Eurajoki Retkeilyreitit

Ilveskallion luontopolku on retkeilypolku Eurajoen Ilveskallion ulkoilualueella Satakunnassa. Reitti on noin 4,3 kilometriä ja kulkee helpohkoa metsämaastoa Eurajoen Veikkojen majan ja Piiponpolun 1:n lähistöllä. Majalle ajamiseen, pysäköintiin ja lähtöalueen palveluihin löydät ajantasaisimmat tiedot Visit Eurajoki -sivuston Eurajoen Veikkojen maja -sivulta(1). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogissa reittiä kuvataan helppona metsäpolkuna: puihin merkityt vihreät maalimerkit, nuotiopaikka majan pihassa, ja Ilveskallion kalliolle sekä sen viereiselle laavulle poiketaan lyhyesti pääpolulta(2). Reitti sijaitsee Eurajoella. Satakunta sopii hyvin lyhyeen retkeen Rauman seudulta. Rengasosuuden loppupuolella Piiponpolun varrella tulevat vastaan Eurajoen Ilveskallion frisbeegolfrata ja Ilveskallion ulkokuntoilulaitteet, ja hieman aiemmin samaan kokonaisuuteen liittyy Veikkojen majan tenniskentät (2)—sama käynti voi yhdistää kävelyn frisbeegolfiin, ulkokuntosaliin tai tennikseen. Ilveskallion alueella kulkee myös Ilveskallion kuntorata, Ilveskallion valaistu latu ja Valaistu latu Ilveskallio-kirkonkylä juoksu- ja hiihtokäyttöön, ja Eurajoen penkkilenkki yhdistää keskustan kävelyverkostoon. Luontoon.fi esittelee Kuntorata Ilveskallio-kirkonkylän saman Ilveskallio-kirkonkylän ulkoilukokonaisuuden osana(3).

Säpin luontopolku on lyhyt, merkitty kävely noin 0,9 kilometrin matkalla Säpin majakkasaarella Selkämeren kansallispuistossa Eurajoella Satakunnassa. Saarelle tullaan veneellä—omalla tai kesäkauden yhteysveneillä—ei autolla. Metsähallitus hoitaa kansallispuiston; säännöt, palvelut ja ajankohtaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Saaren esittely, historia ja käytännön vierailu kannattaa aloittaa Visit Eurajoen Säpin majakkasaari -sivuilta(2), ja Visit Porin Selkämeri-sivut kertovat muun muassa suosituista venekuljetuksista sekä siitä, miten Alfredin luontopolku esitellään vierailijoille(3). Saarella sama merkitty luontopolku esiintyy matkailumateriaalissa usein nimellä Alfredin luontopolku, noin 1,5 kilometriä pitkänä reittinä, jossa opastetaan majakanvartijoiden ja luotsien aikaan liittyen ja johdetaan kohti lounaispuolen silokallioita(3). Kartallamme tämä osuus on noin 0,9 kilometriä eikä se ole rengas; se yhdistää majakkapihan palvelualueen rannikon tulentekopaikkoihin ja rakennuksiin. Reitin alkupäässä kulkee Säppi rannan 2. tulentekopaikka toisena merkittynä rantanuotiopaikkana. Majakkapihan lähellä retkeilijää palvelevat muun muassa Säppi majakka-asema sauna ja Säppi keittokatos; saunan käyttö ja varausohjeet ovat parhaiten omilla paikkasivuillamme ja ylläpitäjän sivuilla. Kuivakäymälöitä on käytettävissä majakka-alueen palvelujen yhteydessä—myös esteetön käymälä—joten lyhyt merkitty osuus sopii käytännölliseksi osaksi päivävierailua. Majakkaan kiipeäminen kiehtoo monia: Satakunta.fi kertoo suuruusluokkaa 140 puuaskelmaa(5) ja Visit Porin rannikkoteksti noin 130 porrasperiaatteesta ja kauas näkyvästä valkoisesta tornista(3). Muflonit ja kesäisin laiduntava ylämaankarja kuuluvat saaren luonnonhoitotarinaan; eläimiä ei välttämättä näe lähelle(4)(5). Hanneli Mäkisen Toisiin maisemiin -blogikirjoitus kuvaa saapumista Kruununmöljän satamaan, kunnostetulle lankongille majakkakylää kohti ja hyvin merkittyä Alfredinpolkua saaren luontoon ja historiaan tutustumiseen—hyvä lisäluku tunnelmasta ja kävelyn rytmistä(4).

Kaunissaaren kulttuuripolku on merkitty kävelyreitti Kaunissaarella, Eurajoensalmessa Eurajoen edustalla Satakunnassa. Saarella toimi Antti Ahlströmin höyrysaha ja rahtisatama vuosina 1874–1923; parhaimmillaan saarella asui yli 300 ihmistä. Ajankohtaisista käyntitavoista, palveluista, polttopuista, satamien syvyyksistä ja säännöistä (koirat kytkettyinä, tuli vain merkityillä paikoilla) kannattaa aloittaa Visit Eurajoki -sivuston Kaunissaari-osiosta(1). Visit Saaristo listaa vierasvenesataman ja yhteysnumeron veneilijöille(3). Reitin pituus kartallamme on noin 3,3 km yhtenäisellä viivalla. Visit Eurajoki kuvaa punaisin merkein merkittyä kulttuuripolkua noin 1,2 kilometrin mittaiseksi tärkeimpien historiallisten kohteiden kautta. Sama retki yhdistää usein myös muita merkittyjä reittejä, kuten etelärannan keltaisella merkittyä risurataa vanhalta jätepuiden polttopaikalta Risuhelvetistä Risunokkaan, jossa lautalattia ylittää entisen lautapihan—näkyvä jälki sahakaudesta(1). Kulttuuripolun varrella infotaulut kertovat muun muassa torista, jonne tuli myyjiä Raumalta asti, rakennusten perustuksista ja tanssikalliosta meren yllä. Rannikkoluonto vaihtelee lehdoista kangasmetsiin ja tervaleppälehtoihin; purjelaivat ovat tuoneet painolastikasveja ja -kiviä, jotka näkyvät kasvillisuudessa yhä(1). Noin 0,3 km reitin alusta tulee vastaan Katavankarin laavu, ja pohjoisrannan suuntaan edetessä Pohjoisrannan laavu—molemmat hyviä taukopaikkoja. Retkipaikan retkikertomus nimeää laiturit, torin ja tanssikallion sekä saaren rauhallisen tunnelman taulujen ja merimaisemien välillä(2). Lampaita laiduntaa saarella kesällä—katso kausivinkit Visit Eurajoki -sivustolta(1).

Pinkjärvi retkeilyreitti on noin 5,6 kilometrin mittainen vaellus Eurajoella Satakunnan pohjoispuolella järviristeiseen virkistysmetsään, jonka hoitaa Metsähallitus. Viralliset reitti- ja palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1); Outdoors Satakunnan tulostettava päiväretki-arvio kertoo samasta retkeilyalueesta napakasti(4). Retkipaikassa Luontopolkumies käveli kierroksen läpi ja kuvaa märkiä painanteita, juuria ja kaatuneita puita, mutta myös palkitsevia Pinkjärven rantamaisemia sekä selkeitä punaisia vinoneliömerkintöjä ja erillistä sinisesti merkittyä oikoreittiä kohti Vuotavan laavua(3). Saukonniemen päästä polku kulkee pian Saukonniemen huvilan, Saukonpirtin laituron ja Saukonpirtin ohi—hyödyllisiä tunnusmerkkejä, jos saavut veneellä tai majoitut lähistöllä—ennen kuin Vuotavan laavu avautuu noin 1,3 kilometrin kävelyn jälkeen. Vuotavan laavulta avautuu pieni hiekkainen uimaranta ja piknikpöytä; kuivakäymälät ovat lähellä Vuotava pysäköintialuetta, jos saavut pienemmältä parkkipaikalta metsätien sijaan. Vajaan kilometrin verran rantaviivaa Mustalahden suuntaan vie Mustalahden laavu - Eurajoki -kohdalle, toiselle taukopaikalle nuotiopaikkoineen. Mustalahden pysäköintialue tarjoaa vaihtoehtoisen tienvarsiajon puolivälin tienoilla, ja Pinkjärven pysäköintialue sijaitsee järven lähellä reitin itäpäässä—kätevä, jos haluat aloittaa tai lopettaa toisesta päästä. Talvella Tokinmaan ladut -hiihtoverkosto osuu samaan Pinkjärven pysäköintialueen lähtöön, joten kesävaeltajat ja hiihtäjät kohtaavat samalla rantaparkkipaikalla. Vuotava oikopolku yhdistää Vuotavan pysäköinnin Saukonniemen ja Pinkjärven parkkialueiden suuntaan lyhyemmällä linjalla; Metsähallitus listaa sen omana reittinään Luontoon.fi:ssä(5). Maisema vaihtelee kuusikoista avarampaan järvirantaan; sateen jälkeen kurapaikkoja riittää ja märkimpiin kohtiin on rakennettu pitkoksia(3)(4). Varustaudu liukkaille juurille ja varaa lämmöllä juotavaa. Taukoineen ja valokuvineen 2–4 tuntia on realistinen aikatieto.

Pinkjärven retkeilyreitistä, Vuotavan palveluista ja ajantasaisista käyntiohjeista tässä Metsähallituksen ulkoilualueella kannattaa lähteä liikkeelle Luontoon.fi:n Pinkjärvi-sivulta(1). Outdoors Satakunta kuvaa laajempaa päiväretken rengasta, kulkuyhteyttä kantatieltä 8:n kautta ja sitä, että suoraan laavulle vievä osuus on merkitty sinisin merkein ja pääreitti punaisin(2). Luontopolkumies Retkipaikan tekstissä kertoo kävelyretkestään saman käytännön havainnon: sininen merkintä oikopolulle laavulle ja punainen pidemmälle ympyräreitille—hyvä tieto, kun pohtii kulkea tätä oikotietä vai pysyä isommalla kierroksella(3). Vuotava oikopolku on noin 1 kilometri meidän kartalla läpimeno Eurajoella, Satakunnassa, Pinkjärven metsäisellä rannalla. Se yhdistää Vuotavan palvelualueen ja Pinkjärven pysäköintialueen, josta pääsee jatkamaan Pinkjärvi retkeilyreitille koko noin 5,6 kilometrin kierrokselle Mustalahden laavun kautta. Vuotavan laavu on lähellä pohjoispäätä; sen luona on pieni hiekkaranta. Askeleitä Suomessa -blogissa todetaan, että autolla pääsee myös lähemmäs laavua pieneltä sivupysäköintialueelta, jolloin kävelyä jää vain metrejä—tieolosuhteet kannattaa tarkistaa ennen ajoa(4). Vuotava pysäköintialue palvelee samaa aluetta. Rantakaarteessa kuljetaan Saukonniemen huvilan ja Saukonpirtin laiturin ohi kohti Saukonpirttiä, varaustuvaksi luokiteltavaa kämppää pääreitillä—lisätiedot löytyvät Saukonpirtti-sivultamme. Maasto muistuttaa Outdoors Satakunnan ja Luontopolkumiehen kuvauksia: juuria, lyhyitä pitkospuuosuudetta ja kosteikkoja isommassa Pinkjärvi-kokonaisuudessa(2)(3). Oikopolku sopii, kun haluat nopean yhteyden eteläisen pysäköinnin ja Vuotavan laavu–uimarannan välille ilman koko järvenrantalenkkiä.