Helsinki Retkeilyreitit

Uutelan luontopolku on noin 3,6 kilometrin reitti Vuosaaressa Itä-Helsingissä; se kokoaa yhteen kaupungin laajimman merenrantametsäisen ulkoilualueen ja ne lyhyet lenkit, jotka useimmat yhdistävät samalla kierroksella. Ajantasaisista säännöistä, luonnonsuojelualueiden ohjeista ja keittokatosten sekä kotan tilanteesta kannattaa lukea ensin Helsingin kaupungin Uutelan ulkoilualue -sivu(1). MyHelsinki kuvaa alueen maisemia: karuja siirtolohkareita, tulvaniittyjä, lehmuksia ja Skatan tilan historiallista laidun- ja maatalousmaisemaa(2). Maastossa näkee heti, miksi kohde on suosittu: reitin varrella on Kahvila Kampela Aurinkolahden uimarannan ja urheilukalastajien venesataman välissä, ja Aurinkolahden uimaranta tarjoaa uintia ja ulkokuntosalipisteitä. Noin kahden kilometrin kohdilla Uutela parkkipaikka toimii käytännön taukopaikkana autolla saapuville; Skatan tila ja Uutela satama sijoittuvat samaan rantavyöhykkeeseen. Reitin loppupäässä ovat Uutelan kota ja kuivakäymälät—muitakin kuivakäymälöitä on rannalla, joten pidempikin päivä sujuu mukavasti ilman että jokainen pysähdys pitää listata nimeltä. Samalla niemellä kulkee kaksi merkittyä kaupungin reittiä, jotka usein yhdistetään kahdeksikon muotoon: Uutelan metsäluontopolku on kaksikilometrinen metsälenkki Uutelan metsän luonnonsuojelualueella, merkitty oranssein käpymerkein kivituhkapäällysteisellä polulla opastauluin(1). Uutelan herppipolku on lyhyempi matelijoihin ja sammakkoeläimiin keskittyvä lenkki Särkkäniemessä omine tauluineen(1). Yhdessä ne avaavat näkymän rannikon metsiin, umpeenkasvaneisiin merenlahdelmiin ja niittyihin. Retkipaikan kävelyjuttu uudistetuista reiteistä kertoo, miten entinen yksi luontopolku on jaettu näihin kahteen teemareittiin ja miten merkinnät ja opasteet on uusittu—hyödyllinen tausta, jos muistat vanhat oppaat(3). Jos haluat pidemmän kävelyretken, reitti liittyy itäiseen rantareittistöön: Itäinen rantareitti jatkuu länteen kohti Mustikkamaata ja Kalasatamaa rantapuistoineen ja ulkokuntosaleineen. Kesällä Vuosaaren ja Kaunissaaren välinen yhteysalus tarjoaa erilaisen paluun saaristopuolelta(2). Skatanniemellä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia merilinnoitteita; polku niemen kärkeen kulkee linnoitusalueen halki(1).

Aleksanterin kierros on helppo noin 2,2 kilometrin rengasreitti Vallisaarella, entisellä saarilinnakkeella Helsingin itäisessä saaristossa. Saari avautui yleisölle toukokuussa 2016. Metsähallitus hoitaa kohdetta; ajantasaisimmat säännöt, turvallisuusohjeet ja kausi-info löytyvät Luontoon.fi:n Vallisaari-sivulta(1). MyHelsinki kertoo kesäisistä vesibusseista Kauppatorilta ja muistuttaa pysymään merkityillä reiteillä—mukana tämä kierros sekä lyhyempi Kuninkaansaaren kierros(2). Kävely alkaa yleensä Luotsinpihan laiturialueelta Luotsipihan päälaiturin läheltä, jonne vuorolautat tuovat vierailijat. Hetken kuluttua reitin varrella tulee Cafe Iisi, jonka jälkeen polku nousee lehtometsän ja kukkaniittyjen läpi kohti Kustaanmiekan terassia noin kilometrin kohdalla—avoin taukopaikka, jossa monet syövät eväitä. Saaren keskiosan kuivakäymälät on sijoitettu niin, että taukopaikan lähellä on aina ulkohuolto mahdollista. Polku jatkuu etelään Vallisaaren rauhallisempaa rantaa kohti Torpedolahtea, jossa Torpedolaituri, Vallisaaren satamakahvila, Iisi Bistro, Jäätelökahvila Paja ja Vallisaaren Rantasauna sijaitsevat vieretysten—kätevä välipala-, jäätelö- tai saunapätkä, jos paikat on varattu etukäteen. Reitti kulkee lopuksi kohti Kuninkaansaaren kivilaituria, josta pääsee jatkamaan Kuninkaansaaren kierrokselle tai pidemmälle Vallisaari ja Kuninkaansaari -retkeilyreitille samalla käyntikerralla. Kierroksen kohokohta on Vallisaaren keskellä kohoava Aleksanterinpatteri; portaita pitkin nousee näkötasanteelle, jolta avautuu näkymä avomerelle ja takaisin Helsingin kantakaupunkiin. Meriharakka.net kuvaa avauskesän retkellään sumun keskellä etenemistä kohti Kustaanmiekkaa, värikkäitä tiiliseiniä perhosniittyjen laidalla ja vohvelitaukoa Torpedolahdella(4). Uuvi muistuttaa, ettei Vallisaari ole esteetön retkikohde—polut ovat helppoja, mutta mukana on jyrkkiä nousuja—ja että koirat on pidettävä kytkettyinä(3). Helsinki on tämän saaren kotikaupunki vesirajan takana, ja Uusimaa antaa laajemman merellisen ulkoilukontekstin(2)(3).

Mustasaaren luontopolku on lyhyt, noin 0,7 km:n kävely Mustasaaressa, Helsingin seurakuntayhtymän omistamalla saarella Seurasaaren selällä Lauttasaaren edustalla. Ajantasaiset lautta-aikataulut, edestakaisen lauttamatkan hinnat, kesän aukioloajat sekä päihteettömyys- ja lemmikkikielto löytyvät Mustasaaren toimintakeskuksen vierailusivuilta(1). Helsingin kaupungin Mustasaaren uimaranta -sivu kuvaa matalan, lapsiystävällisen uimarannan ja pienen leikkipaikan(2). MyHelsinki esittelee saaren kesäkahvilan, lainaamon ja kausittaisia eläimiä kuten lampaita ja kaneja(3). Reitin varrella tulevat vastaan Mustasaaren Uimaranta, Mustasaaren Sauna rantatontilla sekä Mustasaari / Grillikatos ja Mustasaari / Lentopallokenttä. Kuivakäymälät kuuluvat saaren palveluihin luontevasti, eikä niitä tarvitse erotella nimeltä jokaisesta metsäosuudesta. Seurakunta ylläpitää myös Ajopuun polkua aikuisille ja Päkä-lampaan polkua lapsille: yhdessä nämä pyhiinvaellusreitit kulkevat Mustasaaren ja viereisen Hevossaaren rantoja noin 1,5 kilometrin matkan ja 12 numeroidun pysähdyspaikan verran; opasvihkosia on laatikoissa venelaiturin ja päärakennuksen luona, ja Nomadi-sovelluksessa on äänitteitä(1)(4). Kirkko ja kaupunki -jutussa diakoni kertoo hitaasta etenemisestä ja aistiharjoitteista(4). Silta Mustasaaresta Hevossaareen vie luonnonmukaiselle saarelle ja komealle siirtolohkarelle; Hevossaaren polut ovat kapeita eivätkä sovellu kaikille liikkujille(1). Mannerpuolella pidempään rantakävelyyn sopivat esimerkiksi Seurasaarenselän rantareitti (14,4 km) ja Lauttasaaren rantareitti (10 km) saaren lauttayhteyden lähistöllä.

Metsähallitus julkaisee vierailu- ja reittitiedot Luontoon.fi-palvelussa(1). Retkipaikassa ilmestynyt pyörätuoliretkeilyjuttu kuvaa kivisoraisen pinnan rullaavuutta ja syitä ottaa avustaja mukaan ensimmäisellä kerralla(2). Lähiluonnon lumoa käveli saman lammen laajemman kierroksen ja muistuttaa, että Sipoonkorvessa koirat kulkevat hihnassa ja kirjolohen kalastuksessa tarvitaan lupa(3). Reitin pituus on noin 1,1 kilometriä esteettömänä lähestymisenä Tasakallion pysäköintialueilta Storträskin järven pohjoisrantaan Sipoonkorven kansallispuistossa. Reitti on luokiteltu Helsinkiin, mutta järvi ja taukopaikat ovat Sipoonkorven kansallispuistossa vain lyhyen matkan päässä keskustasta, ja tämä Uusimaan kolkka tarjoaa varjoisan männikkö-kuusikon sekä levollisen järvenäkymän, joka houkuttelee kalastajia ja päiväretkeilijöitä erityisesti hyvällä säällä. Lähtö on luonteva Tasakalliontie I-pysäköintialueelta tai viereiseltä Tasakallion II pysäköintialueelta; Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälä löytyy lähtöalueen tuntumasta. Pinta on tiivistä kivituhkaa, jota kuvataan rullaavaksi tavallisella ja sähköpyörätuolilla, mutta muutama jyrkempi kohta kannattaa turvallisuuden vuoksi selvittää avustajan kanssa ensimmäisellä kierroksella(2). Noin kilometrin paossa avautuu Storträsk eteläinen tulentekopaikka järven äärellä, ja pohjoisrannalla palveluryhmä: Storträsk pohjoinen esteetön keittokatos, Storträsk pohjoinen esteetön käymälä ja Storträsk pohjoinen käymälä pitkien taukojen tueksi. Tarkemmat varaus- ja polttopuuohjeet löytyvät meidän keittokatos- ja nuotiopaikkasivuiltamme tarpeen mukaan. Vaativa esteetön linja on lyhyempi ja tasaisempi kuin pidempi Storträsk reitti pitkospuiden osuuksineen; pidemmän lenkin haluavat yhdistävät usein Storträsk reittiin tai suuntaavat Kalkinpolttajanpolulle samoilta Tasakallion lähtöpaikoilta. Talvella reittiä ei ylläpidetä esteettömän kävelyn tarpeisiin, joten lumiset jaksot on syytä tarkistaa Metsähallituksen ajankohtaisista ohjeista(1).

Mustavuoren polku on noin 2,6 kilometrin mittainen metsä- ja ulkoiluyhteys itäisessä Helsingissä, Vuosaaressa. Uusimaa on Suomen vilkas rannikkomatkailu- ja ulkoilumaakunta, ja tämä reitti tuo lähelle kaupunkia vanhaa linnoitus- ja lehtomaisemaa. Luonnonarvojen ja alueen esittelyn kannalta MyHelsinki-sivuston kohde Mustavuoren luonnonsuojelu- ja linnoitusalue(1) kokoaa Natura-kokonaisuuden, lintu- ja käpälajistovinkit sekä suojelualueen nimen. Varsinaisen kävelyosuuden käytännön tiedot löytyvät Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi-sivuilta kohdesta Mustavuori(2): yhdistys kuvaa Mustavuoren polun noin 2,5 kilometrin mittaiseksi metsässä kiertäväksi reitiksi, jota ei ole merkitty maastoon, ja viittaa Helsingin kaupungin Citynature-palveluun mobiilikarttaa ja luontopolkuopastusta varten; osuus kulkee myös leveää ulkoilutietä, mutta metsäosuuksilla polku on paikoin niin kapea, ettei lastenrattailla ole asiaa. Luonnonsuojelualueella ei saa tehdä tulta eikä telttailla, lemmikit pidetään kytkettyinä, ja luolien, juoksuhautojen sekä syvän kalliokuilun luona liikutaan omalla vastuulla—katosta voi irrota lohkareita eikä sisään kuulu mennä(2). Hyvinä lumitalvina Helsingin kaupunki ylläpitää Mustavuorella latuja(2); samaan kukkulaverkkoon kiinnittyvät muun muassa Mellunmäki-Mustavuori latu 1,5 km ja Mellunmäki-Mustavuori kuntorata 1,5 km, ja pidempään päivään voit yhdistää esimerkiksi Vartiokylänlahden luontopolku / Luonto- ja kulttuurikävelyreitti -kokonaisuuden, joka kulkee osin samojen pysäköintisolmujen kautta. Lähtöpaikkana on käytännössä Mustavuoren parkkipaikka aivan reitin alkupisteen vieressä. Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Mustavuoren linnoitusalue kallion päällä—ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat, kolme suurta louhittua luolaa ja kalliolla oleva kymmeniä metrejä pitkä tunneli kahdella suuauolla käyvät läpi virallisissa ja retkeilyteksteissä(1)(2). WalkHelsinki laajempi alueoppaat selittää risteävien polkujen verkon, Viaporin maalinnoituksen tukikohta numeron I ja Vuosaarenhuipun maisemoidun täyttömäen naapurina sekä eteläpuolen vanhan louhoksen altaan(3). Retkipaikka kuvaa rotkoa jyrkkänä ja liukkaana, luolissa on usein vettä, ja omaineen mukaan kannattaa ottaa taskulamppu ja tukevat jalkineet—lasten kanssa kannattaa pitäytyä poluilla ja turvallisilla katseluetäisyyksillä(4). Kastellinpuisto / Ulkokuntoilupaikka sijoittuu lähelle Mellunmäen–Kastellinpuiston ulkoiluverkkoa pohjoisemmassa osassa kukkulaa; se sopii yhdistettäväksi, jos haluat täydentää lyhyen linnoituslenkin ulkokuntosalikierroksella.

Helsingin kaupunki pitää ajantasaisimmat luontotaulujen tekstit, esteettömyyslukemat, pysäköintietäisyydet ja HSL-reittiehdotuksen Uutelantie 3:lle omalla Uutelan metsäluontopolun sivullaan(1). Uutelan metsäluontopolku on kartallamme noin 1,8 kilometrin umpilenkki Helsingin Vuosaaressa, Uutelan ulkoilualueella. Reitti on merkitty puihin kiinnitettyin oranssein käpymerkein ja kulkee kivituhkatulla metsäpolulla, jolla on nousuja ja laskuja Uutelan metsän luonnonsuojelualueella(1). Kierroksen varrella on kymmenen yli taulua, jotka esittelevät alueen lajistoa kevyellä, perheille sopivalla otteella(1). Polulle voi liittyä useasta kohdasta, esimerkiksi Uutelantien varrelta tai Uutela / Keittokatos Nuottaniemen suunnasta(1). Uutela / Keittokatos Niemenapajan ja Uutela Kalastuspaikan jälkeen polku sukeltaa kuusikkoon; vajaan puolen kilometrin kohdalla Uutela WC:n luona on kuivakäymälä ennen rantakallio-osuutta, jossa Retkipaikka kuvailee tummaa gabroa merimaisemassa(2). Edempänä Uutelan kota, Uutelan WC ja Uutela parkkipaikka muodostavat varsinaisen taukakeskuksen—kodan piknikpöydät, vilkas ilmainen parkki ja käymälät lyhyen kävelyn päässä(1)(2). Kierroksen loppupuolella Kahvila Kampela ja Uutela satama tuovat Aurinkolahden rantaan, missä Aurinkolahden uimaranta / Ulkokuntosali (1/2) ja Aurinkolahden uimaranta / Ulkokuntosali (2/2) sijoittuvat uimarannan ja ulkokuntosalipisteiden viereen ennen paluu-osuutta Uutela / Keittokatos Nuottaniemen kautta(1). Samalla niemellä kulkee myös muita merkittyjä reittejä: moni yhdistää lenkin Uutelan herppipolkuun vihrein käpymerkein tai pidempään Uutelan luontopolkuun, ja rannikon pitkä kävelyreitti Itäinen rantareitti (23 km) sopii laajempaan päiväretkeen(2). WalkHelsinki korostaa Uutelan monipuolisuutta helsinkiläisessä merenrantaluonnossa; sen erillisessä kuvauksessa pidempi kahdeksikon muotoinen Uutelan luontopolku noin neljän kilometrin kokonaispituudella tarkoittaa toista merkittyä lenkkiä, ei tätä oranssimerkattua metsäkierrosta(3). Kuivakäymälöitä on useassa kohdassa metsäluontopolkua, mikä helpottaa retkeilyä, vaikka niitä ei eritellä nimeltä tässä tekstissä(1). Talvikunnossapidosta tai valaistuksesta ei ole, joten lunta ja jäätä kannattaa ennakoida reitin pinnassa(1). Helsinki on pääkaupunki ja Uusimaa on sitä ympäröivä rannikkomaakunta—lyhyt lenkki maistuu molemmista.

Vallisaari–Kuninkaansaari-yhdysreitti on noin 0,4 kilometrin lyhyt, helppo pätkä Helsingin edustan saaristossa. Metsähallitus esittelee saman yhdysosuuden Luontoon.fissa omana reittinään osana Vallisaaren ja Kuninkaansaaren merkittyä reittiverkostoa(1). MyHelsinki kokoaa kesäkauden vesibussiyhteydet ja muistuttaa, että saarilla liikutaan merkittyjä polkuja pitkin—suunnitteluun viitataan Aleksanterin kierrokseen ja Kuninkaansaaren kierrokseen(2). Lähtöportin perheretkipäivän kuvaus täydentää käytännön kuvaa: Torpedolahden satama-alueelta voi jatkaa kävellen kapean kannakkeen yli Kuninkaansaareen vierasvenesataman ja vesilintujen ohi—hyvä tunnekuva siitä, miten yhteys käytännössä avautuu kahden saaren välillä(3). Reitti sijaitsee Helsingissä Uudellamaalla. Tämä osuus kulkee merkittyä yhteyttä Vallisaaren Torpedolahden ja vieraslaiturien suunnasta kohti Kuninkaansaarta. Vallisaaren puolella olet lähellä Vallisaaren Rantasaunaa ja vilkasta laiturialuetta, jossa tilausliikenne ja vierasvenepaikat täyttävät saaren vierailijaliikenteen. Noin 0,3 kilometrin kohdilla tulet Kuninkaansaaren kivilaiturin suuntaan—luonteva jatkosolmu, jos kierrät Kuninkaansaaren kierrosta tai suuntaat Bunker Saunaan, Transformer accommodation -mökille tai Lataamo tent -telttailualueeseen, jotka löytyvät myös kartaltamme. Kuivakäymälöitä on saarilla useissa kohdissa; kannattaa käyttää opasteiden mukaisia paikkoja ruuhka-alueen sijaan yksittäisen nimen perässä juoksematta. Suurin osa vieraista saapuu meritse: vesibussit yhdistävät keskustan Vallisaareen sesonkina. Jos haluat pidemmän kierroksen ilman saman lyhyen yhdysosuuden toistoa, yhdistä kävelyyn Vallisaari ja Kuninkaansaari retkeilyreitti, kierrä Kuninkaansaaren kierros tai lisää Aleksanterin kierros; vesiyhteys Kauppatorilta saarille löytyy meiltä nimellä Kauppatori - Vallisaari. Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fista ohjeet ja säännöt koskien sulkemia, koirasääntöjä ja mahdollisia rajoitusalueita(1).

Kalliopolku on noin 1,5 kilometrin luontoreitti Hallainvuoren kallioselänteellä Helsingin itäosassa. Helsinki on pääkaupunki, jossa reitti sijaitsee; Uusimaa on maakunta, johon tämä kaupunkiluonto kuuluu. Näköala Viikin peltojen yli Vanhankaupunginlahdelle avautuu kallion laelta. Ajantasaisimmat tiedot levähdyspaikoista, turvallisuudesta ja luonnonsuojelusäännöistä löytyvät Myllypuron ulkoilualue ja Hallainvuori -sivulta; ne julkaisee Helsingin kaupunki(1). Suomi.fi tiivistää saman rakenteen: merkitty reitti kulkee kahdessa osassa monimuotoisen kallioselänteen halki, ja osia yhdistää ulkoilutie, jolla kulkee talvikaudella latu(2). Stadissa.fi:n Hallainvuori-vinkki kuvaa, miten korkeuserot houkuttelevat kävelijöitä ja juoksijoita ja miten polut risteilevät kallioisessa maastossa—hyödyllinen lisä, jos haluat paikallisen näkökulman vauhtiin ja olosuhteisiin(3). Polku on merkitty maastoon sinisin vinoneliöin. Se on yhteiskäyttöreitti kävelylle ja maastopyöräilylle; joissain kohdissa pyöräilijöitä ohjataan kulkemaan hieman eri kohdasta turvallisuuden vuoksi(1). Odota juuria, lyhyitä nousuja ja avointa kalliota; kalliot ovat liukkaita erityisesti sateella, eikä Kalliopolulla ole talvikunnossapitoa(1)(2). Reitin varrella tulee vastaan Viikin ponikoulun maneesi, sitten Hallainvuoren ulkoilualue (Pohjoinen) / Ulkokuntoilupaikka ulkokuntoilulaitteineen, ja lopuksi suuntaudutaan kohti Viikintie / Nurmikenttä -kenttäaluetta. Kaksi taukopaikkaa on kallion laella alueen pohjois- ja eteläpäädyissä; istumapaikkoja on isommallekin ryhmälle, mutta pöytätasoja ei ole(1). Luontotietoaulut kertovat ohuista maakerroksista, jäkälistä ja metsätyypeistä(1). Laajempi reitistö kytkee harjun muihin ulkoilureitteihin: Hallainvuoren ulkoilureitti 1,4 km kiertää samaa kohdetta kevyen kävelyn lenkkinä, ja Herttoniemi-Kivikko yhdyslatu sekä Herttoniemen kuntoradat jatkavat suuntaan Vanhankaupunginlahti ja lintukohteet. Myllypuron liikuntapuiston wc- ja pukutilat ovat käytettävissä aukioloaikoina, kun tarvitset palveluita; luonnonsuojelualueella ei ole vessoja(1).

Ajantasaiset kartat, palvelut ja säännöt Maunulasta ja tästä luontopolusta löytyvät Helsingin kaupungin Maunulan ulkoilualue -sivulta(1). Luontoon.fi sisältää saman reitin suunnittelua ja karttaa varten(2). Vihreät sylit -sivusto täydentää yksitoista teemaista luontopolkuopastetta ja Maunulanpuiston tarinaa(3). Maunulan luontopolku on noin 3,5 kilometrin lenkki Helsingin Keskuspuistossa Uudellamaalla. Reitti kiertää metsää, pähkinäpensaslehtoa ja puronvarsia Maunulan ulkoilukeskuksen tuntumassa. Pohjoisesta kaaresta kuljet Pirkkolan parkkipaikan ja Pirkkolan liikuntapuiston ohi, sitten Koivikkopuiston kentän lähelle. Noin 2,5 kilometrin kohdilla tulevat Maunulan ulkoilumaja ja Maunulan ulkoilualue: historiallinen maja kahviloineen, ulkokuntoilupaikat, lentopallokentät Maunulan ulkoilumaja / Lentopallokenttä -kohteessa ja Maunulan parkkipaikka autoilijoille. Maunulan ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (Keskuspuistontaival) yhdistää laajempaan Keskuspuiston verkostoon, ja Keskuspuiston parkkipaikka on hieman edempänä samassa verkossa(1). Reitin varrella on Haaganpuron levähdyspaikka, kulku Maunulan uurnalehdon läpi (kunnioita hautausmaan rauhaa; eväspaikaksi se ei sovellu), viljelypalstojen väylät joilla kulkeminen on sallittu, ja luonnonsuojelulain mukainen pähkinäpensaslehto(1)(3). Vanhan ampumaradan maaston jäänteet ja majan historia avautuvat opastauluissa; majarakennus on vuodelta 1914 ja Helsingin Ladun hoidossa 1960-luvulta(3). Erillinen Maunulan kuntorata 1,5 km ja talvella Maunulan kuntoradan latu 1,5 km kulkevat majan vieressä; koirat ja pyöräily on kielletty kuntoradalla, ei luontopolun reittikuvauksessa samalla tavalla(1). Pidemmät yhteydet tarjoavat Keskuspuisto 1 ulkoilureitti 7,5 km ja Keskuspuiston talvikunnossapidettävät reitit lähistöllä(1). Luontopolkumies käveli kierroksen noin tunnissa kymmenessä minuutissa, merkintöinä sinivalkoiset käpymerkit ja alkupään kalliohyppyri, jonka ohi pääsee kiertoteitse(4).

Vartiokylänlahden luontopolku eli luonto- ja kulttuurikävelyreitti on noin 13 kilometrin pituinen yhtenäinen polku Itä-Helsingissä, Uudellamaalla. Reitti tunnetaan myös nimellä Lahtipolku: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on julkaissut rastipisteet pdf-oppaaseen, ja Helsingin kaupungin Meri-Rastilan ja Ramsinniemen ulkoilualueen sivuilta löytyy linkki oppaaseen sekä reittiviiva palvelukartalla(1)(2). Sulkuja, luonnonsuojelualueiden sääntöjä ja palveluja kannattaa seurata erityisesti samoilta Helsingin kaupungin sivuilta(1). WalkHelsinki kuvaa Ramsinniemen kävelyvinkissä huvilarantoja, pitkospuita suojelualueella ja käytännön kierroksen Rastilan metroasemalta ilman yksityispihaan eksymistä(3). Metkaamatkustelua kertoo Meri-Rastilan leveistä merkityistä reiteistä, Ramsinniemen ohuemmista poluista ja Ramsinniemen lehdon suojelualueen pitkospuista kosteilla pätkillä(4). Reitti kulkee Vartiokylänlahden rantaa ja metsiä länsiosasta kohti Mustavuorta; se ei ole lyhyt kierros. Alussa Ramsinniemi Kalastuspaikka avautuu veden ääreen; Meri-Rastila / grillipaikka ja Meri-Rastilan ulkoilureitti / Ulkokuntoilupaikka sijoittuvat samaan Meri-Rastilan metsään, jossa kiertää myös 2,6 km:n Meri-Rastilan ulkoilureitti 2,6 km -lenkki—talvella valaistu latuversio sopii lyhyeksi vaihtoehdoksi. Noin neljän ja viiden kilometrin kohdilla Puotilan uimaranta ja Leikkipuisto Rusthollari tarjoavat uintia ja leikkiä ennen lahden pohjukkaan kääntyvää rantaa. Lahden varrella Rastilan uimaranta, Rastilan RV Camping ja Rastilan uimarannan vuokrasaunat liittyvät samaan rantavyöhykkeeseen kuin Itäinen rantareitti (23 km), jonka varrella on oranssit merkinnät ja karttaopasteet osissa yhteistä reittiä(1). Varjakanpuisto / Ulkokuntoilupaikka ja Kastellinpuisto / Ulkokuntoilupaikka tarjoavat ulkokuntoilupaikkoja pohjoisrannalla. Reitin loppupäässä Mustavuoren linnoitusalue kruunaa Mustavuoren huipun linnoitusalueella; Mustavuori parkkipaikka ja Mustavuoren parkkipaikka sopivat autolla tapahtuvaan yhdensuuntaiseen retkeen(1). Lähellä kulkee myös Mustavuoren polku -vaellusreitti, jos haluat lyhyen metsälenkin huipun ympärille.

Kuninkaansaaren kierros on noin 1,7 kilometriä pitkin merkittyä polkua kulkeva kävelyosuus Kuninkaansaarella, pienemmällä saarella, jonka Vallisaari yhdistää maapenkereellä Helsingin itäisessä saaristossa. Metsähallitus hoitaa kohdetta; tarkista Luontoon.fista(1) säännöt, sulut ja kausitiedotteet ennen retkeä. MyHelsinki esittelee Vallisaaren kansainvälisille vierailijoille yhdessä Aleksanterin kierroksen ja tämän Kuninkaansaaren lenkin kanssa ja muistuttaa pysymään opasteiden mukaisilla reiteillä(2). Reitti kulkee Helsingissä, ja Uusimaa antaa laajemman merellisen ulkoilukontekstin(2)(3). Käytännössä Kuninkaansaarelle kuljetaan usein Vallisaarelta Torpedolahden tuntumasta ja pienten veneiden laiturien jälkeen Kuninkaansaaren kivilaituria pitkin. Torpedolahden rannalla Vallisaarella Vallisaaren satamakahvila, Iisi Bistro, Jäätelökahvila Paja ja Vallisaaren Rantasauna ovat vieretysten—eväs-, jäätelö- tai saunatauolle, jos paikat saa varattua etukäteen. Cafe Iisi on hieman sisemmässä maihinnousujen välittömästä tuntumasta. Kuninkaansaarella polku kulkee vehreän rantavyöhykkeen, linnoitusmaiden ja bunkkerireunojen ohi kohti itärannan hiekkapoukamaa, jossa Meriharakka.net kuvaa kesäisiä uimareita(4). Reitin loppupäässä tulee vastaan esimerkiksi Transformer accommodation, Bunker Sauna ja Lataamo tent—tarkista meidän kunkin paikan sivulta, miten varaus toimii ja mikä on kuluvan kauden aukiolo. Uuvi kuvaa Kuninkaansaaren kierroksen merkityksi helppokulkuiseksi reitiksi opastauluineen, mutta muistuttaa samalla, ettei Vallisaari ole esteetön kohde jyrkkien nousujen vuoksi muualla saariparissa(3). Kuivakäymälöitä on molemmilla saarilla, joten päiväretkeilijä pysyy peruspalvelujen äärellä, kun liikkuu merkityllä verkostolla. Meriharakka.netin avauskesän juttu välittää perhosniityt, ylityksen penkereen yli ja vohvelitauon Torpedolahdelle palattua(4). Kuninkaansaari.fi – paikallisten isäntien ylläpitämä ja Metsähallituksen kanssa tiiviisti tekevä – tiivistää, miten Kuninkaansaari kuuluu samaan linnakesaaristoon Suomenlinnan ja Santahaminan rinnalle, ja neuvoo melojia sallittuihin nousupoikiin kuten Kuninkaansaaren hiekkapoukamaan(5). Kauppatori - Vallisaari on monelle tuttu vesiyhteys keskustasta; samaan käyntiin voi yhdistää pidemmän Vallisaari ja Kuninkaansaari -retkeilyreitin tai Aleksanterin kierroksen Vallisaarella, jos haluaa pidemmän päivän.

Pirjon polku on lyhyt, merkitty kierros, jonka pituus on kartallamme noin 0,9 kilometriä Vuosaarenhuipulla. Helsinki on pääkaupunki ja Uusimaa sitä ympäröivä maakunta; reitti kulkee Itä-Helsingin Vuosaaressa. Aluetta hoitaa Helsingin kaupunki; säännöt, taukopaikat ja rinnakkaisen Jukan jäljillä -luontopolun kuvaus löytyvät kaupungin Vuosaarenhuippu-sivuilta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin myös Luontoon.fi:ssä Pirjon polku -nimellä(2), ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI tiivistää molemmat luontopolut, pysäköinnin ja käyttöohjeet kaupungin lähteistä(3). Retkipaikassa Luontopolkumiehen juttu täydentää kävelykokemusta: numeroidut luonto-opasteet punaisella merkityllä kierroksella, pieni suojainen laakso pähkinäpensaineen ja saniaislehdoilla, kukkiva niittyosuus ja tekokukkulalta avautuvat näkymät satamaan, Itäkeskukseen ja Myllypuroon(4). Vuosaarenhuipulla kuljette entisen kaatopaikan ja täyttömäen päällä rakennetulla 95 hehtaarin virkistyskukkulalla; maisemaan ja kasvillisuuteen vaikuttivat voimakkaasti kaupungin luontotarhuri Jukka Toivonen ja maaperäasiantuntija Pirjo Laulumaa, joiden mukaan myös luontopolut on nimetty. Pinta on pääosin helppoa sekoittuen luonnonpolkuun ja kivituhkaan, mutta mukana on kapeita kohtia ja portaita korkeuserojen kohdilla. Luontopoluilla ei ole valaistusta eikä talvikunnossapitoa. Jos haluat pidemmän lenkin samalla kukkulalla, Jukan jäljillä on jyrkempi ja porraspainotteisempi vaihtoehto; autolla kannattaa käyttää tietojemme mukaista Vuosaarenhuippu parkkipaikkaa. Mustavuori–Talosaaren laduilla ja kuntoradalla pääsee talvipolulle tai juoksulenkille lähistöllä. Porvarinlahden lintutorni sijaitsee hieman itään reittilinjasta ja sopii pikkuoretkeksi lintuharrastajalle.

Storträsk reitti on noin 2,8 kilometriä Sipoonkorven kansallispuistossa Helsingin ja Vantaan rajalla: Tasakallion pysäköinnistä metsälampi Storträskin rantaan ja takaisin niin, että kokonaisuus muistuttaa narun kiinnittämää lenkkiä. Ajantasaiset säännöt ja palvelut kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivun Storträskin vaativa esteetön reitti -kuvauksesta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen 2019 kävelyraportti kuvaa noin tunnin retken: leveän, hyvin sorapintaisen ensimmäisen kilometrin järvelle pienine mäkineen ja järven kiertoa pitkospuita pitkin penkkien ja kalastajien ohi(2). Natura Vivasin Tasakallio–Storträsk -katsaus korostaa samaa leveää lähestymistietä mutta varoittaa, että loivat nousut ja laskut voivat silti olla vaativia avustajatta pyörätuolilla(3). Lähtöalue muodostuu Tasakalliontien parkkialueista Tasakalliontie I-pysäköintialue ja Tasakallion II pysäköintialue sekä Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälästä sisäänkäynnin tuntumassa. Merkitty metsätie vie kohti järveä; kävijäkuvauksissa mainitaan keltaiset timanttityyliset merkit lähestymisessä ja eteläisen taukopaikan tuntumassa paikoin oranssit vinoneliöt(2)(4). Noin 1,4 kilometrin kohdalla saavut Storträsk eteläinen tulentekopaikka etelärannalle pöytineen. Pohjoisrannalla noin 1,7–1,8 kilometrin kohdalla ovat Storträsk pohjoinen esteetön keittokatos puumajan kanssa, Storträsk pohjoinen esteetön käymälä ja Storträsk pohjoinen käymälä. Pitkospuiden osuus voi märällä kelillä kulkea vedenpinnan tasolla tai sen alapuolella, joten vesitiivis jalkine on järkevä kierroksella(4). Lampi kuuluu kirjolohen istutusohjelmaan; kalastus vaatii erillisluvan, ja Storträskin kalastussivut kertovat lupamyynnin käytännöstä(2)(5). Kauniilla päivillä muita kävijöitä, rattaita työntäviä perheitä ja onkijoita esiintyy paljon(2)(4). Sipoonkorvessa koirat on pidettävä kytkettyinä(4). Samalta parkista pääsee muihin merkittyihin retkiin: Storträsk vaativa esteetön reitti kulkee lyhyemmällä esteettömällä profiililla, Kalkinpolttajanpolku ja Kalkinpolttajanpolun - Tasakalliontien P-alueen välinen yhdysreitti jatkavat esimerkiksi Kalkkiruukki laavulle ja laajempaan sekametsäverkostoon, ja Hakunila-Bisajärvi hiihtolatu 4,5km käyttää samaa kärkeä talvisin. Järvi sijaitsee Helsingin puolella ja tieosuuden pysäköinti Vantaalla; tämän sivun paikkatieto on Helsinki Uudellamaalla.

Lammassaaren esteetön lankkupolku on noin 1,5 kilometrin pituinen esteetön pätkä Vanhankaupunginkosken kävelysillan kupeelta Pornaistenniemeltä ruovikoituneen Viikki–Vanhankaupunginlahden poikki Lammassaareen Helsingissä. Ajantasaiset esteettömyystiedot, kaltevuusluvut ja reittikuvaus löytyvät parhaiten Helsingin kaupungin Lammassaaren esteetön lankkupolku -sivulta(1). Pornaistenniemi ja Lammassaari -ulkoilusivut kertovat eväspaikoista, Tekniikan museosta Kuninkaankartanonsaarella, kausi laidunnuksesta sekä luonnonsuojelualueen säännöistä: ei pyöräilyä lankkupolulla, ei kalastusta suojelualueella ja lemmikit kytkettävä(2). Finnish Architecture kuvaa Studio Puiston ja Nomajin 2016–2018 uudistuksen moduulipohjaisine kansineen ja lasipäätelmaineineen, jotka avaavat ruovikkomaisemia myös istuen(3). Reitti sijoittuu Uusimaalle ja sopii hyvin kaupunkiluontopäivään. Alussa tulevat Vanhankaupunginlahden suvantoalue Kalastuspaikka ja Tekniikan museo; Vanhankaupunginlahti parkkipaikan lähellä on kuivakäymälä. Puolen kilometrin tuntumassa esiintyvät Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen lintutorni ja Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen piilokoju, perinteiset torni- ja piilokojukohteet, joiden torniosuuksilla ei ole täyttä esteettömyyttä. Lankkupolulla edempänä ovat Lammassaaren lankkupolku, pohjoinen katselutasanne ja Lammassaaren lankkupolku, eteläinen katselutasanne, korokkeiset opastetauluineen ja lasisine päätyineen. Saaren kärjessä sijaitsevat Viikki-Vanhankaupunginlahti, Lammassaaren esteetön lintulava, Viikki-Vanhankaupunginlahti, Lammassaaren lintutorni ja Viikki-Vanhankaupunginlahti, Lammassaaren esteetön piilokoju suojaisine näkymineen. Ennen pidempää ylitystä voi kiertää Luonnon syli -luontopolun 1 km, esteetön -nimisen renkaan tervaleppälehdossa(2). Talviverkostossa samalle ranta-alueelle kiinnittyvät Hermanni–Viikki latu 3,3 km ja Hermanni–Viikki ulkoilureitti 3,3 km. Urbaanipatikoijat kuvaa polun kulkua lehdestä ruovikkoon ja mainitsee kapeamman lankkuyhteyden Kuusiluotoon niille, jotka haluavat jatkaa saarelta eteenpäin(4). Retkipaikassa Piritta Kallio muistuttaa, ettei esteettömällä lankkupolulla ole talvikunnossapitoa, mutta kertoo käytännön saapumisesta ja opasteista piilokojulle(5).

Jukan jäljillä -luontoreitti on noin 1,2 kilometrin mittainen merkitty polku Vuosaarenhuipulla itäisessä Helsingissä, Uudellamaalla. Uusimaa tarjoaa myös tämän kaltaisia kaupunkiluontohelmiä; Helsinki on keskeinen kohde samalla maakunnalla. Helsingin kaupungin Vuosaarenhuippu-sivut kertovat kahdesta luontopolusta ja yhteisistä opastauluista, polkuja kunnioittavista säännöistä sekä pyöräilykiellosta luontopoluilla(1). Sama viesti toistuu Helsinki liikkuu -palvelun Jukan jäljillä -kohteessa(2). Vuosaari-lehti uutisoi syyskuun 2021 avajaisista ja sinisellä kartalla merkitystä Jukan jäljillä -reitistä, joka on saanut nimensä eläkkeelle jääneeltä luontotarhurilta Jukka Toivoselta(3). Verrattuna Pirjon polun helpompaan niitty–sola-kierrokseen Jukan jäljillä nousee ja laskee enemmän huipun ja suojaisempien lehtojen välillä. Kaupunki kuvaa selviä korkeuseroja, paikoin jyrkkiä ja kivisiä osuuksia sekä portaita(1)(2). Luontopolkumies kulki sinistä reittiä vastapäivään, näki pähkinäpensaita, multaa ja lehtikompostilla pehmennetyn lehtolaakson, huipun näkymät satamaan ja tornitaloihin sekä korkeat keinotekoiset solaseinämät ennen paluuta risteykseen, josta Pirjon polku lähtee; monet yhdistävät molemmat pienet kierrokset samaan retkeen(4). Kartallamme pääasiallinen autolla saapumispaikka on Vuosaarenhuippu parkkipaikka. Pirjon polun linjalla kulkee Porvarinlahden lintutorni, jota lintuharrastajat käyttävät. Mustavuori-Talosaari latu 5,5 km -latu ja Mustavuori-Talosaari kuntorata 5,5 km -lenkki kulkevat lähellä laajemmalla kukkulalla ja käyttävät Mustavuori parkkipaikka -aluetta tämän lyhyen luontopolun sijaan(1).

Korpipolku on noin 1,4 kilometrin mittainen yksisuuntainen opastettu luontopolku Haltialan metsän ytimessä Helsingissä Uudellamaalla, osana kaupungin laajaa Keskuspuiston metsäkokonaisuutta. Virallinen reitti esittelee metsäluontoa ja sen ennallistamista kahdeksan luontopolkutaulun avulla, ja pääopastaulut ovat molemmissa päissä. Tarkemmat kuvaukset, esteettömyysluettelo ja yhteystiedot ovat Helsingin kaupungin Korpipolku-sivulla(1); laajempi kuva reiteistä, taukopaikoista ja rauhoitusohjeista löytyy Haltialan luontoalue(2) -sivulta. Polku kulkee metsäpolulla ja pitkospuilla aarnialueen kupeesta kohti Kuninkaantammentietä; reitti on merkitty sinisin vinoneliöin puihin ja kuusimerkein(1). Ninniohia -blogin Paloheinä-vinkkien mukaan polun alku on noin kilometrin päässä Niskalan pysäköintialueelta osoitteessa Kuninkaantammentie 40, ja tiellä on viitoitus lähtöön; tekstissä mainitaan myös sinikeltaiset merkinnät kuusimerkkien lisäksi(4). Pitkospuiden pinta voi olla välillä veden alla sateiden jälkeen(1)(2). Kaupungin esteettömyyskuvaus kertoo reitin kapeista kohdista, juurikoisista ja jyrkistä mäistä: suurin korkeusero voi olla yli kymmenen metriä ja jyrkin nousu noin 30 %, eikä reitti sovellu lastenrattaille tai pyörätuolilla kulkemiseen(1). Kuninkaantammen suunassa olet lähellä Pitkäkosken ulkoilukeskittymää: Pitkäkosken parkkipaikka autolle ja Pitkäkosken ulkoilumaja, jossa yrittäjä pitää kahvilaa sesongin mukaan—tarkemmat tiedot löytyvät meidän Pitkäkosken ulkoilumaja -sivultamme. Ulkokuntosalipisteitä on majan lähistöllä ja Kuninkaantammentien ulkoilureitin varrella. Sama metsäkulma liittyy Haltialan reittiin ja Haltialan aarnialueen polkuihin pidempään lenkkiin, ja Keskuspuiston talvikunnossapidettäviä ulkoilureittejä pitkin pääset kohti Paloheinän ulkoilualuetta. Mikroseikkailuja kuvaa talvipäivää, jolloin Haltiavuoren luontopolun merkit hävisivät ja retki lipsahti Korpipolulle, ja evästauko osui Pitkäkosken rinnelehtojen jokivarteen—hyvä esimerkki siitä, miten lyhyt Korpipolku liittyy laajempaan Haltialan kierrokseen(5). Haltialan luonnonsuojelualueiden säännöt kieltävät muun muassa irti päästetyt koirat, avotulenteot ja telttailun sekä pyöräilyn merkittyjen reittien ulkopuolella herkemmillä lohkoilla(2). Itse luontopolulla ei ole keittokatoksia tai nuotiopaikkoja.

Luonnon syli on helppo, pääosin esteetön rengaspolku, noin 1,1 kilometriä, Pornaistenniemen tervaleppälehdossa Helsingissä, Uudellamaalla Vanhankaupunginlahden ruovikon äärellä. Käyntiosoite Katariina Saksilaisen kadulla, reitin yksisuuntaiset ja ympyräosuudet, pysäköinti ja käymälä sekä tornin ja piilokojun esteettömyyserot löytyvät luotettavimmin Helsingin kaupungin Luonnon syli -sivulta(1). Vihreät sylit tarjoaa digitaalisen kartan ja äänitteet kymmenelle hyvinvointiteemaiselle rastille sekä syvemmän taustan Pornaistenniemen lehtoon ja Vanhankaupunginlahden lintualueeseen(2). MyHelsinki tiivistää lahden lintuarvot ja sen, miten esteettömät pitkosyhteysosuudet istuvat laajempaan ulkoiluverkostoon(4). Noin puolen kilometrin kohdilla rengasta tulevat Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen lintutorni ja Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen piilokoju—korkeammat näkymät ja vähempi tuuli, mutta rakennukset eivät vastaa pääreitin esteettömyyttä, joten tarkista kaupungin esteettömyystekstit ennen nousua tai siirtymää pyörätuolilla(1). Lintutornin juurella oleva peili heijastaa lahden maisemaa, ja nelisäkeiset opasteet kannustavat hidastamaan ja käyttämään aisteja(1)(2). Renkaan parkkipäässä Vanhankaupunginlahden suvantoalue Kalastuspaikka sijoittuu vesirajaan kalastajille, jotka yhdistävät kävelyn ongelle. Polku kuuluu Vanhankaupunginlahden retkeilyreitistöön; pidempään, yhä pääosin esteettömään jatkoon Lammassaaren pitkospuita ja katselutasanteita kohti valitse Lammassaaren esteetön lankkupolku, joka lähtee samasta ulkoilualuekokonaisuudesta(2)(4). Jatko-osuudella nousevat muun muassa Lammassaaren lankkupolku, eteläinen katselutasanne ja Lammassaaren lankkupolku, pohjoinen katselutasanne ruovikkomaisemiin; tarkemmat välimatkat löytyvät Lammassaaren esteetön lankkupolku -sivultamme. Latu&Polku-lehden juttu Luonnon sylistä kuvaa pitkospuiden rauhoittavan rytmin ja paikallisbussiyhteyden Tekniikan museon pysäkin kautta—kätevää ilman autoa(3). Kulkuväylä on koko matkalta vähintään noin 1,5 metriä leveä; pintaa ovat kivituhka, sora, luonnonalusta kivineen ja juurineen sekä lyhyet lankkuosuudet, ja mukana on yksi jyrkkä mäki, jonka korkeusero on suunnilleen kolme metriä ja jyrkin nousu noin 19 %—kannattaa ennakoida apuvälineiden kanssa(1). Reitin varrella on penkkejä, pöytiä, roska-astioita, pikniktilaa ja pieni leikkialue, ja pysäköinnin lähellä on kuivakäymälä, jonka kaikki esteettömyysvaatimukset eivät täyty; lue kaupungin esteettömyyskuvaus ennen lähtöä(1).

Uutelan herppipolku on Suomen ainoa luontopolku, joka kertoo matelijoista ja sammakkoeläimistä. Se kulkee Vuosaaren Uutelan ulkoilualueella Särkkäniemellä. Reitin pituus on kartallamme noin 1,3 kilometriä suljettuna lenkkinä; Helsingin kaupunki kuvaa maastossa kulkevaa reittiä osin yksisuuntaisena ja osin ympyrän muotoisena ja esittää kokonaismatkaksi suunnilleen 1,4–1,5 kilometriä, kun koko merkattu kierros kävelee loppuun(1). Esteettömyydestä, taukopaikoista, roska-astioista, karttaliitteistä ja HSL-reittiehdotuksesta Särkkäniemeen löydät päivitetyt tiedot viralliselta reittisivulta(1). Lähtö ja paluu tapahtuvat Uutelan kodan tuntumassa, missä on piknikpöytiä ja kuivakäymälöitä lähellä pääreittiä; kodalla vapaaehtoiset kotakummit pitävät usein ovia auki yleisölle viikonloppuisin(2). Vihreät käpymerkit johdattelevat kuusikon läpi kalliorantoja kohti Skatanluodon ja Skatanselän maisemia sekä lyhyitä pitkospuuosuudetta matalien lahtien ja lammikoiden yli(2). Polulla on yksitoista opastaulua, jotka esittelevät muun muassa kyitä, rantakäärmeitä, sisiliskoja ja sammakoita; tekstit ja kuvat ovat biologi, luontokuvaaja ja tietokirjailija Antti Kolin käsialaa(3). WalkHelsinki kertoo, että hanke avautui toukokuussa 2023 ja että kaupungin ympäristöpalvelut toteuttivat sen yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa(4)(1). Kierroksella tulee vastaan Skatan tila, joka on hyvä kiintopiste niemen metsä- ja rantavyöhykkeiden välissä(2). Samaan ulkoiluverkostoon sopii luontevasti jatkaa esimerkiksi Uutelan luontopolulle tai Uutelan metsäluontopolulle, jos haluat pidemmän merenrantausteretken(2). Alusta vaihtelee kivituhkasta, sorasta, juurakosta ja luonnonkivistä; esteettömyyskuvaus varoittaa kapeista kohdista, joista pyörätuoli tai lastenvaunut eivät mahdu, sekä ainakin yhdestä kaiteettomasta putoamisvaarasta, vaikka osa tauluista ja käymälöistä on helpompi lukea ilman pitkoksia(1). Suomen Luonto -juttu muistuttaa, että hiljainen havainnointi kannattaa, mutta pelkkä tauluista oppiminenkin voi olla palkitsevaa, vaikka eläimet jäisivät piiloon(3). Helsinki on Suomen pääkaupunki, ja Uusimaa on laajempi maakunta samoine rannikkomaastoineen—tämä lyhyt polku kiteyttää urbaania merenrantaluontoa ja kohdennettua opastusta. Sivulla mainitaan myös tulossa olevat QR-koodilisät ja lasten lisämateriaali; tarkempia aikatauluja täydennetään julkaisun edetessä(1). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa käytännössä, miten vihrein merkitty herppilenkki liittyy oranssimerkattuine metsäluontopolkuineen, mukaan lukien kohdat, joissa pitkospuut voivat kauden mukaan kulkea veden lähellä(2).

Harakan saaren polkureitistö on noin 1,6 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Harakan saarella Kaivopuiston edustalla Helsingissä, Uudellamaalla. Saaren luonnonsuojelualueet, polut ja Harakan luontokeskus ovat Helsingin kaupungin hoidossa; ajantasaiset sulut lintujen pesinnän ajaksi, nuotiopaikan säännöt ja kausiliikenne kannattaa tarkistaa Helsingin kaupungin Harakan saaren sivuilta(1). Kesäkauden yhteysveneen liikennöi Merenkävijät ry Ullanlinnan laiturilta; aikataulut ja hinnat löytyvät heidän omilta sivuiltaan(2). Reitti kulkee saaren monipuolisessa saaristoluonnossa: rantaniittyjä, tervaleppäluhtia, silokallioita ja pitkospuita. Osuus kulkee hiekkapohjaista rantapolkua, jossa pärjää myös lastenrattaiden kanssa; pidempi osuus kulkee saaren länsipuolen kallioilla ja on kivinen ja epätasainen, eikä sovellu pyörätuolilla tai rattaiden kanssa liikkumiseen(1). Liiku vain merkityillä reiteillä, etenkin touko–kesäkuussa, jolloin osia saaresta voidaan sulkea nauhoilla pesinnän vuoksi; luontotalon henkilökunta neuvoo sopivan kierroksen(1). Noin 0,4 kilometrin kohdilla polulla on Harakka Yhteysvenelaituri, yhteysvenelaituri; kuivakäymälät ovat laiturin lähellä. Myöhemmin reitillä tulevat vastaan Harakka, lintulava ja Harakka, piilokoju, joista näkee saariston lintuja läheltä. Kannaksen takaa avautuu näkymä Uunisaaren rannoille ja palveluihin. Sama Kaivopuiston rantaviiva yhdistyy mantereella Kantakaupungin rantareittiin, jos haluat yhdistää pyöräilyä ja kävelyä keskustan merenrantaan. Retkipaikan teksti kokoaa yhteen mobiililuontopolut, pitkospuuosuudet ja luontokeskuksen lainattavat kiikarit sekä perheille sopivat vinkit—hyvä lisä ensikertalaiselle(3).

Vartiosaaren terveysluontopolku on noin 3,2 kilometrin merkattu retkeilypolku Itä-Helsingin sisäsaaristossa Laajasalon ja Vartiosaaren välisellä vesireitillä. Helsingin kaupunki kuvaa reitin pituudeksi noin kaksi ja puoli kilometriä, mutta käytännössä mittaukset lauttarannalta lähtien nousevat usein liki kolmeen kilometriin(1). Lauttayhteyksistä Reposalmesta, kompostivessasta lähellä laituria, Pässilahden vierasvenesatamasta, melojien rantautumisesta ja luonnonsuojelualueen määräyksistä kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot Helsingin kaupungin Vartiosaari-sivulta(1). MyHelsinki tiivistää kesäiset vesikuljetusvaihtoehdot ja sähkölauttalinkin Laajasalon suunnasta(2). Retkipaikka kuvaa polun varrella näkyviä punapäisiä tolppia, puisia tehtäväputkia, Viikinkikallion merimaisemat, metsäkirkon ja hiidenkirnun, sekä reippaan kahden tunnin kävelyvauhdin taukoineen(3). Perille tullessa autolla kannattaa käyttää Laajasalon parkkipaikkaa ja jatkaa jalkaisin Reposalmen yhteysaluslaiturille sekä ylitykseen Reposalmen yhteysaluslaituri - Vartiosaari -pysäkille. Kesällä Pop-Up Kahvila (kesäisin) palvelee lauttarannan tuntumassa. Polun alkupäässä on kuivakäymälä palveluineen ilman että jokainen rakennus pitäisi nimetä erikseen opasteissa. Reitti kulkee Pop-Up Kahvilan kautta kohti kallionäköaloja ja päätyy vähitellen Melojien rantautumispaikalle hiekkapoukamaan; Helsingin kaupunki ohjaa melojat saaren pohjois-koilliskulman hiekkarannalle(1). Noin kolmen kilometrin kohdalla Pässilahden vierasvenelaituri tarjoaa lyhytkestoiseen kiinnittymiseen, jos saavut omalla veneellä(1). Mantereen puolella Laajasalon uimaranta / Ulkokuntoilupaikka ja Ilomäenpuiston kuntoportaat täydentävät päivää ennen tai jälkeen saarikäynnin. Laajasalon kuntoradan latu 1 km ja Laajasalon liikuntapuiston kuntorata 1 km kulkevat samassa liikuntapuistossa kuin lauttayhteys, ja Aittasaaren ulkoilureitti tarjoaa lyhyempiä kävelyvaihtoehtoja Laajasalon rannoilla. Helsinki on tämän reitin kotikaupunki ja Uusimaa maakunta. Saaren vanhat metsiköt, siirtolohkareet ja rantaniityt tekevät reitistä helpon päiväretkikohteen lyhyestä venematkaa huolimatta. Helsinki sijaitsee Uudellamaalla.

The Kallahdenniemi hiking trail, a 1.5-kilometer nature trail, passes through the Kallahdenharju conservation area and Kuningattarenpolku. The trail is marked off with fences and ropes to preserve nature and prevent erosion. The Kallahdenniemi Nature Trail starts near the kiosk on the beach and runs through the protected Kallahti coastal meadow. The trail is not winter-maintained.