Satakunta Retkeilyreitit

Lankosken luontopolku on lyhyt rengasreitti Merikarvianjoen varrella Merikarvialla Satakunnassa, valtatie 8:n kupeessa Porista pohjoiseen. Reitin pituus on noin 1,8 km, ja se kulkee joen rantaa ja saaren metsää pitkin lehtojensuojelualueella jokea halkaisevan saaren pääosassa. Merikarvia on Selkämeren rannalla läntisessä Suomessa. Ajantasaisimmat tiedot Lankosken taukopaikasta, laavusta, pysäköinnistä ja siitä, miten luontopolku liittyy Kahvila-ravintola Köffiin ja vanhaan museosiltaan, löytyvät Merikarvian kunnan Laavut ja reitit -osiosta(1). Polku lähtee vilkkaan valtatie 8:n tuntumasta, mutta sukeltaa pian jokimetsään: kuuset ja mäntyjä varjostavat kierroksen keskiosaa, alun kapea osuus on paikoin kivikkoinen ja kosteammat lehtolaikut reheviä—keväisin valkovuokot, kielot ja metsätähdet voivat peittää maan laajoina alueina(2). Reitin varrella on Lankosken virkistysalue kalastuspaikka, jossa Merikarvianjoen kalakierros houkuttelee kalastajia. Opastaulut kertovat kasveista ja alueen historiasta. Polku on merkitty puisin, punaisiksi maalatuin nuoliviitoin(2). Itse lenkillä ei ole nuotiopaikkaa; vastarannalla kunnan Lankosken laavukota ja kota tarjoavat katoksen ja pöydät nuotiolle, ja puiden käyttöön pätevät paikalliset tulentekosäännöt(1). Kaksiholvinen kivinen museosilta on vuosilta 1886–1887 ja oli liikenteessä 1960-luvulle; nykyään tie kulkee uudemman sillan kautta(2). Päiväretkeilijät yhdistävät usein kierroksen kahviin Köffissä tai tutustumisen laajempaan Lankosken koskiketjuun; yksityiskohtia antaa Merikarvianjoki-sivusto(3). Retkipaikan teksti polusta välittää, miten kosken kohina ja linnut peittävät nopeasti valtatieäänen—kannattaa lukea kuvien ja tunnelman vuoksi(2).

Isosuo luontopolku on helppo, lyhyt kävely kermikeidas- ja metsäsuomaisemassa Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa Huittisten laidalla Satakunnassa. Viralliset reittiohjeet löytyvät Metsähallituksen Isosuo luontopolku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Paikalliset yhteystiedot ja kunnan kansallispuisto-esittely ovat Huittisten kaupungin sivuilla(2). Reitin pituus on tässä listauksessa noin 1,6 kilometriä. Isosuo pysäköintialueelta edetään pian risteykseen, josta noin kahdensadan metrin pisto vie Mutilahden lintutornille ja nuotiopaikalle Puurijärven Mutilahden rantaan; lisätietoja tornista ja Mutilahti pysäköintialueelta löytyy omilta sivuiltamme. Vastapäivään kiertäen pitkospuut jatkuvat, ja lyhyt sivupolku vie turvesuuleille penkkeineen ja opastauluineen, minkä jälkeen reitti kulkee Isosuo luontotornin kautta laajoille suonäköaloille ennen paluuta tien varteen. Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli vuodelta 2021 kuvaa vastapäivään käytävää kierrosta, hyväkuntoisia pitkospuuita lenkkareillakin, vedenpitävät kengät silti fiksuna valintana, runsaita sudenkorentoja lankuilla ja noin tunnin kävelyn kierrokseen taukoineen(3). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kertoo lintuvesikunnostuksen vaikutuksista Mutilahdessa ja Isosuon pesimälinnustosta tornista seuraten(4). Matkaa voi lyhentää Mutilahti-Isosuo oikopolkua pitkin Mutilahti pysäköintialueen ja Isosuo pysäköintialueen välillä tai jatkaa jokea kohti yhdistämällä Isosuo - Ala-Kauvatsanjoki pitkospolkuun samalta pysäköintikeskuksesta; Opastustupa pisto on erillinen merkitty haara, joka käyttää samoja torneja ja parkkeja. Ydinrengalla kuivakäymälät ovat Ala-Kauvatsanjoen palvelukeskittymässä, mutta Mutilahden pistossa on nuotiopaikka ja järvinäköala taukoa varten. Kulkupinta on käytännössä kauttaaltaan hyväkuntoisia pitkospuuita ja lyhyitä metsäreunapätkiä; korkeuseroja on vähän, joten reitti sopii lintuharrastajille ja perheille, jotka välttävät suon tallaamista(3)(4).

Koskeljärvi vaellusreitti on noin 6,6 kilometrin mittainen pistokulkuinen vaellusyhteys Koskeljärven rantavyöhykkeellä Honkilahdella Eurassa Satakunnassa. Järvi on mökitön, Natura 2000 -kohde ja yksi Suomen merkittävimpiä lintujärviä(2). Pyhäjärviseudun esitteet, Paikkatietoikkunan ulkoilukarttalinkki ja laajemman reittiverkon tausta-aineistot löytyvät Euran kunnan Pyhäjärviseudun retkeilysivuilta(1); samaa sivukokonaisuutta täydentää ladattava Pyhäjärviseudun ulkoilureitti -esite PDF-muodossa(4). Outdoors Satakunta tiivistää Koskeljärven luontoreitin merkinnät, vaativuuden, Uhratun parkkialueen ja Pyhäniemen laavun palvelut(2). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa keväistä kävelyä Uhratusta Pyhäniemeen: helppoa rantareittiä, metsäpolkua ja pitkospuita Kirkkolahden jälkeen, keltaiset vinoneliöt puissa siellä missä merkinnät alkavat, sekä tuulenkaatoja jotka silloin tällöin pakottavat kiertämään(3). Reitin varrella noin kahden kilometrin kohdalla tulevat Pitkossilta 2 ja Pitkossilta pitkospuiden kautta kosteikoilla. Latosaaren niemekkeen luona reilun kolmen kilometrin jälkeen Latosaaren pysäköintialue palvelee lähtöä etelästä; Latosaaren lintulava, Latosaaren lintutorni ja Latosaaren Laavu muodostavat lyhyen kävelymatkan sisällä olevan taukoklustterin. Latosaari polku on lyhyt silmukka, joka käyttää samoja lintutorneja ja laavua—helppo lisäys varsinaiseen järvirantaan. Latosaarelta jatko kulkee Pitkospolkusillan kautta kohti Pyhäniemen laavua ja Pyhäniemen käymälää reitin pohjoispäässä. Pyhäniemen laavulla on nuotiopaikka; Outdoors Satakunta mainitsee puutalon ja käymälän sekä telttailun sallimisen laavun lähistöllä(2). Koko Uhrattu–Latosaari -välillä vaeltavat yhdistävät usein Uhrattu-Pyhäniemi reitin kautta Uhratun avotulipaikkaan ja Uhratun pysäköintialueelle, jos tavoitteena on pidempi siirtymä tai kaksi autoa. Korkeuseroja on vähän ja kävely on pääosin kevyttä, mutta juurakoita ja kiviä tulee välillä vastaan ja märällä säällä pitkospuut ovat liukkaita(2)(3). Alueen viralliset tekstit kuvaavat janareittiverkkoa, jossa yhden suunnan pituus voi nousta selvästi yli kymmeneen kilometriin Uhratun ja Latosaaren välillä(2); tämän sivun pituus kuvaa yhtenäistä reittiä kartalla, ja pidempiin yhdistelmiin kannattaa katsoa esitteen kartta(4).

Iso-Enskeri on asumaton metsäsaari Selkämeren kansallispuistossa, ja Metsähallitus kokoaa alueen säännöt, kartat ja palvelutiedot Luontoon.fi-sivustolle(1). Visit Pori kuvaa tilausvenekuljetuksen Reposaaresta, eväspäivän varusteet sekä miten kapeat merkityt polut kulkevat tyrni- ja rantaniittyjen, naavaisten kuusikoiden ja muurahaispesien kautta takaisin rantautumispaikkaa kohti(2). Kipparilehden satamatieto täydentää kuvaa: saaren pohjoispää on luonnonsuojelualuetta, pirunpellot ja värikkäät kivet avautuvat polun varsilla ja merkityt reitit peittävät vain osan saaresta—kätevä luku ennen omaa venepaikkaa tai vuokrapuuveneen suunnittelua(3). Reitti on noin 1,6 kilometrin lenkki saaren pohjoispuolen metsämaisemassa. Pori on isäntäkaupunki ja Satakunta maakunnallinen kehys. Retkisataman lähellä tulevat vastaan Iso-Enskeri keittokatos ja Iso-Enskeri tulentekopaikka, Iso-Enskeri kaivo, Iso-Enskeri laituri pienveneille sekä Iso-Enskeri käymälä kuivakäymälänä muiden palveluiden vieressä—kävelymatkan päässä siitä, mistä useimmat kävijät nousevat maihin. Lyhyempi Iso-Enskeri luontopolku lähtee samasta palveluryppäästä ja kiertää saaren eteläpuolen metsää; moni ehtii kävellä molemmat lenkit samalla käynnillä. Odota juuria, sorapohjaa ja paikoin kalliota, harvinaisia kohtaamisia muilla retkeilijöillä ja varjoa tiheästä kuusi- ja mäntymetsästä. Merilintuja on runsaasti; ota tuulitakki mukaan, vaikka mantereella olisi lämmintä.

Ajantasaisimmat tiedot kannattaa tarkistaa lintutornipolun Luontoon.fi-sivulla(1). Laajempi puiston kuvaus ja kausirajoitukset löytyvät Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston Luontoon.fi-sivulla(2). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa Puurijärvi ry:n puolella olevaa Kärjenkallion lintutornia ja havaintolavaa valtakunnallisesti merkittävällä lintujärvellä; polku on viitoitettu ja laskeutuu Kauvatsantien varren parkkialueelta kohti tornia(3). Askeleitasuomessa -sivusto kertoo käytännössä, että Kärjenkallion luontolavalle kulkee lyhyt esteetön osuus noin 0,4 km, mutta siitä eteenpäin lintutornille vietävä polku ei enää ole esteetön, ja ehdottaa pysäköintiä osoitteeseen Yttiläntie 981 Kokemäellä tälle haaralle(4). Kärjenkallio lintutorni polku on noin 0,8 kilometriä per suunta Lipas-pohjaisessa aineistossa Kokemäellä, Satakunnassa, Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa. Paluu samaa reittiä tekee yleensä noin 1,6 kilometrin kierroksen. Kärjenkallion lintutornilta polku kulkee Kärjenkallion luontolavan kautta: lava antaa hyvän näkymän Puurijärvelle ilman koko tornin kapuamista. Lähellä Kärjenkallio pysäköintialuetta on kuivakäymälät, mukaan lukien Kärjenkallio esteetön käymälä Kärjenkallio käymälän vieressä, joten reitti sopii lyhyeksi linturetkesi taukoineen. Kärjenkallio esteetön reitti on erillinen, noin 0,4 km pitkä esteetön yhteys pysäköinnistä Kärjenkallion luontolavalle; se kannattaa valita, jos haluat tasaisen lähestymisen järvelle ilman jyrkempää osuutta kohti Kärjenkallion lintutornia. Nämä lyhyet polut muodostavat tiiviin lintujentarkkailupisteen avoveden ja ruovikoiden äärelle.

Reitti on noin 4,4 kilometriä yhteen suuntaan Koskeljärven pohjois- ja länsirantaa pitkin Eurassa, Uhratulta kohti Pyhäniemeä. Useimmat kävijät kulkevat saman reitin takaisin, joten päiväretkeen kannattaa varata noin kaksinkertainen aika yhdensuuntaiseen verrattuna. Ajankohtaiset tiedot Koskeljärvestä kunnan ulkoilukohteena—pysäköinti, nuotiopaikat ja miten tämä osuus liittyy laajempaan järven kiertoon—löytyvät Euran kunnan Luontokohteet ja hiihtoladut -sivuilta(1). Outdoors Satakunta kuvaa Koskeljärven luontoreitin Uhrattu–Pyhäniemi-osuutta yksityiskohtaisesti: kulkupinta, merkinnät ja palvelut Pyhäniemellä(2). Uhratun pysäköintialueelta polku kulkee pian Uhratun avotulipaikan kautta; lyhyen kävelyn päässä autosta on nuotiopaikka järven äärellä(2)(4). Alkuosuus kulkee leveää soratietä järven rantaa myöten penkkien kera; osuus on helppokulkuinen ja tarjoaa avoimia järvimaisemia(2)(3). Kirkkolahden seudulla maisema tiivistyy: Kirkkolahti venevalkama on rannan tuntumassa, ja Kirkkolahden pysäköintialueelta voi liittyä reittiin, jos haluat aloittaa lahden puolelta(2)(4). Tämän jälkeen reitti jatkuu kapeampana metsäpolkuna ja pitkospuilla; Pitkospolkusilta ylittää märän uoman pitkospuita pitkin(2)(3). Maasto vaihtelee sekametsän ja kangasalueen välillä; juurakoita ja kiviä voi esiintyä lyhyillä pätkillä, ja pitkospuut voivat olla liukkaita märällä säällä—Outdoors Satakunta suosittelee tukevia jalkineita ja varovaisuutta pitkospuilla(2). Pyhäniemen päätepiste on taukoja varten: Pyhäniemen laavu sijaitsee järven keskiosan luonnonrauha-alueen tuntumassa, ja laavulla on nuotiopaikka, puuvarasto sekä kuivakäymälät lähellä; alueellisella reittisivulla mainitaan myös telttailun salliminen laavun läheisyydessä(2). Pyhäniemen risteyksestä pidempi Koskeljärvi vaellusreitti jatkuu kohti Latosaarta lintutorneineen ja lisätaukomahdollisuuksineen—pidempi päiväretki vaatii oman aikansa ja varusteensa(4). Retkipaikan retkikertomus samalta rannalta tuo esiin linnuston ja kontrastin leveän rantapolun sekä pitkospuumetsän välillä(3). Askeleitasuomessa kuvaa, miten Uhrattu, Pyhäniemi ja Latosaari limittyvät, jos haluat suunnitella pidemmän kierroksen järven ympäri(4). Eura sijaitsee Satakunnassa; Koskeljärvi on tunnettu suurena mökitöntönä järvenä, Natura-kohteena ja arvokkaana lintuvesinä—hiljaisuutta ja nuotion käyttöä kannattaa miettiä näiden arvojen mukaisesti(1)(2).

Polsanluodon reitti on noin 0,9 km:n pituinen yhtenäinen saareke ympäri Polsanluodolla, pienellä luonnontilaisella saarella Kokemäenjoen suistossa Hanhipuiston kupeessa Porissa. Polku on helppokulkuinen perheretki: osin pitkospuita ja lankonkeja lehtomaisessa jokimaisemassa lähellä keskustaa, osana Porin kansallista kaupunkipuistoa. Visit Pori kertoo, että 1990-luvun luontopolun pitkospuita on peruskorjattu ja uoman ylityksiin on tullut yläjuoksulle silta sekä alajuoksulle käsikäyttöinen kapulalossi; joen rannalla lossin lähellä on nuotiopaikka, jossa polttopuut tuodaan itse(1). Lossin kausiasennuksesta, talvisäilöön siirrosta (yleensä loka–marraskuu), kyytikapasiteetista (noin viisi henkilöä kerrallaan) ja huoltoaikatauluista on tarkin käytännön tieto City of Pori -uutisoinnissa(2). Polun alku on Hanhiluodon puolella lahopuutarhan liepeillä. Puusilta vie Polsanluodolle, josta polku kiertää pienen saaren pitkospuiden ja lankonkeiden kautta. Noin puolivälissä reittiä Polsanluodon nuotiopaikka on joen rannan tuntumassa—tulia tehdään omilla puilla ja jäljet siivotaan itse(1)(2). Kun kapulalossi on paikoillaan kesäkaudella, kierto voi jatkua kapean uoman yli kohti Kirjurinluotoa; City of Pori kuvaa lossin olevan uoman alajuoksulla Hanhiluodon puolella(2). Jos lossia ei ole vielä asennettu tai se on nostettu talveksi, sama polku takaisin toimii yhtä hyvin—saari on lyhyt suuntaan kumpaan tahansa. Laajemman Kirjurinluodon puistoalueen puolella Kirjurinluodon nuotiopaikka, Kirjurinluodon frisbeegolfpuisto ja Kirjurinluodon nurmikenttä ovat lyhyen kävelyn päässä kävelylenkistä, jos haluaa yhdistää luontopolun leikkipuistoon tai urheilupaikkoihin. Areenan nuotiopaikka sijaitsee luistelu- ja latualueen kynnyksellä, mistä on luontevaa jatkaa esimerkiksi Kirjurinluodon lenkkiin 1,3 km, Kirjurinluodon kuntorataan 3,3 km tai Hevosluodon reittiin. Vuonna 2017 Polsanluoto nimettiin Porin ensimmäiseksi Mielipuistoksi; Visit Pori mainitsee Satakunnan Mielenterveysseuran ja lyhyen metsäkävelyn hyvinvointivaikutukset(1). Retkipaikka kirjoittaa keväisestä Polsanluodon illasta, kuinka liikenteen äätti jää heti pitkospuiden taakse, ja korostaa lintujen konserttia sekä penkkejä polun varrella. Artikkeli toteaa, että leveitä pitkospuita pitkin lastenrattailla pääsee eteenpäin, mutta reitti ei ole esteetön(3). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt varmennettua, Polsanluoton luontopolun nimellä tätä reittiä selvästi käsittelevää videota; sellainen voidaan lisätä myöhemmin.

Reitti kulkee Siikaisessa Satakunnassa. Ajantasaisinta reittikuvausta, kausirajoituksia ja Siikaisten kunnan ylläpitotietoja varten Lauhanvuoren–Hämeenkankaan UNESCO Global Geoparkilla on oma Haapakeitaan luontoreitti -sivu(1). Laajempi Haapakeidas on Natura 2000 -alue (FI0200021); elinympäristö- ja aluetiedot löytyvät Syke-palvelusta(2). Reitin pituus on noin 3,7 km yhteen suuntaan Katselmankallion lähtöpäästä Haapajärvelle. Geopark ilmoittaa saman kierroksen noin 7,4 km ja arvioidun keston noin 2 h 30 min, kun palaa lähtöön merkityllä edestakaisella reitillä, vaikeus helppo(1). Polku kulkee erämaisen Haapakeitaan suon sydämeen pääosin helppokulkuisilla turvemailla; vaativimmat kohdat on varustettu pitkospuin, ja reitin varrella voi nähdä majavien jälkiä ja järvimaisemia(1). Haapajärvellä Haapajärven tilaa pidetään kyläyhdistyksen ylläpitämänä päivätupana, kuivakäymälällä geoparkin kuvauksen mukaan(1). Lähtöpäässä ovat Katselmankallion laavu, autiotupa ja luontotorni—lisätietoja sivuiltamme. Järven suunnassa reitti kulkee Haapajärvi saunan, kaivon ja tulipaikan ohi. Pysy merkityllä polulla: lähellä on rajoitusosa, jossa liikkuminen on kielletty 1.4.–15.7. lintujen pesimärauhan vuoksi(1). Paluu samaa reittiä tai vaihtoehtoisesti Herranmetsäntietä(1). Ajo-ohjeet ja ilmainen pysäköinti Katselmankalliolle ovat geoparkin sivuilla(1). Siikaisten kunta kuvaa näkötornia, laavua ja kuivakäymälää Katselmankallion alueella sekä antaa numeron opastetuille retkille ja luontoruokailuille(3). Askeleita Suomessa täydentää käytännön kuvaa—punaiset merkit puissa suolla, pitkospuita vain osalla matkaa ja lyhyempi suunta Pienelle Haapajärvelle—hyödyllistä jalkineista ja kapeista, kosteissa oloissa ahtaista kohdista(4).

Vesiluoma–Vuorisola on noin 2,7 kilometrin mittainen pistokkeinen yhdysosuus Rauman saariston suurimmalla saarella, Nurmeksella, Selkämeren kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden ympäröimässä saaristossa. Se yhdistää Vesiluoman varaustupa-alueen saaren Vuorisola-päähän, jossa ovat Vuorisola - aikonmaa -tupa ja Vuorisola tulipaikka. Metsähallitus kuvaa reitin Vesiluoman ja Vuorisolan varaustupien väliseksi yhdysjaksoksi; tupien pihoilla on nuotiopaikkoja, polttopuita ja kuivakäymälöitä(1). Maasto on helppoa tai kohtuullista saaristometsää ja kalliota; Nurmesaarta kiertää laajemmin merkittyjä polkuja, ja saari sopii päiväretkiin ja välireittien yhdistelyyn(3). Vesiluoman puolelta lähtö on Vesiluoman tuvan ja Vesiluoma tulipaikan lähellä; heti alussa kuljet Ristoksen nimetyllä tulipaikalla samassa rannikkoryhmässä. Päässä Vuorisola tulipaikka ja Vuorisola - aikonmaa ovat luonteva päivämaali tai yöpaikka. Visit Rauma kertoo Vesiluomasta käytännön pääsystä—kivikko ranta, isommille veneille suositus Pihluksen laiturille, varaukset Timmi-järjestelmässä vuorokausihintaan(2)—ja saariston sivut avaavat Nurmeksen roolia pidemmissä vierailuissa(4). Tämä osuus kytkeytyy laajempaan Nurmeksen reitistöön: se jatkaa itään Pihlus–Vesiluoma -lähestymistä, leikkaa Päiväranta–Nurmeksennokka -reitin tuntumassa Ristoksen kohdilla ja kohtaa Vuorisolan päässä Vuorisola-reitin. Rauma on Satakunnassa; ilman omaa venettä pääsee venetaksilla ja muilla kuljetuksilla, mitä käydään läpi matkailusivuilla(4).

Hiittenharjun retkeilyreitit kulkevat noin 13,1 kilometrin matkan metsäisellä harjulla Harjavallassa, Satakunnassa; kartallamme reitti on yhtenäinen viiva, ei lyhyt paikallinen lenkki. Harjavallan kaupunki kuvaa Hiittenharjun ulkoilureittejä 5 km:n, 8 km:n ja 10 km:n kuntopolkuina, tarjoaa ladattavan reittikartan ja Hiittenharjuntien osoitteen kuntopolkujen sivuillaan(1). Visit Finland esittelee Hiittenharjun ympärivuotisena kohteena, jossa metsäiset patikointipolut kulkevat talviurheilukeskuksen yhteydessä(2). Hosiossaarentien suunnasta tultaessa reitin varrella ovat pian Hiittenharjun koiraharrastusalue ja Hosiossaarentien jousiammuntarata. Noin 6,3 kilometrin kohdalla alusta Hitteenkiukaanmäen Laavu tarjoaa laavun metsässä. Edemmäs reitti kulkee Hiittenharjun päävirkistysalueen halki: Hiittenharju DiscGolfPark (18-väyläinen rata, valmistunut 2018), Lasten hiihtomaa, Satalinnan tenniskenttä, Ulkoliikuntapaikka, Liikuntatie, sekä Laavukota laavulla ja kota-tyyppisellä suojalla. Pohjoisempana tulevat Harjavallan ampumarata, Hiitteenharjun keilahalli, Hiitteenharjun curlingrata ja Hiittenharjun laskettelurinteet. Monet autoilevat Hiittenharjun parkkipaikalle laskettelu- ja palvelualueen lähelle. Talvella samoilla harjuilla kulkee Hiittenharjun pitkät ladut ja Hiittenharjun kuntolatu, ja Hiittenharjun kuntorata leikkaa samaa verkostoa juoksijoille. Lyhyempi Hiipireitti Harjavalta -vaellusreitti yhdistää yhteiseltä parkkialueelta kohti Harjavallan ampumarataa. Marja Kares-Oksmanin Retkipaikka-artikkeli Hiittenharjun hiihdosta kertoo Satakunnan lumivarmimmista paikoista, laavu- ja kotapysähdyksistä sekä puista, jotka talvikäytössä on tilattava etukäteen(3)—hyvä tausta siihen, miten alue toimii talvella, vaikka kävelisit kesällä. Harjavalta sijaitsee Satakunnassa.

Kärjenkallion esteetön reitti on lyhyt esteetön yhteys Puurijärven pohjoisrannalla Kokemäellä Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa. Metsähallitus hoitaa puiston, ja ajantasaisimmat tiedot säännöistä, kaudesta ja palveluista löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Reitin pituus on kartallamme noin 0,4 km yhteen suuntaan, eikä se ole rengasreitti; polku on rakennettu niin, että pyörätuolilla ja lastenrattailla pääsee Kärjenkallion luontolavalle ja järvimaisemiin. Retkipaikan laaja Puurijärvi-artikkeli kuvaa saman profiilin: hoitajan mukaan pysäköintipaikalta on noin 400 metriä hyvin hoidettua, helppokulkuista osuutta lintulavalle, ja havainnot onnistuvat ilman korkean tornin kiipeämistä(2). Askeleitasuomessa toistuu sama jako: luontolavalle asti reitti pysyy esteettömänä, mutta jatko Kärjenkallion lintutornille ei ole enää esteetön(3). Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen Kokemäen lintupaikkakooste täydentää kuvaa järven kunnostuksesta ja viitoitetusta polusta Kauvatsantien varteen jätettävältä parkkialueelta(4). Kärjenkallio pysäköintialue on luonteva lähtöpaikka; tyypillinen kierros kulkee sieltä metsäistä polkua Kärjenkallion luontolavalle ja palaa samaa reittiä. Luontolavan luona olevat opastaulut avaavat järven lajistoa; kevään ja syksyn muuttopäivinä järvellä voi olla vilkasta joutsenineen, lokkeineen, haikaroineen ja petolinnuilla. Jos portaat onnistuvat, Kärjenkallio lintutorni polku vie Pohjolan korkeimpiin kuuluvaan 18–19 metrin lintutorniin, jonne mahtuu kerralla isompikin ryhmä—sama lähtöpysäköinti palvelee molempia reittejä(2). Kuivakäymälät, esteetön käymälä mukaan lukien pysäköinnin lähellä, tekevät päiväretkestä kevyen. Noudata kansallispuiston sääntöjä: koira kytkettynä, roskat mukana jos astioita ei ole, ja noudata tulenteon sekä aluekohtaiset kierto- ja varoituskyltit koko Puurijärvi–Isosuo-alueella(1).

Kokemäki on Satakunnan kaupunki. Hiipireitti Kokemäki on Kokemäen puoleinen osuus HiiPi-reitistä (Hiittenharju–Pitkäjärvi), merkitystä ulkoilureitistä Koomankankaan harjumaisemassa Harjavallan ja Kokemäen välillä. Harjavallan kaupunki nimeää koko HiiPi-reitin kuntopolkujen sivullaan ja viittaa samaan kokonaisuuteen Hiittenharjun lyhyempien merkittyjen lenkkien yhteydessä(1). Kartallamme tämä kohde on noin 15,1 kilometrin mittainen pistemäinen jana: se liittyy Harjavallan osuuteen Kettulan metsästysseuran ampumaradan lähistöllä Hiittenharjun suunnasta tultaessa ja kulkee kaakkoon mäntykankaisessa maastossa kohti Pitkäjärven vapaa-ajan aluetta Kokemäellä. Suurin osa matkasta kulkee polkuja ja lyhyitä metsätiepätkiä pitkin historiallista Huovintien käytävää; yhteisöllinen reittikuvaus koko Pitkäjärvi–Hiittenharju-linjasta kertoo pääosin poluista ja silloin tällöin metsäteistä merkityillä reiteillä(2). Maasto vaihtelee neulaspoluista leveämpiin hiekkapohjaisiin pätkiin; kevään läskipyöräretkikirjoitus Kuulumisia nurkkauksesta -blogissa kuvaa nopeita neulaspolkuja, sinisiä reittimerkkejä paikoin ja avointa kangasta, jossa sivupolut haarautuvat—hyödyllinen lukeminen taukopaikoista ja vauhdista(3). Kokemäen päässä reitti tulee Pitkäjärven liikunta-alueelle: Pitkäjärven pallokenttä, Pitkäjärven yleisurheilukenttä, Kokemäen jäähalli, Pitkäjärven pesäpallokenttä, Pitkäjärven tenniskentät, Pitkäjärvi DiscGolfPark ja Pitkäjärven talviuintipaikka Kokemäki ovat linjan lähellä—kätevää, jos yhdistät pitkän patikan tai ajon paikallisiin palveluihin. Hiipireitti Harjavalta -yhtymäkohdasta voit jatkaa kohti Hiittenharjun parkkipaikkaa ja Harjavallan lähtöalueen reitistöä tai haarautua Järilän valaistulle ladulle ja Järilän kuntoradalle, missä reitit kulkevat samaa käytävää. Pitkäjärven rannalla Pitkäjärven latu ja Pitkäjärven kuntorata tarjoavat lyhyempiä hiihto- ja juoksulenkkejä pääreitin jälkeen.

Ilveskallion luontopolku on retkeilypolku Eurajoen Ilveskallion ulkoilualueella Satakunnassa. Reitti on noin 4,3 kilometriä ja kulkee helpohkoa metsämaastoa Eurajoen Veikkojen majan ja Piiponpolun 1:n lähistöllä. Majalle ajamiseen, pysäköintiin ja lähtöalueen palveluihin löydät ajantasaisimmat tiedot Visit Eurajoki -sivuston Eurajoen Veikkojen maja -sivulta(1). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogissa reittiä kuvataan helppona metsäpolkuna: puihin merkityt vihreät maalimerkit, nuotiopaikka majan pihassa, ja Ilveskallion kalliolle sekä sen viereiselle laavulle poiketaan lyhyesti pääpolulta(2). Reitti sijaitsee Eurajoella. Satakunta sopii hyvin lyhyeen retkeen Rauman seudulta. Rengasosuuden loppupuolella Piiponpolun varrella tulevat vastaan Eurajoen Ilveskallion frisbeegolfrata ja Ilveskallion ulkokuntoilulaitteet, ja hieman aiemmin samaan kokonaisuuteen liittyy Veikkojen majan tenniskentät (2)—sama käynti voi yhdistää kävelyn frisbeegolfiin, ulkokuntosaliin tai tennikseen. Ilveskallion alueella kulkee myös Ilveskallion kuntorata, Ilveskallion valaistu latu ja Valaistu latu Ilveskallio-kirkonkylä juoksu- ja hiihtokäyttöön, ja Eurajoen penkkilenkki yhdistää keskustan kävelyverkostoon. Luontoon.fi esittelee Kuntorata Ilveskallio-kirkonkylän saman Ilveskallio-kirkonkylän ulkoilukokonaisuuden osana(3).

Pappilanniemen raamattuluontopolku on lyhyt, merkitty metsälenkki Siikaisissa, Satakunnassa. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Kirkonkylä-sivulla kuvataan kirkon liepeillä kulkevaa luontopolkuosuutta lintutornin ja laavun kera(2). Askeleitasuomessa kuvataan pysäköinti ja helppo perhereissu samalle ympyrälle(3). Reitin pituus on noin 1,6 km. Polku kulkee Pappilanniemen niemen metsässä; heti alussa tulee Pappilanniemen laavu nuotiopaikkoineen. Vajaan puolen kilometrin kohdalla Pappilanniemen lintutorni avaa näkymän Itäjärvelle ja sopii muuttolintujen tarkkailuun. Reitin varrella on raamatunkohtia esittelevät kyltit ja risti—kävely on seurakunnan näkökulmasta toteutettu, ja paikallisesti reitti tunnetaan myös Aittasalmen luontopolun nimellä. Talvella sama niemi kytkeytyy kunnan latuverkkoon: Hiihtolatu Pappila-Hirvijärvi ja Hiihtolatu Kirkonkylä-Leväsjoki kulkevat kartallamme laavu- ja torniosuuksien kautta. Lisätietoja löytyy sivuiltamme Pappilanniemen laavu ja Pappilanniemen lintutorni. Ajantasaisimmat viralliset kartta- ja reittitiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta(1) ja kunnan Kirkonkylä-sivuilta(2).

Säpin luontopolku on lyhyt, merkitty kävely noin 0,9 kilometrin matkalla Säpin majakkasaarella Selkämeren kansallispuistossa Eurajoella Satakunnassa. Saarelle tullaan veneellä—omalla tai kesäkauden yhteysveneillä—ei autolla. Metsähallitus hoitaa kansallispuiston; säännöt, palvelut ja ajankohtaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Saaren esittely, historia ja käytännön vierailu kannattaa aloittaa Visit Eurajoen Säpin majakkasaari -sivuilta(2), ja Visit Porin Selkämeri-sivut kertovat muun muassa suosituista venekuljetuksista sekä siitä, miten Alfredin luontopolku esitellään vierailijoille(3). Saarella sama merkitty luontopolku esiintyy matkailumateriaalissa usein nimellä Alfredin luontopolku, noin 1,5 kilometriä pitkänä reittinä, jossa opastetaan majakanvartijoiden ja luotsien aikaan liittyen ja johdetaan kohti lounaispuolen silokallioita(3). Kartallamme tämä osuus on noin 0,9 kilometriä eikä se ole rengas; se yhdistää majakkapihan palvelualueen rannikon tulentekopaikkoihin ja rakennuksiin. Reitin alkupäässä kulkee Säppi rannan 2. tulentekopaikka toisena merkittynä rantanuotiopaikkana. Majakkapihan lähellä retkeilijää palvelevat muun muassa Säppi majakka-asema sauna ja Säppi keittokatos; saunan käyttö ja varausohjeet ovat parhaiten omilla paikkasivuillamme ja ylläpitäjän sivuilla. Kuivakäymälöitä on käytettävissä majakka-alueen palvelujen yhteydessä—myös esteetön käymälä—joten lyhyt merkitty osuus sopii käytännölliseksi osaksi päivävierailua. Majakkaan kiipeäminen kiehtoo monia: Satakunta.fi kertoo suuruusluokkaa 140 puuaskelmaa(5) ja Visit Porin rannikkoteksti noin 130 porrasperiaatteesta ja kauas näkyvästä valkoisesta tornista(3). Muflonit ja kesäisin laiduntava ylämaankarja kuuluvat saaren luonnonhoitotarinaan; eläimiä ei välttämättä näe lähelle(4)(5). Hanneli Mäkisen Toisiin maisemiin -blogikirjoitus kuvaa saapumista Kruununmöljän satamaan, kunnostetulle lankongille majakkakylää kohti ja hyvin merkittyä Alfredinpolkua saaren luontoon ja historiaan tutustumiseen—hyvä lisäluku tunnelmasta ja kävelyn rytmistä(4).

Visit Pori kokoaa käytännön kuvaukset ja ajantasaisen retkeilykartan koko Yyterin reittiverkosta(1). Reitti on noin 3,6 kilometriä yhteen suuntaan Porissa Selkämeren kansallispuiston rantalietteiden ja rannikkometsän kupeessa. Se yhdistää kolme tornipistettä, jotka löytyvät jo kartaltamme: Leveäkarin lintutorni reitin alun tuntumassa, Huhtalan luontotorni noin kolmen kilometrin kohdilla ja Langoura esteetön luontolava Huhtalanraitin päässä. Näin syntyy tiivis lintureitti Rantahaantien Leveäkari-infopysäköinnin ja Huhtalanraitti 206:n palveluiden väliin; Huhtalanraitilta pääset myös jatkamaan Lietteiden reittiä kohti Munakarilta avoimille hiekoille. Metsähallituksen Luontoon.fi esittelee pidemmän Lietteiden reitin omana merkittynä janareittinä(2); tämä lyhyt yhdys kulkee samassa kuuluisassa kahlaaja- ja pitkospuumaisemassa, mutta ei korvaa koko janareitin mittaa hiekkarannalle. Noin 0,1 kilometrin kohdilla olet Leveäkarin lintutornilla, metsänreunan tornilla, josta avautuu näkymä laguunimaisiin vesikohtiin ja vesilintujen muuttoon—Satakunnan Lintutieteellinen yhdistys kuvaa edelleen tornin lajistoa ja ajankohdista(5). Huhtalan luontotornilta näet Preiviikinlahden lietteitä; väylä kulkee pitkospuita pitkin tyypilliseen yyteriläiseen tapaan. Langourassa Langoura esteetön luontolava on matala, esteetön näköalatasanne opastauluineen; Yyterin esteettömyyssivut kertovat tasanteesta ja sen kuivakäymälästä(3). Kartallamme oleva lyhyt Esteetön Langouran reitti on täysin esteetön haara Huhtalanraitin parkilta—yhdistä se, jos haluat kevyen käynnin ilman koko yhdysreittiä. Mirka Lahdekorpin Askeleitasuomessa-teksti Huhtalanraitin lähtöpaikalta kertoo, miten perheet joskus kulkevat osan Lietteiden reittiä Sannannokkaan ja kääntyvät takaisin tai vierailevat vain Langourassa ja Huhtalassa—hyvä apu pitkospuimosuuden aikatarpeessa ja siihen, että Huhtalan pitkospuut voivat tuntua keväällä 2020 ainakin sekavina(4). Pori sijaitsee Selkämeren rannalla. Satakunta tarjoaa laajoja rantalietteitä, joihin muuttolinnut kokoontuvat. Kun haluat jatkaa pidemmälle Langouran jälkeen, jatka Lietteiden reittiä Huhtalan luontotornin kautta kohti Isosantaa, Sannannokan luontotornia ja Yyterin lietteiden luontolavaa, tai palaa Leveäkarille Reitti Leväkarin luontotornille -yhdysreittiä pitkin.

Kaunissaaren kulttuuripolku on merkitty kävelyreitti Kaunissaarella, Eurajoensalmessa Eurajoen edustalla Satakunnassa. Saarella toimi Antti Ahlströmin höyrysaha ja rahtisatama vuosina 1874–1923; parhaimmillaan saarella asui yli 300 ihmistä. Ajankohtaisista käyntitavoista, palveluista, polttopuista, satamien syvyyksistä ja säännöistä (koirat kytkettyinä, tuli vain merkityillä paikoilla) kannattaa aloittaa Visit Eurajoki -sivuston Kaunissaari-osiosta(1). Visit Saaristo listaa vierasvenesataman ja yhteysnumeron veneilijöille(3). Reitin pituus kartallamme on noin 3,3 km yhtenäisellä viivalla. Visit Eurajoki kuvaa punaisin merkein merkittyä kulttuuripolkua noin 1,2 kilometrin mittaiseksi tärkeimpien historiallisten kohteiden kautta. Sama retki yhdistää usein myös muita merkittyjä reittejä, kuten etelärannan keltaisella merkittyä risurataa vanhalta jätepuiden polttopaikalta Risuhelvetistä Risunokkaan, jossa lautalattia ylittää entisen lautapihan—näkyvä jälki sahakaudesta(1). Kulttuuripolun varrella infotaulut kertovat muun muassa torista, jonne tuli myyjiä Raumalta asti, rakennusten perustuksista ja tanssikalliosta meren yllä. Rannikkoluonto vaihtelee lehdoista kangasmetsiin ja tervaleppälehtoihin; purjelaivat ovat tuoneet painolastikasveja ja -kiviä, jotka näkyvät kasvillisuudessa yhä(1). Noin 0,3 km reitin alusta tulee vastaan Katavankarin laavu, ja pohjoisrannan suuntaan edetessä Pohjoisrannan laavu—molemmat hyviä taukopaikkoja. Retkipaikan retkikertomus nimeää laiturit, torin ja tanssikallion sekä saaren rauhallisen tunnelman taulujen ja merimaisemien välillä(2). Lampaita laiduntaa saarella kesällä—katso kausivinkit Visit Eurajoki -sivustolta(1).

Pihlus–Vesiluoma on noin 3,8 kilometrin mittainen pistokkeinen patikka Rauman saariston suurimmalla saarella, Nurmeksella, Selkämeren kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden ympäröimässä saaristossa. Reitti kulkee Pihluksen veneenlasku- ja venesatama-alueelta sisämaahan kohti Vesiluoman varaustupaa ja sen tulipaikkaa. Kansallispuiston kehyksen ja virallisen reittikuvauksen saat Luontoon.fi:n Pihlus–Vesiluoma -sivulta(1). Visit Rauma kertoo Vesiluomasta käytännön pääsystä ja tupamajoituksesta: isommille veneille suositellaan Pihluksen laituria, ja jalkaisin yhteys Pihluksesta kohti Vesiluomaa on noin kolme kilometriä(2). Reitin varrella kuljet Pinokarin ja Ristoksen kautta ennen Vesiluomaa ja Vesiluoma tulipaikkaa saaren pohjoisosassa. Tupa-alue sopii päivämaalinaksi tai osaksi pidempää saaristopäivää; polttopuita ja kirves löytyvät varattavasta rakennuksesta, ja varaukset tehdään kaupungin Timmi-kalenterin kautta vuorokausihintaan(2). Retkipaikka kuvaa Nurmeksen polkuverkkoa merkityksi ja yhdistää Pihluksen rannan—mukaan lukien Pihluksen säikän—laajempiin melonta- ja patikkapäiviin Selkämeren kansallispuistossa(3). HHikers kertoo usean päivän Selkämeri-matkasta, jossa melonta- ja kävelyosuudet käyttivät Pihlusta ja Vesiluomaa etappeina ennen jatkoa kohti Nurmeksennokkaa(4). Samalta rannalta löytyy jatkosuunnat: Pihlus-Pihluksensäikkä länsiniemelle, Päiväranta-Lemmenpuhti ja Päiväranta-Nurmeksennokka itä-länsi-suuntaan sekä Vesiluoma-Vuorisola Vesiluomalta edelleen. Rauma on Satakunnassa; Nurmekselle pääsee myös ilman omaa venettä venetaksilla ja muilla kuljetuksilla, mitä käydään läpi saariston matkailusivuilla(5).

Kodisjoen luontopolku on noin 3,1 kilometrin mittainen kävely metsämaastossa Rauman Kaikulassa Satakunnassa—lyhyt ja vaihteleva reitti, ei täyttä rengasta, joten paluu kulkee samaa polkua alkumatkasta. Karttoja ja kaupungin ylläpitämää digitaalista reittiluetteloa varten paras lähtökohta on Visit Rauma -sivuston retkeilyreittiosio(1); Rauman kaupunki julkaisee retkeily-, metsä- ja liikuntareittejä Outdooractiven kautta, linkit löytyvät kaupungin ulkoilureittisivuilta(2). Reitin varrella on luontoon liittyviä infotauluja, ja merkityltä luontopolulta voi poiketa laavulle; alueella on myös nuotiopaikka. Polun vieressä näkyy muinaishautaröykkiö(3). Reitti on merkitty puihin metsolintukuvilla, joten normaalissa kelissä pärjää ilman erillistä karttaa(3). Saman ulkoilualueen yhteydessä kulkee kompakti juoksulenkki Kodisjoen kuntorata, jos haluat lyhyen lenkin kävelyn jälkeen. Kodisjoen kylä on maaseutua kaakkoon Rauman keskustasta; Outdoors Satakunta kuvaa pidempää Rauma–Kodisjoki-pyöräilylenkkiä pikkukylien ja paikallisten museoiden kautta, jos haluat yhdistää metsäkävelyn laajempaan päivään alueella(4). Kodisjoentien varrella kaupunki listaa erikseen Lähdepellon ulkoilu- ja kuntoportailueet tästä luontopolun lähtöpaikasta—kätevää, jos olet jo kylällä koko päivän liikuntaa varten(2).

Päiväranta–Nurmeksennokka on noin 4 kilometriä pitkä kävelyosuus Rauman saariston suurimmalla saarella, Nurmeksella, Selkämeren saaristossa. Reitti kulkee Päivärannan ranta-alueelta ja veneenlaskupaikalta kohti kallioista Nurmeksennokkaa helpossa metsä- ja rantamaastossa, samaan Nurmeksen merkittyyn reitistöön kuin saaren muut päiväpatikat. GPX-tiedostot, reittiesikatselut ja koko saariston reittiluettelo löytyvät Outdooractive-palvelun kautta; lähtökohta on Rauman kaupungin ulkoilureittisivu(1). Visit Rauma kuvaa Nurmeksen koko saaren kattavaa retkeilyreitistöä helpohkossa maastossa ja mainitsee välireitit, joilla päivämatkaan kertyy helposti useita kymmeniä kilometrejä; koko Rauman saaristossa on noin 30 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä, osin Selkämeren kansallispuiston alueilla(2)(3). Saarelle pääsee myös ilman omaa venettä venetaksilla ja muilla vesikuljetuksilla(2). Lähtö on Päivärannasta ja Päiväranta - veneenlaskupaikalta. Noin 0,8 kilometrin kohdalla kuljet Pinokarin kautta, sitten Ristoksen ja Vesiluoman alueen kautta: Vesiluoman varaustupa ja Vesiluoma tulipaikka ovat polun varrella siinä, missä tämä osuus kohtaa Pihlus–Vesiluoma- ja Vesiluoma–Vuorisola -reitit. Päätepiste on Nurmeksennokka, noin 3,9 kilometrin päässä lähdöstä. Verkosta voit haarautua alussa Päiväranta–Lemmenpuhti -osuudelle kohti Lemmenpuhtea, Pinokarilta Pihlus–Vesiluomaan kohti Pihlusta tai jatkaa Lemmenpuhtelta Lemmenpuhti–Nurmeksennokka -osuudella pidempään lenkkiin. akpojan retkiblogi kuvaa Nurmeksennokalla tulipaikan, pienen laavun tyylisen suojan ja telttapaikkoja kallioiden suojassa niemenkärjellä(4). Rauma sijaitsee Satakunnassa.

Sältöö laavupolku on hyvin lyhyt patikointiyhteys yhteen Selkämeren kansallispuiston harvoista mannerkohteista Merikarvialla Satakunnan rannikolla. Nuotiopaikkojen ja laavujen käytännöistä, puunkäytöstä ja Sälttöön retkeilykokonaisuudesta kannattaa aloittaa Merikarvian kunnan laavut ja reitit -sivulta(1). Samalla sivulla kuvataan maankohoamisrannikon matalaa rantametsää, viitoitusta Pooskerintieltä, hyvin hoidettua polkua ja selkeitä opasteita sekä noin 400 metrin matkaa parkkipaikalta merenrantaan—rannalta voi seurata lintujen kevät- ja syysmuuttoa. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogissa todetaan, että kulku on helppoa (ei esteetön), tavallista metsäpolkua ja lyhyt pätkä pitkospuita, ja että rannalla ovat laavu, puuvarasto ja puucee sekä avomerinäkymä(2). Visit Satakunnan Merikarvia-kohdesivu auttaa kokonaiskuvassa, jos suunnittelet laajempaa retkeilyä Selkämeren rannikolla(3). Reitti on noin 0,3 kilometriä suuntaansa Sälttöö pysäköintialueelta kohti Sältöön laavua meren äärellä. Sältöön laavuun kävelet muutamassa minuutissa; kohteella on kuivakäymälä, joten tauko ja piknik onnistuvat mukavasti merimaisemassa. Jotkut lähteet pyöristävät janamatkan noin 400 metriin—molemmat kuvaavat samaa lyhyttä metsäyhteyttä.

Reitin pituus on noin 0,6 kilometriä pienenä yhteytenä Preiviikinlahden parkkialueen reunasta Ooviikin luontolavalle, rantatason havaintotasanteelle Ooviikin lahden yllä Porissa. Visit Pori kokoaa alueen pitkokset, lintutorneja ja pitemmät rannikkoretkeilymahdollisuudet yhdestä paikasta retken suunnitteluun(1). Porin lintutieteellinen yhdistys kuvaa ajoneuvoreitin tähän kohteeseen ja mitä lahdella voi nähdä—joutsenet ja muut vesilinnut sulkimassa, runsaat muuttotilanteet ja matalalla vedellä kahlaajia lietteillä(2). Kiikarit kannattaa ottaa mukaan; Preiviikinlahden kokonaisuus on tunnettu lintupaikka, ja Ooviiki on sen suojainen sivulahti. Alusta asti kulku suuntaa Ooviikin luontolavaa kohti. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa helppoa, hyväkuntoista polkua: lyhyt osuus metsätietä, sitten vasemmalle luontolava-kyltin ja pitkosten suuntaan(3). Retkiseikkailu mainitsee Ooviikilla perinteiset lehtikuusipitkoset ja vertaa niitä muovisiin pitkosiin muualla verkostossa—hyvä tieto, jos pohja tuntuu erilaiselta kuin naapuritorneilla(4). Samalta parkkipaikalta lähtee myös koko Preiviikinlahden kiertävä retkeilyreitti sekä noin 700–750 metrin yhteys Kalarantaan, jos haluat jatkaa kävelyä lavalla käynnin jälkeen(2)(3)(4). Tarkemmat tiedot pysähdyspaikasta löytyvät meidän Ooviikin luontolava -sivultamme. Pori on Satakunnan rannikolla, ja Preiviikinlahti yhdistää matalia lahtia, niitettyjä rantaniittyjä ja ruovikoita, joita pidetään avoinna pesimä- ja muuttolinnuille. Siksi lyhytkin kävely palvelee ennen kaikkea lintuharrastajaa: astut Natura-taustaiseen maisemaan, jossa hiljainen liikkuminen auttaa sekä sinua että luontoa.

Pinkjärvi retkeilyreitti on noin 5,6 kilometrin mittainen vaellus Eurajoella Satakunnan pohjoispuolella järviristeiseen virkistysmetsään, jonka hoitaa Metsähallitus. Viralliset reitti- ja palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1); Outdoors Satakunnan tulostettava päiväretki-arvio kertoo samasta retkeilyalueesta napakasti(4). Retkipaikassa Luontopolkumies käveli kierroksen läpi ja kuvaa märkiä painanteita, juuria ja kaatuneita puita, mutta myös palkitsevia Pinkjärven rantamaisemia sekä selkeitä punaisia vinoneliömerkintöjä ja erillistä sinisesti merkittyä oikoreittiä kohti Vuotavan laavua(3). Saukonniemen päästä polku kulkee pian Saukonniemen huvilan, Saukonpirtin laituron ja Saukonpirtin ohi—hyödyllisiä tunnusmerkkejä, jos saavut veneellä tai majoitut lähistöllä—ennen kuin Vuotavan laavu avautuu noin 1,3 kilometrin kävelyn jälkeen. Vuotavan laavulta avautuu pieni hiekkainen uimaranta ja piknikpöytä; kuivakäymälät ovat lähellä Vuotava pysäköintialuetta, jos saavut pienemmältä parkkipaikalta metsätien sijaan. Vajaan kilometrin verran rantaviivaa Mustalahden suuntaan vie Mustalahden laavu - Eurajoki -kohdalle, toiselle taukopaikalle nuotiopaikkoineen. Mustalahden pysäköintialue tarjoaa vaihtoehtoisen tienvarsiajon puolivälin tienoilla, ja Pinkjärven pysäköintialue sijaitsee järven lähellä reitin itäpäässä—kätevä, jos haluat aloittaa tai lopettaa toisesta päästä. Talvella Tokinmaan ladut -hiihtoverkosto osuu samaan Pinkjärven pysäköintialueen lähtöön, joten kesävaeltajat ja hiihtäjät kohtaavat samalla rantaparkkipaikalla. Vuotava oikopolku yhdistää Vuotavan pysäköinnin Saukonniemen ja Pinkjärven parkkialueiden suuntaan lyhyemmällä linjalla; Metsähallitus listaa sen omana reittinään Luontoon.fi:ssä(5). Maisema vaihtelee kuusikoista avarampaan järvirantaan; sateen jälkeen kurapaikkoja riittää ja märkimpiin kohtiin on rakennettu pitkoksia(3)(4). Varustaudu liukkaille juurille ja varaa lämmöllä juotavaa. Taukoineen ja valokuvineen 2–4 tuntia on realistinen aikatieto.

Säännöt, reittitiedot ja ajantasaiset kansallispuisto-ohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Rohela–Uusalmi -sivulta(1). Visit Rauma esittelee Reksaaren perheystävällisenä saarikohteena merkittyine retkeilypolkuineen ja mahdollisuutena yöpyä Rohelan varaustuvalla(2). Retkeilyä Satakunnassa -sivuston Reksaari-kuvaus kertoo, miten saaren luontopolun merkinnät kulkevat rantaa ja metsää pitkin, mukaan lukien haara Uusalmen nuotiopaikalle(3). Reitin pituus on noin 4,1 kilometriä Reksaarella Rauman pohjoispuolisessa saaristossa Satakunnassa Selkämeren kansallispuiston maisemissa. Polku kulkee Rohelan torppa-alueelta kohti Uusalmen rantaa ja Rohela tulipaikka -nuotiopaikkaa. Noin 1,2 kilometrin kohdalla saavut Uusalmen alueelle; Rohela ja Rohela tulipaikka sijoittuvat samaan eteläiseen ryhmään saarella, joten tauon voi yhdistää tulen ääreen ja vanhaan kalastajatorppaan—Rohelan varaustuvan yöt varataan Rauman kaupungin matkailupalveluiden kautta(2)(5). Retkipaikassa julkaistu packraft-juttu Rohelaan kuvaa torpan tunnelmaa ja saaren sekametsiä, rantaa ja lehtoisempaa länsiosaa pidemmällä kierroksella Reksaaren ympäri(4). Saman saaren reitistöön liittyvät luontevasti Omenapuunmaan luontopolku ja Reksaaren luontopolku, jotka käyttävät samoja Rohelan ja nuotiopaikan kohteita—hyvä jatkovaihtoehto, jos haluat pidemmän lenkin Rohela–Uusalmi -osuuden jälkeen. Rauma on lyhyen venematkan päässä; Rauman kaupunki ja Visit Rauma kokoavat veneily-yhteydet, vierasvenesataman palvelut ja kausiliikenteen saarelle(2)(5).

Mäntyniemen reitti on noin 0,9 kilometrin mittainen pieni ympyrä Yyterin lietteillä Porissa, Satakunnassa; se kulkee pitkospuita pitkin ruovikoiden ja matalien lahtien lomassa Preiviikinlahden luontokentällä. Visit Porin Yyteri-sivuilla kuvataan, miten alueen laajempi retkeilyverkosto, lintutornit ja lieteosuudet täydentävät toisiaan ja miten merkityistä reiteistä voi koostaa koko päivän lenkin—Yyterissä on yli 30 kilometriä ulkoilureittejä(1). Outdoors Satakunnan Lietteiden reitti -esittely puolestaan sijoittaa tämän lenkin samaan rannikkoelämysten ketjuun: punainen värikoodi puutolpissa, pitkät pitkospuuosuudet, soratyvipätkät ja koko janareitin yhteys Natura-rantoihin sekä Selkämeren kansallispuiston laitamaille 8 kilometrin päivämatkalla(2). Yyterin lietteiden luontolava osuu kiinni alkupäähän ja tarjoaa katoksen alle suojaan, ennen kuin suuntaat avoimemmille pitkospuille. Noin 0,6 kilometrin kohdalla kierroksella Sannannokan luontotorni, Hathurun luontolava ja Isosanta 1 muodostavat päätekijäluokan lintu- ja näköalapysähdyksen lietteiden ylle. Sen jälkeen ympyrä palautuu männikköisen ruovikkorinteen kautta eikä vie etelään asti Munakarille, joten reitti sopii tiiviiksi liete-esittelijäksi, kun aikaa on vähän. Lietteiden reitti liittyy tähän lenkkiin risteyksessä, jossa pitkospuut levenevät; pidempi noin 4 km per suunta -linja jatkuu kohti Huhtalan luontotornia, Langouraa ja hiekkadyynejä. Retkeilyä Satakunnassa -blogissa sama risteys kuvataan Mäntyniemen lenkin risteykseksi, ja kirjoittaja huomauttaa, että leveällä osuudella voi käytännössä työntää lastenrattaita, jos olosuhteet ovat kuivat—arvioidut silti itse sateen ja sulamisvesien jälkeen(3). Porin kaupungin julkaisema Yyterin retkeilyreittikartta PDF:nä näyttää, miten lyhyet lenkit ja Lietteiden runko asettuvat yhteen suunnittelua varten(4). Pori on Selkämeren rannalla, ja Yyteri kuultuu kaupungin Meri-Porin ulkoiluosaan.

Kettukallion polku on lyhyt retkeilyreitti, noin 2 kilometriä, Porissa Satakunnassa. Se kulkee metsän ja kallioisen maaston läpi Kettukallion kallioalueelle. Kunnan retkeilyreittien hoidosta ja rakenteista kerrotaan Porin kaupungin retkeilyreittien kunnossapitosivuilla(1). Retkipaikka kuvaa Kettukallion olevan G2-suojeltu vuodesta 1984, näköaloja metsiin ja pelloille, kalliokoloja sekä polkuhaaroja kevyestä kävelystä jyrkempiin kallio-osuuksiin(2). Askeleita Suomessa kokoaa käytännön vinkit pysäköinnistä Rottapäkintien varrella ja yhdistelystä Luolakallioon ja järviin(3). Moni yhdistää retken lähellä olevaan Luolakallioon ja halutessaan esimerkiksi Rottajärven rannoille(3). Eräs suosittu lähestymistapa kulkee vanhaa junapenkereä pitkin Toejoenrantakadun suunnalta peltojen ja metsien halki Rottapäkintielle asti(2). Autolla pysäköidään usein Rottapäkintien varteen ennen puomilla suljettua yksityistietä; tilaa on vähän, joten kannattaa varautua huolelliseen pysäköintiin ja huomioida lähellä olevat asunnot(3).

Rauman saariston retkeilyä suunnitellessa kannattaa tutustua Visit Rauman saariston retkeilyreittien sivuun(1) ja Visit Rauman Nurmeksen saaren esittelyyn(2). Laajemman reittivalikoiman löytää Rauman kaupungin ulkoilureittien kautta Outdooractive-palvelusta(3). Vuorisola on hyvin lyhyt kävelyosuus Nurmeksen saarella, joka on Rauman saariston suurin saari Satakunnassa. Yhtenä linjana mitattuna reitti on noin 0,4 kilometriä eikä se ole lenkki. Se yhdistää Vuorisola–Aikonmaa -varaustupa-alueen ja segmentin päässä olevan Vuorisola tulipaikan—kätevä kahvitauko tai lyhyt pätkä, kun kuljet muuten saaren merkittyjä polkuja pitkin. Kartallamme sama käytävä jatkuu Vesiluoma–Vuorisola -retkeilyreittinä (noin 2,7 km), joka kulkee Vesiluoman autiotuvan kautta Ristoksen ja Vesiluoman tulipaikkojen kautta näihin Vuorisolan kohteisiin. Visit Rauma kuvaa Vesiluoman tuvan saavutettavuutta Pihluksesta: noin 3 kilometrin retkeily laiturilta; ranta on kivikkoinen, joten oman veneen käyttöä ei suositella(4). Nurmeksella on koko saaren kattava merkitty retkeilyreitistö helpossa maastossa, ja välireittejä yhdistämällä kertyy helposti useampi kilometri(2). Retkipaikan melonta- ja kävelyteksti kuvaa saarella olevia maastoon merkittyjä reittejä, vuosittaista polkujuoksutapahtumaa sekä luonnonsuojelualuetta ja osaa Selkämeren kansallispuistosta—hyvä tausta sille, mihin tämä lyhyt yhteys sijoittuu(5). Rauma sijaitsee Satakunnassa. Yhdistä Vuorisola muihin Nurmeksen reitteihin tai venetaksipäivään saaristossa.

Kuninkaankierros on merkitty ulkoilureitti Kiukaisten ja Panelian välillä Eurassa, Satakunnassa. Reitin pituus on noin 13,5 kilometriä yhtenä kävelylinjana; seura- ja mediatiedot kuvaavat koko Kiukainen–Panelia-kierrosta usein noin 16 kilometrin mittaiseksi, kun mukaan lasketaan tiet, metsätiet, peltoreunat Eurajoen varrella ja valinnaiset pienet poikkeamat. Pyhäjärviseudun ulkoiluesitteet ja karttalinkit löytyvät Euran kunnan Pyhäjärviseudun retkeilyreittien sivulta(1). Reitti on helppo, mutta suuri osa matkasta kulkee asfaltti- ja sorateillä; mukana on lyhyempiä metsäpolkuja ja peltomaisemia—hyvä kuntoilupäivään tai pyöräilyyn, ei niinkään erämaapatikointiin(3). Reitin varrella on infotauluja Kiukaisten historiasta, kulttuurista ja urheilusta(4). Paneliantien varrelta voi tehdä noin 700 metrin koukkauksen pronssikautiselle Kuninkaanhaudalle; haudasta kertoo tarkemmin Euran kunnan Kuninkaanhauta-sivu(2). Tolvin laavu nuotiopaikkoineen sivuaa pääreittiä; Askeleita Suomessa kuvaa laavulle johtavan tien Haavontieltä ja valmiita polttopuita(3). Lyhyempi vaihtoehto sopii perheille: noin kahden kilometrin janareitti Paneliasta (esimerkiksi Mäkiläntien seudulta) Tolvin laavulle ja takaisin pysyttelee enimmäkseen metsäpolulla(3). Keskiosan rengas on mahdollista kiertää noin 10 kilometrin mittaisena, jos jätät osan ulommaisia teitä väliin(3). Reitin varrella kulkee kylän liikuntapaikkojen lähellä: Paneliassa reitti kulkee Panelian frisbeegolfradan ja Panelian tenniskentän tuntumassa; Kiukaisissa reitin loppupäässä tulevat vastaan Kiukaisten yhteiskoulun hiekkakenttä, Kiukaisten yhteiskoulun liikuntasali, Kiukaisten kuntosali ja Eurakosken jääkiekkokaukalo—hyviä kiintopisteitä, jos liityt reittiin tai poistut siitä taajamassa. Eura sijaitsee Satakunnassa. Eurajoen ylitys ja Panelian peltomaisemat toistuvat kuvauksissa; ajantasaisimmat tiedot olosuhteista ja huolloista löytyvät kunnan ulkoilusivuilta(1).

Virallinen reittikortti ja ylläpidetyt ulkoilukuvaukset ovat Luontoon.fi:n Reksaaren luontopolku -sivulla(1). Visit Rauma esittelee Reksaaren helpon päiväretkikohteen saaristossa ja viittaa merkittyihin retkeilyreitteihin, soutuyhteyteen Omenapuumaasta sekä yöpymiseen esimerkiksi Rohelan varaustuvalla(2). Rauman kaupunki luettelee Reksaaren luontopolun kaupungin luontoreittien joukossa ja ohjaa kartta- ja GPX-tietoihin samaan Outdooractive-pohjaiseen reitistöön kuin muut saaristoreitit(3). Outdoors Satakunta kävelee luontopolun vaiheet läpi ja kokoaa satamanumeron, kausi- ja kuljetusvihjeet sekä juurakkoisista ja kivisistä pätkistä varoituksen(4). Reksaaren luontopolku kulkee noin 3,2 kilometriä Reksaarella Rauman pohjoisessa saaristossa. Satakunta tarjoaa täällä sekä järvi- että merellistä saaristomaisemaa. Reitti ei ole suljettu lenkki. Puolivälin tienoilla tulee Rohela tulipaikka ja sama risteysalue, josta jatkavat Rohela-Uusalmi ja Omenapuunmaan luontopolku; löydät ne omista sivuistamme, jos haluat jatkaa pidemmälle kohti Uusalmea tai Omenapuunmaata. Pääpolku on merkitty valkoisilla maalimerkeillä; Outdoors Satakunnan mukaan Uusalmen nuotiopaikan sivupolku on merkitty keltaisesti ja palaa haarakohdan kautta ennen kuin reitti kääntyy kivisemmän männikön ja retkikeskuksen pihaan(4). Luontopolun varrella olevat infotaulut kertovat saaren historiasta ja eläimistä. Maasto vaihtelee rantapolusta lehtometsään, suon reunaan ja kallioiseen mäntymetsään(4). Palvelut keskittyvät Reksaaren retkikeskukseen ja Rohelan tilalle: kahvila-ravintola, saunat, teltta- ja mökkimajoitus, kuivakäymälät retkikeskuksella, Rohelalla ja Uusalmen spurin päässä sekä nuotiopaikat kuten Rohela tulipaikka(2)(4). Kesäinen veneliikenne, venetaksit ja mahdollinen myöhäiskesän vesibussi löytyvät samasta alueoppaasta ja Visit Rauma -sivuilta(2)(4).

Satakunta on Länsi-Suomen maakunta. Huittinen kuuluu Satakuntaan. Opastustupa pisto on lyhyt patikointiosuus Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa Huittisten Isosuolla. Reitin pituus on noin 1,3 kilometriä, ja se ei ole ympyrä: osuus kulkee Isosuon ja Mutilahden välisellä polkuverkolla ja ohittaa kaksi lintu- tai luontotornia. Metsähallitus hoitaa puiston; Isosuon luontopolkuun liittyvät tiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Huittisten kaupunki(2) esittelee kansallispuiston ja yhteystiedot Mutilahdentien osoitteeseen. Isosuo pysäköintialueelta pääset poluille tien läheisyydestä. Noin 1,1 kilometrin kohdalla osuudella on Isosuo luontotorni, josta avautuu näkymä suolle. Loppupäässä Mutilahden lintutorni sijaitsee Puurijärven Mutilahden lahden rannalla. Outdoors Satakunta(4) kuvaa, miten Isosuon pitkospuut haarautuvat Isosuon lintutornille, turvesuulille ja Mutilahden tornille ja että Isosuon ympyräreitti on noin kaksi kilometriä. Retkipaikka(3) kertoo lyhyestä merkitystä pistosta Mutilahden tornille ja nuotiopaikalle pääreitin risteyksestä—hyödyllinen kuva tornien ja rannan yhteydestä verkostoon. Mutilahti pysäköintialue sopii lähtö- tai paluupaikaksi, jos yhdistät tämän osuuden Isosuo luontopolkuun tai Isosuo - Ala-Kauvatsanjoki pitkospolkuun. Alue on tunnettu linnustosta ja sudenkorennoista; kävijät kehuvat pitkospuiden kuntoa ja opastauluja(3)(4). Pidemmälle retkelle voit jatkaa pitkospuita kohti Ala-Kauvatsanjoen laavua, nuotiota ja telttailua Isosuo - Ala-Kauvatsanjoki pitkospolulla tai käyttää Mutilahti–Isosuo oikopolku -yhteyttä pysäköintien välillä.

Hiipireitti Harjavalta on noin 2,6 kilometrin osuus Hiittenharjun ja Kokemäen Pitkäjärven välisestä HiiPi-ulkoiluakselista Satakunnassa Harjavallan Hiittenharjulla. Lyhyt pistemäinen patikointi- ja pyöräilylinkki kuuluu samaan merkittyyn kokonaisuuteen, jonka Pitkäjärven vapaa-aikakeskus kuvaa noin 15 kilometrin yhtenäisenä janana Hiittenharjun ja Pitkäjärven välillä(3). Avec Marja täydentää kuvaa neulaspoluista, patovalleista ja taukopaikoista koko linjalla(5). Tämän osuuden reittitiedot ja Metsähallituksen ulkoilusivun kuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Hiipireitti-sivulta(1). Laajemmat Hiittenharjun kartat ja Lippaan kautta ajantasaiset palvelutiedot löytyvät Harjavallan kaupungin kuntopolut- ja reittisivuilta(2). Reitti lähtee Hiittenharjun liikunta-alueelta: auton voi jättää Hiittenharjun parkkipaikalle, ja lähtöalueen tuntumassa ovat Hiitteenharjun curlingrata ja Hiitteenharjun keilahalli laskettelukeskuksen palveluiden vieressä. Tämä osuus ei ole rengas; se jatkuu Kokemäen suuntaan Hiipireitti Kokemäki -nimellä, ja Hiittenharjun retkeilyreitit sekä Hiittenharjun pitkät ladut jakavat saman lähtöalueen pidempien lenkkien laavujen, kuten Hitteenkiukaanmäen Laavu ja Laavukota, kanssa. Tällä lyhyellä harjavaltaisella osuudella reitti kulkee Harjavallan ampumaradan ja Kettulan metsästysseuran ampumaradan läheisyydessä—pysy merkityillä poluilla ja noudata ampuma-alueiden turvaohjeita. Kuulumisia nurkkauksesta -blogi kuvaa kangas- ja neulaspolkua, sinisiä reittimerkkejä ja risteäviä polkuja, joissa kannattaa seurata opasteita pidemmällä matkalla(4). Sama Avec Marja -teksti kuvaa koko HiiPi-linjan lähtevän laskettelualueelta Litorinanmeren rantavallien yli kohti Pitkäjärveä, neulaspolkuja ja mäntykangasta sekä taukopaikkoja kuten Palojärven laavu Harjavallan puolella ja Pikkulaavu lähempänä Pitkäjärveä(5). Hiittenharjun ympärillä on myös fatbike-vuokrausta ja talvisin lanattuja polkuja, jos haluat jatkaa päivää linkittyvillä reiteillä(5).

Paratiisin luontopolku on noin 4,9 kilometrin mittainen Kokemäenjoen pohjoisrannan retkeilyreitti Harjavallassa Satakunnassa. Kaupunki avasi reitin vuonna 1983 poikkeuksellisen reheviin jokivarsilehtoihin; Pirilänkosken–Paratiisin lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon, ja keväällä kuuluu runsasta linnustoa—Harjavallan nimikkolintu satakieli on tyypillinen ääni rantapensaissa(2). Reitin rakenteen, vuodenaikavinkkien ja palvelujen perusteet kannattaa tarkistaa Harjavallan kaupungin kuntopolut- ja ulkoilusivuilta: kuvaus jakautuu noin 1,7 kilometrin osuuteen voimalaitoksen padolta Satalinnan suuntaan ja noin kolmen kilometrin lenkkiin Satalinnan länsipuolella Paratiisin kautta(1). Outdoors Satakunta täydentää ympärivuotisesta käytöstä, linnuista kuten käkeä ja sepelkyyhkyä sekä alueen yli 1 300 miljoonaa vuotta vanhasta Jotunin hiekkakiviesiintymästä(2). Retkipaikalla Luontopolkumies kuvaa maastossa yhdeksikön muotoa, jyrkkiä puuportaita voimalaitoksella, oransseja reittimerkintöitä Kolvaantörmän uimarannan jälkeen, pitkospuita ja pitkiä nokkosia kesällä sekä uusia linjauksia, joita on tehty törmän sortumien vuoksi(3). Reitin varrella kulkee Pirkkalan uimapaikka Pohjoisrannantien pohjoispäässä, ja noin 1,2 kilometrin kohdalla tulee Kolvaantörmän uimapaikka Hietapolulla hiekkarannalla ja portaita alas veden ääreen. Levähdyspaikoilla on penkkejä ja käymälöitä laajemman reittiparin kuvauksen mukaan; erillistä nuotiopaikkaa ei ole(2)(3). Lähellä reitin loppua Paratiisilehto Satalinna -pysäköintialue palvelee autoilijoita ja yhdistyy luontevasti samaan Paratiisilehtoon jatkuvaan Paratiisilehdon luontopolkuun. Odota juuria, lyhyitä tieyhteysosuuksia ja nousuja joen töyräältä Satalinnan metsään; kuivalla ilmalla pärjää kevyillä kengillä, mutta pitkät lahkeet ja hihat ovat järkevät nokkosviljelmien kohdalla(3).

Herrainpäivien luontopolku on noin 1,1 km pitkä ympyrälenkki Herrainpäivien niemen ympäri Yyterin niemimaalla Porissa Satakunnan rannikolla. Reitti kulkee rannikon metsässä luonnonsuojelulain suojelemalla alueella; Visit Pori kuvaa metsäpolulla olevat juuret, kivet ja satunnaiset tuulenkaadot sekä mahdollisuuden poiketa kalliorannalle ihastelemaan Preiviikinlahtea ja ulkosaaristoa(1). Reitin opasteena on oranssilla pohjalla oleva vihreä ympyrä ja kuusikuvio lähtöpuun luona, ja lenkin voi kulkea kumpaan tahansa suuntaan(1). Saman lähtöalueen kautta yhdistyy kartallamme hyvin lyhyt Polku Herrainpäiville, joka liittyy tähän ympyrään lähtökohdassa. Kuivalla alustalla Visit Pori mainitsee reitin soveltuvan myös pyöräilyyn; talvikunnossapitoa ei ole(1). Nuotiot luonnonsuojelualueella ovat kiellettyjä, polun varrella on taukopaikka penkkeineen, ja lintujen pesimärauhaa pyydetään kunnioittamaan(1). Porin kaupunki ja Metsähallitus ovat kertoneet laajasta uudistuksesta valtion myöntämällä lisämäärärahalla: tavoitteina muun muassa eroosion hillitseminen, pohjoisosan täysin esteetön ja eteläosan vaativampi esteettömyys, kaksi näköalapaikkaa, taukopaikka rannikon kalamajaperinnettä henkivällä keittokatoksella, luontotaulut, esteetön käymälä ja parempi pysäköinti, vaiheittainen valmistuminen 2026 aikana kilpailutuksen ja lupien jälkeen(2). Askeleitasuomessa mainitsee selkeät opasteet Kesätien luona, helpot poikkeamat rantakiville, lasten isokoskelo-tarinan reitin varrella ja muistuttaa, ettei alueelle saa tehdä luvatonta nuotiota; lintuharrastajalle he vinkkaavat Karhuluodontien varrella olevasta Levon lintutorneista, joka ei ole tämän lenkin varrella mutta on autolla Herrainpäiville päin kuljettaessa lähellä (3).

Isonevan luontopolut kulkevat Isonevan suoalueen läpi Pomarkussa, Satakunnassa, valtatie 23:n varrella Porin ja Kankaanpään välillä. Suomi.fi kertoo retken olevan maksuton(1), ja Pomarkun kunta esittelee V23-retkeilyreittiä Isonevan ympäristössä osana kunnan luontomatkailua(2). Suon luonnosta, merkityistä reittivaihtoehdoista ja linnustosta kertoo selkeästi Outdoors Satakunta(3). Luontopolkumies kuvaa kävelyä risteyksineen Kakkurinlammille, kolmea luontotaulua ja tunnelmaa pitkospuilla ja metsäsaarekkeilla(4). Reitin pituus on noin 1,7 kilometriä tässä esityksessä. Alkupäässä kulku ohittaa Isoneva luontotornin, josta näkyy avosuo ja lammet ja josta on hyvä tarkkailla kahlaajia ja muita kosteikkolintuja. Alueelta kuvataan myös lyhyempää ja pidempää merkittyä vaihtoehtoa, noin 0,9 km ja 2,6 km, joista pidempi yhdistää lintutornin ja pitkosverkoston(3). Luontopolkumiehen kuvauksessa on noin kilometrin mittainen Isonevan kierros ja erkaneminen Kakkurinlammille ja tornille; levennyksillä kaksi retkeilijäporukkaa voi kohdata ilman suolle astumista(4). Kasvillisuus on vähäravinteiselle suolle tyypillistä: vaivaiskoivu, juolukka, saroja, useita kihokkikasveja ja runsaasti rahkasammalta(3). Avolampareilla ja -nevoilla pesii muun muassa liroja, punajalkavikloja, kapustarintoja, töyhtöhyypäitä ja kuoveja, ja vesilintulajisto on runsas; muuttoaikoina kurjet käyttävät levähdyspaikkana(3). Merikarvia-lehti kuvaa keväistä vierailua ja alueen hiljaisuutta sesongin ulkopuolella(5).

Koko Enäjärven kävelykierroksen merkinnät, ajankohdat, rakenteet ja suojelualueen käyttö on koottu selkeimmin Visit Porin Enäjärvirunda-sivulle(1). Askeleita Suomessa kuvaa helppoa retkeilyä Enäjärventien parkkipaikalta ja lyhyitä käyntejä havaintokohteissa verrattuna koko rengasreitin kiertoon(2). Porin Lintutieteellinen Yhdistys antaa lintuharrastajalle tarkemmat ajoneuvo- ja kävelyohjeet itärannan havaintolavalle ja Enäjärven lintutornille sekä järven kansainvälisesti arvokkaan lintuveden taustan(3). Endorfiinejä varoittaa laajemman Haikarapolku-järvenrantareitin kuluneista pitkospuista ja tienvarsihälystä, mikä on hyvä tietää jos jatkat tästä lyhyestä lenkistä Enäjärven kierrokselle(4). Luontotornin polku on hyvin lyhyt lenkki Meri-Porissa Enäjärven retkeilyalueen lähtöpisteessä: reitin pituus on noin 0,1 km ja keskiössä on Enäjärven luontolava Enäjärven rannalla noin kymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta Mäntyluototietä pitkin(1). Reitti sopii pisimmälti minimiretkeksi tai alkupätkäksi ennen Polku luontolavalle -yhdistelmää tai noin neljän kilometrin Enäjärven kierrosta, joka kulkee Enäjärven lintutornin, pitkospuuosuuksien ja lyhyen tieosuuden kautta Visit Porin Enäjärvirundan kuvauksen mukaisesti(1)(2). Visit Pori kertoo esteellisen havaintoterassin olevan noin sata metriä pääparkkipaikalta(1), mikä vastaa sitä, miten tämä reitti tallentuu lyhyenä lenkkinä lavan ympäristössä. Enäjärven luontolavalta avautuu näkymä vesikoille ja avovedelle, joilla näkee pesimis- ja muuttolintuja; Visit Pori nostaa esiin muun muassa haikaroita(1). Laajempi oranssimerkintäinen kierros ei ole talvikunnossa eikä sovellu pyöräilyyn(1); talvella samassa rantavyöhykkeessä on vaihtoehtona Kyläsaaren ladut(1). Pori sijaitsee Satakunnassa. Ajantasaisimmat tiedot ja paikallisyhteenveto löytyvät Visit Porin sivuilta(1).

Latosaari polku on noin 0,6 kilometrin mittainen retkeilypolku Eurassa Koskeljärven pohjoisrannalla. Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi, ja sen luonnonmukaiset metsäiset rannat sekä monipuolinen linnusto kuuluvat Natura 2000 -verkostoon(3)(4). Viralliset reittitiedot ja ajankohtaisimmat ohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Latosaari polku -sivulta(1). Euran kunnan luontokohteet-sivu kokoaa yhteen Koskeljärven taukopaikat, tulentekopaikat, laavut, parkkipaikat sekä Latosaaren ja lähellä olevan Vaaljärven lintutornin(2). Kävijät tulevat yleensä Latosaaren pysäköintialueelle Kaupunginpääntien varteen. Polun alussa on Latosaaren esteetön käymälä, ja lintutorneille kuljetaan pitkospuita ja metsäpolkua pitkin Latosaaren niemen kasvillisuuden keskellä. Latosaaren lintutorni ja Latosaaren lintutorni 2 tarjoavat korkean katselukohdan ruovikoille ja järvelle, kun linnut liikkuvat näkyville. Rengaspäässä ovat Latosaaren Laavu ja Latosaaren lintulava taukoa ja nuotiota varten. Kuivakäymälä löytyy läheltä pysäköintiä, joten pienelläkin retkellä pysyy mukava. Koskeljärvi vaellusreitti lähtee samasta rannasta ja kulkee pitkospuilla ja laavujen kautta kohti Pyhäniemeä ja muita pohjoisrannan taukopaikkoja; Alasatakunnan Retkeilijät ry:n vapaaehtoistyö tuki reitin kunnostusta yhdessä Metsähallituksen kanssa(3)(4). Akpojan retkiblogi kuvaa kepeän päiväretken tunnelmaa ja pitkospuita linnulle(5). Eura on kunta, ja Satakunta on maakunnallinen kehys.

Reitti on lyhyt metsä- ja jokivartainen kierros Merikarvialla Satakunnassa. Merikarvian kunnan ulkoilusivuilla sama kierros kuvataan nimellä Piinukosken retkeily- ja luontoreitti eli Fartmyyryn luontopolku; kuvaus vastaa reitin pituutta ja luonnetta Merikarvianjoen mutkaisessa maisemassa(1). Merikarvia sijaitsee lounaisessa Suomessa Porin ja rannikon tuntumassa; Merikarvia sopii tukikohdaksi joen ja Selkämeren ulkoiluun. Reitin pituus on noin 2,7 kilometriä, ja se kiertää vaihtelevaa metsä- ja jokimaisemaa Piinukosken tuntumassa(1). Merikarvianjoen Piinukoskelle tehtiin koskikunnostus vuonna 2013, ja riippusillan ansiosta kalastajan on helppo vaihtaa jokea puolta(2). Merikarvian kunta kuvaa laavun ja nuotiopaikan lyhyen kävelyn päässä pääparkkipaikalta ja mainitsee vaihtoehtoiset lähdöt keskustan suunnasta tai Piinukosken parkista(1). Retkipaikan Piinukoski-juttu kuvaa laavun maisemia, alkukesän kasvillisuutta ja riippusiltaa sekä ruskeita opaskylttejä Kuninkaantien ja Järventien risteyksestä Piinukoskelle(3). Outdoors Satakunnan Merikarvia Highlights -pyöräilykierros kulkee Piinukosken ja riippusillan kautta osana kunnan kulttuuri- ja jokimaisemareittiä(4). Alakylän pyöräilyreitti liittyy lähelle samaa reitistöä—kätevä tieto perheille, jotka yhdistävät lyhyen patikan pidempään pyörälenkkiin.

Joutsijärvi-Noormarkku-retkeilyreitti on noin 26,1 kilometrin mittainen osuus Porin Karhureitistä. Luontoon.fi julkaisee sen nimellä Kustaan polku, yhdysreittinä Joutsijärven retkeilyalueen ja Noormarkun välillä(1). Pori sijaitsee Länsi-Suomessa, ja Satakunta tarjoaa järvi- ja metsämaisemia; tämä osuus yhdistää Karhureitin noormarkkulaisen pään Joutsijärven rantaverkostoon. Porin kaupunki ylläpitää noin 150 kilometrin verran retkeilyreittejä ja niiden varrella olevia taukopaikkoja Meri-Porissa, Ahlaisissa, Noormarkussa ja Joutsijärvellä—mukaan lukien Karhureitin palvelupisteet. Ajantasaisimmat tiedot siitä, mitkä laavut ja nuotiopaikat kuuluvat aktiiviseen huoltoon ja puuhuoltoon, löytyvät kaupungin ulkoilusivuilta(2). Sähköinen retkeilykartta koko verkostolle on kaupungin julkaisema(3). Noormarkun suunnasta reitti kohtaa Torajärven reitin, jolla on omia laavujaan ja nuotiopaikkojaan kohti Torajärveä. Alkupäässä kuljetaan Sakalammin nuotiopaikan ja Kokinnokan nuotiopaikan kautta—molemmat sopivat taukopaikoiksi metsäisten lampien äärellä. Keskiosassa maasto nousee vaihtelevasti kohti Inhottujärveä, missä Inhottujärven nuotiopaikka ja Inhottujärven lintutorni ovat lähellä toisiaan. Inhottujärvi on lintujärvenä merkittävä; tornista näkee avoimen veden ja ruovikon yli, vaikka pysähdys olisi lyhyt. Etelämpänä Keidaslammin kotalaavu tarjoaa kotahenkisen suojan, ja Kalajärven nuotiopaikka lisää nuotion järven rannalle ennen kuin reitti laskeutuu kohti Kustaan savupirttiä noin 26 kilometrin kohdalla. Historiallinen savupirtti on sama kulttuurikohde, jonka kautta kulkee myös laajempi Joutsijärven retkeilyreitti—moni yhdistää tämän yhdysosuuden järven ympäri kiertäviin päivä- tai usean päivän lenkkeihin. Muurahaisten poluilla kuvaa laajempaa Joutsijärven rengasta kivisena ja osin erämaisena, punaisilla täplillä merkittynä ja laavuilla, joilla polttopuuta on ollut hyvin silloin kun huoltoa tehdään(4). Askeleita Suomessa mainitsee kaksi venelossia koko järven kierroksella ja käytännön vinkkejä päivälenkkiin Tammen leirikeskukselta—hyödyllistä, jos jatkat tästä yhdysosuudesta Joutsijärven retkeilyreitin muihin osiin(5). Odota metsäpolkuja, lyhyitä soratieyhteyksiä, pitkospuita kosteikoilla ja paikoin jyrkempiä kivikkoisia nousuja, tyypillisiä Joutsijärven seudulle. Koko 26 kilometrin osuuteen kannattaa varata suurin osa päivästä maltillisella vauhdilla.

Ronkansuon luontopolku on lyhyt, noin 0,8 kilometrin patikointi Kokemäellä Satakunnassa Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston Ronkansuon kermikeidasalueella. Metsähallitus hoitaa kansallispuiston; vierailun suunnittelu, säännöt ja ajankohtaiset tiedot kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:stä(1). Metsähallituksen julkaisema Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston esite ja retkeilykartta merkitsee Ronkansuon luontopolun pituudeksi 0,8 km Ronkantien pysäköintialueelta ja kertoo, että Ronkansuon rajoitetuilla osilla liikkuminen on kielletty pesimä- ja poikuesuojelun vuoksi 1.4.–15.7. Samoissa ohjeissa muistutetaan muun muassa lemmikkien pitämisestä kytkettynä ja avotulen tekemisestä vain puiston ylläpidetyillä nuotiopaikoilla muualla alueella(2). Lähtö tapahtuu Ronkansuo pysäköintialueelta: ensin lyhyt pätkä metsäpolkua ja sitten pitkospuita avosuon yli. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogi kuvailee noin kilometrin mittaiseksi luonnehdittua, lähes rengasmuotoista käyntiä, pitkospuiden uudistamista kesään 2023 mennessä, suota esitteleviä tietokylttejä reitin varrella ja sitä, ettei tässä loppupisteessä ole nuotiopaikkaa—sopi mainiosti lyhyeen iltalenkkiin tai lasten ensimmäiseen suokokemukseen(3). Kulku pysyy helppona pitkospuita myöten, ja avosuolla maisema aukeaa laajemmaksi. Tarkista aina ennen retkeä Luontoon.fi:stä Ronkansuon ajankohtaiset rajoitukset ja mahdolliset poikkeusilmoitukset, sillä suojelualueiden vyöhykkeet ja pesimäaikaiset käytännöt voivat päivittyä(1).

Koko järven kierroksen pituuden ja keston, oranssit merkinnät, talvikunnossapidon, pyöräilyohjeet sekä tornin ja lavojen sijoittelun Perämeren Poriin koskee parhaiten Visit Porin Enäjärvirundan kuvaus(1). Askeleita Suomessa kertoo helposta kulkemisesta lasten kanssa, Enäjärventien parkkipaikasta ja lyhyestä kävelystä luontolavalle verrattuna koko rengasreittiin(2). Porin Lintutieteellinen Yhdistys täsmentää lintuharrastajalle itärannan havaintolavan ja tornipuolen ajoneuvo- ja kävelyopastuksen sekä järven kansainvälisesti arvokkaan lintuveden roolin(3). Endorfiinejä:n Haikarapolku-kuvaus kiittelee selkeitä oranssimerkintöjä mutta varoittaa kuluneista pitkospuista ja tienvarsikohuista, mikä kannattaa muistaa jos jatkat Enäjärven kierrokselle(4). Polku luontolavalle on hyvin lyhyt merkattu lenkki Meri-Porissa Enäjärven luontolavan luona. Enäjärvi sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta Mäntyluototietä pitkin; Satakunta tarjoaa tästä helposti päiväretkipaikan. Kartallamme jana on pelkkä pätkä, koska tämä osa on tallennettu erillisenä luontolavan kohde- ja yhteysreittinä—käytännössä kuljet pysäköintialueelta lyhyen polun luontolavalle ja voit yhdistää pidempään patikointiin tarvittaessa. Luontolavalta avautuu näkymä järvelle ja vesakkoon, jossa näkee pesimis- ja muuttolinnustoa; Visit Pori nostaa esiin muun muassa haikaroita havaintopäivinä(1). Lava tarjoaa helpon tauon ennen kuin suuntaat syvemmälle pitkospuille, jotka voivat märällä säällä olla liukkaita eivätkä ole talvikunnossa(1)(4). Saman lähtöalueen kautta pääsee Luontotornin polulle ja edelleen Enäjärven kierrokselle, eli noin neljän kilometrin oranssimerkkiseen rengasreittiin Enäjärven lintutornin ja suojelualueen pitkososuuksien kautta(1)(2). Talvella oheinen ulkoiluverkosto tuntee Kyläsaaren ladut hiihtäjille.

Visit Pori kokoaa alueen luontotornit ja näkölavat, joihin on vapaa pääsy ympäri vuoden—käytännön aloituspiste rannikon ja suiston lintukohteille(1). Askeleita Suomessa kuvaa lyhyen janareitin: ei esteetön, helppo, muutama sata metriä suuntaansa Krootilantien varteen jäävältä pieneltä infokyltin viereiseltä pysäköintipaikalta, ei nuotiopaikkaa taukopaikalla ja hyvä näkymä Toukarin pelloille(2). Ympäristö.fi perustelee, miksi Preiviikinlahden rantasarka on Suomen tärkeimpiä Natura 2000 -lintumaastoja: matalat lahdet, kosteat niityt ja pesimä- ja muuttolintujen käyttö EU:n luontodirektiivin suojelussa(3). Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä meidän kartalla—lyhyt jatkuva polku Luoteis-Porissa Krootilan luontotornille, jota kutsutaan myös Kahaluodon lintutorneiksi. Pori sijaitsee Kokemäenjoen suistossa Selkämeren rannalla; Satakunta toimii sopivana tukikohtana, jos yhdistät tämän mikroretken pidempiin Preiviikin tai suistoretkiin. Polun päässä on torni. Käytä taukopaikkaa vain tarkkailuun: ei tulen tekoa eikä yöpymisinfraa—alue on kevyt lintuinfra(2). Odota kapeaa merkittyä polkua metsikön ja niityn reunassa, ei leveää raivattua käytävää; sateen jälkeen kannattaa valita pitäväpohjaiset kengät. Käynti on nopea: muutama minuutti suuntaansa plus tornissa vietetty aika. Jos haluat pidemmän päivän, Visit Porin listaus muista tornista ja rannikkopoluista täydentää retken(1).

Mutilahti–Isosuo oikopolku on noin 0,2 kilometrin pituinen merkitty pitkospolku Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa. Se yhdistää Mutilahden pysäköinnin ja Mutilahden lintutornin Isosuon pysäköintialueeseen ja Isosuo luontotorniin suon poikki, joten kahden palveluryhmän välillä voi siirtyä kiertämättä pidempää Isosuon ympyräreittiä. Laajemmat kartat, palvelut ja kausirajoitukset löytyvät Luontoon.fi-sivuilta Isosuo luontopolun omalta sivulta(1). Huittisten kaupunki esittelee lähiluontokohteet, mukaan lukien tämän kansallispuiston, MyHuittinen-sivustolla(2). Retkipaikka kuvaa Isosuon luontopolun kävelyä ja kertoo pitkospuiden ympyräreitin varrella olevasta risteyksestä, josta noin kahdensadan metrin pisto haarautuu Mutilahden lintutornille ja nuotiopaikalle—saman kaltaista lyhyttä yhteyttä kuin tämä oikopolku kahden tornin välillä(3). Outdoors Satakunnan esittelyssä todetaan, että Isosuon pitkospuiden verkko haarautuu Isosuon lintutornille, turvesuulille ja Mutilahden tornille, ja reitin varrella on kuvitettuja tauluja helpossa perhepäiväkierroksessa(4). Oikopolun varrella ovat Puurijärven Mutilalahden suuntaan avautuva Mutilahden lintutorni ja avosuolle näyttävä Isosuo luontotorni. Mutilahti pysäköintialue palvelee tornin lähistöä; Isosuo pysäköintialue liittyy pidempiin kierroksiin. Samasta verkosta lähtevät myös Isosuo luontopolku, Opastustupa pisto ja Isosuo - Ala-Kauvatsanjoki pitkospolku kohti Ala-Kauvatsanjoen laavua ja muita jokivarren taukoja. Huittinen sijaitsee Satakunnassa, ja Isosuon linnusto sekä monipuolinen hyönteislajisto vetävät erityisesti keväällä ja syksyllä.

Ilmoittautumisajat, maksuttomat luontoretket ja kesäkuun Luonnonkukkien päivän kierros Halssin lehtoon löytyvät Porin kaupungin luontoretkikalenterista, jossa myös kerrotaan muun muassa retki-infolähdöt Luontotalo Arkin edestä(1). Retkeilyä Satakunnassa kuvaa Teemuluodon ja Halssin välisen rantasuoreitin pitkospuita, Katontekijäntien parkkia ja syksyn 2023 pitkospuiden uusintaa, jolloin märkien kohtien ylitys sujui taas kevyesti(2). Antti J. Lindin lokakuinen Teemuluodon tornipäivä näyttää, miten muuttopäivänä kurjet, hanhet, petolinnut ja kahlaajat voivat täyttää näkymän Kokemäenjoen suiston yllä(3). Reitin pituus on noin 0,9 kilometriä meidän kartalla: lyhyt, ei-silmukkainen osuus Meri-Porissa, Porissa ja Satakunnassa, joka kuljettaa kasvillisuusvyöhykkeiden läpi Teemuluodon ulkoilualueen ja Halssin välillä. Teemuluodon suunnassa yhteys kävelyreittiin Wiinahaminan polku 1 km ja tornin suuntaan retkeilyreittiin Metsämaanpolku, jonka varrella on Teemuluodon lintutorni. Polku on helppo; retkipäiväkirjassa alku on leveää päällystämätöntä polkua ja sitten pitkospuita(2). Kuvatulla Halssiin päin kulkevalla osuudella ei ole nuotiopaikkaa(2). Moni yhdistää käynnin Teemuluodon lintutornille ennen tai jälkeen tämän lyhyen osuuden—muuttoaikaan kannattaa varata aikaa ja välttää turhaa kohinaa.

Sieravuoren ulkoilureitti on haketettu ulkoilupolku Euran Honkilahdella Säkylän Pyhäjärven rannalla. Reitin pituus on tietokannassamme noin 6 kilometriä; alueen esitteissä kuvataan usein koko merkittyä lenkki- ja oikaisuverkostoa noin 8 kilometrin mittaiseksi, joten päivää voi lyhentää valitsemalla lyhyemmän yhdistelmän(1). Maastosta, palveluista, kartoista ja siitä, miten Luolakallion ja Perkkaistenvuoren lenkit liittyvät noin 2,5 kilometrin valaistuun osuuteen, löydät ajantasaisimmat tiedot Outdoors Satakunnan reittisivulta(1). Euran kunta esittelee Sieravuoren ulkoilualueena ja tapahtumapaikkana frisbeegolfradan lähellä(2). Lomakeskus Sieravuori ohjaa samaan alueelliseen reittikuvaukseen ja mainitsee 2–10 kilometrin vaihtoehdot lomakeskuksen ympärillä(3). Polku kulkee metsää kohti järveä, välillä näkyy Pyhäjärvi puiden lomasta, rantakalliot ovat jylhiä ja reitin varrella on harvinainen metsäpaloalue. Rantakallioilla on makkaranpaistopaikka ja avoin grillikota, jolta voi kesällä pulahtaa uimaan(1). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa helppoa pururataa, paikoin kapeampia metsäpolkuja, nuotiopaikan järven rannalla ja frisbeegolfrataa samalla alueella(4). Noin 4 kilometrin kohdilla reitiltä löytyvät Sieravuori DiscGolfPark ja Lomakeskus Sieravuoren tenniskenttä—tarkemmat sijainnit kartallamme. Sama risteysalue yhdistää talvisin latuihin (Sieravuoren latu ja Sieravuoren valaistu latu) sekä Sieravuoren kuntorataan ympärivuotiseen liikuntaan. Eura sijaitsee Satakunnassa. Tarkista Outdoors Satakunta ja Euran kunnan sivut ennen lähtöä mahdollisista tiedotteista(1)(2).

Lähdeiden polku on hyvin lyhyt ja helppo yhteys Hämeenkankaalla Jämijärvellä Satakunnassa; se yhdistää kaksi Suomen tunnetuinta allikkolähdettä, Uhrilähteen ja Kylmänmyllynlähteen. Reitin pituus on noin 0,3 km meidän kartallamme; jotkut julkaisut pyöristävät saman kävelyn noin puoleen kilometriin(1). Reittiluokkaa, vaativuutta, korkeuseroja ja lähtöpisteen koordinaatteja voi tarkistaa Jämin ulkoilusivustolta(1). Jämijärven kunnan mukaan lähteet ovat avoinna ympäri vuoden harjulla, ja Hämeenkankaan hiekkakerrokset suodattavat sadeveden, joka purkautuu lähteinä läpinäkyvänä vetenä(2). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark esittelee Uhrilähteen geokohteena: elävä hiekkapohja, useita purkauskeskuksia ja vesi tärkeästä Hämeenkankaan pohjavesialueesta; käynti on maksuton ja opasteet Mielahdentieltä Uhrilähteen parkkipaikalle(3). Polun varrella tulee ensin Uhrilähde ja hieman myöhemmin Kylmänmyllynlähde; Uhrilähde P-paikka on pysäköintialue lähellä kävelyn loppua. Askeleita Suomessa kuvaa lyhyitä, helppoja ja esteettömiä välejä parkkipaikalta lähteille eikä nuotiopaikkaa lähteiden vieressä, mutta pidemmältä Hämeenkankaalta löytyy taukopaikkoja ja reittejä(4). Satakunta tarjoaa harjumaisemia ja geopark-kontekstia, vaikka itse kävely jääkin lyhyeksi.

Isosuo–Ala-Kauvatsanjoen pitkospolku on noin 3,2 kilometrin mittainen yhtenäinen kävelyosuus Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa Huittisten puolella Kokemäenjoen vesistössä: se yhdistää Ala-Kauvatsanjoen taukopaikan ja Isosuon pysäköinti- ja luontotornipään. Metsähallitus julkaisee kartat, palvelut ja kausisäännöt Luontoon.fi:ssä(1). Huittisten kaupunki tiivistää saapumisen Mutilahdentien kautta ja antaa yhteystiedon retkeilyä varten(2). Ala-Kauvatsanjoen päässä ovat Ala-Kauvatsanjoen laavu, Ala-Kauvatsajoki tulentekopaikka ja Ala-Kauvatsanjoki telttailualue; Ala-Kauvatsajoki laituri palvelee melojia, jotka yhdistävät retken laajempaan Kokemäenjoen melontareittiin. Noin kahden kilometrin kohdilla reitti kulkee Mutilahden pysäköintialueen lähellä, ja lyhyen sivupolun päässä on Mutilahden lintutorni näkymineen Puurijärven Mutilalahdelle. Isosuo luontotorni on lähellä avosuota. Reitti päättyy Isosuon pysäköintialueen lähelle, josta voi liittyä Isosuo luontopolkuun, Opastustupa pisto -pistopolkuun tai Mutilahti–Isosuo oikopolkuun takaisin Mutilahden parkkia kohti. Retkipaikan kuvaus läheisestä Isosuo luontopolusta kertoo hyväkuntoisista pitkospuista, selkeistä opasteista ja lintutornipoikkeamista – käytännön tunnelmaa jalkineisiin ja vauhtiin myös tällä yhdysosuudella(3). Askeleita Suomessa kuvaa, miten Ala-Kauvatsanjoen laavu, koski, turvesuuli ja Isosuon rengasreitit voi yhdistää alle kuuden kilometrin päivälenkiksi(4). Huittinen sijaitsee Satakunnassa. Muuttoaikoina alue on lintuharrastajien suosima; aamu tai arkipäivä voi olla rauhallisempi pitkospuilla(3).

Kuuskajaskarin geologiapolku on lyhyt merkitty geologinen kävelyreitti Rauman edustan entisellä rannikkolinnoitesaarella Kuuskajaskarilla Satakunnassa. Reitin pituus on noin 1,1 kilometriä, ja se kulkee Selkämeren kansallispuiston maisemissa yhdessä saaren muiden polkujen kanssa. Metsähallitus kuvaa tämän reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Rauma kokoaa yhteen reittiveneen, vierasvenesataman ja sen, miten saarella yhdistyvät luonto, kallioperän tarinat ja linnoitushistoria(2). Saarella näkyy edelleen rannikkotykit, juoksuhautoja, tulenjohto- ja merivalvontatorneja sekä muita linnoitekohteita, joista kerrotaan vierailija- ja matkailusivuilla(2)(4). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogissa kuvataan käytännön kävelyä: diabaasisauma, kallion koloon syntynyt pieni suo nimeltä Riitan suo ja laajat merimaisemat entisen säähavaintotornin huipulta(3). Geologiapolun yhteydessä Kuuskajaskari.fi ohjaa kivipajaan, jossa näyttely täydentää saaren kallioperätarinaa(4). Reitin varrella on käyttökelpoisia taukopaikkoja: Kuuskajaskari Grillikota 3 on lähes heti alussa—kota sopii suojaan tai evästauolle. Noin kilometrin päässä on Kuuskajaskari Nuotiopaikka 1, ja hieman etelämpänä Kuuskajaskari Tulipaikka 2 toiselle nuotiopaikalle. Noudata kansallispuiston nuotiosääntöjä ja roskien viemistä pois. Rauma on Suomen länsirannikolla. Satakunta tarjoaa täällä helposti yhdistettävää saaristo- ja vanhan Rauman kaupunkikokemusta, kun suunnittelet venematkat ja paluuajat.

Vanhankosken luontopolku on noin kilometrin mittainen merkitty ympyräreitti Vanhankosken lehtojensuojelualueella Loimijoen varrella Huittisissa, Satakunnassa. Metsähallitus julkaisee reitin tiedot ja kartan Luontoon.fi-palvelussa(1). Huittisten kaupungin retkeily- ja ulkoilusivut kokoavat luontokohteet ja laavut samaan listaan(2). MyHuittisen lehtoalue-artikkeli kertoo käytännössä kaiken olennaisen: talkoilla tehty luontopolku valtakunnallisessa lehtosuojelukohteessa, Jukka Saarisen Satuseikkailu perheille, kesäinen lammashoito ja Saaren tilan laavu- ja nuotiopiha joen äärellä(3). Lähtö on Vanhankoskentien päässä olevalta parkkialueelta. Kierros kulkee rehevän lehden ja lahopuun läpi, ohittaa pieniä hiidenkirnuja ja kulkee uusittujen pitkospuiden yli kosteissa kohdissa. Noin 0,75 kilometrin kohdalla reitti kulkee Mommolankosken beachvolleykentän liepeillä Loimijoentien varrella, lähellä Mommolankosken koskimaisemia, joissa useat kuvaavat evästauon penkeillä ja pöydillä(4). Laidunaidat ja portit kuuluvat kesäiseen lampaiden laidunkierrokseen; ylitä aidat vain porttien kautta ja anna eläimille rauha(3). Lapset voivat seurata Satuseikkailua: noin 13 taulua ja luonnon kehyksiä kuville alkavat heti parkkipaikan kulmasta(3). Saaren tilan pihapiirissä, jota Huittisten kaupungille siirtynyt tila ja kummiyhdistykset hoitavat, on vuonna 2021 valmistunut kahdeksan hengen nukkumalaavu, nuotiopaikka ja esteetön huussi; polttopuut ja vessapaperi tulee tuoda mukana ja maastopalovaroitukset noudattaa(2)(3). Rantasaunan rauniot kertovat tilan historiasta(3). Sama parkki- ja lehtokokonaisuus löytyy myös toisella lyhyellä retkimerkinnällä nimeltä Vanhankosken luontopolku; käytännössä kyse on saman helposta kierroksesta kahdella nimellä(1). Huittinen on alle neljän kilometrin päässä keskustasta, joten retki sopii lyhyeksi luontohetkeksi(2)(3). Huittinen sijaitsee Satakunnassa. Polun nimi vaihtelee lähteissä muodoissa Vanhakosken ja Vanhankosken luontopolku(1)(3).

Huittisten metsäpolku on lyhyt metsäkävely Vihkimysvuoren ulkoilualueella Huittisissa. Huittinen on Satakunnassa. Sama reitti löytyy valtakunnallisesta ulkoiluhausta nimellä Huittisten metsäpolku Luontoon.fi:ssä(1). Nuotion ja yleisten tulisääntöjen sekä laajemman Kännölän reitistön kannalta kannattaa tarkistaa ajankohtaiset tiedot Huittisten kaupungin retkeily- ja laavusivuilta(2). MyHuittinen kertoo samaisen lähtöosoitteen ja että polku kulkee pääosin alueen hiihtolenkkiä pitkin(3). Reitin pituus on noin 3,1 km tässä kartoituksessa Vihkimysvuoren metsäisessä maastossa. Virallisissa luetteloissa pituudeksi mainitaan joskus noin 3,5 km(1)(3). Kaupunki kuvaa lähdön Ilomäentien ja ulkoilureitin risteyksestä ja että varrelle on sijoitettu numeroidut tukipisteet(2). Varhaisessa vaiheessa, noin 0,4 kilometrin kohdilla, tulee vastaan Vihkimysvuoren laavu Kännölän reitistöllä—tulentekoon tarvittavat puut kannattaa ottaa mukaan(2). Myöhemmin reitillä on Raviradan laavu harjoitusradan päässä; kaupungin mukaan laavu on yksityisomistuksessa mutta vapaasti käytettävissä ja sinne pääsee Kännönvuoren–Vihkimysvuoren ulkoilureittejä pitkin(2). Eteläisemmällä osuudella polku kulkee lähellä Huittisten ratsastuskeskus / iso maneesi, Huittisten ratsastuskeskus / pieni maneesi, Rekikoski DiscGolfPark, Huittisten ratsastuskeskuksen beachvolleykenttä, Huittisten ratsastuskeskuksen pieni kenttä ja Huittisten ratsastuskeskuksen iso kenttä Kivirannantien varrella—hyviä maamerkkejä, jos yhdistät kävelyn ratsastukseen, frisbeegolfiin tai kenttäpeleihin. Samoilla kukkuloilla kulkee pidempiä vaihtoehtoja: Kännönvuoren-Vihkimysvuoren-Pyölönvuoren kuntopolut on kesällä valaistu juoksu- ja kävelyverkosto 1,4–6,5 kilometrin lenkeillä, ja Kännönvuoren-Vihkimysvuoren-Pyölönvuoren ladut muuttaa urat talvisin laduiksi erillisillä perinteisen ja vapaan hiihtourilla(2). Huittisten kaupunki kuvaa valaistuja osuuksia, ulkokuntosalia ja kuntoportaita pääparkkien lähellä sekä reittikarttoja infotauluissa Kännönvuoren parkkipaikalla, Ilomäentien risteyksessä ja raviradan kulmassa(2).

Hilskan ramppi on hyvin lyhyt kävelyrengas—vain joitakuten kymmeniä metrejä meidän kartalla—joka yhdistää Reposaaren maantien varrella olevan Meri-Porin tuulipuiston opastuskeskuksen liepeet ja Hilskansaaren luontotornin, Porin kaupungin ylläpitämän luontotornin, josta avautuu näkymä Kokemäenjoen suiston ulompiin osiin kohti Selkämerta. Porin kaupunki huolehtii retkeilyreiteistä, taukopaikoista, luontotorneista ja -lavoista yhteensä noin 150 kilometrin matkalla Meri-Porissa, Ahlaisissa, Noormarkussa ja Joutsijärvellä ja julkaisee suunnittelutietoa samalla kun se valmistelee korjausohjelmia rakennelmilleen(1). Visit Pori kokoaa laajemman joukon luontotorneja ja -lavoita, joihin on vapaa pääsy ympäri vuoden ja joilla pääsee seuraamaan ranta- ja ruovikkolintuja mukavasti(2). Reitti sijaitsee Porissa Satakunnassa. Hilskansaaren luontotorni toimii parhaiten tarkkailupisteenä: ota kiikarit mukaan, seuraa muuton huippuja ja näe lyhyt polkuosuus kevyenä lisänä ennen pidempää Meri-Pori-päivää. Kokemäenjoen suisto on ympäristö.fi:n Natura-kuvauksen mukaan maamme edustavin suistokokonaisuus ja erittäin merkittävä lintujen pesimä-, sulkasato- ja levähdysalue(4). Outdoors Satakunta kuvaa pidempää Kokemäenjoki–Selkämeri-päivää, joka nousee Reposaaren maantien risteyksessä ramppia pitkin, ylittää merenlahden sillan ja nostaa esiin Meri-Porin tuulipuiston opastuskeskuksen taukopaikkana, jonka yhteydessä on lintutorni aivan reitin varrella—sama rakennettu reuna, jota Hilskan ramppi palvelee kävellen tai pyörällä saapujille(3). Ajantasaiset sulut, talviolosuhteet ja kunnossapidon rajoitukset kannattaa tarkistaa aina Porin kaupungin ylläpitämien ulkoilurakenteiden ohjeista(1).

Levonlammen polku on hyvin lyhyt kävelyrengas—noin 100 metriä meidän kartalla—Levonlammen liepeillä ja Levon luontotornin juurella Karhuluodontien varrella Yyterin niemellä. Porin kaupunki julkaisee kielivaihtoehtoisen Yyterin retkeilykartan, jossa Levon luontotorni on merkitty alueen muiden luontolavojen ja -tornejen joukkoon laajemman merkityn reitistön keskellä(1). Visit Pori kuvaa, kuinka Yyteri on muutakin kuin hiekkaranta, ja että alueella on yli 30 kilometriä erilaisia reittejä dyyneistä kuusikoihin, suonylityksiin ja torneihin, ja ohjaa tarkempaan karttaan(2). Torni sijaitsee Porissa Satakunnassa Karhuluodontiellä kohti Herrainpäiviä: Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kertoo lyhyestä kävelystä tieltä paikkaan, jota se nimeää Levon lintutorniksi, joten kohde sopii hyvin autopäivään samaa tietä pitkin(3). Suomen Luonto kuvaa vuonna 2014 käynnistynyttä pitkos- ja polkuverkostoa useine nimetyine reiteineen, lukuisine torneine sekä ohjauksesta, joka säästää herkkiä dyyniluontoja ja pesimälintuja(4). Talvella sama piste kohtaa Pihlava-Yyteri Ladun, jossa hiihtäjät kulkevat Levon luontotornin ohi; näe tämä silmukka lintutorina ja näköalataukona ja yhdistä se pidempiin Yyteri-retkiin samojen karttojen avulla(1)(2). Ajantasaiset sulut, kausi- ja kunnossapitotiedot ja karttapäivitykset kannattaa tarkistaa Porin kaupungin Yyterin retkeilykarttamateriaaleista(1) ja Visit Porin luontosivuilta tornien osalta(2).

Joutsijärven retkeilyreitti on noin 34,9 kilometrin pituinen rengasreitti Joutsijärven ympäri Ulvilassa, Satakunnassa. Ajantasaisimmat tiedot reitin luonteesta, kolmesta lähtöpisteestä, vesistön ylityksistä ja linnustosta löytyvät Outdoors Satakunnan Joutsijärvi-sivulta(1). Ulvilan kaupunki kuvaa Joutsijärven kumpumoreenimaisemaa ja sitä, miten Kustaan savupirtti liittyy laajempaan luonnonsuojelutyöhön alueella(2). Etelä- ja länsiosat ovat helppokulkuisempia, hiekkateitä ja siltoja sekä lossivaihtoehtoja kapeikoissa; pohjois- ja itäosat ovat kivisempiä ja erämaisempia, ja kosteilla kohdilla kulkea pitkospuita ja juuria(1)(3)(4). Reitti on merkitty punaisilla maalimerkeillä puissa. Moottorivenekielto Joutsijärvellä ja viereisellä Tuurujärvellä pitää melun vähissä, ja rannalla näkee runsaasti lintuja (esimerkiksi kalasääsken, hiiri- ja kanahaukan sekä nuolihaukan mainitaan)(1). Itäisiltä metsäosuuksilta Rekitaipaleenjärven laavu ja Hiivaniemen laavu Ulvila tarjoavat varhaisia taukoja. Kulhansuon jälkeen Kulhan laavu on lähellä rantaa. Kronkiston nuotiopaikka pohjoisrannalla sopii taukoon ennen Kakkurin laavua, joka on noin puolivälissä. Pohjoisen sivulenkillä ovat Autiotupa "Korsu" ja Kustaan savupirtti—sama kulttuurikohde, jonka kautta kulkee myös Joutsijärvi-Noormarkku retkeilyreitti—sekä Sisälmystenlahden autiotupa ja Tuurunkankaan autiotupa. Eteläisellä paluusivulla Pitkäniemen laavu - Joutsijärvi, Fäärkkiluodon taukopaikka ja Mallileirialue ovat lähellä reitin loppua, missä Metsäopiston latu, Metsäopiston kuntorata ja Tammen tilan luontopolku tarjoavat lyhyitä jatkolenkkejä. Retkipaikka kuvaa tarkasti tupia, laavuja, saarten ylityksiä ja pohjoisrannan kivisyyttä käytännön näkökulmasta(3). Askeleita Suomessa jakaa koko kierroksen osuuksittain Tammen leirikeskukselta ja kertoo, miten päivälenkkiin kuluu aikaa ja miten Hiivaniemen laavu Ulvilaan tai Kulhan laavuun voi tehdä koukkauksen(4).

Reittiosuuksien valintaan, palveluihin ja ylläpidon palautteeseen kannattaa aloittaa Porin kaupungin Porin Karhureitti -karttapalvelusta(1). Sama valtakunnallinen verkko on Luontoon.fi:ssä Porin Karhureitti -nimellä tälle Ahlaisten osuudelle(2). Ahlaisten retkeilyreitti on noin 29,3 kilometrin janareitti metsän ja jokilaaksojen halki Pohjois-Porissa, Satakunnassa. Se on yhtenäinen osa Porin Karhureittiä, jota kaupunki on kartoittanut noin 150 kilometrin pituudelle Ahlaisista Noormarkun kautta Joutsijärvelle; sähköisestä kartasta näkee taukopaikat, pysäköinnit ja muut palvelut(1). Reitti ei ole silmukka: useimmat kävelevät lyhyen osan edestakaisin tai yhdistävät tieyhteyksiä päätepisteiden välillä sen sijaan, että kulkisivat koko matkan yhdellä käynnillä. Eteläisemmästä osasta Kirkkoniitun kota on muutaman kilometrin päässä alusta—noin 4,4 kilometriä tämän kartoidun segmentin lähtöpisteestä—saaristotien suunnasta metsäpolulle, ja taukopaikkana on kota ja nuotiopaikka. Pohjoisempana Hööpäkin laavu on kallioisella maastolla, jossa lyhyellä lenkillä on köysiä jyrkempiin kalliohyppelyihin; Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kertoo, että keskikesällä pitkä heinä voi heikentää merkityn polun näkyvyyttä(3). Reitin keskiosassa Kitukosken laavut sijaitsevat Kitukosken taukoalueen lähellä Pohjajoen varrella: alue on kuvattu isoksi leiripaikaksi kotineen, useine laavuineen, grilleineen ja käymälöineen, ja Kitukoskentielle pääsee autolla lähelle(4). Pohjoisempana Pahamäen laavu tarjoaa tien varrella kodan ja nuotiopaikan helpolla pääsyllä Pahamäentieltä. Segmentin pohjoisosassa Onnenkosken laavu on Onnenkosken kuohuissa, missä reitti kohtaa Onnenkosken luontopolun ja Poikeljärven reitin—kätevästi, jos haluat lyhyen luontopolun tai pidemmän järven kiertämisen Poikeljärvelle ja sen laavu- ja ulkokuntosali-pysähdyksiin. Pori on Satakunnan rannikkokaupunki; Ahlainen on sen pohjoisin kaupunginosa, ja Ahlaistenjoen suisto kuuluu Natura-alueeseen ja Selkämeren kansallispuiston saaristo- ja rantaosaan. Kylän kulttuurimaisema, jokiuomat ja merellinen vaikutus tekevät Karhureitin osuuksista monipuolisia myös yhden päivän retkellä.

Ilmaisten luontoretkien aikataulun ja järjestäjäyhdistysten osalta kannattaa aloittaa Porin kaupungin Luontoretket-sivuilta(1). Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen Toukari-kuvaus kertoo, miten ajetaan luontolavan parkille ja mitä pelto- ja jokivarsikohde tarjoaa muuttolinnuille sekä yölaulajille(2). Polku Pori huomauttaa, että laajemmassa Toukarin metsässä voi edelleen kiertää kohtuullisen lenkin hakkuista huolimatta, ja polut jatkuvat suuntaan Hyvelä ja Ruosniemi, jos haluaa koota pidemmän lenkin(3). Toukarin polku on noin 0,4 kilometriä meidän kartalla renkaana Porissa, Kokemäenjoen pohjoisrannalla Toukarissa, Satakunnassa. Se on hyvin lyhyt lähiluontolenkki, jonka varrella on Toukarin luontolava ja joka kulkee TVA Pori ry:n nurmikentän lähistöllä kohti Jokisatamantietä. Sopii nopeaksi ulkoilutuoksi tai linturetken alkupalaksi. Toukarin luontolavan luona avautuu pelto- ja jokivarren maisema, jonka Porin Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa muuttolintujen levähdyspaikkana ja erityisesti alkukesän yölaulajien alueena(2). Laajemmasta Toukarin metsäalueesta löytyy retkikuvauksissa esimerkiksi kallioisia rengaslenkkejä ilman yhtä virallista merkintää—ne koskevat isompaa metsäverkostoa, eivät tätä alle kilometrin lenkkiä(4). Pyöräilijät löytävät läheltä erillisen merkatun reitin, Kalafornian reitin, meidän kartalta. Ajankohtaiset retki- ja ulkoilutiedot kannattaa tarkistaa Porin kaupungin sivuilta(1).

Reitti kulkee Ulvilassa, Satakunnassa, lyhyenä metsäisenä kierroksena entisellä Kokemäenjoen suistoalueella, jossa maankohoaminen on muuttanut luhtavaiheen metsäiseksi päkiksi. Ulvilan kaupunki esittelee tämän luontopolun lyhyesti Matka Ulvila -sivuston luonto ja reitit -osiolla ja linkittää tarkempaan vierailijatekstiin(1). Käytännön vierailutiedot — pysäköinti Kulmalantiella, riippusilta, polttopuut ja sateiden jälkeinen mutaisuus — löytyvät Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogin Saaren luontopolku -artikkelista(2), ja Daphnion täydentää kuvaa talvikävelystä sekä geokätköistä(3). Saaren luontopolku on noin 1,8 kilometriä ja sopii hyvin perheille tai kevyeksi iltalenkiksi. Polulle suunnataan Kulmalantien varrelta, hieman Ulvilan kirkolta pohjoiseen, ja alussa ylitetään vesi huojuvaa riippusiltaa pitkin; lähtöpäässä on nuotiopaikka, mutta omat polttopuut täytyy tuoda mukana(2)(3). Kulku on helppoa metsäpolkua ja kosteissa kohdissa pitkospuita; vierailijakuvauksissa todetaan, että osa pitkossuista on jo huonokuntoisia ja sateiden jälkeen polulla voi olla mutaisia pätkiä(2). Muutama opaste ja luontotaulu löytyy reitin varrelta, mutta merkintäverkosto on kevyt verrattuna suuriin retkeilyreitteihin, joten polkujen risteyksissä voi olla hyödyllistä vilkaista esimerkiksi ulkoilukarttaa(2). Geokätköilijöille reitin varrelta löytyy useita kätköjä; yksi bloggaaja mainitsee kahdeksan kätköä retken ohessa(3). Kokemäenjoki kulkee lähellä, vaikka jokimaisemat jäävätkin usein puiden taakse(3). Meidän reittiviivan loppupuolella kulku sivuaa Ulvilan mynsterin tekonurmikenttää. Hieman pidempään naapurikävelyyn sopii lähellä oleva Harmaalinnan reitti (noin 2,7 km), joka kiertää Harmaalinnan ulkojää- ja liikuntapisteiden liepeitä. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt napakkaa, pelkästään tälle luontopolulle tehtyä esittelyvideota; reitti on lyhyt ja näkyy enemmän valokuvissa ja blogeissa.

Luontoon.fi-sivun Iso-Enskeri luontopolku -sivulta löydät kartat, merkinnät ja kansallispuiston perussäännöt tälle polulle(1). Metsähallitus hoitaa Selkämeren kansallispuistoa, ja Visit Pori tiivistää, miksi metsäinen Iso-Enskerin retkeilysaari puhuttelee: naavaiset kuuset, polunvarsilla kohoavat muurahaispesät, opastaulut saaren historiasta ja koillisrannan pirunpelto eli muinaisranta sekä eloisa merilintuisto vesillä(2). Kipparilehden satamatieto sanoo eteläisen luontopolun pituudeksi noin 1,5 kilometriä, mainitsee kaksi pirunpeltoa merkityllä retkeilyreitillä ja muistuttaa, että saaren pohjoispää on luonnonsuojelualuetta—hyödyllistä luettavaa, jos saavut omalla veneellä(3). Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä. Vierailija-sivuilla esiintyy joskus 1,4 kilometrin pyöristys tai pidempi noin 3 kilometrin vaihtoehto samalla saarella samoilla opastauluilla; ne kuvaavat vaihtoehtoisia lenkkejä, eivät ristiriitaa mittauksessa. Kartallamme reitti ei ole suljettu ympyrä: se samplaa etelän metsää ja johtaa palveluryppääseen Iso-Enskeri keittokatoksen ja Iso-Enskeri tulentekoplaikan luona; Iso-Enskeri laituri palvelee pienveneitä, Iso-Enskeri kaivolla on käsipumppu, ja kuivakäymälät ovat kävelymatkan päässä—tyypillisesti noin kilometrin päässä rantautumisesta. Aikaa ja veneyhteyttä vastaan voit jatkaa Iso-Enskerin pohjoispoluille erilliseen pohjoislenkkiin. Odota kapeaa polkua, juuria ja neulaspolkua, vähäistä kävijämäärää hyvällä säällä sekä puolivarjoa. Merituuli viilentää ilmaa mannerta enemmän, joten tuulitakki kannattaa pakata mukaan.

Säkylä sijaitsee Satakunnassa. Reitti on noin 3,6 kilometriä Köyliön ja Kankaanpään kyläalueella Metsäjärven ja Kaarnikka-virkistyskohteen liepeillä. Pyhäjärviseudun reiteistä ja karttapalvelussa olevasta ulkoilureittiesitteestä löytyy kootusti tietoa Säkylän kunnan ulkoilusivuilta(1). Polku kulkee samassa järvi- ja metsävyöhykkeessä kuin retkeilijöiden kuvaama Metsäjärven luontolenkki: helppoa maastoa, osin metsäautoteitä, järven vieressä kapeampaa polkua ja paikoin pitkospuita(2). Parkkipaikan läheltä lähtee lyhyt perheille suunnattu Hympykorennon polku, jonka lähtöpisteessä on lapsille tarkoitettuja tehtävävihkosia(3). Järven rannalla on laavu ja varauskota; laajemmassa Kaarnikka–Metsäjärvi-kokonaisuudessa mainitaan myös vuokramökki- ja saunavaihtoehtoja(2)(3). Out in the Nature huomauttaa, että järven luoteispuoli on lintujen käyttöön varattu, joten monet kiertävät vain etelä- ja itärantoja tai palaavat samaa reittiä taukopaikoille(3). Saman linjaston varrella kulkevat Kertun metsäpolku (juoksu) ja Kertun metsäpolun latu (hiihto)—niiden sivuilta talvikunnossapito ja juoksuratatiedot. Kaarnikan polku on kesäkauden kävelylinja Metsäjärvi–Kaarnikka -ranta- ja metsätieosuudella. Retkeilyä Satakunnassa -blogista saimme vauhtia ja pysäköintivinkkejä Metsäjärven kierrokseen; mittana mainitaan noin 3,6 kilometrin rengasvaihtoehto ja keväällä mutaisia kohtia(2). Out in the Nature täydentää kuvaa järven lähellä olleesta puolukkatutkimusasemasta ja paikan suosiosta paikallisten retkeilijöiden keskuudessa(3).

Päiväranta–Lemmenpuhti on noin 2,8 kilometriä pitkä kävelyosuus Rauman saariston suurimmalla saarella, Nurmeksella, Selkämeren saaristossa. Reitti kulkee Päivärannan ranta-alueelta kohti Lemmenpuhtea lahden perukassa helpossa metsä- ja rantamaastossa, samaan Nurmeksen merkittyyn reitistöön kuin saaren muut patikat. GPX-tiedostot, reittiesikatselut ja koko Rauman saariston retkeilyluettelo löytyvät Outdooractive-palvelusta; lähtökohta on Rauman kaupungin ulkoilureittisivu(1). Visit Rauma kertoo saaristossa olevan noin 30 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä ja mainitsee varaustuvat Reksaaressa ja Nurmeksessa pidempiä retkiä varten(2). Lähtö on Päivärannasta ja Päiväranta - veneenlaskupaikalta; noin 0,7 kilometrin kohdalla kuljet Pinokarin kautta ja saavutat Lemmenpuhteen tämän osuuden päätepisteessä. Samaan verkkoon kuuluvat Päiväranta-Nurmeksennokka samalta lähdöltä, Pinokarilta haarautuva Pihlus-Vesiluoma kohti Vesiluoman varaustupaa sekä Lemmenpuhtelta jatkuva Lemmenpuhti-Nurmeksennokka kohti Nurmeksennokkaa. Nurmeksen yhdysreitin kuvaus Outdooractivessa kertoo yhteydestä Päivärannasta ja Pihluksesta sekä jatkoyhteyksistä Nurmeksennokkaan ja Vesiluomaan(3). Lemmenpuhtea kiertävässä retkikirjoituksessa kuvataan rantaviivan lehtomaisia lepikoita, synkempiä kuusikoita, vanhoja mäntyjä ja hiekkarantaa; rannikolla lahdesta käytetään joskus sanaa ”puhti”(4). Nurmeksennokalla samassa tekstissä mainitaan tulipaikka, pieni laavun tyyppinen suoja ja telttapaikkoja kallioisella niemenkärjellä, kun jatkat Lemmenpuhti-Nurmeksennokka -osuudelle. Rauma sijaitsee Satakunnassa. Nurmes sopii päiväretkeen veneellä tai vesikuljetuksella.

Harolanlehto luontopolku on lyhyt, noin 0,9 kilometrin kävely vehreässä Harolan lehtometsässä Pyhäjärven luoteisrannalla Kauttuan lähellä Eurassa Satakunnassa. Euran kunta kuvaa Harolaa yhdeksi maakunnan hienoimmista lehdoista: alueella kasvaa pähkinäpensaita ja vuokkoja, on metsälaitumia ja Suomen suurin röykkiökalmisto—yli seitsemänsataa esi- ja varhaisroomalaisaikaan ajoittuvaa kiviröykkiötä, joiden alkuperäinen tarkoitus on yhä osin arvoituksellinen(2). Metsähallitus esittelee Harolan retkeilykohteena Luontoon.fi-sivustolla: polun varrella on kohdeopastusta luonnosta ja muinaisjäännöksistä(1). Lähtö on luontevinta Harolanlehto pysäköintialueelta Pähkinistöntien varrelta; tila on tilava ja opastetaulu käynnistää kierroksen. Polku sukeltaa laidunnettuun pähkinälehtoon, jossa varjo on tiheä pensaikon alla ja seassa kohoaa myös korkeampaa mäntyä. Reitin varrella tolppaopasteet täydentävät tarinaa röykkiöistä, Kauttuan ruukin entisen Harolan torpan raunioista—perustuksista, kaivosta, marjapensaista ja omenapuusta—sekä esimerkiksi liito-oravasta(1)(3)(4). Luontopolkumies kertoo punaisista reittimerkinnöistä, jotka voivat olla harvassa, joten merkkejä kannattaa seurata tarkasti; laidunaitojen ylitykset ja kesällä matalan vesakon peittämät kohdat vaativat välillä tarkkuutta ennen kuin Pyhäjärven ranta vilahhtaa puiden lomasta(3). Retkipaikka korostaa sammaleisten röykkiöiden ja pähkinäpensaslehdon tunnelmaa sekä mahdollisuuksia tarkkailla pikkueläimiä ja lintuja latvustoissa(4). Varsinaista nuotiopaikkaa kierroksella ei ole(3)(4). Ajantasaisimmat käyttöohjeet, laidunnus ja muut järjestelyt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Harola-sivulta(1). Euran kunnan luontokohdesivu viittaa samaan aineistoon tarkempaa retkeilytietoa varten(2). Luontopolkumies ja Retkipaikka täydentävät kuvaa käytännön merkinnöistä, aidanylityksistä ja maisemista(3)(4).

Reittiosuuksien, pysäköinnin ja palveluiden valintaan kannattaa lähteä liikkeelle Porin kaupungin Porin Karhureitti -sähköisestä kartasta(1). Sama alueen verkosto on Luontoon.fi:ssä Porin Karhureitti -kuvauksessa, joka kattaa Ahlaisten–Onnenkoski -linjan(2). Visit Porin retkeilykartat-sivulta löytyy ladattavia aluekarttoja(3). Poikeljärven reitti on noin 14,3 kilometrin janareitti Pohjois-Porissa ja Noormarkussa, Satakunnassa. Se on yksi Porin Karhureitin läpimeno-osuus; kaupunki ylläpitää noin 150 kilometrin retkeilykäytävää Ahlaisista metsän ja järvimaisemien kautta kohti Noormarkkua ja Joutsijärveä, ja kartalta näkee taukopaikat ja lähtöpisteet(1). Reitti ei ole silmukka: useimmat kulkevat osan edestakaisin tai yhdistävät tieyhteyksiä. Onnenkosken päässä reitti jakaa lähtöalueen Onnenkosken luontopolun ja Ahlaisten retkeilyreitin kanssa. Onnenkosken laavu on koskikohdan taukopaikka ennen jatkoa kohti Poikeljärveä. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa Poikeljärven ympäristön kallioista, paikoin hakkuualuetta ja järven rannalla laavua nuotiopaikkoineen ja käymälöineen—tyypillistä Karhureitin palvelurakennetta(4). Noin neljän kilometrin kohdalla kartoitulla linjalla on Poikeljärven laavu järven rannalla, päätauko pidemmälle päivälle. Noormarkun suuntaan reitti kulkee Vanha Vaasantien varrella Kankaan koulun liikunta-alueiden ohi ja päättyy Noormarkun urheilukentän lähistölle: uimaranta, talviuintipaikka, ulkokuntosalilaitteet ja kenttä ovat Finpyyntien varrella samassa korttelissa—kätevästi uinnin tai lyhyen jumppatuokion jälkeen. Torajärven reitti jatkuu tästä kaupunginosasta kohti Torajärven laavua ja muita järvenrantataukoja omalla kartoituksellaan. Pori yhdistää rannikon ja sisämaan metsän; tämä osuus yhdistää Onnenkosken jokivytövyyden Poikeljärveen ja Noormarkun liikunta-alueeseen. Noormarkku–Finpyyn kyläyhdistys julkaisee kartoituksia paikallisista kävelylinkeistä, mukaan lukien Noormarkku–Poikeljärvi(5). Karhureitin taukopaikkojen ajantasainen ylläpito ja painotukset löytyvät kaupungin retkeilyreittien ylläpitosivuilta(6). Satakunta tunnetaan monipuolisista ulkoilureiteistään; tämä reitti on käytännön pohjois–etelä-yhteys tässä verkostossa.

Visit Pori esittelee Yyterin ja Preiviikinlahden luontotorneja ja -lavoita: alueella on yli viisitoista näköalapaikkaa, pitkospuita linturannan liepeillä ja vilkasta muuttoa Selkämeren reitillä(1). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa nimenomaan Leveäkarin tornin näkymiä Riitsaranlahden pohjukkaan, metsänreunan peto- ja pikkulintumuuttoon sekä kevät- ja syksysesongin kahlaajiin ja vesilintuihin, jotka tekevät lahdesta yhden Etelä-Suomen tunnetuimmista bongauspaikoista(2). Ymparisto.fi luonnehtii Preiviikinlahden Natura SPA -aluetta valtakunnallisesti merkittäväksi pesimä- ja muuttoalueeksi sekä mainitsee osan alueesta kuuluvaksi Selkämeren kansallispuistoon(4). Reitti on noin 1 kilometrin mittainen Porissa, Satakunnassa. Lyhyt edestakainen osuus vie Leveäkarin lintutornille ruovikoiden ja rantaniittyjen äärelle. Tornista avautuu näkymä niitettyjen niittyjen yli Riitsaranlahtea kohti; vesilinnut ja kahlaajat kerääntyvät lahden mutaiseen pohjukkaan, ja muuttopäivinä liike voi olla tiivistä metsän reunaa pitkin(2). Sama polun alkupää liittyy Retkeilyreittiin, pidempään merkittyyn vaellusreittiin, joka jatkuu Huhtalan luontotornin kautta Langoura esteetön luontolavaan—hyvä jatkovaihtoehto, jos haluat yhdistää useamman näköalapisteen. Askeleita Suomessa kuvaa lyhyen tornispurin helpoksi mutta varoittaa, että Preiviiki–Yyteri-verkon joillakin pitkososuuksilla oli vuonna 2023 edelleen katkoja ja mutaista maastoa; pidemmät lenkit kannattaa valita kunnon mukaan(3). Pysy merkityillä poluilla ja pitkoksilla tornin lähellä. Porin Lintutieteellinen Yhdistys kieltää rantaniityllä kulkemisen huhti-heinäkuun pesimäaikana(2).

Vanhankosken luontopolku on noin 1,1 kilometrin pituinen luontokävely Huittisissa Satakunnassa Vanhankosken lehtojensuojelualueella Loimijoen kupeessa. Suunnittelun kannalta hyvä aloitus on Luontoon.fi:n reittisivu(1) ja MyHuittinen-artikkeli suojelualueesta(2); sama kohde nostetaan esiin myös kunnan retkeilykohteet ja laavut -sivulla(3). Polku kulkee vanhassa lehtometsässä, tulvanaruilla ja joenvarsikohtissa, joissa näkyy vanhaa uomaa; alueen reunalla kohisee koski, pöytiä ja penkkejä on joen äärellä, ja reitin varrelta löytyy pieni hiidenkirnu(2)(4). Saaren tilan pihapiirin suojassa on vuonna 2021 valmistunut kahdeksan hengen laavu nuotiopaikalla ja esteetön huussi; omat polttopuut ja wc-paperi mukaan, ja tulenteko vain metsäpalovarotustilanteen sallimiin(2). Jukka Saarisen Satuseikkailu etenee tauluittain parkkipaikan kulmasta koko kierroksen läpi, ja kehyskuvat maisemassa toimivat sadun kuvituksena(2). Kesällä Ihantolan lammastilan lampaat hoitavat osaa niitystä ja lehtolaikuista; laidun on aidattu ja portaat ohjaavat aidan läpi(2). Mommolankosken beachvolleykenttä on noin 0,2 kilometriä alkupisteestä Loimijoentie 140:n tuntumassa. Halutessasi voit yhdistää kävelyä lähellä kulkevaan Vanhakosken luontopolkuun pidemmäksi kierrokseksi. Retkipaikka kuvaa helppoa maastoa, rehevää vihreyttä, opastauluja kasveista ja lahopuusta sekä muutaman sadan metrin päässä olevaa pientä hiidenkirnuakin(4). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa nostaa esiin koskitabletit, lampaat ja uuden laavun, jotka tekevät retkestä kevyen perhereitin(5). Luontopolkumies muistuttaa keskikesän ja loppukesän nokkosista ja pitkien housujen tarpeesta(6). Huittinen on alle neljän kilometrin päässä keskustan vilinästä ja vain pari kilometriä kakkostieltä, joten kohde sopii lyhyeen luontopätkään(2).

Paratiisilehdon luontopolku on noin viiden kilometrin patikointi Kokemäenjoen varrella Harjavallalla, Satakunnassa, Pirilänkosken–Paratiisilehdon lehtomaisemassa ja jokitörmän metsissä. Esitteenomainen kuvaus kahdesta osuudesta, yhteystiedot ja uusin tieto löytyvät Harjavallan kaupungin Paratiisin luontopolku -materiaaleista(1). Outdoors Satakunta tiivistää taukopaikat, kaksi lähtöä ja linnustovinkkejä(2). Kulku on päiväretkeilyyn sopiva, mutta vaatii vakaata jalkaa: korkeuseroja, pitkiä puisia portaita padolla, pitkospuita ja paikoin kapeita, kaiteellisia törmänpätkiä(2)(3)(4). Kaupunki kertoo, että alkupätkä padolta voi sopia joillekin pyörätuolilla, mutta portaat ja koko lenkki sulkevat monelta liikuntaesteiseltä(1)(3). Luontopolulle ei ole tarkoitettu polkupyörää(3). Juoksijat ja kävelijät jakavat usein saman reitin(3). Kaksi sisäänkäyntiä rytmittää retken. Voimalaitoksen padolta Voimalaitoksentiellä polku laskeutuu rantaan ja seuraa rehevää lehtoa kohti Satalinnan aluetta; Paratiisilehto Satalinna pysäköintialueelta pääsee suoraan silmukkaosuudelle törmän yläpuolella. Noin 3,3 kilometrin kohdilla reitillä on Kolvaantörmän uimapaikka—portaat johtavat uimarantaa kohti, kun vesi on sopivalla korkeudella(3)(4). Linja jatkuu Pirkkalan uimapaikkaan lähelle reitin loppua osoitteessa Pohjoisrannantie 705. Paratiisin luontopolku kulkee osin samassa verkossa ja jakaa pysäköinnin; vertailuun löytyy lisää meidän Paratiisin luontopolku -sivulta. Opastaulut kertovat kasveista, linnuista ja kallioperästä; kaksi taukopaikkaa on kuivakäymälöineen(2). Varsinaista nuotiopaikkaa luontopolulla ei ylläpidetä(2)(3). Harjavallan nimikkolintu satakieli ja muu jokirannan linnusto houkuttelevat etenkin keväällä; blogeissa kehystetään myös valkovuokkokevät ja syksyn värit(3)(5). Marja Kares-Oksmanin Retkipaikka-artikkeli avaa portaat, Maksanojan ylityksen, vuoden 2022 linjauskorjauksen sortumakohdan kiertämiseksi sekä Satalinnan ja Lammaistenlahden kerrostumat(3). Askeleitasuomessa tarjoaa tiiviin kävelyajan kokemuksineen(4). Avecmarja.fi kuvaa, miksi lähiretkikohde nostaa suosiotaan(5). Harjavalta sijaitsee Satakunnassa. Satakunta tunnetaan helposti päiväretkeiltävistä jokivarsi- ja harjukohteista.

Säkylän kunta kokoaa Pyhäjärviseudun ulkoilureitit ja linkin Paikkatietoikkunan karttapalveluun ulkoilusivuillaan(1). Visit Säkylä nostaa Sarvonlahden lintutornin esiin erityisen hyvänä havaintopaikkana lintujen kevät- ja syysmuuttoaikana(2). Sarvonlahden lintutornipolku on noin 0,2 kilometrin kävelykierto Sarvonlahden lintutornin luona Säkylän Pyhäjärvellä. Säkylä sijaitsee Satakunnassa laajan Pyhäjärven rannalla; järvi ulottuu myös Varsinais-Suomeen. Porin Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa käytännön pääsyn: Säkylän Rantatieltä käännytään Pioneeritielle paikallisia opasteita seuraten, ja pysäköintipaikalta on tornille noin 150 metriä. Tornista avautuu Säkylän Pyhäjärvellä laajin ruovikko, paikallisilla listoilla on lähes sata lajia, ja keväinen härkälinntujen esiintyminen sekä syksyiset lepäilevät joutsenet ja hanhet nousevat usein esiin samalla sivulla(3). Outdoors Satakunta sijoittaa Sarvonlahden lintutornin Pyhäjärviseudun luontokartan lintukohteisiin kansainvälisesti arvokkaiden lintujärvien verkostossa(4). Suomen luonnonsuojeluliitto mainitsee lintutornin ja läheiset peltoaukeat yhdistelmänä, jota lintuharrastajat käyttävät järven reunoilla(5). Sarvonlahden lintutornilla itse reitin kierto on vain muutama sata metriä; polku yhdistää tornin lyhyeen rantavyöhykkeen kävelyyn kevyessä metsikössä. Liiku hiljaa ja ota kiikarit tai suurennuslinssi ruovikon ja selän lintuja varten. Kuivakäymälä löytyy lyhyen kävelyn varrelta, jotta pidempikin tarkkailu pysyy mukavana. Jos saavut pyörällä, Säkylän luontoreitti kulkee samaan järvenkulman verkkoon, joten pidempi ajolenkki ja nopea tornivierailu sopivat hyvin yhteen.

Lemmenpuhti–Nurmeksennokka on noin 1,8 kilometriä pitkä kävelyosuus Rauman saariston suurimmalla saarella, Nurmeksella, Selkämeren saaristossa. Se yhdistää Lemmenpuhteen ranta- ja nuotiopaikan kallioiseen Nurmeksennokkaan, jossa saaren laajempi merkitty reitistö kohtaa meren saaren pohjoispuolella. GPX-tiedostot, reittiesikatselut ja koko saariston retkeilyluettelo löytyvät Outdooractive-palvelusta; lähtökohta on Rauman kaupungin ulkoilureittisivu(1). Visit Rauma kertoo saaristossa olevan jopa noin 30 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä, joista osa kulkee Selkämeren kansallispuiston alueilla, ja kuvaa venetaksit ja muut vesiyhteydet saarille(2). Erillisellä saarisivulla on tiivis kuvaus Nurmeksen reiteistä ja Päivärannan vierailukohteesta(3). Lemmenpuhtelta kulku jatkuu helppoin metsäpoluin kohti Nurmeksennokkaa. Itsenäinen retkikirjoitus kuvaa rantaviivan lehtomaisia lepikoita ja kuusikoita, vanhoja mäntyjä ja hiekkarantaa Lemmenpuhteen lahdella ja huomauttaa, että rannikolla pienestä lahdesta käytetään joskus sanaa ”puhti”(4). Nurmeksennokalla on kuvauksen mukaan tulipaikka, pieni laavun tyyppinen suoja, telttapaikkoja kallioiden suojassa ja avaraa merimaisemaa(4). Samaan verkkoon kuuluvat pidemmät Päiväranta–Lemmenpuhti ja Päiväranta–Nurmeksennokka Päivärannan rannalta; tämä osuus on lyhyempi suora yhteys lahdesta toiseen, jos olet jo Lemmenpuhteella.

Reittimerkinnät, kesto, lietteen linnusto, pitkosten kunto, kansallispuisto-osuus ja suositellut lähtöpisteet löytyvät kattavasti Outdoors Satakunnan Lietteiden reitti -sivulta(1). Visit Pori kokoaa Yyterin retkeilytarjonnan ja ohjaa tutustumaan niemeen laajemmin(2). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kertoo vedenkorkeuden ja sesongin vaikutuksesta havainnointiin sekä sää ja varusteista lietteillä(4). Askeleitä Suomessa -blogissa kävellään käytännössä pitkospuuita, perheen askelta ja yhteyttä Munakarin suuntaan(3). Satakunta on Lounais-Suomen maakunta Selkämeren rannalla. Pori on rannikkokaupunki, ja Yyterinniemi sen länsiniemi. Reitin pituus on noin 4 kilometriä meidän kartalla yhteen suuntaan Munakarin tulentekopaikalta Langouran ja Huhtalan tornialueelle. Paluu samaa reittiä tekee retkestä noin 8 kilometrin janamatkan, ja alueellinen esite ajoittaa kokonaisuuden noin kolmesta viiteen tuntiin(1). Suomen Luonto kertoo, että Porin ympäristövirasto avasi laajan pitkos- ja lintutorniverkoston syksyllä 2014 ja että alueella kulkee nyt seitsemän nimettyä reittiä, jotka suojaavat dyyniluontoa ja lintuja(5). Osa retkestä osuu Selkämeren kansallispuistoon ja Preiviikinlahden Natura-alueeseen(1)(5). Munakarin tulentekopaikalta lähtien polku kulkee Isosanta 2:n kautta Hathurun luontolavalle ja Isosanta 1:lle; Mäntyniemen reitti haarautuu tässäkäläisessä lintutorniverkossa lyhyeen lenkkiin, joka jakaa useita samoja näköalapisteitä. Noin 2,25 kilometrin kohdalla Sannannokan luontotorni avaa näkymän ruovikkoisiin salmiin ja selälle. Yyterin lietteiden luontolava on hyvä tarkkailupaikka kahlaajille(1). Huhtalan luontotorni ja Langoura esteetön luontolava päättävät pohjoispään; sieltä voi jatkaa Retkeilyreittiä kohti Leveäkarin lintutornia tai kiertää hyvin lyhyen Esteetön Langouran reitin(1)(3). Pihlava-Yyteri Latu -latu kulkee talvella samassa Munakarin nuotiopaikkakulmassa. Maasto on pääosin tasaista merenrantametsää, soraa, hiekkadyynejä ja pitkiä pitkospuita; juuret, tornien portaat ja märät kelit voivat tehdä retkestä keskivaativan, vaikka suurin osa matkasta on helppokulkuista(1)(3). Muuttoaikaan touko-, elo- ja syyskuussa alue on linnustollisesti rikas; kesällä kannattaa varautua hyttysiin lietteillä(1)(4). YouTube-haut eivät tuottaneet selkeää, tätä reittiä esittelevää lyhyttä trail-esittelyvideota, joten kuvaesitykset löytyvät mieluummin alueen sivuilta ja blogeista.

Harjuluontopolku on noin 4,8 kilometrin merkitty retkeilypolku Jämin Hämeenkankaalla Jämijärvellä, Satakunnassa. Käytännön reittiohjeet ja yhteys muuhun Jämin reitistöön löytyvät Jämin matkailusivuston Harjuluontopolku-sivulta(1). Metsähallitus kokoaa Hämeenkankaan retkeily- ja ulkoilutiedot Luontoon.fi-palveluun(2). Kulku on helposta kohtalaisen helppoon päiväretkeen soveltuvaa mäntykangasta ja harjumäntymetsää: valoisaa maastoa, ja korkeuseroja kertyy runsaat 40 metriä lyhyin nousuin(3)(5). Lähteet kuvaavat yleensä Soininharjun ympäri käveltävää myötäpäivää suositeltavaksi käpymerkkitolppien ja puukylttien mukaan, ja risteäviä polkuja on paljon(3)(5). Reitin varrella on infotauluja kasveista, sienistä ja harjun historiasta(3)(4). Jämin urheilualueelta noustessa harjujaksoon kuuluvat luontevasti muun muassa Seimilaavu, Soininharjun laavu, Caravankota, Soininharjun näkötorni ja lähellä kulkeva Jämin seikkailupuisto. Pikkuvati P-paikka tarjoaa pysäköintiä harjun rinnesolassa. Niiniharjun osuudella tulevat Lehtolaavu ja Niiniharju P-Alue, sitten Jämin laskettelurinne, Niiniharju Niinikota, Niiniharju laavu ja Niiniharju laavun tulipaikka; kuivakäymälä on Niiniharjun esteetön käymälä -kohteen luona. Jämi-Jukolan laavu tulee ennen paluuta palveluiden suuntaan. Perhepuiston uimapaikka ja Jämijärven Perhepuiston beachvolleykentät (2) sijaitsevat reitin loppupäässä. Saman verkoston varrella voi jatkaa esimerkiksi Pirkanura Kesäretkeilyreitille, Koivistonkierrokselle, Niiniharjun esteettömälle reitille sekä talvisin muun muassa Jämin kilpalatuille ja Jämin valaisuun kuntoradalle. Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa kävelyä käpymerkeillä, myötäpäivä-vinkin ja näkötornivierailun(3). Outdoors Satakunta nostaa esiin Soininharjun harjun korkeimman kohdan, näkötornin sekä Jämi-Jukolan laavun ja Niinikodan(4). Askeleitasuomessa kertoo Jämikeskuksen pysäköinnistä ja yhdistämisestä Koivistonkierrokseen tai Niinikodalle Niiniharjun pysäköinnin kautta(5). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark nostaa Hämeenkankaan monipuolisen reitistön(6).

Teemuluodon polku on helppo, lyhyt luontopolku Meri-Porissa. Pori sijaitsee Satakunnassa; tälle osuudelle tyypillistä on noin puolen kilometrin kävely Katontekijäntien parkkipaikalta Teemuluodon lintutornille, josta näkyy laaja Kokemäenjoen suisto. Ajantasaisimmat tiedot kaupungin ulkoilureiteistä löytyvät Porin kaupungin ulkoilureitteihin johtavalta sivulta(1). Askeleita Suomessa kuvaa reitin helpoksi koko perheelle: alku on leveää, esteetöntä polkua ennen kuin pinta vaihtuu pitkospuiden kautta märkämaahan ja ruovikkoon(2). Tältä lyhyeltä osuudelta ei löydy nuotiopaikkaa(2). Pidemmän lenkin voi jatkaa Metsämaan polulle kohti Halssia; Askeleita Suomessa arvioi Teemuluodon ja Halssin välisen osuuden pituudeksi luokkaa kaksi kilometriä per suunta, pääosin pitkospuilla, ja syksyllä 2023 uusitut pitkospuut helpottivat kulkua(2). Antti J. Lindin lokakuun 2021 havaintopäivä tornilla toi esiin tuhansia kurkia sekä hanhi- ja päiväpetolintuja suiston yllä(3). Outdoors Satakunta kertoo Kokemäenjokisuiston ja Selkämeren pyöräretkestä, että muuttoaikaan tornista voi seurata suistoaluetta ja ruskosuohaukka saalistaa tornin edustan ruovikossa(4). Lähistöllä kulkee Kyläsaaren ladut. Ota kiikarit ja tuulenpitävä kerros.

Metsämaanpolku on noin 0,8 kilometriä päästä päähän Meri-Porissa Satakunnan rannikolla. Se ei ole lenkki. Reitin päässä olet lähellä Teemuluodon lintutornia, josta näkyy Kokemäenjoen suistoon; lisätietoja tornista löytyy omalta Teemuluodon lintutorni -sivultamme. Samasta saranasta liittyy Halssin luontopolku yhteisellä lähtöpäällä ja Teemuluodon polku, joka jatkuu pitkospuille kohti tornia. Satakunta on tunnettu helppopohjaisista rannikkoretkeilymaisemista; Pori tarjoaa monenlaisia kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia, ja laajempaan ulkoiluverkostoon kannattaa tutustua Porin kaupungin ulkoilusivuilla(1). Retkeilyä Satakunnassa kuvaa Teemuluodon suunnan helpoksi: merkitty pysäköinti Katontekijäntiellä (Fleiviikintieltä käännyttäessä), aluksi leveä esteetön osuus ja sitten pitkospuut, ei nuotiopaikkaa, ja syksyllä 2023 uusitut pitkospuut, joiden jälkeen kulkeminen pysyy kevyenä koko matkan(2). Outdoors Satakunnan matkakertomus Kokemäenjoen suistosta kuvaa Teemuluodon ja Pihlavan Halssin luontopolut yhteenkytketyiksi pitkospuureiteiksi väriä vaihtavien puiden lomassa; lintutornilta avautuu näkymä suistoon, ja muuttoaikaan sekä ruovikoiden ruskosuohaukat tuovat eloa näkymiin(3).

Esteetön Langouran reitti on erittäin lyhyt lankonkiosuus Porin Yyterinniemellä: kartallamme reitti on noin 0,1 km pienenä silmukkana Langoura esteetön luontolavan kohdalla Selkämeren kansallispuiston ranta- ja lietealueiden vieressä. Visit Pori kuvaa Yyterin luontotorneja ja mainitsee Riitsara Langoura -tornin esteettömänä yhtenä yli viidentoista maksuttoman lintutornin ja näköalapaikan joukossa(1). Leveät lankongit, muut pysäköintivaihtoehdot Yyterillä ja Hippocampe-maastopyörätuolin lainaus Yyterin vierailukeskukselta on koottu erillisille esteettömyyssivuille(2). Huhtalanraitin parkkialueelta tasainen noin 100 metrin pituinen yhteys johtaa Langoura esteetön luontolavalle. Eräs esteettömyystietokanta kuvaa polun keskimääräiseksi leveydeksi noin 1,5 m, luiskan pituudeksi noin 45 m jaettuna jaksoihin leveydeltään noin 1,2 m, näköalatasanteen kooksi noin 5 × 6 m sekä esteettömän kuivakäymälän tasanteen tuntumassa; koirat kynttilällä, tulenteko, yöpyminen ja kasvien poimiminen ovat tässä pisteessä kiellettyjä(4). Näkymä avautuu Huhtalanlahdelle, ja linnusto on vaihtelevaa huhtikuusta syyskuuhun—kiikarit kannattaa ottaa mukaan(1)(4). Langoura esteetön luontolava on tien päästä mitattuna reitin varrella; Huhtalan luontotorni kohoaa muutaman sadan metrin päässä lahden suulla, ja jatko toria kohti kulkee kapeammilla pitkospuilla eikä vastaa esteettömän reitin vaatimuksia(3). Pidemmälle voi lähteä samasta parkkipaikasta esimerkiksi Retkeilyreitti tai Lietteiden reitti, jotka kulkevat Langoura esteetön luontolavan kautta ja yhdistävät muut lintutornit, laavut ja nuotiopaikat lietteillä—varaa aikaa, juomaa ja jalkineet pitkille pitkososuuksille(3). Satakunta on merellisen linturetkeilyn keskeistä aluetta Suomessa; tämän lyhyen esteettömän tauon voi yhdistää johonkin pidempään Yyterin kävelyyn.

Omenapuunmaan luontopolku on noin 5,2 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Rauman pohjoispuolen saaristossa, entisen saaren niemekkeellä, Satakunnassa. Rantaojat, lehdot, kangasmetsät ja rantaniittyjen vaihtelu tekevät kierroksesta helposti päiväretkeilyyn sopivan. Rauman kaupunki luettelee Omenapuumaan luontopolun ulkoilureittien luettelossa ja ohjaa Outdooractive-palveluun tarkemmista reittikuvauksista(1). Tuoreimmat tiedot pitkospuista, laidunnuksesta ja Rannikko-LIFE-hankkeen luonnonhoidosta löytyvät kaupungin uutisesta, jossa viheralueyksikkö ja Metsähallituksen asiantuntija kuvaavat tavoitteita ja käytännön töitä(2). Visit Rauma muistuttaa, että Palvelupiste Pyyrmanista voi vuokrata soutuveneen ja ylittää Omenapuumaansuntin kapean salmen Reksaareen—kätevää, jos haluat yhdistää niemen kävelyn saaren reitteihin tai palveluihin(3). Kartalla reitti on noin 5,2 km; osa kävijöistä puhuu hieman yli kuuden kilometrin kierroksesta, kun mukaan lasketaan sivupolut ja taukopaikat. Polku kulkee merenrantaniittyjen, sekametsän ja kalliorantojen välissä Omenapuumaansuntin ja Mustalahden suuntaan. Kaupungin tiedotteen mukaan pohjoisrannalle on asennettu pitkospuita, jotka helpottavat kulkua kelirikkoaikana, kun sulamis- ja sadevedet valuvat matalikoille; lehtikuusipuut on otettu alueelta vieraslajina ja palautettu takaisin rakenteena samaan maisemaan(2). Itä-Suomen karjaa eli kyyttöjä käytetään kahdella laidunlohkolla: yksi Omenapuumaansuntin lähistöllä, toinen Mustalahdella, ja laidun vuorottelee, jotta kasvillisuus ehtii levätä—pysy ulkopuolella sähköaitojen sisällä, ellet halua jakaa polkua eläinten kanssa(2). Noin 2,2 kilometrin kohdalla reitti kulkee lähimpänä Rohela tulipaikkaa ja Rohelan tuvan aluetta salmen Reksaaren puolella: lue lisää tuvasta ja nuotiopaikasta omilta Rohela- ja Rohela tulipaikka -sivuiltamme, jos suunnittelet taukoa tai varausyöpymistä. Outdoors Satakunnan Reksaaren luontopolku -kuvaus täydentää saaren reittimerkintöjä (valkoiset pääpolulla, keltaiset Uusalmen nuotiopaikan haarassa) ja kuvaa levähdyspaikkaa vanhan Rohelan kalastajatorpan luona laiturineen, uintimahdollisuudineen ja nuotiopaikkoineen—hyvä tieto, jos soutaa Omenapuumaasta Reksaareen(6). Niemellä itsessään Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kertomus kehuu penkkien ja luontorastien määrää sekä selkeitä keltaisia ja oransseja vinoneliömerkintöjä, mutta varoittaa juurakoista, myrskykaatoista ja tiheyvästä kasvillisuudesta; pitkät lahkeet ja tukevat kengät ovat paikallaan(5). Retkipaikka mainitsee myös varhaisen oikopolun, joka jättää väliin Pirunpellon ja parhaat niittyosuudet—jos aikaa on, pidempää reittiä kannattaa seurata(5). Maisema yhdistää Selkämeren saariston Natura-kohteita, vanhoja peltojärviä ja vanhoja peltoaukeita, infotauluja esimerkiksi pikkuapollon ravintokasveista ja matalia kallionäköaloja: korkeuseroja on vain noin kymmenkunta–parikymmentä metriä merenpinnasta(5). Satakunta tunnetaan monipuolisista rannikkoreiteistään; Rauma on hyvä tukikohta, josta pääsee niin kaupungin luontopoluille kuin saaristoveneilyyn; Visit Rauma kokoaa Reksaaren päiväretki-ideat samalle sivustolle(4).

Koivistonkierros on helppo, noin 4,6 kilometrin mittainen ympyräreitti Hämeenkankaan harju- ja suppamaastossa Niiniharjulla Jämin ulkoilualueen länsipuolella Jämijärvellä Satakunnassa. Jämin Koivistonkierros-sivulla on julkiset perusluvut—pituus, reittityyppi, 31 metriä nousua ja laskua sekä lähtöpisteen WGS84-koordinaatit—ja palveluntarjoajaksi mainitaan Metsähallitus(1). Outdoors Satakunnan kohdekuvaus täydentää kangasmaiseman kuvaa: jäkälä- ja männikköistä harjumetsää, Koivistonvadin supan noin 200 metrin leveyttä ja 25 metrin syvyyttä, Niiniharjun metsälehmuslehtoa, merkintöjä sekä muistutuksen Puolustusvoimien harjoitusalueesta ja mahdollisista käyttörajoituksista(2). Askeleita Suomessa kertoo lyhyesti, miten Harjuluontopolun ja tämän kierroksen voi yhdistää noin yhdeksän kilometrin lenkiksi(3). Jämin laskettelurinteen lähellä voit jättää auton Niiniharju P-Alueelle tai kulkea rinnetien varrelta kohti Niiniharju Niinikotaa—alkupisteen katoksessa on esteetön taukopaikka, mutta kapea metsäpolku ei sovellu rattaille tai polkupyörälle(2). Jämi-Jukolan laavu ja Lehtolaavu jäävät lyhyen kävelyn päähän, jos lähdet samalla alueella esimerkiksi Niiniharjun esteettömältä reitiltä tai Harjuluontopolulta. Suositeltuan vastapäivään kulkiessa noin kahden kilometrin kohdalla avautuu Koivistonvadin taukopaikat: Leirikoululaavu, Koivistonharjun laavu, Koivistonvati keittokatos, Koivistonharju kaivo juomavedelle ja Koivistonvadin P-alue autoilijoille, jotka tulevat metsäteitse. Oivallinen eväs- ja nuotiopaikka supan reunalla. Kuivakäymälöitä on taukopaikkojen yhteydessä ilman erillisiä nimellisiä “vesiväli”-kohteita kuvauksessa. Paluuosuus kulkee Niiniharjun pohjoispuolta helpommassa maastossa; Niiniharju laavu tarjoaa nuotion ennen loppukiertoa laskettelurinteen suuntaan. Outdoors Satakunta mainitsee kesäisille kävelijöille myös harjukiurun ja kehrääjän(2). Halutessasi jatkaa verkostossa, linkitys on luontevaa Harjuluontopolulle, Niiniharjun esteettömälle reitille, Pirkanura Kesäretkeilyreitille tai Jämin valaisuille laduille ja kuntoradoille—ota mukaan hyvä ulkoilukartta, sillä latu-urat ja muut väylät risteilevät samassa metsässä.

Yyterin ja Preiviikin rannoilla on Visit Porin mukaan yli viisitoista luontolavaa ja -tornia, joihin on vapaa pääsy ympäri vuoden(1). Preiviikinlahden Natura 2000 -kuvaus ymparisto.fi-sivulla kertoo, miksi matala lahti, rantaniityt ja ruovikkovyöhykkeet ovat keskeisiä pesimä- ja muuttolinnuille(4). Kaarluodon polku on noin 0,3 kilometriä meidän kartalla lyhyenä, helppokulkuisena pätkänä Porin Kaarluodossa Preiviikinlahden lintualueella Satakunnassa. Se palvelee lintuharrastajia ja päiväkävijöitä, jotka haluavat nopeasti parkkipaikalta Kaarluodon luontotorni 2:n ja Kaarluodon luontotornin näköalapaikoille. Rantaruovikoiden ja niitettyjen niittyjen hoito avoimina laidunnuksella ja niitolla tulee esiin myös retkikuvauksissa laajemmista kierroksista(2)(3). Retkiseikkailu kuvaa Kaarluodon pysäköinniltä tornille johtavan osuuden hyväkuntoiseksi ja vertaa muovisia pitkoksia naapuritorien puisiin pitkoksiin; kirjoittajat varoittavat, että laajemmassa Preiviiki–Yyteri–verkossa tornien väliset yhteydet voivat olla heikossa kunnossa ja harvoin merkittyjä—pidentäessäsi retkeä tästä lyhyestä osuudesta kannattaa lukea myös heidän havaintonsa(2). Askeleita Suomessa luonnehtii Kaarluodon pysäköinnin ja tornin väliä hyväkuntoiseksi ja mainitsee tornilta Yyterin suuntaan johtavan pitkospureitin olevan hajalla—tämä tieto koskee siis laajempaa yhteyttä, ei tähän kartalle kirjattua lyhyttä pääsyä(3). Kiikarit mukaan; kumisaappaat voivat olla tarpeen, kun vesi ajautuu matalikoille tuulesta ja vedenkorkeudesta riippuen(2). Satakunta sijaitsee Selkämeren rannikolla; Pori on linturetkeilijöille tuttu pysähdys. Jos kaipaat koko päivän reittiä samassa lahdessa, lähteet puhuvat noin 27 kilometrin kokonaiskierroksista useiden tornien kautta—se on eri askel kuin tämä noin kolmesataa metrin polku(2). Satakunta kuuluu Selkämeren rannikkoon ja Pori on alueen keskus; molemmat sopivat linturetkeilyn lähtökohdiksi tässä lahdessa.

Reitti sijaitsee Raumalla eteläisessä Satakunnassa. Unaja lintutornipolku on lyhyt, noin 0,7 kilometrin kävely Unajanlahden lintutornille Unajanlahdella, valtakunnallisesti arvokkaalla merenlahden flada-alueella, jossa ruoikot ja matalat vedet houkuttelevat lintuja. Virallinen reittikortti ja palvelukuvaus löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Rauman Seudun Lintuharrastajat kuvaa lajistoa, muuton merkitystä ja tarkat ajo-ohjeet Kapasaarentien pysäköintilevennykselle(2). Unajan kylän sivusto tiivistää tornin, nuotioringin ja sen, miten kohde sopii pidempään pyöräretkeen keskustasta(3). Lähtö on Kapasaarentien pysäköintilevennyksen läheltä, ja merkitty polku johtaa Unajanlahden lintutornille. Tornista avautuu näkymä ruovikkoon ja mataliin vesiin; ota kiikarit mukaan erityisesti muuttoaikoina ja ruoikossa pesiviin lajeihin, joita seudun lintuharrastajat korostavat(2). Tornin luona on nuotiorinki—tarkista voimassa olevat tulen käyttöohjeet Luontoon.fi-sivulta ennen nuotiota(1). Kävely on helppoa ja tasaisen tuntuista, tyypillisesti kostealla rannalla pitkospuita tai tiivistettyä polkupintaa(2)(3). Lähellä kulkee erillinen merkitty juoksulenkki Unajan kuntopolku-latu, noin 1,3 km:n lenkki Unajan liikunta-alueen ympäri; se kulkee Unajan Urheilijoiden laavun ohi, jos haluat yhdistää juoksun tai hölkän lintutornivierailuun. Se on eri reittityyppiä kuin tämä kävely-yhteys—katso erillinen sivumme Unajan kuntopolku-ladulle, jos suunnittelet molempia.

Pinkjärven retkeilyreitistä, Vuotavan palveluista ja ajantasaisista käyntiohjeista tässä Metsähallituksen ulkoilualueella kannattaa lähteä liikkeelle Luontoon.fi:n Pinkjärvi-sivulta(1). Outdoors Satakunta kuvaa laajempaa päiväretken rengasta, kulkuyhteyttä kantatieltä 8:n kautta ja sitä, että suoraan laavulle vievä osuus on merkitty sinisin merkein ja pääreitti punaisin(2). Luontopolkumies Retkipaikan tekstissä kertoo kävelyretkestään saman käytännön havainnon: sininen merkintä oikopolulle laavulle ja punainen pidemmälle ympyräreitille—hyvä tieto, kun pohtii kulkea tätä oikotietä vai pysyä isommalla kierroksella(3). Vuotava oikopolku on noin 1 kilometri meidän kartalla läpimeno Eurajoella, Satakunnassa, Pinkjärven metsäisellä rannalla. Se yhdistää Vuotavan palvelualueen ja Pinkjärven pysäköintialueen, josta pääsee jatkamaan Pinkjärvi retkeilyreitille koko noin 5,6 kilometrin kierrokselle Mustalahden laavun kautta. Vuotavan laavu on lähellä pohjoispäätä; sen luona on pieni hiekkaranta. Askeleitä Suomessa -blogissa todetaan, että autolla pääsee myös lähemmäs laavua pieneltä sivupysäköintialueelta, jolloin kävelyä jää vain metrejä—tieolosuhteet kannattaa tarkistaa ennen ajoa(4). Vuotava pysäköintialue palvelee samaa aluetta. Rantakaarteessa kuljetaan Saukonniemen huvilan ja Saukonpirtin laiturin ohi kohti Saukonpirttiä, varaustuvaksi luokiteltavaa kämppää pääreitillä—lisätiedot löytyvät Saukonpirtti-sivultamme. Maasto muistuttaa Outdoors Satakunnan ja Luontopolkumiehen kuvauksia: juuria, lyhyitä pitkospuuosuudetta ja kosteikkoja isommassa Pinkjärvi-kokonaisuudessa(2)(3). Oikopolku sopii, kun haluat nopean yhteyden eteläisen pysäköinnin ja Vuotavan laavu–uimarannan välille ilman koko järvenrantalenkkiä.

Huidankeidas tornireitti on noin 0,8 kilometrin helppo kävelyosuus Kankaanpäässä Satakunnassa Huidankeitaan keidas-suon reunalla osana laajempaa Haapakeitaan soidensuojelukokonaisuutta. Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark kuvoo Haapakeitaan geokohteena, jonka länsiosassa avovesialtaineita allikoita ja keidassuota on näkyvillä; sama sivu ohjaa Metsähallituksen yhteystietoille(1). Kankaanpään kaupungin matkailujuttu nostaa Huidankeitaan luontokohteen edelleen yhdeksi alueen vetonauloista(2). Haukantien varrella olevalle parkkipaikalle on selkeät opasteet Siikaistentieltä(3)(4). Polku kulkee lyhyen matkaa metsätietä ja polkua talousmetsän läpi, sitten koivikkoiseen reunaan, eikä johda suon päälle vaan suon laitaan tornille(3)(4). Tornialueella Huidankeitaan lintutorni ja Huidankeidas lintutorni ovat kartallamme kaksi näköalapistettä saman lyhyen lähestymisen varrella; yläilmoista avautuu kermien, kuljujen ja metsäsaarekkeiden mosaiikki, josta joutsenet, sorsat ja muut vesilinnut erottuvat tyynenä päivänä hyvin(3). Tornin juurella on leveä tasanne eväitä varten; tällä haaralla ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa(3)(4). Avosuolla liikkuminen on kielletty 1.4.–15.7. välisenä aikana pesimärauhan vuoksi, joten havainnointi tapahtuu tornista(3). Pasi Talvitien Retkipaikka-artikkeli avaa, miten kohosuo näyttäytyy tornista ja miksi kiikarit ja juoma kannattaa ottaa mukaan lyhyellekin käynnille(3). Askeleita Suomessa -blogin tiivis kohdekuvaus Siikaisten suunnan päiväretkien yhteydestä muistuttaa kesällä pitkästä heinikosta ja punkkitarkkuudesta(4). Pitkä Geopark-reitti Satakunta -pyöräilyrengas luettelee Huidankeitaan alueen kohokohteidensa joukossa, mikä sijoittaa tämän jalkapolun laajempaan Geopark-tarinaan(5).

Vaarinnevankeitaan suoluontopolku on helppo, taidelähtöinen kävely pienellä puustoisella keidassuolla Vaarinnevankeitaalla Jämin matkailualueen kupeessa Jämijärvellä Hämeenkankaan eteläreunalla. Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä tässä karttakuvassa; Jämijärven kunnan Jämi-sivut kuvaavat helppokerroista 2,8 kilometrin ympyräkulkua vain metrin nousulla ja antavat WGS84-lähtökoordinaatit parkkipaikan tuntumasta(1). Suomen ympäristökeskus luetteloi Vaarinnevankeitaan laajemman Hämeenkankaan Natura 2000 -kokonaisuuden osana suojeltuja keidassuo- ja dyyniluontotyyppejä(3). Auto kannattaa jättää Portintienhaarankulma P-paikka, Vaarinnevankeidas -pysäköinnille ja kulkea lyhyttä kangasmetsän hiekkatietä suon laitaan ennen pitkospuita. Perinteisten luontotaulujen sijaan reitille on sijoitettu Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden aistipainotteisia teoksia; Retkipaikkaan kirjoitettu käynti kuvaa muun muassa tupasvillaa, pyöreälehtikihokkia ja taukosaarta pitkosten keskellä(2). Taukopaikkapöydät ja penkit ovat suon reunalla ja puolivälissä; avotulta ei ole, joten nuotiolla lämmittelyn sijaan kannattaa pakata eväät mukaan(1)(2). Esteettömyydestä ei ole lupailtu kokemusta(2). Vaarinnevankeidas liittyy muinaisiin dyynimaisemiin ja Luoteis-Suomen geopuistotarinaan, mitä Jämi tiivistää nähtävyyssivuillaan lyhyesti(1). Blogikirjoituksessa todetaan, ettei talvikunnossapitoa ole suon pitkospuilla, joten lumikelillä kannattaa varmistaa tilanne paikallisista tiedotteista(2). Jämin kuntoladut kulkee samassa Kyrönkankaantien pysäköintikäytävässä, joten osa kävijöistä yhdistää lyhyen hiihdon ja tämän suoluontoloikan sopivana talvena. Jämijärvi on kotikunta ja Satakunta maakunta, jonne retki sijoittuu käytännön suunnittelussa.

Torajärven reitti on noin 13,6 kilometrin mittainen retkeilyosuus Porissa Noormarkun ja Finpyyn metsissä Torajärven ja Kuuskosken–Keittokatoksen suunnan välillä osana laajempaa Karhureitin verkostoa. Visit Pori esittelee koko seudun luonto- ja retkeilytarjontaa(1). Tieto siitä, mitkä taukopaikat ja reitit kuuluvat kaupungin aktiiviseen kunnossapitoon Karhureitillä, löytyy Porin kaupungin retkeilyreittien kunnossapitosivuilta(2). Reitti alkaa Noormarkun urheilu- ja lähiliikunta-alueen läheltä Finpyyntien varrella, lähellä Noormarkun urheilukenttää ja Finpyyn lähiliikuntapaikkaa, kulkee Ahlströmin tallin kentän ohi ja saapuu Torajärven laavulle järven rantaan. Askeleita Suomessa kuvaa lyhyttä osuutta Vanhan sahan tieltä Torajärven laavulle helppona ja leveänä soratienä, jota voi kulkea myös lastenrattailla kyseisellä pätkällä(3). Laavun jälkeen sama blogi, laajemmassa Torajärvi–Mustalahti–Kuuskoskenlahti -merkinnässä, mainitsee metsäpolkuja ja pitkospuita, reitin kulun voimakkaan virtaavan Noormarkunjoen vieressä, peura-aitauksia Torajärven lähellä sekä nuotiopaikkoja ja kuivakäymälöitä Torajärven ja Kuuskoskenlahden laavuilla—ja varoittaa, että sateiden jälkeen vesi voi nousta reitin osille(4). Meidän kartallamme Mustalahden nuotiopaikka sijoittuu jokivarteen; Kuuskosken laavu - Pori ja Keittokatos Pori ovat itäisessä päässä lähellä liittymää Joutsijärvi-Noormarkku-retkeilyreittiin. Poikeljärven reitti käyttää samaa noormarkkulaista lähtöaluetta, joten päivään voi yhdistää Poikeljärven laavun ja Onnenkosken laavun. Torpankorven latu leikkaa metsäverkostoa talvihiihtoon, kun lunta on. Näsin reitti 3 km kulkee muutaman sadan metrin päässä, jos kaipaa lyhyttä kaupunkiluontolenkkiä. Noormarkku–Finpyyn kyläyhdistys julkaisee alueen retkeilykarttoja(5). Maasto vaihtelee helposta sorasta urheilualueen ja järven luona kapeampaan metsäpolkuun ja maltillisiin korkeuseroihin; koko matkaan kannattaa varata puoli päivää taukoineen.

Tammen tilan luontopolku on noin 4,2 kilometrin lenkki Joutsijärven eteläpuolella Ulvilassa entisen Kullaan kunnan alueella. Satakunta on helposti lähestyttävä retkeilymaakunta, ja Ulvila sijaitsee sen länsiosassa. Outdoors Satakunta kuvaa tätä lyhyempää rengasta perheille sopivaksi vaihtoehdoksi paljon pidemmän järven kiertävän retkeilyreitin rinnalla; molemmat ovat käytössä ympäri vuoden(1). Matka Ulvila nostaa Joutsijärven retkeilyreitin esiin kaupungin ulkoilukohteissa ja ohjaa retkeilijöitä tarkempiin kuvauksiin suunnittelua varten(2). Kävely lähtee Tammen alueelta: pysäköi Tammen leirikeskuksen ja infopisteen lähelle Tammentien varteen ja kulje merkittyä polkua muutama sata metriä luontolenkin alkuun Joutsijoen tuntumaan(3). Lenkillä vaihtelevat sekametsä, pitkospuuosuudet pienillä soilla ja lyhyet järven ja lähipeltojen näkymät; eräässä risteyksessä voi liittyä laajempaan Joutsijärven retkeilyreittiverkostoon tai palata luontolenkille(3)(4). Noin 1,6 kilometrin kohdalla tulee Siltainsuon laavu taukopaikaksi suon reunaan; myöhemmin lenkillä on Mallileirialue leiri- ja ryhmätoiminnan tukikohtana. Sama alue on yhteinen Metsäopiston ladun ja Metsäopiston kuntoradan kanssa sekä pitkän Joutsijärven retkeilyreitin kanssa, joka kiertää koko järven(4). Retkipaikassa julkaistu maastokokemus kehuu selkeitä punaisia maalimerkkejä puissa, autolta löytyvää infomajaa koko alueen kartalla ja luontopolun rastipisteitä, joissa kerrotaan lyhyesti elinympäristöistä ja siirtolohkareista(3). Kirjoittaja suosittelee sateiden jälkeen vettä pitäviä jalkineita mutaisilla pätkillä(3). Askeleita Suomessa -blogissa koko järven kierrosta kuvataan laavuilla hyvin täydentyneet polttopuuvarastot ja pääosin hyvät merkinnät yhteisillä osuuksilla(4). Ajankohtaisimmat tiedot Tammen leirikeskuksen varauksista ja käytännöistä kannattaa tarkistaa Matka Ulvilan ulkoilusivuilta(2) ja alueen Joutsijärvi-kuvauksesta(1).

Ahvenus lintutornipolku on noin puolen kilometrin mittainen päästä päähän -kävely Kokemäellä Satakunnassa. Se lähtee Ahvenus pysäköintialueelta ja kulkee jokivarren suuntaisesti kohti Puurijärven pohjoisrannan pienempää lintutornia; järvi kuuluu Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistoon. Kansallispuiston ohjeet, merkityt polut ja ajankohtaiset kävijätiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston sivuilta(1). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa Kokemäen alueen lintupaikkoja tarkasti ja kertoo, että järven pohjoispäässä oleva pienempi torni on saavutettavissa Kauvatsanjoen varrelta Ahvenuksen sillan pielestä alkavaa polkua pitkin — hyvä vertailukohta pääreittiin, joka vie Kärjenkallion tornille Kauvatsantien varrelta(2). Kauvatsa.fi kohdentaa Ahvenuksen lintutornin osoitteeseen Kyttäläntie 1118 ja luonnehtii Puurijärveä matalaksi, reheväksi ja osin umpeen kasvaneeksi lintujärveksi, josta voi bongailla paikallisesti arvokkaita lajeja isoimmasta Kärjenkallion tornista ja pienemmistä torneista ja lavoista(3). Satakunta on Lounais-Suomen maakunta, ja Kokemäki on sen kaupunkeihin kuuluva keskus Kokemäenjoen varrella. Melojille reitti liittyy luontevasti Melontareitti Piilijoki-Kauvatsanjoki -urakkaan, sillä Ahvenus pysäköintialue palvelee samaa rantavyöhyttä. Kävely sopii erityisesti lintuharrastajille ja niille, jotka haluavat lyhyen näköalaretkellisen osuuden järven ja jokivarren maisemassa. Kärjenkallion torni Kauvatsantien suunnalta on edelleen alueen päähavaintopaikka viitoitetulla lähestymisellä(2)(3); tämä Ahvenuksen polku on kompakti vaihtoehto pohjoisrannan pysäköinnistä. Kiikarit ja hiljainen askel auttavat; aamut ja muuttoajat korostuvat usein Puurijärven havainnoissa(2).

Enäjärven kierros on noin 5 kilometrin pituinen kävelyreitti Enäjärven ympäri Meri-Porissa. Pori on Selkämeren rannalla, ja Satakunta on runsaiden järvi- ja rannikkoreittien maakunta—tämä kierros istuu siihen kehykseen. Porin kaupunki kuvaa Meri-Poria rannikkoseutuna Ulasoorista Reposaareen ulottuvine metsineen, peltoineen ja kosteikoineen, mikä antaa kehyksen tälle reitille(1). Porin Lintutieteellinen Yhdistys luokittelee Enäjärven kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja kuvaa torni- ja lava-alueiden sijainnit järven molemmilla rannoilla; pesimälinnusto on muuttunut vuosien varrella, mutta järvi pysyy merkittävänä havaintokohteena(2). Askeleitasuomessa-blogissa reittiä kuvataan helppokulkuisena ympyränä: metsäpolkuja, pitkospuita ja lyhyitä soratiepätkiä, luontolavaa ja lintutornia sekä pysäköintiä Enäjärventie 41:n varressa(3). Endorfiinejä-blogin kokemus korostaa selkeitä merkintöjä mutta myös vaihtelevaa polun kuntoa ja valtatien melua joissain kohdissa; kuivempi keli helpottaa etenemistä(4). Reitin voi jakaa muutamaan jaksoon. Noin 2,6 kilometrin kohdalla Enäjärven lintutorni sijaitsee järven länsipuolella—luonteva taukopaikka järvi- ja rantaluhtanäkymiin. Porin Lintutieteellinen Yhdistys kertoo erikseen länsitornin parkista Mooskerintiellä ja itälavan saavutettavuudesta Purolantien kautta(2); Askeleitasuomessa mainitsee Enäjärvenrannan lyhyeksi vaihtoehdoksi, jos haluaa vain tornille(3). Myöhemmin reitin varrella kuljetaan Pihlavan urheilukentän, Pihlavan kaukalon ja Pihlavan hiekkakentän ohi Lankkutie 1:n tuntumassa—urheilukenttäalue viitteinä, ei erillisinä luontokohteina. Noin 4,9 kilometrin kohdalla Enäjärven luontolava tarjoaa näkymän itärannan ruoikoille; lyhyet yhteysreitit kuten Luontotornin polku ja Polku luontolavalle liittyvät samaan pisteeseen. Talvella samalla ranta vyöhykkeellä kulkee muun muassa Kyläsaaren latureittejä—tarkista erikseen latutilanne, jos yhdistät kävelyä ja hiihtoa. Lintujen tarkkailuun järvi sopii yhä, ja märällä säällä pitkospuut ja juurakot voivat olla liukkaita(4).

Niinisalon retkeilyreitit 10/15 km on kesäinen vaellusreitti Hämeenkankaalla Niinisalon lähistöllä Kankaanpäässä Satakunnassa. Reitin pituus on kartallamme noin 13,8 kilometriä yhtenä viivana; paikallinen nimitys viittaa usein lyhyempiin noin 10 ja 15 kilometrin vaihtoehtoihin saman Niinisalo–Viidentienristeys-verkoston sisällä, joten kellosta voi tulla pieni ero, jos lyhennät lenkkejä. Kankaanpään retkeilytarjonta ja Hämeenkankaan rooli laajemmassa reitistössä avautuvat Visit Kankaanpään retkeilysivuilta(1). Metsähallituksen Hämeenkangas-kokonaisuus ja luontotiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(2). Maasto on helppobuustaista männikkö- ja kanervakangasta tyypillistä geoparkin reuna-aluetta Kankaanpään ja Jämijärven välillä. Viidentienristeys on luonteva taukopaikka: Niinisalon Viidentienristeys tunnetaan monelle Hämeenkankaan liikunnan keskuksena, ja osalla muistot ulottuvat myös armeija-aikoihin—Kankaanpään Seutu käsitteli samoja teemoja uutisoidessaan vuonna 2022 uudesta opaskyltistä, joka on tarkka mallinnus aiemmasta(3). Viidentienristeyksen tuntumassa kuljet Viidentienristeys laavun ja Viidentienristeys kaivon ohi; Viidentienristeyksen frisbeegolfrata ja Viidentienristeys P-paikka 1 ovat lähellä, jos yhdistät patikan frisbeegolfiin tai tarvitset pysäköintiä. Noin 3,9 kilometrin kohdalla tulee YK-laavu, hieman etelämpänä Järvilaavu - Kankaanpää järvenrantamaisemissa. Pirtulaavu sijoittuu myöhemmin itäisempään osaan reittiä, noin 7,4 kilometrin kohdalle alusta—hyvä pidempään taukoon. Kuivakäymälöitä on laavualueiden yhteydessä. Sama käytävä kantaa talvisin rinnakkaisen Niinisalon ladut 10/15 km -hiihdon, Maisemalatu Kankaanpään sekä Kankaanpään liikuntakeskukselta Viidentienristeykseen ja Kuninkaanlähteelle levittäytyvät valaistut latu- ja kuntorataverkot. Pitkään kesäpatikointiin samaan maisemaan sopii Pirkanura Kesäretkeilyreitti Jämiltä Niinisaloon. Niinisalon kyläyhdistys on kehittänyt alueen virkistyspaikkoja Leader Pohjois-Satakunta -hankkeissa(4). Kankaanpää sijaitsee Satakunnan järvi- ja metsämaisemissa; Hämeenkankaalla on kymmenien kilometrien mittainen symboleilla merkitty reitistö, jota käyttävät patikoijat, pyöräilijät ja ratsastajat maankäyttöä kunnioittaen(1)(2).

Polku Herrainpäiville on meidän kartalla hyvin lyhyt, noin 0,1 kilometrin ympyrä Herrainpäivien niemellä Yyterissä, Porissa, Satakunnassa. Se kuuluu samaan rantaulkoilualueeseen kuin Herrainpäivien luontopolku 1,5 km ja liittyy suoraan tähän pääreitin lenkkiin, jonka varrella useimmat retkeilijät kiertävät niemen: meillä Herrainpäivien luontopolku 1,5 km on noin 1,1 kilometriä, kun taas moni ulkoinen kuvaus pyöristää koko ympyrän noin 1,3–1,4 kilometriin. Merkityksestä, maastosta, linnuista ja suojelualueen käyttösäännöistä löytyy luotettavin reittikuvaus Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta Herrainpäivien luontopolku(1). Tämä lyhyt osuus toimii käytännön jatkeena Herrainpäivien luontopolku 1,5 km -reitille: voit jatkaa pidemmälle Herrainpäivät-luontopolulle ja kiertää koko niemen metsän, kivikon ja merinäköalojen kautta kohti Preiviikinlahtea ja muuttolintujen reittejä(1). Metsähallitus ja Porin kaupunki uudistavat pääteluontopolkua esteettömyyden, näköalojen, eroosion hallinnan ja palveluiden vuoksi(2). Yle Satakunta kuvaa samaa vaiheittaista aikataulua: työt etenevät, kun luvat ja kilpailutus valmistuvat, ja reitin tulisi valmistua vaiheittain vuoden 2026 aikana; rakennus pyritään tekemään linnuston pesimäajan ulkopuolella(3). Porin kaupunki on lisäksi parantanut lähestymispolkujen ja surffirannan pysäköinnin sujuvuutta—sora- ja kivituhkapintaa, opastusta, esteettömän kuivakäymälän surffirannan parkkipaikalle sekä selkeämpää kävely-yhteyttä golfpolulta ja Herrainpäivien lankongeille kohti Herrainpäivien luontopolku -reitin alkua Lomatien ja Kesätien kautta(4). Kattin Kontit -blogin keväinen käyntikuvaus kertoo, kuinka helposti lapsetkin kiertävät lyhyen niemipolun vaihtelevassa ranta- ja metsämaisemassa, runsaassa lintulaulussa ja kevyesti kuljetulla polulla, jossa hämähäkinseitit kertoivat hiljattaisesta kävijämäärästä(5). Pysäköinti luontopolun lähistöllä on rajallista; kaupunki aikoo järjestellä tilaa, kun surffirannan palvelut paranevat(4). Pori sijaitsee Selkämeren rannikolla, ja Yyteri on kaupungin tunnettu ulkoilu- ja lintukohteiden ketju.

Pihlus–Pihluksensäikkä on lyhyt patikkayhteys Rauman saariston suurimmalla saarella, Nurmeksella, Selkämeren kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kainalossa. Reitti on noin 1,4 kilometriä yhtenä jalkaisin kuljettavana osuutena Pihluksen veneenlasku- ja rantautumisalueelta kohti Pihluksen niemen länsipään Pihluksensäikkä-niemenkärkeä. Säännöt, palvelut ja laajempi Selkämeren kansallispuiston kuvaus Pihluksen kohdalla löytyvät Luontoon.fi:n Pihlus-sivulta(1). Visit Rauma kuvaa Nurmeksen koko saaren kattavaksi retkeilyreitistöksi, jossa polut yhdistyvät välireitteihin ja retkeilyä kertyy helposti useita kymmeniä kilometrejä; saarelle pääsee myös ilman omaa venettä venetaksilla ja -kuljetuksilla(2). Osuus kulkee kahden kartallamme nimetyn paikan välillä: lähtö on Pihlus - veneenlaskupaikalta, reitti kulkee Pihluksen alueen kautta ja päättyy Pihluksensäikkään. Riippumattomat retkikertomukset kuvaavat Pihluksensäikkää veneilijöille suosittuna taukopaikkana valkoisella hiekkarannalla ja länsirannan nuotiopaikalla ilman polttopuuvarastoa; samat lähteet mainitsevat karun etelärannan, itäpuolen venelaiturin ja merkityt polut pitkin Nurmesaarta(3). Toinen saarikuvaus kertoo kapeasta kallioisesta kannaksesta niemenkärkeen, matalasta uimavedestä ja Pihluksen pienestä kolmiomaisesta kansallispuistoalueesta, jonka puihin on maalattu valkoisia poikkiraitoja(4). Pidempään päivään samalta alueelta sopii Pihlus–Vesiluoma -reitti kohti Vesiluoman varaustupaa ja muita tulipaikkoja—katso meidän sivumme tuosta reitistä. Rauman kaupunki listaa Nurmeksen saariston luontopolkuja Outdooractivessa ja viittaa saaristo-esitteeseen(5). Rauma on Satakunnassa. Nurmes sopii päiväretkeen ja yhdistää luontoa ja saariston historiaa.

Niiniharjun vaativa esteetön reitti on noin yksi kilometri yhteen suuntaan Jämin Niiniharjulla Jämijärvellä, Satakunnassa—käytännössä noin kaksi kilometriä edestakaisin sekä Metsähallituksen että paikallisen matkailusivuston kuvauksissa(1)(2). Metsähallitus luokittelee reitin vaativaksi esteettömäksi reitiksi Luontoon.fi-palvelussa(1): leveämpi, kovetettu pinta voi sisältää lyhyitä nousuja ja poikkikaltevuutta kevyimpään esteettömyysluokkaan verrattuna, joten apu kannattaa varata monelle pyörätuoli- tai rollaattorikäyttäjälle. Jämijärven kunnan Jämi-sivusto kertoo saman noin kahden kilometrin edestakaisen matkan, lähtöpisteen koordinaatit Rinnetie 163:n varrelta ja kuvaa valoisaa männikköä harjun selänteen sekä keskivaiheen Niinikota-taukopaikan puolikotana ja kuivakäymälöineen(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen Harjuluontopolku-kuvaus kulkee samassa Hämeenkankaan polkuverkossa: Jämi-Jukolan laavun jälkeen kierros tulee Niinikodalle, jossa tämä esteetön haara kytkeytyy vilkkaampaan merkittyyn vaelluslinjaan—käytännön tietoa siitä, miten lyhyt esteetön osuus istuu risteysten, käpymerkkien ja pidemmän luontopolun joukkoon(3). Visit Satakunta esittelee Jämijärven kunnan Jämi-aluetta ulkoilu- ja tapahtumakeskuksena ympäri vuoden: hiihtoa, patikointia, ilmailua sekä tunnettuja lähteitä kuten Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde, jos laajennat retkeä Niiniharjun ulkopuolelle(4). Reitin varrella tulee Jämi-Jukolan laavu ja Lehtolaavu noin 0,6–0,7 kilometrin sisällä pohjoisesta. Niiniharju P-Alue tarjoaa toisen parkkimahdollisuuden harjulla, ja Jämin laskettelurinne on samalla Rinnetie 163 -osoitteella julkaistulla rinnealueella. Niiniharju Niinikota yhdistää puolikota-taukopaikan esteettömään kuivakäymälään. Niiniharju laavu ja Niiniharju laavun tulipaikka palvelevat etelärinteen taukoja ja nuotiointia paikallisten määräysten mukaan. Pikkuvati P-paikka toimii pohjoisena pääporttina laajalle Jämin reitistölle oman saapumissuunnan mukaan(3). Risteykset yhdistävät kätevästi Harjuluontopolkuun pidemmäksi päiväkierroksi sekä talvella muun muassa Jämin kilpaladut- ja Jämin valaistu kuntorata -verkostoihin samalla harjualueella(2)(3). Hämeenkangas kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueeseen; geoparkin retkeilysivut kokoavat yhteen harjuluonnon, geologian ja opetussisällön(5).