäreitit on merkitty keltaisin maalimerkein ja laajemmalla Syötteen alueella UKK-reitti sinisin merkein(2). Pytkyn pyrähdys on noin 10,2 kilometrin mittainen yhtenäinen patikointilinja Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen harju- ja suomaisemissa. Maasto vaihtelee metsäpoluista, loivista harjunyppylöistä, avoimista suonäkymistä ja järvien rantavyöhykkeistä. Käytännöllinen jako on kolme vyöhykettä: Kellarilammen lähtö- ja palvelualue reitin alussa, avoin suo ja Riihituvan taukopaikka keskiosassa sekä Lauttalammen ranta- ja pysäköintivyöhyke ennen viimeistä harjupätkää. Kellarilampi pysäköintialueelta polku kulkee Kellarilampi inva WC liiterin kautta lähes heti Kellarilammen invalaavujen ääreen, missä invakäyttöön soveltuvat laavut sopivat aamuiseen taukoon. Sen jälkeen reitti nousee Pytkynharjun tyyliseen kangas- ja harjumetsään: Luontopolkumiehen teksti kuvaa napakan nousun harjulle, noin kilometrin kuivahkoa männikköharjua ja sinisiä risteysmerkintöjä UKK-verkoston tuntumassa(3). Noin 2,7 kilometrin kohdalla reitti laskeutuu Lauttalampi, pieni laituri -rantaan ja Lauttalammen laavulle; Lauttalampi WC liiteri ja Lauttalampi pysäköintialue palvelevat niitä, jotka ajavat suoraan lammen toiselle puolen. Noin 7,2 kilometrin kohdalla tulevat Riihitupa päivätupa ja Riihituvan WC Liiteri Riihisuon laidalla — päivätupa, puuvara ja nuotiopaikka tekevät tästä hyvän lounastauon, kuten Luontopolkumieskin kuvaa(3). Saman polkuverkon varrella kulkee myös Syötteen kierros -vaellusreitti ja Syötteen kierros maastopyöräreitti, jotka käyttävät samoja risteyksiä ja maamerkkejä Lauttalammen ja Kellarilammen tienoilla, sekä hyvin lyhyt Kellarilammen polku inva-laapuiden lähistöllä(3). Joissakin risteyksissä siniset maalaukset viittaavat UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi -osuuteen(2)(3). Pärjänjoen vesiretkeilyreitti palvelee melojia laajemmalla jokireitistöllä lyhyen matkan päässä, jos aiot yhdistää lyhyen vesiosuuden Lauttalampi, pieni laituri -rannan jälkeen(3). Odota kohtalaisia mäkiä ilman tunturimaista nousua; Lauttalamilta harjulle nousevat portaat olivat Luontopolkumiehen kierroksen jyrkin kohta(3). Syksyisin tattien keräilijät seuraavat Pytkynharjun sania suppilovahvereen seutuineen — Retkipaikan tiivistelmä mainitsee harjun tatikannuksista(3). Jos haluat kuvitetun kävelykertomuksen linnuista, taukojen rytmittämisestä ja maisemista Kellarilammen suunnasta lähtien, lue Luontopolkumiehen Pytkyn pyrähdys -artikkeli Retkipaikassa(3).

Ii sijaitsee Perämeren rannalla, ja maakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Röytän kesäretkeilyreitti on noin 0,7 kilometrin pistosuora kävelyosuus Iin Röytän saarella Praavan rantautumisalueen lähistöllä; se yhdistää kävelysillan ja Hepoharjun alueen vilkkaaseen retkisatamaan. Ajantasaiset palvelut, yhteystiedot ja kuljetukset on koottu Visit Ii -sivustolle(1). Metsähallitus kuvaa Iin Röytän venesataman syvyydet, talvikulkua ja retkeilyrakennekehikkoa Perämeren saaret -artikkelissaan Luontoon.fi-palvelussa; juomavettä saarella ei ole(2). Mannerpuolen puolelta reitin varrella tulevat Luotsila, Lastaaja ja Röyttän kota ennen Röytän kävelysiltaa. Noin 0,3 kilometrin kohdalla Hepoharjulla ovat Röyttän saaren kota, Hepoharjun päivätupa, Röyttä Hepoharju tulentekopaikka ja Röyttä Hepoharju kuivakäymälä. Sataman laidalla Röyttä satama tulentekopaikka, Uimaportaat sekä pitkät laiturit Röyttä laituri, 60m ja Röyttä laituri, 42m kulkevat Röytän kiinteä reunalaituri -varusteiden ja poijuvarausten (esimerkiksi Röyttä Kiinnityspoiju, 45 L (27 kpl) ja Röyttä Kiinnityspoiju, 75 (14 kpl)) ohella—tarkemmat tiedot yksittäisistä kohteista löytyvät niiden omilta sivuiltamme. Koko saaren luontopolusta puhutaan yleensä noin kolmen kilometrin kierroksena(2)(3). Kartallamme Röytän luontopolku on noin 2,7 kilometriä ja käyttää monia samoja pysähdyksiä, joten molemmat kannattaa yhdistää, jos haluaa kiertää saaren kunnolla(3). Oulun Seudun Leader on kertonut Iin Röytän toimijat ry:n ja seurojen pitkäjänteisestä hankkeesta, jolla laiturit, valaistus ja yhteinen varustelu on nostettu nykyiseen tasoon—hyvä tausta sille, miksi satama voi ruuhkautua sesongilla(4). Itämeri.fi kokoaa yhteen ajankohdan ja luotsitoiminnan, joka jätti jäljen nykyiseen satamamiljööseen(6). Ilman omaa venettä kuljetuksia voi tiedustella esimerkiksi Iisland-yritykseltä, joka liikennöi sopimuksen mukaan tyypillisesti toukokuusta syyskuuhun(5).

Peikkopolku on noin 1,7 kilometrin pituinen, helppokulkuinen luontopolku Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen Kovalammen rannalla sijaitsevassa Peikkometsän teemakylässä. Sorapintainen polku kulkee kuusikossa Aurinkokallion rinteillä, ohittaa Peikkoteatterin ja vie Aurinkokallion näköalatasanteelle, jolta avautuu näkymä kohti Pikku-Syötettä. Lähtöpisteessä on peikkojen esittäytymiskatos ja nuotiopaikka, jossa päiväretkellä voi vaikkapa paistaa makkaraa. Pudasjärven kaupungin Peikkopolku-sivulla on kuvia, ladattava pdf-kartta ja käytännön tiedot; pituudeksi ilmoitetaan noin kaksi kilometriä(1). Jos kaipaa pidempää kävelyä samassa maisemassa, kaupunki kertoo Ketunkierroksesta noin 3,2 kilometrin mittaisena luonnontilaisena lenkkinä, joka esittelee Aurinkokalliota laajemmin ja kulkee Kölli-peikon taukopaikan kautta; luonnonpohjaisilla osuuksilla kannattaa valita tukevat jalkineet(1). Meidän reitistössä Ketun kierros on luonteva jatke, kun haluat pidemmän kierroksen peikkoteeman jälkeen. Pienimmille kävijöille sopii Teatterikierros, noin 400 metriä, joka kiertää Peikkopolun alkupään ja Peikkoteatterin kautta takaisin pysäköintialueelle(1). Jalkaisin kuvaa lumikenkäretkeä Kelo-Syötteen parkkipaikalta: keltaiset maalimerkinnät, puiset sillat ja portaat Aurinkokalliolle sekä se, miten Ketunlenkkiin kuuluvat osuudet limittyvät samaan käytäväksi ennen kuin opasteet jakavat suunnat—hyödyllistä luettavaa ennen talvivisiittiä, kun sorapohja jää peitteeseen(2). Jos päivään yhdistää taukoja, latuja tai pitempiä vaelluksia Syötteen kansallispuiston tuntumassa, Luontoon.fi kokoaa yhteen laajemman retkeily- ja ulkoiluverkoston esittelyn(3).

Vaaranpolku on noin 3,3 kilometrin rengasreitti Kuusamossa. Kuusamo kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, ja reitti kulkee Metsähallituksen Närängän luonnonmetsissä kohti Närängän erämaatilaa ja kahta avokallion näköalapaikkaa. Kuusamo kuuluu vanhan metsän ja rimpien välimaastoon lähellä itärajaa, ja tämä lenkki antaa tiiviin maistelun alueesta. Kartat, vaikeusluokitus ja voimassa olevat käyttösäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Vaaranpolku-sivulta(1). Taipaleita-blogin kävelykuvaus kannattaa lukea, jos haluaa erotella sorapohjaisen lähestymisen juurikkois-kivikkoisista kallio-osuuksista, nähdä miten oranssit maalimerkinnät toistuvat metsässä ja miten rengas palaa Suojärven tulipaikan kautta(2). Retkipaikan Tiina Nivan teksti kertoo tarkemmin, mitä Närängän erämaatilan vuokratuvan vuokrapaketti sisältää: päärakennus, sauna, kaivo, maakellari ja pellonreunassa oleva nuotiopaikka ryhmäruokailuun—hyödyllinen tausta vaikka kulkisit vain päiväreissulla pihaalueen läpi(3). Suojärven parkkipaikalta reitti nousee ensin soralla vahvistettua käytävää vanhempaan kuusikkoon, minkä jälkeen luonne muuttuu: kosteammat kohdat ovat pitkospuiden varassa, ja Kirkkokallion sekä Yheksänsylenkallen ympärillä polku muuttuu juurakkoiseksi ja paikoin kivikkoiseksi; Taipaleita viittaa samaan vaativaan luokitukseen kuin Luontoon.fi korkeuserojen vuoksi(2). Noin 0,4 kilometrin kohdalla Suojärven tulipaikka sopii alkutaipaleen tauoksi; Närängän sauna- ja liiteri, Närängän kaivo, Närängän tulipaikka ja Närängän erämaatilan vuokratupa sijoittuvat tilan pihapiiriin noin 2,7–2,8 kilometrin tienoille, ja rakennusten käyttö on sidottu Metsähallituksen varauskäytäntöön eikä satunnaiseen pihaan piipahtamiseen(1)(3). Kirkkokalliolta avautuu pitkät näkymät itäisten metsien suuntaan, ja matalampi Yheksänsylenkallio painottuu etelään ja länteen; selkeällä säällä näkötuvasta on erotettu rajalinjan torneja ja jopa Kuusamon vesitornia(2)(3). Taipaleita havannoisti Yheksänsylenkalliolta Hyöteikönsuon poikki kulkevan pitkospuusuoran, jota varten samassa verkossa kulkee Hyöteikönsuon reitti; Hyöteikön katselulava on nimenomaan tuolla yhteyspolulla(2)(5). Rengaskulman tuntumassa suojeltu karsikkopuu Niko kantaa vuosiluvun 1876 karhuperinteen mukaan(2). Retkiseikkailu luettelee tässä samaisessa Näränkä-kokonaisuudessa Hyöteikönsuon reitin noin 3,5 kilometrin suunnassa tämän noin kolmen kilometrin lenkin rinnalle(5). Reitti on merkitty viitoituksella ja oranssein maalimerkinnöin(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko osoittaisi varmasti tätä nimettyä polkua, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Reitti on noin 0,6 kilometrin kävely Liminganlahden luontokeskukselta Virkkulan katselutasanteelle Liminganlahden rannalla Limingassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Ajankohtaiset tiedot luontokeskuksen palveluista ja reiteistä kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:stä(1) ja Visit Liminkan aluesivulta(2). Karttaselain kuvailee lintutornille vievää polkua noin 600 metrin mittaiseksi, sorapintaiseksi ja leveäksi reitiksi pysäköinnin ja luontokeskuksen pihan läheltä; polun varrella on penkkejä ja lintuja ja elinympäristöjä esittelevät opasteet, ja osuus kulkee lammaslaitumen reunaa mukaillen(4). Luontokeskukselta voi myös lainata kiikareita ja tutustua näyttelyyn ennen tai jälkeen kävelyn. Polun päässä avautuu Virkkulan katselutasanne Virkkulan lintutornin juurella: katettu alatasanne ja ramppi tekevät maisemista nauttimisesta helppoa myös lastenrattaiden ja pyörätuolin kanssa(4). Retkipaikka kertoo saman polun tunnelmallisesta yöstä, avoimista niityistä ja lammastilkkujen äänistä aukean laidunalueen reunalla; keväisin muuttolintujen melu voi olla vaikuttavaa, joten lintuja ja laitumella käyskenteleviä eläimiä kannattaa lähestyä rauhallisesti(3). Liminganlahti on laaja lintuvesi, jolla pesii yli sata lajia ja jolla lajimäärät nousevat parhaimmillaan reilusti kahdensadan yli; moni kirjoittaja kuvaa aluetta yhdeksi Suomen merkittävimpiä kosteikkoja(3)(4). Samasta luontokeskuksen pihapiiristä lähtee myös Rantaniityn luontopolku rantaniitylle ja Maankohoumapolku maankohoamisen tulkintapisteille—jatko-osuuksista ja vaihtoehtoisista kierroksista löytyy lisää omista sivuistamme, samoin Liminganlahti lintutornin polusta Virkkulta lähtevälle lyhyelle vaihtoehdolle.

Torpparin taival on pitkä läpijuoksuvaellus Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla—ei sama kuin Seitsemisen kansallispuiston lyhyempi samanniminen luontopolku Pirkanmaalla. Reitti on noin 29,6 kilometriä yhtenä linjana Ukonvaaran P-alueelta Syötteen luontokeskuksen pysäköintiin: kaskimaisemaa, niittykulttuuria ja vanhaa eränkäyntiä naavakuusikoissa ja avoimemmissa väleissä. Luontoon.fi kokoaa Syötteen kansallispuiston säännöt, ajankohtaiset tiedotteet ja laajemman reittiverkon(2). Metsähallituksen Torpparintaival-esite kuvaa reitin sopivaksi pidennetyn viikonlopun vaellukseksi, Ahmakallion näkökohtia ja hyvin varusteltuja vuokra- ja autiotupia(1). Retkipaikan Koillismaan vaelluslistauksessa Riikka Pohjanen mainitsee Syötteellä jopa noin 38 kilometrin Torpparin taipaleen mittaisia vaihtoehtoja—hyvä kehys sille, miten tämä osuus istuu puiston pidempiin kävelyihin(3). Lähtö on Ukonvaaran P-alueelta, josta lähtevät myös Raatetuvan polku ja Rytivaaran kierros sekä yhteys Ukk-ulkoilureitille (UKK:n Syöte–Puolanka -osuus). Noin 6 kilometrin kohdilla Rytivaaran taukapaikat—Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna, Rytivaara tulentekopaikka ja kuivakäymälät—sijoittuvat entisen kruununmetsätorpan maisemaan. Peuronlampi laavu on noin 13 kilometrin kohdilla, Lomaoja laavu noin 17 kilometrin kohdilla. Toraslampi tulentekopaikka ja Toraslampi autiotupa tarjoavat pidemmän tauon noin 20 kilometrin kohdilla. Koiratupa päivätupa, Välitupa päivätupa, Välitupa tulentekopaikka ja Annintupa tihentävät taukoja ennen Syöte DiscGolfPark -kentän ohitusta ja maalia Luontokeskus pysäköointialueella Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun luona. Pohjois-Pohjanmaan Syöte on Suomen eteläisin tunturivyöhyke. Pudasjärvi on keskeinen kunta tämän puiston puolen retkeilyyn. Tupien varaukset ja polttopuut kannattaa hoitaa Metsähallituksen kanavien kautta(1).

Maankohoumapolku on lyhyt retkeilyreitti Liminganlahden rannalla Limingassa, jonka teema on jääkauden jälkeinen maankohoaminen—sama geologinen tarina, joka muokkaa edelleen Perämeren rantaa. Laajempaan reittiverkostoon, palveluihin ja ajankohtaisiin ohjeisiin Liminganlahdella kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Liminganlahden retkeily ja ulkoilu -osiosta(1). Ympäristöhallinnon Natura-kuvaus Liminganlahdesta kertoo, että maa kohoaa keskimäärin noin 0,8 cm vuodessa ja että rantaviiva on siirtynyt paikoin noin 1,5 kilometriä vajaassa sadassa vuodessa—tämä auttaa ymmärtämään, miksi maisema elää jatkuvasti(2). Matkamies-lehti kuvaa maankohoamisaiheista luontopolkuaiheista reittiä Liminganlahden luontokeskukselta Virkkulanrannasta sisämaahan muinaisille rantavalleille ja entisten merenrantojen sijainteja eri aikoina(3). Liminganlahti.fi mainitsee, että kaksikerroksiselle lintutornille on luontokeskuksen pihasta noin 600 metriä leveää polkua, joka on lumettomaan aikaan esteetön, ja että luontokeskuksesta voi lainata kiikareita(4)—kätevää ennen tai jälkeen tämän polun. Visit Liminka kokoaa Limingan pyöräily- ja retkeilyreitit Outdooractive-reittiportaaliin, jossa on pituus-, vaativuus- ja korkeusprofiilitiedot(5). Reitti on noin 3,1 kilometriä. Se ei ole silmukka; käytännöllisin tapa on kävellä edestakaisin tai järjestää kyyti päätepisteeseen. Lähtöalue sijoittuu Liminganlahden luontokeskuksen ja Virkkulan katselutasanteen tuntumaan: luontokeskus ja torni muodostavat luontevan lähtöpisteen kartoille, kahville ja lintujen tarkkailulle. Luontokeskukselta lintutornille johtava lyhyt pitkospuuluontopolku on Luontoon.fi:ssä erillisenä Metsähallituksen reittinä(6); Maankohoumapolku jatkaa maankohoamisteemaa pidemmällä sisämaan linjalla. Voit yhdistää kävelyjä Rantaniityn luontopolkuun, Liminganlahti lintutornin polkuun ja Liminganlahden luontokeskuksen luontopolkuun, kun ne kohtaavat saman ranta- ja keskusalueen. Alueen pitkät pyöräilypääreitit ovat eri laji; käytä niitä vain, jos pyöräilet ja varusteet sopivat tarkoitukseen. Liminka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Odota tasaisesta loivasti kumpuilevaa metsä- ja niittyreunaa tyypillistä Liminganlahden reuna-aluetta, ja avarampia näkymiä lahteen ja ruovikoille, missä reitti avautuu.

Kotajärven kierros on noin 3,6 kilometrin mittainen merkitty retkeilyosuus Reisjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tällä vedenjakajalla karuja järvi- ja kankaamaitseemia Suomenselällä. Se kulkee Kuiva- ja Iso-Kotajärven kannaksilla ja liittyy valtakunnalliseen Peuran polku -verkostoon. Reitin merkinnät, taukopaikat, vuokratuvan yhteydessä oleva palvelutarjonta ja Kirves-Heikin kanavan tarina on koottu kunnan Muuta maalle -sivustolle(1); itse Peuran polun runkoverkoston kuvaus löytyy Luontoon.fi:stä(2). Reisjärven kunnan artikkeli kertoo lyhyesti noin 115 km:n reitistöstä Petäjämäen ulkoilualueelta Keski-Suomen suuntaan(3). Noin 0,8 kilometrin kohdalla tulee risteys Peuran polun oranssilla merkittyyn runkoon ja useisiin pidempiin jatkoihin. Poskeinen tulentekopaikka ja Kompostikäymälä sijoittuvat samaan taukopaikkaryhmään. Polku jatkuu mäntymetsän ja kivisten rantojen kautta Kirves-Heikin nuotiopaikalle, Kirves-Heikki tulentekopaikalle ja Kirves-Heikki käymälän luokse historiallisen Kirves-Heikin kanavan kupeeseen; kuivakäymälä ja tulentekopaikat ovat samassa pisteessä, joten retkeilyvarusteisiin kuuluu oma juomavesi. Sama solmukohta yhdistää kartan mukaan muun muassa Raatejärvi - Mäntyjärven reitin, Peuran polku runkoreitti E6:n, Suurijärven vaellusreitistön ja Jääkolun reitin sekä Peuran polun (Reisjärvi) pidempiin päiväretkiin; jatkosuunnittelussa kannattaa tarkistaa karttapalvelusta myös Suurijärven vaellusreitistö ja muut viereiset linjat erikseen. Jalkaisin-blogissa kävelijä kuvaa keväistä Peuran polku -päivää Kuivajärven kautta Kirves-Heikin kanavalle ja kiittää taukopaikkojen tiheydestä(4); tarina täydentää kanavan mittatietoja ja maiseman nykytilaa. Polttopuukäytäntö nojaa Kuivajärven varaustuvan vuokraukseen, ja Muuta maalle(1) erottelee vuokralaisille tarkoitetun pihatuvan takapiihan yhteisen tulipaikan käytön—tarkista ajantasainen ohje ennen retkeä.

Liimanninkosken luontopolku 2 on hyvin lyhyt, noin sadan metrin merkitty lenkki Liimanninkosken kuohuilla Muhosjoella Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kiertää laavu- ja nuotiopaikkaryhmää koskin äärellä: mukana ovat Liimanninkoski laavu ja Liimanninkosken laavu, Liimanninkoski tulentekopaikka ja Liimanninkoski huussi—kuivakäymälä hoituu näiden palveluiden yhteydessä luontevasti, ilman että sitä tarvitsee erikseen ”luetteloida” reittikuvauksessa. Kokonaiskuvan Liimanninkosken retkeilykohteesta saat Muhoksen kunnan Liimanninkoski-sivulta(1). Luontoon.fi esittelee lehtojensuojelualueen, johon koskiosuus kuuluu(2). Käytännössä lyhyt koskilenkki yhdistyy lähes aina Liimanninkosken luontopolkuun, joka lähtee samalta Liimanninkoski P-alue -pysäköintialueelta ja kulkee lampaiden laiduntaman niityn, kuusikon ja joenvarren lehdon kautta tähän taukopaikkaan. Luontopolkumies kertoo Retkipaikassa, että koko luontopolun mitta vastaa noin 1,3 kilometriä ja että laavun jälkeen tulee noin sadan metrin joenmutkan lenkki, jonka merkinnät voivat olla niukat ja jonka voi kävellä ohi huomaamatta, ennen kuin polku nousee takaisin niityn suuntaan(3). Rokua Geopark kertoo maiseman taustasta: joki on uurtanut Muhos-muodostuman hiekkaan syvän uoman ja graniittikynnyksille asti, ravinnehiekka värjää vettä ja laiduntavat lampaat ylläpitävät arvokasta perinnemaisemaa valtakunnallisesti merkittävällä lehtoalueella(4). Jos tarvitset vain lyhyen tauon kuohujen ääreen, tämä lenkki riittää; jos haluat koko niitty–metsä–koski -tarinan, jatka samalta pysäköintialueelta Liimanninkosken luontopolulle.

Kokkokangas–Kyläkeskus Syke -patikointireitti on noin 3,1 kilometriä pitkä päätöspisteestä päätöspisteeseen kulkeva reitti Sydänmaankylällä Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla. Kunnan maakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Se yhdistää Kokkokankaan metsäosan Kyläkeskus Sykkeen pihapiiriin, jossa on maaseutumatkailua, tapahtumia ja majoitusta. Mitä alueella voi tehdä kesällä ja muina vuodenaikoina—tanssilava ja terassi, savusauna, minigolf, rantalentis ja maastopyöräily samalla seudulla—kannattaa lukea Visit Kärsämäen aktiviteettisivuilta(1). Kyläkeskus Sykkeen omat sivut kertovat tilausravintolasta, saunoista, huoneista ja juhlista(2). Laajempi merkitty retkeilyreitistö Kivisaaren kosteikon ja Iso-Kärsämäenjärven ympäri lähtee samalta laajalta Sykkeen ulkoilualueelta; Metsähallitus kuvaa sen Luontoon.fi:ssä(3). Tämä kävelyreitti ei ole lenkki: se kulkee Kokkokangan ja Sykkeen kyläkeskuksen välillä. Rinnakkaisena kulkee sama 3,1 kilometrin Kokkokangas-Kyläkeskus Syke mtb -reitti pyöräilijöille. Jos kaipaat pidempää patikointipäivää, Kivisaaren kosteikko - Iso-Kärsämäenjärven polku ja Sydänmaankylä - Kokkopuro polku kiinnittyvät samaan polkuverkkoon, laavuihin ja kylän palveluihin, joista Sydänmaankylää esitellään Visit Kärsämäen sivuilla(1)(3). Talvella alueella on myös moottorikelkkauria, joten tarkista kauden tiedot ja liikkumissäännöt ennen lähtöä. Kärsämäki on keskisuomalainen maalaiskunta. Sydänmaankylällä on esitelty monipuolisia luontopolkuja, kelkkailu- ja maastopyöräreittejä sekä kymmeniä laavuja ja kota retkieväitä varten(1).

Luontopolkuja koskevat kausihuolto, polttopuukäytännöt ja se, ettei Oulun kaupungin luontopoluilla ole erillistä talvikunnossapitoa, löytyvät Oulun kaupungin luontopolut-sivuilta(1). Visit Oulu kokoaa tämän retken luontevasti muiden oulualueen kävelyjen ja päiväretkien joukkoon(2). Oulu on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa; Yli-Ii kuuluu hallinnollisesti Ouluun itäisten kylien alueena. Yli-Iin luontopolku on noin 24,2 kilometriä meidän kartalla metsä-, suo- ja järviluoteisessa maisemassa Pahkalan, Tannilan ja Yli-Iin kylien itäpuolella Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla. Kyseessä ei ole lyhyt kierros: leipää ja suunnitelmaa tarvitaan, jos mietit edestakaisin kävelyä, yhteiskyytiä tai koko päivän mittaista retkeä. Reitti kulkee osin samaa linjaa kuin Vitsasuon luontopolku, joten voit verrata myös sitä lyhyempää reittiä, jos haluat keskittyä erityisesti Vitsasuon torni- ja laavukimppuun. Noin ensimmäinen neljännes vie Vitsasuon reunaan, missä Vitsasuon laavu ja Vitsasuon Lintutorni ovat kävelymatkan päässä toisistaan—tyypillinen sisämaan suolinnustoiminnan taukopaikka laavulla. Koilliseen päin Pikku Mättäisjärvi Nuotiopaikka tarjoaa tulipaikan pienen järven rannalla, ja Iso Mättäisjärven laavu sekä Iso Mättäisjärven Lintutorni kehystävät hieman isompaa järvilohkoa pidemmälle keskelle päivää sopivalle tauolle. Myöhemmin Koutuanjärven laavu pitää Koutuanjoen varsipuitteissa, ja matkan loppupuolelta löytyy Taukopaikka, yksinkertainen levähdyspaikka myöhempien kilometrien kohdalla. Kuivakäymälät liittyvät luontevasti laavuihin ja taukopaikkoihin, eikä niitä tarvitse erotella nimellisinä etappina. Rakenteiden hoito ja kaupunkitasoinen ohjeistus on koottu retkeilyrakenteiden hoito- ja käyttösuunnitelmaan(3). Juomapullo ja varapuut laavuille kannattaa pakata: kaupungin ohjeistus muistuttaa, että vaikka joillekin paikoille tuodaan puita, omat klapit varmistavat nuotion(1).

Pitämävaara–Taivalvaara -reitti on noin 30,8 kilometrin päivävaellukseen sopiva pätkä koillismaalaista harjumetsää ja jokea Pudasjärven Iso-Syötteen Pitämävaaran seudulta Taivalkosken Taivalvaaralle, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee valtakunnallisen UKK-vaellusväylän mukana kuntien välissä; Metsähallituksen Pudasjärven UKK-kokoelma löytyy Luontoon.fi:stä(1). Luontoon.fi:n Taivalvaaran luontopolku -sivu täydentää maalia loppupään lyhyeen luontopolkusilmukkaan, jonka varrella ovat laavu ja lintutorni Iijoen rantamaisemassa(2), eli sama kokonaisuus linkittyy Taivalvaaran luontopolkuun kartallamme. Syöte.fi, Syötteen matkailusivusto, muistuttaa, että UKK:n poikittaiskaista merkitään sinisillä maalimerkeillä, kun taas Syötteen muita retkeilypolkuja merkitään keltaisin merkein, ja että kartta-, palvelu- ja ajankohtaisuustiedot lähtevät käytännössä Syötteen luontokeskuksesta(3). Taivalkosken kunta luettelee pidempiä päiväreittejä omilla luonto- ja retkeilysivuillaan ja ohjaa tarkempiin kuvauksiin Visit Taivalkoskiin(4). Taivalkoski on neljän kansallispuiston kainalossa; tämän reitin länsipää on syötteinen Pudasjärvi ja itäpää laskeutuu Taivalkosken Taivalvaaran palveluille. Noin 11 kilometrin jälkeen länsipäästä avautuu Pirinjärvi, jossa Pirinjärvi kota, Pirinjärvi tulipaikka ja Pirinjärvi venepaikka rivittäytyvät järven rantaan ja Pirinjärvi wc/liiteri on vieressä—hyvä pitkä tauko ennen keskiosaa. Atsingin laavu tulee Atsingin jokimailmaa kohden, sitten Ohtaojan laavu. Taivalvaaran rinteillä reitti kulkee Turvakonalustan laavun ja Lintutornin (Taivalvaaran luontopolku) kautta, tornin joka kuuluu myös lyhyeen luontopolkuun. Loppu osuutuu Pöllimehtä frisbeegolfin lähelle ja edelleen Taivalkosken keskustan urheilualueille Urheilutien varrelle, mikä kertoo selvästi, että olet kävellyt melontajokien ja mäntymetsien läpi taajamaan. Yhdistelyjä tehdään usein UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä -osuuden, Ukk-ulkoilureitin, Pitämävaaran Lenkin, Taivalvaaran luontopolun, Atsingin laavulla risteävän Pahkakurun retkeilyreitin tai Taivalkoski-Atsinki-Syöte -maastopyöräkäytävän kanssa. Matkalla luonnossa kuvaa Pahkakurun rotkoa jyrkkäreunaisena sivulenkkinä ison pysäköinnin lähtökohdasta noin 2,5 km edestakaisin—tieto, josta on hyötyä, jos sinulla on ylimääräistä valoisaa aikaa ja varmat jalat(5). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka keskittyisi luotettavasti juuri tähän nimettyyn 31 kilometrin yhteyteen, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Ajo-ohjeet, luontotaulut ja tämän reitin sijoittuminen muihin Oulaisten luontokohteisiin löytyvät parhaiten Oulaisten kaupungin luontomatkailusivuilta(1). Kyseessä on Isojärven ja Ahvenlammen retkeilyalue Oulaisissa, Pohjois-Pohjanmaalla—ei Keski-Suomen Isojärven kansallispuisto, joka on täysin eri seudulla. Reitin pituus on noin 4,6 kilometriä. Se kulkee Pyhäjoen vesistössä Ahvenlammen ja Isojärven välisessä metsä- ja kallioalueessa suoreunuksineen, ja polun varrella on runsaasti kuvatauluja lähiympäristön luonnosta(1). Lähtökohdalla on Ahvenlammen laavu Oulainen, hyvä taukopaikka ennen jatkoa. Noin 1,1 kilometrin kohdalla tulee Isojärvi pysäköintialue, pääasiallinen pysäköintipaikka autoilijoille, jotka liittyvät kierrokseen Isojärven rannan puolelta. Noin 4,1 kilometrin kohdalla polulla on Isojärven laavu - Oulainen; kaupunki ylläpitää Isojärven ja Ahvenlammen laavuja ja toimittaa polttopuita, ja pyytää viemään roskat pois—laavuilla ei ole jätepistettä(2). Samalla ulkoilualueella Isojärven rannalla on näkötorni, josta voi seurata järveä ja rantametsää(3). Suurelta osin kulku kulkee puisia pitkospuita kosteikoilla; talvisesta käynnistä kertova kirjoitus kuvaa vastikään uusittuja pitkospuita, joiden jäällä kulkeminen oli välillä liukasta ja hangella vieressä helpompaa(3). Ennen Ahvenlampea oikopolku mahdollistaa osan kierroksesta jättämisen vähemmällä ajalla(3). Pääreitiltä lähtee myös yhdyspolku kohti Kyrönlammea noin kahden kilometrin kohdalla(3)—pidempää lenkkiä etsivälle hyvä tietää. Isojärvi - Ahvenlampi luontopolku kiertää samoja järviä hieman lyhyemmällä viivalla ja jakaa samat laavut ja pysäköinnin. Maaliskuussa 2020 julkaistu Hanneleen Täyttä elämää -juttu täydentää tunnelmaa: Ahvenlammella valmiit tulet, puronvarsi ja luonnonniitty, jotka kannattaa käydä kokemassa keväällä ennen hyttysten kärkeä(3).

Merkityn Kumpujen luontopolun silmukan, maaston, sivupolkujen, yhteyksien Isonsaaren ja lintutornireitin suuntaan sekä saapumisohjeiden Tiitonrannalta ja Siiponkosken Jokikeskukselta kuvaa Haapajärven kaupunki omalla reittisivullaan(1). Visit Haapajärvi kuvaa Siiponkosken Jokikeskusta jokivartaisena kohteena: riippusillat, näkötorni, nuotiopaikat, helppokulkuiset polut ja kanoottiretket Isonsaaren ympäri; tiloja vuokrataan ja palvelunumero löytyy heidän sivuiltaan(2). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tässä jokilaaksossa helposti yhdistettäviä ulkoilupolkuja ja vesireittejä. Meidän kartalla tämä vaelluslinja on noin 4,4 kilometriä Kalajoen ja Isosaaren maisemassa Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Linjamme ei ole suljettu ympyrä. Alkupäässä tulee Siiponkoski, missä jokimaisema avautuu entisen myllypaikan suuntaan, ja pian sen jälkeen Myllynketo, erätuvan taukopaikka saaren harjanteella. Noin 2,2 kilometrin kohdalla on Siiponkoski Kota pidempää taukoa varten. Linjan pohjoispäässä kokoontuvat Siiponkosken uimaranta, Siiponkosken Sauna ja Siiponkosken Savusauna Siiponkoskentien varrella, ja päättymisalue sijoittuu Siiponkosken Jokikeskuksen ja sen veneenlaskupaikan lähelle — luonteva kohta yhdistää päivään myös jokiretken tai muita kyläreittejä(2)(3). Sama jokikäytävä liittyy lyhyeen kävelyreittiin Kumpujen reitti ja melontalinjoon Muinais-Päijänteen reitti pidemmän päivän suunnittelussa. Merkityn polun verkoston käytännön kysymyksistä vastaa Siiponkosken kyläyhdistys puhelinnumerolla, jonka kaupunki julkaisee(1). Puu-, sauna- ja ranta-asioista kannattaa lukea lisää Siiponkoski Kota-, Siiponkosken Sauna- ja Siiponkosken uimaranta -sivuiltamme.

Pohjois-Pohjanmaa on pohjoinen maakunta, ja Utajärvi sijaitsee sen alueella Kiiminkijoen varrella. Kurimokosken retkeilyreitti on erittäin lyhyt, noin 0,3 kilometrin pätkä päästä päähän Kurimonkoskella. Reitti kulkee kartalla metsäisellä rannalla Kurimokosken laavun ja Kurimokoski P- alue -pysäköinnin välillä; kuivakäymälä on käytännössä laavun vieressä, joten tauko koskimaisemassa on helppo pitää. Viralliset tiedot, kalastus ja muut aktiviteetit kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kurimonkoski-sivustolta(1). Pohjoisen Polut uutisoi huhtikuussa 2023, että Metsähallitus sulki Kurimontien Kurimonkosken sillan kantavissa liimapalkkiliitosrakenteissa todetun vaurion vuoksi ja että liikenne ohjattiin kiertotielle Juorkunasta Salontien kautta. Jutussa todettiin myös, että Kurimonkoski on suosittu retkeily- ja ulkoilukohde vanhalla ruukkialueella, jolla on laavu ja lyhyt retkeilyreitti, jota kylätoimikunta ylläpitää, että ruukkialueen niityt ovat luonnonsuojelualuetta sekä että koski on suosittu kalastuskohde ja yksi Kiiminkijoen melontareitin vaativimmista koskipaikoista(2). Kiiminkijoki ry kuvaa Kurimonkoskea luonnonkauniiksi, erämaiseksi koskialueeksi Utajärvellä: pohjoisrannalla on hyvin varusteltu laavupaikka ja kota koskialueen päättyessä pohjoisrannalla; kalastus vain pohjoisrannalta matalassa, hyvin kahluusyvyydessä, ja rantautumis- sekä vesillelaskupaikka sijaitsee sillan jälkeen pohjoisrannalla(3). Kyseessä on lyhyt ulkoilupotku, jossa yhdistyvät liikkuvan veden ääni, evästely Kurimokosken laavulla ja mahdollinen kalastus tai melonta erillisillä säännöillä ja turvallisuusvarauksilla, jotka Kiiminkijoki ry kuvaa erityiskoskisivuillaan(3). Tarkista ennen lähtöä, mitkä tiet ja pysäköinti ovat käytössä, sillä silta- ja tiejärjestelyt voivat muuttua vuoden 2023 uutisen jälkeen(1)(2).

Ketolanperän luontopolku on lyhyt, noin kilometrin mittainen metsälenkki Ketolanperällä. Kempele sijaitsee Oulun lähiseudulla. Pohjois-Pohjanmaa on väestöltään kasvava maakunta, ja tämän tyyppisiä polkuja löytyy läheltä taajamia. Kempeleen kunnan laavu- ja tulentekopaikkasivuilla kerrotaan Ketolanperän laavusta kyläyhdistyksen ylläpitämänä avolaavuna ja katetulla nuotiopaikkana Ketolanperäntiellä sekä yleisistä säännöistä tulentekoon, roskien viemiseen ja isommista ryhmistä(1). VisitKempele esittelee ulkoilureittejä ja kausittaisia opastettuja kävelyjä, joissa tämä polku ja lähialueen polut voivat olla mukana(2). Lenkki kulkee tasaisessa kangasmaastossa sekametsässä. Puolen välin paikkeilla tulee Ketolanperän laavu, jossa kannattaa pysähtyä; laavu ja nuotiopaikka sijaitsevat lenkin sisäpuolella, kuten Taipaleita-blogissa kuvataan(3). Reitin varrella on luonnosta kertovia infotauluja, esimerkiksi puulajeista(3). Eläinten ruokintapaikka ja näkymät läheiselle pellolle tuovat vaihtelua(3). Lähtö on Ketolanperän koulun lähellä Luonungintiellä; koulun jääkiekkokaukalo, pallokenttä ja sali ovat samassa korttelissa—kätevää, jos yhdistät lyhyen kävelyn muuhun käyntiin alueella. Talvella Ketolanperä - Mourunki Latu kulkee tämän ulkoilualueen kautta; Metsähallitus julkaisee sen Luontoon.fi-palvelussa hiihtäjille, jotka etsivät näille seuduille yhdistäviä latuja(4). Kesällä ja syksyllä luontopolku pysyy erillisenä, lyhyenä kävelykohteena näiden pidempien latujen vieressä. Pertin hiihdon latu tarjoaa talvella pidemmän yhteyden samasta reitistöstä.

Röytän luontopolku on noin 2,7 kilometrin päiväretki Iin edustan Röytän saarella Pohjois-Pohjanmaalla, noin 40 kilometriä Oulusta pohjoiseen. Metsähallitus vastaa virkistyskäytöstä ja julkaisee reitin tiedot Luontoon.fi:ssä(1). Visit Ii kokoaa käytännön vierailuohjeet: saari on noin neljän kilometrin venematkan päässä Praavannokan suunnasta mantereella, ja saarelle tullaan yleensä omalla veneellä tai sopimalla kuljetus(2). Ympäristöhallinnon Natura-kuvaus kertoo, miten saarella yhdistyy maankohoamisrannikon niityt, hiekkarannat, nuoret lehtipuuvaltaiset pioneerimetsät, lehtolaikut ja viisi pientä kluuvijärveä—yksityiskohtia kannattaa lukea ymparisto.fi:n Röyttä-sivulta(3). Itämeri.fi:n perinnekohteiden teksti puolestaan sijoittaa luontopolun samaan maisemaan vanhojen luotsi- ja satamarakennelmien kanssa(4). Oulun Seudun Leaderin saariartikkelissa paikalliset toimijat kuvaavat, miten luontopolku vie erityyppisille rannoille ja aallonmurtajien suojiin(5). Reitin varrella on metsäistä rantavyöhykettä ja satamaan liittyviä palveluja. Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Röyttän kota, ja lähes peräkkäin Luotsila ja Lastaaja—vanhoja luotsi- ja varastorakennuksia, jotka Metsähallitus vuokraa erätupina, joten yöpymisestä sisällä kannattaa sopia etukäteen. Noin 2,2 kilometrin kohdalla Hepoharjun kulmassa ovat Röyttän saaren kota, Hepoharjun päivätupa, Röyttä Hepoharju tulentekopaikka ja Röyttä Hepoharju kuivakäymälä; taukokäyntejä helpottaa, että kuivakäymälä löytyy tältä alueelta. Röytän kävelysilta yhdistää kävelyä satamareunaan. Eteläisessä satamapäässä ovat muun muassa Röyttä laituri, 60m ja Röyttä laituri, 42m, Röytän kiinteä reunalaituri, kiinnityspoijut Röyttä Kiinnityspoiju, 45 L (27 kpl) ja Röyttä Kiinnityspoiju, 75 (14 kpl), Uimaportaat sekä Röyttä satama tulentekopaikka. Lyhyt Röytän kesäretkeilyreitti jakaa useita samoja kohteita, joten retkiä voi yhdistää, jos haluat hieman enemmän liikettä sataman lähellä. Korkeuserot ovat pienet Perämeren matalalla saarella. Monet lähteet pyöristävät kierroksen pituudeksi noin 3 km; tässä käytetään kartasta mitattua pituutta. Satama voi olla väkeä viikonloppuisin purjehdustapahtumien aikaan, ja talvella saapuminen riippuu jään kantavuudesta—varmista aina ajankohtaiset olosuhteet ennen lähtöä(2)(5).

Kalimeenkierros on noin 5,9 kilometrin merkitty päiväretki Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Kartat, palvelurakenne ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Kalimeenkierros-sivulta(1). Visit Oulu sijoittaa tämän lenkin laajempaan Sanginjoen ja Isokankaan kävelyverkkoon, jos suunnittelet pidempiä yhdistelmiä(2). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa koko kierroksen Nuutinpalon pysäköinniltä Kalimeenlammen ja Myllykosken maisemiin—hyvä lisäluku maastosta ja vauhdista(3). Reitti on Sanginjoen alueen pohjoisin merkitty päivälenkki. Lyhyt sorastettu jana yhdistää pysäköintialueen varsinaiseen ympyrään; siitä eteenpäin polku vaihtelee suon ylittävien pitkosten, tavallisen metsäpolun ja Kalimeenojan siltojen välillä(3). Opasteina on keltaisia vinoneliömerkkejä puissa(3). Myötäpäivään kulkeminen on suositeltava, jolloin Myllykosken taukopaikka osuu kävelyn loppupuolelle(1)(3). Alussa tulevat Kalimeenkierros Tulipaikka ja Kalimeen tulipaikan käymälä. Noin kolmen kilometrin kohdalla reitti saapuu Myllykosken koskialueelle: Myllykosken Laavu Oulu, Kalimeenkierros Laavu, Kalimeen Tulipaikka ja Myllykoski käymälä ovat lähekkäin—sopivat pidemmälle tauolle veden äärellä(3). Noin 5,5 kilometrin kohdalla laavu Kalimenlampi Oulu ja Kalimeen laavun käymälä sijaitsevat Kalimeenlammen rannalla, missä pitkospuut johtavat avosuon ja rantametsän läpi(3). Ennallistettujen suon osuuksien ja vanhemman kuusikko–männikön välissä maisema on rauhallinen; korkeammalla maastossa on kivisempi pätkä ennen laskua takaisin ojan tuntumaan(3). Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitti ja Isokankaan kierros jakavat samat taukopaikat; voit jatkaa päivää tai lisätä matkaa, jos tunnet nuo naapurilenkit(2). Moottorikelkkareitti kulkee osin samaa käytävää; väistä ja anna tietä talvisin risteilykohdissa(2).

Energiankulutusreitti on noin 12,7 kilometrin lenkki Rokuan ja Muhoksen ulkoilualueella. Nimi viittaa retkeilijän energiankulutukseen: Metsähallitus kuvaa retkeilyä kestävyysurheiluksi ja muistuttaa, että kokonaiskulutus muodostuu perusaineenvaihdunnasta ja rasituksesta, ja että rinkan paino, maasto ja sää vaikuttavat siihen, paljonko energiaa kuluu(3). Tämä lenkki sopii puolen päivän retkeksi harju- ja suppamaisemassa: väliin mahtuu järvirantoja, Rokuan kylpylä- ja liikunta-alueen palveluita ja rauhallisia taukopaikkoja, joten eväät ja juoma kannattaa pakata mukaan. Rokuan kansallispuiston säännöt, palvelut ja reittiverkko löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi -kohdesivulta(1). Rokua Health & Spa Hotellin retkisivuilla kuvataan lyhyempiä yhteyksiä Kirvesjärven kodalle hotellin pihapiiristä ja kesäkauden reittikarttoja vastaanotosta(2)—samaa maisemaa, jossa tämä lenkki kulkee. Rokua Geoparkin luontoretkisivu kokoaa yhteen, miten kävelyreitit kulkevat jäkäläkankaineen ja kirkasvetisten lampien äärellä ja miten pyöräilyreitit kytkeytyvät samaan alueeseen(4). Reitin alkupäässä noin kahden ja puolen kilometrin kohdalla ovat Kirvesjärven kota, Kirvesjärvi kota ja Kirvesjärvi kuivakäymälä—luontevia taukopaikkoja. Lianjärven tuntumassa ovat Lianjärvi päivätupa ja Lianjärvi, käymälä-liiteri; Rokua.com kertoo Harjunpolun varrella Lianjärven uudesta tulistelupaikasta sekä päivätuvasta ja kuivakäymälästä(2). Myöhemmin reitti kulkee Rokuan kylpylän, Rokua Health & Span kuntosalin ja Rokuan Kuntoutuskeskuksen liikuntasalin ohi Kuntoraitti 2:n palvelukeskittymässä, sitten kohti Opastuskeskus Supan kotaa ja Hiihtostadionin laavua. Loppupäässä Saarinen pysäköintialue, Saarinen kota, Saarisen kota ja Saarinen kompostikäymälä ovat lähellä toisiaan, jos haluat päättyä auton lähelle. Alueella risteää muita merkittyjä reittejä: Keisarinkierros, Rokuan monikäyttöura ja Rokuan Maastopyöräreitit jakavat osin samoja väyliä tai lähtöpaikkoja. Pysy merkityillä reiteillä: jäkälämaa on herkkää, ja Luontoon.fi muistuttaa kulkemaan vain merkittyjä polkuja kansallispuistossa(1). Muhos on tämän kohteen kuntatason sijainti sivustollamme; Pohjois-Pohjanmaa antaa alueellisen kehyksen. Ajantasaisimmat tiedot sulkuista, metsäpalovaroituksista ja talvikäytöstä löytyvät Luontoon.fi:n Rokua-sivulta(1).

Liminganlahden lintutornin polku on noin 0,6 kilometrin pituinen, helppo sorapohjainen yhteys Virkkulan katselutasanteen ja Liminganlahden luontokeskuksen välillä Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti sijoittuu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluvaan lintualueeseen, jossa maankohoamisen muovaamilla niityillä ja matalilla vesillä levähtää suuria muuttolintuparviakin. Luontokeskuksen aukioloista, tapahtumista ja alueen palveluista kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot Visit Liminka -sivuston Liminganlahden luontokeskus -osiosta(1). Metsähallitus kuvaa lintutorneja ja tarkkailumahdollisuuksia Luontoon.fi:ssä(2). Polku on leveä ja tiivis sorapinta laitumen reunaa; se soveltuu myös pyörätuoleille ja lastenvaunuille, ja Virkkulan kaksikerroksisen tornin alatasanne on esteetön(1)(3). Karttaselainin päiväretkijutussa kuvataan polun varren opastetauluja, penkkejä ja kesäisin laitumella laiduntavia lampaita(3). Tornilla kaukaiset linnut erottuvat parhaiten kiikareilla; luontokeskuksesta voi lainata kiikareita maksutta(1). PPLY:n laaja linturetkiopas kokoaa vuosikymmenien havaintoja Liminganlahden linnustosta; alueelta on kirjattu hyvin yli 200 lajia(4). Samasta keskittymästä voit jatkaa retkeä Liminganlahden luontokeskuksen luontopolulle, Rantaniityn luontopolulle, Maankohoumapolulle tai pidemmälle Fatbike-reitti Rantakylälle, jotka kulkevat luontokeskuksen ja tornialueen kautta tai liittyvät siihen.

Vihaslahden rannan lintuhavainnot, kesäinen laidun, laavu- ja nuotiopalvelut sekä helppokulkuiset lankku- ja pengerreitit Hiekkasärkeiltä löytyvät Visit Kalajoki -sivulta(1). Kaupungin ylläpito ja Hiekkasärkkien laajemmat reitistöt on koottu Kalajoen kaupungin reitistösivulle(2). Maristonpakat kuuluu Natura 2000 -verkostoon; ymparisto.fi julkaisee alueen tietolomakkeen, jossa harju- ja dyynimuodostuman merkitys ja kulun herkkyys käyvät ilmi(3). Keskipohjanmaa kertoi uudistuksesta Mariston luontopolun varrella: uudet puuportaat ohjaavat kulkijan metsäisen dyynin päälle ja vähentävät hiekkapinnan kulumista(4). Täyttä elämää -blogissa kuvataan helppoa reittipohjaa pyörällä ja lastenvaunuilla, uudempaa sorapintaa vierekkäisillä yhteyksillä sekä Ravitien varren pysäköintitilaa pidempään Kirkolta Kallaan -kokonaisuuteen, joka päättyy samaan Vihaslahden palveluryhmään(5). Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä meidän kartalla lyhyenä rantayhdysosuutena Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Kalajoki on tuttu dyynilomakaupunki; tämä osuus yhdistää Mariston reunan kohti Vihaslahtea Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelukokonaisuuden sisällä. Jo noin kahdessa sadassa metrissä kohtaat palveluryhmän: Vihaslahti lintutorni, Vihasniemen laavu, Vihaslahti tulentekopaikka ja Vihaslahti käymälä. Tornista avautuu ruovikkoisen poukaman lintuharrastus, ja Visit Kalajoki mainitsee monia lajeja ruokailemassa ja pesimässä sekä kesällä laiduntavia lampaita(1). Vihaslahti pysäköintipaikka toimii suorana lähtöpaikkana, jos saavut autolla suoraan poukamaan. Kuivakäymälä palvelee tornin ja laavun läheisyydessä—noudata rauhallista käyttäytymistä pesimäaikaan(1)(3). Pidemmät lenkit kiinnittyvät samaan solmuun: Hiekkasärkkien rantareitti ja Hiekkasärkän polku, Vihaslahden kodan lenkki/kuntorata sekä Vihasniemen luontopolku jatkavat eri merkkauksilla. Talvella samalle alueelle viittaavat muun muassa Vihaslahden kodan lenkki/latu ja Monitoimireitti merenjäällä, vaikka tämä retkeilyosuus on kesä painotteinen. Maasto on helppoa merenrantaniittyä ja soraa tai lankkua riippuen mihin yhdistät; märällä kelillä lankut voivat käydä liukkaiksi Visit Kalajoen kuvaamalla lankkukäytävällä(1). Meriluontokeskukselta Vihaslahdelle on esitetty noin neljän kilometrin yhdensuuntainen matka ja lyhyempi Tahkokorven vaihtoehto Lohilaakson läheltä(1)—kokonaisuudet koskevat laajempaa lomamittalista kuin tämän 1,5 kilometrin karttaosuuden, mutta auttavat yhdistämään päivän ohjelman.

Ajantasaisimmat viralliset tiedot tästä Oulangan kansallispuiston tunnetun vaellusreitin osuudesta löytyvät Luontoon.fi:n Karhunkierros-sivulta(1). Kuusamon kaupunki kertoo, että koko Karhunkierros on noin 82 kilometriä Hautajärveltä Myllykoskelle ja usein usean päivän vaellus, mutta reittiin voi tutustua myös lyhyemmissä päiväretkiosuuksissa; kaupunki muistuttaa, että Karhunkierroksella ja Pienellä Karhunkierroksella ei ole talvikunnossapitoa—tarkista sää ja kulkutilanne etukäteen(2). Karhunkierros.fi esittelee koko reitin pitkän matkan klassikkona Kuusamon ja Sallan joki- ja metsämaisemissa(4). Kartalla tämä kohde seuraa noin 15,6 kilometriä Kuusamon puolen kävelylinjaa yhtenä vaellusviivana. Kyseessä ei ole rengasreitti: kuljet merkittyä päärerrosta Konttaisen pysäköintialueelta metsän ja avovaaran kautta kohti Myllykosken–Porontimajoen seutua ja Puurosuo. Alussa Konttaisen kuhaus on erillinen lyhyt kierrospäiväreitti samalla pysäköinnillä ja opasteilla; In the Woods, Dear kuvaa Karhunkierroksen oranssia merkintää ja kuhauksen oranssi–vihreää merkintää sekä lähtöpaikan opasteita Virkkulantien varrella(3). Konttainen parkkipaikalta ensimmäinen selkeä taukopaikka päärannalla on Kumpuvaaran laavu muutaman kilometrin jälkeen. Porontimajoen varrella keskiosassa ovat Porontimajoen päivätupa, Porontimajoen laavu ja Porontimajoen keittokatos—päivätupa, laavu ja keittokatos ruokatauille. Myllykosken päivätupa sijoittuu samaan laajaan Myllykosken kokonaisuuteen, johon koko Karhunkierroksen eteläpää ankkuroituu, ja linkittyy Pienen karhunkierroksen reittiin, joka kulkee myös Myllykosken päivätuvan kautta omalla linjallaan. Puurosuon laavut, Karhunkierros tarjoavat lisää laavukapasiteettia avosuon ja metsän reunalla ennen tämän karttaosuuden päättymistä. Kitkajoen koskimelontareitti kulkee joissain kohdissa rinnalla jokimelontalinjaa—hyvä tietää, jos suunnittelet sekä vaellusta että melontaa. Koukkulampi–Viipus -moottorikelkkaura käyttää samaa Konttaisen pysäköintikeskusta kesävaeltajien kanssa—noudata erillisiä kausimerkintöjä. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan laajoista erämaista ja joista; Kuusamo on keskeinen portti alueen retkeilyyn. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla suojien yhteydessä; tarkista virallisilta sivuilta hygienia- ja reittihuomiot ennen pitkää retkeä(1)(2).

Elämys on noin 3,4 kilometrin patikka Kupson Kutsu -verkostossa Kupsonvaaran rinteillä Jaurakkajärven kylässä Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan maisemissa kylä avautuu parhaiten vaaran näköpisteiltä ja Jaurakkajärven yli. Pudasjärven kaupunki esittelee kolme merkittyä päivälenkkiä samalta kantatie 78:n parkkipaikalta: Elämys noin 4 km, Lumous noin 5,6 km ja Keidas noin 9,1 km(1). Lyhin vaihtoehto tunnetaan erityisesti harvinaisesta palvelusta: Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu -kokonaisuudessa on erämaasauna, laavu ja nuotiopaikka pienen lähteestä ruokkivan puron varrella, ja lähtöjaksolla kerrotaan tervahautojen historiasta vientiajan tarinassa(2)(3)(4). Tällä linjalla saavutat Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) -tauon noin 1,2 kilometrin kohdalla: näköalatasanteella on istumaryhmä, ja rinteessä kodan tulisija tarjoaa suojaa ja eväspaikkaa; kävijät kertovat joskus löytävänsä valmiin hiilloksen makkarahetkeen(2). Näköala avautuu Jaurakkajärvelle ja kauemmas vaaramaisemiin ilman, että reitti juoksee keskeltä hakkuualuetta(2)(3). Retkipaikan jutussa Elämys kuvataan kolmikon keveimpänä lenkkinä ilman Lumouksen jyrkimpiä nousuja, kun ensin halutaan saunan ja leppoisamman metsäosan yhdistelmä(2). Out in the Nature muistuttaa portilla jaetuista kartoista ja siitä, että opasteiden kilometrit eivät aina vastaa eri haarakombinaatioita(3). Iijokiseutu kertoo verkoston synnystä Jaurakkajärven kehittämishankkeessa 1990-luvun lopulla ja talkoohengestä(4). Jos jaksaa vielä pidemmälle, Lumous yhdistää saman Isojyrkän kohdan vaativammalla profiililla ja Keidas jatkaa Lohilammen laavulle (Kupson kutsu) pisimpiään rengaspolkuja pitkin; kaikki jakavat portin, tervapaikat ja opastaulut(1)(2)(3). Ota tukevat kengät sateen jälkeen, noudata polttopuujärjestyksiä saunalla ja kodalla ja varmista kaupungin sivuilta saunan ajantasainen käyttö ennen retken suunnittelua(1)(2).

Ajantasaisimmat tiedot Sanginjoen luonnonsuojelualueen reiteistä ja palveluista löytyvät Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivulta(1). Visit Oulu -sivuston Sanginjoen Loppula -kohde kertoo käytännön käytästä luontokeskukseen ja alueelle (Sanginjoentie 1101)(4). Retkipaikka-artikkeli täydentää maastokuvausta: toimintapisteet pidemmällä jokivartta kiertävällä lenkillä, Sadinkosken taukopaikan palvelut ja vaaleanpunaisten merkkien käytös (2). Kaleva uutisoi syksyllä 2025 Metsähallituksen Luontopalveluiden esteettömyyskunnostuksista Loppulan päälenkillä—tarkista ajankohtaiset tiedot, jos suunnittelet esteetöntä tai pyörätuolilla tapahtuvaa käyntiä (3). Meidän kartallamme tämä reitti on noin puolen kilometrin mittainen jokivarttaosuus Lemmenpolun nuotiopaikkojen tuntumassa. Se ei ole lenkki: polku kulkee Sanginjokivarrella, jossa Tulipaikka 5 on aivan polun vieressä, Tulipaikka 6 hieman kauempana ja Tulipaikka 7 lähellä osuuden toista päätä. Samalla alueella ovat Tulipaikka 2, Tulipaikka 3 ja Tulipaikka 4 hieman sivussa päälinjasta, ja Lemmenpolku kuivakäymälä palvelee Lemmenpolun kävijöitä. Nämä tauko- ja nuotiopaikat tekevät alueesta suositun päiväretkikohteen. Pidempään retkeen voit jatkaa Lemmenpolku (Sanginjoki, Oulu) -reitille, joka jakaa Tulipaikka 5:n ja useita muita pysähdyksiä tämän osuuden kanssa ja on meidän kartallamme noin 1,5 kilometriä; Sanginjoen P-paikka sijaitsee parkkipaikan lähellä. Laaksossa on myös pidempiä Metsähallituksen reittejä, kuten Kalimenpolku ja Isokankaan retkeilypolku, joita luontokeskuksen sivut kuvaavat(1)(4). Maasto on helppoa: soraa ja metsäpolkua, joki pysyy lähellä. Nuotiot vain merkityillä nuotiopaikoilla. Varo omia polttopuita, jos et ole varma puutarjonnan tilanteesta. Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Sanginjoki on noin kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä keskustasta.

Satupolku Taivalkoski on noin 0,8 kilometrin pituinen, lapsiperheille sopiva retkeilypolku Taivalvaaran rinteillä Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla. Visit Taivalkoski(1) kuvaa reittiä teemallisena satupolkuun, joka lähtee Hotelli Herkon pihapiiristä osoitteesta Taivalvaarantie 2, ja esittelee sitä idealla maailman pisimmästä ulkosatudkirjasta: pisteissä luetaan Päätalo-instituutin napero-Finlandia-kilpailuun valikoituja lasten satuja, joissa seikkaillaan muun muassa lelukaupassa, avaruudessa ja Kadonneiden tavaroiden maassa ja kohdataan pieniä ihmisiä, eläimiä ja tavallisia lapsia. Samalla sivulla voi pysähtyä marjastamaan, tutkimaan naavaa ja kuuntelemaan lintuja sekä syömään eväitä Seitsemän karhun pöydän luona. Reitin alkupuolella, noin 0,3 kilometrin kohdalla, kulkee ohi Taivalvaaran liikuntapuiston kuntoportaiden, joiden avulla suunnistat helposti samaan urheilualueeseen kiinnittyviin jatkomatkavaihtoehtoihin. Taivalvaaran näköalapolku on tunnettu pidempi vaaramyönteinen kierros; Visit Taivalkoskin näköalapolun esittelysivu(3) kertoo sinimerkkisestä reitistä, metsäisistä osuuksista ja Pikku-Tervalammin taukopaikasta ja mainitsee noin kilometrin mittaisen satupolkuun liitettävän osuuden—hyödyllinen tieto, kun mietit jatkokohteita saman vaaran juurelta. Samassa liikuntapuistovyöhykkeessä kartastamme on erikseen lyhyt Satupolku kävelyreittinä, jos haet nimenomaan kävelyreittikategorian merkintää. Viimeisten satojen metrien alueella reitti kulkee lähellä Taivalkosken uimahallia ja Hotelli Herkon kuntosalia sekä Taivalvaaran liikuntapuiston ulkokuntosalia, Taivalvaaran liikuntapuiston beachvolleykenttiä ja Taivalvaaran liikuntapuiston tenniskenttää, joten kävelyn voi päättää uintiin, saliharjoitteluun tai kenttäpeleihin valmiiksi paikalla olevilla palveluilla. Taivalkosken kunta(2) esittelee Napero-Finlandian vuosittaiseksi valtakunnalliseksi alakoululaisten sadunkirjoituskilpailuksi ja kertaa säännöt, paperilähetysten osoitteen Urheilutie 4:ään Taivalkoskelle sekä vuosittaisen teeman ilmoittamisen—helppo linkittää luokkaretki poluttamaan omia kilpailutekstejä polun infotauluille. Taivalkoski sijaitsee laajojen kansallispuistojen läheisyydessä (Syöte, Oulanka, Hossa, Riisitunturi), joten Satupolku toimii kevyenä luontotautona keskustaajaman kupeessa ennen pidempiä vaelluspäiviä. Ajantasaiset tiedot polun varrella, talviolosuhteet ja mahdolliset muutokset taukopaikkoihin löytyvät viralliselta esittelysivulta(1).

Kaarlon kierros on lyhyt retkeilylenkki Kuusaa–Jokelan kylillä Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Meidän kartta-aineistossa merkityn reitin pituus on noin 0,9 kilometriä; Haapajärven kaupunki kuvaa kävelyä noin 1,4 kilometrin verran, kun mukana on paluu samaa metsäkoneuran pohjaa ja pieni silmukka yksityisen Jantusen luonnonsuojelualueen puolella(1). Tyypillisin yhteys on Hullun polkuun: sen metsäautotien kääntöpaikalta käännytään oikealle ja kuljetaan noin 300 metriä tietä Kaarlon kierroksen alkuun, joka on noin 150 metriä luoteeseen siitä, missä Hullun polun metsäosuus tulee hiekkatielle(1). Nimi tulee alueen suojelijasta Kaarlo Kärkkäisestä, joka perusti 7,2 hehtaarin yksityissuojelualueen laajan Hirsinevan Natura-alueen eteläreunaan. Suojelualueella saa liikkua jokamiehenoikeudella ympäristöä vaurioittamatta: pysy merkinnöillä ja älä leikkaa oksia tai puita suojelumailta(1). Polku kulkee aluksi vanhaa metsäkoneuran pohjaa pitkospuiden kera, keskiosassa on rämettä ja kuivaa tai tuoretta kangasta, ja suojelualueella polku kapenee pieneksi silmukaksi vanhassa, aarnimetsätyyppisessä kuusi- ja lehtipuuvaiheisessa metsässä runsaine lahopuineen sekä ojittamattomine suopalikoineen(1). Opastaulut täydentävät luonto- ja paikkahistoriaa. Tauko- ja palvelupaikkana Kylätalo Eurola toimii luontaisena lähtöpisteenä; Visit Haapajärvi kokoaa pitopalvelun, matkaparkin ja laavun sekä sen, että Hullun polku lähtee pihapiiristä(2). Kuusaa-Jokelan kyläsivut toistavat reittiselosteen ja merkitsevät Kaarlon kierroksen keskivaativaksi kävelyreitiksi saman kylähankkeen pitkän Hullun polun rinnalle(3). Pohjois-Pohjanmaa vaihtelee avoimesta peltomaisemasta vesistöiseen metsämaastoon; Haapajärvi on Kalajokilaakson keskus, jonka kupeessa tämä reitti kulkee.

Aittalahden luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Aittalahden lahden rannalla Raahen lounaispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa helppokulkuisia rannikkoreittejä ja kylävälejä niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin. Raahen kaupunki listaa luontopolut ja ohjaa ulkoilukarttaan, josta löytyvät lähtöpaikat, laavut ja lintutornit(1). Visit Raahe esittelee alueen patikointi- ja pyöräilyvinkkejä sekä muistuttaa rantalevon paikoilla noudatettavasta käytöksestä(2). Polku kulkee pääosin helpossa ja tasaisessa maastossa, mutta sisältää lyhyitä juurakoisempia pätkiä. Reitti on merkitty keltapäisin tolpin, ja lahden rantavedossa on pitkospuita(3). Noin 1,5 kilometrin kohdalla reitillä on Aittalahden lintutorni: noin seitsemän metriä korkea Corten-terästorni, jonka kotilonomainen porrasrakenne nousee lauhkeasti; Taipaleita kertoo tornin valmistuneen vuonna 2008 SSAB-kehiteltyyn Corten-teräkseen ja viittaa Outi Palosaaren suunnitteluun ja Kalevan juttuun(3). Tornin lähellä on tulipaikka ruokailuryhmineen ja rannan penkki; Taipaleita kuvaa myös pysäköintiä ja opastaulua Lapaluodontien varrella(3). Polku kulkee tavaraliikenteen radan lähellä; henkilöliikenne päättyi vuonna 1966, joten tasoristeyksissä kannattaa noudattaa tavallista varovaisuutta(3). Järviwiki (SYKE:n aineistoista koostettu järvitietopalvelu) kuvaa Aittalahtea yhdeksi Raahen merkittävimmistä lintujärvistä ja listaa mm. ruskosuohaukan, mustakurkku-uiun, harmaasorsan ja punasotkan. Tekstissä kerrotaan myös 2000-luvun kunnostuksesta (ruoppaus, tekosaaret, uusi laskuoja) ja myöhemmästä ilmastimesta hapenpuutteen vuoksi(4). Artikkelissa mainitaan myös vuosina 2007–2008 kunnostettu noin kolmen kilometrin luontopolku lintutorneineen ja nuotiopaikkoineen sekä teollisuuden laajennuksesta johtunut puolen kilometrin katkos, joka estää koko lahden kiertämisen pelkkää luontopolkua pitkin(4). Retkipyöräilijöille Flatland Route -rengasreitti kulkee Raahen osuudellaan saman lintutornialueen kautta; Visit Raahe esittelee 320 kilometrin tasaisen rengasreitin ja rannikon kyläketjua(5). Jos kaipaat toista lyhyttä kävelyä samana päivänä, Varvin luontopolku, Raahe tarjoaa merenrantaa vanhan kaupungin liepeillä—tarkemmat viralliset tiedot löytyvät kaupungin luontopolkuaineistosta(1).

Ryökönkankaan luontopolku on noin 3,3 kilometrin mittainen vanhan metsän kierros Ryökönkankaan osasuojelualueella Alavieskassa. Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, ja Alavieska sijaitsee sen sisämaassa lähellä Merijärven rajaa. Alavieskan kunta esittelee Ryökönkankaan aarnimetsä-luontopolun ulkoilu- ja retkeilysivuillaan ja kertoo, että alue hyväksyttiin suojelualueeksi vuonna 1994(1). ATLA ylläpitää tarkkaa kohdekohtaista opasta, jossa ovat reittihistoria, käytännön säännöt kuten ehdoton tulentekokielto varsinaisella luontopolulla sekä varoitukset vanhentuneista opasteteksteistä(2). Taipaleita-blogissa toukokuulta 2022 kuvataan maaston luonnetta: loiva nousu lähestymisosuudella, juuria ja kiviä polulla, numeroituja infotauluja ja taukoaukio, jossa tulentekokielto on ennakkoon hyvä tietää(3). Alavieska on sisämaassa Pohjois-Pohjanmaalla. Lähestymispolkun jälkeen kierto-osuus kulkee suojellun männikköaarnialueen laitamilla; merkintöinä mainitaan valkoinen maali ja nauhat, ja renkaan kiertosuunta on maastossa kuvattu myötäpäivään(3). Kohteina nousevat esiin vuoden 1760 pitäjänrajakivi Suur-Kalajoen ja Pyhäjoen seurakuntien välillä, lainattavat istuinalustat ja postilaatikosta löytyvät taulukohteiden tekstikopiot sekä monipuolinen luonto- ja metsätalousaiheinen opastus(2)(3). Ryökönkangas kuuluu EU:n Natura 2000 -verkkoon tunnuksella FI1002011; EUNIS-luontotyyppikuvauksessa esiintyvät länsitaiga, pieni kivikkoalue ja saniaisekasvustoinen sermi noin 25 hehtaarin alalla(4). Suojelualueen ulkopuolella ATLA ja kävijähavainnot viittaavat Alakorven metsätien varteen sijoittuvaan laavuun, jossa retkiaterian voi tehdä ennen tai jälkeen luontopolun; nouda paikalliset tulisäännöt ja polttopuukäytännöt(2)(3). Epävirallinen yhteys Merijärventieltä Koivun pahkan seudulle on kuvattu vain kokeneille, jotka hyväksyvät epämuodollisen saapumisen; kulku voi vaihdella kunnostuksen mukaan(2).

Rokuansydän on noin 8,3 kilometrin päiväretki Rokuan kansallispuistossa. Utajärvi toimii tärkeänä porttina alueelle, ja Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan näistä harjumaisemista. Rokua kuuluu Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen. Metsähallitus hoitaa puistoa; tarkista Luontoon.fista(1) ajantasaiset reittinimet, sulut, tulentekosäännöt ja muut tiedotteet ennen lähtöä. Rokua Geopark esittelee laajemman reittiverkoston joilta, saarilta ja tervareittikäytävältä(3). Reitti on päiväkävely vailla täyttä lenkkiä: se alkaa hetken päässä Opastuskeskus Supan kotasta, kulkee Hiihtostadionin laavun kautta noin 0,7 kilometrin kohdalla ja jatkuu kuivakkaan männikkökankaiseen kohti Saarisen järven rantavyöhykettä hieman yli neljän kilometrin kohdalla. Siellä Saarisen kota ja Saarinen kota tarjoavat suojaisen tauon, Saarinen kompostikäymälä palvelee taukapaikkaa, ja Saarinen pysäköintialue toimii vaihtoehtona, jos haluat jättää auton keskelle reittiä. Maasto pysyy hiekkaisena ja helppokulkuisena kohti Pookin paikoitusaluetta, joka palvelee myös Syvyydenkierrosta ja yhdistää Pookinpolkuun ja Keisarinkierrokseen meidän kartallamme. Merkillinen maamuoto on Syvyydenkaivo, yksi Suomen näyttävimpiä suppia; monet yhdistävät käynnin Keisarinkierrokseen tai lyhyempään Syvyydenkierrokseen, johon hoitajat ovat ohjanneet uudempaa merkintää kestävämmille pätkille. Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvajuttu vuodelta 2021 välittää, miten leveältä ja helpolta hiekkapohjainen polku, puiset risteysopasteet ja siniset puumerkit tuntuivat vanhan Rokuansydän-kierroksen aikaan, miten Saarisen rantaa kuljetettiin, ja miksi verkosto on sen jälkeen painottunut Syvyydenkierrokseen järven kierron sijaan(2). Odota hopeajäkäläisiä kankaita, portaita supan reunoilla sekä kauniina viikonloppuina melko tasaista vierailijavirtaa—kapeissa kohdissa kannattaa väistää reippaasti. Samasta opastusrintamasta löytyy talvella yhteys valaistuihin latuihin, ja kesällä vierekkäin kulkee esimerkiksi Rokuan maastopyöräreitit sekä Utajärvi–Rokua moottorikelkkareitin pätkä—lue kunkin käyttötavan sivulta, ennen kuin sekoitat liikennemuotoja. Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos-Rokua jatkaa geoparkista Utajärven jokivarteen, jos suunnittelet pidempää vaellusta.

Oravisjärven lenkki on noin 3,1 kilometrin pituinen merkitty kävely- ja retkeilyreitti Oravisjärven ympäri Pyhäjoen keskustaajaman kaakkoispuolella. Pyhäjoen kunta luetteloi reitin merkittyjen retkeilyreittien joukossa ja tarjoaa tulostettavia reittikarttoja PDF-muodossa(1). Pohjolan Rengastie kuvaa Oravisjärven lenkin oranssin värisin merkinnöin ja mainitsee, että laajempi Halusen reitti yhdistää keskustan ja Oravisjärven(2). Puhelimessa käytettäviä karttoja ja reittivetoja varten sama kunnan sivu ohjaa Outdoor Active -palveluun(3). Lenkki kulkee Oravisjärven laavu, tulipaikka, käymälä -kohteen kautta järven rannalla: laavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä yhdessä taukopaikkana. Sama pysähdys tulee vastaan myös pidemmällä Pirttikosken reitillä, joten päiväretkeilijä voi halutessaan yhdistää järvennäkymät jokilaakson kyläkäytävään. Tältä lenkiltä pääsee myös pidempiin Pyhäjoen reitteihin: Halusen reitti kulkee keskustan ja Oravisjärven välillä, ja Hourunkosken kota sijaitsee sillä reitillä; Nasin reitti ja Pirttikosken reitti kohtaavat samaa ranta-aluetta eri pituuksilla ja jokimaisemilla. Katso lisätietoja sivuiltamme: Oravisjärven laavu, tulipaikka, käymälä ja Hourunkosken kota. Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa vaihtelevia järvi- ja metsäreittejä rannikolta sisämaahan.

Ajankohtaiset tiedot sulkuajoista suurten tapahtumien aikana, polttopuiden jakelusta ja Koitelin palveluista löytyvät Oulun kaupungin Koiteli-sivuilta(1). Sama virkistysalue on kuvattu Luontoon.fi-palvelussa(2). Visit Oulu tiivistää koskimaiseman ja saarten kävijäkokemuksen(3). Retkipaikka kuvaa käytännössä, miltä Koitelinkosken kuohuilla käynti tuntuu(4). Koitelinkosken ulkoilureitti on noin 2,1 kilometriä Kiiminkijoen koskialueella Kiimingin suunnassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Laajempi Koitelin kokonaisuus on pitkä, lähes luonnontilainen koskijuoksu, jossa useita saaria yhdistävät riippusillat; tämä retkeilyreittiosuus kulkee rannan ja palvelupisteiden tuntumassa, joissa nuotio- ja grillauspaikat sijoittuvat(1)(3). Reitti ei ole suljettu lenkki. Reitin suuntaan tultaessa tulevat ensin Koitelinkosken Tulipaikka 3 ja Koitelin ulkokuntoilupaikka. Hieman edempänä ovat Koitelinkosken tulentekopaikka 3 ja Koitelinkosken Nuotiopaikka 2. Keskiosassa ovat Koitelinkosken esteetön tulentekopaikka ja toinen Esteetön tulentekopaikka, sitten Koitelinkosken grillipaikat 4. Loppupäässä ovat Koitelinkosken tulentekopaikka, Koitelinkosken Grillikodat 5 ja Koitelinkosken Grillikota 6 ennen Iso-Kraaselin Tulentekopaikkaa. Kuivakäymälät keskittyvät Koitelin pääpalvelualueille eivätkä ole jokaisen taukopaikan yhteydessä(1). Kiiminkijoen pitkä melontareitti Kodanovisen melontareitti kulkee samaa koskimaisemaa varten, jos haluaa yhdistää käynnin melontaan. Koiteli on yksi Oulun seudun tunnetuimpia ulkoilukohteita, ja kävijämääristä annetaan virallisissa lähteissä eri pyöristyksiä kymmenien tuhansien vuosivieraitten luokkaan(1)(3).

Iso Ahvenjärven metsänoppimispolku on noin 8,8 kilometrin päiväretki Pyhännän itärajan Ahokylässä. Pyhäntä ja Pohjois-Pohjanmaa avautuvat Siikajokilaakson maisemissa Iso Ahvenjärven retkeilyalueella. Kunta kuvaa kohdetta rauhalliseksi erämaisemaksi Hellämönharjun Natura-alueella, jossa on lukuisia kirkasvetisiä lampia. Käytännön palvelut ja retkeilypolun sijoittuminen rannan kota–grilli–sauna -kokonaisuuteen kannattaa tarkistaa Pyhännän kunnan Ahvenjärven retkeilyalue -sivulta(1). Monissa kunnan teksteissä sama reitti esitellään Kairanmaankierroksen luontopolku: noin kahdeksan kilometriä, kolme laavua tulipaikkoineen, opastauluja Kairanmaan luonnosta ja ihmisten vuosisatojen jäljistä sekä harju- ja järvimaisemia(2). Polku sopii hyvin perheille ja opastauluja lukeville kävelijöille, ja sivuston mukaan myös maastopyöräilyyn samassa ulkoiluverkossa(2). Noin 2,7 kilometrin kohdalle osuu Ahvenjärven uimaranta. Ranta-alueella kota, grillikatos, kuivakäymälä, savusauna ja majoitustilat kuuluvat kunnan kuvaamaan palvelukokonaisuuteen(1). Uimaan.fi listaa uimarannalle pukuhuoneet, grillikatoksen ja kunnan ylläpidon(3). Talvisin alueelle tulee moottorikelkkaurat Pyhännän ja Vieremän suunnalta(1)(2). Metsähallitus julkaisee Pyhännänjärvi–Iso Ahvenjärvi -kelkkauran Luontoon.fi:ssä(4); sama ranta-alue toistuu myös pysähdyksissämme kelkkareitin varrella. Päiväretkeilijä voi yhdistää metsäpolun uimarantapäivään, kalastukseen (järveen on istutettu kirjolohta ja siikaa luonnonkalojen lisäksi, luvat esimerkiksi Pyhännän K-Marketista)(2) ja talviaikaan kelkkaliikenteen huomioimiseen. Retkeilyalue on noin 24 kilometriä Pyhännän keskustasta(1)(2).

The path starts by Finlandia Hotel and goes to a bird tower and outdoor grill.

Hyypänkallion luontopolku on noin 1,4 kilometrin pätkä suojellussa aarnimetsätiivistössä Ylivieskan Liikuntapuistossa, vain kivenheiton päässä keskustasta. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja ulkoiluverkostoja, ja tämä reitti istuu siihen kehoon kaupungin reunalla. Ylivieskan kaupunki kertoo merkin luontopolulle lähtevän pururadan alun tuntumasta noin 100 metriä vasemmalle, metsäosuuden ollessa tarkoituksella omansa vilkkailta liikunta-alueilta(1). Saman keskusryppään liepeillä tulevat heti Hyypänkallion kuntoportaat—25 metriä pitkät portaat välitasanteella—ja Salmiperän moukarinheittopaikka, ja polku linkittyy Liikuntapuiston kota - Ylivieskaan sekä Liikuntapuiston parkour-alue Ylivieskaan, kun luontolenkki toimii isomman puiston punoksessa(1). Portaat käyvät tehokkaasta alkuverryttelystä ennen aarnimetsäosuutta; virallinen kuvaus vihjaa tunnelmaan kuin aidossa röllimetsässä(1). Liikuntakeskuksen suuntaan reitti kulkee Närhitien tuntuman sisäliikuntapaikkojen ohitse: Padel Ylivieska / sisäkentät, Ylivieskan Liikuntakeskuksen squash-halli, Ylivieskan Liikuntakeskuksen uimahalli, Ylivieskan Liikuntakeskuksen tennishalli ja Ylivieskan Liikuntakeskuksen Sisäkiipeilyseinä toimivat maamerkkeinä(1). Alueella kiertää noin 5,8 kilometrin Liikuntapuiston valaistu kuntorata ja rinnalla Liikuntapuiston valaistulatu; näillä silmukoilla pääsee kohteisiin kuten Koivukallion laavu ja Huhjan esteetön laavu, jos lyhyen luontokävelyn jälkeen kaipaa nuotiopaikkaa tai katosta(1). Talvella Safaripuiston latu risteää hiihtoverkoston ja Liikuntapuiston kota - Ylivieskan tuntumassa(1). Jos kaipaat älypuhelinsuunnistusta, MOBO-rastit sijaitsevat samassa metsikössä ja sovelluksen lataussivu on vapaa(1)(3). Keskipohjanmaa kuvaa osallistavan budjetoinnin myötä keskustan lähelle rakennettavaa maastopyöräilyä olemassa olevien luontopolkujen täydentäjänä—hyvä tausta siihen, miksi Hyypänkallion liepeillä on myös syksyllä 2025 valmistunut, vajaan kahden kilometrin maastopyöräreitti isommilla hyppyreillä(1)(2).

Kalajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Meksin luontopolku on noin 3,2 kilometriä pitkä kävelyreitti Kalajoen rannikkoalueella, Himangan Sautinkarista kohti Meksin kallioita. Luontoon.fi pitää reittiä nimellä Meksin luontopolku ja kokoaa sen yleiseen ulkoiluaineistoonsa(1). Kalajoen kaupunki kuvaa Sautinkarin bongauspolkua ja lintutorneja: torni Sautinkarilla ja toinen Meksin kalliolla; yhdyspolun pituudeksi mainitaan noin kaksi kilometriä tornien välillä(2). Noin kolmen kilometrin kohdalla reitti kulkee Sautinkarin tenniskentän ja pian perään Sautinkarin uimarannan lähistöllä, mikä sopii yhdistettäväksi kesäiseen uintiin tai tennikseen. Laavuja tai varattavia kotia ei ole merkitty tämän reitin varrelle kartallamme; vetonauloina ovat meren läheisyys, metsäpolku ja kalliolta avautuvat näkymät sekä lintutornit. Reissuesan matkablogin teksti Sautinkarin luontopolusta kertoo sinisistä puumerkeistä leirintäalueen lähellä, vanhasta sahan piipusta suunnistusapuna, kesäisistä laitumista ja Meksin kallioiden roolista paikallisena laskettelupaikkana — kätevä lisä perspektiiviä varten(3). Viralliset mitta-arviot ja urheilusovelluksen lukemat voivat poiketa toisistaan; tässä kuvauksessa käytämme karttamme noin 3,2 kilometrin pituutta ja jätämme pientä varaa sivupolkuihin.

Jättiläissaaren luontopolku on noin 4,4 kilometrin mittainen rengasreitti Muhoksen Jättiläissaaren suoalueella Pohjois-Pohjanmaalla. Maasto on kohoaava suomaa ja kivikkoista kangastaareketta, jossa kasvaa rehevää sekametsää ja paikoittain vanhaa puustoa; kosteikoilla kulku tapahtuu pitkospuiden varassa kohti neoliittista jätinkirkkomuodostelmaa. Ajankohtaiset saapumisohjeet, parkkipaikka ja virallinen kohdekuvaus löytyvät Muhoksen kunnan Jättiläissaaren jätinkirkko -sivulta(1). Jätinkirkko on saarekkeen korkeimmalla kohdalla melko jyrkän kaakkoisrinteen yläpuolella, ja sinne johtaa Pirttijärven itäpuolelta pitkospolku. Museoviraston Kyppi-rekisteri kuvailee vallien mitat, aukot ja sisätilan leikkauksen tarkasti, jos haluat lukea kohteen rakennetta ennen käyntiä(3). Muhos kuuluu Oulujokilaakson retkeilyverkostoon ja Rokua Geopark -vyöhykkeeseen; samaan seutuun sopivat hyvin myös Lemmenpolku ja Oulujokilaakson Tervareitistö, joista kunnan retkeilysivuilla on lisää taustaa(1). Odota suota, pitkospuita ja metsäpolkua. Kaleva uutisoi vuonna 2020 tilapäisestä valokuvanäyttelystä, jonka nuorten työpajatoiminta ja luontokummit toteuttivat suon ja mäntyjen keskelle—hyvä esimerkki siitä, että alueella voi toisinaan olla taidetta, vaikka omalla käynnilläsi mitään näyttelyä ei olisikaan(2). Marjastus kuuluu alueen käyttöön; pysy reiteillä ja tarkista Muhoksen kunnan sivuilta mahdolliset kausirajoitukset ja muut ajankohtaiset tiedotteet(1).

Kivikankaan luontopolku Pitkäjärvellä on noin 11,4 kilometrin patikointireitti Pitkäjärven ja Pernun ulkoilumaisemissa lähellä Kalajoen keskustaa Pohjois-Pohjanmaalla. Kalajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan rannikolla; reitti kulkee Pitkäjärven seudun metsissä ja ulkoilualueilla. Ajantasaiset tiedot Pernun alueen luontopoluista, laavuista ja ylläpidosta löytyvät parhaiten Kalajoen kaupungin reitistö- ja luontopolkuosiosta(1). Pernun ulkoilualueella toimii yhteistyössä myös paikallisia seuroja; Himangan Urheilijat kuvaa Pernun hiihtomajan, valaistuja latuja ja muita palveluja alueella(3). Reitti ei ole suljettu rengas. Varrella vaihtelevat sekametsä ja avoimet kohdat, vanhat jäkälänkeräyslaatikot ja metsätiet; Reissuesan matkablogin kävelykuvaus mainitsee karttaan merkityt noin 7 km:n ja noin 9 km:n luontoreittivaihtoehdot, laavut polttopuineen mukaan lukien Kivikankaan laavu pidemmällä haaralla, Lappalaisenkankaan laavu, kaurapeltoja, merkityn muinaishaudan ja rantoja Pitkäjärven leirikeskuksen lähistöllä(2). Noin 3,5 kilometrin kohdalla reitin varrella on Pitkäjärven uimapaikka Kalajoki osoitteessa Pitkäjärventie 270 — uimaranta ja päiväretkikohde nuotiopaikkoineen(2). Kalajoen kaupunki luokittelee Pernun luontopolut noin 5–12 kilometrin mittaisiksi ja mainitsee laavut molemmilla pääreiteillä(1); kartoitettu noin 11,4 km:n pituus sopii yhteen pidempien yhdistelmien tai ulkoreunojen kanssa. Saman blogikirjoituksen tekijä jätti auton uimarannalle ja kulki laajemman lenkin noin 17 km noin kolmessa tunnissa reippaalla tahdilla; tälle kartoitetulle reitille kannattaa varata puolen päivän kävely, ellei kulje huomattavasti nopeammin(2). Kesähelteillä kärpäset voivat häiritä, ja sateiden jälkeen maasto voi olla pehmeää — tukevat jalkineet ovat järkevä valinta(2).

Huippupolku Pudasjärvi on lyhyt luontopolku Iso-Syötteen laella Pudasjärvellä; maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa ja reitti sijaitsee Syötteen kansallispuistossa. Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä tässä kartoituksessa. Metsähallitus kuvaa reitin opastetuksi luontopoluksi tunturin laella; näkymät avautuvat laajasti kansallispuistoon, ja talvella lumi ja revontulet tuovat oman tunnelmansa(1). Iso-Syötteen retkeilyalueen säännöt ja käyttöohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(2). Polku kulkee avotunturilla: opastetaulut esittelevät tunturiluontoa ja maisemaa(1)(3). Syötteen matkailusivusto kertoo reitin olevan hyvin merkitty ja reitin puolivälissä olevan näköalakohdan evätaukoa varten; huipulla ei ole nuotiopaikkaa eikä käymälää—palvelut kannattaa hoitaa ennen nousua(3). Out in the Nature -artikkeli täydentää käytännön näkökulmasta: lähtö on tavallisesti hotellin pysäköintialueelta, laajemmassa reitistössä lyhyet kävelyreitit on merkitty keltaisella ja UKK-reitti sinisellä, eikä tämä huippupolku sovellu esteettömäksi(4). Huipulta avautuu näkymiä metsiin, järviin ja soihin, tyypillisiä puiston maisemia(1)(4). Pidemmän nousun tai paluun haluava voi yhdistää Luontokeskus – Iso-Syötteen huippu -vaellusreitin, joka yhdistää Syötteen luontokeskuksen ja saman tunturialueen, ja Huipunlenkit tarjoavat merkittyjä pyöräilyvaihtoehtoja lähellä. Syöte.fi vinkkaa helteisenä päivänä vilvoittautumaan Luppoveden uimarannalla Iso-Syötteen palveluiden lähellä(3).

Palveluajat, kartat ja ajantasaiset tiedot luontokeskukselta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Syötteen luontokeskus -sivulta(1). Metsähallituksen Syötteen päiväreittien esite ja kartat täydentävät samaa lähtöpistettä ja laajempaa reittiverkostoa(2). Out in the Nature kuvaa Iso-Syötteen huipun polkuja käytännössä: huipulla on erillinen, noin kilometrin mittainen Huippupolku-tulkintarengas, jota he lähestyivät hotellin pysäköintialueen kautta(3). Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä yhteen suuntaan Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen luontokeskukselta ja Luontokeskus pysäköointialueelta kohti Iso-Syötteen huippua—paluu on yleensä samaa reittiä, ellet liity pidempään kierrokseen. Heti alussa on Syötteen luontokeskuksen laavu tauko- ja nuotiopaikaksi ja Syötteen luontokeskus karttoihin ja neuvoihin. Alun sivussa kulkee myös Syöte DiscGolfPark Erätien ja Pärjänjoentien risteyksessä, minkä voi yhdistää huippukävelyyn sopivana kesäpäivänä. Risteyskohdissa sama käytävä yhdistyy Ahmankierrokseen ja Torpparin taival -reittiin, joten tästä voi jatkaa paljon pidemmälle vaaramaisemassa. Syötteen seudun patikointireitit on kuvattu hyvin merkityiksi keltaisin maalimerkein ja risteyksissä puisin opasviitoin(4). Odota kuusikko- ja vaaramaisemaa ja avartuvia näkymiä kohti eteläisintä korkeaa tunturimaisemaa; Out in the Nature kuvailee huipulta laajoja metsä-, järvi- ja suomaisemia(3). Tuuli ja viileämpi ilma puurajan tuntumassa ovat yleisiä—lyhyellekin retkelle kannattaa ottaa tuulitakki(3). Huipulla Huippupolku on erillinen lyhyt tulkintarengas; Out in the Nature kuvaa sen löytymistä hotellin puolelta nousun jälkeen(3). Mappa.fi:n aineiston mukaan sama Huippupolku on noin kilometrin mittainen rengas Iso-Syöte -tunturin laella opastetauluineen, lähtö Tunturihotellin pysäköintialueelta(5)—vaihtoehto tämän luontokeskuksen nousun jälkeen, jos haluat täyden huippukehän.

Reitti on noin 12,4 kilometriä Kivisaaren kosteikon ja Iso-Kärsämäenjärven metsä- ja rantamaisemien välillä Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla. Se on päiväretkeilyyn sopiva päästä päähän kulkeva yhteys Sydänmaankylän ja Sykkeen maaseutualueella, missä Visit Kärsämäki kuvaa luontopolkuja, kelkkailu- ja maastopyöräilyreittejä sekä kymmeniä laavuja ja kodat taukoja varten(1). Saman kunnan Metsähallituksen reittiluettelossa on erillinen, lyhyempi Sydänmaankylä–Kokkopuro polku(2); sivulta saa yleistä retkeilykontekstia ja karttaselailua täydentämään paikallista materiaalia(2). Pohjoisesta lukien polun varrella tulee ensin Kivisaarenkosteikon laavu+kota kosteikon reunalla, sitten Kivipuron laavu sekametsässä. Sykkeen kyläkeskuksen kohdalla reitti kulkee Sykkeen beachvolleykentät -kohteen ja Kyläkeskus Sykkeen tanssilava -paikan ohi Sykkeentien varrella—hyviä maamerkkejä, jos sovitte kyytiä tai ruokataukoa. Puolen välin jälkeen Ylikulun laavu on noin kahdeksan kilometrin kohdalla pidemmälle tauolle ennen Iso-Kärsämäenjärven rantaosuutta. Loppupäässä Ison Kärsämäenjärven laavu palvelee järven rannalla ennen noutoa tai paluusuunnitelmaa. Sama reittikäytävä kulkee tietokannassamme yhdessä pyöräilyreitin Kivisaaren kosteikko - Iso-Kärsämäkijärvi kanssa, ja se kohtaa muita merkittyjä kokonaisuuksia kuten Sydänmaankylä - Kokkopuro polku sekä talvisia moottorikelkkauria samojen laavujen kautta—kausisäännöt kannattaa varmistaa kunnan ja reittien ylläpitäjien sivuilta(1)(3). Kärsämäen kunta julkaisee yleiset vapaa-ajan yhteystiedot paikalliseen neuvontaan(3).

Aukioloista, venepääsystä ja saaren palveluista kannattaa aloittaa Raahen kaupungin Ison-Kraaselin luontopolku -sivulta(1). Visit Raahen Iso-Kraaselin saari -kuvaus täsmentää elinympäristöjä, historiallisia luotsirakennuksia ja laiduntamista(2). Taipaleita-blogikirjoitus täydentää merkintöjen värejä, pitkospuita ja polun pohjaa käytännön silmin(3). Iso-Kraaselin luontopolku on noin 1,8 kilometriä pitkä lenkki Iso-Kraaselilla, Raahen toiseksi suurimmalla saarella Perämeren saaristossa. Saari kuuluu Raahen saariston Natura 2000 -alueeseen. Reitin varrella on viisitoista luontotaulua, jotka esittelevät lintuja, kasveja, maankohoamista ja rantaluontoa(1)(2). Maasto on pääosin helppoa ja korkeuseroja on vähän; polun pohja vaihtelee tasaisesta metsämaasta kivikkoon ja juurakkoisiin kohtiin sekä lyhyisiin pitkospuiden ylityksiin kosteikoilla(3). Polun varrella mainitaan käärmekuusi ja poikkeuksellisen suuri vanha mänty(2)(3). Saaren keskellä on merestä kuroutunut kluuvijärvi(2)(3). Kesäisin lampaat laiduntavat saarta hoidollisena toimena(1)(2). Päärantautumisalueen tuntumassa kulkee Iso-Kraaselin pooki, puinen tunnusmajakka, ja historiallisen luotsituvan palvelualue; tupaa ja tapahtumia välittää MeriRaahe (kahvilat, majoitus—tarkemmat tiedot heidän sivuiltaan). Ulkoiluun sopivat Koitelinkosken Tulentekopaikka 9, Iso-Kraaselin Laavu ja Varaustupa (Pikkulahden Palvelut) rannan tuntumassa; Iso-Kraaselin Rantautumispaikka on hieman myöhemmin lenkillä. Talvella merkitty Smitti-Iso-Kraaseli jäälatu kulkee samaa saarta pidemmällä jääreitillä kohti Smittiä, erillään kesäisen patikointipolun ylläpidosta(1). Raahe on Pohjois-Pohjanmaan rannikkokaupunki; alueen saaristo on ollut matkailunäkyvyydessä esillä (esimerkiksi Vuoden retkikohde 2016 -tunnustus). Saaristoristeilyistä ja vesikuljetuksista löydät ajantasaisimmat tiedot Visit Raahen kautta(2).

Kuntivaara polku on noin 1,4 kilometrin mittainen merkitty retkeilypolku Kuusamon koillisosassa kvartsiittivaaralla valtakunnanrajan vyöhykkeen tuntumassa. Polku lähtee käytännössä Kuntivaara kodan vierestä: kaupunki tiedotti uuden elementtikodan valmistumisesta ja yleisökäyttöön avaamisesta joulukuussa 2021 vanhan kodan syksyn tulipalon jälkeen(2). Huippujakson kota, tulipaikka, puuvarasto, näköalatorni ja käymälä kuvaillaan myös METSO-ohjelman Kuntivaaran rajavyöhykereitin esitteissä, ja ne vastaavat retkeilijöiden nykykäytännön odotuksia(4). Lähes sama kohde on Luontoon.fi:ssä nimellä Kuntivaaran polku; lisätietoja kannattaa lukea Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Kuusamo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ja Kuntivaaran seutu on palveluista kaukana: kännykkäkuuluvuus on satunnaista, joten kartta, varavaatteet ja perustarvikkeet mukaan, vaikka nousu parkkipaikalta huipun palveluihin on lyhyt(5). Vaaran korkeus on retkiartikkeleissa luokkaa 460 metriä merenpinnan yläpuolella, ja näkymät ulottuvat itään; reitin varrella mainitaan muun muassa vanhaa kuusimetsää ja avosuota Natura 2000 -kokonaisuuden osana(4)(5). Talvella alue on vilkas moottorikelkkareittien solmukohta, ja Kuusamon kaupunki on kuvannut laajoja urakunnostuksia sekä kelkkailijoiden kota- ja taukopalvelujen käyttöä(6). Kesällä saapuminen tapahtuu autolla pientä maantietä pitkin kohti parkkialuetta kaupungin keskustasta kauemmaksi, mistä polku nousee huipulle(5). Kävijä voi jatkaa kätevästi samoihin rakennelmiin yhdistyvälle Kuntivaaran polku -kävelyreitille, ja Kuntivaara–Määttälänvaara- sekä Kiviperä–Kuntivaara -kelkkareitit kulkevat huipulla olevien palvelujen kautta.

Hiiden Hurmos on noin 4,3 kilometrin kesäretkeilyreitti Oulangan kansallispuistossa. Kuusamo on porttikaupunki Pohjois-Pohjanmaalla, ja reitti kulkee kokonaan kansallispuistossa. Polku tutustuttaa Kiutakönkään koskeen sekä joen länsipuolen metsiin ja lampien reunamaihin. Suunnittelu kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Hiiden hurmos -sivulta(1). Reitti lähtee Oulangan luontokeskukselta luontokeskuksen parkkipaikan vierestä; sama palveluryhmä palvelee Karhunkierroksen päiväretkeilijöitä ja melojia, jotka tulevat esimerkiksi Savilammelta tai Taivalkönkäästä joen varteen. Luontokeskukselta polku nousee loivasti ja pysyy selvästi merkittynä. Itsenäiset kävijät kuvailevat käpysymboleja puupylväissä sekä keltaisia puuun maalimerkkejä, pitkospuita kosteissa kohdissa ja poroerotusaitauksen opastauluineen ennen kuin reitti haarautuu kahdeksi lenkiksi kahden pienen metsälammen, Hiidenlampien, ympäri(2)(3). Keskiosa on usein hiljaisempi ja suojaisampi kuin koskien jylinä Kiutakönkäällä, ja moni retkikunta aikaistaa evästauon niin, että Kiutaköngäs jää kierroksen loppupäähän(2). Noin 3,4–3,5 kilometrin kohdalla luonne muuttuu: saavut Mataraniemen leirintä- ja nuotiopaikkavyöhykkeelle, Kiutakönkään taukokatoksiin, esteettömään tulipaikkaan ja kuivakäymälään sekä Oulankajoen vesillelaskupaikalle. Matkablogi Mangostania kuvaa näköalatasanteita ja jalkasiltoja, jotka vievät pienille kalliosaarille kuohuvan veden yläpuolelle, ja kehuu sekä pauhua että roiskeen voimaa lähietäisyydeltä(2). Viereinen Kiutakönkään esteetön tulipaikka ja hyvin lyhyt Könkään kuohu esteetön polku tarjoavat vaihtoehdon, jos kaipaa tasaista pintaa ilman koko metsälenkkiä(3). Matkalla Missä Milloinkin kertoo, että Hiiden hurmos oli talviretkeilyyn helpompi kuin pidempi Könkään keino, kun lumi oli kantavaa ja polku tamppautunut, ja luontokeskuksen henkilökunta suositteli vastapäivään kulkemista(3). Kesällä sama neuvo toistuu perheblogeissa: säästä suurimmat kuohut loppuun ja ota juomapullo mukaan, sillä automaatteja ei ole reitin varrella(2).

Rajaniemen reitti on noin 19,3 kilometrin päiväpatikka Yppärin koulun liepeiltä Kielosaareen Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla. Reitti ei ole ympyrä vaan merkitty päiväreitti päästä päähän. Ajantasaisin reittiluettelo, tulostettavat kartat ja mahdolliset muutokset löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilysivuilta(1). Pohjolan Rengastie nostaa saman reitin esiin osana laajempaa ulkoiluverkostoa ja kuvaa sinisiä merkintöjä sekä noin 19,9 kilometrin mittaa(2). Tulostettava reittikartta nimeää mm. Isovihan muistomerkin, Merimajan rannan, Perilahden, Veteraanimajan, Rajaniemen, Ruonan sillan, Vaaranlahden ja Pyhäluodon rannan, ja se varoittaa rantahiekan, kalliorantojen sekä Etelänkyläntien liikenteen vaatimasta varovaisuudesta(3). Reitti kulkee Pyhäjoella. Pohjois-Pohjanmaa ja englanninkielinen North Ostrobothnia mainitaan rinnakkain, jotta kaupunki- ja maakuntalinkit toimivat molemmilla kielillä. Yppärin päästä reitti kulkee kunnan kuvaaman mukaisesti palveluiden ja merimaiseman läpi. Ensimmäisen kilometrin tuntumassa Pörkän sataman laavu ja nuotiopaikka tarjoaa laavun ja nuotion satamaan; Elävisluodon reitti ja Viirretjärven reitti yhtyvät samaan verkostoon, jos haluat lyhyempiä lenkkejä tai yhteyttä Viirretjärvelle. Yppärin merimaja/ tanssilava sekä Merimajan ranta ja Merimajan uimaranta ovat rannalla uintiin ja taukoon. Yppärin urheilukenttä on hieman sisämaahan varhaiselta rantaosuudelta. Noin 6,8 kilometrin kohdalla kartan alusta Veteraanimaja varaustupa on varattava erätyyppinen kämppä lyhyellä sivureitillä Rajaniemen reitin lisäosa, Veteraanimaja, joka haarautuu pääreitistä. Myöhemmin Pyhäluodon Laavu ja Pyhäluodon ranta sijoittuvat Pyhäluotoon laavun ja uimarannan kanssa. Päätealue on Kielosaari ja Kielopuiston lähiliikuntapuisto. Kielosaaren lintutorni on lintujen seurantaan torni joen yllä; Kielopuiston kota on kota lähellä. Pyhäjoen kunnan Kielosaaren luontopolku -sivulla kuvataan erillinen 600 metrin luontolenkki leirintäalueelta pienine siltoineen ja pitkospuineen tornille ja nuotiopaikalle(5). Taipaleita käveli saman lyhyen lenkin ja kuvaa pitkospuita, siltoja ja torninäkymiä suoraan(4). Kielopuisto, Kielopuiston tenniskenttä, Pyhäjoen urheilukenttä, Pyhäjoen jäähalli ja Pyhäjoen liikuntahalli sijoittuvat samaan keskustan liikuntakimppaan pitkän patkan päätteeksi. Matkaa voi jatkaa yhdistämällä muita kunnan reittejä: Rautiperän lenkki ja Rautiperän lenkille siirtymä kohtaavat Kielopuiston lähellä; Saaren lenkki ja Tervon reitti tuovat lyhyitä lenkkejä urheilupuiston puolelta; Pyhäjoen penkkatiet ja Flatland Route -pyöräilyrengas koskettavat samaa aluetta jatkomatkoja varten(1). Kielosaaren luontopolku on erillinen lyhyt luontopolku, joka jakaa tornin ja kota(5).

Naavaparran polku on noin 2,6 kilometriä pitkä, melko tasainen pääty-päähän -yhteys Syötteen kansallispuistossa Annintuvan ja Syötteen luontokeskuksen välisellä alueella Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tältä osin laajoja kansallispuisto- ja vaellusalueita. Metsähallituksen Naavaparta-esite kuvaa sorapohjaista luontopolkua, joka sopii monen ikäisille, ja opastaulut kertovat Syötteen luonnosta—muun muassa pytho kolwensis -kovanikkarista, liito-oravasta sekä parta- ja hevosenjäsenjäkälistä(1). Laajemmasta reitistöstä ja siitä, miten polut on merkitty, Syöte.fi:n vaellussivu on käytännön lähtökohta(2). Talvella sama reitti on kansallispuiston virallisista lumikenkäreiteistä toinen: Scandinavian Outdoorin Syötteen talvijuttu kertoo, että reitin toinen puoli lanataan kelkalla ja lumikenkiä ei välttämättä tarvitse, ja että reitti vie Annintuvalle evästauolle(3). Käytännössä suunta voi olla jommasta kummasta päästä; alueen esittelyssä korostuvat tauko Annintuvalla ja palvelut luontokeskuksen nurkilla(2). Tuvan lähistöllä polku kulkee samaan käytävään kuin Ukk-ulkoilureitti, kun taas muut puiston polut on merkitty keltaisilla maalimerkeillä ja itse UKK-akseli sinisillä(2). Noin 2,4 kilometrin kohdalla reitti kulkee Syöte DiscGolfParkin kohdalla Erätien ja Pärjänjoentien risteyksessä. Luontokeskuksen päässä Syötteen luontokeskuksen laavu, Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue ovat samassa nipussa, joten kävely on helppo yhdistää karttaostoksiin ja infopalveluihin. Kuivakäymälät ovat Annintuvan tuntumassa—niitä ei tarvitse mainita erillisinä nähtävyyksinä. Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko varmistaisi nimenomaan tämän nimetyn polun, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Kivijärven luontotornin polku on noin 0,1 kilometrin mittainen lyhyt lenkki Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla. Se päättyy Kiivijärvi luontotorni -näköalatorniin Kivijärven rannalla. Kivijärvi on Natura 2000 -lintuvesi (SPA), jossa on ollut esimerkiksi noin sata paria muodostava naurulokkikolonia ja monipuolinen vesilintu- ja kahlaajalajisto; järvi on kuitenkin nykyisin pitkälle soistunut(2). Luontotornipolku kannattaa yhdistää Kivijärvenkankaan ulkoilupisteeseen: sama alue liittyy Pyhännän kunnan ylläpitämään valaistuun Kivijärvenkankaan retkilatuun ja valaistuun kuntorataan; liikuntatoimen taulukon mukaan Kivijärvenkankaan ladun pituus on 1–3 km ja valaistus on käytössä(1). Lumen kunnossapidon ajantasaiset tiedot löytyvät Pyhännän latutilannesivulta(3). Kivijärvenkangas laavu sijaitsee lähellä tornilenkkiä ja toimii taukopaikkana; kunnan tapahtumakalenteri kuvaa esimerkiksi ulkoilupäivää Kivijärvenkankaan laavun ympäristössä osoitteessa Arolankuja 7. Tarkemmat yhteystiedot ulkoilun palveluihin on koottu Pyhännän kunnan liikuntatoimen sivuille(1). Pyhäntä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Tornilla voi seurata lintuvesien elämää ja järvi–suo -maisemaa; pidempään liikuntaan sopivat rinnalla kulkevat Kivijärvenkankaan valaistu latu ja Kivijärvenkankaan valaistu kuntorata, jotka kulkevat tornialueen kautta.

Tämän lyhyen jokivarsi-osuuden virallinen esittely ja kansallinen ulkoiluluettelo löytyvät Luontoon.fi:n sivulta Halusen reitti lisäosa Kupuliskoski pohjoinen(1). Pyhäjoen kaupunki julkaisee laajemman retkeilyverkoston Pirttikoskella—mukaan lukien 9,9 kilometrin Halusen reitti ja 5 kilometrin Kupuliskosken reitti—tulostettavine karttapaketteineen(2)(3). Reitti sijaitsee Pyhäjoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Halusen reitin lisäosa Kupuliskoski pohjoinen on noin 0,1 kilometrin hyvin lyhyt lenkki Pyhäjoen varrella Kupuliskosken kohdalla. Se jatkaa Halusen päiväretkeilyverkostoa pohjoisrannalla, jotta voit liikkua pohjoisrannan kodan ja nuotiopaikan sekä jokivarren pidempien reittien välillä ilman että joudut kiertämään vain pitkiä silmukoita. Reitin varrella on Kupuliskosken pohjoisrannan kota, tulipaikka, käymälä pohjoispuolella ja muutaman kymmenen metrin päässä Kupuliskosken etelärannan kota, tulipaikka, käymälä eteläpuolella—kaksi päiväkäyttöön tarkoitettua kota-kohdetta, jotka kehystävät tämän kosken. Pirttikosken kyläkuvaus kertoo Kupuliskosjesta yhtenä suurimmista koskista tällä jokiosuudella, etelärannalla kosken kohdalla olevasta kodasta sekä rantateistä, jotka kytkevät kylän laajempiin pyöräily- ja ulkoiluverkostoihin(4). Sama jokivarsi on Kupuliskosken reitin, Vuotinperän reitin ja Pirttikosken reitin retkeilypuolella, kun taas Pirttikosken taidereitti, Oulainen-Pyhäjoki pyöräilyreitti ja Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti täydentävät verkostoa pyörällä; Pyhäjoen melontareitti kulkee melojille. Pyhäjoki on osa Pohjolan Rengastie -matkailukäytävää, joka nostaa kunnan esiin Pohjois-Pohjanmaan ulkoilukohteiden joukossa(5).

Kalettisuon retkeilyreitti on noin 5,7 kilometrin päästä päähän -yhteys Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, metsän ja suonreunan maisemissa Iijoen keskijuoksun tuntumassa. Paikalliset reittilistaukset, yhteystiedot ja sama kunnallinen ulkoiluverkosto löytyvät Pudasjärven kaupungin retkeilysivuilta(3). Suomen ympäristökeskus kuvaa laajempaa Natura 2000 -kokonaisuutta Sotkajärven, Helkalansuon ja Kalettomansuon ympärillä—Helkalansuo–Kalettisuo -aapasuojärvirakenteineen ja vahvoin lintuvesien arvoineen—joten kuljet reunalla yhdestä maakunnan tunnetuimmista sisämaan vesi- ja suomaisemista(1). Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys antaa ajo-ohjeita Sotkajärvelle ja kävely-yhteyden suuntaan Kalettomansuo Iijoen sillan tienoilta; moni yhdistää lyhyen kävelyn järven ja suon lintuharrastukseen(2). Iijoki.fi kertoo, että pääjuoksu kiertää 370 kilometriä Pohjois-Pohjanmaan halki ja että Pudasjärvi sijoittuu joen varteen, tuo esille soutamisen ja melonnan klassisena tapana tutustua laaksoon ja mainitsee Sotkajärven tunnetuimpana vesilintujen kosteikkona alueella—hyvä tausta, jos yhdistät patikoinnin kesäiseen päiväretkeen vedellä(4). Kartallamme jalan kulkeva reitti kohtaa lähes Iijoen vesiretkeilyreitti -melontareitin Iijoen uomassa, joten melojat ja patikoijat voivat suunnitella yhteiskuljetuksia tai yhdistelmäpäiviä samassa jokikäytävässä. Kohtele suon- ja järvireunaa lintuarkana keväällä ja varhaiskesällä ja noudata jokamiehen oikeuksia sekä ylläpitäjien ohjeita(1)(2)(3). Reittipysäkkitietomme mukaan linjalla ei ole laavuja tai -tupia, joten pakkaa sää- ja hyönteissuojavarusteet avosuon reunaan.

Kikarilammen talvireitti on Taivalkoskella, Pohjois-Pohjanmaalla, talvikauden monikäyttöreitti kävelijöille, lumikenkäilijöille ja läskipyöräilijöille. Meidän kartallamme reitti on noin 3,8 kilometriä yhtenä linjana Susirajan ja Ouluntien suuntaisessa käytävässä. Taivalkosken kunnan mukaan koko Kikarilammen talvikierros on noin 11 kilometriä: se kulkee edestakaisena valtatie 20:n yli ja jatkuu sen jälkeen rengasreittinä kauniissa harjumaisemassa(1). Visit Taivalkoski(2) kuvaa saman kokonaisuuden ja pyöristää Kikarilammen kierroksen noin 11 kilometriin lähtien Taivalvaaran hiihtokeskuksesta. Koirat ovat tervetulleita, kun ne pidetään kytkettyinä(1)(2). Talvireitit toteutetaan ja pidetään kunnossa kunnan ja talkoolaisten yhteistyönä(1). Ajantasainen pohjustus ja tien ylitykset kannattaa tarkistaa Taivalkosken karttapalvelusta(3). Taivalkoski sijaitsee Koillismaan eteläosassa; molemmille kunnan talvireiteille tyypillinen lähtöpiste on Taivalvaaran hiihtokeskus Mäkitien varrella(1)(2). Kartoitulla osuudella tulee vastaan Susiraja Sauna ja Susiraja Camp, Taivalkoski Finland alle puolen kilometrin sisällä lähdöstä—hyvä yhdistää saunaan tai leiriytymiseen. Kartan itäpäässä, noin 3,7 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä, reitti kulkee Tervas Frisbeegolfin ohi Ouluntiellä saman talviverkoston varrella, joka linkittyy Pikku Tervalammen laavuun ja muihin Taivalvaaran reitteihin. Kunnan kuvaaman koko Kikarilammen talvikierroksen varrella on kaksi laavua lyhyen sivun päässä: Pikku-Tervalammen laavu noin 1,8 kilometriä Taivalvaarasta ja Turvakonaluksen lintutornin laavu noin 1,6 kilometriä Taivalvaarasta; laavuilla on polttopuita ja ne sopivat perheille(1)(2). Pikku Tervalammen suuntaan johtavalla osuudella on enemmän korkeuseroja, lintutornille mentäessä reitti on tasaisempi(1)(2). Samasta verkostosta lähtee myös Siikavaaran talvireitti(1). Kesällä samoilla alueilla kulkee muun muassa Kikarilammenpolku, Pikkutervalammenpolku, Pahkakurun retkeilyreitti, Taivalvaaran valaisemattomat ladut ja pitkä Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräreitti, joten Kikarilammen talvireitti täydentää laajempaa Taivalvaaran ulkoilukokonaisuutta.

Tahvolanpolku on lyhyt, noin kilometrin mittainen kävelykierros Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla Oulujokilaakson Tervareitistön varrella. Muhoksen kunnan Halinsaari-sivulta saat ajantasaisimmat tiedot Halinsaaren laavusta, polttopuutoimituksista ja Pyhänsivuntien pysäköinnistä suhteessa laajempaan reitistöön(1). Reitti kulkee Muhoksella. Kierros kulkee samaa käytävää pitkin kuin pitkä Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos–Rokua -vaellusosuus, ja Halinsaaren laavu on lyhyen kävelyn päässä lähtöpisteestä—noin 140 metriä lähtöpisteestä—joten voit yhdistää nopean metsä- ja jokimaisemalenkin tauon laavulla ja nuotiolla. Kunnan Tervareitistö-esittely kertoo oranssipäisistä tervavenemerkinnöistä ja laakson kulttuurihistoriallisista opastauluista(2). Metsähallitus kuvaa valtakunnallista Muhos–Rokua -patikointiosuutta Luontoon.fi-sivulla, jos suunnittelet pidempiä pätkiä samassa verkossa(3). Jalkaisin-blogissa kuvataan Halinsaarelta joen vartta eteenpäin kulkevaa polkua: välillä kapeaa, välillä leveää, lyhyitä pitkospuita ja vaihtelevaa metsäpohjaa—hyvä käytännön kuva siitä, miltä jokiranta voi kesällä tuntua(4). Talvella sama maisema avautuu leveän Tervareitistön latuverkon kautta; kesäinen kävelyreitti ja talvinen latu ovat erilliset reittitiedot, mutta jakavat samoja paikkoja kuten Halinsaaren laavun. Pohjois-Pohjanmaa sopii lyhyeen pysähdykseen tai pidempään Tervareitistö-päivään Oulun ja Kajaanin väylältä.

Nasin reitti on merkitty päiväretkeilyreitti Pyhäjoella, Pohjois-Pohjanmaalla, kunnan joki- ja järviverkoston ulkoilualueella keskustaajaman itäpuolella. Pyhäjoen kunta luetteloi Nasin reitin nimetyistä retkeilyreiteistä, linkittää samaan nimeen Outdoor Activeen puhelimessa käytettäviä karttoja varten ja julkaisee koko paikallisen reitistön tulostettavat PDF-kartat(1)(3). Pohjolan Rengastie listaa reitin nimellä oranssin värisin merkinnöin ja kuvaa käytävää noin 14 kilometrin pituisena(2). Reitti on noin 11,9 kilometriä yhtenäisenä linjana; kunnalliset ja alueluettelot pyöristävät usein samaa linjaa noin 14 kilometriin mittaustavasta riippuen(1)(2). Reitti on pistoreitti, ei lenkki. Laajemmassa Pyhäjoen reitistössä se kohtaa useita muita merkittyjä polkuja: Halusen reitti yhdistää keskustan ja Oravisjärven ja kulkee Hourunkosken kota -kohteen kautta Hourunkosken kuohujen luona; Oravisjärven lenkki kiertää Oravisjärven ja kulkee Oravisjärven laavu, tulipaikka, käymälä -kohteen kautta rannalla; Liminkajärven reitti vie Liminkajärveä kohti ja kulkee Nikulan maja varaustupa -kohteen ohi, ja lyhyt jatke Liminkajärven reitti, lisä Nikulan kämppä palvelee varattavan kämpän aluetta. Pirttikosken reitti on tyypillinen solmukohta tässä verkossa—Pyhäjoen kunnan tulostettavassa kartastossa Pirttikoski yhdistää Halusen, Oravisjärven, Nasin ja Helaakosken reitit tieristeyksin, joten yhdistelmiä voi suunnitella samasta kartta­kokonaisuudesta(3). Retkipaikka esittelee Flatland Route -kierroksen yhteydessä Hourunkoskea ja Pyhäjoen penkkateitä osana laajempaa jokimaisemaa, jos haluat alueellista matkailukontekstia tämän kävelylinjan lisäksi(5). Visit Raahe tiivistää Pyhäjoen joen, peltojen ja rannikon ulkoilutarjontaa matkailijalle, joka suunnittelee laajempaa retkeä Raahen seudulle(4). Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa vaihtelevia retkeilymahdollisuuksia Perämeren rannikolta sisämaan järvimaisemiin.

Lihapyörteen esteetön reitti on hyvin lyhyt rengasreitti Hossan kansallispuistossa Somerjoen mutkassa, avomaisemassa jossa mänty ja virtavesi kantavat maiseman. Metsähallitus luokittelee reitin vaativaksi esteettömäksi reitiksi: pinta on tarkoitettu toimimaan myös sähköavusteisilla apuvälineillä, mutta kaltevuudet ja sää kannattaa aina tarkistaa Luontoon.fi:n kuvauksesta ennen lähtöä(1). Ajo-ohjeisiin, pysäköintiin ja keltaisiin reittimerkintöihin Visit Suomussalmen Lihapyörre-sivu on käytännöllinen kumppani(2). Reitin pituus on kartallamme noin 0,2 kilometriä. Pinta kuvataan selvästi kulkevaksi ja helppokulkuisaksi kivituhkalla päällystetyksi uraksi, ja reitti on merkitty keltaisin merkinnöin(2). Sähköpyörätuoli ja sähköskootteri mainitaan erikseen sopiviksi välineiksi, kun olosuhteet sallivat(2). Palvelut keskittyvät Lihapyörre laavun ympärille: esteetön avolaavu, tulentekopaikka ja esteetön kuivakäymälä — ota vessapaperi mukaan(1)(2). Laavun edessä on kalastukseen ja rantautumiseen sopiva esteetön laiturirakenne, josta näkee jokimaiseman(1)(2). Lihapyörre laituri ja Venelaituri Lihapyörre liittyvät samaan vesille siirtymisen kaistaleeseen, kun taas Lihapyörre pysäköintialue ja Lihapyörre linja-autopysäköintialue ovat hieman lähempänä tulotietä. Pysäköintipäissä on myös kuivakäymälät Lihapyörre p-paikan käymälä ja Lihapyörre laavu käymälä päiväretkeilijöille. Retkipaikan Hossa-juttusarja kertoo, miten Lihapyörre on yksi kansallispuiston uusista esteettömistä taukokohteista: tulentekopaikat on suunniteltu niin, että pyörätuolillakin pääsee nuotion ääreen, ja puuceet on uusittu esteettömiksi(3). Tältä joen mutkasta pääsee jatkamaan pidemmille reiteille: Värikallion kaarros vie päärunkoa kohti Värikallion kalliomaalauksia, Sininen saavutus on pitkä pyöräilyreitti, joka kulkee samaan solmukohtaan, Kokalmus - Laukkujärvi jatkuu Laukkujärven autiotuvan suuntaan, ja melontareitti JulmaÖlkky - Somer - Hossa vesiretkeilyreitti käyttää samoja laituripaikkoja vesitulolta. Luettelossa kohde on Kuusamo, ja maakunta on Pohjois-Pohjanmaa, vaikka Hossa kansallispuisto ulottuu usean kunnan alueelle. Kalastamiseen tarvitaan Hossan vesien luvat; Luontoon.fi mainitsee esimerkkinä Somerjoen harjuksen ja muita kaloja jokiosalla(1).

Välineva–Pienimäki patikointireitti on noin 11,5 kilometrin mittainen janareitti ilman lenkkiä Kärsämäellä, Välinevan ja Pienimäen suuntaan kulkevassa metsä- ja suoalueiden ulkoiluverkossa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Käytä Luontoon.fi:n tätä reittiä koskevaa sivua suunnitteluun: palvelu kokoaa valtakunnallisen ulkoilureittikuvauksen ja karttatason tälle nimelle(1). Visit Kärsämäki(2) esittelee kunnan ympärivuotisen laavu- ja kotaverkoston ja viittaa Sydänmaankylän luontopolkuihin, kelkka- ja maastopyöräily-yhteyksiin—samaan avomaastoon, jonka läpi tämän patikointilinjankin kulku osuu. Maisemaa taustoittavat Visit Kärsämäen Kärsämäki-info-sivut(3): kunta sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella, pinnanmuodot ovat loivaa lakeutta ja turvemaita on yli 60 prosenttia kunnan pinta-alasta; isompia soja ovat esimerkiksi Kärsämäenneva ja Lauttaneva. Pohjoisesta etelään kulkiessa Syvänojan laavu tulee vastaan noin kilometrin jälkeen—kuusivaltainen uoma-alue ja taukopaikka, jossa on laavu. Kuuden–seitsemän kilometrin kohdilla merkittyjen polkujen mukana on Ylikulun laavu, toinen laavu, jossa voi levähtää ennen jatkoa kohti Pienimäkeä. Kuivakäymälät kuuluvat yleensä näihin huollettuihin taukopaikkoihin; tarkista ajantasainen ylläpito virallisesta kuvauksesta, jos varusteet ovat retken kannalta kriittisiä. Samaa metsäkäytävää käyttävät myös Välineva - Pienimäki -maastopyöräilyreitti ja Välineva-Pienimäki -moottorikelkkaura, joten uran leveys ja sesonkiristi kannattaa ennakoida. Ylikulun laavulta voi sukeltaa Iso-Kärsämäenjärven polulle, noin viiden kilometrin kierrokseen Ison Kärsämäenjärven rannoille, tai jatkaa pidempiin kosteikkoyhteyksiin kuten Kivisaaren kosteikko - Iso-Kärsämäenjärven polku -kokonaisuuteen, jota kuvaillaan laajemmin muiden Luontoon.fi -sivujen kautta.

Viralliset tiedot, kansallispuiston säännöt ja ajankohtaiset palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Toraslammen kierros -reittisivulta(1). Metsähallituksen esite tiivistää maisemat: kuusikko, puronvarsien lehtolahteet, Toraslammen rannan yöpymisasetelma, Ahmavaara ja Ahmakallion näkötornin maisemat—reitti sopii useamman yön retkeen(2). Syöte.fi muistuttaa roskattomasta retkeilystä ja siitä, ettei Metsähallituksen tuvilla ole jätehuoltoa: mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa myös pois(3). Toraslammen kierros on Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, kartallamme noin 26 kilometriä, pääosin Syötteen kansallispuistossa. Reitti kulkee Toraslammen autiotuvan ja Toraslampi tulentekopaikan rantaan, pian Koiratupaan ja Koiraojan taukopaikkoihin, sitten Lomaoja laavulle ennen nousua Ahmakallion näkötornille. Noin 13 kilometrin kohdilla Ahmatupan alueella ovat autiotupa, vuokratupa saunoineen, kota, kaivo sekä polttopuu- ja kuivakäymäläalue; vuokratuvan käytöstä ja tarjolla olevista palveluista kannattaa lukea Ahmatupan omalta sivultamme. Ylpiätupa ja Välitupa tarjoavat taukopaikkoja eteläisemmällä kaarella ennen Annintupaa. Syötteen luontokeskuksen lähellä reitti kulkee Syöte DiscGolfParkin, Luontokeskus pysäköintialueen, Syötteen luontokeskuksen laavun ja Syötteen luontokeskuksen ohi—kätevä loppupäätös, jos haluat kahvilan, karttoja tai neuvontaa. Reitti on yhteydessä Ukk-ulkoilureitin eli UKK-reitin Syöte–Puolanka-väliin reitin alussa ja kiertää saman tupa- ja taukoverkoston kuin pitkä vaelluslinja. Talvisin Syötteen SM-ladut kulkevat luontokeskuksen liepeillä; tässä kuvataan merkitty kesäinen patikointikierros, ei niitä koneistettuja latuja. Maasto vaihtelee tasaisemmista osuista Toraslammen ja kävijäkeskuksen tuntumassa kivisempiin ja juurisempiin kinttupolkuihin Lomaojan ja Ahmavaaran välillä; huonolla säällä kartta tai GPS on tärkeä. Metsähallitus kuvaa kierrosta vahvana vaihtoehtona, kun haluat useamman yön vaarametsissä järvimaisemissa ja näköalojen äärellä(2). Hikinen reppu -blogin kesäinen kuvaus kierroksesta Toraslammen kautta täydentää käytännön kuvaa muun muassa hyttysistä helteellä, Lomaoja laavun kunnosta ja Ahmatupan ruuhkahuippuista silloin kun kausiluonteinen palvelupuoli on auki (heillä klo 9–15)(4).

Haapavesi on kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Korkattivuoren luontopolku on noin 1,5 kilometrin kävely metsässä ja kallioilla Haapaveden Korkatin ulkoilualueen liepeillä. Paikallisessa puheessa reitti tunnetaan usein Korkatin luontopolkuna. Visit Haapavesi kuvaa Korkattivuoren vanhan Oulun läänin läntisen osan korkeimmaksi kohoksi—käytännössä helposti tunnistettavaksi vaaramaisemaksi Haapavedellä—jonka huippu kohoaa 186,6 metriin merenpinnan yläpuolelle ja jonka korkeuserot suhteessa läheisiin nevoihin tekevät maisemasta tunnusomaisen(1). Haapaveden kaupunki pitää yllä erillistä luontopolku-PDFää karttoineen ja saapumisohjeineen, joka täydentää Visit Haapavesin retkeilyesittelyä (2). Kantatieltä 793 Kirkonkylältä Pulkkilan suuntaan ajellaan noin 10,7 kilometriä tieviitaan ”Korkatin polku”, josta metsätietä noin 800 metriä laavulle ja nuotiopaikalle; sieltä alkaa merkitty luontopolku Korkattivuorelle ja vanhan metsän suojelualueelle(1). Noin 1,1 kilometrin kohdalla polulla on Korkattivuoren laavu taukopaikkana nuotiopaikkoineen; omat polttopuut kannattaa pakata mukaan, sillä varasto ei ole taattu(2)(3)(4). Lue lisää laavusta omalta Korkattivuoren laavu -sivultamme. Laavalta polku nousee Korkattivuorelle sinisin nauhoin merkittynä, kivikkoisina rinnejaksoina, puisina portain ja pitkospuiden kera; Taipaleita tekee selväksi nousun ja vanhan metsän väliset kontrastit sekä pirunpellon reunavyöhykkeen ennen laskua takaisin metsätielle(3). Huipun tuntumassa on eväspöytä ja palovartiotornin alin taso kunnostettuna näkötelineeksi; itse torniin kiipeäminen ei ole tarkoituksenmukaista(1)(3)(4). Reitti on lyhyt mutta reliefiltään ja luontotyypeiltään monipuolinen länsipohjoiselle Pohjois-Pohjanmaalle. Taipaleita ja Täyttä elämää ehdottavat kierrokseen noin puolesta tunnista tuntiin valokuvatauoin(3)(4). Ajantasaisimmat kartat, huoltotiedotteet ja näköalatornin oheismateriaali kannattaa tarkistaa Haapaveden kaupungin retkeilysivujen PDF-kokoelmasta(2). Visit Haapavesi puolestaan kokoaa koordinaatit ja tieohjeet kantatieltä 793 selkeästi luettavaksi(1).

Julman Ölkyn polku on lyhyt, noin 2,3 kilometrin mittainen patikointiyhteys Julma-Ölkyn rotkojärven palvelupäässä Hossan kansallispuistossa. Kuusamo on lähin isompi kunta osoiterekisterissä, ja Pohjois-Pohjanmaa on maakunta. Ajantasaisimmat puiston ja Julma-Ölkyn palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi-sivuilta(1). Lähtö on järven vilkkaalta palvelupäältä lähellä Julma-Ölkyn esteetön melontalaituria ja Ala-Ölkky vetotaivasta. Julmaölkky linja-auto p-paikka ja Julma-Ölkyn lisäparkkipaikka tarjoavat tilaa autoille ja linja-autoille, ja Julmaölkyn käymälä -nimiset kuivakäymälät ovat parkkialueen tuntumassa. Muutaman sadan metrin sisällä tulee Ala-Ölkky tulentekopaikka nuotiopaikkoineen. Visit Suomussalmi kuvaa Ala-Ölkyn tulipaikan noin 300 metrin päässä Julma-Ölkyn pysäköinnistä etelään ja toteaa, että kuivakäymälät keskittyvät pääparkkialueen lähelle(2). Edempänä reitin varrella ovat Ala-Ölkyn laavu ja viereinen AlaÖlkky laavu käymälä. Loppupäässä kulkee Somerojoki hete - niminen somerolähde Somerojoella. Yhteys sopii pidempiin Julma-Ölkyn kierroksiin. Samasta pisteestä lähtevät myös vaativa Ölökyn ähkäsy -ympyrä (noin 10 km) ja lyhyempi Ölökyn ylitys -reitti, jossa kanjoni ylitetään riippusillalla ja jyrkät kiviset portaat ja teräksiset kierreportaat nousevat vastarannalle(2). Visit Suomussalmi vinkkaa myös yhdyspolusta Värikallion kalliopiirroksille Ala-Ölkyn kautta(2), mikä sopii yhteen Värikallion kaarros -reitin kanssa(3). Melojille osuu samaan nurkkaan JulmanÖlkyn vesiretkeilyreitti laitureineen ja vetotaivaineen. Retkipaikan artikkeli Julma-Ölkystä kertoo järvestä noin kolmen kilometrin pituisena rotkolammina, jyrkänteistä ja syvyyksistä sekä Pirunkirkosta ja itärannan kalliotaiteesta—hyvä tausta niille, jotka yhdistävät kävelyjä(4). Luontopolkumiehen Ölökyn ylitys -teksti samasta puiston ”palvelukeskuksesta” korostaa länsirannan kivikkoista pohjaa, tukevia jalkineita ja kesäkeskuksen vilskettä, mikä auttaa kuvittelemaan lyhyenkin rantayhteysosuuden luonnetta(5).

Vihaslahden lintutornin polku on noin 0,1 kilometrin silmukka Vihaslahden poukamassa Kalajoen Hiekkasärkkien rantavyöhykkeellä Pohjois-Pohjanmaalla. Luontoon.fi(1) kuvaa ympäristöä: Vihaslahti on dyynialueiden keskellä oleva merestä irtautunut poukama, jonka maankohoamisrannikon hiekkarannat ja rantaniityt elävät jatkuvassa muutoksessa; samannimiseltä taukopaikalta johtaa noin sadan metrin mittainen polku Vihaslahti lintutornille, ja tornista avautuu näkymä lahdelle ja niityille. Visit Kalajoki(2) kertoo, että alue kuuluu Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueeseen ja tarjoaa monille lintulajeille ruokailu- ja pesimäympäristöä, että kesällä laiduntavat lampaat tuovat eloa rantaniityille ja että matkailualueelta pääsee lankku- ja pengerpolkuja myöten jalan tai pyörällä (esimerkiksi likimain neljä kilometriä yhteen suuntaan Meriluontokeskukselta tai lyhyempi yhteys Tahkokorven suunnalta Ravintola Lohilaakson läheltä). Kalajoki on rantakaupunki; tarkista virallisilta sivuilta ajankohtaiset käyntivinkit. Luontopolkumies dokumentoi pidemmän Hiekkasärkät–Vihaslahti-lankkupolun kuvin ja lintuhavainnoilla Retkipaikassa(3)—hyvä lisäluku, jos yhdistät tähän lyhyeen tornilenkkiin pidemmän kävelyn. Maastossa polku kiertää Vihaslahti lintutornin, Vihaslahti tulentekopaikan ja Vihasniemen laavun kautta. Vihaslahti pysäköintipaikka, laavu ja Visit Kalajoki(2):n mainitsema opastuskatos muodostavat palveluklustereita lahden poukamassa; kuivakäymälä löytyy samasta kokonaisuudesta. Kiikarit tai kaukoputki auttavat seuraamaan vesilintuja ja kahlaajia ruovikoissa. Jos kaipaat pidempää kävelyä, Vihasniemen luontopolku ja Hiekkasärkkien rantareitti jatkavat rantaviivaa samalla niemellä.

Hannuksen laavun reitti on keskivaativa retkeilykierros Hailuodolla, Perämeren suurimmalla saarella. Luontoon.fi listaa saman kohteen palvelusivuna Hannuksenlammen laavun reitin(1). Hailuodon kunta julkaisee pituuksia, vaikeusastetta, merkintöjä ja sen, miten reitti liittyy laajempaan Marjaniemen reitistöön(2). Tallennetun reittiviivan mukaan tämä osuus on noin 3,5 km. Hailuodon kunnan mukaan koko Hannuksenlammen laavun reitti on noin 5,2 km ja kestää noin 1–1,5 tuntia; rengas voidaan aloittaa joko Marjaniemen majakan luota tai Ranta-Sumpun suunnasta(2). Samoilla sivuilla reitti on merkitty punaisin maalimerkinnöin puihin, ja kuvauksessa mainitaan pitkospuuosuudet, hiekka- ja kärrytiet sekä mäntymetsäpolut pienten korpilampien ohi(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen retkikuvaus täydentää maaston tuntua—kosteilla pätkillä pitkospuiden tapainen kulku, iso laavu Hannuksenlammella ja opastaulun reittikartta, sekä miten polku liittyy pidempään Marjaniemi–Pajuperä -kierrokseen ennen paluuta rannan suuntaan(4). Marjaniemen suunnasta noin kilometrin kävelyn jälkeen tulee Hannuksenlammen laavu: laavu nuotiopaikalla ja penkeillä sekä esteetön kuivakäymälä Hailuodon kunnan taukopaikkasivuilla(3). Laavut on tarkoitettu päiväkäyttöön, ei yöpymiseen; kunta kertoo, ettei taukopaikoilla enää jaeta polttopuita—ota omat puut mukaan, jos haluat käyttää nuotiopaikkoja(3). Laavu on kohdassa, jossa reitti kohtaa lyhyemmän Hannuksen lampi -reitin ja jakaa lähtölogiikan Marjaniemi–Sunikari–Pöllä -reitin kanssa, joka jatkuu pidempänä länsirannan kierroksena kohti Matikanniemen kotaa sekä Sunikarin ja Marjaniemen uimarantoja. Hailuoto Pohjois-Pohjanmaalla on dyynien, mäntymetsien ja jäkäläkankaiden kansallismaisema; pysy merkityillä urilla, sillä suuri osa reiteistä kulkee herkillä Natura 2000 -alueilla(2). Moottoriajoneuvoilla ei saa ajaa teiden ulkopuolella, eikä kunta ylläpidä reittejä eikä nuotiopaikkoja talvisin(2).

Hiking trail in Oulu

Viralliset reittitiedot ja luontokohde kansallispuistossa löytyvät Luontoon.fi:n Laukkujärven lenkki -sivulta(1). Visit Suomussalmi kokoaa ajoohjeet, parkkipaikat ja kunnan listaamat retkirakenteet reittiarkistoonsa(2). Laukkujärven lenkki on noin 9,8 kilometriä meidän kartalla yhtenä vaelluslinjana Hossan kansallispuistossa, pääosin Suomussalmen puolella, Laukkujärven autiotuvan seudulta Puukkojärven autiotuvalle. Talasjärven ja Puukkojärven rannat hallitsevat matkaa. Pohjois-Pohjanmaa kattaa sekä Kuusamon ja Rukan seudun portin pohjoiseen että etelämmän ajoreitin; Kuusamo on käytännöllinen tukikohta, jos haluaa yhdistää tämän päiväpatikan muuhun pohjoiseen ohjelmaan. Laukkujärven autiotuvan tulentekopaikan ja Laukkujärven autiotuvan luona jaetaan lähtötila Sininen saavutus -maastopyöräreitin kanssa. Noin 0,9 kilometrin kohdalla Umpi-Valkeinen pysäköintipaikka tarjoaa vaihtoehtoisen sisääntulon UmpiValkeinen tulentekopaikka nro 1:n, UmpiValkeinen tulentekopaikka nro 2:n, UmpiValkeinen tulentekopaikka nro 3:n ja UmpiValkeinen käymälän rykelmässä. Kattilalampi tulentekopaikka tulee harju–järvi -rytmissä kauemmas. Puolimatkaan tuntumassa on Puukkojärvi laavu ja Puukkojärvi laavu käymälä; Puukkojärvi autiotupa, Puukkojärvi autiotupa tulentekopaikka ja Puukkojärvi autiotupa käymälä muodostavat toisen päivä- ja yöpymisalueen järven rannalla. Hossalaislammit ja Invakäymälä Hossalaislammit, Hossalaislampi pysäköintipaikka, PieniHossalaislampi laituri ja Pieni-Hossalaislampi tulentekopaikka sopivat samaan kuvaan, jos käyttää Hossalaislammen parkkia. Suottavirta tulentekopaikka, Hakokosken laavu ja Hakokoski laavu käymälä jakavat nousuja kohti Suottajärveä, ja Suottajärvi tulentekopaikka ilmestyy loppupuolella ennen Puukkojärvi autiotupaa. Lähteet kuvaavat reittiä pääosin helppokulkuiseksi metsä- ja järviosuuksiksi, mutta myös jyrkempiä lyhyitä laskuja ja loppupuolen harjua voimakkaammalla korkeuserolla; merkinnät ovat sinisiä maalitäpliä(2)(3)(4). Matkalla Missä Milloinkin arvioi kierrokseen noin kolme tuntia ja suosittelee myötäpäivään kulkemista(3). Kävelystä ja elämästä mainitsee uudemman Laukunsalmen sillan Laukkujärven ja Talasjärven välillä, vanhan heinälato-ystävän polun varrella ja kesäiset hyttyset(4). Laukkujärvi autiotupa ja Puukkojärvi autiotupa -sivuiltamme löytyy tarkempaa tupatietoa.

Isokankaan kierros on noin 9,9 kilometrin päiväretkeilylenkki Oulun itäpuolen Sanginjoen–Kalimeen–Isokangas -alueella; reitti kulkee metsämaisemassa, avaraampien kangas- ja harjujaksojen vieressä sekä Isokankaanjärven rantavyöhykkeen tuntumassa(1). Pohjois-Pohjanmaa näyttäytyy täällä rannikkotasangon ja sisämaan metsäkäytävien yhdistelmänä, ja Oulu on autolla vain lyhyen siivun päässä, vaikka polulla tunnelma on jo erämaisempi. Metsähallitus kuvaa tämän kiertoreitin nimellä Isokankaan kierros Luontoon.fi-palvelussa(1). Oulun kaupungin Sanginjoen luonnonsuojelualueen esittelysivu auttaa hahmottamaan laajemman suojelukokonaisuuden ja kertoo alueen siirtymisestä Metsähallituksen hallintoon keväällä 2021(2). Retken luonne on päiväpoluksi monipuolinen: kuusi- ja mäntymetsää, paikoin pitkospuita märissä kohdissa, useita laavuja ja nuotiopaikkoja taukoja varten—ei tunturihuippuja, mutta selkeästi enemmän rakennetta kuin pienellä kuntopolulla. Kuvauksissa korostuvat vaihtelevat metsätilat ja järvimaisemat Asmonkorven kaltaisten vanhemman metsän pintojen ympärillä(3). Retkipaikka käy läpi Kalimeen–Isokangas -laavut käytännöllisesti ja kuvaa, miten Kalimeenkierros, Isokangas ja lyhyet linkit yhdistyvät pidemmiksi laavukiertoihin; tekstissä mainitaan myös Nuutinpalon pysäköinti Ylikiimingintiellä, jos haluat lähteä liikkeelle isomman tien varrelta(3). Oman karttamme etäisyyksillä: ensimmäisen kilometrin aikana olet jo Kalimeenkierros Tulipaikan ja Korpilampi Oulu -vuokratuvan kulmauksen tuntumassa—tyypillinen kohta varusteiden säätöön ja muiden retkeilijöiden kohtaamiseen vilkaisimpina viikonloppuina. Noin 2,8 kilometrin kohdalla Viehkon laavu on tiukasti reitin varrella; sen yhteydessä on kompostikuivakäymälä, joten päiväretkeilyyn töihin jää järkevä tauko ilman, että huusseja tarvitsee lukea nimellä esiin esittelemällä. Reitin puolivälin jälkeen Ahinmajan suunnalla kuljet Ahinmaja, vuokratupa, Ahinmajan laituri, Kalimeenkierros Laavu 2 - Oulu ja Isokankaanjärven P-paikka -parkkipaikan haarautuma; kuivakäymälät sijoittuvat näiden palvelupisteiden yhteyteen. Kalimenlammen laelle palautuessa laavu Kalimenlampi Oulu ja Kalimeen laavun käymälä ovat käytännössä samassa kilometrinurkassa—rauhallinen päätöstauko ennen Kalimeenkierrokseen yhdistämistä tai autoparkkille palaamista. Verkosto tietokannastamme: Kalimeenkierros jakaa pohjoispään nuotiopaikat, pidempi Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitti sitoo monia samoja laavuja yli 18 kilometrin yhteyslenkkiin, Riistapolku ja UUSI Korpilammen kierros tarjoavat lyhyet luontolenkit Korpilampi Oulun ympärillä, ja UUSI Isokankaan kierros kulkee osittain päällekkäin virallisesti hieman eri viivatun vaihtoehdon kanssa—hyödyllinen vertailu, jos vertailet GPX-tiedostoja ennen lähtöä(1). Alueella kulkee myös moottorikelkkareitti; kesäisen kävelijän kannattaa pysyä omilla merkinnöillään ja väistyä talvisessa moottoriliikenteessä asianmukaisesti(1). Kunnostuskeskustelu: Metsähallitus tiedotti kesän 2023 pitkospuiden uusimisesta ja tilapäisistä katkoista Isokankaan ja Korpilammen kierroksilla; samalla linjauksia siirrettiin Loppulan pysäköinnin kautta ja otettiin käyttöön uusia yhdyspolkuja Kalimeenkierrokseen(4). Kannattaa vahvistaa ajankohtainen reitti Luontoon.fi:n Sanginjoki -katsauksen kautta ennen retkeä(4). Sanginjoen luontokeskus Loppula luonnehtii Isokankaan retkeilypolun pituudeksi noin 10 kilometriä ja merkitsee reitin karttaansa punaisella—käytännön apu, kun luulet lukeneesi oikean silmukan maastossa(5). Retkipaikka täyttää tunnelmaa laavuittain—suojaa tuulelta, vedenhakua, yöpymisherkkyyttä—mutta ei korvaa virallista ohjetta(3). Aloita suunnittelu Luontoon.fista, ja lue tarvittaessa Oulun kaupungin Sanginjoki-ohje ennen lähtöä kaupungista(1)(2).

Soiperoisenpolku on noin 4,7 kilometrin mittainen merkitty retkeilyreitti Taivalkosken pohjoisosassa Pohjois-Pohjanmaalla, Soiperoisen luonnonsuojelualueella Syötteen kansallispuiston tuntumassa. Polku kulkee Soiperoisen ja Rääpysjärven välisellä kapealla harjulla ja vaihtelevassa kangasmetsässä. Virallinen reittikuvaus ja kohdetiedot löytyvät Luontoon.fi-sivulta Soiperoisenpolulle(1). Visit Taivalkoski kokoaa käytännön tiedot Soiperoisen palvelusivulleen: lähtöosoite Soiperoisentie 57-59, pdf-kartta ja muistutus siitä, että Soiperoisentie on suljettu liikenteeltä joulukuusta toukokuuhun(2). Reitin varrella tulevat vastaan muun muassa Soiperoisen päivätupa ja tulipaikka itärannan tuntumassa, länsipäässä Soiperoisen Keittokatos ja Soiperoisen tulipaikka, Rääpysjärven rannalla Rääpysjärvi polttopuusuoja/wc ja Rääpysjärvi laavu sekä loppupäässä Soiperoinen polttopuusuoja/wc ennen Soiperoisen P-aluetta. Kuivakäymälät ovat taukopaikkojen yhteydessä. Pysäköinti on käytettävissä Soiperoisen P-paikka, länsipää -paikalla ja Soiperoisen P-alueella; tarkemmat sijainnit löytyvät karttapohjistamme. Reitti on merkitty maastoon oranssein maalimerkein ja reittiopastein(2). Vaativuus on keskivaativa: korkeuseroja, juurakoita ja lyhyitä portaita järvestä toiseen(2). Harjulta avautuu näkymiä molempiin järviin; Visit Taivalkoski mainitsee muun muassa poroansoja ja vanhoja maankäyttöjälkiä kuten hiilen ja tervan valmistusta laajemmassa maisemassa(2). Taipaleita-blogin kävelykuvaus Soiperoisentieltä kuvaa oransseja suorakulmioita puissa, kahta pysäköintipäätä, portaita harjulle ja haarautumista Poromyhkyrän polulle harjun päällä(3). Tien päällä -matkablogin teksti korostaa Soiperoisen erityisen kirkasta vetä ja rauhallista tunnelmaa harju–metsä-vuorottelussa(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja erämaita Taivalkosken ympärillä. Taivalkoski sijaitsee neljän kansallispuiston keskellä Koillismaalla; Soiperoinen sopii päiväretkeksi Taivalkoskella tai Syötteen suuntaan ajettaessa. Tarkista Soiperoisentien avoinnaolo ennen lähtöä(2).

Ölkky kävelypolku on hyvin lyhyt, noin 0,3 kilometrin kävelyyhteys Ölkyn rannalla Taivalkosken Metsäkylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Polku palvelee kävijöitä, jotka tulevat Ölkyn jyrkkäreunaiselle metsälammelle kiipeilemään tai oleilemaan nuotiolla: reitti kulkee Ölkyn kalliokiipeilypaikan kautta, jossa järvirannalla on pultattuja sport- ja liidattavia perinteisiä linjoja(3), sekä Ölkky tulipaikan, Ölkyn tulipaikan ja Ölkky kuivakäymälän ohitse, joten lyhyeen retkeen voi yhdistää köysikiipeilyä, evästauon tai maiseman ihailun. Laajempaa reittivalikoimaa, välinevuokrausta ja seudun kansallispuistokontekstia kannattaa täydentää Taivalkosken kunnan luonto- ja retkeilysivuilta(1) sekä Visit Taivalkoski -sivuston luontojutuilta(2). Tarkemmat tiedot taukopaikoista ja kiipeilykohteesta löytyvät myös niiden omilta sivuiltamme. 27 Crags kuvaa kallion aurinkoiseksi järvirantakallioksi, jonka laella on vanha nuotiopaikka jota ei enää ylläpidetä, jalan lähestyttävksi seinämän juureen ja jonka seinämän ja veden väliin jää kapea tasaista rantaa varmistajalle; yhteisön kuvaus mainitsee paikoin murenevaa kiveä ja kypärän käytön vaikka irtonaiset kivet on putsattu reiteiltä(3). Tunnelmaltaan paikka sopii pieneen lampeen ja jyrkkään maisemaan. Vesistötietopalvelut kuvaavat Ölkyn avointa selkävesialuetta noin viiden hehtaarin kokoisena(4). Taivalkoski sijaitsee neljän kansallispuiston tuntumassa, mutta Ölkky on Metsäkylän paikallinen kohde eikä itse puiston ydinreitti.

Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja aapasoita, ja Utajärvi sijaitsee tällä alueella. Kirkaslammen polku on kartallamme noin 1,9 kilometrin yksisuuntainen päiväretki Olvassuon luonnonpuiston etelälaidalla. Utajärvi sopii käytännön tukikohdaksi, ja Utajärven kunta esittelee Kirkaslammen laavun ja lintutornin Marttisjärven seudun luontokohteiden joukossa(2). Metsähallitus hallinnoi aluetta; retkeilyajat, aluejaot ja ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa Olvassuon Luontoon.fi‑ohjeista(1). Kirkaslampi pysäköintipaikalta pääset heti lampaan ääreen. Kirkaslampi laituri kutsuu kesällä vilvoittelemaan, ja Kirkaslampi laavut sekä Kirkaslammen laavu - Utajärvi muodostavat tilavan päivä- ja yöpymispisteen; nuotion ja yöpymisen pelisäännöt löytyvät luonnonpuiston virallisilta sivuilta(1). Laavun läheisyydessä ovat kuivakäymälä ja liiteri, joten käytännön palvelut ovat lähellä ilman erillistä varustelistaa. Polku kulkee vaihtelevassa metsä- ja suovyöhykkeessä ja siirtyy pitkospuuosuute kohti Olvassuo lintutornia likimain 1,9 kilometrin päähän lähtöpäästä. Tornista avautuu näkymä kohti avointa aapasuota ja lintuharrastukseen sopivia olosuhteita selkeällä säällä. Opastetaulut valottavat ojitushistoriaa ja ennallistamistoimia kuten ojien tukkimista ja istutusmetsien käsittelyä. Retkipaikan Milla ja Jiri kuvasivat Kirkaslammen luontopolun noin 3,5 kilometrin retkenä, jonka voi käytännössä tehdä ympäri vuoden, mutta jossa syksyisellä käynnillä osa pitkospuista oli painunut niin märäksi, että eteneminen olisi vaatinut kahluuta(3). Säännöt ja kulkurajoitukset pitää aina varmistaa Luontoon.fi‑lähteestä(1). Suomenkielisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä, selvästi juuri tätä polkua esittelevää trail‑videota laajemman Olvassuo‑alueen sijaan.

Sammakkosuon luontopolku on noin 1,1 kilometrin mittainen yksisuuntainen pätkä Olvassuon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla: reitti yhdistää Sammakoinen lintutornin tienvarsikohdan ja Sammakoinen pysäköintipaikan. Metsähallitus pitää yllä virallista reittikuvausta ja palvelutietoja Luontoon.fi:ssä(1). Retkipaikkaan kirjoitetussa lähiretkisarjassa on vuosien varrelta valokuvia ja tunnelmaa lintutornin ja laavun ääreltä talvisin; teksti korostaa pitkosten helppoutta ja avosuon avaraa maisemaa(2). Taipaleita-blogi täydentää käytännön kuvaa syksyn patikasta: hyväkuntoisia pitkoksia, lyhyitä juurakoista luonnon polkua, syksyn retkellä keltaisia maalimerkkejä ja opasviittoja, tauluja suon synnystä sekä noin 200 metrin haarautuminen Sammakoisen päivätuvan luota lintutornille(3). Runko kannattaa ajatella edestakaisena kävelyreittinä. Alkupäässä kohoaa jo Sammakoinen lintutorni, katettu, kaiteilla varusteltu torni, josta näkyy Sammakkosuon aapasuota ja Resu-Sammakon suuntaan. Vajaan neljän sadan metrin päässä tornista luoksesi tulevat Sammakoisen päivätupa, Metsähallituksen 2021 valmistunut taukotupa, sekä tuvan tuntumassa oleva puuliiteri ja kuivakäymälä; kannattaa tutustua polttopuusääntöihin virallisilla sivuilla ja varoa tulen käyttöä kuivina kausina. Pitkospuita pitkin kulku jatkuu kohti Sammakoinen pysäköintipaikkaa. Monet autoilevat ensin pysäköintialueelle, kävelevät tornille ja tuvalle ja palaavat samaa reittiä, jolloin koko kävely on hieman yli kaksi kilometriä ja nousu pysyy vähäisenä. Tauluista saa koosteen suon synnystä ja osasta lintulajeja. Pudasjärvi on Koillismaan järvi- ja suomaisemavyöhykettä; Olvassuo on laaja suo-kokonaisuus, jossa oman askeleen säätely ja reitillä pysyminen ovat tärkeitä. Talvisin retkeilijät kertovat kulkevansa lumikengillä tai suksilla, kunhan ura pitää; Retkipaikka muistuttaa, ettei pysäköintikenttää aurata, jolloin auto jää usein Ruottisenharjun tien varteen, vaikka polulle menisi jälkiä(2). Tarkista Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta ajankohtaiset ohjeet ja mahdolliset huoltotiedotteet ennen lähtöä(1).

Vaihtoehtoiset lähtöpisteet, maastokuvaukset ja merkintöjen ulkonäkö löytyvät Pudasjärven kaupungin Kannonnousu-sivuilta(1). Yle uutisoi vuonna 2007 reitin valmistumisesta ja myöhemmästä opastuksen kehittämisestä julkisen rahoituksen kautta(2). Järjen äärellä – Pudasjärvellä kertoo, miten Hampusvaaran laavulle nouseva opastettu polku Hampushallin pihasta liittyy samaan pitkän matkan reittiin(3). Syöte-Kurenalus -retkeilyreitti on kartallamme yhtenä linjana noin 95,5 kilometriä. Sama reitti tunnetaan laajasti nimellä Kannonnousu: pitkä yhteys Pudasjärven keskustan ja Syötteen alueen Naamankajärven rannan välillä. Se ei ole suljettu rengas. Kunta kuvaa reittiä kulkevaksi Iijokivarren kulttuurimaisemissa Kurenalta ylöspäin ja myöhemmin kohti kuivempaa kangas- ja vaaramaastoa; suunta voi olla myös toinen. Vaihtoehtoisia lähtöpisteitä ovat muun muassa Hirvaskoski, Hampusvaara Iinattijärvellä, Oulu-Kuusamo-tien ylityspaikka, Pintamon Myllyvaara ja Petäjäkoski(1). Kaupungin laidalla Rajamaanrannan laavu ja Rantaraitin luontopolku sijoittuvat samaan jokivarteen kuin tämä vaelluslinja; Iijoen vesiretkeilyreitti kulkee pitkälti samaa laaksoa, jos haluat yhdistää kävelyä ja melontapäivän. Noin kahdentoista kilometrin jälkeen Pajulan rannan nuotiopaikka ja Pajulanrannan rantautumispaikka tarjoavat tauon ennen kuin reitti nousee Hirvaskosken suuntaan. Rumavaaran laavu ja Saukkolammen laavu sekä niiden järvikohteet tukevat vaativampaa päiväosuutta; Hampusvaaran laavu ja nuotiopaikka sopivat Iinattijärven kohdalle ennen Pintamon seutua. Pintamo-ojan laavu, Pintamon laavu ja Ruoanlaittopaikka auttavat pitkissä päivissä; Naamankajärven uimaranta vastaa kunnan kuvaamaa päätepistettä Syötteen puolella(1). Taimenmutkan autiotupa, Huuhkasen laavu ja Kaakkurinlammen laavu ja nuotiopaikka sijoittuvat loppumatkan metsäisiin osuuksiin. Kosteikkoja ylittää runsaasti pitkospuita(1). Reittimerkinnät ovat näkyviä: korkeuksiin kohoava juurakko ja oranssilla huomiovärillä maalatut merkinnät(1). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Naamankajärven rannalta on jatkoyhteydet muille Syötteen retkeilyreiteille(1).

Vitikkamäen luontopolku on noin 9,8 kilometriä pitkä yhtenäinen metsäulkoilureitti Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, reittimuodoltaan yhdensuuntainen kävely eikä rengas. Lähtöpään kuvaus liittyy Hiidenniemeen: Pyhäjärven kaupunki kertoo reitin alkavan Suezintie 680:ltä, julkaisee tulostettavan kartan(3) ja polun esittely-PDF-tiedoston(2) sekä antaa puhelin- ja sähköpostiyhteystiedot reittiä koskeviin kysymyksiin(1). Kaupunki kokoaa marjastuksen, sieniretken ja laajemman luonnossa liikkumisen samalle ulkoiluohjesivulle(4). Reitin varrella tulee Havukkakangas, tienvarsiparkki keskivaiheilla, jos haluat tehdä lyhyemmän edestakaisen autolta ilman koko välin kävelyä. Kylmänkolonlammen laavu puolestaan antaa tauon pikkujärven rannalla: varaa aikaa nuotiolla tai eväälle, jos palotilanne ja paikalliset säännöt sen sallivat. Maasto on tyypillistä pohjoistalvikestä metsää: juuria, pehmeää kangasta ja lyhyitä nousuja harjanteilla ilman suuria näköaloja. Ota kartta mukaan silloinkin, kun kaupunkimateriaali kuvaa merkittyä luontopolkua, koska puhelinverkko pätkii ja talviolosuhteet muuttavat jälkeä nopeasti(2)(3).

Kupson kutsu - Keidas on Kupsonvaaran pisin vaellusvaihtoehto Jaurakkajärven kylämaisemassa Pudasjärvellä, kaupungin kaakkoisosassa Syötteen retkeilyseudun kupeessa. Pudasjärven kaupunki kuvaa yhteisen kantatie 78:n parkkipaikan, kolme rengasvaihtoehtoa—Keidas noin 9,1 km, Lumous 5,6 km ja Elämys 4 km—sekä maksuttoman erämaasaunan ja vaaran näköalat(1). Meidän kartalla tämä osuus on noin 8,2 kilometriä pitkin samaa 1990-luvun lopulla rakennettua ja hoidettua verkostoa(2). Heti portin jälkeen tulee opastetta ja tervahauta, joka kertoo tervanpolton merkityksestä Pohjanmaalla ja Kainuussa(2)(3). Noin 1,4 kilometrin kohdalla avautuu Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu): suuri näköalalava pöytineen, rinteessä kota ja kuivakäymälä; Retkipaikan teksti kuvaa jyrkkää nousua, juuria ja avautuvaa näkymää Jaurakkajärvelle(2). Noin 2,5 kilometrin kohdalla Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu tarjoaa julkisen saunan puron varrella; kaupungin sivu korostaa, ettei vastaavaa palvelua näe jokaisella luontopolulla(1). Lohilammen laavu (Kupson kutsu) noin 6,9 kilometrin kohdalla on Lohilammen rannalla—teksti ja kuvat viittaavat tähän pitkän Keidas-renkaan taukokohtaan(1)(2). Maasto vaihtelee tasaista metsäpolkua jyrkempiin, juurikkaita ja kivisiä nousuja kohti Isojyrkkää; märillä lainehilla kulkee pitkoksia, joita uusittiin 2020–2021(2). Merkinnät ovat maalattuja puihin, ja kunnostuksen jälkeen niiden piti toimia kumpaan suuntaan tahansa(2). Out in the Nature suosittaa kesää, jotta tervakohteet näkyvät, kehuu painettuja karttoja parkkipaikalla ja viittaa Jaurakkajärven bussipysäkkiin(3). Samassa blogissa ehdotetaan Rumavaaraa jatkoretkiksi(3). Pudasjärvi on retkeilykaupunki Pohjois-Pohjanmaalla, ja alue sopii päiväretkeilyyn.

Lehmilammen, Suutarinkujan ja Rakennuskiven kautta kulkeva Kivenhakkaajan luontopolun lenkki on noin 2,4 km helppoa kävelyä Järvikylällä Nivalassa. Nivalan kaupunki esittelee reitin mahdollisuutena tutustua perinivalalaiseen luontoon ja samaan nimikkeeseen kuuluu myös muita polkuvariantteja, joita ylläpidetään lenkkeilyyn, polkujuoksuun ja patikointiin. Kartat, numeroidut lähtöpisteet ja käytännön säännöt—tuli vain taukopaikoilla, koirat hallintaan, puiden maltillinen käyttö ja naapurialueiden yksityismetsien kunnioitus—löytyvät Nivalan liikuntakeskus Uikon luontopolut -materiaalista(1). Visit Nivala ohjaa samaan polkuperheeseen ja vuorovaikutteiseen karttapalveluun, johon kootaan kaupungin liikunta- ja luontokohteita(4). Lenkin varrella Lehmilammen laavu on lammen rannalla lähellä kiertolinjaa ja luonteva taukopaikka. Noin puolen välin kohdilla polku kulkee lähimpänä Pyssymäen monikäyttöaluetta, jolloin Pyssymäen laavu ja Pyssymäen kuntoportaat jäävät lyhyen sivupyöräyksen päähän varsinaisesta renkaasta mutta liittyvät samaan verkostoon kuin Nivalan XCM-rata ja Pyssymäen valaistu kuntorata, jos haluat yhdistää laavun tai kuntoportaat päälenkkiin. Nakkauksentieltä kohti Lehmilammen laavua johtaa pitkospuuosuus; Nivala-lehti kuvasi keväällä 2021 Nakkaperäntien pysäköintialueelta lähtevää esteetöntä lähestymistä ja rapistuneiden pitkospuiden uusimista reitin siirtyessä kaupungin hallintaan(2). Kaupungin Pyssymäki-hankkeissa on nostettu esiin myös Kivenhakkaajan polun pitkospuukorjauksia; Yle kuvasi samaa investointikokonaisuutta uutisessaan Pyssymäen kehittämisestä(5) — viitteen arvo on ylläpidossa, ei niinkään reitin vaikeusasteessa. Kivenhakkaaja-nimen taustoista kiinnostuneelle Nivala-Seuran tilattava Työn polkuja -päivä yhdistää opastetun kierroksen Kivenhakkaajan luontopolulla ja evästauon laavulla paikalliseen louhos- ja teollisuushistoriaan; palvelu on ennalta varattaville ryhmille(3). Lyhyt Kivenhakkaajan luontopolku (Nakkauksentie-käkikivi-lehmilampi) jakaa saman Lehmilammen laavun ja pitkosyhteyden; Kivenhakkaajan luontopolku (Yhdysreittipolku enempi pyöräily käytössä) on lähistöllä oleva toinen samannimisen kokonaisuuden lenkki kartallamme. Nivala sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan järvi- ja peltoaukeilla. Tämä rengas sopii lyhyeksi luontopurkaukseksi taajaman laitamilla, ja päivää voi jatkaa vaikkapa Pyssymäen valaistu latu -osuudella tai muilla Pyssymäen reiteillä, jotka kiinnittyvät verkkoon. Pelkkää tätä noin 2,4 kilometrin lenkkiä seuraavaa YouTube-kuvaa ei löytynyt erillisellä haulla; luota kunnan karttaan ja maaston merkintöihin.

Kalajoki ja Pohjois-Pohjanmaa muodostavat tälle reitille tyypillisen harju- ja jokimaiseman. Siiponjoen luontopolku on noin 19 kilometriä pitkä retkeilyreitti. Polku kulkee mäntykankaiden, kivikkoosuuksien ja suoäyrästen kautta Siiponjoen varteen. Joki uurtelee hiekkamaastoa ja tekee mutkia jyrkkine rantatörmineen, jokivarsilla on paikoin reheviä lehtoja valoisan kangasalueen vastapainona. Visit Kalajoki kuvaa reitin ympärivuotisena patikointikohteena; osa reitistä soveltuu maastopyörällä tai läskipyörällä ajamiseen kokeneemmille, ja talvella Tapion Tuvalta voi hiihtää perinteisen ladulinja osuuden Särkijärven kodalle, kun lumiolosuhteet ja kunnossapito sen sallivat(1). Kalajoen kaupunki kokoaa ylläpidon ja reitistölistauksen Reitistöt-sivulleen(2). Siiponjoen Natura 2000 -alueen luontotyypit, uomamuutokset ja suojeluperusteet on koottu ymparisto.fi:n kohdekuvaukseen(3). Reitin varrella on useita taukopaikkoja, jotka kannattaa ottaa suunnitelmaan. Pleunan laavu sijaitsee lähellä joen vartta alkupään tuntumassa. Noin 4,6 kilometrin kohdalla Kourinkallion laavu tarjoaa toisen tauon kivisemmässä maastossa. Särkijärven kota on samassa kohdassa kuin lyhyempi Särkijärven kodan reitti, joten voit yhdistää reittejä tai tehdä lyhyemmän kodan kierroksen; lisätietoja löytyy Särkijärven kota ‑sivultamme. Valkianveden laavu sopii pidemmän päivämatkan tauoksi ennen kuin kulku kääntyy Hiekkasärkkien lomalueelle ja päättyy Tapiolandian maauimalan liepeille Matkailutielle; Hiekkasärkät rengasreitti kulkee lähellä ja muut lomapalvelut ovat tavoitettavissa. Kuivakäymälät ovat käytettävissä taukopaikkojen yhteydessä merkityllä reitillä. Jokirantaosuudesta ja Pleunan laavun evästauosta kertoo Reissuesan matkablogi esimerkiksi vanhoista männyistä, näköpenkistä, lähteestä ja korkeuseroista kanjonissa; teksti mainitsee myös lähtöpysäköinnin Kourinjärven seudulta(4). Ota helteellä riittävästi juomavettä ja varaudu hyttysiin suopätkissä; pitkospuiden pinta voi olla sateen jälkeen liukas.

Martimon retkeilyreitti on noin seitsemän kilometrin pituinen pistokulkua metsäpoluilla Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Sulkuista, käyttöehdoista ja koko Sanginjoen reitistöstä saat ajantasaisimmat tiedot Luontoon.fista(1) ja Oulun kaupungin luontosivuilta(2). Visit Oulu tiivistää Sanginjoen luontopuiston tunnelmaa: helppokulkuista päiväretkimaisemaa, vanhoja kuusikoita, korpien ja kuivien harjujen vaihtelua, suosittua kalastusjokivartta nuotiopaikkoineen ja monipuolista lintuhavainnointimahdollisuutta(3). Retkikirjoittaja Tapani Kunnas kuvaa Retkipaikkassa Kalimeen–Isokankaan aluetta, jossa märät kohdat on paikoitellen pitkostettu ja laavuja on useissa järvi- ja rantasolmuissa; kokonaisuuksia voi yhdistää päivälenkeiksi, joiden mitta jää selvästi alle kahdenkymmenen kilometrin(4). Loppulan retkiblogi nimeää Sanginjoen pääviitoitetut päiväreitit (Kalimenpolku, Isokankaan retkeilypolku, Sanginjoen riistapolku) ja kertoo Lemmenpolun suosituista jokivarren nuotiopaikoista(5). Suomen Luonto -juttu Sanginjoen talvimetsästä kuvaa merkittyjä polkuja, pitkospuita suon ylityksissä ja opastauluja sekä havainnollistaa, miten lumi tasoittaa maiseman(6). Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan monipuolisista ulkoilumaisemistaan. Tällä kävelyreitillä kannattaa sovittaa oma askel ja tauot vaihtelevan metsä- ja suomaiseman mukaan.

Lumous on noin 4,7 kilometrin patikka Kupsonvaaran rinteillä Jaurakkajärven rannalla Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa näkyy parhaiten vaaranlakipisteiltä; tällä reitillä horisontti avautuu laajasti yli Jaurakkajärven. Se kuuluu Kupson Kutsu -retkeilyreitistöön yhdessä Elämyksen ja Keitaan kanssa: kolme merkittyä päiväretkivaihtoehtoa samalta kantatie 78:n varrelta, joilla yhdistyvät vaarametsä, tervahaudan historia, taukopaikat ja näköalat. Pudasjärven kaupunki kokoaa viralliset pituusluokat (noin 4 km, 5,6 km ja 9,1 km) ja käytännön vinkit Kupson kutsu -sivuilleen(1). Luontoon.fi(2) julkaisee oman reittisivun nimellä Kupson Kutsu – Lumous. Reitin varrella tulee oletuksena Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) pöytäryhmineen ja laajoine näkymine Jaurakkajärvelle ja kauemmas, sekä noin kilometrin päässä Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu -kokonaisuus saunoineen, laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Jos jatkaa Keitaaseen, Lohilammen laavu (Kupson kutsu) odottaa Lohilammen rannalla pidemmän lenkin päätepisteenä. Korpisen kyläseura esittelee samaa kolmikkoa ja somelinkkejä kävijöille. Retkipaikka kuvaa vastapäivään kuljettua Lumousta: nousu jyrkkenee, juurakko ja kivet vaativat tukevat kengät, pitkospuut kaipasivat vaihtoa märän kesän jälkeen ja puihin maalatut viitat palvelivat aiemmin lähinnä myötäpäivään ennen kuin kunnostukset tähtäsivät molempiin suuntiin(3). Out in the Nature nostaa esiin ilmaiset kartat parkkipaikalla, tervanpolton tarinan ja sen, että opasteiden kilometrimäärät eivät aina vastaa eri silmukoiden yhdistelyä(4). Iijokiseutu kertoo reitistön synnystä Jaurakkajärven kehittämishankkeessa 1990-luvun lopulla, yhteisöhuollosta, kevään ja syksyn leppoisista käyntiajoista ja Keitaan Hiljaisuuden meri -osuudesta osana kokonaisuutta(5). Retki vaatii nousukuntoa ja pitävät kengät; näköalapisteellä kannattaa varata tuulisuoja ja myöhäiskesällä marja-astia.

Akionlahden lintulenkki on noin 3,1 km:n reitti Akionsaarella. Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ja Varjakka on yksi kaupungin suosituimmista luontokohteista, reilun 20 km:n ajomatkan päässä keskustasta. Polku kiertää saaren ympäri kuusivaltaisessa metsässä noin tunnin kävelyssä. Oulun kaupunki ylläpitää ajantasaisia tietoja alueesta Akionsaari ja Varjakka -sivullaan(1). Reitin päänähtävyys on Akionlahden lintutorni saaren etelärannalla. Noin 2,5 km:n kohdalla pääpolusta erkanee merkitty sivupolku tornille, josta avautuvat avarat näkymät suojellulle Akionlahdelle. Akionlahti on 263 hehtaarin Natura 2000 -suojelualue — maankohoamisen myötä noin 400 vuotta sitten syntynyt kluuvijärvi, jonka suurin syvyys on vain 1,3 metriä. Alueella pesii yli 50 lintuvesilajeille ominaista lajia. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan arvokkaista kosteikkoalueen linnustoistaan, ja Akionlahti on niistä kansainvälisesti merkittävin: kevätmuutolla rantalietteillä voi levähtää yli 2 000 kahlaajaa ja syysmuutolla yli 2 000 vesilintua samanaikaisesti. Tornin lähellä on infotauluja alueen linnustosta. Reitin alussa, noin 0,28 km:n kohdalla, on Akionlahden tulentekopaikka pääpolun välittömässä läheisyydessä. Oulun kaupunki ei toimita polttopuita Akionlahdelle — tuo omat mukanasi(1). Noin 0,9 km:n kohdalla saaren pohjoislaidalla on Akionlahden laavu, josta avautuu näkymiä Varjakan saaren suuntaan. Laavu on tunnettu mukavana levähdyspaikkana rauhallisella vesimaisemalla. Lenkkin loppupuolella reitin lähellä on Varjakan uimapaikka, jossa on laituri, pukuhuoneet ja käymälä. Varjakan saaressa on Varjakan saaren tulentekopaikka, joka on erityisesti kevättalvisin suosittu ulkoilupaikka. Kesäisin saareen pääsee Varjakan vierasvenesatamasta omalla veneellä tai perinteisellä kapulalossilla. Varjakan saaren vanhat saharakennukset ovat muistutus alueen teollisesta historiasta — parhaimmillaan 1900-luvun alussa saha työllisti noin 700 henkilöä(3). Polku on merkitty maastoon valkoispäisillä tolpilla. Maasto on pääosin tasaista, paikoin juurakkoista. Taipaleita.com kuvaa lenkkiä leppoisaksi metsäkierteeksi täynnä linnunsirkutusta, vaikka linnut itsessään pysyvät poissa näkyviltä(2). Pysäköintialueen takana polku jatkuu mantereen puolelle, suojellulle merimerkkimännylle ja Varjakan kartanon alueelle.

Laivavaaran muinaispolku on noin 5,7 kilometrin merkitty lenkki metsissä ja hakkuuaukkeilla Laivan kaivosalueen liepeillä Saloisten seudulla Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla; reitti tutustuttaa Pirttivaaran jätinkirkkoon, keskuskuopallisiin röykkiöihin, tervahautoihin ja asuinpainanteisiin ja palaa metsäteitä ja Laivavaaran tupaa myöten. Raahen kaupunki luokittelee osuuden kyläyhdistysten hoidossa olevaan laajempaan muinaispolkureitistöön ja ohjaa Liikkuva Raahe -sivuiltaan projektin Facebook-sivulle tarkempia päivityksiä varten (1). Samat sivut muistuttavat roskattomasta retkeilystä ja siitä, ettei kaupungin laavuille yleensä tuoda puita valmiiksi, joten Laivavaaran tupaa varten kannattaa varata oma polttopuu, ellei paikallisia ohjeita ole tarkistanut (1). Taipaleita kuvaa keltaisia tolppia ja puissa sekä kivissä olevia maalimerkintöjä, kesällä lisättyjä keltaisia nauhoja, QR-opastauluja muinaiskohteiden kohdalla ja noin puolitoista tuntia varsinaisella Pirttivaaran kierroksella, kun ensin ajaa metsätietä lähtöpisteen viitoille; kasvillisuus voi peittää merkkejä, joten nilkkaa tukevat kengät ovat paikallaan (3). Reitin alusta noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Laivavaaran tupa, jota blogi kuvaa pieneksi majaksi petauspaikoineen ja pöydällä (3). Ennen ajoa kannattaa avata Raahen kaupungin ulkoilu- ja retkeilykartta (2). Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa Raahe sijaitsee.

Pahkakurun retkeilyreitti on noin 28 kilometrin mittainen vaelluslenkki Taivalkoskella, Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, ja tällä lenkillä yhdistyvät Iijoen varren maisemat sekä kumpuileva kangas. Reitti kiertää mänty-kuusimetsissä, kulkee Iijoen rantaa ja pienempiä vesiä pitkin ja leikkaa Pahkakurun — rotkomuodostelman, jossa puro virtaa jyrkkien kallioseinämien välissä. Lenkki sopii monelle koko päivän tai kahden päivän retkeksi, ja varrella on useita laavuja. Ajantasaiset tiedot opasteista, autolla lähestymisestä ja mahdollisuudesta lähteä liikkeelle keskustasta löytyvät Visit Taivalkosken Pahkakuru-sivulta(1). Taivalkosken kunnan luonto- ja retkeilysivuilta(2) reitti nousee esiin osana Taivalkoski–Pahkakuru–Atsinki -kokonaisuutta. Retkipaikan Anu Suomalaisen teksti kuvaa kurun reunaa konkreettisesti: korkeat pudotukset ilman kaiteita ja jyrkkä polku kurun pohjalle — hyödyllinen ennen retkeä, jos mukana on lapsia tai koirja tai haluat arvioida jyrkkyyttä(3). Lenkin varrella Atsingin laavu on käytännössä lähtöhetken tuntumassa. Noin viiden kilometrin kohdalla tulee Porraslammen laavu tyynen lammen rannalla; kirjoittajat mainitsevat sen retkeilyn näkökulmasta yöpymispaikkana ja yhteytenä merkittyä reittiä pitkin kohti Syötteen suuntaa. Noin kuuden kilometrin kohdalla Pahkakurun laavu sijaitsee rotkon reunalla laavun, puukatoksen ja kuivakäymälän kanssa; teksti muistuttaa pysymään erossa epävakaasta reunasta laavun luona. Puolen lenkin paikkeilla reitti kulkee Susiraja Saunan, Susiraja Camp, Taivalkoski Finland -leirialueen ja Tervas Frisbeegolfin läheltä. Pikku Tervalammen laavu tarjoaa tauon ennen nousua Taivalvaaran suuntaan. Noin 16 kilometrin kohdalla Turvakonalustan laavu ja Lintutorni (Taivalvaaran luontopolku) osuvat samaan ristikkäiseen kohtaan polulla. Ohtaojan laavu, reilusti yli 20 kilometrin kohdalla, on myöhäisen lenkin taukopaikka ennen paluuta lähtöalueelle. Reitti limittyy alueen muihin ulkolinjoihin: Pitämävaara - Taivalvaara reitti kulkee samassa verkossa, Taivalvaaran luontopolku vie lintutornin luota lyhyempiin luontokävelyihin, ja ladut sekä kesäiset pyöräilylinjat käyttävät lähellä olevia uria — hyödyllistä, jos haluat lyhentää päivää tai tehdä sivulenkin. Jälki.fi:n käyttäjäkuvaukset painottavat maastopyöräilyä ja mainitsevat oranssit merkinnät varsinaisella Pahkakurun retkeilylinjalla sekä siniset lähestymismerkinnät melontakeskuksen suunnalta lintutornille; maasto on paikoin vaativaa ja pyöräilyyn voi liittyä rajoituksia(5). Kävijänä on hyvä varautua kohtaamaan pyöräilijöitä yhteisillä metsäurilla. Taivalkoski sijaitsee neljän kansallispuiston keskellä, ja tämä reitti yhdistää kangasmaaston, joen varren maisemat ja Pahkakurun jylhän rotkon.

Iso-Syötteen retkeilyalueen kartat, säännöt ja taukopaikat löytyvät Luontoon.fi:n Iso-Syötteen retkeilyalue -sivulta(1). Visit Syöte kokoaa majoituksen, tapahtumat ja sesonkivinkit laajemmalle Syötteen loma-alueelle(2). Iso-Syötteen maastopyöräilysivut kuvaavat laajaa, Metsähallituksen ylläpitämää reittiverkostoa; ajantasaiset reittikuvaukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(3). Paikallislehti kertoi Kettutuvan siirrosta alkuvuonna 2023 entisen Ketun kevennyksen eli nykyisen Harjujen kierros -linjan varteen, jotta pyöräilijöille ja muille ulkoilijoille olisi parempi taukopaikka(4). Nimi Ketunlenkki SUUNNITTEILLA kertoo, että tämä kävelyosuus on lähdeaineistossa vielä suunnitteilla; merkintöjä ja lopullista nimeä kannattaa varmistaa Luontoon.fi:stä ennen retkeä(1). Tämä ei ole Kurikan Luontoreitti Ketunlenkki eikä Repoveden tunnettu Ketunlenkki – ne ovat eri puolilla Suomea. Kartallamme kävely on noin 4,8 kilometriä eikä muodosta suljettua rengasta. Reitti kulkee Luppoveden ulkoilualueen ja Iso-Syötteen palveluiden tuntumassa: Luppoveden uimaranta Syötetiellä, Syötteen Luppopark, Luppoveden nuotiopaikka ja kato kota- ja nuotiopaikkana sekä Iso-Syöten hiihtokeskus samassa solmukohdassa. Matkan varrella Kettutupa päivätupa ja Kettutupa tarjoavat tauon metsäisessä maastossa; Kettupa liiteri/käymälä täydentää taukopaikan palveluja. Sama käytävä liittyy laajempiin Syötteen verkostoihin: Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräreittiin, Maisemareittiin, UKK-ulkoilureitin Syöte–Puolanka -osuuteen ja tietokannassamme myös Ketunlenkki SUUNNITTEILLA -nimiseen maastopyörälinjaan. Jos suunnittelet pidempää päivää, lue näiden reittien sivut ja Luontoon.fi:n pyöräilymateriaali; esimerkiksi noin 25 kilometrin Harjujen kierros on eri mittainen rengas kuin tämä lyhyt kävelyosuus(3). Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan laajoista erä- ja ulkoilumaisemista; Pudasjärvi on osa tätä seutua. Maisema yhdistää metsää ja tunturiluontoa.

Elavisluodon reitti, lisäreitti Pörkän hamina on hyvin lyhyt merkitty lenkki Yppärin kyläsatamassa Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 0,2 kilometriä ja se muodostaa pienen silmukan Pörkän satama-alueella. Luontoon.fi pitää tätä osuutta omana reittikorttinaan samassa kunnassa kulkevan Elävisluodon reitin rinnalla(1). Outdoor Active -linkit, tulostettavat kartat ja reittinimi kunnan listauksessa löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilysivuilta(2); tulostettava reittikartta kokoaa kaikki nimet yhteen(4). Pyhäjoki sijaitsee Perämeren rannikolla. Tämä satamalenkki on tarkoitettu lisäksi Elävisluodon reitille: Pörkän sataman laavu ja nuotiopaikka tulee vastaan noin 0,2 kilometrin päässä merkittyä reittiä pitkin lenkin alusta. Pyhäjoen kunnan matkailijasisällöt kuvaavat laajemmin Yppärin rantoja ja Elävisluodon miljöötä: yli 200 metriä leveä hiekkaranta kyläsataman vieressä Pörkäntie 110:lla soveltuu kaikenikäisille, ja satamaan valmistui lintutorni vuonna 2024(3). Elävisluoto on kallioranta-alue, joka sopii surffareille myös talvella jäätöntä merivettä myöten, ja alueella on kalasatama(3). Pääreitin Elävisluodon reitin, lähellä kulkevan Rajaniemen reitin sekä Yppärin kuntoradan ja Yppärin ladun kanssa, jotka myös sivuavat sataman palveluja, tästä syntyy kevyt merenrantapysähdys tauolle, nuotiolle tai uinnille lämpimänä päivänä.

Kalastajien polku Päähkänä on noin kilometrin mittainen pistokkeinen jalkapolku Venäänniemen tienoilla Kuusamossa Kitkajoen kalastus- ja melontakäytävällä. Aloita Kuusamon kaupungin kesäreittien kokonaiskuvasta, jotta näet miten alue liittyy laajempaan vaellus- ja vesireittitarjontaan Pohjois-Pohjanmaalla(1), ja tarkista päivämäärät, leiriytyminen, pääsy ja säännöt Luontoon.fi:n Oulangan kansallispuiston sivuilta—Metsähallitus vastaa suojelulla olevasta jokimaisemasta, jossa kävelet(2). Polku palvelee lyhyttä jalan kulkua joelle: kalastajien ja melkojien käyttämien taukopaikkojen ja laavujen välillä. Noin 650 metrin kohdalla tulet Pähkänän laavulle; kuivakäymälät sijoittuvat vähän kauemmas samaan palveluryhmittymään suuntaa Ylikotaa. Pääteosassa Ylikota, Ylikodan tulentekopaikka ja Ylikota käymälä täydentävät Venäänniemen palveluryhmää noin kilometrin kohdalla, ja Vennäänmutkan laavu sekä Vennäänmutka istuinkehikko tulevat vastaan jokea myötäillen siellä, missä reittimme yhdistyy Kitkajoen koskimelontareittiin eli Kitkajoen koskimelontaan—kätevä kohtaamaan meloja tai kulkemaan kävelyn ja melonnin välillä. Kuusamon Koskimelojien Kitkajoki-artikkeli sijoittaa Harrisuvannon ja Päähkänäkallion alapuolen jokiosuuden Oulangan kansallispuistoon ja kuvaa alajuoksun vaativuuden koskiluokituksen kautta, mikä ei suoraan kuvaa tämän lyhyen polun vaikeutta(4). Jos aiot kalastaa, Kitkajoen alajuoksulla tarvitaan erilliset viehe- ja heittokalastusluvat sekä valtion kalastonhoitomaksu; kalastuskohteiden kuvausten mukaan joella on useita laavuja ja tulipaikkoja(3). Kuusamo on kotikaupunki. Pohjois-Pohjanmaa on laajempi maakunta.

Reittikuvaukset, kartat ja laajempi Sanginjoen reittiperhe löytyvät Luontoon.fi-sivustolta, jota Metsähallitus pitää ajan tasalla(1). Visit Finlandin Sanginjoki-esittely kertoo, millaisessa kuusikko–soi–harjumaastossa kuljetaan, muistuttaa luonnonsuojelualueen säännöistä ja toistaa, että kohdetta hoitaa Metsähallitus(2). Retkipaikan artikkeli Kalimeen–Isokkaiden laavuista nimeää päämetsätiet, Ylikiimingintien varren Nuutinpalon pysäköinnin ja sen, miksi pitkospuut nousevat esiin kosteissa kohdissa tällä harju–suovyöhykkeellä(3). Taipaleita-blogissa kuvattu Loppulan lähtöretki koskee Korpilammen kierrosta, mutta teksti näyttää miten opastaulusta jatkuu pidemmät Isokangas-vaihtoehdot, miksi pitkospuut saattavat muuttua liukkaiksi syksyn pakkasilloilla ja ettei Sanginjoen ulkoilureittejä koneellisesti talvikunnossapidetä, vaikka pääpysäköinti aurataan(4). Reitin pituus on noin 8,3 kilometria. Pohjois-Pohjanmaa näkyy tässä yhdistelmänä kuivaa harjukangasta ja avosuota; reitti kulkee Oulussa Kalimeen–Isokkaiden retkeilyvyöhykkeellä, noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään. Alkupäässä ohitat Korpilampi Oulun ja Korpilammen kompostikäymälän kuivakäymäläparin vajaan kilometrin jälkeen—selkeät tunnusmaalit, jos liität matkaan Korpilammen kierroksen tai Riistapolun. Noin kolmen kuulumissa Viehkon laavu ja Viehkon kompostikäymälä kutsuvat tauolle ennen avoimempiin suomaisemiin väljäävää osuutta. Isokankaanjärven länsiranta on palvelujen tihein kohta: Isokankaanjärven P-paikka osuu ajoneuvoille suoraan viitoitetun osuuden viereen, Kalimeenkierros Laavu 2 odottaa saman pituusasteikon varrella ja Isokankaanjärven käymälä palvelee parkkipaikan käyttäjiä. Rannan tuntumassa ovat myös Ahinmaja, vuokratupa, Ahinmajan laituri ja Polttopuusuoja-kuivakäymälä, Ahinmaja—vuokra- ja laituritiedot kannattaa tarkistaa meidän Ahinmaja-sivulta, jos suunnittelet pidempää pysähdystä. Päivää voi jatkaa liitoksilla Isokangas-Kalimeenlampi retkeilyreitin, Isokankaan kierroksen, UUSI Korpilammen kierroksen, Riistapolun ja Luontoon.fi:ssä oman reittikorttinsa saavan Kalimeenkierroksen suuntaan(5). Visit Finland luonnehtii reittialustaa helppona ja vaille jyrkkiä seinämiä, vaikka juurakoita ja kiviä tulee edelleen polun pintaan(2). Taipaleita muistuttaa, että pitkospuut voivat yllättää liukkaudella säärintamoiden vaihdellessa(4).

Hahtikarin luontopolku on lyhyt metsälenkki Limingassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Liminganlahden maisemavyöhykkeen reunalla. Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä. Karttoihin, lähialueen ulkoilupalveluihin ja kunnan kävely- ja pyöräilyvaihtoehtoihin kannattaa tutustua Limingan kunnan luonto- ja retkeilykohteet -sivuilla(1). Hahtikarin metsä sijaitsee kansainvälisesti merkittävän Liminganlahden lintukosteikon tuntumassa; Liminganlahden koulu ja Limingan lukio keräävät varoja Luonnonperintösäätiön kanssa Hahtikarin “lukumetsä” -alueen suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden sekä nuorten lukemisen tukemiseen(2). Rantalakeus uutisoi, kun kunta päätti myydä noin neljän hehtaarin määräalan Hahtikarista tähän suojeluhankeeseen(3). PPLY:n Liminganlahden linturetkiopas kuvaa lahden elinympäristöjä ja vinkkaa, mihin lintuharrastajat keskittyvät—hyvä tausta, jos yhdistät lyhyen kävelyn laajempaan lahden retkeilyyn(4). Kierros lähtee Hahtikarin puolikodan vierestä; puolikodalla voi pitää tauon sääsuojassa ja nuotiolla olosuhteiden salliessa. Polku kiertää sekametsää, joka edustaa tyypillistä liminkalaista rantatasankoa. Talvella Meriladun mannerhaaha Kirkonkylä–Liminkajokisuu -latu kulkee saman kota-alueen kautta, joten hiihtäjät ja lumikengillä kulkevat voivat kohdata samoja taukopaikkoja; tämä sivu kuvaa kesäaikaista kävelykierrosta. Limingan moottorikelkkaura on laajempi kelkkareittiverkosto kunnassa—pysy tässä jalkaisin kulkevalla luontopolulla, ellet käytä erikseen merkittyjä kelkkareittejä. Liminka sijaitsee Liminganlahden rannalla. Pohjois-Pohjanmaa yhdistää kylän Liminganlahden luontokeskukseen ja pidempiin ulkoiluverkostoihin.

Varvin luontopolku on noin 5,7 kilometrin helppo merenrantalenkki Varvin kaupunginosassa noin kilometrin päässä Raahen keskustasta Pohjois-Pohjanmaalla. Viralliset käyntitiedot ja kunnan esittämä rantareitin mitta löytyvät Raahen kaupungin Varvin luontopolku -sivulta(1). Visit Raahe tiivistää Varvin uimarannan palvelut ja käytännöt samalle alueelle(2). Varvin uimaranta, Varvin tulentekopaikka ja Pooki-kota tulevat vastaan heti lenkin alussa; Taipaleita kuvaa kodan valmistumista vapaaehtoisvoimin 2010 ja sen isoa istumakapasiteettia(3). Reitti kulkee Perämeren rantaa pitkin leikkipuiston ja ulkoliikuntavälineiden ohi Purjehtijankadun kulmilla, kiertää Raahen Ratsastuskoulun kentän entisen Pirttiniemen sahan miljöössä ja jatkuu veneilijöiden rantautumispaikkoihin, kuten Koninpään Rantautumispaikkaan ja Lapaluoto - Rantautumispaikkaan. Opastaulut kertovat Raahen Veneveistämöstä ja viimeisestä vesillelasketusta kaljaasista Tiirasta 1921 sekä sahasta, joka työllisti parhaimmillaan satoja ihmisiä(3). Maivaperässä esitellään keskellä 1800-lukua rakennettu roopenkki eli laivankallistuspaikka, joka on merkittävä teollemuistojälki(3). Noin 0,8 kilometrin kohdalla reitistä erkanee yhteys Aittalahden luontopolkuun ja Aittalahden lintutornille. Talvella sama kulma kytkeytyy Tasku-Thompson jäälatuun, ja pitkä Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti kulkee lyhyin yhteispätkin retkipyöräilijöille, jotka suunnittelevat isompaa lenkkiä. Taipaleita mainitsee pitkospuut, leppoisat pikkupolun pätkät märällä kelillä sekä rantakasvillisuuden ja lintuhavainnot(3). Tarkkaan tälle merkitylle lenkille ei löytynyt YouTube-videota, joka esittelisi koko reitin selkeänä maastokatsauksena; hakutuloksissa esiintyy pääosin muita paikkoja tai aiheen ohi meneviä kanavia.

Reitti on noin 0,1 km:n lyhyt rengas Mäntyjärven rannalla Reisjärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Nimi viittaa Mäntyjärven tervahautaan eli perinteisen tervanpolton painannekohteeseen, joten kyse on ennen kaikkea lyhyestä kulttuurikohteesta ja taukopaikasta järven rannalla. Reisjärvi sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla; järvi on osa ympäristöhallinnon kuvaamaa Etelä-Sydänmaan Natura 2000 -kokonaisuutta, jossa vuorottelevat kiviset männiköt, suot ja pienet vedet(5). Laajemmat reittiselosteet, käyttöaika (Metsähallituksen esitteessä Mäntyjärven ja Kotajärven kierroksille toukokuu–lokakuu), Kuivajärven lähtöpysäköinti ja ohjeet tulille sekä yöpymiselle kannattaa tarkistaa Luontoon.fi Mäntyjärvenkierros -sivulta(1). Reisjärven kunnan mukaan 15 km:n Mäntyjärven rengas liittyy 115 km:n Peuran polku -kokonaisuuteen ja karttoja saa muun muassa kirjastosta(2). Muuta Maalle kuvaa saman renkaan helppona päiväretkenä sinisin merkinnöin, mahdollisuuksina yöpymiset Raatejärven ja Saarijärven rannoilla ja autolla kulku Kuivajärventietä(4). Metsähallituksen tulostettava Mäntyjärven ja Kotajärven kierros -esite antaa ajo-ohjeen Mäntyperän kylän kautta Kuivajärventielle 700 asti, kertoo kivisistä poluista ja viher- ja violetinvärisistä merkeistä pidemmillä vaihtoehdoilla sekä vuokra- ja varautumismahdollisuuksista nuotiopaikoilla(3). Esitteen kartassa Mäntyjärven savottamuseo merkitään samaan ranta- ja virkistysryhmään(3). Mäntyjärvi tulentekopaikka Reisjärvi sopii tauolle, ja Mäntyjärvi käymälä 1 on lähellä rantaa näihin palveluihin liittyen. Käytännössä polku yhdistyy lähes aina Raatejärvi - Mäntyjärven reittiin, jota Peuran polun markkinointi kuvailee noin 15 km:n Mäntyjärven renkaana Etelä-Sydänmaan suojelualueella. Retkellä metsässä kuvaa talvisen ja kesäisen käynnin perusteella runsasta järvimäärää renkaan varrella, selviä merkintöjä, laavuja, vuokrattavia kämppiä sekä saunoja Saarijärven ja Raatejärven suuntaan(6).

Turpeinen laavu ja sen asema laajemmassa Kylmäluoman valtion retkeilyalueessa käyvät ilmi Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Metsähallitus kuvaa laajemmat säännöt, palvelut ja reittiverkon Kylmäluoman pääkohdesivulla(2). Visit Taivalkoski kuvaa maisemaa ja miten retkeilykeskuksen ja leirintäalueen lähtevät päiväkierrokset sopivat yhteen(3). Reitti sijaitsee Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla. Turpeisen laavuympäristön polku on noin 0,1 kilometrin pituinen metsäinen pienlenkki Turpeinen laavun ympärillä. Se sopii lyhyeksi käyntiin Turpeisen laavun ja Turpeinen kuivakäymälän luona ilman pitkää patikkaa: voit yhdistää sen saman retkeilyalueen muihin polkuihin tai pysähtyä tänne nuotion ja tauon vuoksi. Taivalkoski on Koillismaan järviylängöllä; Kylmäluoma on kunnan keskeisiä retkikohteita, ja päiväreitit lähtevät tyypillisesti alueen itäosan palvelukeskittymästä(3). Tämä lyhyt lenkki ei korvaa pidempiä merkittyjä luontopolkuja, mutta tarjoaa selkeän, vähän kulkevan vaihtoehdon, kun tärkein syy retkeen on laavu ja sen palvelut(2)(3).

Viralliset tiedot taukopaikoista, tieyhteyksistä ja talvihoidosta löytyvät Ylivieskan kaupungin ulkoliikuntasivuilta(1). Joonaalan retkeilyreitti on noin 14,7 kilometrin jalkaisin kuljettava yhteys Liikuntapuiston ja Huhjan suunnan sekä Huhmarin ulkoilualueen välillä Ylivieskassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee samaa käytävää kuin Salmiperä–Joonaala–Huhmari -yhdyslatu: talvella yhdyslatu on valaisematon ja vaatii enemmän lunta kuin valaistut ladut; kesällä ja syksyllä kulku tapahtuu metsäpoluilla ja latupohjilla, joita käytetään retkeilyyn, hiihtoon ja maastopyöräilyyn liikuntapuiston ja Huhmarin välillä(1). Huhjan esteettömän laavun luona on lyhyt, silloilla varustettu lähestyminen Huhjantieltä, levähdyspaikkoja ja noin 700 metrin esteetön yhteys laavulle(1). Kivinevan laavulla on perinteinen hirsilaavu ja vuoden 2025 lopussa valmistunut uusi kotalaavu sekä kunnostetut pitkospuut; hanketta on tuettu Suomi liikkeelle -ohjelmalla lähivirkistysalueiden kunnostamiseen(1)(2)(3). Puolivälin tienoilla Joonaalan kota on Ylivieska–Huhmari -ladun varrella: seurakunta omistaa kodan ja pienen varattavan kämpän, kota avoimen käytön periaatteella ja kämppä pienille ryhmille(1). Huhmarin suuntaan Rämekummun laavu on pieni taukopaikka Joonaalan ja Huhmarin puolivälissä, ja Huhmarlammen laavu sijaitsee metsätien päässä kalliorannalla nuotiopaikkoineen ja puuliiterillä(1). Reitin päätepiste on Huhmarin kodan ja Huhmarkallion parkkipaikan lähellä—samassa ulkoilukeskuksessa kuin valaistut ladut, MTB Huhmari -reitti, kuntoportaat ja muut Huhmarin palvelut(1). Talvella sama käytävä on Joonaalan latu; Liikuntapuiston valaistu kuntorata ja muut liikuntapuiston polut liittyvät Huhjan päähän. Pidemmälle päiväretkelle samalla seudulla sopii myös erillinen Törmälän luontopolkuverkosto(1).

Vitsasuon luontopolku on noin 12,4 kilometrin pituinen päätepisteestä päätepisteeseen kulkeva vaellus Oulun koillispuolella Pohjois-Pohjanmaan järvi-, joki- ja suomaisemissa. Reitti jakaa laavut, taukopaikan, lintutornit ja nuotiopaikan pidemmän Yli-Iin luontopolun kanssa; Luontoon.fi(1) kertoo koko Yli-Iin luontopolusta likimäin 24,2 kilometrin mittaisena, puissa valkoisilla maalimerkeillä sekä lähtökuvauksella Kierikkikeskuksen seudulta. Oulun kaupungin luontopolkuja koskevilta sivuilta(2) löydät kunnossapidon ja kesäkauden huollon linjauksia sekä havaintoja polttopuista laavujen luona. Oulu toimii hyvänä tukikohtana; Visit Oulu(4) kokoaa luonto- ja pyöräilyvinkkejä, jos olet liikkeellä useampana päivänä. Alkumatkasta, likimäin 1,5 kilometrin kohdilla, Taukopaikka tarjoaa katoksen alle pysähtymiseen. Noin 4,3 kilometrin kohdalla Koutuanjärven laavu sopii pidemmälle tauolle veden ääreen. Iso Mättäisjärvet rytmittävät keskiosan: Iso Mättäisjärven Lintutorni antaa näkymiä ison järven yli noin 6,8 kilometrin tienoilla, ja Iso Mättäisjärven laavu on lähellä rantaa hieman etelämpänä—yhdistä tornivisiitti ja tauko luontevasti. Likimäin 9,4 kilometrin kohdalla Pikku Mättäisjärvi Nuotiopaikka täydentää kokonaisuuden nuotiolla pienemmän järven rannalla. Vitsasuon osuudella lintu- ja taukopalvelut keskittyvat: Vitsasuon Lintutorni ja Vitsasuon laavu ovat käytännössä vierekkäin noin 11 kilometrin kohdalla Vitsasuon laidalla. Oulun kaupungin lintutorniesitteet(3) kuvaavat sisämaan tornien ympäristöä usein järvi- tai suoluontona, mikä sopii tämän tornin maisemaan. Jos kaipaat pidempää päivää, samat palvelut löytyvät Yli-Iin luontopolulta; koko reitistön palvelut ja kuvaus ovat Luontoon.fi:ssä(1). Laajemmalla Kiimingin ja Yli-Iin seudulla kulkee myös kelkkauria—hyvä tietää talvikävelyssä tai ladulla, vaikka tämä polku itsessään on hiljainen retkeilyreitti.

Ajantasaiset palvelut mäellä—kausilaskettelu, välinevuokraus, kota- ja nuotiopaikat sekä värikoodatut reitit—löytyvät Merijärven kunnan Ristivuoren ulkoilualueen sivulta(1). Kunnan reittikartalla punainen merkitsee Ristivuoren ulkoilualue -reittiverkoston, vihreä Kirkonkylä-Ristivuori vaellusreitti -linjaa ja vaaleansininen talvisia latuja(2). Merijärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; tämä retkeilyreitti on noin 11,8 kilometriä ja kulkee päästä päähän Pyhänkosken maastossa kohti Ristivuoren mäkeä. Sama maisemakäytävä esiintyy Kirkonkylä-Ristivuori vaellusreitti -kuvauksessa Luontoon.fi:ssä(3), ja reitti liittyy Kupuliskosken reittiin sekä Vuotinperän reittiin Pyhäjoen varrella(4). Loppupäässä tulevat Ristivuorentien palvelut: Ristivuoren ylämaja ja alempi nuotiopaikka, Ristivuoren laskettelurinne (Merijärven 4H kaudella), Ristivuoren Frisbeegolfrata ja Ristivuoren ampumarata—noudata ampuma- ja rinnealueen ohjeita. Taipaleita kuvaa lyhyen luontopolun Pyhänkoskella: pysäköinti, kota ja jokiranta koskimaisemassa—samaa jokivirtaa kuin laajemmassa reitistössä(5).

Keidas on noin 7,9 kilometrin vaellusvaihtoehto Kupson kutsun luontopolkujen verkostossa Kupsonvaaralla Jaurakkajärven kylän yläpuolella Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä vaara- ja harjumaisemia, joita reitti kiertää. Pudasjärven kaupunki kokoaa Kupson kutsun kolme lenkkiä ja käytännön tiedot yhdelle retkisivulle(1). Pisin lenkki kulkee harjumetsissä, lampien ja kosteikkojen välissä ja yhdistää verkon kolme päätaukopaikkaa: Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu purotjärven yläpuolella, Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) vaaran rinteellä sekä Lohilammen laavu (Kupson kutsu) Lohilammen rannalla. Karttaviivan alusta mitattuna nämä tulevat vastaan noin 1,3 km:n, 2,1 km:n ja 7,9 km:n kohdilla. Reitti limittyy Lumous- ja Elämys-lenkkeihin, joten retken voi lyhentää tai yhdistää tarpeen mukaan. Maaseutuverkoston hankekuvaus arvioi koko Keidas-kierroksen noin yhdeksäksi kilometriksi ja viideksi tunniksi samaa Lohilampi–lakikuusikko–Lumous–Elämys -järjestystä käyttäen(2), mikä sopii rauhalliselle päiväretkelle taukojen kanssa. Retkipaikka kuvaa jyrkkää nousua Isojyrkkää kohti, kivisyyttä ja juurakoita, uusittuja pitkoksia sekä maalimerkintöjä, jotka auttavat haaroissa(3). Polun alussa esitellään myös tervahautoja; Out in the Nature kertoo tervanpolton taustasta englanniksi niille, jotka haluavat historian haltuun ennen maastoon lähtöä(4). Leader-rahoitteisessa perusparannuksessa 2020–2022 uusittiin rakenteita ja 18 opastetaulua kasveista, linnuista, maastotyypeistä ja tervanpoltosta(2).

Temmesjoen luontopolku on lyhyt pistoreitti Limingassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Temmesjoen venesatamasta kohti Temmesjoen lintutornia jokisuussa. Reitin pituus on noin 1,9 kilometriä yhtenä kävelylinjana. Ajantasaisimmat tiedot rakenteista, opasteista ja retkeilytavoista tällä kunnan reitillä löytyvät Limingan kunnan uudistetun luontopolun artikkelista(1). Metsähallitus kuvaa Liminganlahdella tehtyjä kunnostuksia Temmesjokisuun lintutornille johtavalla reitillä(2). Paikallislehti Rantalakeus uutisoi kunnostuksen käynnistymisestä ja ELY-avustuksesta(3). Voit syödä eväät nuotiolla tai puolikodan suojassa Temmesjoen venesataman puolikodalla lähtöpaikan tuntumassa. Noin kilometrin kohdalla tulee Kalatien kota, hyvä taukopaikka matkalla tornille. Päätepäässä Temmesjoen lintutornilta avautuu näkymä Liminganlahdelle ja Temmesjoen suulle—linnustuskaukoputki kannattaa ottaa mukaan muuttoaikaan. Talvella sama maisema liittyy Limingan moottorikelkkauraan, joka käyttää osin samoja kohteita; tämä sivu kuvaa jalkaisin kulkevaa luontopolkua tornille. Liminka sijaitsee Liminganlahden rantatasangolla. Pohjois-Pohjanmaa yhdistää lahden luontopalvelut ja tämänkaltaiset lyhyet kyläreitit.

Paulan puhuri on noin 9,6 kilometrin päiväretkeilyreitti Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla Metsähallituksen Kylmäluoman retkeilyalueella. Pohjois-Pohjanmaa on laaja retkeilymaakunta, ja Taivalkoski sijaitsee sen koillisosassa. Taivalkoski on kunta; lähtö ja palvelut sijoittuvat Kylmäluoman leirintä- ja retkeilykeskusalueelle. Alueen historiaan, myrskyjälkiin, reittien nimiin ja Paula-teemaisten päiväreittien käytännön tietoihin kannattaa tutustua Visit Taivalkosken Kylmäluoma-sivulla(1). Metsähallitus listaa Paulan puhurin muiden Kylmäluoman reittien joukossa Luontoon.fi:ssä(2). Reitti on nimetty kesällä 2021 pyyhkäisseen Paula-myrskyn mukaan. Visit Taivalkoski kuvaa, että boreaalisesta luonnonmetsästä kaatui hyvin suuri osuus ja että reitit on sen jälkeen uudelleenlinjattu ja merkitty maastoon, karttojen ja opasteiden päivitysten kanssa 2023 kauteen(1). Paulan puhurilla näkyy yhä laajalti myrskyjälkiä: kaatuneita puita, pystyyn jäänyttä ja lahopuuta sekä aiempaa avarampaa metsää—maisemaa, jota Kiipeilysohlot kuvaa poikkeuksellisen dramaattiseksi Suomessa ja hyväksi kierrettäväksi kävellen tai kevyesti juosten(4). Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti naapurireitistä Luontopolku Puuska selittää, miten uudet värikoodatut päiväreitit lähtevät leirintäalueelta ja nimeää Paulan puhurin vihreäksi reitiksi tässä verkossa(3). Maisema on pääosin tasaista männikköä sekä suo- ja lampimaisemia. Suoylitykset kulkevat pitkosten ja murskeen varassa; uudemmat linjaukset voivat tuntua vielä pehmeiltä ja mutkittelevilta, kunnes ne ehtivät tasoittua(4). Visit Taivalkoski mainitsee reitin olevan loppukesällä suosittu hillareitti(1). Maantielammen kohdalla kuljet kuivakäymälä- ja liiteripisteiden ja Maantielammen kodan kautta kohti Pikku-Pajuluoman laavua ja Pajusalmen laavua sekä Pajusalmen wc/liiteriä. Iso-Pajuluoman ympärillä reitti kohtaa rantapolkuja ja palveluja: Iso pajuluoma rantapolku 18, Iso Pajuluoma rantapolku 15, Kylmäluoma Campsite, Kylmäluoman leirintäalueen kota, Kylmäluoman leirintäalue, Sarvi, laituri, Iso-Pajuluoma, uimalaituri, Iso-Pajukuma invalaituri, tulipaikat järven molemmin puolin sekä Kylmäluoman retkeilykeskuksen frisbeegolfrata. Loppupuolella Vanielinlammen laavu ja Vanielinlampi wc/liiteri tarjoavat luontevan tauon ennen paluuta lähtöalueelle. Samat risteykset yhdistävät muuhun päiväreittiverkostoon: Luontopolku Puuska, Hukanharjun hurrikaani, Myrskyn jälkeen ja Kylmäluoma rantapolku—kätevää, jos haluat lyhentää, pidentää tai yhdistää lenkkejä tuoreiden karttojen mukaan.

Nikulan kämpälle vievä lyhyt yhteys Pyhäjoella kuljettaa suoraan Nikulan maja varaustupaan Liminkajärven rannalle Liminkakylässä. Pyhäjoen kunta nimeää tämän linjan retkeilyluettelossaan Nikulan kämpän reitiksi, linkittää sen muiden numeroiden reittien rinnalle mobiilikarttoja varten ja julkaisee sen mukana koko kunnan tulostettavat PDF-kartat(1)(2). Liminkakylän kyläsivu Pyhäjoen kunnan sivuilla kuvaa kylän sijaintia tien 790 ja Liminkaojan varrella, kertoo opasteista kylätalon suunnalta Nikulan kämpälle järvelle ja kuvaa Liminkajärveä matalana järvenä, jonka avovesialueita on kunnostettu linnustolle(3). Reitti on noin 2,1 kilometriä yhtenäisenä kävelylinjana Keskikylän ja tuvan välillä. Pohjolan Rengastie listaa saman nimisen käytävän noin 2,3 kilometrinä punaisin merkinnöin—helppokulkuisena metsätalutiellä, Liminkaojan ylityksineen, Liminkajärven maisamine ja varaustuvan päätepäänä(4). Rannalla kohtaa Nikulan maja varaustupan; varaustiedot ja säännöt omalta paikkasivultamme. Verkoston liitoskohdat: Vihannintien varrella on yhteys Nasin reitille kohti Pirttikoskea; Liminkajärven reitti jatkuu puolestaan kohti Parhalahden kylää, joten saman lähtöalueen kautta voi rakentaa pidemmän päivän yhdistelmän(1)(4). Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Liminkaojan laakso ja järven reuna tarjoavat tyypillistä pohjoispohjanmaalaista metsä- ja vesimaisemaa.

Reitin pituus on noin 7,6 km Raahen hiihtomajan ja Kaupunginmetsän maastoissa Raahen keskustan länsipuolella. Ajantasaiset kierrospituudet, lähtöpaikat, puiden käyttö ja vuoden 2024 reittiuudistus on hyvä tarkistaa Liikkuva Raahe -ulkoliilusivustolta(1); Raahen kaupunki päivittää retkikuvaukset Viitajärven luontopolku -sivulleen(2). Liikkuva Raahe kertoo vuoden 2024 ulkoilureittihankkeesta: pitkään Viitajärven luontopolku -nimellä tunnettu linjaus nimettiin uudelleen Pikku-Viitajärven luontopoluksi eikä kulje enää Viitajärven rantaviivaa pitkin—varmista kartta ja nimet ennen lähtöä(1). Vanhemmat materiaalit ja yksityiskohtainen vuoden 2021 kävelykuvaus kuvaavat aluetta yhä Viitajärven ja Ahtimuksen kierroksina keltaisilla maalimerkeillä ja puisilla nuolilla, lukuisilla infotauluilla, Pirunpellolla (muinaisrantakivikko, osin pitkospuilla), hiidenkivillä, soilla ja lähteellä Natura-Viitajärven tuntumassa(3). Kartalla oleva viiva ei ole yhtenäinen rengaslenkki. Hiihtomajan tuntumassa kuljet Raahen hiihtomajan grillikatoksen ja Raahen hiihtomajan kuntoportaiden ohi, ja alueella risteävät talviset ladut sekä Lappanen–Raahen hiihtomaja -latu ja Ketunperäntie–Raahen hiihtomaja -latu -verkostot; Viitajärven maastopyöräilyreitti käyttää samaa huoltopistettä. Kraken Raahen frisbeegolfpuisto ja Raahen hiihtomajan ampumahiihtoalue ovat polun vieressä—huomioi muut käyttäjät. Vanhemmissa kuvauksissa mainitaan nuotiopaikkoja majalla ja järven rannoilla; Liikkuva Raahe muistuttaa roskattomasta retkeilystä ja siitä, että useimmille laavuille tuodaan puut itse, kun taas Raahen hiihtomajan grillikatoksella voi olla puita—tarkista kaupungin ohjeet(1). Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; kaupunki voi korostaa liikkumista omalla vastuulla luontopoluilla(2).

Tämä Kivenhakkaajan luontopolun lenkki kiertää noin 1,3 km Nivalan keskustan eteläpuolella Lehmilammen metsälampareilla. Nimen osat (Nakkauksentie, Käkikivi, Lehmilampi) viittaavat lähtökohtiin ja maamerkkeihin saman teemaisen polkuverkoston sisällä, ja Nivalan kaupunki ylläpitää reittiä osana laajempaa Kivenhakkaajan luontopolku -kokonaisuutta. Ajantasaiset luontopolut sekä käytännön ohjeet—tuli vain taukopaikoilla, koirat hallintaan, puiden kohtuullinen käyttö ja naapuriosien yksityismetsien kunnioitus—löytyvät Nivalan liikuntakeskus Uikon luontopolut -sivuilta(1). Noin 0,7 kilometrin kohdalla reitillä on Lehmilammen laavu lammen rannalla: luonteva tauko- ja nuotiopaikka ennen lenkin sulkemista. Esteetön pitkospuureitti kulkee Nakkaperäntien pysäköintialueelta kohti laavua; Nivala-lehti kertoi keväällä 2021, että rapistuneet pitkospuut kunnostettiin reitin siirtyessä kaupungin hallintaan ja että rakennetta kuvailtiin muun muassa pyörätuolilla etenemistä silmällä pitäen(2). Kaikki metsäpätkät eivät välttämättä ole yhtä helppokulkuisia, mutta uutinen kuvaa kaupungin panosta saavutettavuuteen laavun liepeillä. Laajempi Kivenhakkaajan luontopolku -kokonaisuus liittyy Pyssymäen monikäyttöalueisiin ja Nivalan XCM-rataan, ja pidempi Järvikylän pururata–Vattumäki–Kivilampi -variantti kulkee Kivilammen laavu - Nivala -kohteen kautta, jos haluat enemmän kuin tämän noin 1,3 kilometrin lenkin. Maastopyöräilijät ja polkujuoksijat voivat yhdistää lyhyen lenkin pidempään kierrokseen. Luontopolut-luokittelussa kaupunki nostaa silti esiin lenkkeilyn, polkujuoksun ja patikoinnin(1). Kivenhakkaaja-teeman taustoja etsivälle Nivala-Seuran tilattava Työn polkuja -päivä yhdistää opastetun kierroksen Kivenhakkaajan luontopolulla ja evästauon laavulla laajempaan kivi- ja teollisuushistoriakierrokseen; se on ryhmille varattava palvelu(3). Pohjois-Pohjanmaan järvi- ja peltomaisemissa sijaitseva Nivala tarjoaa ulkoiluun myös Visit Nivalan kokoaman vuorovaikutteisen karttapalvelun, josta löytyy kaupungin liikunta- ja luontokohteita(4). Tälle noin 1,3 kilometrin lenkille ei löytynyt varmistettua YouTube-kuvaa erillisellä haulla; luota kunnan karttaan ja maaston merkintöihin ajantasaisessa suunnittelussa.

Kielosaaren luontopolku on lyhyt, noin 0,4 kilometrin jokisaarten rengas Pyhäjoen keskustan liepeillä Pohjois-Pohjanmaalla: pieniä saaria yhdistävät sillat ja pitkospuita pitkin kulkeva polku tutustuttaa monipuoliseen jokivirtauksen ja rantavyöhykkeen luontoon. Viralliset kuvaukset ja yhteystiedot löytyvät luotettavimmin Pyhäjoen kunnan kohdekortista(1). Visit Finland tiivistää kohteen käyttötavat ja muistuttaa, että kevättulvit voivat joellä joskus haitata kulkua—kannattaa varmistaa tilanne, jos suunnittelet käyntiä lumen sulamisen aikaan(3). Leirintäalueen puolelta kuljetaan Kielosaarelle ja luontopolun opasteelle; Taipaleita-blogissa vuonna 2022 kuvattu reittilogiikka yhdistää janamaisen alun ja myötäpäivään käveltävän rengasosuuden(2). Tukevat siltojen ylitykset vaihtelevat pikkusaaresta toiseen, pitkospuiden päässä pysyy jalka kuivana märimmissä kohdissa, ja penkit sekä veden hiomat kalliopenkit kutsuvat pysähtymään kuuntelemaan virtaa ja katsomaan vaahdon muodostumia(1)(2). Noin kolmesataa metriä reitin varrella nousee Kielosaaren lintutorni, josta näkyy jokea pohjoiseen; tornin juurella on nuotiopaikka ja polttopuukatos—mainio taukopaikka ja lintujen tarkkailuun(1)(2). Polku rajautuu Kielopuiston ulkoilualueeseen: Kielopuiston kota, Kielopuisto, Kielopuiston tenniskenttä, Pyhäjoen jäähalli, Pyhäjoen urheilukenttä ja Pyhäjoen liikuntahalli ovat kävelymatkan päässä rannasta, jos yhdistät luontokierrokseen paikalliset liikuntapalvelut. Pidemmälle suisto- ja jokivarsiulkoiluun sopii Rajaniemen reitti, joka kulkee saman Kielopuiston kautta jatkuvana retkeilyreittinä; Pyhäjoen penkkatiet tarjoaa erillisen pyöräilykierroksen penkkateiden varsilla.

Könkään keino on noin 6,9 kilometriä pitkä vaellusosuus Oulangan luontokeskukselta kohti Merenojan suuntaa Oulangan kansallispuistossa. Kuusamo on tämän puolen kansallispuiston kotikunta, ja Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa sekä Kuusamo että Oulangan kansallispuisto sijaitsevat. Ajantasaiset säännöt, reittikohtaiset sulut ja laajempi reitistö luontokeskuksen ympärillä kannattaa tarkistaa Oulangan retkeily- ja ulkoiluosiosta Luontoon.fi-sivustolta(1). Lähtö on Oulangan luontokeskuksen kohdalla, ja Luontokeskus parkkialue palvelee autoilijoita. Luontokeskuksessa on luontevaa käyttää käymälöitä ja näyttelyitä, kysyä neuvoja ja syödä kausisäätöisesti ennen kävelyä. CAMICUVA ajoi osoitteeseen Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo poronkäristysaterialle ja jatkoi samasta portista suoraan Könkään keinolle(3). Ensimmäiset kilometrit kulkevat Hiiden hurmoksen luontokeskuksen päissä ja Kiutakönkään kohdalla hyvin lyhyen Könkään kuohu esteetön polku -haaran tuntumassa, jos haluat nopean koskimaiseman. Noin 4,3–4,7 kilometrin kohdalla tulevat Kiutakönkään taukokatos, Kiutaköngäs taukokatos, Kiutaköngäs taukokatoksen käymälä, Kiutakönkään esteetön tulipaikka ja Kiutaköngäs esteetön kuivakäymälä joen rannalla; Oulankajoki, Kiutakönkään vesillelaskupaikka on melojille. Kiutakönkään telttailualueen tulentekopaikka 1, Mataraniemen tulentekopaikka 1 ja Mataraniemi kompostikäymälä sijoittuvat samalle joen mutkalle ennen kuin polku vie mäntykankaille ja edelleen Merenoja kompostikäymälälle sekä Merenojan tulentekopaikalle noin seitsemän kilometrin hujakoilla. Retkipaikka kuvaa näkijöiden harvenemista Kiutaköngäs-päissä ja eväiden syömistä Merenojan nuotiopaikalla samalla kun Karhunkierroksen vaeltajat kulkivat isojen rinkkojen kanssa ohi(2). CAMICUVA vertaa rauhallisempaa Könkään keinoa seuraavan päivän jyrkkään Pienen karhunkierrokseen ja nostaa esiin Loseikon näköalapaikan jokimaisemalle(3). Erillisissä jutuissa mainitaan myös Ala-Kitkan paliskunnan poroerotusaitoja ja niihin liittyvää tornia—osa paikallista kulttuurimaisemaa retkipäivän varrella(2)(3). Melojat voivat kytkeä alun Melontareitti Savilampi – Oulangan luontokeskus -osuuteen, joka kulkee Savilammen kanoottirännin, Savilammen autiotuvan ja Taivalkönkään laitureiden kautta takaisin luontokeskuksen laituriin. Keskineljästä eteenpäin Melontareitti Mataraniemi - Jäkälämutka käyttää samoja kiutaköngäslähtöjä pitkiin jokipäiviin kohti Ansakämpän autiotupaa ja Jäkälämutkan puolikotaa, jos varusteet sallivat(1).

Kansallinen ulkoilureittiluettelo ja karttanäkymä löytyvät Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Oulaisten kaupungin ulkoliikuntasivuilla kuvataan Honkamajan kesäreitit, laavut ja muut lähialueen palvelut(2). Oulainen–Honkamaja retkeilyreitti on noin 8,6 kilometrin päästä päähän -reitti Oulaisissa, Pohjois-Pohjanmaalla. Se lähtee Ouluntien liikunta- ja metsäkäytävältä keskustan itäpuolelta ja kulkee kohti Honkamajan ulkoilualuetta Piipsjärvellä. Ensimmäisten kilometrien käytävä on sama kuin valaistulla Ouluntien kuntorata-ladulla hiihtoon ja juoksuun sekä kohtaa Ouluntie–Piipsjärvi pyöräilyreitin—kätevää, jos tulet pyörällä tai haluat lyhyen alkuverryttelyn radalla ennen metsäosuutta. Noin 6 kilometrin kohdalla tulee Kettukallion laavu - Oulainen, kaupungin ylläpitämä laavu, jonne toimitetaan polttopuita; roskat viedään pois, kuten kaupunki pyytää kaikilla laavuillaan(2). Reitti päättyy Honkamajalle (Hietalantie 91), missä Honkamajan laavu, Honkamajan kuntoportaat ja 18-väyläinen Honkamajan frisbeegolfrata ovat lähellä Honkamajan ampumarataa ja Sporting ammuntarataa. Ampumaradat ovat aktiivisia urheilupaikkoja—pysy merkityillä reiteillä ja noudata paikallisia turvallisuusohjeita. Talvella kunta huoltaa väliladun Ouluntien pururadalta Honkamajalle sekä laajemman valaistun latuverkon; valaistujen latujen valot sammuvat klo 22.00, ja Honkamajan takalenkki on valaisematon(3). Honkamajan alueella on myös hiihtokeskus, hirsinen päärakennus ja kahvila; ryhmämajoitukset ja pitopalvelu Honkamajalle on kuvattu erikseen luontomatkailun sivuilla(4). Honkamajalta lähtevät pidemmät merkityt kävely-yhteydet—muun muassa Kymmenenkylänpolku pääreitistöön ja merkitty Aarnon polku—on kuvattu ulkoliikuntapaikkojen sivulla(2).

Sydänmaankylä - Kokkopuro polku on noin 4,3 kilometriä päästä päähän Sydänmaankylässä Kärsämäen itäpuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Se lähtee Sykkeen kyläkeskuksesta Sykkeentien varrelta ja kulkee metsän ja Kokkopuro-jokilaakson suuntaan, päättyen Ylikulun laavulle—tyypillinen kärsämäkeläinen taukopaikka nuotiolle, suojaan tai pidempään retkeen. Alun osuus kulkee Kyläkeskus Sykkeen tanssilavan ja Sykkeen beachvolleykenttien tuntumassa, joten reitti alkaa tapahtuma- ja majoitusalueelta ennen hiljaisempaa metsäosuutta. Metsähallitus julkaisee tämän reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Laajempaan Sydänmaankylän ulkoilutarjontaan—luontopolkuja, kelkkailu- ja maastopyöräilyreittejä sekä kymmeniä laavuja ja kodat päiväretkiin—Visit Kärsämäki kokoaa käytännön vinkkejä(2). Kärsämäen kunta listaa vapaa-ajan ja liikuntatoimen yhteystiedot sivuillaan(3). Sydänmaankylän kyläyhdistys ylläpitää Kyläkeskus Syke -sivuja; niistä löytyvät ravintola-, sauna- ja kesäisen tanssipaviljonkitiedot kylän keskustassa(4). Samassa maisemassa Kivisaaren kosteikko - Iso-Kärsämäenjärven polku ja pyöräilyvariantit kulkevat lähellä alkua; Välineva–Pienimäki patikointireitti ja Iso-Kärsämäenjärven polku liittyvät verkostoon Ylikulun laavun kohdalla, joten lyhyitä yhdistelmiä voi tehdä tai palata tietä, jos järjestää kuljetuksen. Talvisin moottorikelkkaurat käyttävät joissain kohdissa päällekkäisiä käytäviä—tarkista ajankohtaiset säännöt ja kausi ennen lähtöä(2)(3).

Luontopolku Puuska on noin 4,1 kilometrin mittainen merkitty kävely Kylmäluoman retkeilyalueella valtatien 5 tuntumassa Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla. Luontoon.fi kuvaa polun luontopoluksi, joka kertoo Kylmäluoman luonnosta, maisemien synnystä, savotta- ja niittykulttuurista sekä eläimistä ja luonnon erikoisuuksista(1). Visit Taivalkoski avaa koko aluetta: liki yhdeksänkymmentä kirkasvetistä järveä ja lammikkoa, vuoden 1979 päätös Suomen ensimmäisestä valtion retkeilyalueesta yhdessä myöhemmän Hossan kansallispuiston kanssa, sekä kesän 2021 Paula-myrsky, joka kaatoi laajasti puustoa ja pakotti uudet värireitit ja linjaukset samoille lähtöpaikoille(2). Luontopolkumiehen kävelyllä valkoisesti merkittyä linjaa kuvataan keskivaativaksi: nousuja harjulle, pehmeää kangasta, siltoja ja lyhyitä pitkososuuksia, äänekästä lintuähkyä sekä tauluja 1930-luvun suurista savotoista(3). Käytännön tauot keskittyvät Kylmäluoman leirintäalueelle ja retkeilykeskukseen Pajuluomantie 20:een. Alussa kuljet telttailualueen Kylmäluoma Campsite -kentän, laitureiden kuten Kylmäluoman leirintäalue, Sarvi, laituri ja varattavan Kylmäluoman leirintäalueen kodan ohi sekä Kylmäluoman retkeilykeskuksen frisbeegolfradan liepeillä—pidä silmällä kiekkoja risteyskohdissa(3). Puolivälin tietämillä Vanielinlampi laavu tarjoaa laavutauon, ja Maantielampi kota sekä puuliiteri–käymälä Maantielampi wc/liiteri sopivat pidempään taukoon(3). Iso-Pajuluoman suuntaan tulevat Iso-Pajuluoma, länsipuoli, tulipaikka ja Iso-Pajuluoma, itäpuoli, tulipaikka, edelleen Iso-Pajukuma invalaituri ja Iso-Pajuluoma, uimalaituri uinnille ja veneen laskulle(3). Samoista risteyksistä liityt helposti muihin merkittyihin reitteihin: esimerkiksi Kylmäluoma rantapolku, Paulan puhuri, Hukanharjun hurrikaani ja Myrskyn jälkeen, sekä Iso-Pajuluoma yhdyspolku rantaan yhdistää leirintäalueen uimarannat(2). Maastossa polku kulkee valkoisilla maalimerkeillä Luontoon.fi -karttojen tapaan(3). Helteellä kannattaa ottaa juomavesi mukaan; uinti Iso-Pajuluoma, uimalaiturilta on monelle luonteva päätepiste harjukävelyn jälkeen(3).

Raatetuvan polku on noin 5,9 kilometrin mittainen metsäinen pistoketju Pudasjärvellä Metsähallituksen hoidossa Syötteen alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Suojelualueen säännöt, palvelut ja tupien verkosto kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:n Syötteen kansallispuiston kokonaisesityksestä(1). Syöte.fi kertoo yli 122 kilometristä merkittyjä polkuja, ohjaa karttoihin ja ajankohtaisiin reittitietoihin Syötteen luontokeskukseen ja kuvaa, että päiväretket on merkitty keltaisin maalimerkein ja alueen UKK-reitti sinisin maalimerkein(2). Retkipaikan Syöte-kokoelma korostaa autio- ja päivätupien sekä nuotiopaikkojen tiheyttä—hyödyllinen tausta silloin, kun yksittäisestä nimetystä jaksosta on vähän erillistä aineistoa(3). Karttamme mukaan reitti lähtee pohjoispäästä Raatetupa autiotuvan liepeiltä: autiotupa sijaitsee polun varrella, ja lähellä on puuliiteri- ja kuivakäymäläkokonaisuus; yöpymisohjeista ja varusteista kannattaa lukea lisää meidän Raatetupa autiotupa -sivultamme. Noin 3,4 kilometrin kohdalla polku kohtaa samat käytävät kuin Torpparin taival, Rytivaaran kierros, UKK-reitti Syöte - Kouva ja pitkä Ukk-ulkoilureitti Rytivaaran tuntumassa, missä Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna ja nuotiopaikat tarjoavat lyhyen sivuttaisen tauon, jos yhdistät useita silmukoita. Eteläpäässä reitti päättyy Ukonvaaran P-alueelle, joka palvelee myös muita Syötteen reittejä—kätevä maalipaikka, jos haluat auton valmiina autiotuvan jälkeiseen päivään. Moni yhdistää Raatetuvan pidempiin Syötteen kierroksiin; Syöte.fi ehdottaa esimerkiksi kahden yön kokonaisuutta Ruuhensuon P-alueelta Raatetuvan kautta Rytivaaran kruununmetsätorpalle, Toraslammen autiotuvalle ja kohti Syötteen luontokeskusta, noin 36 kilometriä(2), ja tämä reitti on se autiotupa–Ukonvaara -linkki tuossa laajemmassa verkossa. Kannattaa ottaa kartta mukaan pelkällekin lyhyelle osuudelle, sillä UKK:n ja Torpparin taipaleen risteyksissä maalimerkkien värit kannattaa lukea tarkasti maastossa(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko erottaisi nimenomaan tämän nimety polun koko Syötteen vaellusvaltamerestä, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Pilpasuon luontopolku vie Oulu alueen suosituimpaan luontokohteeseen — laajaan, lähes ojittamattomaan suoalueeseen Itä-Oulussa, noin 20 km päässä kaupungin keskustasta. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pilpasuo on yksi Oulun pidetyimmistä retkeilykohteista, ja Oulun kaupunki ylläpitää retkeilypalveluja. Ajantasaiset reittipalvelutiedot löytyvät Oulun kaupungin Pilpasuo-sivulta(1). Alueella on kaksi reittiä samalta parkkipaikalta. Lystireitti (1 km, punaiset merkit) kiertää Pahalammen 30 minuutissa ja sopii erityisesti pienten lasten kanssa liikkuville. Aistireitti (7 km, siniset merkit) vie laajemmin suon reunoilla ja kestää noin kaksi tuntia. Molemmat reitit ovat teematuttavia: niiden varrella on luontoaiheisia tehtävätauluja, jotka ohjaavat havainnoimaan luontoa eri aistein. Lystireitillä on 4 tehtävää, Aistireitillä 8. Aistireitti kulkee vaihtelevassa maastossa pitkospuita pitkin. Reitti nousee Ala-Korkiakankaalle, joka on 6 500 vuotta sitten meressä pieneksi saareksi jäänyt louhikkoalue, nykyisin 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä on reitin haastavin osuus, mutta myös yksi kohokohdista — louhikolla on hyvä levähtyä ja suomaisema avautuu joka suuntaan. Sieltä reitti laskee avaralle avosuolle, josta se jatkuu Pilpakankaalle, kuivalle männikölle suon laidassa. Reitin varrella on kolme taukopaikkaa. Pilpasuon laavu noin 2,3 km:n kohdalla Pahalammen lähellä tarjoaa nuotiopaikan polttopuuliitereineen. Noin 3 km:n kohdalla Pahalammen toinen tulentekopaikka on toinen nuotiopaikka lammen rannalla. Noin 5,3 km:n kohdalla Pilpakankaan laavu sijaitsee Pilpankankaan männikössä avosuon äärellä — hyvä levähdys- ja nuotiopaikka. Oulun kaupunki toimittaa polttopuita laavuille maaperän kantaessa, mutta ne loppuvat usein nopeasti; omien puiden ottaminen mukaan on suositeltavaa. Kuivakäymälä on vain Pahalammen rannalla lyhyemmän reitin puolella. Laavuilla yöpyminen on sallittu; telttailu on kielletty rauhoitusalueella. Roskalaatikoita ei ole — roskat on vietävä mukanaan. Pilpasuo on Natura 2000 -suojelukohde ja osa valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa. Alueella on 23 erilaista suotyyppiä. Lintuharrastajille Pilpasuo on erityinen: niittykirvinen, keltavästäräkki ja kurki viihtyvät alueella, ja kahlaajista tavataan liro ja valkoviklo. Lapinpöllö, helmipöllö ja huuhkaja asuvat Pilpasuolla. Harvinaisista lajeista tavataan mm. EU:n luontodirektiivin suojelema lettorikko. Oulujokilaakson Tervareitistö kulkee Pilpasuon läpi Pilpakankaan laavun kautta. Tämä 32,9 km:n kesäretkeilyreitti yhdistää Pilpasuon Sankivaaraan lännessä ja Pilpajärven laavulle, Kallioselän kämppään sekä Rokuan kansallispuistoon idässä. Talvella Oulujokilaakson Tervareitistö Latu on 97 km:n hiihtolatuverkosto Oulun ja Rokuan välillä; talvireitti kiertää Pilpasuon länsipuolelta Pilpaselän kautta. Pilpasuon parkkipaikalta pääsee liittymään molempiin reitteihin. Karttaselaimen päiväretkikertomus tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen Aistireitistä valokuvineen ja GPS-reitintallenteen, joka vahvistaa reitin pituudeksi 7,1 km(3). Vagabonda kuvaa toukokuista vierailua, jolloin reitti oli keväisessä loistossaan(4). Molemmat ovat lukemisen arvoisia ennen ensivierailua. Kesällä lenkkarit riittävät useimmiten; keväällä tai pitkien sateiden jälkeen vedenpitävät kengät ovat suositeltavia, sillä jotkin kohdat voivat olla kosteita. Reitistöllä ei ole talvikunnossapitoa, mutta reitit pysyvät kulkukuntoisina vilkkaan kävijämäärän ansiosta. Maastopyöräily pitkospuilla on kielletty.

Palovartijan polku SUUNNITTEILLA on noin 3,5 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys Syötteen kansallispuiston alueella Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajavyöhykkeellä, Pudasjärven kunnassa. Nimessä oleva SUUNNITTEILLA kertoo, että reitti on suunnitteilla: pituus ja linja kannattaa varmistaa ennen retkeä. Metsähallitus julkaisee Syötteen kansallispuiston ajantasaiset tiedot Luontoon.fi(1) -sivulla, mukaan lukien säännöt, kausirajoitukset ja tulipaikkakäytännöt. UKK-reitin Pudasjärven kuvaus Luontoon.fi:ssä(2) kuuluu samaan tarkistuspakettiin, sillä linkki liittyy lähes heti Urho Kekkosen kansallisen vaellusreitin verkostoon. Noin 0,4 kilometrin kohdalla tulee Riihituvan päivätuparyhmä Riihisuon reunassa: Riihitupa päivätupa on päiväkäyttöön tarkoitettu tupa ja Riihituvan WC Liiteri kokoaa kuivakäymälän ja liiterin lähelle toisiaan. Lisää kuvia ja sijainti löytyvät meidän Riihitupa päivätupa -sivulta; julkinen palvelukuvaus on myös Luontoon.fi:ssä. Risteyskohdasta yhteys jatkuu muihin Syötteen vaellusrakenteisiin: UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi kulkee länteen kohti erätuville ja veneilyn rantautumispaikoille, Pytkyn pyrähdys on pidempi merkitty kävelyrengas Kellarilammen ja Lauttalammen kautta, ja Syötteen kierros maastopyöräreitti jakaa pätkissä saman maastolinjan kesällä — kannattaa varoa pyöräilijöitä siellä, missä merkinnät sallivat yhteiskäytön. Matkalla Suomessa kokoaa Syötteen suosituimpia reittejä ja nostaa esiin UKK-reitin sekä Syötteen luontokeskuksen Erätie 1:ssä karttojen ja neuvonnan lähtöpisteenä(3). Pudasjärvi kuuluu Suomen eteläisimpiin tunturimaisemiin; Syöte houkuttelee patikoijia, maastopyöräilijöitä ja talvilajien harrastajia samaan vaaramaisemaan.

Valkiaisjärvi–Loppula on noin 2,3 kilometrin mittainen yhdensuuntainen metsäyhteys Valkiaisjärven seudulta Loppulan palvelualueelle Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulun pohjoispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus esittelee reitin valtakunnallisesti nimellä Metsänvartijan polku Luontoon.fi-palvelussa(1). Mun Oulu tiivistää laajemman Valkiaisjärvi–Loppula-yhteyden noin 10 kilometriin uusine opasteineen sekä tauko- ja pysäköintipaikkauudistuksineen osana Sanginjoen kesän 2024 rakennussyklissä(2). Oulun kaupunki huomauttaa, että alueen retkeilyrakenteet siirtyivät Metsähallituksen hoitoon vuonna 2021; Oulun kaupunki kokoaa luontopolut-taustat ja hoito- ja käyttösuunnitelman luontopolut-sivulleen(3). Kaleva seurasi myöhemmin ulkoilureitistön jatkamista kohti Valkiaisjärveä Knuutilankankaan suunnalta: kulutusherkkiä kohtia sorastetaan ja pieniä siltoja rakennetaan noin yhdeksän kilometrin yhteiseen polkuverkkoon, joka on suunniteltu monen lajin käyttöön(4). Sanginjoen luontokeskus Loppula kuvaa Loppulaa vilkkaana itäporttina Sanginjokeen: kesäisin kahvilatoimintaa, talvisin latuyhteyksiä ja runsaasti valinnanvaraa jatko-osuuksista Kalimenpolulle, Isokankaan retkeilypolulle ja lyhyelle Sanginjoen riistapolulle, jos järven ja Loppulan välinen osuus jää vain alkupalaksi(5). Maasto on tyypillistä pohjoisboreaalista metsää ja järven rantavyöhykettä; vuoden 2024 urakat korostivat kulutuskohtia, uusia opasteita ja taukopaikkoja muualla reservaatissa, joten vilkkailla linjoilla pinta pysyy hoidettuna mutta kone- ja työmaa-aikataulu kannattaa tarkistaa Luontoon.fista(1)(2). Lyhyen matkan reitti kulkee hyvin lähellä Muuraiskangas-Kiiminki moottorikelkkareittiä, jossa talvinen moottorikelkkaliikenne voi olla vilkasta—huomioi tämä, jos yhdistät retkiä. Oulu sijaitsee kätevästi meren lähellä Pohjois-Pohjanmaalla; pidempään päivään kannattaa yhdistää Luontoon.fi:n kuvaukset esimerkiksi Kalimeenkierroksesta, Isokankaan kierroksesta tai Muuraiskankaan kierroksesta.

Opasteet, pitkospuut, laavut ja tämän kävelyosion paikka Sievin ulkoiluverkossa löytyvät Sievin kunnan Retkeily ja kalastus -sivuilta(1). Kunta kuvaa samaa Pappissaaren osuutta myös hiihtolatu- ja kuntorataohjelmiston yhteydessä(2). Pappissaaren polku kulkee noin 2,3 kilometriä Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti on päätepisteestä toiseen kulkeva kävely eikä suljettu lenkki. Virallinen lähtö on Kirkonkylän urheilukentän järven puoleisen kuntoradan ympäristöstä, josta lähtee hyvin merkitty polku ja pitkospuut osassa matkaa Pappissaaren laavulle. Laavulla on nuotiopaikka ja mahdollisuus paistaa vaikkapa makkaraa. Noin 2 kilometrin päässä reitin alusta tulee Mutterilaavu, jonka kohdalla osuus kohtaa Keskustan kuntoradan—keskustan kuntosilmukka kulkee Jussinmäen urheilualueen liepeillä ja mm. Sievin frisbeegolfradan sekä pääkentän ohi, joten retken voi yhdistää juoksulenkkiin tai lyhyeen sivuhyppyyn muihin urheilualueen palveluihin. Maisema on matalaa metsä- ja vesirantavyöhykettä; korkeuserot pysyvät pieninä ja pitkospuut helpottavat kosteina jaksoina. Laajemmat reittiselosteet ja kalastuslupatiedot ovat samoilla kunnan ulkoilusivuilla, jos Sieviin jää pidemmäksi(1). Geocache.fi listaa Sievin kohdalle kahdeksanosaisen Patikkapolku Pappissaareen -kätkösarjan, joka seuraa samaa kävelykäytävää, jos haluat mukaan navigointipelin(3). YouTubesta ei löytynyt varmistettua täsmälleen tätä polkua esittelevää videota, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Kirkonkylä–Ristivuori-vaellusreitti on noin 10 kilometrin jalkaisin kuljettava yhteys Merijärven Pyhänkosken Ristivuoren ulkoilualueelta kirkonkylän palveluihin Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti sitoo Ristivuorentien mäki- ja hiihtokeskittymän Merijärven kirkonkylään, jossa FrisbeeGO DiscGolfPark ja Merijärven urheilukenttä ovat lähellä linjaa. Ajantasaiset merkinnät, talviolosuhteet ja mäen palvelut kannattaa tarkistaa Merijärven kunnan Ristivuori-sivuilta(2); sama reitti löytyy myös valtakunnallisesti Luontoon.fi-palvelusta(1). Ristivuoren päässä alkumatkasta tulevat vastaan Ristivuoren Frisbeegolfrata, Ristivuoren laskettelurinne vuokraamon kera, Ristivuoren ylämaja ja Ristivuoren ampumarata – kaikki tyypillisen lähtöpysäköinnin ensimmäisen kilometrin sisällä. Merijärven kunnan mukaan mäellä on eripituisia ulkoilureittejä yhteensä noin 8 km, 200 metrin laskettelurinne noin 30 metrin korkeuserolla, vuokrattavia majoja mukaan lukien retrotunnelman Ylämaja, kaksi makkaranpaistopaikkaa sekä huussit parkkipaikan läheisyydessä(2). Sulan maan aikaan kulkeminen jalkaisin ja polkupyörällä on sallittu ylläpidetyillä reiteillä(2). Tältä alueelta pääsee myös Ristivuoren ulkoilualueen juoksureiteille sekä pidempiin vaelluslenkkeihin Ristivuoren reitti ja Vuotinperän reitti; esimerkiksi Mustoslähteen kota ja muut taukopaikat löytyvät näiden yhteyksien varrelta, eivät välttämättä jokaiselta askeleelta tällä kirkonkyläyhteydellä. Yhdys kulkee metsän ja kylämaiseman välissä kohti kirkonkylää. Virallinen teksti pyöristää matkan kirkolle noin 9 kilometriin(2); talvella kunnan latu-sivu kuvaa Ristivuoren ja kirkonkylän välille noin 9 kilometrin perinteisen yhdysladun lumitilanteen salliessa(3). Vaellusreitti on merkitty punaisin merkein ja talvella sama käytävä on ladun osana sinisin merkein(2). Kunnan reittikartan väriavaimen mukaan pitkä yhteys on vihreällä, Ristivuoren ulkoilualue punaisella, ladut vaaleansinisellä ja muut verkostot omilla väreillään(5). Kirkonkylällä Kirkonkylän koulun hiihtolatu ja Ellinsaaren valaistu latu sijoittuvat kylän liikuntakeskittymään; reittimme loppupään maamerkkejä ovat Merijärventiellä oleva FrisbeeGO DiscGolfPark ja Salmentien Merijärven urheilukenttä. Koko matkaan kannattaa varata rauhalliseen kävelyvauhtiin noin puoli päivää; pyörällä nopeammin, kun pinta sopii. Latureitityksestä ja valaistuksista kannattaa lukea ajantasaisimmat tiedot Merijärven kunnan latusivulta(3).

Ölökyn ylitys on noin 5,3 kilometrin merkitty rengasreitti Julma-Ölkyn etelärannalla Hossan kansallispuistossa Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamon ja Suomussalmen rajaseudulla. Metsähallitus ylläpitää virallista kuvausta ja karttoja tälle nimetylle reitille Luontoon.fi-sivustolla(1). Visit Suomussalmi kertoo käytännön saapumisohjeet Julma-Ölky palvelualueelle ja kuvaa, miten laskeudutaan riippusillalle kiviportaita pitkin ja noustaan vastarannan jyrkänne metallikierreportaita ja louhikkoa pitkin; reitti on merkitty oranssein maalimerkein(2). Luontopolkumies samalla kierroksella Retkipaikassa kuvaa länsirannan hidasta, kivikkoista etenemistä, itäpuolen tasaisempaa metsäosaa ja vuonna 2017 valmistuneen sillan näyttävimmäksi kohdaksi—hyödyllinen ennen jalkinevalintoja(3). Lähtö on käytännössä Julma-Ölkyn eteläpäästä, jossa Julmaölkky linja-auto p-paikka ja Julma-Ölkyn lisäparkkipaikka huolivat autoja ja busseja, Julmaölkyn käymälä palvelee pysäköintiä ja Julma-Ölkyn esteetön melontalaituri viittaa melontakuljetusten laituriosaan. Noin 2,2 kilometrin kohdalla kulku kulkee Ala-Ölkky tulentekopaikan yläpuolella pienemmällä eteläjärvellä ja Ala-Ölkky vetotaival osoittaa veneiden kantopaikan kahden allasalueen välillä—hyvä orientaatio, jos saavut packraftilla tai seuraat melojia rannalta. Sillan jälkeen itäranta on yleensä helppokulkuisempi, länsipuoli pysyy louhikkoisena; varaa aikaa enemmän kuin tasaisella vitosen lenkillä. Jos jaksot riittävät, Ölökyn ähkäsy kiertää koko kanjonijärven ja Julman Ölkyn polku sopii lyhyeksi tähystykseksi samalta palvelukeskuksesta. Julma-Ölkyntien osoite löytyy Kuusamon postinumeroalueelta, mutta moni ajaa Suomussalmen keskustan kautta Visit Suomussalmen Viitostie-ohjeita seuraten(2).

Elävisluodon reitti on noin 9,9 kilometrin päiväpatikkaympyrä Elävisluodon rantaviivan ja Yppärin kyläalueen ympäri Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla. Ajantasaisimmat kartat, koko reittiluettelo ja mahdolliset muutokset löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilysivuilta(1). Pohjolan Rengastie nostaa saman reitin esiin osana laajempaa alueellista ulkoilurengasverkostoa(2). Tulostettava reittikartta kokoaa tälle lenkille käytännön huomiot, kuten valinnaisen Ojansuunlahden lisälenkin ja Kokkolantien ylityksen varoituksen(3). Reitti on oranssimerkkinen(2)(3). Virallisissa materiaaleissa päälenkkiä kuvataan noin 10,3 kilometrin mittaiseksi ja Ojansuunlahden kierto on noin 1,7 kilometriä(3); meidän kartallamme yhtenäinen ympyrä on noin 9,9 kilometriä. Kunta luokittelee maaston pääosin helpoksi, mutta kuvaa Ojansuunlahden kiertoa merkityllä alueella märäksi ja haastavammaksi(3). Yppärin koulun liepeiltä reitti punoo yhteen rantaa, pieniä satamia ja kylän palveluja. Alkupäässä Pylhyn laavu, tulipaikka, käymälä ja Pylhyn uimapaikka ovat lähellä toisiaan, ja Lehtikarin uimaranta on lyhyen sivumatkan päässä—uintiin, nuotioon tai taukoon. Myöhemmin reitillä Pörkän sataman laavu ja nuotiopaikka tarjoaa toisen suojan ja tulipaikan veden äärellä. Yppärin merimaja/ tanssilava viittaa tanssilavan ja merimajan maisemaan; Yppärin urheilukenttä sekä Yppärin koulun liikuntasali, Yppärin koulun luistelukenttä ja Yppärin koulun pallokenttä sijoittuvat koulun tuntumaan, josta lähtö ja paluu on kuvattu(2)(3). Päivää voi jatkaa tai vaihdella samaan verkkoon kiinnittyvillä reiteillä. Elävisluodon lisäreitti, Pylhy - Lehtikarinranta on lyhyt lisäosuus Pylhyn ja Lehtikarin rantojen välillä. Elavisluodon reitti, lisäreitti Pörkän hamina on hyvin lyhyt haara Pörkän satamassa. Talvella Yppärin latu ja Yppärin kuntorata kulkevat lähellä hiihtoon ja juoksuun. Pidemmät patikkayhteydet sisältävät Rajaniemen reitin kohti Kielosaarta ja Pyhäjoen keskustaa sekä Viirretjärven reitin kohti Viirretjärveä ja Rautiperää—katso PDF-kartasta, miten pätkät kohtaavat(3). Pyhäjoki on rantakaupunki. Pohjois-Pohjanmaa ja englanninkielinen North Ostrobothnia mainitaan rinnakkain, jotta kaupunki- ja maakuntalinkit toimivat molemmilla kielillä.

Pohjois-Pohjanmaa on tämän lyhyen patikan maakunta ja Pyhäjärvi kotikunta. Ukkopetäjän polku on noin kilometrin pituinen kävely metsässä Pyhäjärven Vuohtomäen kylämaisemassa. Reitti vie kohti Ukkopetäjä-nimellä tunnettua vanhaa, valtavan kokoista mäntyä, joka on paikallinen maamerkki. Pyhäjärven kaupunki mainitsee polun nimellä Ukko-petäjän polku kylätoiminta-sivullaan yhtenä alueen luontokohteista(1). Tarkempia karttoja, polkuja ja yhteyshenkilöitä varten kannattaa käyttää kaupungin luontopolut-sivun puhelinnumeroita(2). Näe ja koe -kokonaisuudessa kuvataan Vuohtomäen yleisilme: Kankimäellä oleva näköalatorni, valtakunnallisesti arvioitu kyläympäristö ja vaihteleva, kallioinen mäkimaasto itäisellä Pyhäjärvellä(3). Reitti on lyhyt metsäpolku; pidemmälle retkelle voit yhdistää saman kunnan merkittyjä luontopolkuja, kuten Rillankiven luontopolku ja Vitikkamäen luontopolku, joita kaupunki esittelee luontopolut-sivuillaan(1)(2). Askelmittarin matkakertomus kesältä 2016 kuvaa käytännön kokemusta: polun pää perille ukkopetäjän luo löytyi, mutta alkupää vaikutti vaisulta, auton pysäköintitilaa oli niukasti ja päätös jättää kävely kesken tuli nopeasti—hyvä tieto, jos arvostat selkeää lähtöpaikkaa ja isoa parkkialuetta(4). Lähteiden mukaan petäjän luona on nuotiopaikka; ota mukaan vettä, kartta tai offline-reittitieto ja varaa aikaa maastoliittymien etsimiseen(4).

Ajantasaiset reittilistat, Outdoor Active -kartat ja tulostettavat koosteet löytyvät Pyhäjoen kaupungin retkeilyreittien sivulta(1). Sama kokonaisuus on mukana Pohjolan Rengastie -verkossa, joka kuvaa Kupuliskosken reittiä oranssimerkkisenä päiväosana Pirttikoskella(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tässä jokivarressa monipuolisia ulkoilureittejä. Kupuliskosken reitti on noin 5,1 kilometrin päästä päähän -kävely Pyhäjoen varrella: se lähtee Rautiperän lenkiltä ja päättyy Kupuliskosken etelärannan koskialueelle, jossa Pyhäjoki virtaa yhtenä Pirttikosken kylän suurimmista koskipareista(3). Rannalla voi pysähtyä Kupuliskosken pohjoisrannan kota, tulipaikka, käymälä - ja Kupuliskosken eteläranta kota, tulipaikka, käymälä -kohteissa pohjois- ja etelärannalla—tulisijat ja kuivakäymälät—ennen paluuta muita merkittyjä reittejä tai Rautiperän lenkkiä kohti Rautiperän hiihtomajaa ja Pirttikosken rantateitä. Ristivuoren reitti liittyy reittiin matkan varrella; Pirttikosken yhdysreitti ja Pirttikosken taidereitti, Pyhäjoki kulkevat merkittyinä pyöräreitteinä samaan koskipisteeseen, ja Halusen reitti lisäosa Kupuliskoski pohjoinen on hyvin lyhyt oranssi lisä kota-alueella. Oulainen-Pyhäjoki pyöräilyreitti yhdistää pidemmät pyöräilyt samoihin kahlaamoihin. Tulostettavassa reittipaketissa varoitetaan märkien jaksojen haasteista Pitkännevanojan ja Kalliokoskenojan varsilla sekä vilkkaasta Oulaistentien (kt 787) liikenteestä—kannattaa lukea ennen lähtöä(2).

Myrskyn jälkeen on koko päivän kestävä merkitty vaelluslenkki Taivalkoskella Kylmäluoman retkeilyalueella. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tällä seudulla laajoja järvi- ja suomaisemia. Aluetta hoitaa Metsähallitus; Visit Taivalkoski kokoaa päiväreittien kuvaukset ja ohjaa Luontoon.fi:n reittisivulle, josta löytyy ajantasaisimmat viralliset tiedot käytöstä ja huollosta(1). Luontoon.fi listaa Kylmäluoman retkeilyreitit osana kohteen palvelukokonaisuutta(2). Reitin pituus on noin 15,3 kilometriä. Virallisissa kuvauksissa pituus pyöristyy usein noin 16 kilometriin, ja reitti esitetään kehäisenä päiväretkenä, joka kulkee boreaalisen metsän, suon ja järvi- ja lampirantojen kautta. Paula-myrsky kesällä 2021 kaatoi laajalti puustoa, mukaan luokiteltua vanhaa luonnonmetsää; uudet reittilinjat on vedetty niin, että kulkija näkee sekä säilynyttä vanhaa metsää että avoimempaa myrskyjälkiä(1). Konttivaaran osuudella kuljetaan vanhemmassa metsässä, jossa tuoretta tuulenkaatoa on suhteellisen vähän, kun taas lenkin loppupuolella avautuu enemmän myrskyä avaamaa maisemaa; märät suokohdat on ylitetty pitkoksin tai kestävöityin pinnoittein samalla tavalla kuin muilla uusituilla Kylmäluoman reiteillä(1)(3). Reitin varrella on useita laavuja ja kota-tyyppisiä taukopaikkoja: lähtöalueen tuntumassa Salmijärven kota ja Maantielampi kota muutaman kilometrin välein, Pikku-Pajuluoman laavu ja Pajusalmi laavu Pajuluoman seudulla, Iso-Pajuluoman tulipaikat puroalueen molemmin puolin, Kylmäluoma Campsite, leirintäalueen kota sekä laiturit Iso-Pajuluoman palvelukeskittymässä, Valkeinen laavu länsiosan paluulla ja Vanielinlampi laavu pohjoisemmassa osassa kehää. Reitti jakaa lähtöpisteitä ja osuuksia muiden Kylmäluoman retkeilyreittien, kuten Kylmäluoma–Taivalkoski-, Paulan puhuri-, Luontopolku Puuska- ja lyhyiden Kylmäluoman rantareittien kanssa, joten risteyskohdissa kannattaa seurata merkintöjä tarkasti(1).

Reitin kuvaus, pitkospuut Kirkkosalmen ruovikossa ja päätepisteet löytyvät Hailuodon kunnan retkeilysivuilta, jossa tätä lyhyttä kävelyä esitellään otsikolla Kirkonkarin retkeilyreitti(1). Visit Hailuoton Kirkkosalmen lintutorni -teksti täsmentää muuton ja pesimälinnuston huiput, uuden sillan luona varhaisen jään sulamisen ja tornin käytännölliset palvelut(2). Luontoon.fi kokoaa Hailuodon lintukohteet Metsähallituksen retkeilyviestinnän alle(3). Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys kertoo, miksi koko saari on lintuharrastajien kohde ja Kirkkosalmi yksi pysähdyspaikoista(4). Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa Hailuoto sijaitsee Perämerellä. Kirkkokarin polku on noin 0,4 kilometriä meidän kartalla yhtenä suorana kävelynä, eikä se ole rengasreitti. Polku lähtee kirkkosaaren suunnasta ruovikon yli: varhaisessa vaiheessa tulee Kirkonkarin lintulato, ja pitkospuita pitkin edetään kohti Kirkkosalmen lintutornia. Tornin taukoalueella Kirkkosalmi tulentekopaikka sopii tauolle; kuivakäymälä palvelee samaa kulkijaryhmää (tornin ylläpidosta vastaa Metsähallitus, kunnan ja matkailusivut kuvaavat palveluja)(2)(3). Kuvailee myös kunnan maininta WC:stä Kirkkosalmen lintutornin taukopaikan yhteydessä tien toisella puolella polkuun nähden(1). Samat rajapinnat löytyvät myös lyhyestä kävelyreitistä Kirkkosalmen katseluladon reitti tietokannassamme, jos haluat yhdistää esteettömän torni- ja tulipaikkakokonaisuuden toisella nimellä. Huhti–toukokuu on vilkasta aikaa Kirkkosalmen vesillä ja ruovikoissa; tyyninä lämpiminä päivinä sääsket voivat häiritä, joten hyönteisverkko kannattaa pakata mukaan(2). Talvisin reittejä ja nuotiopaikkoja ei välttämättä ylläpidetä — tarkista ajankohtaisohjeet ennen matkaa(1).

Letonniemen luontopolku on noin 2,1 kilometrin ympyräreitti Letonniemen luonnonsuojelualueella, noin 6 kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Reitin ajankohtaisimmat tiedot ja mahdolliset sulkemiset löydät Oulun kaupungin Letonniemi-sivulta(1). Letonniemen luonnonsuojelualue on 44 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -kohde, joka perustettiin vuonna 1994 esittelemään Perämeren maankohoamisrantaa ja merestä metsäksi kehittyvää luontoa. Letonniemi on myös tärkeä tutkimus- ja opetuskohde maankohoamisen seurannalle. Polku kulkee rehevän koivumetsän halki niemen kärkeen ja takaisin. Alkuosuus sujuu pitkospuita pitkin yli kilometrin matkan; paluureitti on leveämpää sorastettua polkua. Korkeuseroja ei ole juuri lainkaan. Keväällä ja korkeiden merivesien aikaan reitillä voi olla märkiä kohtia, joten kumisaappaat voivat olla tarpeen. Noin 1,1 kilometrin kohdalla reitti saapuu Piispanletoon, jossa sijaitsevat Letonniemen tulentekopaikka katoksineen, piknikpöytineen ja puuvajoineen sekä vieressä Letonniemen lintutorni. Torni on lähellä rantaviivaa, joskin koivusto hieman peittää merinäkymää. Taukopaikka sopii hyvin kahvitauolle — märimpinä aikoina polttopuiden toimittaminen voi kuitenkin olla tauolla. Reitin varrella on myös historiallinen nähtävyys: 1940-luvulla rakennettu pieni majakka, joka ohjasi aluksia Toppilan satamaan. Se seisoo nyt noin 150 metriä nykyisestä rantaviivasta metsän keskellä — havainnollinen todiste maankohoamisesta. Rakennettaessa Piispanletto oli vielä erillinen saareke; sana letto tarkoittaa paikallismurteessa pientä avonaista saarta. Visit Oulu(2) nostaa majakan esiin yhtenä reitin erikoisuuksista. Alue on erinomainen lintukohde. Koivumetsässä elävät pajulintu, peippo, pikkutikka, punarinta ja lehtokurppa; kapeilla rantaniityillä liikkuvat punajalkaviklo, meriharakka, kuovi ja taivaanvuohi. Lintujen pesintäkaudella (touko–heinäkuussa) rantaniityillä ja luhdilla liikkumista tulee välttää. Alueella elää myös jäniksiä ja hirviä. Reitin varrella noin 1,8 kilometrin kohdalla on Rajahaudan uimaranta — kesällä kätevä lisäkohde kävelylle. Reitistöllä ei ole talvikunnossapitoa, mutta polku pysyy yleensä hyvin kuljettavassa kunnossa runsaan kävijämäärän ansiosta. Liikkuminen on sallittua vain merkityillä reiteillä; kasvien vahingoittaminen on rauhoitusmääräyksin kielletty, mutta marjoja ja sieniä saa poimia. Moottoriajoneuvot on kielletty koko alueella, eikä pitkospuita saa ajaa maastopyörällä. Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoitti Retkipaikka.fi:ssä(3) toukokuun 2024 käynnistään: reitti oli kuivana ja lenkkaritkin riittivät, opasteet olivat melko hyvät ja Piispanleton taukopaikalla oli mukava tunnelma.

Valtavaaran huiputus on vaativa päiväretki Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueella Rukan itäpuolella. Reitin pituus on noin 5,2 kilometriä, ja nousua mahtuu lyhyelle matkalle: tämä on yksi alueen korkeimmista luonnontilaisista näköalakohdista. Ajantasaiset säännöt, sulut ja luonnonsuojelualueen ohjeet kannattaa tarkistaa ensin Metsähallituksen Luontoon.fi -reittisivulta(1). Ruka.fi kuvaa reitin osana Ruka–Kuusamon retkeilyverkostoa ja kertoo yhteydestä Karhunkierroksen maisemiin sekä muille merkityille päiväretkille tunturialueella(2). Retkipaikassa on Luontopolkumies Mika Markkasen vuoden 2024 kuvaus—hyödyllinen käsitys portaiden jyrkkyydestä, taukopaikoista ja kosteista osuista(3). Lähtö on Saaruan P-alueelta Itä-Rukalla. Polku kulkee osan matkaa Karhunkierroksen reittiä pitkin ja haarautuu sitten Valtavaaran ympäri kiertävälle reitille. Nousu on paikoin jyrkkä: kiviportaita, köysikaiteita jyrkimmissä kohdissa ja kallioista polkupintaa vuorottelee metsän ja pienien suojänteiden kanssa; paluuosuudella on pitkiä pitkospuuosuuksia, jotka voivat olla märkiä sateen jälkeen(3). Maastossa reitti on merkitty vihrein maalimerkein. Noin 1,2 kilometrin kohdilla tulee Valtavaaranlammen taukopaikat: Valtavaaranlampi taukokatos ja Valtavaaranlampi laituri järven rannalla sekä lähellä Valtavaaranlampi käymälä—luontevat pysähdyspaikat ennen huipun nousua. Ylhäällä Valtavaaran päivätupa sijaitsee vanhassa palovartijan rakennuksessa; hieman itäpuolella Valtavaaran kota ja Valtavaaran kota käymälä tarjoavat katoksen ja tulipaikan ruokatauolle. Huipulta avautuu näkymät Rukalle, järvimaisemiin ja laajemmin Oulangan–Karhunkierroksen suuntaan pohjoiseen—kirkkaalla ilmalla tunturilinjan ja laskettelukeskuksen siluetti auttaa suunnistamaan. Saaruan pysäköinti on yhteinen useille merkityille reiteille: Rukan kierros ja Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit kulkevat tältä lähtöpaikalta, ja Rukan ympärysreitti kulkee lähellä—kätevää, jos yhdistät lomakeskuksen päivään lyhyen huiputusretken. Talvella voimassa ovat erilliset latu- ja lumireitit; tarkista Luontoon.fista talvireitti ja Ruka.fista lumikengät ja hiihtovaihtoehdot Valtavaaran alueella(1)(2).

Laavut, luonnonmuistomerkki Pallomänty ja Kärkiniemen rantapolun varren metsäleikkipuisto sekä kunnan ulkoilutarjonta käyvät ilmi Siikajoen kunnan luonnon virkistyskäytön sivuilta(1). Pysäköinti, Kärkiniemen urheilupuiston osoite, Runoilijan polku Siikajoen varrella ja alueen noin 3 kilometrin kuntopolku tai hiihtolatu on esitelty Kärkiniemen urheilupuiston sivuilla(2). Visit Raahen Siikajoki-esittely auttaa ymmärtämään kunnan sijaintia joen ja meren välisellä retkeilyalueella(3). Sahanseudun rantapolku on noin 1,7 kilometriä meidän kartalla Siikajoen rantaa pitkin Ruukissa, Pohjois-Pohjanmaalla. Kärkiniemen urheilupuiston liepeiltä polku laskeutuu nopeasti jokivarteen: Kärkiniemen Laavu 2 tulee ensin, sitten Sahanseudun parkkipaikka ja pian Kärkiniemen laavu. Jokirantaa pitkin etenemällä tulevat Sahanseudun pysäköintialue ja Sahanseudun Veneluiska pienveneilijöille; Sahanseudun grillipaika on luonteva taukopaikka lähellä linjan toista päätä. Sama Kärkiniementie 11 ‑alue tarjoaa helppon yhdistelmän, sillä Kärkiniemen kaukalo, Kärkiniemen tenniskenttä ja Kärkiniemen urheilukenttä ovat aivan lähtötilan kupeessa(2). Yhteisiin laavu- ja pysäköintipaikkoihin kiinnittyy myös Pallomännyn polku, joten reitin voi jatkaa lyhyellä kävelylenkillä Pallomännyn luona. Talvella Kärkiniemen latu kulkee osittain samoissa maisemissa ja ohittaa veneluiskan, grillipaikan ja laavut omalla latuosuudellaan. Pyöräilijät, jotka ajavat Kylien helminauhaa, ohittavat Sahanseudun grillipaikan laajemman kyläreittiverkon osana. Tarkemmat varuste- ja taukotiedot löytyvät Kärkiniemen laavu ‑ ja Kärkiniemen Laavu 2 ‑sivuiltamme sekä Sahanseudun grillipaikan kohdasta.

Syölätin reitti lisä Selkälippi on lyhyt päiväreitti Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Se haarautuu Syölätin reitti -rantaverkostosta kohti Selkälipin laavu, tulipaikka ja käymälä -kohdetta Perämeren rannalla. Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä. Outdoor Active -linkit, koko kunnan reittiluettelo ja ajantasaiset huomiot löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilyhubista(1). Sama lisäosa on Luontoon.fi-palvelussa nimellä Syölätin reitti lisä Selkälippi(2). Pohjolan Rengastie kuvaa pääreitti Syölätin reitin pituudeksi noin 10,4 kilometriä sekä noin 5,3 kilometrin yhteyden Parhalahden keskustaan sinisellä värimerkinnällä, mikä auttaa sijoittamaan tämän lisäosan samaan merkittyyn rantaverkostoon(3). Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; englanninkielinen nimi North Ostrobothnia esiintyy rinnalla. Polku kulkee metsää kohti Selkälipin rantaa. Pääreitin risteyksestä noin 2,1 kilometrin päässä on Selkälipin laavu, tulipaikka ja käymälä: laavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä muutaman metrin polun varrella. Nuotiopaikka ja laavu muodostavat yhdessä levähdyspaikan. Syölätin reittiin yhdistettäessä Hourunkosken kota on pääreitin alussa ja Parhalahden pallokenttä kunnan aineistossa saman päälinjan päässä(1). Sorainen Flatland Route -retkipyöräilyrengas kohtaa retkeilyverkoston samassa risteyskuvassa, joten pyöräilijöitä ja kävijöitä voi kohdata lähtöalueella(1). Syölärin reitti, lisä Tankokari - Kultaranta ja Kultarannan lisäreitti Tankokarin reitiltä käyttävät samaa Selkälipin laavu -aluetta, joten Tankokarin, Kultarannan ja Selkälipin reittiosat voi yhdistää yhdeksi ranta-päiväksi(1)(2). Tulostettava reittikartta kokoaa kaikki Pyhäjoen reittinimet yhteen PDF-tiedostoon(4).

Reitin omat kartta- ja kohdekortti löytyvät Luontoon.fi:n Pirttikosken reitti -sivulta(1). Pirttikosken kylän luonne Pyhäjoen varrella—kosket, uimarannat ja laavut joella ja järvillä—on koottu helposti luettavaksi Pyhäjoen kunnan Pirttikoski-sivulle(2). Pirttikosken reitti on noin 4,6 kilometriä pitkä pistoreitti Pyhäjoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Se kulkee Pirttikosken kylämaisemassa Pyhäjoen koskiosuuksien yläpuolella; reitti ei ole lenkki. Kartan mukainen lähtö on Pirttikoskentien tuntumassa, missä kylän palvelut—muun muassa Pirttikosken kylätalon liikuntasali ja Pirttikosken kuntosali—toimivat maamerkkeinä, jos saavut kävellen pysäköinnistä päin. Noin kilometrin kohdalla lähdöstä reitti tulee Kupuliskoskelle, yhdelle tämän jokiosan suuremmista koskista. Molemmilla rannoilla on kota, tulipaikka ja kuivakäymälä: Kupuliskosken eteläranta kota, tulipaikka, käymälä ja Kupuliskosken pohjoisrannan kota, tulipaikka, käymälä sopivat tauolle ennen järvelle jatkamista. Reitin päätepiste on Oravisjärven laavu, tulipaikka, käymälä Oravisjärven rannalla. Sama virallinen kyläsivu kuvaa Vaihojantien varrella olevan Oravisjärven kalanistutus- ja lintujen bongausjärvenä, rannalla laavu ja tulistelupaikka(2)—avoimempi päätös metsäisen jokivarren jälkeen. Laajemmassa ulkoiluverkostossa Pyhäjoen penkkatiet seuraavat penkkateitä jokivartta: Visit Raahe kuvaa, miten pohjoispuolen penkkatie yltää Pirttikoskelle ja miten noin 19 kilometrin Pirttikosken kierros yhdistää Kuusiniemen sillan ja molemmat penkkatiet—hyödyllinen tausta, jos yhdistät lyhyen patikoinnin helppoon pyöräilyyn jokivartta(3). Meidän kartallamme Kuusiniemen sillan yhdysreitti Pirttikoski linkittyy sillan kupeen uimarantaan ja yhdyspolkuihin, ja Kupuliskosken reitti sekä Pirttikosken yhdysreitti kulkevat samojen kota-rantojen kautta. Oravisjärven lenkki käyttää samaa Oravisjärven laavua, ja pidemmät pyöräilylinjat kuten Pyhäjoen penkkatiet, Oulainen-Pyhäjoki pyöräilyreitti ja Pirttikosken taidereitti, Pyhäjoki kohtaavat samoja kyläpalveluja. Pirttikosken kyläyhdistys kertoo, että Pyhäjoen retkeilyreitistöä täydennettiin noin vuonna 2023 ja että Pirttikosken kylätalolta löytyy pyörämatkailijoille peruspalveluja—vettä, työkaluja ja mahdollinen Matkaparkki.com-majoitus—erillään tästä kävelylinjasta mutta kätevänä, jos saavut alueelle pyörällä(4).

Markkuun luontopolku on jokivartinen retkeilyreitti Tyrnävässä; Tyrnävä kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, ja sieltä on noin puolen tunnin ajomatka Ouluun. Kartalla reitti on noin 6,6 kilometriä; Visit Tyrnävä(1) ja Pohjolan Rengastie(3) kuvaavat usein koko Ängeslevänjoen ympäristön kierrosta noin 10 kilometrin mittaiseksi ja korostavat kanjonimaisia joenrinteitä, jäkäläisiä männiköitä, lehtoja ja niityjä avoimen peltoalueen keskellä; polun tunnuslintu on peukaloinen (Peukaloisen polku). Markkuun Seudun Kyläyhdistys ry(2) rakensi reitin talkoilla vuonna 1999 ja huolehtii yhä tulipaikoista sekä kesäisin polun siisteydestä; yhdistyksen sivulta löytyy tulostettava opaskartta ja yhteystiedot. Lähtö on Luonto- ja hyvinvointitalo Peukaloisen lähistöltä osoitteesta Ängeslevän Ylipääntie. Alussa reitti kulkee Markkuun koulun beachvolleykentän, Markkuun koulun pallokentän ja Markkuun koulun luistelukentän ohi—koulun ulkoliikuntapaikat kertovat, kuinka lähellä polku on kylän arkea. Visit Tyrnävä(1) mainitsee polun alkupäässä Metsänhaltian taitoradan lapsille, ennen kuin reitti sukeltaa pengerrettyihin jokimaisemiin. Noin 0,8 kilometrin kohdalla on Markkuun luontopolun kota nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen; lähteiden mukaan noin kilometrin kohdalla ylitetään riippusilta, josta polku jatkuu metsäisemmillä joenrinteillä(1)(3). Noin 4,4 kilometrin kohdalla Markkuun luontopolun laavu tarjoaa laavun ja nuotion—luonteva tauko- tai telttailupaikka(1)(2)(3). Talvella Kempele-tyrnävä-muhos Moottorikelkkareitti kulkee laavun tuntumassa, joten kannattaa olla tarkkana siinä, missä moottorireitti ja kävelymaasto kohtaavat. Kulku on pääosin tavallista kävelyä, mutta viralliset kuvaukset varoittavat paikoin jyrkistä joenrinteistä(1)(3); sateen jälkeen tai lehtipeitteellä kannattaa varata aikaa. Marja- ja sienimaastot ovat polun varrella sesonkeina antoisat(2).

Parhalahden lenkki on noin 13,2 kilometrin helppo kävely- ja pyöräilylenkki Pyhäjoella. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja merenrantareittejä; tämä lenkki sijoittuu Pyhäjoen kylämaisemaan. Reitti kiertää Parhalahden kyläteitä ja leveää metsätieverkkoa. Pyhäjoen kunta(1) luettelee reitin nimellä Parhalahden reitti (13,2 km) ja tarjoaa tulostettavat PDF-kartat kaikille kunnan retkeilyreiteille samalta sivulta. Pyhäjoen kunnan julkaisema Parhalahden reitin Outdoor Active -reittisivu(2) kuvaa lähdön Parhalahden entisen koulun (nykyisen päiväkodin) luota, josta on yhteys Syölätin reitille, Tankokarin reitille ja Kultarannan uimarannalle sekä liittymät Tervanevan ja Liminkajärven reiteille. Pohjolan Rengastie(3) nostaa esiin myös sisempänä kulkevan Parhalahden lenkin noin 6 kilometrin osuuden punaisella merkinnällä. Lähtöalueella Parhalahdentie 68:lla kuljet Parhalahden luistelukentän ja Parhalahden pallokentän ohitse ennen kuin lenkki jatkuu kylätien ja metsäteiden kehälle. Kunta mainitsee nähtävyyksinä muun muassa Teerelän rauhoitetun petäjän, Parhalahden kylätien ja Huttukankaan laavun(2). Kapealla Parhalahdentiellä kannattaa huomioida paikallinen ajoneuvoliikenne(2). Lenkki sijoittuu Pyhäjoen laajemman retkeilyverkoston keskelle. Syölätin reitti käyttää samaa Parhalahden päätyä ja kulkee Hourunkosken kodan ohi Hourunkosken Koskipuistossa; Hourunkosken Koskipuiston kohdekortti(4) kuvaa koskimaisemaa, esteettömämpiä väyliä etelärannalla ja kodan sekä nuotiopaikan rannalla. Tervanevan reitti yhtyy Parhalahden reittiin Teereläntiellä aluekuvauksen mukaan(3). Liminkajärven reitti tarjoaa järven ympäristöön toisen kävelyvaihtoehdon, ja sillä on varausmajoja kuten Nikulan maja varaustupa. Flatland Route -retkipyöräilyn rengasreitti kulkee Pyhäjoen kautta, jos suunnittelet paljon pidempää sorapyörälenkkiä Pohjois-Pohjanmaalla—se on erillinen kokonaisuus tästä kävely- ja maastopyöräystävällisestä lenkistä.

Käytännön lähtötiedot, pysäköinti ja paikallinen nimitarina löytyvät Raahen kaupungin Retkellä viinapolulla -jutusta(1). Taipaleita-blogista saat maastossa kulkevan kuvauksen reittimerkeistä, keltaisista maalimerkeistä ruskan aikaan ja siitä, miten rengas kulkee metsäteitä ja lyhyitä tieosuuksia Pattijoen Ylipään maisemissa(2). Liikkuva Raahe -sivuston luontopolut-ohje kertoo kaupungin ylläpidon jaosta ja muistuttaa, että monilla kyläyhdistysten reiteillä noudatetaan roskatonta retkeilyä ja nuotiopaikoille kannetaan puut itse, ellei toisin mainita(3). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa monipuolisia merenrantareittejä; Viinapolku on tarinapainotteinen metsälenkki Raahessa, Lasikankaan ja Kastellin seuduilla kaupungin pohjoispuolella. Lasikankaan kyläyhdistys on raivannut ja merkinnyt reitin sekä asentanut opastauluja; julkaistut kuvaukset antavat renkaalle noin 6,5 km pituuden ja vähintään kahden tunnin kävelyajan. Lähtö Linnalantieltä on opastettu Kastellin linnanraunioiden opasteista, ja retkikertomuksissa mainitaan parkkipaikka ja biokäymälä. Lähtöalueelta erkanee lyhyt viitoitettu haara Viinapolulle ja toinen haara Kastellin jätinkirkolle—muinaiselle kivirakennelmalle—muutaman sadan metrin sivumatkalle. Rengas kulkee sekametsissä, hakkuuaukioilla ja lyhyillä soratieyhteyksillä; paikoin polku on vielä vähän vähälle tallautunut, joten keltaiset maalimerkit ja lähtöpaikan kartta kannattaa pitää mukana. Opastauluissa kerrotaan, miten polku syntyi 1700-luvulla oikopoluksi kahden syytinkitalon välille ja miten myöhemmin syntyi tarinoita suon raivauksesta ja viinapolunristeyksen kivestä. Alueelta löytyy marjoja syksyllä. Kesällä lähellä palvelee Ruusumuorin kesäkahvila, kun se on avoinna.

Kuivajärvien kodan polku on hyvin lyhyt, noin 0,1 km:n mittainen kierros Kuivajärven retkeilypalveluiden ympärillä Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, Peuran polun retkeilyverkoston sydämessä. Polku sitoo yhteen Kuivajärven kodan, Kuivajärvi P-alueen, Kuivajärvi vuokratuvan, Kuivajärvi laiturin ja Kuivajärvi kämpän tulentekopaikan, joten voit liikkua auton ja kodan, vuokrattavan tuvan, laiturin ja nuotion välillä ilman pitkää siirtymää. Koko noin 115 kilometrin Peuran polun hallinto, kartat ja verkoston kuvaus löytyvät kootusti Reisjärven kunnan Peuran polun ulkoilureitti -sivulta(1). Kuivajärven parkkipaikan käytön, vuokratuvan ja saunan varauksen, yhteisen tulipaikan säännöt ja Kirves-Heikin kanavaan liittyvän tarinan kertoo käytännöllisesti Muuta Maalle -sivuston Kuivajärven kierros -artikkeli(2). Metsähallituksen Luontoon.fi kuvaa viereisen Mäntyjärven kierrosreitin(3). Kuivajärvi P-alueelta pääset heti palveluryhmään. Kuivajärven kota toimii taukapaikkana polun varrella, Kuivajärvi vuokratupa tarjoaa yöpymismahdollisuuden sesonkivarauksella — tarkista avotulen ja vuokran säännöt muun muassa paikkasivuiltamme ja kunnan tausta-aineistolta(2). Kuivajärvi laituri sopii lyhyeen järvenrantahetkeen, Kuivajärvi kämpän tulentekopaikka on päärakennuksen pihapiirin nuotiopaikka, ja kuivakäymälä löytyy parkkialueen läheisyydestä. Pidemmälle lähtiessä samat risteykset yhdistävät Raatejärvi - Mäntyjärven reitin, Peuran polku runkoreitti E6:n ja Peuran polun (Reisjärvi) osuuden kohti Petäjänmäkeä; näillä jatkoilla Kuivajärven ympäristön päiväkierrokset ovat useita kilometrejä ja merkitty Peuran polun oranssin maalauksen mukaan(2). Jalkaisin-blogissa(4) kuvataan Kuivajärven rantaa, varaustupaa ja jatkoyhteyttä kohti Ahveroisen laavua kivisessä, paikoin pitkostetussa maisemassa, mikä auttaa hahmottamaan retkeä, jos jatkat kodan liepeiltä pidemmälle. Kohde sijaitsee Reisjärvellä, ja hallinnollinen maakunta on Pohjois-Pohjanmaa.

Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja metsäalueita retkeilyyn; Ruhankankaan luontopolku kulkee Ruhankankaan ulkoilualueella Kärsämäen pohjoispuolella. Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 6,9 kilometriä tässä kartoituksessa; paikalliset matkailusivut kuvaavat usein lyhyempää noin 2 kilometrin vaihtoehtoa ja pidempää noin 6,5 kilometrin reittiä, joten voit valita kevyemmän edestakaisen kävelyn tai koko metsäosuuden(2). Luontoon.fi-palvelussa(1) on tämän kesäisen vaellusreitin virallinen kuvaus. Kyläkaunis rannalla -sivusto kokoaa yhteen kesä- ja talvikäytön sekä laavujen nimet(2). Polun varrella on noin kolmen kilometrin kohdilla Teeri laavu—luonteva taukopaikka ennen jatkoa. Loppupäässä, lähes reitin päässä, on Kumpu laavu, jossa voi nuotiolla tai suojassa levätä ennen paluuta tai päätöspistettä. Maasto on tyypillistä pohjoispohjanmaalaista kangasmetsää ja harjumaisemaa; talviaikana samaa aluetta kiertävät perinteiset ladut vaihtelevassa maastossa lumitilanteen salliessa(2). Talvella Metsähallitus(3) kuvaa rinnakkaisen latulinjauksen nimellä Ruhankankaan hiihtolatu käytännössä samalla reitillä kuin kesäinen vaelluspolku, ja paikalliset kuvaukset mainitsevat 6,5 km:n ja 2 km:n latuvaihtoehdot(2). Haapavesi–Pyhäjärvi pyöräretkeily reitti kulkee laajemmassa verkossa ja yhteisen Teeri laavu -pysähdyksen kautta, joten kesäkävijät voivat yhdistää lyhyen kävelyn pyöräretkisuunnitelmiin alueella.

Oulangan palvelut, nuotiosäännöt ja retkeilyverkko löytyvät Luontoon.fi:n Pieni Karhunkierros -sivuilta, joita Metsähallitus pitää ajantasalla(1). Kuusamon kaupungin ulkoilusivut esittelevät Karhunkierroksen ja Pienen Karhunkierroksen ja viittaavat kansallispuiston palvelutietoihin Luontoon.fi:ssä(2). Kalastajien polku Vattumutka on noin 0,3 kilometriä pitkä eikä muodosta rengasta. Käytännössä se on lyhyt, maastoon merkitty sivupolku Pienellä Karhunkierroksella Kitkajoen alajuoksun Vattumutkan mutkassa Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti sopii nopeaksi poikkeamaksi joen rantaan, kun haluaa tarkastella vettä tai kalastaa. Pieni Karhunkierros vetää edelleen kymmeniä tuhansia kävijöitä vuodessa; reitillä on riippusillat, Myllykoski, Jyrävä ja Harrisuvanto muiden nähtävyyksien joukossa(3). Tämä lyhyt linkki kuuluu samaan vihreämerkkaiseen verkostoon kuin pääkierros(3). Kitkajoen koskimelontareitti kulkee samassa jokilaaksossa, jos vertaat melontaa ja vaellusta. Uistin.net kuvaa merkittyjä polkuja Juumankylästä kohti Harrisuvantoa ja mainitsee Vattumutkan Kitkan alajuoksun harjuspaikkana(4). Kalastusluvista ja yhteislupa-alueesta löytyy samoista ohjeista erillinen käytäntö(4).

Kultarannan lisäreitti Tankokarin reitiltä on lyhyt päiväreitti Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla: se jatkaa Tankokarin rannan reittiä kohti Kultarannan virkistysrantaa Perämeren äärellä. Reitin pituus on noin 2,6 kilometriä. Outdoor Active -linkit, koko kunnan reittiluettelo ja tulostettavat kartat löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilyhubista(1). Laajempi Syölätin reitti -kokonaisuus on kuvattu Luontoon.fi-palvelussa samana pyhäjokisena reittiperheenä(2). Pohjolan Rengastie luettelee Kultarannan reitin pituudeksi 2,7 km ja Tankokarin reitin 3,9 km punaisella värimerkinnällä, mikä auttaa hahmottamaan tämän lisäosan näiden nimien väliin(3). Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; englanninkielinen nimi North Ostrobothnia esiintyy rinnalla. Selkälipin laavu, tulipaikka ja käymälä -alueen tuntumasta lähtee metsäinen yhteys kohti Kultarantaa. Noin 2,6 kilometrin kohdalla reitti saapuu Kultarannan ranta-alueelle: Kultaranta käymälä, Kultarannan kota ja Kultarannan uimaranta osoitteessa Puustellintie 506 tarjoavat laavun, kodan ja uimarannan kesällä. Kuivakäymälät kuuluvat ranta-alueen palveluihin. Yhdessä Syölärin reitin lisäosan Tankokari–Kultaranta ja Tankokarin lintutornin kanssa tästä syntyy kevyt puolipäivä rannikolla(1)(2). Pidempään päivään voi yhdistää Syölätin reitti lisä Selkälippi -osuuden tai pääreitin saman retkeilyhubin kautta(1)(2). Tulostettava reittikartta kokoaa kaikki Pyhäjoen reittinimet yhteen PDF-tiedostoon(4).

Peuran polku (Reisjärvi) on noin 19,2 kilometrin osuus Peuran polku -vaellusverkostosta Reisjärven pohjoispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Koko Peuran polku -kokonaisuus on noin 115 kilometriä usean kunnan alueella Suomenselän vedenjakajalla; Metsähallitus julkaisee kartat ja palvelutiedot koko reitistä Luontoon.fi-sivustolla(3). Reisjärven kunta kuvaa verkoston rakennetta — noin 77 kilometrin runkoreitti, Mäntyjärven rengas ja muut osuudet — ja kertoo karttojen myynnistä kirjastossa ja kunnantalolla sekä viittaa yhdistyksen sivuille tarkempia tietoja varten(1). Muuta maalle — Reisjärvi luonnehtii kokonaisuuden vaativuutta keskitasoiseksi ja kertoo lumettomasta kaudesta sekä puuihin maalatuista reittimerkeistä(2). Tämän osuuden jälkeen sama Peuran polku runkoreitti E6 jatkuu Peuran polku (Lestijärvi) -osuutena Keski-Pohjanmaan suuntaan. Tämä osuus on päiväsuuntaan kulkeva jalka Petäjämäen ulkoilualueelta kohti Saarijärven rantaa. Lähtöalue on sama kuin Petäjämäen latu -laduilla ja Petäjämäen kuntoradalla: valaistuja lenkkejä, kuntoportaita ja frisbeegolfrata ovat lähtöpaikan tuntumassa. Muutaman kilometrin jälkeen tulee Mustan tulipaikkaryhmä ja kuivakäymälä lähellä. Noin 12,9 kilometrin kohdalla Ahveroisen laavu tarjoaa laavutauon; Raatejärvi – Mäntyjärven reitti liittyy tähän risteykseen. Noin 15 kilometrin kohdalla reitti kulkee Poskeisen ja Kirves-Heikin ranta-alueen kautta — useita tulipaikkoja ja lyhyt Kotajärven kierros -rengas, ja samasta solmukohdasta haarautuvat Suurijärven vaellusreitistö ja Jääkolun reitti. Kuivajärven rannalla on vuokratupa, Kuivajärven kota, laituri, Kuivajärvi P-alue -pysäköinti ja hyvin lyhyt Kuivajärvien kodan polku rakennusten välillä. Noin 18,6 kilometrin kohdalla Koukkusen ja Koukkunen kodat sekä laavut sijoittuvat Peuranpolku Koukkusen kota -linkin viereen; osuus päättyy Saarijärvelle vuokratupaan, tulipaikkaan ja laituriin. Kuivakäymälät kuuluvat taukopaikkojen yhteyteen. Reitti on osa Peuran polku runkoreitti E6 -linjaa; käytä samoja varovaisuussääntöjä kuin muualla rungossa — kartta mukaan, erityisesti keväisin märillä osuuksilla(2)(3).

Saaren lenkki on noin 3,9 kilometrin helppo kävelyrengas Kielosaaren ja Hourunkosken–Etelä-Hourun rannan ympäri Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla, kun Pyhäjoki haarautuu kohti Perämerta. Pyhäjoen kunta listaa saman reitin nimellä Saaren reitti retkeilylistallaan ja ohjaa tulostettaviin karttoihin sekä Outdoor Active -näkymiin ulkoilusivuillaan(1). Luontoon.fi julkaisee reitin kansalliseen ulkoiluhausta nimellä Saaren lenkki(2). Pohjolan Rengastie nostaa sen esiin rannikkoverkostossaan ja mainitsee valkoiset merkinnät reittitaulukoissaan(4). Pyhäjoki sijaitsee meren rannalla. Pohjois-Pohjanmaa ja englanninkielinen North Ostrobothnia mainitaan rinnakkain, jotta kaupunki- ja maakuntalinkit toimivat molemmilla kielillä. Rengas lähtee ja palaa Kielosaaren puolelta Kielopuiston lähiliikuntapuiston vierestä. Pyhäjoen urheilukenttä, Kielopuiston tenniskenttä, Pyhäjoen jäähalli ja Pyhäjoen liikuntahalli ovat lyhyen kävelyn päässä polusta—kätevää, jos yhdistät lenkin muihin asioihin. Lähtöpään tuntumassa Kielosaaren lintutorni kohoaa joen ylle lintujen seurantaan; erillinen Kielosaaren luontopolku jakaa tornin ja nuotiopaikan, ja Taipaleita kuvaa lyhyen sillan ja pitkospuiden lenkin leirintäalueen puolelta omassa tekstissään(5). Noin 1,6 kilometrin kohdalla reitin varrella on Hourunkosken kota koskimaiseman äärellä. Pyhäjoen kunnan Hourunkosken Koskipuisto -sivulla kuvataan rannan kulkuväyliä, esteetöntä reittiä pohjoishaaran eteläpuolella sekä vastarannan nuotiota ja kotaa Koskikujan kautta—sopii yhdistettäväksi, jos haluat enemmän aikaa veden äärellä(6). Myöhemmin Etelä-Hourun rantautumispaikka on pieni veneen vesillelaskupaikka Saaren penkkatiellä. Ollinmäen kuntosali ja Jokikartanon kuntosali ikäihmisille sijoittuvat asuntoalueiden lomaan, kun reitti kulkee kevyen liikenteen väyliä ja tieuria. Rengas päättyy Kielopuiston kotaan ja Kielopuistoon. Päivää voi jatkaa samaan kimppaan kytkeytyvillä reiteillä: Rajaniemen reitti ja Pyhäjoen penkkatiet yhtyvät Kielopuiston liepeille; Rautiperän lenkille siirtymä ja Rautiperän lenkki vievät metsälenkeille Rautiperää kohti; Tervon reitti ja Halusen reitti haarautuvat joki- ja suomaisemaan; Syölätin reitti ja Tervanevan reitti suuntaavat Parhalammen suuntaan; Oulainen–Pyhäjoki -pyöräilyreitti ja pitkä Flatland Route -rengas kulkevat lähellä pyöräilijöille; Pyhäjoen melontareitti seuraa rantaviivaa vesillä liikkujille(1). Tulostettava reittikartta antaa tienimet ja vt8-ylitysvaroituksen alla kuvatusti(3).

UKK-reitin läntinen Syöte–Pintamo-osuus on noin 27,6 kilometrin mittainen pätkä Pudasjärvellä Syötteen kansallispuiston maisemissa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä selkeän vaara- ja metsämaiseman ilman että tarvitsee ajatella koko UKK-verkoston pituutta kerralla. Reitti sopii sekä pitkän UKK-vaelluksen jatkeeksi että itsenäiseksi vaelluspäiväksi tai yön yli -suunnitelmaksi: lähtö on Syötteen luontokeskuksen palvelujen tuntumasta ja määränpää Pintamon laavun suunnassa etelämpänä. Viralliset kuvaukset ja päivitykset kannattaa lukea Luontoon.fi:n UKK-reitti Pudasjärvi -sivulta(1). Syöte.fi kertoo, että UKK on merkitty sinisillä maalimerkeillä, kun taas muut patikointireitit kulkevat keltaisten merkkien varassa(2). Metsähallituksen julkaisema esite Syötteen päiväreiteistä näyttää UKK:n sinisellä samalla kartalla kuin keltaiset lähilenkit(5). Luontokeskus pysäköintialueelta reitti kulkee Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun ohi. Ensimmäisten kilometrien aikana kuljetaan Luppoveden nuotiopaikan ja katoksen, Luppoveden uimarannan sekä Syötteen Luppoparkin liepeillä ja Hiihtokeskus Iso-Syöteen palvelujen vaikutuspiirissä. Noin kuuden kilometrin kohdalla Riihitupa päivätupa tarjoaa taukopaikan ennen matalamman maaston ja Portinkurun seudun vaativampia osuuksia. Nuorcamino kuvailee Portinkurua jopa noin 20 metriä syväksi kurroksi Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa; kurun eteläreunalla on laavu nuotiopaikkoineen(4). Retkipaikka on kirjoittanut kokemuksistaan Portinojan laavulla: UKK kulkee laavun ohitse, ja matalassa vaarametsässä näkyvyys voi hämätä suunnistajaa(3). Myöhemmin reitillä ovat Taimenmutkan autiotupa ja Taimenmutkan rantautumispaikka; Nuorcamino toteaa, että aiempi tupa paloi vuonna 2018 ja uusi tupa otettiin käyttöön tammikuussa 2020(4). Osuus päättyy Pintamon laavulle, josta UKK jatkuu kohti Puolankaa UKK-reitti Pintamo - Puolangan raja -osuutena ja jossa Pintamovaaran kuntorata tarjoaa lyhyen juoksulenkin yhteyden. Syötteen päässä reitti risteää muun muassa Ahmankierroksen, Torpparin taipaleen ja UKK-reitti Syöte - Kouva -osuuden kanssa. Naamangan lenkki on merkitty pyöräilylenkki, joka käyttää samaa Mustanrinnan laavua ja Ruoanlaittopaikkaa kuin tämä patikki—hyvä apu, kun sijoitat tauot kartalle. Tarkista luontokeskuksen aukiolo ennen lähtöä ja varaudu omiin kartta- ja suunnistusvälineisiin erityisesti säätilanteissa, joissa näkyvyys heikkenee(2)(3). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; kansallispuiston säännöt (koira kytkettynä, tulenteko vain merkityillä paikoilla, roskaton retkeily) koskevat koko aluetta.

Honkasen luontoreitti on noin 2,5 kilometrin mittainen rengaslenkki Kempeleessä Pohjois-Pohjanmaalla. Se sijaitsee Köykkyrin–Honkasen ulkoilualueella virkistysmäellä Oulun eteläpuolella: samassa metsä- ja mäkimaisemassa kuin noin 36 kilometrin Köykkyrin retkireitistö, Honkasen kuntorata ja talvisin esimerkiksi Honkasen valaistu latu sekä Koiralatu Kempele. Karttoihin, muihin verkoston rengasmittoihin, huoltorakennuksen käymälöihin ja koko Köykkyrin sääntöihin kannattaa tutustua Kempeleen kunnan reitistö-sivulla(1). Suomi.fi ja Pohde–Reittis tiivistävät verkoston ja mainitsevat yhdysreitin Oulun rajalle, josta maastoliikuntareitti jatkuu Ruskoon(2)(3). Lyhyellä lenkillä pysytään Pyrinnöntien puolen mäkeä: Köykkyri DiscGolfPark, Pyrinnön maja, Köykkyrin ulkokuntoilupuisto, Köykkyrin kuntoportaat, Köykkyrin rinne ja Peipontien kenttä ovat reitin vieressä tai aivan lähellä — sama palveluryhmä, jota Honkasen kuntorata ja talviladut käyttävät. Noin kolmannes kilometriä alusta tulee Köykkyrin tulentekopaikka taukopaikaksi, jos otat omat eväät mukaan. Marjasuon luontopolku yhtyy samaan Köykkyrin tulentekopaikkaan toisesta suunnasta, jos haluat yhdistää lenkkejä. Kempele sopii päiväretkeilyyn Oulusta.

Hyöteikönsuon reitti on noin 3,2 kilometrin päiväreitti Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallituksen Närängän luonnonmetsissä kulkeva yhteys kuljettaa lähes suon halki pitkospuita pitkin Hyöteikön lähtöpään ja Suojärven parkkipaikan välillä. Kuusamo kuuluu vanhan metsän ja laajojen rimpien rajavyöhykkeeseen idässä, ja tämä lyhyt poikittaiskulku antaa tiiviin kurkistuksen suojeltuun Hyöteikönsuohon ilman pitkää vaellusta. Aloita Luontoon.fi:n Vaaranpolku-sivulta(1): kartat, vaikeusluokitus ja käyttösäännöt koskevat samaa Närängän päiväreittien kokonaisuutta, ja Hyöteikönsuon reitin Suojärven pää käyttää samaa pysäköintipihaa kuin Vaaranpolku. Länsipäästä reitti nousee pian pitkoksille ja avaa näkymiä aukealle suolle. Noin kahden kilometrin kohdalla Hyöteikön katselulava tarjoaa tasapuun suon ylle; Taipaleita kuvaa, miten sama pitkosrivi erottuu kauas Vaaranpolun Yhdeksänsylenkalliolta päin katsottuna(3)(4). Suojärven parkkipaikalla kohtaat nuotioruokailuun sopivan Suojärven tulipaikan ja voit jatkaa Vaaranpolulle kohti Närängän erämaatilan vuokratupaa, saunapihaa ja Kirkkokallion näköalakallioita(1)(3). Kuivakäymälät löytyvät kummastakin päästä. Johanna Suomelan kirjoitus Maisemaonnellinen-blogissa kertoo huonokuntoisena alkaneesta pitkoskiellosta ja myöhemmästä kunnostuksesta sekä muistuttaa hyttyssuojista kuumina tyyninä päivinä(2). Polkujen Lumo kertoo Suojärven pysäköinnin suuntaan retkeiltyään, kuinka sakeatkin hyttysparvet voivat tulla vastaan suon reunusmetsässä, vaikka pitkososuus tuntuisi tyhjemmältä; keskisuon laveri toimii erityisen kauniisti iltaruskon katseluun(4). Taipaleita mainitsee Vaaranpolun opasteissa yhteysvaihtoehdon Hyöteikön suuntaan(3). Retkiseikkailu listaa saman Näränkä-perheen reittilistauksessa suuntapituudeksi noin 3,5 kilometriä(6). Kuvaa ja lintuja katsellessa kannattaa varata reilusti aikaa; matka on lyhyt, mutta maisema kutsuu hidastamaan.

Siikavaaran talvireitti on talvikauden monikäyttöreitti kävelijöille, lumikenkäilijöille ja läskipyöräilijöille. Taivalkoski sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 9,4 kilometriä. Tarkemmat kuvaukset, talkootyö ja vuokrauslinkit ovat Taivalkosken kunnan talvireittisivulla(1). Sivulla kuvataan Siikavaaran rengasreitin pituudeksi noin 10 kilometriä ja maisemaksi Iijokivartta sekä Taivalvaaran vaaramaisemia; reitillä on korkeuseroja(1). Koirat ovat tervetulleita, kun ne pidetään kytkettyinä(1)(2). Talvireitit toteutetaan ja pidetään kunnossa kunnan ja talkoolaisten yhteistyönä(1). Visit Taivalkoski(2) esittelee samat kaksi talvireittiä—Siikavaaran ja Kikarilammen—ja mainitsee laavut polttopuineen. Ajantasainen reittikartta kannattaa tarkistaa Taivalkosken karttapalvelusta ennen lähtöä(3). Reitti kulkee Taivalvaaran ulkoilualueella keskustan länsipuolella. Muutaman kilometrin jälkeen tulee Susiraja Sauna ja Susiraja Camp, Taivalkoski Finland reitin varteen—hyvä yhdistää sauna- tai leiriytyspäivään. Pikku Tervalammen laavun lähellä, noin 3,8 kilometrin kohdalla, reitti kulkee Tervas Frisbeegolfin ohi Ouluntien varrella. Pikku Tervalammen laavu on taukopaikka Iijoen suuntaan; kunnan mukaan tälle laavulle johtavalla osuudella on enemmän korkeuseroja, kun taas lintutornille johtava haara on tasaisempi(1). Taivalvaaran hiihtokeskuksen tuntumassa reitti kulkee Taivalvaaran hyppyrimäen K73:n, Pöllimehtä frisbeegolfin, Taivalvaaran hyppyrimäiden K49/K30/K20/K10 sekä hiihtokeskuksen rakennusten ohi ennen nousemista lintutornille. Lintutorni (Taivalvaaran luontopolku) ja Turvakonalustan laavu noin 6,7 kilometrin kohdalla tarjoavat tauon; laavuilla on polttopuita(1)(2). Samasta reittiverkosta lähtee myös Kikarilammen talvireitti(1). Kesällä samoilla alueilla kulkee muun muassa Taivalvaaran luontopolku, Pahkakurun retkeilyreitti, Pikkutervalammenpolku, Kikarilammenpolku ja pitkä Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräreitti, joten Siikavaara täydentää laajempaa Taivalvaaran retkeilykokonaisuutta talvella.

Ajantasaisimmat tiedot reitin pituuksista, taukopaikoista, joukkoliikenteestä sekä parkista Montassa ja Leppiniemessä löytyvät Muhoksen kunnan Lemmenpolku-sivulta(1). Kohde kuuluu Rokua UNESCO Global Geopark -alueeseen; geoparkin reittiesittely nostaa Lemmenpolun esiin teemareittien joukossa(4). Retkipaikan artikkeli täydentää maastossa näkyvää tarinaa: opastaulut (Kieksin konglomeraatti, Pyhäkosken graniitti), Niukkakallion näköalapaikka ja yhteys laajempaan Oulujokilaakson kertomukseen(2). Jalkaisin-blogissa kuvataan syksyinen kävely: jyrkät puuportaat, voimalaitostilanteisiin liittyvät korkeat vedenkorkeudet ja reitin vaativuus perheen pienimmillekin—hyvä lisäluku, jos haluat käytännön kuvan pohjista ja vuodenajoista(3). Meidän kartallamme reitti on noin 1,6 kilometriä Oulujoen rantatörmällä Montan leirintäalueen ja Leppiniemen välillä. Muhoksen kunta kuvaa varsinaisen Lemmenpolun pääreitin pituudeksi noin 2,1 kilometriä ja esittelee erikseen Lemmenpolun alareitin vaihtoehtona (noin 0,9 km tai noin 1,6 km:n lenkki) omalla lähtöopasteellaan Leppiniemessä(1). Kunnan sivuilla Lemmenpolku linkittyy myös noin 100 kilometrin Tervareitistöön, joka seuraa Oulujokilaaksoa(1). Montan päästä reitin varrella on leirintäalueeseen liittyviä palveluja, kuten Montan leirintäalueen talviuintipaikka ja Esteetön kalastuspaikka Muhos Kieksintien tuntumassa. Jokivarsi yhdistää metsäisiä törmäosuuksia ja rantaan laskeutumisia: Lemmenpolku, nuotiopaikka, Kieksi, Nuotiopaikka, Oulujoki, Montta-Pyhäkoski ja Ouluoki Kalastuspaikka sijoittuvat samaan jokivirtaan ja voimal maisemaan. Leppiniemeä kohti tulevat Lemmenpolku, nuotiopaikka, kalastuslaituri ja Lemmenpolun kalastuslaituri—kalastuslaiturit ja kunnan ylläpitämät nuotiopaikat(1). Leppiniemen päässä Leppiniemen uimapaikka tarjoaa uimarantaa. Jos haluat kulkea vain alempaa rantalinjaa, Lemmenpolun alareitti on lyhyt sivuhaara, joka jakaa samat laituri- ja rannan taukopaikat; tarkemmat tiedot löytyvät meidän Lemmenpolun alareitti -sivulta. Reitti on keskivaativa: soraa ja metsäpolkua, pitkospuita ja portaita törmillä, sekä näkymiä punaisen graniittikallion yläpuolelta Oulujokeen(1)(2). Talvikunnossapitoa ei ole; jäiset ja märät portaat voivat olla liukkaita(1)(3). Tulenteko on sallittu vain merkityillä nuotiopaikoilla(1). Kalastus on alueelle tyypillinen käyttötapa; nuotioon kannattaa varata omat puut, jos haluat varmistua polttopuista vilkkaina viikonloppuina(3). Muhos sijaitsee Oulun eteläpuolella lyhyen ajomatkan päässä. Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, jossa Oulujokilaakson retkeilyreitit ovat helposti saavutettavissa. Reitti sopii päiväretkeksi autolla tai bussilla Oulusta.

Harjunpolku on lyhyt rengasreitti Rokuan kansallispuistossa Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, Rokua-UNESCO Global Geopark -alueella. Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä, ja se sopii kevyeksi kierrokseksi harjujen, mäntymetsien ja kirkasvetisten lampien äärelle. Metsähallitus kuvaa Harjunpolun lyhyenä ja helppona reittinä, joka sopii myös lapsille ja kulkee Rokua Health & Span -hotellialueen ja Lianjärven välillä(2). Ajantasaiset kansallispuiston säännöt ja palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Rokuan kansallispuiston sivuilta(1). Lähtö ja paluu ovat Rokuan kylpylän ja Rokua Health & Span kuntosalin tuntumassa: opasviittojen luokse kokoontuvat polun merkinnät, ja reitti on sinisin maalitäplin merkitty(3). Aluksi polku kulkee männiköissä ja jäkälä- ja varpukankailla; matkan varrella on puupökkelöveistoksia(3). Retkipaikka mainitsee Ahveroisen lammen ja laiturin lähtöpisteen lähellä uimapaikaksi(3). Lianjärven rannassa polku on kapea ja hiekkainen; täällä ovat myös Lianjärvi päivätupa ja Lianjärvi, käymälä-liiteri taukopaikkaa ja kuivakäymälää varten. Lianjärveltä reitti nousee takaisin kumpuilevaa maastoa kohti kylpyläaluetta ja kulkee Rokuan Kuntoutuskeskuksen liikuntasalin ohitse. Samalla reitillä kulkee pidempiä Rokuan reittejä, kuten Tervareitistö Rokualla, Energiankulutusreitti ja Keisarinkierros, joten Harjunpolun voi yhdistää pidempään päiväretkeen. Matkalla Suomessa -sivusto kuvaa Rokuaa Suomen ensimmäisenä UNESCO Global Geoparkina ja muistuttaa herkästä jäkälä- ja hiekkamaastosta: pysy merkityillä poluilla ja noudata erityisesti metsäpalovaroituksen aikana annettuja tulen käyttöä koskevia sääntöjä(4). Sama teksti(3) korostaa kulumisherkkyyttä; Luontoon.fi(1) täydentää kansallispuiston yleisiä käyttöohjeita.

Marjaniemi–Sunikari–Pöllä -reitti on noin 15 kilometriä pitkä yhtenäinen retkeilyjana Hailuodolla, Perämeren suurimmalla saarella Pohjois-Pohjanmaalla. Hailuodon kunta kuvaa Marjaniemi–Pöllä -patikointireitin retkeilysivuillaan: sama alkupituus Hannuksenlammen reittien kanssa pitkospuilla, haarautuminen Pajuperän kohdalla, Matikanniemen kota, Sunikarin vanha kalasatama ja jatko Pöllän suuntaan(1). Joissakin esitteissä pituus pyöristyy noin 14 kilometriin; kartallamme reitti on noin 15 km. Retkipaikan Luontopolkumiehen Hailuodon länsipään kuvaus täydentää käytännön tuntua—dyynien takana kulkeva pitkosranta, kosteammat pätkät, joissa kengät ratkaisevat, ja metsäosuuksien keltaiset maalimerkit puissa(2). Visit Oulu myy ohjattuja päiväretkiä Oulusta Hailuotoon tila-autolla ja lauttamatkalla, jos haluat apua mantereelta saarelle ennen kävelyä(3). Reitti ei ole lenkki. Se lähtee Marjaniemen satama-alueelta pitkospuilla ja kulkee alkumatkan samoja uria kuin Hannuksenlammen laavun reitti, kunnes erkanee Pajuperän perinteisen kalamökkikylän maisemissa, jonka kunta nostaa esiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaana(1). Noin viiden kilometrin kohdalla tulee Matikanniemen kota taukopaikaksi. Myöhemmin reitti kulkee Marjaniemi uimaranta ja Pöllän uimaranta -hiekkarantojen läheisyydessä—kannattaa tarkistaa kunnan rantoja ja koirasääntöjä koskevat ohjeet retkeilyn yhteydestä(1). Päivän janan loppupäässä lähestyt Sunikarin uimarantaa vanhan Sunikarin satamalinjan suunnassa(1). Lyhyt Hailuoto Marjaniemi -yhteys ja Hannuksen lampi -haara kuuluvat samaan länsipään verkostoon, jos haluat lisätä tauon Hannuksenlammen laavulla tai lyhyempiä lenkkejä majakka- ja Ranta-Sumpu-suunnasta. Maasto vaihtelee meren ja dyynien välistä harjua, mäntymetsää, jäkäläkankaita ja vanhojen kalastajakylien välisiä pikkuteitä(1). Reittejä ja nuotiopaikkoja ei ylläpidetä talvisin, eikä moottoriajoneuvoilla saa ajaa teiden ulkopuolella—avoin jäkäläkangas kuluu herkästi, ja suuri osa poluista kulkee Natura 2000 -alueilla(1). Maastopyörällä kuljetaan vain merkityillä urilla ja pitkospuilla, joissa se on sallittu(1).

Ahmankierros on noin 14,9 kilometrin pituinen päästä päähän kulkeva retkeilyreitti Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Luontoon.fi kokoaa Syötteen säännöt, kartta-aineiston ja palveluohjeet yhteen(1). Syöte.fi kertoo alueen yli 122 kilometristä merkatusta polusta, karttojen osto- ja neuvontamahdollisuudesta Syötteen luontokeskuksessa sekä luettelee Ahman kierroksen noin 17 kilometrin päiväretkenä suosittujen kohteiden joukossa(2). Reitin alkupäässä Ylpiätupa päivätupa ja Ylpiätupa WC liiteri avaavat matkan, ja polku kulkee kuusikoiden ja kosteikkoreunojen välissä. Noin 6,3 kilometrin kohdalla Välitupa päivätupa ja Välitupa tulentekopaikka tarjoavat välipysähdyksen ennen nousua Ahmatupa autiotuvan ja Ahmatupa vuokratuvan suuntaan noin 6,9 kilometrissä. Eräluvat kuvaa Ahmatupaa: vastakkaisissa päissä rakennuksessa ovat autio- ja vuokrasiivet, sauna vuokrapuolen käyttäjille, runsas päivähiihto lähestymispolulla sekä autiopään eräkahvila helmikuusta huhtikuuhun(4). Ahmatupa kota, Ahmatupa sauna, Ahmatupa kaivo ja polttopuun sekä jätepisteen ympärillä oleva kuivakäymälä-infrastruktuuri täydentävät taukopaikkaa. Ahmatuvan jälkeen reitti laskeutuu Koiratupa päivätupaa ja Koiraoja WC liiteriä kohti noin 10,7 kilometrin kohdalla ja nousee uudestaan Annintupaa ja Annintupa WC liiteriä kohden noin 13,3 kilometrissä. Vaellus päättyy Luontokeskus pysäköointialueelle Syötteen luontokeskuksen viereen; Syötteen luontokeskuksen laavu on kävelymatkan päässä ja Syöte DiscGolfPark on loppupään tienristeyksen tuntumassa. Retkipaikka-julkaisussa Kerttu Komulainen kuvaa keväistä Ahmankierrosta luontokeskuksen pihasta lähtien: lumensulamisen aikaan vaikeita suopätkiä uusien pitkosten odottaessa asennusta, suojaisia vanhoja kuusikoita ja Ahmavaaran näkötornivierailun ennen laskeutumista ehjille pitkospuille—hyvä muistutus juurakoista ja kaatuneista puista heti talven jälkeen(3). Metsähallitus tarjoaa tulostettavan Ahmankierros-reittiesitteen karttakuvineen(5). Moni yhdistää Ahmankierroksen pidempään Toraslammen kierrokseen ja Ahmakallio tornille; talvella samaan maisemaan pääsee myös Syötteen laduilla Ahmatuvan tuntumassa. YouTube-hauista ei löytynyt lyhyttä, pelkälle tälle reitille varmistettua esittelyvideota.

Särkijärven kodan reitti on noin 7,2 kilometriä pitkä retkeilyosuus Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella. Se yhdistää Tapiolandian ja Matkailutie 3:n kulman varren palvelut Särkijärven rannalla olevaan Särkijärven kotaan ja kuuluu samaan Siiponjoen ja Hiekkasärkkien ulkoiluverkostoon kuin pitkä Siiponjoen luontopolku. Visit Kalajoki kuvaa laajempaa Siiponjoen luontopolkua, talvella Tapion Tuvalta lähtevää perinteisen tyylin latuyhteyttä Särkijärven kodalle olosuhteiden salliessa sekä mäntykankaiden, hiekkaisen maaperän ja pienten suomaisemien vaihtelua(1). Tapiolandian maauimalan jälkeen reitin varrella on Valkianveden laavu nuotiopaikkoineen hiljaisessa metsä- ja järvimaisemassa, ja reitti päättyy Särkijärven kodalle järven rantaan. Kodalla voi pitää tauon ja nuotion lämmössä. Varhaisessa osuudessa yhteys Siiponjoen luontopolkuun mahdollistaa pidemmän päiväretken koko Siiponjoen lenkille tai yhdistää retkeen Hiekkasärkät rengasreitti -pyöräilyreitin, jos kaipaat lisää matkaa. Reissuesan matkablogi patikoi tällä seudulla noin 10 kilometrin lenkin osana Siiponjoen reitistöä ja kuvaa selkeitä viittoja ja sinisiä värimerkkejä, pitkospuita kosteissa kohdissa niin että kesällä pärjää tavallisilla lenkkareilla, sekä että osuutta voi ajaa maastopyörällä sopivissa kohdissa(2). Taipaleita kuvaa toisella Siiponjoen pätkällä tiheitä opasviittoja ja merkkitolppia, jotka auttavat suunnistamaan laajassa reittiverkossa(3). Kalajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa sekä merenrantaa että kangasmetsiä ulkoiluun. Talvella latutilanteen ja kunnossapidon osalta kannattaa seurata Kalajoen latu ry:n ja kaupungin latutiedotteita.

Viirretjärven lisäreitti on noin 2,4 kilometrin mittainen lyhyt pistosuuntaisen luontopatikoinnin pätkä Viirretjärven rannalla Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti ei ole ympyrä. Pyhäjoen kunta ylläpitää kunnan retkeilyreittiluetteloa—muun muassa pääreitti Viirretjärven reitti 14,5 kilometrinä—tulostettavine karttoineen ja linkkeineen tarkempiin reittinäkymiin, ja sieltä kannattaa tarkistaa nimet, yhdistelmät ja mahdolliset muutokset(1). Lyhyt lisäosuus sijoittuu samaan järvi- ja metsämaisemaan kuin laajempi Viirretjärven reittiverkosto. Pohjolan Rengastie kuvaa pääreitti Viirretjärven reittiä noin 14,5 kilometrin mittaiseksi ja vihreämerkkiseksi(2). Noin 2,4 kilometrin lisäreitti on kompakti rantakaistale verrattuna tuohon koko piiriin; sitä kannattaa ajatella täsmäkävelynä järven tuntumassa, ei koko Viirretjärven reitin kiertona. Tästä reitistä on luontevaa jatkaa muihin tietokannassamme oleviin polkuihin. Viirretjärven reitti jatkaa järveen painottuvaa verkostoa kohti Yppärin kyläaluetta. Rautiperän lenkki yhdistyy Rautiperän ulkoilualueeseen, jossa Rautiperän ulkoilualueen sivu kuvaa kesällä entisillä latupohjilla kulkevia merkittyjä reittejä, hiihtomajan huoltorakennuksen, Rautiperän grillikodan, Rautiperän laavun puuliiterin polttopuineen sekä kesälenkkeilyn koirille kiinnityksessä(3). Palvelut ovat pidemmällä Rautiperän lenkillä, eivät välttämättä jokaisella lyhyellä sivureitillä—suunnittele ne mukaan, jos jatkat Rautiperän lenkille. Pyhäjoki sijaitsee Perämeren rannalla. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat luontevasti.

Leton luontopolku on noin 4,1 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Kempeleellä Sarkkirannan ja Perämeren rannan Leton alueen välillä. Pohjois-Pohjanmaa on pohjoinen rannikkomaakunta, ja tämä reitti tuo kävijän helposti Perämeren maankohoamisrannikon ulkoiluympäristöön. Reitti ei ole suljettu rengas: kuljet yhtä linjaa ulos ja takaisin tai yhdistät paluuseen muita paikallisia polkuja. Noin 1,7 kilometrin kohdalla polulla on Leton laavu, yleiskäytössä oleva laavu—lisätietoa löytyy Leton laavu -sivultamme. Talvisin sama käytävä on osa Leton latua, Kempeleen merelle suuntautuvaa hiihtolatua Sarkkirannasta(3). Kempeleen kunta kuvaa Leton käytävää Sarkkirannasta meren rantaan pitkäaikaisena ulkoilureittinä, jonka kunnostusta asukkaat ovat toivoneet; uudistuksissa on tehty uusi linjaus vahvistuksineen pyörätien viereen, rumpusilta ojan yli sekä PDF-kartat reitille ja latuun(1). Palvelu on maksuton ja käytettävissä ympäri vuoden; Suomi.fi tiivistää pääsyn ja käytön kunnan luontopolku- ja retkireittipalvelun kautta(2). Huomaa, että samankaltaisella nimellä on erillinen Letonniemen luontopolku Oulussa—tämä sivu koskee vain Kempeleen Leton reittiä. Leton yhteisellä käytävällä maasto on pääosin helppoa: pitkiä osuuksia kulkee entisen merenpohjan rantaruovikko- ja pensaikkovyöhykkeen läpi, kuten Leton latua kuvaavat lähteet talvikäytöstä(3). Jarkko Tervonen mainitsee mahdollisuuden jatkaa Letontien ylityksen jälkeen merenrantaa ja Koivukarin lintutornia kohti sekä laajempia latuyhteyksiä Oulunsalon ja Limingan suuntaan lumitilanteen salliessa(3)—patikoijien kannattaa kohdella tornia ja jatkomatkoja lisäosina ja tarkistaa paikalliset ohjeet. Rantalakeus uutisoi, että Leton reitistön kulku-urien kunnostus voitti Kempeleen vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin äänestyksen 151 äänellä 276:sta, mikä kertoo vahvasta paikallisesta tuesta reitin kunnolle(4).

Kukonkylän luontopolku on noin 1,5 kilometrin päiväretki Sievissä. Sievi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Suomaisema Kotonevan avosuolla, pitkospuita ja metsäpolkuja yhdistävä reitti; laavu ja nuotiopaikka sijaitsevat suon keskellä kalliosaarekkeella. Metsähallituksen reittitiedot löytyvät Luontoon.fi:n Kukonkylän luontopolku -sivulta(1). Sievin kunta kokoaa retkeilykohteet ja käytännön tiedot yhdelle sivulle(2); siellä kerrotaan pysäköinnistä, laavusta ja puuceestä sekä kyläyhdistyksen polttopuuhuollosta, ja luontopolun huollosta vastaa Kukonkylän kylätoimikunta. Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa valkoisia maalimerkkejä, tervahautaa lähtöpaikan tuntumassa, siirtolohkareita suon keskellä ja lintutornin noin 200 metrin päässä laavusta—hyödyllinen teksti kosteisiin keleihin(3). Reitin lähellä alussa on Kaukalo Poleentiellä 29 (kaukalo ja liikuntapaikat). Noin 1,4 kilometrin kohdalla tulee Kukonkylän laavu nuotiopaikkoineen ja puuceineen. Osa oppaista kuvaa koko merkittyä Kotonevan kierrosta noin 3 kilometrin mittaiseksi; täyteen kierrokseen kannattaa varata noin tunti kävellen(2)(3). Sievi sopii välipysähdykseksi Nivalan ja Kokkolan välillä; Kukonkylä on rauhallinen kyläympäristö. Kumisaappaat kannattaa ottaa, kun pitkokset ovat märkiä(3).

Muhos sijaitsee Oulujoen varrella Oulun itäpuolella. Lemmenpolun alareitti on Lemmenpolun luontopolun Leppiniemen tuntuman alaosan haara: lyhyt, merkitty kävely noin 0,6 kilometrin matkalla jokitörmällä Montan ja Pyhäkosken voimalaitosalueen tuntumassa. Se kuuluu samaan Rokua Geoparkin kokonaisuuteen kuin koko Lemmenpolku ja liittyy luontevasti pidempään Lemmenpolkuun, jonka Muhoksen kunta kuvaa noin 2,1 kilometrin mittaiseksi Montan leirintäalueen ja Leppiniemen välillä laajemmassa Tervareitistössä(1). Ajantasaiset tiedot, levähdyspaikkojen kuvaukset ja Leppiniemen lähtöopaste löytyvät Muhoksen kunnan Lemmenpolku-sivulta(1). Retkipaikan Lemmenpolku-juttu kertoo, miten alareitti sijoittuu pääreitin rinnalle, ja tuo esiin kalastuslaiturin, nuotiopaikat ja näkymät Pyhäkosken suuntaan—hyödyllistä, jos mietit lyhyen alareitin ja koko lenkin välillä(2). Rokua Geopark esittelee Lemmenpolun teemareittien joukossa(3). Lyhyellä osuudella kuljetaan Leppiniemen uimapaikan ohi kohti Lemmenpolun kalastuslaituria ja yhteistä kohdetta Lemmenpolku, nuotiopaikka, kalastuslaituri. Montta–Pyhäkoski -rantaviivan lähellä tulevat myös Nuotiopaikka, Oulujoki, Montta-Pyhäkoski ja Ouluoki Kalastuspaikka. Jos haluat koko törmän näköalat, puiset rakenteet ja opastaulut, jatka samasta ympäristöstä koko Lemmenpolulle; meidän sivultamme löydät pidemmän reitin ja yhteiset pysähdyspaikat.

Palosaari Metsänvartijan polku eli Palosaaren luontopolku on noin 2,4 kilometrin metsälenkki Palosaaren metsänvartijatilan ympäristössä Pyhäjoella. Visit Raahe kertoo polusta noin kahden kilometrin mittaisena entisöidyn metsänvartijantilan liepeillä: vaihtelevia metsätyyppejä, lintuja ja puulajeja, sekä marja- ja sienisatoa sesongissa(1). Sivu mainitsee myös historian: tila toimi metsänvartijan asuntona 1861–1975, 1800-luvun miljöö kuuluu Metsähallituksen vanhimpiin metsänvartijatiloihin, ja nykyään Palosaari on Eräpalvelujen mallitila 27 riista- ja luonnonhoitokohteineen; tilalle myönnettiin Wildlife Estates -tunnus 2009(1). Moni yhdistää retken Raahen rannikkokaupunkiin, mutta itse osoite löytyy Pyhäjoen kunnasta(2). Kulkeminen on kevyttä metsäpolkupatikkointia. Noin 1,4 kilometrin kohdilla tulee tilakeskuksen palveluryhmä: Palosaari uusi sauna, Palosaari savusauna, Palosaaren mallitila, varaustilat, Palosaari päärakennus vuokratupa ja Palosaari kaivo. Varaukset ja palvelut kannattaa tarkistaa näiden kohteiden omilta sivuilta. Yppärin maa- ja kotitalousnaisten retkiraportti kuvaa, että Metsänvartijan luontopolku, eväät ja sauna sopivat myös laajalle ikähaarukalle yhdeksi päiväksi(3).

Pohjois-Pohjanmaa on retkeilylle monipuolinen maakunta, ja Saariveden reitti avaa Sievissä yhteyden Saariveden ja Maasydänjärven välille. Saariveden reitti on noin 6,2 kilometrin pätkä Saariveden metsäisen järvirannan ja Maansydänjärven matkailualueen välillä. Sievin kunnan retkeilysivuilla kerrotaan, että Saariveden suunnasta Huuhankalliolle on merkittyä polkua pitkin noin 3,7 kilometriä ja Maasydänjärveltä Huuhankalliolle noin 2,5 kilometriä(1). Erillisellä retkeily ja kalastus -sivulla kuvataan Saariveden savottakämpältä lähtevä noin 6 kilometrin ohjattu retkeilypolku Maasydämen matkailualueelle, jossa on lisää merkittyjä polkuja(2). Urjanlinna pyörittää Maasydänjärven rannan palveluja; aukioloista, ruokailusta ja majoitustyypeistä löytyy tietoa Urjanlinnan omilla sivuilla(4). Mtbfinin Maasydänjärven retkeilyreitistö -teksti listaa Saariveden reitin samaan verkkoon kuin Huuhankallion luontopolun, Maansydämen rantapolun ja Ahvenlammen polun, kertoo uusituista oransseista puumerkinnöistä ja muistuttaa, että jotkin lyhyet sivuhaarat voivat olla edelleen kivisitä tai vähän kuljettuja(3). Reitti on käytännön yhteys laajempaan Maasydän–Huuhankallio -kokonaisuuteen, ei vuoristopäivä. Noin neljä kilometriä alusta Huuhankallion suuntaan avautuu Huuhankallion luontotornin, Huuhankallion laavun, nuotiopaikan, puukatoksen ja kuivakäymälöiden muodostama taukokeskus; näkötornin on aikoinaan rakentanut Metsähallitus Sievin korkeimmalle maastolle ja näkymät aukeavat kauas metsämaisemaan(1). Tämän jälkeen polku jatkuu vielä parin kilometrin verran kohti Maansydänjärven rantaa, Maansydänjärven laavua ja Maasydänjärvi veneiden laskupaikkaa; Maasydän P-alue on lähes reitin päässä autoileville, jotka haluavat tavata kävelijät tai päätää päivän lyhyellä kyydillä. Pidempiä kierroksia voi rakentaa yhdistämällä Huuhankallion luontopolun, Maansydämen rantapolun tai lähellä kulkevan Ahvenlammen polun kanssa samassa merkintäjärjestelmässä, ja talvisin sama infrastruktuuri linkittyy Huhankallion retkihiihtoon, jossa latuverkko hipoo samoja näköaloja ja taukopaikkoja(3). Pidä maasto siistinä, tarkista avotulen teko kunnan ohjeista ja varo märillä pinnoilla puisten torniportaiden liukkautta.

Rukan maisemareitti on noin 0,5 kilometriä pitkä pätkä Rukan tunturilla Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Se kulkee Rukan laskettelukeskuksen tuntumasta Juhannuskallion parkkipaikalle, joten sen voi yhdistää nopeaan kävelyyn hissikylän palveluiden lähellä tai käyttää siirtymänä Juhannuskallion avariin näkymiin. Ajantasaisimmat tiedot rinnealueen kesäreiteistä ja talvikäytöstä—mukaan lukien miten englanninkielinen Ruka Scenic Trail ja suomenkielinen Rukan Maisemapolku kuvataan lumikenkäilyreittinä, kun monet muut kesäpolut muuttuvat laduiksi—on koottu Ruka.fi(1). Hiihtokeskuksen päästä reitti on helppohko polku tyypillisellä rinnealueen pintarakenteella; käytännön hyöty on Juhannuskallion parkkipaikan yhteydessä, josta lähtee useita muita lyhyitä merkittyjä vaihtoehtoja. Retkipaikka kuvaa kesäkävelyä Juhannuskalliolle: metsä avautuu nopeasti avaraksi tunturinreunaksi, ja rauhallinen aamu kahvinesteineen kallion laella on monelle vakiovinkki, kun auton jättää tilavalle Juhannuskalliontien parkkipaikalle(2). Seitakuvia erottaa kahta rinnakkaista reittiä Maston rinteen juurella: kivisen ja paikoin jyrkän Juhannuskallion polun huipun suuntaan sekä Rukan laen esteettömän reitin, joka sulana maana avaa kaukomaisemia myös pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa(3). Kartt verkossamme sama pysäköinti palvelee Juhannuskallion päiväreittiä, Rukan esteetöntä reittiä ja pyöräilyrengas Rukan kierrosta; ylempänä tunturissa Rukan huippupolku ja laajempi Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit kiinnittyvät hissialueen kävely- ja pyöräverkkoon. Talvipäivinä rinne on vilkas, mutta lyhyt yhteys sopii silti happohypyksi hissikylän ja Juhannuskallion näkymien välillä.

Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos–Rokua on noin 67 kilometrin pituinen merkitty kesäinen patikointireitti ja talvella leveä retkeilyhiihtoon soveltuva latu, joka kulkee Oulujokilaakson tervareittiverkossa Muhoksen Korkalanvaaralta Rokuan suuntaan. Reitti yhdistää metsäisiä, jokivartisia ja soisia maisemia ja kulkee Utajärven keskustan läpi jokivartta pitkin. Tervareitistö kertoo tervan kuljetuksen ja Oulujokilaakson kulttuurihistorian tarinaa; opastauluista löytyy tietoa mm. geohistoriasta, koskenlaskusta, voimalaitoksista, lohen historiasta ja luonnon arvoista. Ajantasaisimmat tiedot reitistä löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi -reittisivulta(1). Muhoksen kunnan VisitMuhos-sivuilla kerrotaan, miten Tervareitistö kulkee Muhoksella ja mitä retkeilijä kohtaa reitin varrella(2). Oulun matka kokoaa käytännön vinkkejä, pysäköintipisteitä laajemmassa verkossa sekä merkintöjä ja taukopaikkoja(3). Lähtö on Korkalanvaaran laavun lähellä, mistä samaan ytimeen liittyvät Korkalanvaaran valaistut kuntopolut ja ladut sekä lyhyempi Oulujokilaakson Tervareitistö -patikka kohti Sankivaaraa ja laavuja kuten Pilpakankaan laavu, Pilpajärven laavu, Matkajärven laavu ja Kallioselän kämppä. Alkumatkalla Montan uimaranta, Montta nuotiopaikka ja Montta laavu ovat lähes peräkkäin. Pidemmän jälkeen Halinsaari laavu ja Pällin laavu avautuvat Oulujoen maisemissa, Pällin frisbeegolfradan lähellä. Sotkajärven ja Leppäharjuntien veneenlaskupaikat sopivat yhdistettäväksi vesille. Utajärven kirkonkylän kohdilla reitti kulkee kapealla jokisaarekkella ja paikoin taajaman palveluiden välissä: Utajärven kuntoportaat, kuntosali- ja ulkoliikuntapaikat, Kirkonkylän uimaranta Utajärvi, Utajärven frisbeegolfrata ja useat veneenlaskupaikat kanavien varrella. Jalkaisin-blogissa kuvataan Utajärven osuuden kilometritolppia ja jokivartta pitkän vaelluksen näkökulmasta(4). Pohjoisempana Kullesaaren laavu, Utasen kota ja Utasen kanavan veneenlaskupaikat vievät kohti Rokuan harjualueen palveluita. Kirvesjärvellä on kota ja kuivakäymälä; Lianjärvellä päivätupa. Loppupäässä Rokuan kylpylän ja Rokuan kuntoutuskeskuksen lähellä kulkee reitti Opastuskeskus Supan kotaan ja Hiihtostadionin laavuun. Reitti on vaativa: alusta vaihtelee tervasta ja sorasta pitkospuihin ja taajamaosuudella paikallisiin väyliin. Kesällä kannattaa varata juomaa ja varautua hyönteisiin ja helteeseen; talvella samaa reittiä pidetään latuna—tarkista latu- ja kunnossapitotiedot kaupunkien ja kunnan ulkoilusivuilta ennen lähtöä(3).

Hannuksen lampi on lyhyt kävely-yhteys Hailuodolla, Perämeren suurimmalla saarella, joka yhdistää Marjaniemen uimaranta-alueen Hannuksenlammen laavuun pienen korpilammen rannalla. Luontoon.fi kuvaa laavun ja laajemman Hannuksenlammen retkikohteen palvelusivullaan Hannuksenlammen laavun reitin(1). Hailuodon kunta kertoo, miten koko Hannuksenlammen laavun reitti istuu Marjaniemen reitistöön pitkospuineen, hiekka- ja kärryteineen sekä tyypillisin mäntymetsin(2). Visit Oulu tarjoaa ohjattuja minibus-päiväretkiä Oulusta Hailuotoon, joissa ehditaan Marjaniemeen rantakävelyyn ja majakka-alueelle—kätevä vaihtoehto, jos haluat yhdistää lauttamatkustamisen ja patikoinnin(5). Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä yhtenäisena jatkona. Se ei ole lenkki: kuljet Marjaniemen uimarantaa lähellä olevasta lähdöstä rantamaisemien ja metsän kautta kohti Hannuksenlammen laavua. Alussa reitti kulkee lähellä Marjaniemen uimarantaa ja jatkuu sisämaahan. Lyhyt Hailuoto Marjaniemi -yhteys satama-alueen luona kuuluu samaan länsipään verkostoon, jos yhdistät kävelyjä laiturilta. Noin 2,5 kilometrin kohdalla saavut Hannuksenlammen laavuun, jossa on nuotiopaikka ja penkit; sieltä voit palata samaa reittiä tai jatkaa pidempiin kierroksiin. Hailuodon kunnan mukaan koko Hannuksenlammen laavun reitti on noin 5,2 km ja kestää noin 1–1,5 tuntia punaisin merkittynä rengasreittinä, jonka voi aloittaa myös Ranta-Sumpun suunnasta; jos haluat täyden kierroksen, seuraa kartallamme Hannuksen laavun reittiä tätä lyhyempää osuutta pidemmälle(2). Marjaniemi-Sunikari-Pöllä -reitti jakaa saman rantapitkosuuksen alun ennen haarautumista Pajuperään, Matikanniemen kotaan ja Sunikariin(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus täydentää maaston tuntua—kosteilla pätkillä pehmeä pitkospolku, iso laavu Hannuksenlammella ja opastaulun reittikartta, sekä miten polut liittyvät laajempaan länsirannan lenkkiin(4). Hannuksenlammen laavulla on nuotiopaikka ja istumapaikkoja; taukopaikkojen käyttöä koskevat tiedot löytyvät Hailuodon kunnan taukopaikkasivuilta(3). Reittejä ja nuotiopaikkoja ei ylläpidetä talvisin, eikä moottoriajoneuvoilla saa ajaa teiden ulkopuolella—Hailuodon dyynit ja jäkäläkangas ovat herkkiä, ja suuri osa reiteistä kulkee Natura 2000 -alueilla(2).

Ajantasaisimmat tiedot kansallispuiston säännöistä, reittikartoista, tuvista ja palveluista löytyvät Luontoon.fi:n Syötteen kansallispuisto -sivuilta(1). Matkalla Missä Milloinkin -blogissa kuvataan käytännön puolta: luontokeskukselta kannattaa varata puolisen tunnin ajo reitin alkuun, maasto vaihtelee metsä-, aapasuo- ja vaaramaisemissa, ja märällä kelillä tarvitaan kunnon vaelluskengät(3). Reitin pituus on noin 9,3 kilometriä ja se palaa Ukonvaaran pysäköintialueelle. Joissain esitteissä kokonaispituus pyöristyy noin 10 kilometriin ja kävelyyn noin neljä tuntia(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä tyypillistä vaara- ja aapasuoluontoa. Reitti kulkee Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä. Puolivälin tienoilla tulee Rytivaaran palveluryhmä: Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna, Rytitupa WC/ Liiteri ja Rytivaara tulentekopaikka—päätauko ennen jatkoa kohti parkkipaikkaa. Samasta risteyksestä jatkuu Torpparin taival, UKK-reitti Syöte–Kouva ja pitkä Ukk-ulkoilureitti; Raatetuvan polku liittyy verkkoon Ukonvaaran P-alueen lähellä. Kuivakäymälät kuuluvat tupa- ja sauna-alueen palveluihin. Itsenäiset retkeilytekstit kuvaavat rauhallista päiväretkeä: tyypillisiä aapasoita ja vaaranreunoja, ja puolivälin jälkeen myös kallioisempaa osuutta(3). Metsähallitus kuvaa Luontoon.fi-sivuilla Rytivaaran kruununmetsätorpan historiaa, pihapiirin entisöintiä ja perinneniityn hoitoa(2). Retkipaikan talvikertomus Rytituvan talvireiteistä täydentää kuvaa: samaan paikkaan pääsee talvisin laajaa Syötteen talvireittiverkkoa pitkin, kunhan lumiolosuhteet sen sallivat(5).

Tämä reitti on lyhyt lisäosa Pyhäjoen Syölätin reitti -verkostoon Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla Tankokarin ja Kultarannan välillä. Ajantasainen reittiluettelo, Outdoor Active -linkit ja tulostettavat kartat löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilysivuilta(1). Pääreitti Syölätin reitti on kuvattu myös Luontoon.fi-palvelussa osana samaa pyhäjokista reittiperhettä(2). Kunta esittelee Kultarannan ja Tankokarin reitit yhteensä 6,2 kilometrin kokonaisuutena omilla Outdoor Active -näkymillään; tämä sivu kuvaa Tankokari–Kultaranta -lisäosan noin 3,7 kilometrin mittaisena(1). Reitti kulkee Pyhäjoella. Pohjois-Pohjanmaa ja englanninkielinen North Ostrobothnia mainitaan rinnakkain, jotta kaupunki- ja maakuntalinkit toimivat molemmilla kielillä. Noin 2,65 kilometrin kohdalla reitin varrella on Selkälipin laavu, tulipaikka ja käymälä eli laavu nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälällä metsäisellä välillä rantojen välissä. Tankokarin päässä Tankokarin lintutorni sijaitsee Parhalahden kalasatamassa; Pyhäjoen kunnan lintutornisivulla torni kuvataan yhdeksi maakunnan tunnetuimmista kevätmuuton seurantapaikoista, parhaimpina päivinä näkyvillä hanhi-, joutsen- ja kahlaajaparvilla sekä petolinnuilla huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun, ja sivu mainitsee satamaan vievän soratien(3). Tankokarin laavu ja tulipaikka täydentää rantaosuutta laavulla ja nuotiolla. Pysähdykset sopivat lyhyeksi lintu- ja taukopäiväksi isomman Syölätin reitin yhteyteen(2). Jos kaipaat pidempää päivää, Syölätin reitti on kunnan listalla 14,5 kilometriä samasta retkeilyhubista linkitettynä(1). Tulostettava reittikartta kokoaa kaikki Pyhäjoen reittinimet yhteen PDF-tiedostoon suunnistusta varten(4).

Ajoohjeet, lajiluettelo ja etelärannan palvelut löytyvät kätevästi Visit Kärsämäen Nurmesjärvi ja lintutorni -artikkelista(1). Metsähallitus kuvaa järven Natura 2000 -lintuvesisuojelukehystä, miksi suuri osa järvestä pyritään pitämään rauhallisena pesimä- ja levähdysalueena sekä miten vuosina 2010–2014 toteutettu kunnostus laajensi avovettä ja uusi retkeilyrakenteet: laavu, lintutorni, veneenlasku- ja uimapaikan, joita kävijät käyttävät nykyään(2). Hankkeen alkuvaiheesta uutisoitiin ruoppauksesta noin 80 000 neliömetrin alalle ja palvelurakenteiden uudistamisesta umpeenkasvun hillitsemiseksi ja virkistyskäytön parantamiseksi(3). Kävely on noin 0,2 kilometriä meidän kartalla kompaktina lenkkinä järven eteläpäässä. Nurmesjärvi on noin 260 hehtaarin latvajärvi Kalajoen sivu-uomassa Kärsämäen ja Pyhäjärven rajalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa täällä perinteisen lintujärvimaiseman, jossa rajapitäjät jakavat rannat. Nurmesjärvi lintutornin osoite on Haapasaarentie 115 Pyhäjärvellä; lähteet kuvaavat edelleen pientä levikettä Haapasaarentien varrella noin kilometrin päässä Haapasaarentien erkanemisesta, heikosti näkyvää viitoitusta ja noin sata metriä autosta tornille(1). Lähtö on Nurmesjärvi lintutornin luona, mistä näköalatasanne avautuu lähelle ruovikkoa ja avovettä. Noin 0,12 kilometrin kohdalla rengas kulkee Nurmesjärven laavun ohi. Loppuosuus palaa kohti Nurmesjärvi pysäköintipaikka 2 -paikkaa; kuivakäymälä on pysäköinnin tuntumassa, joten vierailu pysyy lyhyen kävelyn silloinkin mukavana. Kohtele järveä arkaluontoisena lintualueena: pysy merkityllä reitillä, vältä metelöimistä tornin lähellä ja tarkista Visit Kärsämäeltä tai Metsähallituksen aineistosta, jos jää, pesimä tai kunnostus muuttaa käyttöä. Huomioi, että Pyhäjärven kaupungin verkkosivujen yleinen lintutornisivu kuvaa vuonna 2020 valmistunutta taajaman tornia siltojen välissä—ei tätä Nurmesjärven rantaan tehtyä tornia—joten suunnittelu kannattaa tehdä juuri alueen omista Nurmesjärvi-sivuista.

Kallioselän ulkoilureitti on noin 2,1 kilometrin pituinen kesäinen patikointiosuus Oulujokilaakson Tervareitistössä Muhoksen Päivärinteen ulkoilualueen lähellä: lyhyt, suuntaava metsäkävely, joka kuuluu samaan tervaperinteen reitistöön Pohjois-Pohjanmaalla. Muhoksen kunnan VisitMuhos-sivuilta löydät verkoston tarinan, oranssipäiset opasteet ja taukopaikat(1). Luontoon.fi kuvaa Kallioselän kämppä -palvelua retkeilijöille, jotka jatkavat laajemmalla reitistöllä(4). Reitti sijoittuu Päivärinteen liikunta-alueen viereen, missä kunta ylläpitää valaistuja kuntoratoja ja talvella latuja; samoilla sivuilla kuvataan myös pidempi Päivärinne–Kallioselkä -retkilenkki ja muita Tervareitin osuuksia(2). Kesällä tämä osuus on kevyt metsäpolku lyhyelle retkelle tai aloitukseksi pidemmille Tervareitin kävelyvaihtoehdoille kohti Kallioselkää. Kallioselän kämppä, vanha metsäkämppä saunoineen ja kodineen, sijaitsee syvemmällä koko reitistössä; käyttöohjeet, polttopuut ja ajo-ohjeet on koottu kunnan autiotupasivulle(3). Lähtöalueella Kallioselän retkilatu jatkuu talvella kohti Kallioselkää; Päivärinteen kuntorata ja Päivärinteen valaistu latu tarjoavat juoksua ja valaistua hiihtoa omilla lenkeillään. Yhdessä ne tekevät Päivärinteestä monipuolisen ulkoilukeskuksen, kun taas tämä patikointilinja tarjoaa kompaktin kesävaihtoehdon tervatarinan parissa(1)(2). Muhos sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Tervareitistö kertoo tervan matkasta Kainuun metsistä kohti Oulua; laajemmassa verkostossa opastaulut avaavat myös luonto- ja jokihistoriaa(1).

Hailuoto Marjaniemi on lyhyt, noin puolen kilometrin patikkasilmukka Marjaniemen dyynirinteessä ja vanhan kalastajakylän reunassa Hailuodon länsirannikolla Pohjois-Pohjanmaalla. Sama Marjaniemen satama–majakka-alue toimii pidempien merkittyjen reittien alkuna: jatkoksi valikoituvat Hannuksen lampi Hannuksenlammen laavulle tai Marjaniemi-Sunikari-Pöllä -reitti, joka vie koko saaren rantavyötöllä. Reitin varrella noin 0,15 kilometrin kohdalla on Marjaniemi uimaranta, hiekkaranta uinnille ja tauolle ennen tai jälkeen lenkin. Nuotiokatkosten sijainnit, esteellisyyskuvaukset ja muistutus siitä, ettei reittejä ja tulentekopaikkoja ylläpidetä talvisin, löytyvät Hailuodon kunnan retkeilysivuilta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti kuvaa, miten Marjaniemen rannikkokävely lähtee vanhojen kalamajojen välistä, kulkee alkumatkan Metsähallituksen lankkupolkua pitkin dyynin takaa ja liittyy Hannuksenlammen suuntaan pidemmällä kierroksella(2). Mind of a Hitchhiker -kirjoittajan vierailu täydentää käytännön kuvaa: majakan luona on opastauluja vaellusideoille, ja rantapenkereellä kulkee miellyttävä lankkurata pienien dyynien yli hiekkarannalle(3). Marjaniemi on saaren vilkkain vierailunapa; itse tämä lenkki on pikainen maistelupala. Jos tarvitset enemmän kilometrejä tai laavun, siirry Hannuksen lampi -reitille tai Marjaniemi-Sunikari-Pöllä -reitille. Hailuoto on Perämeren suurin saari—kunnan ohjeiden mukaan herkkää hiekka- ja kangasmaastoa ei saa rasittaa moottoriajoneuvoilla merkityiltä kulkureiteiltä poikkeamalla(1).

Sahanojanreitti on noin 4,8 kilometrin päiväkierros Kalajoen Pernun ulkoilualueella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa on väestöltään suuri rantamaakunta. Kalajoen kaupungin luontopolku- ja laavusivuilla kuvataan Pernun ulkoilualue: Himangan Urheilijat ry ylläpitää aluetta, ja verkostossa on luontopolkuja noin 5–12 kilometrin pituisina vaihtoehtoina, laavuja, hiihtomajaa, frisbeegolf-rataa sekä ampuma- ja ampumahiihtourheiluun liittyviä paikkoja hiihtomajan lähistöllä(1). Visit Kalajoki -sivut ohjaavat tutustumaan laajempiin luontokohteisiin ja reittikortteihin sekä Outdoor Active -sovellukseen karttaa varten(2). Avoimen kartta-aineiston mukaan tämä viiva tunnetaan myös yhdistelmänimellä Sahanojan reitti / Pahkala-Pernu luontopolku, ja maasto on helppoa maastopyöräilyasteikkoa metsäpoluilla(3). Kalajoki muodostuu aiemmista kunnista; Pernu sijaitsee entisen Himangan alueella kaupungin pohjoisosassa. Rengas kulkee metsässä Sahanojan seudun maisemissa ja liittyy samaan lähtökeskittymään kuin pidempi Pahkala-Pernu luontopolku ja talvella Pernun hiihtomajan latu. Noin kahden kilometrin kohdilla reitillä on Kotasaaren Laavu Himanka taukopaikkana. Loppupuolella reitti kulkee Pernun liikunta-alueen tuntumassa: Pernun frisbeegolfrata, Pernun ampumahiihtostadion, Pernun hiihtomajan ampumarata ja Pahkalan ampumarata ovat Pernuntien varrella—hyviä maamerkkejä, jos saavut hiihtomajan tai tien varren pysäköinnin kautta. Pidempään patikointiin samassa verkostossa sopii Pahkala-Pernu luontopolku, jonka varrella on muun muassa Rahkanevan Laavu; talvella Pernun hiihtomajan latu tarjoaa hiihtoyhteyden osin samalta alueelta(1).

Iirinki on merkitty retkeilyreitti Kuusamon eteläpuolen Iivaaran alueella Pohjois-Pohjanmaalla; alue on Metsähallituksen hoitamaa Iivaaran luonnonsuojelualuetta. Ajankohtaisimmat reittikuvaukset ja palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi:n Iirinki-sivulta(1). Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa kierroksen maastoa, etenemistä ja käytännön vinkkejä tarkasti(2). Metsähallitus kertoi vuonna 2021, miten juhannusviikon Paula-myrsky kaatoi laajalti metsää, miksi vanha Iirinki-suljettiin ja miten uusi linjaus Rajalammelta vaaran laelle mahdollisti retkeilyn uudelleen samalla kun myrskyn kaatamat puut jäivät lahopuuna elinympäristöiksi(3). Reitin pituus on kartallamme noin 8,2 kilometriä. Virallisissa materiaaleissa ja opasteissa nykyisen merkityn Iiringin kierroksen pituudeksi mainitaan usein noin 10 kilometriä, mikä vastaa monen kävijän mittauksia uudelleen linjauksen jälkeen(2). Rajalammen pysäköinnistä nousee polku metsän ja suon läpi kohti Iivaaraa; ensimmäisten kilometrien tuntumassa ovat Iivaaran tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Iivaaran laelta avautuu näkymiä koillismaalaiseen järvimaisemaan. Näätälammen tienoilla kulkee Iijoen alkulähde, nuotiopaikkoja, Näätälammin tupa ja Näätälampi autiotupa, ja kuivakäymälät sijaitsevat näiden palveluiden lähellä. Reitti on palkitseva mutta paikoin raskas: jyrkkiä nousuja ja laskuja, juuria, kiviä ja kosteita kohtia, joissa pitkospuut auttavat(2). Sama Näätälammen taukopaikka on yhteinen tietokannassamme Iivaara–Koskenkylä -moottorikelkkauran kanssa, joten talviliikenne ja jaetut palvelut kannattaa huomioida lumiseasonilla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa runsaasti vaara- ja järvimaisemia; Kuusamo toimii hyvänä tukikohtana ajomatkalle kohti Rajalammen parkkialuetta. Kuivakäymälät on sijoitettu Iivaaran ja Näätälammen palvelupisteiden yhteyteen eivätkä kaikki taukopaikat ole varustettu samalla tavalla; varaa vettä ja eväitä puolen päivän tai koko päivän retkeen.

Muhos sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulujoen varrella. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan muun muassa Oulujokilaakson retkeilymahdollisuuksista. Muhoksen kunnan VisitMuhos-retkeilysivut korostavat Oulujokilaakson luonnonrauhaa ja vehreyttä ja ohjaavat Tervareitistöön sekä muihin päiväretkikohteisiin(1). Rokua Geopark kuvaa Oulujokea geoparkin suurimpana jokena ja kertoo jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta ja asutuksesta jokivarressa—hyvä tausta mille tahansa kävelylle tällä seudulla(4). Huikarin polku on noin 4,4 km:n pistemäinen metsäreitti Muhoksella. Se sijoittuu samaan laajaan ulkoilualueeseen kuin Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos–Rokua, jonka Metsähallitus esittelee Luontoon.fi:ssä pitkänä kesäpatikointi- ja talvihiihtoreittinä Muhoksen, Utajärven ja Rokuan välillä(2). Verkostolla on laavuja, uimarantoja ja muita palvelupisteitä muualla laaksossa; tämä lyhyt osuus on paikallinen polku, jonka voi yhdistää näihin kuvauksiin päiväretkeä suunnitellessasi. Polku liittyy Keräsen torpan tarinaan entisen Pyhäkosken seudulla. Tiedonportailla kerrotaan, että Metsäntutkimuslaitos (METLA) osti torppakiinteistön vuonna 1980 ja liitti torpan retkeilyreittiin nimeltä Huikarin polku; myöhemmin rakennukset ovat palanneet yksityisomistukseen, eikä torppaan ole yleisöpääsyä(3). Kävele luontopolulla jokivarren metsässä, älä tunge yksityispihoille. Talvella latuverkosto (Oulujokilaakson Tervareitistö Latu) on erillinen kunnossapidetty reitti; se ei vastaa tätä kesäisen patikkareitin geometriaa.

Tämä osuus on noin 6,9 kilometriä Oulujokilaakson Tervareitistöstä Rokua UNESCO Global Geoparkissa ja Rokuan kansallispuistossa; reitti on listattu Muhokselle Pohjois-Pohjanmaalla. Koko pitkän matkan reittitiedot, sulut ja kansallispuiston säännöt löytyvät Luontoon.fi-palvelun Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos–Rokua -sivulta(1). Muhoksen kunta(2) kuvaa oranssipäisiä tervavene-logolla varustettuja opasteita ja tarinaa tervasta Kainuun metsistä Ouluun ja maailmalle. Rokua.comin retkeilysivut esittelevät lyhyitä päiväretkiä Rokua Health & Span nurkalta samoja polkuja pitkin: helppo perheretki Kirvesjärven kodalle ja erillinen Harjunpolku Lianjärven ohi(3). Oulun matka.fi(4) täydentää kuvaa siitä, miten laaja tervareitistö toimii talvella leveänä latuna ja kesällä patikkana sekä mistä latutiedot kannattaa tarkistaa sesongissa. Pohjoisesta etelään osuudella tulevat Kirvesjärvi kota ja Kirvesjärven kota kuivakäymälän tuntumassa, sitten Lianjärvi päivätupa ja Lianjärvi, käymälä-liiteri kirkasvetisten suppalampien äärellä—Rokua.com mainitsee Lianjärvelle uuden tulistelupaikan evästauoille. Rokua Health & Span palvelualueella Rokuan kylpylä ja sisäliikuntatilat sijoittuvat Kuntoraitti 2:n varteen. Etelämpänä osuus kulkee Opastuskeskus Supan kodan opastusalueen kautta ja päättyy Hiihtostadionin laavun tuntumaan hiihtostadionin laidalla. Polku kulkee pääosin merkittyjä harju- ja järvimaisemia; Rokua.com muistuttaa pysymään merkityillä reiteillä, koska maasto on herkkä kulutukselle. Sama käytävä kohtaa pidempiä vaellusrenkaita kuten Keisarinkierroksen ja Energiankulutusreitin, lyhyen Harjunpolun kylpylän lähellä sekä varsinaisen Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos-Rokua -yhteyden Utajärveä ja Oulua kohti. Maastopyörä- ja monikäyttöurat lähtevät läheltä opasteiden mukaan.

Syvyydenkierros on noin 6,3 kilometrin päivälenkki Rokuan kansallispuistossa Rokuan harjujen alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Utajärvi on kunta, johon tämä reittimerkintä on tehty. Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa Utajärvi sijaitsee. Sulut, kansallispuiston käyttösäännöt ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Syvyydenkierros-sivulta(1). Rokua Geopark kokoaa saapumisohjeet autolla, junalla ja kausilinja-autolla Oulusta ja Kajaanista, mukaan lukien pysäkit kuten Rokuanhovi lähellä lähtöpaikkoja(2). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa maaston käytännössä: vaaleat jäkäliköt, puiset portaat jyrkimmissä harjunnousuissa ja risteys, jossa uusi lenkki välttää vanhaa Saarinen-järven puolen linjausta ja kulkee Kakkoskupin ja Pookinkupin suppia kohti ennen paluuta pohjoiseen(3). Perheille kirjoitettu jatkokertomus Retkipaikassa(4) kiteyttää saman jääkauden tarinan helposti luettavaksi: kumpuileva harjumetsä, pienet dyynit ja Syvyydenkaivo suppana reitin tunnuskohteena. Lenkki on luokitukseltaan keskivaativa: lyhyet nousut, juuret ja portaat kuuluvat Rokuanvaaran kanervaisen harjuluonteen perusilmeeseen. Reitti on merkitty sinisillä maalimerkeillä; suunta voi olla myötä- tai vastapäivään. Päänähtävyys on Syvyydenkaivo, Suomen syvin luonnontilainen suppa—niin leveä ja syvä, että muotoa on vaikea hahmottaa yhdestä kuvakulmasta; portaat vievät reunan ja pohjan välille, ja pohjalla on turpeinen, kostea kerros(3). Pienemmät supat Kakkoskuppi ja Pookinkuppi tulevat vastaan eteläisemmällä kaarella; samassa portaiden kohdassa kulkee myös paljon pidempi Keisarinkierros, joten risteyksissä kannattaa vilkaista karttaa. Noin 2,3 kilometrin kohdilla reitillä tulee Opastuskeskus Supan kota opastusalueella ja Hiihtostadionin laavu hiihtostadionin laidalla—molemmat sopivat lyhyeen taukoon, jos poikkeat siniseltä lenkiltä hetkeksi. Neljän kilometrin tuntumassa on Pookin paikoitusalue harjutien varrella. Pookivaaralle on lähteiden mukaan noin 400 metrin sivupolku; siellä ovat Pookin paussi päivätupa, Palovartijan autiotupa, Pookivaaran kuivakäymälä ja Pookin pirtti vuokratupa vuonna 1936 rakennetun palovartijatornin juurella—järkevä lisä, jos haluat katoksen, näköalan ja kuivakäymälät ilman paluuta kylpyläkylän palveluihin(3). Itse Syvyydenkierroksella ei ole nuotiopaikkaa; nuotiot ja telttailu määräytyvät kansallispuiston sääntöjen mukaan Luontoon.fi-sivulla(1). Saman solmukohdan verkostossa kulkevat Energiankulutusreitti, Rokuan monikäyttöura, Tervareitistö Rokualla, Rokuansydän, Pookinpolku, Rokuan Maastopyöräreitit sekä stadionin valaistut hiihto- ja juoksuladut—hyödyllisiä, jos haluat pidentää päivää samasta pysäköintipaikasta.

Tämä osuus on lyhyt merkitty yhteys Elävisluodon päiväretkeilyverkossa Yppärin eteläpuolella Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Se yhdistää Pylhyn ja Lehtikarin rannat lahden rantaa pitkin, jotta uinti-, laavu- ja taukopaikat saa samaan kävelyyn. Pyhäjoen kunta luettelee laajemman Elävisluodon reittiperheen ja linkittää karttoihin sekä digitaalisiin näkymiin retkeilysivuiltaan(1). Pohjolan Rengastie kuvaa päälenkin Elävisluodon reittiä ja Ojansuunlahden noin 1,7 kilometrin lisäkierrosta oranssimerkinnöin Yppärin koulun lähtöpisteeltä(2); tämä lisäosuus istuu samaan oranssiin merkintäperheeseen(2)(3). Tulostettava reittikartta kertoo, miten valinnainen Ojansuunlahden osuus käyttäytyy maastossa, mukaan lukien märkämpi polku merkityllä lahdenreunalla(3). Meidän kartallamme reitti on noin 1,8 kilometriä päästä päähän. Alussa kuljet Pylhyn laavu, tulipaikka, käymälä -pisteen ohi—polttopuita, nuotiopaikan ja kuivakäymälät—ja Pylhyn uimapaikan Elävisluodontien varrella. Noin puolen kilometrin kohdalla tulet Lehtikarin uimarantaan Pölläntiellä, toiseen matalaan hiekkarantapokkaukseen. Pysähdykset tekevät helposta perhereitin: uida toisella rannalla, pidä tauko laavulla ja kävele toiselle rannalle ilman autolla siirtymistä. Kunnan uimapaikkasivuilla todetaan, että Pylhy ja Pöllä sijaitsevat Elävisluodon kalliorannan eteläpuolella, ja Pylhyn rantaa kuvataan matalaksi hiekkarannaksi, joka sopii myös lapsille(4). Se sopii yhteen tämän kävelyn rytmin kanssa. Elävisluodon reitti on päälenkki, johon tämä osuus liittyy. Pidemmän päivän saat yhdistämällä siihen: reitti kiertää satamia, koulun palveluja ja lisää rantaviivaa samalla oranssilla merkinnällä(2)(3). Pyhäjoki on kotikunta; Pohjois-Pohjanmaa on maakunnan nimi suomeksi.

Liimanninkosken luontopolku on noin 0,8 kilometrin merkitty rengas Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla Muhosjoen laaksossa Liimanninkoskelle. Muhoksen kunta julkaisee Liimanninkoski-vierailusivun, josta löytyvät pysäköintiohjeet, koskitunnelman laavut ja retkipaikat sekä katettu pöytäryhmä Liimanninkoski P-alueen lähellä(1). Rokua Geopark esittelee kohteen osana läntistä Rokuan UNESCOn kansainvälistä geopuistoa; joki on uurtanut jääkauden hiekka- ja moreenikerrostumiin syvän uoman ja syöksyy nyt graniittisten kynnästen yli, ravinteikas punertava hiekka värjää vettä ja kanjonin suojainen pienilmasto tukee reheviä lehtoja(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu kuvaa lampaiden laiduntaman rinneniityn läpi kävelyä, veräjän sulkemista, käpypäiden varustamia merkkipaaluja leveällä metsäpolulla ja tauon Liimanninkoski tulentekopaikalla Liimanninkosken laavu ja Liimanninkoski laavu aivan kosken äärellä ennen lyhyttä rantalenkkiä takaisin Liimanninkoski P-alueelle(2). Muhos on osa Oulujoen vesistöaluetta. Liimanninkoski P-alueelta polku nousee valoisalta rinneniityltä, jatkaa kuusikon ja joenvarsilehdon läpi valtakunnallisella lehtojensuojelualueella ja saapuu kuohuviin Liimanninkosken koskiin. Noin 0,71 kilometrin kohdalla Liimanninkoski tulentekopaikka on kahden laavun Liimanninkosken laavu ja Liimanninkoski laavu tuntumassa muutaman askelen päässä joesta; samaan palveluryhmään kuuluu Liimanninkoski huussi. Ulkoiluoppaat mittaavat toisinaan hieman pidemmän kierroksen, jos mukana on kaikki niityn mutkat; oma mitta voi asettua lähemmäs 1,3 kilometriä ilman että reitti olisi eri. Liimanninkosken luontopolku 2 on hyvin lyhyt viereinen merkitty osuus, joka käyttää samoja laavuja, Liimanninkoski P-aluetta ja palveluryhmää—helppo yhdistää, jos haluat kulkea vielä hetken jatkoreittejä. Rokua Geopark muistuttaa, että kevättulvan aikaan kosken pauhu kantaa jo Suokyläntien pysäköintialueelle saakka(3).

Peuranpolku Koukkusen kota on noin 0,3 kilometrin mittainen päästä päähän -osuus Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Se on lyhyt merkitty yhteys laajan Peuran polku -retkeilyverkoston varrella ja päättyy Koukkusen kota -taukopaikan tienoille Kuivajärven rantaan, missä sijaitsevat Koukkunen tulentekopaikka, Koukkunen kota ja Koukkusen kota sekä kuivakäymälä Koukkunen käymälä. Suunnitteluun, karttoihin ja kulkemisen perussääntöihin kannattaa ensin tutustua Reisjärven kunnan Peuran polun ulkoilureitti -sivulla(1) ja Muuta Maalle – Reisjärven Peuran polku -esittelyssä(2). Lyhyt päättöosuus vie suoraan kodan ja tulipaikkaryhmätyö luo, mikä sopii nopeaksi tauoksi tai yöpaikaksi pidemmällä vaelluspäivällä. Alaotsikon retkeilyreittinä Peuran polku kuvataan noin 115 kilometrin kokonaisuudeksi Suomenselän vedenjakajalla; mukana on noin 77 kilometrin runkoreitti ja muun muassa Mäntyjärven 15 kilometrin rengasosuus, ja reittimerkinnät on maalattu puihin(1)(2). Muuta Maalle -sivulla reittimerkinnän väri kuvataan oranssiksi(2). Risteyskohdasta jatkuvat Raatejärvi - Mäntyjärven reitti, Peuran polku runkoreitti E6 ja Peuran polku (Reisjärvi) Kuivajärven vuokratupaa ja P-alueita kohti sekä edelleen kohti Saarijärveä ja Petäjänmäen ulkoilukeskusta ja koko E6-runkoreitin kansallisluontopätkiä. Jalkaisin-blogista löytyy kirjoittajan yöpymiskuvaus Koukkusen kodalta ja vivahteita Kuivajärven päivävaiheista; pidemmillä jaloilla mainitaan myös Kirves-Heikin kanava lukemisen arvoisena pysähdyksenä(3). Pohjois-Pohjanmaa ja Reisjärvi sijoittuvat tälle osuudelle; verkosto ulottuu samalla vedenjakaja-alueella myös Keski-Suomen puolelle.

Karttoja, sääntöjä ja ajantasaisia palvelutietoja varten kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Teerivaaran kierros -reittisivulta(1). Metsähallituksen Syötteen päiväreittiesite tiivistää saman 4,5 kilometrin lenkin keston, vaativuuden, merkinnät ja turvallisuusohjeet(2). Syötteen matkailusivut kuvaavat Teerivaaran kierrosta haastavana nousuna Teerivaaran laelle, laajoilla näkymillä kansallispuistoon ja taukopaikkana huipun päivätuvalla(3). Reitin pituus on noin 4,5 kilometriä kehänä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, pääosin Syötteen kansallispuistossa. Lähtö ja paluu ovat Luontokeskus pysäköointialueen vieressä: pysäköi tänne ja löydät heti tuntumasta Syötteen luontokeskuksen laavun ja Syötteen luontokeskuksen. Polku nousee kuusikon ja soiden kautta kohti Teerivaaran kahta huippua; Metsähallitus kuvaa kesällä vehmasta metsää, lähdelähteitä ja kallioita sekä talvikäyttöä lumikenkäreittinä sopivissa olosuhteissa(2). Noin 2,8 kilometrin kohdalla on Teerivaara päivätupa (Teeritupa), jossa voi levähtää puupenkeillä ja käyttää rakennuksen tulipaikkaa evästaukoon. Kuivakäymälät ovat tuvan tuntumassa. Paluuosuus kulkee lähellä Syöte DiscGolfParkia Erätien ja Pärjänjoentien risteyksessä—kätevä yhdistää patikointiin saman päivän frisbeegolfin. Samalta parkkipaikalta lähtee myös pidempiä Syötteen reittejä ja Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking -maastopyöräreitti siinä, missä verkosto kohtaa luontokeskuksen. Lähtöportti kuvaa jyrkkää pohjoisrinteen louhikkoa ja myötäpäivään kulkevaa suuntaa, jolloin päivätupa osuu nousujen loppupuolelle; samassa talviretkeilyjutussa reitti on ollut tiheään tallautunut tavallisilla talvikengillä, ja näkymät voivat jäädä metsän tai sään varjoon(4). Tukevat kengät ovat tärkeät kallioisilla ja jyrkillä osuuksilla(2).

Ajantasaisimmat tiedot ja kartat tälle reitille löytyvät Luontoon.fi:n Syötteen kierros -reittisivulta(1). Metsähallituksen Syötteen kansallispuiston julkaisu 19 kilometrin kierroksesta tiivistää maisemat, arvioidun keston ja lähtöpaikan Syötteen luontokeskukselta(2). Syöte.fi:n vaellussivu luettelee tämän yhdeksi suosituimmista päiväretkistä yli 122 kilometrin merkittyjen polkujen joukossa ja ohjaa luontokeskukseen reittien kunnotietoihin(3). Reitin pituus on noin 19,1 kilometriä kehänä kartallamme. Se kulkee Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla pääosin Syötteen kansallispuiston maisemissa: kuusikkoa, aapasoita, Pärjänjoen laaksoa, Pytkynharjun harjua ja Riihisuon avaruutta—Metsähallitus nostaa nämä esiin pääkohteina(2). Luontokeskus pysäköointialueen ja Syöte DiscGolfParkin jälkeen tulevat Annintupa ja kuivakäymälät ensimmäisten kilometrien sisällä—hyvä varhainen taukopaikka, jos sää kääntyy. Noin 8,6 kilometrin kohdalla Lauttalammen alueella ovat Lauttalammen laavu, Lauttalampi, pieni laituri, Lauttalampi pysäköintialue ja kuivakäymälät. Pytkynharjun osuudella avautuu näkymiä; Matkalla jonnekin kuvaa leveitä pitkospuita ja taukoa Lauttalammen laavulla ennen helpompaa metsäosuutta paluulle(4). Noin 10–11 kilometrin kohdalla Kellarilampi pysäköintialue, Kellarilammen invalaavut ja esteettömät kuivakäymälät tukevat pidempää taukoa harjun yllä lampien äärellä. Riihitupa päivatupa noin 13,5 kilometrin kohdalla jälkeen reitti kääntyy pohjoiseen kohti Luppovettä: Syötteen Luppopark, Luppoveden uimaranta ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato tarjoavat uintia, leikkiä ja kota-tyyppistä tulistelupaikkaa. Hiihtokeskus Iso-Syöte tulee vastaan ennen silmukan sulkeutumista Syötteen luontokeskuksen laavulla ja Syötteen luontokeskuksella. Sama käytävä on Syötteen kierros maastopyöräreitillä; Matkalla jonnekin kuvaa vaihtelevaa metsäpolkua, juuria, kiviä ja levennettyjä pitkospuita Pytkynharjulla—hyödyllinen näkökulma myös pyöräilijöille(4). Samalta keskukselta voi lyhentää päivää Korpikolvan polulla, Luontokeskus - Iso-Syötteen huippu -pätkällä tai Teerivaaran Kierroksella tai jatkaa pidemmälle UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä -osuudelle.

Tervanevan reitti on vihreämerkkinen päiväretki Pyhäjoella Tervanevan suoseudun ja jokivarren kautta Hourunkoskelle. Pyhäjoen kunta luetteloi Tervanevan reitin nimetyissä retkeilyreiteissään, linkittää samaan nimeen Outdoor Activeen ja julkaisee koko verkoston tulostettavat PDF-kartat(1). Luontoon.fi sisältää reittimerkinnän suunnittelua ja karttakatselua varten(2). Pohjolan Rengastie kuvaa samaa nimeä noin 5,2 kilometrinä vihreillä merkinnöillä Pyhäjoen keskustan ja Parhalahden reitin liittymän välillä Teereläntiellä(3). Reitin pituus on noin 5,1 kilometriä yhtenä kävelylinjana. Jotkut kunnalliset luettelot pyöristävät samaa käytävää noin 7 kilometriin, kun koko verkoston pätkää mitataan eri tavalla(1). Metsän ja suon sekä Pyhäjoen laakson jälkeen reitti saapuu Hourunkosken kota -kohteen lähelle Hourunkosken kuohuja—noin 5 kilometriä lähtöpäästä—luontaiseksi tauko- ja tulistelupaikaksi ennen Koskipuiston jokipuistoon tutustumista. Hourunkosken Koskipuisto Pyhäjoen pohjoishaaran eteläpuolella tarjoaa liikuntaesteisille soveltuvat polut, kodan ja nuotiopaikan; vastarannalle pääsee Koskikujalta(4). Hannele78:n Koskipuisto-kirjoitus kuvaa lyhyesti jokivarren kodan ja nuotion tunnelmaa(5). Tervanevan reitti kohtaa Parhalahden lenkin, Pyhäjoen penkkatiet, Oulainen–Pyhäjoki -pyöräilyreitin, Halusen reitin, Flatland Route -rengasreitin, Saaren lenkin, Syölätin reitin ja Pyhäjoen melontareitin Hourunkosken kota -alueella, joten samaan jokijärjestelmään voi vaihtaa pyörään, pidempään patikkasilmukkaan tai melontaan. Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa yhdistää Perämeren rannikon ja sisämaan joki- ja järviretkeilyn.

Halusen reitti on merkitty päiväretkeilyreitti Pyhäjoella keskustaajaman ja Oravisjärven välillä. Pyhäjoen kunta luetteloi Halusen reitin paikallisten retkeilyreittien joukossa, linkittää samaan nimeen Outdoor Activeen ja julkaisee kaikista reiteistä tulostettavat PDF-kartat(1). Metsähallitus listaa reitin Luontoon.fi-palvelussa Halusen reitti -nimellä(2). Pohjolan Rengastie kuvaa samaa yhteyttä keltaisilla merkinnöillä ja päätepisteinä Pyhäjoen keskusta ja Oravisjärvi(3). Reitin pituus on noin 8,3 kilometriä päästä päähän. Kunnalliset ja alueluettelot pyöristävät usein samaa käytävää noin 9,9 kilometriin mittaustavasta riippuen(1)(3). Alussa reitti kulkee Hourunkosken kota -kohteen kautta: kota Hourunkosken kuohujen lähellä vain muutaman sadan metrin päässä lähtösuunnasta, hyvä tauko- ja tulistelupaikka. Leiki-liiku-puisto leikki- ja liikuntapaikkana Vanhatien varrella on hyvin lähellä reitin pohjoispään käytävää perheille, jotka yhdistävät lyhyen kaupunkikävelyn reittiin. Pyhäjoen pohjoishaaran varrella oleva Hourunkosken Koskipuisto tarjoaa liikuntaesteisille suunnitellut kulkuväylät kosken etelärannalla, kodan ja nuotiopaikan(5). Retkipaikka esittelee Flatland Route -kierroksen yhteydessä Hourunkoskea ja Pyhäjoen penkkateitä osana laajempaa jokimaisemaa(4). Kävelyreitti kulkee samaan jokivarteen Pyhäjoen penkkateiden pyöräilykäytävän kanssa ja kohtaa Syölätin reitin, Saaren lenkin, Tervanevan reitin, Rautiperän lenkin, Nasin reitin, Oravisjärven lenkin, Pyhäjoen melontareitin, Oulainen–Pyhäjoki -pyöräilylinkin ja Flatland Route -rengasreitin, joten etappeja voi lyhentää, pidentää tai vaihtaa pyörään tai melontaan samassa joki- ja järviverkossa. Visit Raahe tiivistää Pyhäjoen joen, peltojen ja rannikon ulkoilu­tarjontaa matkailijalle, joka suunnittelee laajempaa retkeä Raahen seudulle(6). Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa vaihtelevia retkeilymahdollisuuksia Perämeren rannikolta sisämaan järvimaisemiin.

Kartat, GPX, ajankohtaiset tiedot ja virallinen reittiseloste löytyvät Luontoon.fi-palvelun Pyhän jyssäys -sivulta(1). Kuusamon kaupunki luettelee Pyhävaaran kodan ylläpidetyistä taukopaikoista Rukan lähialueen suosituilla vaellus- ja hiihtoreiteillä(2). Jonna Saaren Retkipaikka-artikkeli täydentää kuvausta polun pinnasta, portaista ja Hirsilammen rannasta(3). Pohjois-Pohjanmaa on tunnettu vaara- ja järvimaisemistaan; tämä reitti kulkee Kuusamossa, Rukan matkailualueen liepeillä. Pyhän jyssäys on noin 5,8 kilometrin mittainen rengasreitti metsäisillä vaaroilla Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti nousee loivasti kohti Pikku Pyhävaaraa, missä Pyhävaaran kodalla on tulistelupaikka ja puinen näköalaterassi kohti Kuusamon järvi- ja vaaramaisemaa(1). Metsähallitus kuvaa retken sopivaksi jalan tai maastopyörällä ja leppoisaksi koko perheen päiväretkeksi; tunturilakien kasvillisuus on herkkää, joten kulku vain merkityillä reiteillä(1). Maasto vaihtelee metsäpoluksi, lyhyiksi porrasosuuksiksi sekä sora- tai puruosuuksiksi; jyrkimmät nousut osuvat usein alkuun, ja huippua lähestyttäessä metsä harvenee(3). Kodan jälkeen reitti laskeutuu metsän läpi ja kiertää Hirsilammen, jonka rannalla laituri ja tulistelupaikka voivat olla yksityisen rantaan kuuluvia(3). Sama käytävä yhtyy paikoin Pyhän jyssäyksen maastopyöräilyreittiin ja lyhyeen Kivilammen lenkkiin Juhannuskallion parkkipaikan lähellä; talvella osa verkostosta on myös moottorikelkkaurilla—huomioi muut käyttäjät ja paikalliset ohjeet. Talvella polku on usein hyvin tallautunut kävelyyn; pehmeässä lumessa voi tarvita lumikenkiä—In the Woods, Dear kuvaa saman kierroksen talviretkestä(4). Varaa kävelyyn helpolla tahdilla noin kaksi kolme tuntia tai pyörällä vähemmän, jos keli sopii.

Kansallinen ulkoiluluettelo ja tämän reitin oma esittelysivu löytyvät Luontoon.fista(1). Pyhäjoen kaupungin ylläpitämässä verkostossa on laaja merkitty retkeilyreitistö—mukana tulostettavat yhteiskartat—ja digitiedot reiteittäin(2)(3). Viirretjärven reitti on noin 13,3 kilometrin päivämatka, ei silmukka, Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoki sijaitsee Perämeren rannikolla; reitti kulkee järvimaisemien, kylätieiden ja metsäpolkujen välissä. Virallisissa kuvauksissa reitin värimerkintä on vihreä ja päätearvot on nimetty Rautiperän reitin risteykseksi Viirreojalla, Puskakorven tiellä ja Yppärin koululla(3). Matkan varrella tulee Viirretjärven kylä, Viirretjärven koulupolku, Tekevän mylly ja Yppärin kylä—tyypillistä pohjoispohjanmaalaista maaseutumaisemaa(3). Maasto on pääosin helppokulkuista teillä ja poluilla, mutta Viirretjärven koulupolku ja peltotie voivat olla ajoittain märkiä, ja isoja ojia ylittää kävelijöille tehtyjä lankkusiltoja; maastopyörällä sama reitti onnistuu, mutta osuudet vaativat varovaisuutta(3). Kartoitetussa alussa reitti kohtaa Rautiperän lenkin Viirreojalla; alkumatkalla liittyy lyhyt merkitty sivunen Viirretjärven lisäreitti. Yppärin suunnassa Rajaniemen reitti ja Elävisluodon reitti kytkeytyvät samaan ranta- ja koulualueeseen, ja Yppärin latu sekä Yppärin kuntorata kulkevat lähellä talvi- ja juoksukäyttöön. Reitti nostetaan esiin myös Pohjolan Rengastie -matkailukäytävän luontoreittiluettelossa(4). Yppärin koulun lähellä reitti kulkee Yppärin koulun liikuntasalin, Yppärin koulun luistelukentän ja Yppärin koulun pallokentän vieressä Vanhamaantien varrella—hyvä maamerkki, jos päätät kävelyn koululle.

Rantaniityn luontopolku on Liminganlahdella sijaitseva noin 0,6 kilometrin helppo, sorapintainen luontopolku Limingassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Se on tehty tuomaan kävijät lähemmäs rantaniittyjä ja rantaluontoa, jonne muualta on hankala päästä. Tarkat reittitiedot ja ajankohtaiset palvelut kannattaa tarkistaa Rantaniityn luontopolku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Limingan kunta ja Visit Liminka kuvaavat Liminganlahtea ympärivuotisena lintukohteena, jonka kävelyreitit lähtevät luontokeskuksen palvelualueelta(2)(3). Liminganlahden luontokeskuksen pihapiiristä polku kulkee lammaslaitumen reunaa ja Seppo Leinosen kuvittamien luontopolkutaulujen ohi; avajaisjuttua ja yksityiskohtia toi Rantalakeus keväällä 2021(4). Puolivälin tuntumassa reitti kulkee Virkkulan katselutasanteen lähellä; tornin alatasanne on luonteva jatke, jos haluat näköaloja lahden niityille. Reitti päättyy Liminganlahden luontokeskuksen läheisyyteen, josta löytyvät näyttelyt, myymälä ja muut vierailijoiden palvelut. Saman luontokeskuksen luota voi jatkaa Liminganlahti lintutornin polulle tai Liminganlahden luontokeskuksen luontopolulle, ja pidemmälle kiinnostuneille alueella ovat Maankohoumapolku sekä Fatbike-reitti Rantakylä. Karttaselain päiväretkeilytekstissä korostetaan, kuinka helppokulkuinen Rantaniityn polku on vaunujen ja pyörätuolin kanssa ja miten maisema seuraa laitumereunaa(5). Visit Liminka esittelee luontokeskuksen pihalla sijaitsevaa Kukkala-oppimisympäristöä rantaniityn kasveista ja elinympäristöistä—sopiva päätepiste lyhyen kävelyn jälkeen(3).

Tervon reitti on noin 5 kilometrin pituinen, ei-silmukkainen retkeilyyhteys Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla Tervon jokivarsialueelta Kielopuiston ja Pyhäjoen varren liikuntaklusterin suuntaan. Pyhäjoen kunta luettelee reitin tällä hetkellä poissa käytöstä olevaksi(1). Tarkista ajantasainen tilanne Pyhäjoen kunnan retkeilyreittien sivulta ennen retkeä. Reitti löytyy myös Luontoon.fi-palvelusta karttaa ja yleistä ulkoilutietoa varten(2). Kun reitti on käytössä, se toimii jokivarsiyhteytenä: lähtöalueen tuntumassa, noin sadan metrin päässä alkupisteestä, on Tervon laavu ja tulipaikka. Noin kolmen kilometrin kohdalla on Kielosaaren lintutorni lähellä Rajaniemen reitin ja Pyhäjoen penkkateiden risteämää; lyhyt sivulenkki vie Kielosaaren luontopolulle, erilliselle noin 600 metrin saariluontopolulle. Pohjoisempana Kielopuisto Ruukintie 42:lla kokoaa yhteen Kielopuiston kota, tenniskentän sekä jäähallin ja urheilukentän läheisyyden. Taipaleita-blogi kuvaa viereisen Kielosaaren luontopolun siltoja, pitkospuita ja lintutornin luona olevaa nuotiopaikkaa—käyttökelpoista tunnelmaa siihen, millaista Pyhäjoen saarivarsi on Tervon reitin ja Kielosaaren kohdatessa(3). Pyhäjoen kunnan Kielosaaren luontopolku -kohdekortti kertoo lyhyestä saariluontopolusta leirintäalueen läheltä ja mainitsee, että kevättulvat voivat toisinaan hankaloittaa kulkua(4). Pohjois-Pohjanmaan rannikko on merkittävä lintujen muuttoreitti; tornista avautuu näkymä pohjoiseen pitkin jokea. Pidemmille lenkeille sama verkosto liittyy Rajaniemen reittiin, Saaren lenkkiin, Rautiperän lenkille siirtymään ja muihin Pyhäjoen reitteihin, jotka jakavat pysähdyksiä Kielosaarella ja Kielopuistossa. Pyhäjoki sijaitsee Oulun luoteispuolella meren rannalla.

Rautiperän lenkille siirtymä on lyhyt pistosuuntainen kävely- ja retkeilylinkki Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä. Se yhdistää pidemmän Rautiperän lenkki -vaellusreitin Kielopuiston ja Kielosaaren liikunta- ja jokivarsialueeseen Ruukintien varrella, jotta voit siirtyä Rautiperän metsäverkoston ja keskustan jokirannan palveluiden välillä ilman ajoteitä. Pyhäjoen kunta(1) luettelee retkeilyreittinsä luettelossaan muun muassa Rautiperän reitin (noin 18,3 km) ja tarjoaa tulostettavia reittikarttoja retkeilyreittien sivulla. Rautiperän ulkoilualueen sivu(2) Hiihtomajantie 94:llä kertoo, miten kesällä latupohjat toimivat ulkoilureittekinä ja mitä palveluja alueella on: merkittyjä ja valaistuja lenkkejä (1 km, 2,5 km, 4 km ja 5 km), hiihtomaja, kota, laavu, grillikota sekä kesäkauden koirasäännöt (koira kiinni). Se auttaa suunnittelemaan jatkolenkkejä samasta kaupunginosasta kuin tämä siirtymä. Tällä osuudella lähestyt Kielopuistoa (Ruukintie 42) ja Kielopuiston kotaa, Kielopuiston tenniskenttää sekä Pyhäjoen urheilukentän, Pyhäjoen jäähallin ja Pyhäjoen liikuntahallin urheiluklustereita—kätevää, jos yhdistät kävelyn peliin, jääaikaan tai kotaan taukopaikkana. Kielosaaren lintutorni ja Kielosaaren luontopolku sijoittuvat samaan jokivarsi-alueeseen. Pyhäjoen kunnan Kielosaaren luontopolku -kohdekortti(3) kuvaa leirintäalueelta lähtevän 600 metrin luontopolun, jossa pienet sillat, pitkospuut, lintutorni ja nuotiopaikka esittelevät jokiluontoa. Visit Pyhäjoki kuvaa pitkähkön Flatland Route -retkipyöräilyrenkaan, joka kulkee Pohjois-Pohjanmaalla myös Pyhäjoen kautta(4). Taipaleita-blogin kävelyretkessä samalle luontopolulle arvioidaan polun kulkemiseen noin puoli tuntia ja helppoa maastoa(5). Tästä risteyksestä on jatkoyhteydet muun muassa Rautiperän lenkkiin, Saaren lenkkiin, Rajaniemen reittiin, Tervon reittiin, Pyhäjoen penkkateihin, Flatland Route -retkipyöräilyn rengasreittiin, Pyhäjoen melontareittiin ja Kielosaaren luontopolkuun pidempää päivää varten Pyhäjoella.

Könkään kuohu vaativa esteetön reitti on hyvin lyhyt, noin 0,1 km:n mittainen esteetön silmukka Kiutaköngään kupeessa Oulankajoella Oulangan kansallispuistossa. Kuusamo on monelle kävijälle paras tukikohta, ja Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, johon reissu paperilla kohdistuu; matkablogeissa Kiutaköngäs sijoittuu tyypillisesti noin 50 kilometriä Kuusamosta pohjoiseen ja noin 40 kilometriä Sallasta etelään tietä pitkin(2)(3). Metsähallitus ylläpitää tämän reitin kuvausta Luontoon.fi-palvelussa nimellä Könkään kuohu vaativa esteetön reitti; vaativa esteetön -luokitus tarkoittaa esteetöntä linjaa, jossa voi silti olla kaltevuutta tai reunoja, joista kannattaa lukea virallinen ohje ennen lähtöä(1). Silmukan varrella ovat samat palvelupisteet, joita käytetään myös pidemmissä Oulangan päiväretkissä. Oulankajoki, Kiutakönkään vesillelaskupaikka on muodollinen vesillelasku Liikasenvaarantie 150:n varrella, ja Kiutaköngäs esteetön kuivakäymälä on heti lähellä invahuoltoa varten. Kiutaköngäs taukokatos ja Kiutakönkään taukokatos tarjoavat katoksen alla valmistettavat tauot suoraan kuohujen äärellä; KAUKOKAIPUU kertoo, että Kiutaköngään taukopaikalta löytyy myös puuvaja polttopuille(3). Kiutakönkään esteetön tulipaikka on esteettömäksi suunniteltu nuotiopaikka tällä silmukalla. Mataraniemen suuntaan sama palvelukimppu jatkuu: Kiutakönkään telttailualueen tulentekopaikka 1, Mataraniemen tulentekopaikka 1 ja Mataraniemi kompostikäymälä ovat kätevästi mukana, jos yhdistät lyhyen kierroksen telttailuun tai Melontareitti Mataraniemi - Jäkälämutka -päivään. KAUKOKAIPUU korostaa, että koskimaisemat avautuvat järkevimmin esteettömältä katselulinjalta, kun taas itse pengerrettyyn koskeen laskeutuminen on kalliorinteen vuoksi jyrkkää eikä sovellu pyörätuolilla(3). Reissuesan matkablogin kuvaus Kiutakönkään polulta Oulangan luontokeskukselta näyttää, miltä punertavat dolomiittiseinämät näyttävät syksylläkin, vaikka pahin tulva-aika on usein huhti–toukokuussa(2). Pidemmälle kävelylle samasta nurkasta lähtee Hiiden Hurmos kesäretkeilyreitti ja Hiiden hurmos noin neljän kilometrin lenkkeinä, ja Könkään keino vie Oulankajokea pitkin pidemmälle samaa laavupiiriä hyödyntäen.

Lemmenpolku on noin 1,5 kilometrin mittainen helppo, yhdensuuntainen Sanginjoen rantatörmää seuraava retkeilypolku Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulun pohjoispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus on vastannut suojelualueesta keväästä 2021; koko kohteen palvelut, säännöt ja laajempi reitistö löytyvät Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivuilta(1). Visit Oulu kuvaa maisemaa helppokulkuiseksi päiväretkikohteeksi, jossa joenvarsi ja vanhametsäinen kangas vuorottelevat ja nuotiopaikkojen tiheys pitää taukovälit lyhyinä(2). Oulun kaupunki pitää yllä lyhyttä luonnonsuojelualueen esittelyä ja huomauttaa, että retkeilyrakenteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia päivitettiin, kun alue siirtyi Metsähallituksen hoidettavaksi(3). Käytännössä reitti sopii koko perheelle: Sanginjoen P-paikalta kävellessä tulee ensin Tulipaikka 1 ja Tulipaikka 2, törmä loivenee kohti vetta ja kuusivaltaista metsää, Lemmenpolku kuivakäymälä tulee suunnilleen puoliväliin ja matka jatkuu Tulipaikka 3:n, Tulipaikka 4:n, Tulipaikka 5:n, Tulipaikka 6:n ja Tulipaikka 7:n kautta länttä kohti. Kompostikäymälä Loppulan viereinen P-paikka liittyy itäpään taukopaikkaverkostoon Loppulan suunnasta tultaessa. Tulipaikka 5:n tienoilla yhtyy Loppulan kierros, lyhyt lenkki kartallamme, jolla voi jatkaa samaa jokivarren tunnelmaa. Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kertoo pidemmästä Loppulan kierroksesta mutta kuvaa hyvin samaa nuotiorantaa ja Sanginjoen uudempaa opaste- ja taukorakennetta(5). Pohjoisen Polut kertoo, että virallinen nimi jokivarrelle on vaihdettu Sanginjokivarsiksi, jotta se ei sekoitu toiseen Lemmenpolkuun Oulun seudulla ja jotta hälytysajoneuvot löytävät oikean kohteen(4). Matkaa Oulun keskustasta kertyy noin 16–20 kilometriä. Lue suojelualueen säännöt ennen retkeä: jokamiehenoikeudet eivät ole automaattisesti voimassa samalla tavalla kuin tavallisessa metsässä, erityisesti tulentekoon ja kalastukseen liittyen(1)(2).

Korpikolvan polku on noin 0,5 km:n mittainen lenkki Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen kansallispuiston laidalla entisen Syötteen luontokeskuksen pihapiirissä. Metsähallitus luokittelee sen vaativaksi esteettömäksi reitiksi; ajantasaiset viralliset tiedot ja palvelumuutokset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Luontokeskuksen parkkipaikalta kävely kiertää läpi Syötteen luontokeskuksen laavun, jossa voi tulistella ja pitää tauon. Samassa rinnassa Syötteen luontokeskuksen ja urheilualueen kanssa Syöte DiscGolfPark on helppo yhdistää lyhyeen kävelyyn. Täältä lähtevät myös pidemmät vaellukset: Ahmankierros ja Torpparin taival kulkevat samaa aloitusaluetta pitkin, joten kierros sopii lämmittelyksi tai perheen lyhyeksi retkeksi ennen pidempää päivää vaarametsässä. Yle uutisoi vuonna 2025, että Metsähallitus lopettaa Syötteen luontokeskuksen toiminnan ja laittaa kiinteistön myyntiin, sulkemisen tavoitteena oli lokakuun 2025 loppu(2). Ulkoilureitti, pysäköinti ja polku itsessään pysyvät käytettävissä; näyttelyt, sisätilapalvelut ja henkilökunnan palvelut olivat kiinni rakennuksesta, eikä niiden tilannetta voida tässä päivittää—tarkista ajankohtaiset tiedot Metsähallituksen kanavista ja Luontoon.fi:stä(1). Syöte.fi kuvasi syyslomaviikkojen 2022 tapahtumia, jolloin uudistettu lähiluontopolku esiteltiin Korpikolvana ja järjestettiin opastettuja kierroksia Syötteen luonnosta(3).

Muhoksen retkeilytarjonnasta ja Oulujokilaakson sekä Tervareitistön yhteydestä saat kokonaiskuvan Muhoksen kunnan Visit Muhos -retkeilyosiosta(1). Samoilla sivuilla Muhos esitetään osana Rokua UNESCO Global Geopark -aluetta. Rokua Geopark(3) esittelee harju- ja laaksoleja, jokivarsimaisemia ja teemaluontopolkuja laajalla geopark-alueella. Erillistä kunnan sivua, joka nimeäisi tämän luontopolun viivan, ei löytynyt haussa; ajantasaiset tiedot paikallisista ulkoilureiteistä ja talvireiteistä kannattaa seurata kunnan ulkoilualueet ja -reitit -osiosta(2). Reitin pituus on meidän kartallamme noin 2,3 kilometriä ja kulku on suuntaa myöten (ei rengaslenkki) metsämaisemassa Kylmälänkylän tuntumassa. Kylmälänkylä on pitkä tienvarsikylä Muhoksen kirkonkylästä koilliseen valtatie 22:n suuntaan Vaalaa kohti. Pohjois-Pohjanmaan Kylät(4) kuvaa kylää pitkässä artikkelissa ja nostaa esiin muun muassa Satumaa-kyläkaupan—käytännön taustaa, jos yhdistät lyhyen kävelyn kylän palveluihin. Talvilatuverkossa Muhoksen kunta luettelee erillisen Kylmälänkylä–Rokua-yhteyden (7,5 km suuntaansa, 15 km edestakaisin), lähtö Kylmälänkylän kaupalta; kyseessä on hiihtolatu, ei tämän kesäisen patikkauran geometria, mutta se osoittaa kylän roolia lähtöpaikkana Rokuan suuntaan(2). Muhos sijaitsee Oulun eteläpuolella lyhyen ajomatkan päässä. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tässä osassa laajoja metsä- ja harjumaisemia. Odota tavallista metsäpolun käyttöä geoparkin reuna-alueella—juuria ja pehmeää maastoa sateen jälkeen—ellei myöhempi kunnan tiedote kuvaa muuta.

Rajaniemen reitin lisäosa, Veteraanimaja on noin 0,4 kilometrin mittainen sivureitti Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Se haarautuu pitkään, sinisesti merkittyyn Rajaniemen reittiin ja päättyy Veteraanimaja varaustupaan, varattavaan erätupaan Yppärin kyläalueen merenrantamaisemassa. Reitti kulkee Pyhäjoella Perämeren rannalla; englanninkielinen alueen nimi on North Ostrobothnia. Metsähallitus kuvaa tämän sivureitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Pyhäjoen kunta luettelee emoreitin Rajaniemen reitin retkeilyverkostossaan ja ohjaa karttoihin retkeilysivuiltaan(2). Tulostettava reittikartta kuvaa laajempaa Rajaniemen verkostoa: siniset merkinnät, helppo kokonaisvaikeus ja tieosuuksia pitkällä lenkillä sekä maamerkkejä kuten Merimajan ranta ja Rajaniemi—ja varoituksia hiekkarannoista, kalliorannoista ja Etelänkyläntien liikenteestä, jos yhdistät useita osuuksia(4). Veteraanimajasta Pyhäjoen kunnan Yppäri-sivu kertoo käytännön tiedot: osoite Harmintie 227, varaukset kunnan toimiston kautta, puulämmitteinen sauna, pitkospuut hiekkaiselle uimarannalle ja lintutorni, josta avautuu laajat näkymät(3). Tämä haarautuma sopii lyhyeksi yhteydeksi Rajaniemen reitiltä varattavaan tupaan. Pääreitti on noin 19 kilometrin päiväreitti Yppärin koulun ja Kielosaaren välillä; matkan varrella on laavuja, rantoja sekä Kielosaaren päädyssä Kielosaaren lintutorni ja Kielopuiston kota. Luontoon.fi:ssä on erillinen lyhyt lisäosa myös Partiokämppään, jos suunnittelet toista lähistön kohdetta.

Vihaslahden lintu- ja luontokuvaus, lukuisat lintulajit, kesäinen laidun ja retkeily-yhteys Hiekkasärkkien lankku- ja pengerpoluille löytyvät Visit Kalajoki -sivulta(1). Visit Arctic Coast tiivistää saman suojeluyhdistelmän englanniksi lintutornin ja reservaatin näkökulmasta(2). Retkipaikassa oleva Luontopolkumiehen teksti kuvaa käytännön kulun Hiekkasärkkien lankkupolulta Vihaslahdelle: tiheät penkit, tieylitys, Keihäsojan silta liikuntaesteisten haasteena sekä Kirkolta Kallaan -kulttuuripolun opasteet(3). Reitin pituus on noin 2 kilometriä meidän kartalla lyhyenä, suuntaisena lenkkinä Kalajoella Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Kalajoki sijaitsee tutun dyynialueen ja lomakeskittymän tuntumassa; tämä osuus kulkee Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueen lintuniityt ja poukama jättämättä koko lomamatkailualueen verkostoa poikki. Lähtö on Vihaslahti lintutornin luona, josta näkyy poukaman ruovikkoa ja avoimempaa vesikasvillisuutta. Polun alussa tulevat Vihaslahti tulentekopaikka, Vihasniemen laavu ja Vihaslahti pysäköintipaikka—riippuen siitä, kierrätkö autolta vai tornilta ohi. Kuivakäymälä palvelee samaa palveluryhmitystä tornin ja laavun lähellä. Reitin jatkuessa yhdistyy helposti Kalajoen raviradan kilpailukenttä ja Kalajoen raviradan verryttelykenttä Matkailutien varressa, mikä auttaa suunnistamaan kohti raviradan reunaa. Pidemmän päivän voi koota Visit Kalajoen kuvaamalla neljän kilometrin yhdensuuntaisella kävelyllä tai pyöräilyllä Meriluontokeskukselta lankku- ja pengerpolkuja pitkin sekä lyhyemmällä Tahkokorven vaihtoehdolla Lohilaakson lähistöltä(1). Yhteinen palveluryhmä tornin, laavun ja tulipaikkojen ympärillä pysyy samana. Linkitettäviisi merkittyjä reittejä ovat muun muassa Vihaslahden lintutornin polku, Mariston ulkoilureitti sekä Hiekkasärkkien kävely- ja pyöräilypohjat kuten Hiekkasärkän polku ja Hiekkasärkkien rantareitti. Maasto on helppo ja tasainen kuivalla; tuuli ja kausittainen kosteus rantaniityllä kuuluvat rannikon luonteen mukana(1)(2). Kiikarit kannattaa ottaa muuttoaikaan; Kalajoen rannikon mainitaan olevan merkittävä observointikohde hanhille, kurjille, kurkille ja petolinnuille(1).

Mikonkarin luontopolku on noin 4,4 kilometrin helppoinen retkeilyreitti Pattijoen etelä- ja pohjoishaarojen välisessä maastossa Raahessa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Raahen kaupunki esittelee alueen Mikonkarin retkeilyalue -sivullaan reittikarttoja, yhteystietoja ja ajantasaisimmat kuvaukset(1). Visit Raahe kertoo uimarannan palveluista ja kaudesta; rannan vierestä kulkee luontopolku(3). Taipaleita-blogissa käydään läpi maastoa, merkintöjä ja lintutornin käytännön tietoja(2). Reitin varrella tulevat esiin Mikonkarin lintutorni, yhdeksänmetrinen torni vuodelta 1987, ja Lohenpyrstöntie 22:n varrella oleva Mikonkarin uimaranta—tarkemmat tiedot löytyvät tornin ja uimarannan omilta sivuiltamme. Keltainen Mikonkarin kierros (noin 1,7 km kaupungin kuvauksessa) on se lenkki, jota usein kutsutaan luontopoluksi; samaan retkeilyalueeseen kuuluvat myös punainen Parrin polku (noin 800 m) ja sininen Rivin reitti (noin 2,5 km) kohti Pattijoen pohjoisrantaa ja Rivin venesatamaa(1). Talvella alueella kulkee päällekkäin Mikonkarin jäälatu, joten pysäköinti ja maisemat palvelevat sekä kesäkävelyä että päivähiihtoa. Maasto on pääosin helppoa metsä- ja rantavyöhykettä, lyhyitä pitkospuuosuuksia, paikoin juuria ja kiviä, metsälampia, merenrantalehtoa ja graniittilohkareita opastaulujen vieressä(2). Nuotiopaikka on uimarannan lähellä; polttopuut kannattaa tuoda mukana, jos aikoo tulistella(2). Pattijokisuun suunnalla Mikonkarinlahden merenrantaniitty on luonnonsuojelualue—hyvä tietää, kun katselee vesistöä(1).

Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, ja Sievi kuuluu sen keskiosaan. Maansydämen rantapolku on noin 3,2 kilometrin mittainen merkitty osuus Maasydänjärven rantavyöhykkeellä Urjanlinnan matkailuliepeillä. Ajantasaisimmat tiedot sinisistä puumerkinnöistä, opasteista sekä siitä, mitä reittejä kävelijät jakavat maastopyöräilijöiden ja juoksijoiden kanssa, löytyvät Sievin kunnan maastopyöräily- ja vaellusreittien sivuilta(1). Urjanlinna & Maasydänjärvi -sivusto kuvaa rantapolun helppokulkuiseksi vaihtoehdoksi Maasydän virkistysrannalta(2). Sievin retkeily- ja kalastussivut tiivistävät laajemman järven kierto -kokonaisuuden—laavu ja nuotiopaikka, väylät kohti Huuhankallion näkötornia, frisbeegolf ja pururat—yhteen ulkoilualueeseen(3). Lähtöalueen tuntumassa ovat Maasydän P-alue ja Maasydänjärvi veneiden laskupaikka. Noin kilometrin kohdilla reitti kulkee Maasydänjärven frisbeegolfradan ohi. Hieman ennen jakson toista päätä Maansydänjärven laavu tarjoaa suojaisan tauon; kuivakäymälät löytyvät laavun ystä. Polku on osa laajempaa Maasydänjärven reitistöä, johon kuuluvat muun muassa Saariveden reitti, Huuhankallion luontopolku ja Ahvenlammen polku, jos haluaa jatkaa pidemmälle(3)(4). Maasydämen alueen reiteillä vaihtelee kangasmaasto, pitkospuuosuuksia, soraa ja paikoitellen kivisempää polkupohjaa; Sievin kunnan mukaan merkinnät on uusittu pääosin vuosina 2022–2023(1). Mtbfinin pitkä kävely- ja pyöräilyteksti auttaa hahmottamaan, miten rantapolun nimi liittyy järven reunaan ja Saariveden reitin yhteisiin pitkos- ja metsäosuuksiin(4).

Pudasjärven kaupunki esittelee Rantaraitin virallisesti: Kurenkosken kuohut, kesäkalastajat ja muikkurysät, laitumella olevat lampaat, taukopaikat ja Liepeen entisten pappilapeltojen tulipaikka sekä reitin päiden sijoittuminen leikkialueen ja Hotelli-Ravintola Kurenkosken Rantatie-pään välille(1). Liepeen Pappila kertoo pappilan niemen suojellusta pihapiiristä ja siitä, että lähin luontopolku Rantaraitti kiertää pappilan aluetta; uimapaikkoja on Rantaraitin varrella ja Iso-Syöte on noin 40 km päässä(2). Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä meidän kartalla Kurenaluksen kaupunkimaisemassa Pohjois-Pohjanmaalla; Pudasjärven kaupungin teksteissä jokivartta kuvataan noin 1,5 kilometrin mittaisena maisema- ja kuntopolkuosuutena(1). Pudasjärvi sopii retkeilyyn myös laajemmin, mutta tämä osuus pysyy kevyenä rantakävelynä keskustan tuntumassa. Rajamaanrannan suunnalla polku-vieressä ovat muun muassa Rajamaanrannan laavu, Rajamaan lähiliikuntapuiston uimaranta, Rajamaanrannan frisbeegolfrata, Rajamaanrannan hiihtomaa, Rajamaanrannan lähiliikuntapuiston luistelukenttä, Rajamaanrannan lähiliikuntapuiston kuntoilulaitteet ja Rajamaanrannan lähiliikuntapuisto—Frisbeegolfradat.fi listaa Kauralantien yhdeksän väylän radan, betoniset heittolautat ja kaupungin rakentaneen sen vuonna 2010(3). Noin puolentoista kilometrin kohdalla tulee Koskenhovin ranrautumispaikka. Loppupäässä Laidunalueen beachvolleykenttä on lähellä kaupungin kuvaamaa Laidunalueen leikkikenttä-päätepistettä(1). Talvella sama jokivarsi linkittyy helposti keskustan jokilatuihin kuten Keskustan jokiladut laavun lähellä. Melojia varten Iijoen vesiretkeilyreitti kulkee samoissa rantautumispisteissä. Pitkille vaelluksille alueella on erillinen Syöte-Kurenalus retkeilyreitti, mutta Rantaraitti pysyy itsessään lyhyenä rantaraiteena. Talvi- ja valaistusasioista sekä koirasäännöistä ei ollut selkeää mainintaa tarkistetuilla sivuilla; noudata yleistä jokirannan siisteyttä ja varmista taukotulen säännöt kaupungin omasta kuvauksesta(1).

UKK-reitti Syöte–Pintamo, itä on noin 36,9 kilometrin pituinen vaellusosuus Urho Kekkosen vaellusreitistöstä: pistemäinen reitti Syötteen kävijäalueelta kohti Pintamon seutua. Metsähallitus kokoaa UKK-tiedot Pudasjärven osalta Luontoon.fi-palveluun(1). Syöte.fi kertoo paikallisten merkittyjen patikointipolkujen ja UKK-pääreitin merkintätavoista sekä siitä, mistä saa karttoja ja ajankohtaista neuvontaa(2). Lähtö on Syötteen luontokeskuksen tuntumasta: käytännössä Luontokeskus pysäköointialueelta tai ohittaen Syötteen luontokeskus ja Syötteen luontokeskuksen laavu. Ensimmäisten kilometrien aikana reitti kulkee Syöte DiscGolfParkin läheltä, sitten Luppoveden nuotiopaikka ja kato sekä Luppoveden uimaranta -uimarannan ohi; Syötteen Luppopark ja Hiihtokeskus Iso-Syöte toimivat maamerkkeinä. Noin 7 kilometrin kohdalla Taikametsän Nuotipaikka ja Huipun kota sopivat pidemmälle tauolle ennen kuin reitti laskeutuu metsämaisemaan. Myllyn laavu on noin 10 kilometrin paikkeilla. Keskiosassa ja loppupäässä metsä ja suot hallitsevat: Portinojan nuotiopaikka ja Ylimmäisen Pirinjärven laavu jakavat päivämatkaa, ja myöhemmin Kaakkurinlammen laavu ja nuotiopaikka on suojaisa taukopaikka ennen Pintamon laavua. Syötteen alueen päiväretkipolut on merkitty keltaisin maalimerkein, kun taas UKK kulkee sinisin maalimerkein(2), mikä auttaa erottamaan pitkän matkan rengasreiteistä. Metsässä polku on usein kapeaa ja paikoin jyrkkää(3), ja suopätkillä on pitkoksia(3). Hakkuualueilla merkinnät voivat hetkellisesti kadota — Mtbfinin UKK-kuvaus vuodelta 2014 korostaa siksi kartan pitämistä mukana ja kertoo myös pienten tienristeysten minimalistisista UKK-opasteista(3). Tämä osuus on osa laajempaa Ukk-ulkoilureittiä; Iso-Syötteen tuntumassa reitti kohtaa paikoin Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräilyn väyliä, joten varaudu mahdollisiin pyöräilijöihin ja paikallisiin ohjeisiin. Pudasjärvi on Pohjois-Pohjanmaalla; Syötteen nimellä tunnettu matkailukeskittymä on käytännön lähtöalue kansallispuiston palveluiden äärellä. Lemmikkien, tulien ja ajankohtaisten rajoitusten osalta kannattaa vilkaista Syötteen kansallispuiston ohjeet(4).

Hiekkasärkän polku on helppo, noin 2,2 km pitkä kävely päättyen Vihaslahden poukamaan Kalajoen matkailurinteillä Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti ei ole silmukka: voit kulkea yhteen suuntaan, palata samaa reittiä tai yhdistää alueen muihin merkittyihin ulkoilureitteihin. Visit Kalajoki(1) kuvaa samaa reittikäytävää yli kahden kilometrin lankkupolkuna Hiekkasärkkien rantamaisemassa ja jatkoksena soraistettuna pengerpolkuna aina Vihaslahdelle asti; polun varrella on penkkejä, opasteita ja roskiksia. Sivu mainitsee reitin sopivaksi kävelyyn ja pyöräilyyn sekä lastenvaunujen ja pyörätuolin kanssa lankkuosuuksilla; Luontopolkumies kertoo yhdestä sillanylityksestä täydemmällä dyyni–lahti -kierroksella vaikeampaan kohtaan liikuntaesteisille(3). Kalajoen kaupunki(2) ylläpitää Hiekkasärkkien reitistöä, taukopaikkoja ja reittitauluja, joista voi valita sopivan päivämatkan pituuden. Kalajoen raviradan kilpailukentän ja Kalajoen raviradan verryttelykentän suunnasta Matkailutien varrella polku kulkee pian dyynirinteiden ja rantavyöhykkeen maisemissa. Noin kahden kilometrin jälkeen avautuu Vihaslahti lintutorni, josta näkee hyvin Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueen ruovikoita ja rantaniittyjä(1)(5). Rannan tuntumassa ovat Vihaslahti tulentekopaikka nuotiota varten ja Vihasniemen laavu suojaksi; alueella on kuivakäymälä. Jono päättyy lähelle Vihaslahti pysäköintipaikkaa, jos haluat auton odottamaan toiseen päähän. Verkosto liittyy Hiekkasärkkien rantareittiin, Hiekkasärkät rengasreittiin, Vihasniemen luontopolkuun ja lyhyeen Vihaslahden lintutornin polkuun tornin ympäristössä(4), joten voit jatkaa myös rantaviivan tai hiihtokeskuksen suuntaan. Dyynit ovat vanhoja rantamuodostumia, joita tuuli ja merenpinnan vaihtelut ovat muokanneet; penger-osuuksilla näkyy rantaniittyjä ja rantavyöhykkeen kasvillisuutta(3). Sesonkiaikaan Kalajoen hiekkasärkkien matkailu on vilkkainta; lintuja ja rauhallisempaa kävelyä voi tavoitella aikaisina aamuina sesongin ulkopuolella.

Ajantasaiset reittilistat ja tulostettavat koosteet löytyvät Pyhäjoen kaupungin retkeilyreittien sivulta(1). Tulostettavassa reittipaketissa Pirttikoski—mukaan lukien Kuusiniemen silta—kuvataan paikkana, jossa siirrytään reittien väillä yleisiä teitä pitkin, ja varoitetaan vilkkaasta Oulaistentien (kt 787) liikenteestä(2). Reitti sijaitsee Pyhäjoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Kuusiniemen sillan yhdysreitti Pirttikoski on noin 0,9 kilometrin lyhyt päästä päähän -yhteys Kuusiniemen sillan seudulta Pirttikosken kylän ytimeen Pyhäjoen varrella. Siltoa lähestyttäessä reitti kulkee Pirttikosken kylän keskustan liikuntapaikkojen lähellä—Pirttikosken kuntosali, Pirttikosken kylän pallokenttä, Pirttikosken kylätalon liikuntasali ja Pirttikosken koulun luistelukenttä—ennen kuin tulee Pirttikosken uimaranta Kalliomäentien varrella, noin puolivälissä reittiä. Kunta kuvaa kyläyhdistyksen kunnostamaa uimapaikkaa Kuusiniemen sillan kupeessa ja kahteatoista koskea kylän kohdalla; suurimpia ovat Helaakoski ja Kupuliskoski(3). Sama sillan seutu on usean pidemmän merkityn reitin risteyskohta: Pirttikosken taidereitti, Pyhäjoki, Oulainen-Pyhäjoki pyöräilyreitti ja Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti kytkeytyvät verkostoon tässä, joten yhdysreitti sopii lyhyeksi siirtymäksi jokivarsikävelyn ja näiden pyöräilykokonaisuuksien välillä. Pirttikosken kyläyhdistys kertoo Tervetuloa pyöräilijä -sivullaan palveluista kylätalolla ja uimisesta Kuusiniemen sillan pohjoispuolella—kätevää, jos yhdistät kyläpysähdyksen tähän lyhyeen osuuteen(4).

Hirvisuon luontopolku on hyvin lyhyt kävely — kartallamme noin 0,4 km yhteen suuntaan — Hirvisuon suojelualueella valtatien 20 varrella Oulun ja Pudasjärven rajalla, entisen Ylikiimingin suunnassa. Suojelualue on laaja aapasuojelokohde, ja Metsähallitus kuvaa tämän reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Reitti ei ole silmukka: pitkospuita ja lyhyitä metsäpolkuja pitkin noustaan Hirvisuon lintutornille ja palataan samaa reittiä. Näköalasta avautuu avara aapasuo; kiikarit kannattaa ottaa mukaan erityisesti keväällä sekä aamu- ja iltahämärässä. Elinan matkalaukussa(2) kuvaa kävelyä alle kymmenen minuutin matkaksi lintutornille pitkospuita, metsäpolkuja ja suon reunaa pitkin. Valtatien liikenne kuuluu tornille asti, mutta avara suomaisema palkitsee pysähdyksestä. Paikalla ei ole tulentekopaikkaa(2). Koirasäännöistä ei käytetyistä lähteistä käynyt ilmi tarkempaa ohjetta; matkakertomuksissa mainitaan koiran juominen ojista polun varrella(2). Pois työpöydältä -blogissa(3) todetaan, että ilman rakennettua reittiä pohjoisille aapasoille ei olisi helppoa turvallisesti mennä; sama levähdysalue tunnetaan myös Ötökkäpolusta, jossa hyönteisiä esittelevät luontopolun opasteet kulkevat pitkospuita pitkin noin kilometrin matkalla. Se on pidempi kierros kuin tämä lyhyt lintutorniyhteys; tarkemmat viralliset kuvaukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta(1). Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, ja Oulu on sen keskus. Voima-Kuuselan pyörätuolitie on erittäin lyhyt lenkki, noin 0,1 km, Oulussa Voima-Kuuselan nimisessä metsäisessä paikassa kaupungin keskustasta koilliseen. Nimi kertoo, että polku on tarkoitettu esteettömäksi kierrokseksi pyörätuolin käyttäjille ja muille, jotka tarvitsevat lyhyen ja tasaisehkon lenkin pitkän vaelluksen sijaan. Finnassa arkistoitu kulttuuriperintökuva-aineisto osoittaa samat koordinaatit kivikautiseksi asuinpaikaksi asuinpainanteineen; aineisto on peräisin Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnista ja Luston kokoelmista(2). Polku on käytännön ulkoilukohta metsäisessä ympäristössä, ei laajaa merkittyä reitistöä. Reittikarttoja, pyöräväylien talvikunnossapidon tilannetta ja koko Oulun liikkumisen verkostoa varten kannattaa aloittaa Oulun kaupungin pyöräilysivuilta(1). Visit Oulu kokoaa luontoreittejä ja pyöräilyvinkkejä laajemmin kaupungissa ja naapurikohteissa(3).

Pohjois-Pohjanmaa on tämän UKK-osuuden hallinnollinen maakunta. Pudasjärvellä kulkevan käytävän virallinen kuvaus löytyy Luontoon.fi:stä(1). Syöte.fi erottelee, että Syötteen päiväretket on merkitty keltaisin maalimerkein ja halki kulkeva UKK-reitti sinisin maalimerkein—hyvä muistaa, jos saavut UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä-, UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi- tai pidemmän Ukk-ulkoilureitti-yhteyden kautta(2). Reitin pituus on noin 47,7 kilometriä päästä päähän pistoketjuna kartallamme. Se kulkee Pintamon seudulta kohti Puolangan kunnanrajaa ja yhdistää UKK-vaellusverkoston etelämpänä Syötteen luontokeskuksen ja Iso-Syötteen tuntuman UKK-reitti Puolanka -jaksoon idässä(1). Kaleva kuvasi vuonna 2006 laajaa Pudasjärven huoltohanketta Pintamon leirikeskuksen ja Puolangan rajan välillä: uusia pitkospuita ja siltoja kosteikoille, laavujen kunnostusta ja sinisten maalimerkintöjen uusimista tolppiin, jotta linja pysyy löydettävänä hakkuuaukeillakin(3). Alussa tulee pian Pintamon laavu, sitten nouseva metsä- ja suomaasto. Noin kymmenen kilometrin kohdalla Haapuanojan laavu sopii ensimmäiseksi pidemmälle tauolle. Puolivälin tuntumassa Puhoskylällä on Pikkulammen laavu - Puhoskylä, ja muutaman kilometrin päässä Säynäjäojan nuotiopaikka Porttivaarantien lähellä. Myöhemmin reitillä Kirkasheteen laavu sijoittuu Kirkasheteen kuuluisan kirkasvetisen heteen lähelle; Pudasjärven kaupungin matkailusivut kertovat tien varrella olevasta UKK-reitin laavusta ja nuotiopaikasta heteeltä päin tullessa(5). Loppupäässä Ollinlammen laavu sijoittuu lähelle siirtymää Puolangan puolelle ja UKK-reitti Puolanka -jatkokseen. Vaativuus on keskitasoa: matka ja maasto sopivat kahden päivän vaellukseen laavujen suojassa tai pitkään kesäpäivään kokeneelle kulkijalle. Trekkarin UKK-historiikki muistuttaa, että merkintöjen laatu vaihtelee ympäri maata, joten kartta kannattaa pitää mukana(4). Pintamon varrella lyhyempiä yhteyksiä tarjoavat muun muassa Pintamovaaran kuntorata ja kääntymät Syöte-Kurenalus retkeilyreitille.

Kylmäluoman retkeilyalueen ajankohtaiset tiedot, palvelut ja säännöt kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Taivalkosken kunta esittelee samaa seutua myös pidempinä yhteysreitteinä; listalla on muun muassa Taivalkoski–Kylmäluoma -reittikuvaus noin 37 kilometrin matkasta(2). Taivalkoski on kunta Koillismaalla, ja tämä reitti kulkee Pohjois-Pohjanmaan järvi- ja harjumaisemissa. Kylmäluoma–Taivalkoski on noin 38 kilometrin pituinen vaellusosuus. Se ei ole rengasreitti: kuljet viivan toisesta päästä toiseen (tai palaat samaa reittiä). Reitti kulkee Kylmäluoman valtion retkeilyalueen läpi harju- ja mäntykangasmaisemassa, järviä ja lampia runsaasti. Matkan alkupuolella Susijärven laavu tarjoaa tauon järven äärellä. Noin 20 kilometrin kohdilla reitti kulkee retkeilykeskuksen ja leirintäalueen palvelujen läpi: Kylmäluoman leirintäalueen kota, Kylmäluoma Campsite, Iso-Pajuluoman laiturit, Kylmäluoman retkeilykeskuksen frisbeegolfrata, Valkeinen laavu sekä Valkeisen ja Salmijärven palvelurakennusten kuivakäymälät. Myöhemmin reitin varrella ovat muun muassa Salmijärven kota, Kylmäluomajärvi kota, Kylmäluomaharjun laavu, AARNIKÄMPPÄ ja Kylmäluomajärvi länsipään laavu—sopivia tauko- tai yöpaikkoja pitkän päivän tai kahden päivän kulkuun. Retkeilykeskuksen lähellä lyhyet merkityt polut kuten Luontopolku Puuska, Paulan puhuri, Kylmäluoma rantapolku ja Hukanharjun hurrikaani sopivat jatkopätkiksi samaan käyntiin. Taivalkoski–Kylmaluoma Maastopyorailyretit kulkee osin samaa maisemaa pyöräilijöille. Taipaleita-blogissa on kuvattu selkeitä maalimerkintöjä ja pitkospuita myrskytuhojen jälkeisessä kunnostuksessa sekä näkymiä Iso-Pajuluomalle(3). Tuuli kaataa edelleen puita suurella alueella—viimeisimmät kartat ja varoitukset kannattaa lukea Luontoon.fi:stä ennen lähtöä(1).