Utajärvi Kartta

Kurimokosken laavu

Kattokatos ja nuotio

Varpulammen laavu

Pohjois-Pohjanmaa on pohjoinen maakunta, ja Utajärvi sijaitsee sen alueella Kiiminkijoen varrella. Kurimokosken retkeilyreitti on erittäin lyhyt, noin 0,3 kilometrin pätkä päästä päähän Kurimonkoskella. Reitti kulkee kartalla metsäisellä rannalla Kurimokosken laavun ja Kurimokoski P- alue -pysäköinnin välillä; kuivakäymälä on käytännössä laavun vieressä, joten tauko koskimaisemassa on helppo pitää. Viralliset tiedot, kalastus ja muut aktiviteetit kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kurimonkoski-sivustolta(1). Pohjoisen Polut uutisoi huhtikuussa 2023, että Metsähallitus sulki Kurimontien Kurimonkosken sillan kantavissa liimapalkkiliitosrakenteissa todetun vaurion vuoksi ja että liikenne ohjattiin kiertotielle Juorkunasta Salontien kautta. Jutussa todettiin myös, että Kurimonkoski on suosittu retkeily- ja ulkoilukohde vanhalla ruukkialueella, jolla on laavu ja lyhyt retkeilyreitti, jota kylätoimikunta ylläpitää, että ruukkialueen niityt ovat luonnonsuojelualuetta sekä että koski on suosittu kalastuskohde ja yksi Kiiminkijoen melontareitin vaativimmista koskipaikoista(2). Kiiminkijoki ry kuvaa Kurimonkoskea luonnonkauniiksi, erämaiseksi koskialueeksi Utajärvellä: pohjoisrannalla on hyvin varusteltu laavupaikka ja kota koskialueen päättyessä pohjoisrannalla; kalastus vain pohjoisrannalta matalassa, hyvin kahluusyvyydessä, ja rantautumis- sekä vesillelaskupaikka sijaitsee sillan jälkeen pohjoisrannalla(3). Kyseessä on lyhyt ulkoilupotku, jossa yhdistyvät liikkuvan veden ääni, evästely Kurimokosken laavulla ja mahdollinen kalastus tai melonta erillisillä säännöillä ja turvallisuusvarauksilla, jotka Kiiminkijoki ry kuvaa erityiskoskisivuillaan(3). Tarkista ennen lähtöä, mitkä tiet ja pysäköinti ovat käytössä, sillä silta- ja tiejärjestelyt voivat muuttua vuoden 2023 uutisen jälkeen(1)(2).

Pookinpolku on noin 5,1 kilometrin merkitty päiväretki Rokuan kansallispuistossa, joka kuuluu Rokua UNESCO Global Geopark -alueeseen Utajärven lähellä Kainuussa. Aluetta hoitaa Metsähallitus; tarkista Luontoon.fista(1) sulut, tulentekosäännöt, pelastusyhteystiedot ja muut ajatukset ennen lähtöä. Rokua.com kokoaa kesäisten kävelyjen päävalinnat vierailijoille(4). Kartallamme näkyvä viiva on yhtenäinen yhteys suljettuun ympyrään asti: se lähtee Pookin paikoitusalueelta, kulkee Pookivaaran taukapaikkojen kautta, hipaisee Pitkäjärven rantaa ja päättyy Palovartijan autiotuvan pihapiiriin, missä Keisarinkierros, Syvyydenkierros ja Rokuansydän kohtaavat meidän kartassamme. Noin kilometrin päässä lähdöstä odottavat Pookin pirtti vuokratupa ja Pookin paussi päivätupa sekä Pookivaaran kuivakäymälän palvelut—tämä on järkevä hengähdys ennen Pookivaaran vanhan palotornin nousua. Pitkäjärvi puolikota ja Pitkäjärvi esteetön huussi tarjoavat järvenrannalla katoksen ja esteettömät palvelut noin kahden kolmasosan kohdalla. Päätepisteessä Palovartijan autiotupa on vuonna 1936 rakennettu pieni maja entisen palovahdin asunnon paikalla. Jos tarvitset pyörätuoliystävällisen 0,8 km:n lenkin kotaan, käänny Pitkäjärven esteetön reitti -polulle Keisarintie pysäköintialueelta—koko päälenkki ei ole esteetön. Maasto on tyypillistä Rokuaa: hopeajäkäläisiä kangasmaita, mäntykumpuja, pitkiä portaita ja pitkoksia laskeuduttaessa Pookivaaralta Pitkäjärvelle sekä suppilomaisia lampia hiekkaharjujen välissä—juuri sitä Latu&Polku nimeää puiston helmet(3). Outdoor Family kuvasi lokakuisen retken silti kiinnostavaksi tornin, pitkospuiden ja portaiden ansiosta, ja mietti, miten valoisana kesä- tai ruskapäivänä maisemat loistaisivat entistä enemmän(2). Rokua.com arvioi kevät–kesä–syksykaudelle noin kahden tunnin kävelyajan rengasreitille ilman talvihuoltoa(4), mikä riittää kevyeeseen puolipäivän retkeen valokuvataukoineen. Reitti on solmukohta kartallamme: se kohtaa Rokuan maastopyöräreitit pysäköinnin tuntumassa, limittyy Syvyydenkierrokseen opastusrintamien lähellä ja kulkee Keisarinkierroksen kanssa samoilla pätkillä, joissa Palovartijan autiotupa ankkuroi verkoston. Pysy merkityllä pohjalla—geoparkin hiekka ja jäkälät kestävät huonosti oikaisuja.

Rokuansydän on noin 8,3 kilometrin päiväretki Rokuan kansallispuistossa. Utajärvi toimii tärkeänä porttina alueelle, ja Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan näistä harjumaisemista. Rokua kuuluu Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen. Metsähallitus hoitaa puistoa; tarkista Luontoon.fista(1) ajantasaiset reittinimet, sulut, tulentekosäännöt ja muut tiedotteet ennen lähtöä. Rokua Geopark esittelee laajemman reittiverkoston joilta, saarilta ja tervareittikäytävältä(3). Reitti on päiväkävely vailla täyttä lenkkiä: se alkaa hetken päässä Opastuskeskus Supan kotasta, kulkee Hiihtostadionin laavun kautta noin 0,7 kilometrin kohdalla ja jatkuu kuivakkaan männikkökankaiseen kohti Saarisen järven rantavyöhykettä hieman yli neljän kilometrin kohdalla. Siellä Saarisen kota ja Saarinen kota tarjoavat suojaisen tauon, Saarinen kompostikäymälä palvelee taukapaikkaa, ja Saarinen pysäköintialue toimii vaihtoehtona, jos haluat jättää auton keskelle reittiä. Maasto pysyy hiekkaisena ja helppokulkuisena kohti Pookin paikoitusaluetta, joka palvelee myös Syvyydenkierrosta ja yhdistää Pookinpolkuun ja Keisarinkierrokseen meidän kartallamme. Merkillinen maamuoto on Syvyydenkaivo, yksi Suomen näyttävimpiä suppia; monet yhdistävät käynnin Keisarinkierrokseen tai lyhyempään Syvyydenkierrokseen, johon hoitajat ovat ohjanneet uudempaa merkintää kestävämmille pätkille. Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvajuttu vuodelta 2021 välittää, miten leveältä ja helpolta hiekkapohjainen polku, puiset risteysopasteet ja siniset puumerkit tuntuivat vanhan Rokuansydän-kierroksen aikaan, miten Saarisen rantaa kuljetettiin, ja miksi verkosto on sen jälkeen painottunut Syvyydenkierrokseen järven kierron sijaan(2). Odota hopeajäkäläisiä kankaita, portaita supan reunoilla sekä kauniina viikonloppuina melko tasaista vierailijavirtaa—kapeissa kohdissa kannattaa väistää reippaasti. Samasta opastusrintamasta löytyy talvella yhteys valaistuihin latuihin, ja kesällä vierekkäin kulkee esimerkiksi Rokuan maastopyöräreitit sekä Utajärvi–Rokua moottorikelkkareitin pätkä—lue kunkin käyttötavan sivulta, ennen kuin sekoitat liikennemuotoja. Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos-Rokua jatkaa geoparkista Utajärven jokivarteen, jos suunnittelet pidempää vaellusta.

Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja aapasoita, ja Utajärvi sijaitsee tällä alueella. Kirkaslammen polku on kartallamme noin 1,9 kilometrin yksisuuntainen päiväretki Olvassuon luonnonpuiston etelälaidalla. Utajärvi sopii käytännön tukikohdaksi, ja Utajärven kunta esittelee Kirkaslammen laavun ja lintutornin Marttisjärven seudun luontokohteiden joukossa(2). Metsähallitus hallinnoi aluetta; retkeilyajat, aluejaot ja ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa Olvassuon Luontoon.fi‑ohjeista(1). Kirkaslampi pysäköintipaikalta pääset heti lampaan ääreen. Kirkaslampi laituri kutsuu kesällä vilvoittelemaan, ja Kirkaslampi laavut sekä Kirkaslammen laavu - Utajärvi muodostavat tilavan päivä- ja yöpymispisteen; nuotion ja yöpymisen pelisäännöt löytyvät luonnonpuiston virallisilta sivuilta(1). Laavun läheisyydessä ovat kuivakäymälä ja liiteri, joten käytännön palvelut ovat lähellä ilman erillistä varustelistaa. Polku kulkee vaihtelevassa metsä- ja suovyöhykkeessä ja siirtyy pitkospuuosuute kohti Olvassuo lintutornia likimain 1,9 kilometrin päähän lähtöpäästä. Tornista avautuu näkymä kohti avointa aapasuota ja lintuharrastukseen sopivia olosuhteita selkeällä säällä. Opastetaulut valottavat ojitushistoriaa ja ennallistamistoimia kuten ojien tukkimista ja istutusmetsien käsittelyä. Retkipaikan Milla ja Jiri kuvasivat Kirkaslammen luontopolun noin 3,5 kilometrin retkenä, jonka voi käytännössä tehdä ympäri vuoden, mutta jossa syksyisellä käynnillä osa pitkospuista oli painunut niin märäksi, että eteneminen olisi vaatinut kahluuta(3). Säännöt ja kulkurajoitukset pitää aina varmistaa Luontoon.fi‑lähteestä(1). Suomenkielisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä, selvästi juuri tätä polkua esittelevää trail‑videota laajemman Olvassuo‑alueen sijaan.

Harjunpolku on lyhyt rengasreitti Rokuan kansallispuistossa Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, Rokua-UNESCO Global Geopark -alueella. Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä, ja se sopii kevyeksi kierrokseksi harjujen, mäntymetsien ja kirkasvetisten lampien äärelle. Metsähallitus kuvaa Harjunpolun lyhyenä ja helppona reittinä, joka sopii myös lapsille ja kulkee Rokua Health & Span -hotellialueen ja Lianjärven välillä(2). Ajantasaiset kansallispuiston säännöt ja palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Rokuan kansallispuiston sivuilta(1). Lähtö ja paluu ovat Rokuan kylpylän ja Rokua Health & Span kuntosalin tuntumassa: opasviittojen luokse kokoontuvat polun merkinnät, ja reitti on sinisin maalitäplin merkitty(3). Aluksi polku kulkee männiköissä ja jäkälä- ja varpukankailla; matkan varrella on puupökkelöveistoksia(3). Retkipaikka mainitsee Ahveroisen lammen ja laiturin lähtöpisteen lähellä uimapaikaksi(3). Lianjärven rannassa polku on kapea ja hiekkainen; täällä ovat myös Lianjärvi päivätupa ja Lianjärvi, käymälä-liiteri taukopaikkaa ja kuivakäymälää varten. Lianjärveltä reitti nousee takaisin kumpuilevaa maastoa kohti kylpyläaluetta ja kulkee Rokuan Kuntoutuskeskuksen liikuntasalin ohitse. Samalla reitillä kulkee pidempiä Rokuan reittejä, kuten Tervareitistö Rokualla, Energiankulutusreitti ja Keisarinkierros, joten Harjunpolun voi yhdistää pidempään päiväretkeen. Matkalla Suomessa -sivusto kuvaa Rokuaa Suomen ensimmäisenä UNESCO Global Geoparkina ja muistuttaa herkästä jäkälä- ja hiekkamaastosta: pysy merkityillä poluilla ja noudata erityisesti metsäpalovaroituksen aikana annettuja tulen käyttöä koskevia sääntöjä(4). Sama teksti(3) korostaa kulumisherkkyyttä; Luontoon.fi(1) täydentää kansallispuiston yleisiä käyttöohjeita.

Syvyydenkierros on noin 6,3 kilometrin päivälenkki Rokuan kansallispuistossa Rokuan harjujen alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Utajärvi on kunta, johon tämä reittimerkintä on tehty. Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa Utajärvi sijaitsee. Sulut, kansallispuiston käyttösäännöt ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Syvyydenkierros-sivulta(1). Rokua Geopark kokoaa saapumisohjeet autolla, junalla ja kausilinja-autolla Oulusta ja Kajaanista, mukaan lukien pysäkit kuten Rokuanhovi lähellä lähtöpaikkoja(2). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa maaston käytännössä: vaaleat jäkäliköt, puiset portaat jyrkimmissä harjunnousuissa ja risteys, jossa uusi lenkki välttää vanhaa Saarinen-järven puolen linjausta ja kulkee Kakkoskupin ja Pookinkupin suppia kohti ennen paluuta pohjoiseen(3). Perheille kirjoitettu jatkokertomus Retkipaikassa(4) kiteyttää saman jääkauden tarinan helposti luettavaksi: kumpuileva harjumetsä, pienet dyynit ja Syvyydenkaivo suppana reitin tunnuskohteena. Lenkki on luokitukseltaan keskivaativa: lyhyet nousut, juuret ja portaat kuuluvat Rokuanvaaran kanervaisen harjuluonteen perusilmeeseen. Reitti on merkitty sinisillä maalimerkeillä; suunta voi olla myötä- tai vastapäivään. Päänähtävyys on Syvyydenkaivo, Suomen syvin luonnontilainen suppa—niin leveä ja syvä, että muotoa on vaikea hahmottaa yhdestä kuvakulmasta; portaat vievät reunan ja pohjan välille, ja pohjalla on turpeinen, kostea kerros(3). Pienemmät supat Kakkoskuppi ja Pookinkuppi tulevat vastaan eteläisemmällä kaarella; samassa portaiden kohdassa kulkee myös paljon pidempi Keisarinkierros, joten risteyksissä kannattaa vilkaista karttaa. Noin 2,3 kilometrin kohdilla reitillä tulee Opastuskeskus Supan kota opastusalueella ja Hiihtostadionin laavu hiihtostadionin laidalla—molemmat sopivat lyhyeen taukoon, jos poikkeat siniseltä lenkiltä hetkeksi. Neljän kilometrin tuntumassa on Pookin paikoitusalue harjutien varrella. Pookivaaralle on lähteiden mukaan noin 400 metrin sivupolku; siellä ovat Pookin paussi päivätupa, Palovartijan autiotupa, Pookivaaran kuivakäymälä ja Pookin pirtti vuokratupa vuonna 1936 rakennetun palovartijatornin juurella—järkevä lisä, jos haluat katoksen, näköalan ja kuivakäymälät ilman paluuta kylpyläkylän palveluihin(3). Itse Syvyydenkierroksella ei ole nuotiopaikkaa; nuotiot ja telttailu määräytyvät kansallispuiston sääntöjen mukaan Luontoon.fi-sivulla(1). Saman solmukohdan verkostossa kulkevat Energiankulutusreitti, Rokuan monikäyttöura, Tervareitistö Rokualla, Rokuansydän, Pookinpolku, Rokuan Maastopyöräreitit sekä stadionin valaistut hiihto- ja juoksuladut—hyödyllisiä, jos haluat pidentää päivää samasta pysäköintipaikasta.

Vaala–Rokua retkeilypolku on noin 17 kilometrin mittainen pistemäinen vaellusyhteys Utajärvellä Kainuussa: Rokua UNESCO Global Geopark -maisemista kohti Vaalan ja Oulujokilaakson rantoja. Metsähallitus kuvaa laajemman Oulujokilaakson Tervareitistö Muhos–Rokua -yhteyden, joka sitoo Rokuan kansallispuiston Utajärveen ja eteenpäin, Luontoon.fi-palvelussa(1). Rokua Geopark(2) esittelee geoparkin harju- ja lampimaisemat sekä retkeilyverkoston Muhoksen, Utajärven ja Vaalan välillä. Visit Vaala(3) kokoaa kartat ja ulkoilukohteet Vaalan alueella osana samaa reitistöä. Maasto on tyypillistä Rokuan hiekkaharjumaata: kuivaa hiekka- tai neulaspolkua metsässä, lyhyitä jyrkkiä nousuja ja laskuja dyynien ja harjujen välissä. Yhteisökartoissa reitti on kuvattu kesällä 2024 uudelleen merkityksi ja maastossa hyvin seurattavaksi(4). Reitti ei ole rengas: kulkusuunta kulkee yhtenä kaarena Rokuan ja Vaalan välillä, ja palvelut keskittyvät myöhäiselle osuudelle. Noin 13,3 kilometrin kohdalla tulee Ahmalan ranta-alue: Ahmalan kesateatteri, Ahmala parkkipaikka, Uiton avantouintipaikka ja Uiton sataman vieraslaituri sijoittuvat vierekkäin Jylhämän ja Uiton sataman tuntumaan. Risteyskohdassa ovat myös Jylhämän alakanavan luontopolku, Kauvonsaaren lenkki ja talviset kelkkayhteydet, ja sama vapaa-ajan solmukohta linkittyy Keisarinkierrokseen sekä pitkään Syöte–Rokua -maisemareittiin siinä missä karttaviivat kohtaavat. Melojille lähellä on Honkinen ja Pikku-Palonen -melontareitti. Kuivakäymälät kuuluvat satama- ja avantouintialueen palveluun ilman erillisiä nimellisiä käyntipisteitä kuvauksessa. Ota juomavesi mukaan ja tarkista nuotiosäännöt Metsähallituksen ohjeista; geoparkissa yhdistyvät kulttuurireitit, järvenrannan palvelut ja rauhallinen metsä välissä.

Taustaksi suoluonnon suojelusta ja Utajärven roolista laajemmassa verkostossa kannattaa lukea Utajärven kunnan luontokohteiden ja Natura-alueiden kuvaukset(1) sekä Suomen ympäristökeskuksen Pohjois-Pohjanmaan Natura-kooste, jossa Iso Tilansuo–Housusuo mainitaan yhdessä naapurina Olvassuon ja Kiiminkijoen kokonaisuuksien kanssa(2). Reitin pituus on noin 1,3 kilometriä, ja se kulkee Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Puolangan rajavyöhykkeen lähellä Särkijärven kyläseudulla. Nimi heijastaa suohkehien Isosuon ja Tilansuon välistä linjaa laajemman Iso Tilansuo–Housusuo-kokonaisuuden reunaosassa ja päättyy metsälammelle nimeltä Varpulampi; Kalapaikka.net ilmoittaa järven pinta-alaksi noin viisi hehtaaria ja rantaviivan pituudeksi noin 0,9 kilometriä(4). Lähtöpään tuntumassa ovat Varpulampi laavu sekä Varpulampi polttopuus.-kuivak., jossa on polttopuvarasto ja kuivakäymälä lyhyitä retkiä varten. Polku on pistomainen retkeilyosuus, joka sopii kevyeksi suoluonnon maisteluksi ilman koko päivän vaellusta. Utajärven kunta sijoittaa Ison Tilansuon–Housusuon alueen kunnan laajojen suokohteiden joukkoon ja kertoo, että noin 3 000 hehtaarin kokonaisuudesta noin 940 hehtaaria sijoittuu Utajärvelle ja suurin osa jatkuu Puolangalla(1). Maisema tuntuu siirtymävyöhykkeeltä Utajärven aapasoilta kohti eteläpuolen laajoja Puolangan suomaita. Puolanka on käytännössä naapurikunta etelämmästä metsätieverkosta käsin, joten tie- ja kalastusvinkit kannattaa tarkistaa myös sieltä(3). Jos yhdistät käynnin Kiiminkijoen ulkoiluun, Puolangan kunta kuvaa Kalliuskosken olevan noin 13 kilometriä Puolangan kirkonkylältä Utajärven suuntaan ja muistuttaa samasta metsätieverkosta, jota kalastajat käyttävät keskijoen varsilla(3). Kun tarvitset varmistuksen metsäteiden kunnosta, sulkuajoista tai paikallisista rajoituksista ennen syvälle metsään ajamista, paras lähde on Utajärven kunta tai Puolanka(1)(3).

Urheilukentän päätypuolella.

Jonkin verran korkeuseroja.

Olvassuon lintutorni