Kirkkonummi Retkeilyreitit

Siikajärven ja Korpinkierroksen välinen yhdysreitti on noin 1,6 kilometriä Nuuksion kansallispuistossa: se yhdistää Kirkkonummen puoleisen Siikajärven rantavyöhykkeen ja Korpinkierroksen päälenkin Kolmoislammenrannan tuntumassa Espoossa. Metsähallituksen reittikortti on Luontoon.fi-palvelussa(1). Siikarannan ja Veikkolan lähtöpisteistä kannattaa lukea Kirkkonummen kunnan Nuuksio-sivu(2). Siikajärven suunnasta lähes heti tulee vastaan Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka järven rannalla—kätevä varauspaikka ennen isompiin lenkkeihin liittymistä. Kuivakäymälät ovat samassa ranta-alueessa, mikä helpottaa päiväretkiä. Maasto on helppoa metsäpolkua tyypilliseen nummijärvitapaan ja loiville kallioille, ja kosteissa kohdissa voi olla lyhyitä pitkospuita. Kolmoislammenrannan risteyksessä yhtyvät Korpinkierros, pitkä merkitty rengas metsä-lampi-kalliomaisemassa, ja hyvin lyhyt yhdys Siikaniemen parkkipaikalta (Yhdysreitti Siikaniemi - Korpinkierros). Veikkola-Siikajärvi yhdysreitti tuo tulijan Veikkolan portilta kohti Siikajärveä, Soidinkierros kiertää Siikanniemen ja Soidinsuon suunnasta, ja Haukkalampi pyöräilyreitti kulkee erillisenä pyöräilylinjana vilkkaille Haukkalammen rannoille. Retkipaikka kiteyttää viralliset Nuuksion polut niin, että Korpinkierros starttaa usein joko Haukkalammelta tai Siikaniemeltä Kolmoislammenrannalla, josta lyhyt yhdys vie renkaalle—juuri tämän yhdysreitin tehtävä Siikajärven suunnasta tultaessa(3). Reitti kulkee Kirkkonummella ja rajautuu Espoon Nuuksioon. Uusimaa tarjoaa täällä nopean kaupunkivierailun ja erämaisemman polun yhdistelmän.

Kotokierros-route goes around several ponds. The route is marked with green colored signs. This trails goes around several small ponds (Korsolampi, Immerlammi, Kakarlammi, Kotolammi and Mustjärvi) The area in general is called Meiko. There is a designated camping area along this route. A nice drone view of <a href="https://youtu.be/WT80tiMxLQI?si=BQuRqcHVTZ6OG5U4">Meiko nature reserve</a>

Veikkolan pysäköinnistä, Turunväylän alitustunnelista ja Kaarniaispolun opasteista saat luontevan lähdön Kirkkonummen kunnan Kirkkonummiseikkailu-materiaalin Kaarniaispolku-osioista(1) ja Luontoon.fi:n Kaarniaispolku-sivulta(2). Veikkola–Siikajärvi yhdysreitti on helppo, noin 4,9 kilometrin pätkä Kirkkonummella Nuuksion kansallispuiston eteläreunalla. Lähtö on Veikkola luontopolun pysäköintialueelta Soidentaantien päässä – samalta pysäköintipaikalta kuin Kaarniaispolulla – kulkee metsän ja leveämpien retkeilyväyläpätkien kautta kohti Siikajärven rantavyöhykettä ja päättyy Hotelli Nuuksion tuntumaan, jossa yhdistyy Soidinkierrokseen. Päivää voi varioida Kaarniaispolun rengasosuudella samasta parkkialueesta tai Soidinkierroksen suo- ja järvimaisemissa. Retkipaikan Luontopolkumiehen Kaarniaispolku-artikkeli täydentää käytännön kuvaa: käpymerkityt tolpat, lyhyet pitkospuusuot, kallioiset metsäjaksot ja entisen kaatopaikan rehevä kasvillisuus ennen liittymistä Siikajärvelle päin kulkevaan retkeilylinjaan(3). Lähtö Veikkola luontopolun pysäköintialueelta on yksinkertainen, ja samasta kulmasta pääsee tarvittaessa ensin Kaarniaispolun luontopiirikiertoon. Yhdysreitin pohjoispäässä ratavariksi toimivat muun muassa Hotelli Nuuksion frisbeegolfrata ja Hotelli Nuuksio / Kuntosali. Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros ‑linjalle jatkaessa päiväohjelmaan voi sisällyttää esimerkiksi Kolmoislammenranta varaustulentekopaikan. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka nimeäisi selvästi vain tämän noin 4,9 kilometrin yhdysosuuden; julkaisut käsittelevät usein Kaarniaispolkua, Soidinkierrosta tai laajempaa Nuuksion reitistöä.

Linlon reitti läntiselle keittokatokselle on lyhyt, noin 1,4 km:n pätkä Kirkkonummen merellisellä ulkoilusaarella Linlolla Uudellamaalla. Käytännössä kävellään Linlon parkkipaikan ja Linlon sataman luota kävelysillan yli saareen, ohitetaan heti alussa Linlon Esteetön tulipaikka ja pian Linlon Pohjoinen keittokatos, ja jatketaan rantavyöhykkeen metsissä Linlon läntiseen keittokatokseen saaren länsirannalla. Reitti sopii, kun haluat länsipään tuparuuan tai tauon ilman koko saaren kiertoa. Ajankohtaisimmat kartat, palvelukuvaukset ja satamatiedot kannattaa tarkistaa Kirkkonummen kunnan Linlon saari -sivuilta(1). Luontoon.fi(2) listaa saaren merkityt reitit ja tukee retkisuunnittelua. Saarella kulkee useita värein merkittyjä reittiosuuksia. Retkipaikassa(3) Luontopolkumies kuvaa sinistä reittiä, joka päättyy läntiselle keittokatokselle reilun kilometrin kävelyn jälkeen, rinneportaineen kalliorannoilla ja ruovikkoisen länsirannan pätkillä; teksti kertoo myös, että sataman kävelysilta uusittiin kesällä 2020 leveäksi ja esteettömäksi, ja sillalla käy usein myös onkijoita. Saman lähtöalueen kautta pääsee myös reitille Linlon reitti eteläiselle keittokatokselle kohti eteläisiä taukopaikkoja ja laguunin rantaa sekä lyhyempään The shortcut of Linlo -yhteyteen etelää kohti. Kirkkonummi huolehtii polttopuista keittokatosalueilla(1). UUVI(4) muistuttaa, että koirat on pidettävä kytkettyinä ja avotulet kuuluvat merkittyihin keittokatoksiin. Kirkkonummi ylläpitää saarta. Uusimaa on täynnä merellisiä päiväretkiä; tämä lyhyt länsipään yhteys on näppärä, kun tiedät haluavasi juuri Linlon läntisen keittokatoksen.

Stora Brändön vaellusreitti on Kirkkonummella, Porkkalaniemen itäpuolella, Uudellamaalla. Reitti kiertää noin 2,6 kilometriä pääsaaren ympäri; saari kuuluu UUVIn virkistysalueverkostoon, ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys julkaisee virallisen kohdekuvauksen nuotio- ja koirasäännöistä, pesimäajan maihinnousukiellosta sekä kapeista, juurakoisista ja liukkaista kallio-osuuksista(1). Säännöllistä veneyhteyttä ei ole, joten tarvitset oman veneen tai kyydin(2). Suomen Luonto kuvaa saaren helposti saavutettavaksi pääkaupunkiseudulta ja Porkkalasta: saarta kiertää muutaman kilometrin kävely karuilla kallioilla ja rehevässä metsässä, toisella puolella avautuu leveitä silokallioita ja eteläpuolella jyrkkä kallioranta, jossa perheen pienimpiä on syytä pitää tukevasti kiinni(2). Keskisaarella polku viipottaa vanhan korpikuusikon läpi ja syvänvihreän suon, jonka virallinen kuvaus tekee saaren jalokiveksi(1). Noin 1,4 kilometrin kohdalla nousee Stora Brändön lintutorni, jolta näkee etelän linnustonsuojelualueelle ja lähiluodoille ilman maihinnousua rajoitusaikana(1). Kiertämisen alussa Stora Brändö Kiinnitysrengas -kohteet ja Stora Brändö Poiju antavat kiinnityspaikkoja, Stora Brändö Laituri viittaa itälahteen ja betoniponttonilaituriin. Melojien rantaumispaikka ja Melojien rantautumispaikka palvelevat melojien rantautumista länsirannalla. Stora Brändön Keittokatos, Stora Brändö North Outdoor Grill ja Stora Brändön tulipaikka muodostavat ruoanlaitto- ja tulisteluryhmän koillisosassa; tulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla eikä maastopalovarotuksen aikana lainkaan(1). Kuivakäymälät löytyvät palvelukeskuksesta. Jos haluat yhdistää retkeen veden, sama rantaverkosto kytkeytyy myös Stora Brändo Kayking Route -melontareittiin. Reissublogi Haaveena hyvä kuva on vuosia kuvannut Stora Brändöä perheen suosikkisaareksi grillauspäiviä ja saaristolomatunnelmaa varten ja muistuttaa yhä linnustonsuojelusta rauhoitusaikana(3). Vähäinen vierasvenesatamakapasiteetti pitää saaren melko rauhallisena(2).

Linlo on merellinen virkistyssaari Porkkalanniemen ja Upinniemen välissä. Tämä osuus on noin 1,6 km yhteen suuntaan vierasvenesataman parkkipaikalta kohti Linlon eteläistä keittokatosta saaren laguunimaisella etelärannalla; samaan ryhmään osuu Laguunin laituri, Laguunin grillimaja ja Laguunin kiinnityspoijut. Kirkkonummi on helppo päiväretki pääkaupunkiseudulta, ja saaresta suurin osa kuuluu Natura 2000 -verkosto pohjoisinta niemeä lukuun ottamatta. Keittokatosten nimet, kunnan polttopuuhuolto grillikatoksilla, PDF-opaskartta taukopaikoista ja vierasvenesataman linkki löytyvät parhaiten Kirkkonummen kaupungin Linlon saari -sivulta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa saarelle siirtymisen, koira kytkettynä -säännön, marja- ja sienkeruun sekä satamapalvelujen lähtökohdan(2). Linlon satamasta kävelysiltaa pitkin saareen tultaessa Linlon Esteetön tulipaikka on heti sillan saaripuoleisessa päässä; UUVI kertoo sillan ja tämän tulipaikan olevan esteettömiä, kun taas muut polut ovat kapeita, kivisiä ja porrastettuja(2). Muutaman sadan metrin päässä Linlon Pohjoinen keittokatos ja Linlo WC -pari tulevat esiin päälinjalla. Noin 0,9 kilometrin kohdalla reitti saavuttaa Linlon läntisen keittokatoksen länsirannalla; sama kilometri kantaa myös Linlon reitti läntiselle keittokatokselle -yhteyden ja The shortcut of Linlo -vaihtoehdon, jos haluat lyhyemmän silmukan takaisin laguunin suuntaan. Etelään päin jatkaessa pääset veden äärelle suojaisaan laguunimaisemaan, missä Linlon eteläinen keittokatos, Laguunin grillimaja ja Laguunin laituri tarjoavat pöytätilaa, ruokailun merimaisemassa ja toukokuussa upean linnuston tähystyspaikan läheisiin luotoihin(3). Retkipaikka kuvaa punaista janarovua eteläkeittokatokseen ja eteläkärjen näkymiin—kätevää, jos haluat yhdistää väriopasteet kartallamme oleviin taukopaikkojen nimiin(3). Outdoor Family kuvaa länsirannan jyrkkiä kallioita ja pieniä luolia—tärkeää, jos retkeilet lasten kanssa länsikeittokatoksen tuntumassa(4). Kuivakäymälöitä on useassa solmukohdassa; tarkemmat tiedot Linlo WC, Linlon WC ja Laguunin WC -sivuiltamme sekä paikan omista ohjeista.

Vetokannaksen taival on noin 1,9 kilometrin janasuuntainen retkeilyosuus Porkkalanniemen luoteisosassa Kirkkonummella, niemellä jossa metsä kohtaa Suomenlahden. Kolmesta merkitystä reitistä, yhteisistä palveluista ja laajemmasta Porkkalan ulkoiluyhteistyöstä kertoo Luontoon.fi:n Porkkalanniemen reittisivu(1). Kirkkonummen kunta kuvaa Vetokannaksen taivalin yhdessä Telegrafbergetin ja Pampskatanin reittien kanssa, pysäköintiosoitteet, punaisen viitoituksen ja sen, ettei itse reitti ole esteetön(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kertoo, miten Vetokannaksen taival sijoittuu niemen rauhallisempaan luoteisosaan, miten merkityt runkoreitit vähentävät kulumaa ja että koirat on pidettävä kytkettyinä(3). Metsähallitus on tiedottanut uudistetusta noin viiden kilometrin viitoitetusta verkostosta, joka yhdistää useita keittokatoksia ja tulipaikkoja Porkkalanniemellä; suunnittelu on tehty yhdessä Metsähallituksen, Kirkkonummen, Helsingin, Vantaan, Nurmijärven ja Uuvin kanssa(5). Pohjoisen Vetokannaksen parkkipaikan ja etelän Haahkan–Lokki-alueen välillä kulkee nimetyt taukopaikat Tiira, Koskelo ja Lokki: Keittokatos Tiira, Keittokatos Koskelo, Keittokatos Lokki, Tulipaikka Haahka sekä teltta-alueet useiden taukopaikkojen yhteydessä—evästelyyn, ruoanlaittoon tai lyhyen patikan jakamiseen. Kuivakäymälät löytyvät palveluryhmistä; kalliorannoilta avautuu länteen merimaisemia. Maasto vaihtelee hiekkaisemman polun, metsäpolun ja kallioisen välillä; pitävä jalkine auttaa märillä kallioilla. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on polun varrella(2)(4). Lähellä reittiä voit yhdistää Telebergetin lenkkiin, jossa keltaiset ja punaiset merkit kohtaavat, sekä Pampskatanin pistoon kohti niemen eteläkärkeä. Retkipaikan kolumnisti Mika Markkanen (“Luontopolkumies”) käveli osuuden keväällä 2024, käytti reilun tunnin ja kehui punaisia timanttimerkintöjä, merelle avautuvia rantakallioita ja röykkiöitä—mainiten myös yhden hetkellisesti harvemman merkinnän kohdan ja liukkaat kalliot keväisellä kelillä(4). Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset linkit kiinnittyvät selkeästi ilman sekaannusta organisaatioiden nimien kanssa.

Telebergetin lenkki on lyhyt merenrantareitti Porkkalan niemellä. Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla; Uusimaa tarjoaa täällä avomerenäkymiä ja mäntykallioita. Reitin pituus on noin 2,3 kilometriä renkaana, ja korkeimmat näköalat avautuvat Telegrafbergetin kalliolta. Metsähallituksen Porkkalanniemen reitit -sivu Luontoon.fi:ssä(1) kuvaa viitoitetun reitistön yhdessä Vetokannaksen taivalin ja Pampskatanin piston kanssa. Kirkkonummen kunta(2) nostaa esiin Telegrafbergetin merimaisemat ja Pampskatanin lintuharrastusmahdollisuudet sekä viittaa karttoihin samalle viralliselle reittisivulle. Uudenmaan virkistysalueyhdistys(4) luettelee niemen kolme pääreittiä, joista tämä kierto vie korkeimmalle näköalakalliolle. Luontopolkumies Retkipaikassa(3) kuvaa keltaisin merkein kulkevaa lenkkiä keskivaativaksi: kallioilla nousuja ja laskuja, paikoin liukasta kiveä, ja Telegrafbergetin huipun lähellä hetki, jossa merkkejä on harvemmin ennen leveämpään polkuun liittymistä. Lenkki yhdistää useita taukopaikkoja, jotka toistuvat myös Vetokannaksen taivalilla ja Pampskatanin pistolla. Eteläosassa Keittokatos Merikotka sekä Merikotkan nuotio- ja telttapaikat ovat lähellä rantaa. Haahkan parkkipaikka avaa tulen Tulipaikka Haahkaan ja Tulipaikka Haahkan teltta-alueeseen sekä esteettömään Haahkan katselulavan esteetön tie -yhteyteen ja merelle avautuvaan näköalatasanteeseen. Noin kilometrin paikkeilla Lokki - keittokatos ja Keittokatos Lokki tarjoavat suojaisen keittopaikan kallion partaalla; pohjoisemmalla Keittokatos Koskelo ja Koskelon parkkipaikka palvelevat samaa rengasta. Porkkalanniemen parkkipaikka ja Hirviniityn kuivakäymälä palvelevat Omsatuntien varren keskuspaikkaa; Pysäköintialue, Porkkalanportti ja Porkkalanportin parkkipaikka sopivat Tullandintien suuntaan tuleville. Länsiosassa Tulipaikka Telkkä, Keittokatos Telkkä ja Pampskatanin parkkipaikka ovat ennen nousua Telegrafbergetille. Kuivakäymälät sijaitsevat pääasiassa taukopaikkojen ja parkkien lähellä. Voit jatkaa päivää Vetokannaksen taivalilla tai suunnata Pampskatanin pistolle niemen eteläkärkeen; reitit kulkevat osin päällekkäin(3). Kirkkonummen kunta(2) listaa laajemman alueen pysäköinnin Dragetintien, Tullandintien, Omsatuntien ja Källvikintien varsille.

Kaarniaispolku on lyhyt luontopolku Kirkkonummella Veikkolan lähellä Nuuksion kansallispuiston reunalla. Tarkat reittitiedot, opetusmateriaalit ja kartat löytyvät Luontoon.fi:n Kaarniaispolku-sivulta(1). Kirkkonummen kaupunki kertoo muun muassa Soidentaantien päässä olevan pysäköinnin, vastapäivään kulun, bussiyhteyden Tuulensuunraitille sekä sen, ettei reitin varrella ole tulipaikkaa(2). Reitin pituus on noin 2,6 kilometriä. Lähtö Veikkola luontopolun pysäköintialueelta, ja polku kulkee tunnelissa Turunväylän ali kansallispuiston metsään palaten samaan parkkiin. Reitti on tiheästi merkitty käpytunnuksin ja luontopolkurastien numeroilla. Maasto vaihtelee metsäpoluista ja lyhyistä hiekkateistä suon pitkospuuihin, kallioisiin kohtiin sekä vehreään osuuteen vanhan Veikkolan kaatopaikan kupeessa. Noin kahden kilometrin kohdalla polku tulee Siikajärvelle johtavan retkeilyreitin risteykseen; jatkoon voi lähteä Veikkola-Siikajärvi yhdysreittiä pitkin tai palata Kaarniaispolun mukana lähtöön. Luontopolkumiehen Retkipaikka-juttu kuvaa hyvin pientä suota ja Haaversopakko-lampea, kivisen puolivälin taukopaikkaa ja reitin luonnetta kevyenä iltalenkkinä vaikka reitti on keskivaativa(3). Kirkkonummi on Uudellamaalla Helsingin seudun retkeilyverkoston eteläreunalla.

Fiskarsinmäen luontopolku on helppo, perheille sopiva noin 1,6 kilometrin kävely Espoonlahden rantaniityn ja lehdon syleilyssä Lasilaaksossa Uudenmaan rannikolla. Kirkkonummi ja Espoo ovat samaa tiivistä läntistä pääkaupunkirantaa, ja Espoon kaupunki julkaisee Lasilaakson luontopolun palvelukortin pituuksineen ja ympäristökuvauksineen(1). UUVI esittelee 25 hehtaarin Espoonlahden luonnonsuojelualueen eli Fiskarsinmäen luontopihan: opastaulu, pysäköinti, merkitty reitti ja lintutorni ovat keskeisiä käyntipisteitä(2). Koko alueen ohjeisiin, lemmikeistä tiedotettuihin velvoitteisiin, mahdollisiin ajankohtaisiin tiedotteisiin ja hoitoon kannattaa tutustua myös Luontoon.fi:n Espoonlahden luonnonsuojeluaineistossa(4). Polun alkupäässä on heti Espoonlahden lintutorni, josta UUVI ohjaa kurkistamaan ruovikon yli lahdelle ja seuraamaan vesilintuja sekä petolintuja(2). Polku kulkee lehtomaisella Fiskarsinmäellä, joka Espoon kaupungin mukaan kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan; Espoonlahden rantaniitty on luokiteltu perinneympäristöksi(1). Kesällä laidun hoitaa ruovikon ja niityn avoimuutta(2). Kaarina Saramäki kuvaa keväistä vierailua jalopuineen, vuokkoineen ja Natura-alueen monimuotoisuudella, joka palkitsee lintuharrastajan(5). Tony Hagerlundin Kauklahden kuvakierros etenee keltainen merkkaus mielessä mäkeä kiertäen, lipaisee lintutornille ja näyttää, miten juurakkoisempi metsäpolku vaihtuu nevän kukkaloistoon(6). Espoon kaupunki mainitsee laajan lisäpolkuverkoston, jolla voi jatkaa samaa luontopuistoa pitkin(1). Kartan mukaisen reitin loppupäässä on Espoonlahden parkkipaikka autoilijoille, ja Kauklahden urheilukentän ulkokuntoiluvälineille pääsee lyhyen sivuttaissiirtymän päähän—katso tarkemmin lintutornin, pysäköinnin ja kuntoilupisteen sivuamme kartalla.

Pampskatanin pisto on lyhyt retkeilypisto Porkkalanniemen eteläosassa. Kirkkonummi ja Uusimaa tarjoavat täällä avomeren ja saariston maisemia lähellä pääkaupunkiseutua. Reitti on noin 1,8 km ja kulkee mäntymetsän ja kalliorannikon kautta kohti Pampskatan kannasta ja niemenkärkeä; näkymät avautuvat Suomenlahdelle ja kirkkaalla säällä Viron suuntaan. Ajantasaiset tiedot reitistä löytyvät Luontoon.fi:n Pampskatanin pisto -sivulta(1). Kirkkonummen kaupunki kertoo Porkkalanniemen ulkoilu- ja suojelualueesta käytännön asioita, kuten pysäköinnistä ja käyttöajankohdista(2). Porkkalan portin lähtöalueelta polku on merkitty punaisin merkinnöin ja on helppo seurata. Muutaman sadan metrin jälkeen tulee Merikotkan keittokatos sekä teltta- ja nuotiopaikkoja—suosittuja taukapaikkoja ennen kallioille nousevaa osuutta. Matkan varrella Telkän keittokatos ja nuotiopaikat sijaitsevat rannan tuntumassa; melojille on merkitty rantautumispaikkoja. Eteläisessä päässä Keittokatos Lokki ja Haahkan nuotiopaikat sekä teltta-alueet ovat avokallioilla merimaisemissa. Kulku on pääosin helppoa, mutta loppunousu näköalapaikalle ja jyrkänteet vaativat tukevia jalkineita ja huomiota lasten kanssa(3)(4). Retkipaikan kuvaus tuo esiin jyrkät merenpuoleiset kalliot, sileitä auringonottokallioita ja näkymiä Rönnskärin majakkaan sekä kirkkaalla säällä Viron suuntaan(3). Ajatusmatkalla kuvaa vilkasta kesäviikonloppua Merikotkan tuntumassa ja rauhallisempia sivukallioita, jos poikkeaa pääpolulta(4). Sama Porkkalan portin lähtöalue yhdistyy Telebergetin lenkkiin, keltaisin merkittyyn noin 2,3 km:n rengasreittiin, joka kulkee lyhyen matkan yhteisesti tämän reitin kanssa ja nousee korkeammille näköalakallioille. Vetokannaksen taival kulkee niemen luoteisreunalla omana retkeilyvaihtoehtonaan. Yhdessä nämä reitit tekevät Porkkalanniemestä koko päivän kohteen, vaikka Pampskatanin pisto itsessään on lyhyt(3)(4). Lintumuutto voi olla vaikuttava keväällä ja syksyllä; Kirkkonummen kaupunki kuvaa niemenkärkeä merkittäväksi lintukohteeksi(2). Kuivakäymälöitä on päätauko- ja parkkialueiden yhteydessä.

Kuikankierros on lyhyt, punaisilla merkeillä kulkeva kierros noin kolmen kilometrin matkalla Kirkkonummen Meikon luonnonsuojelualueella. Reitti lähtee Meikon parkkipaikalta, kulkee kohti Meiko-järveä ja kiertää Näseuddenin niemen rantaa pitkin niin, että järven kallioiset taukopaikat tulevat tiuhaan vastaan. Palveluista, leiriytymisestä, nuotioista ja muista käytännöistä kannattaa tarkistaa ensin Kirkkonummen kunnan Meikon luonnonsuojelualueet -kokonaisuus(1). Sama reitti löytyy myös Luontoon.fi:n ulkoilureittirekisteristä(2). Kunnan luontokuvauksessa Meiko-järvi on selkovesinen järvi, jonka rannoilla kuikka on pesinyt säännöllisesti; reitin nimi kytkeytyy juuri tähän järven eläinmaailmaan(1). Meikon parkkipaikalta kuljet aluksi samaa osuutta kuin Meikonkierros, kunnes Kuikankierros kääntyy omalle punaiselle merkitykselleen järven tuntumaan. Luontopolkumies kuvaa Retkipaikassa viikonloppuisen pysäköintiruuhkan, punaiset merkit ja rantaviivan tuntumaan kapenevia polun pätkiä(3). Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Meikon tulipaikka pohjoisrannalla—luontevin taukopaikka nuotiolla, ja kuivakäymälöitä on reitin varrella useassa kohdassa. Niemen ympäri kävellessä polku vaihtelee avoimen rantakallion ja lyhyiden rantametsäpätkien välillä, kunnes yhteys suurempaan polkuun ja parkkialueeseen palautuu loppumetreillä. Korsolammen rannalla Korsolampi telttailupaikka ja Korsolammen tulentekopaikka muodostavat telttailijan ja nuotiokeittiön klusterin Kotokierros-lenkin varrella; telttailu tulentekopaikan yhteydessä on rajattu enintään kahteen yöhön putkeen(1). Aurinkoisina viikonloppuina pysäköinti täyttyy usein jo varhain, vaikka parkkialue on iso. Pidemmän päivän saat yhdistämällä esimerkiksi keltaisella merkityn Meikonkierroksen (kartalla noin 7,2 km) tai Kotokierroksen (noin 4,3 km), joka vie Dorgarnin ylängön lammille parkkialueen pohjoispuolella(3). Uinti kalliorannoilta on suosittua, mutta noudata järven vedenottoputkeen liittyviä uimakielto-opasteita niemen kärjen lähistöllä(3). Kirkkonummi toteaa luontoreittien soveltuvuudesta, etteivät merkityt polut sovellu liikuntarajoitteisille(1). Lue tulipaikoista ja telttailusta lisää omilta sivuiltamme: Meikon tulipaikka, Korsolammen tulentekopaikka ja Korsolampi telttailupaikka. Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla lähellä Helsingin länsipuolta; Meiko on yksi tunnetuimmista metsäjärviulkoilukohteista pääkaupungin kupeessa.

Träskön kierros on lyhyt merkitty kävelyreitti Stora Träskön eli Träskön saarella Porkkalanniemen lounaispuolella Kirkkonummella Uudellamaalla. Reitin pituus on noin 2,8 kilometriä. Saarelle pääsee vain meritse—tyypillisesti omalla veneellä tai kajakilla—joten vesireitin, ankkuroinnin ja sään suunnittelu on yhtä tärkeää kuin itse kävely. Metsähallitus hoitaa saarta osana laajempaa Porkkalan suojelukokonaisuutta; ajantasaiset kartat ja suojelusäännöt kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Retkikartta-palvelusta ennen lähtöä(1). Stora Träskö on noin 77 hehtaarin kokoinen: kallioisia rantoja, nuorta havumetsää, lehtoa ja pieniä sisäjärviä(2). Retkipaikka kuvaa saaren tunnelmaa: venäläisaikaisia linnoitusraunioita, vanhaa pyöreää loistoa metsän keskellä, osin umpeen kasvanutta luontopolkuosuutta, Träsket-lampea ja näkymiä lähisaarille ja Rönnskärin majakalle—yhdessä ne antavat paikalle hiljaisen, salaperäisen luonteen(2). Onnellinen veneilijä kertoo selkeistä punaisista maalimerkeistä ja polusta, joka käytännössä kiertää suuren osan saarta(3). Träsket-lammen kohdalla polku kulkee veden vierestä; lähteiden mukaan purjehtijat ovat täydentäneet makean veden varastoja tästä pienestä järvestä(2)(3). Samassa matkakuvauksessa näkyy myös 1800-luvun lopun linnoitusjäännöksiä ja muuta betonirakentamista sekä pääpolun ulkopuolelta löytyviä juoksuhautoja ja bunkkereita(3). Luonnonsuojelualueella avotuli, roskaaminen, kasvillisuuden vahingoittaminen ja eläinten häirintä ovat kiellettyjä; marjastus ja sienestys sekä luvallinen kalastus ovat sallittuja, ja leiriytyminen on luvanvaraista siellä missä säännöt sen sallivat(3). Retkipaikka korostaa, että leiripaikkaa ei voi ottaa itsestäänselvyytenä suojelluilla saarilla—tarkista aina ajantasainen Metsähallituksen ohje(2). Lähteissä mainitaan myös yksityisiä rakennuksia saaren eteläreunalla; kunnioita mökkiläisten rauhaa(2). Kirkkonummi sijaitsee Suomenlahden rannalla lähellä Helsinkiä. Uusimaa tarjoaa täällä tiheää saaristomaisemaa; Träsköllä lyhytkin kävely tuntuu rannalle päästyä yllättävän erämaiselta.

Meikonkierros on noin 7,2 kilometrin mittainen, keltaisin vinoneliömerkein osoitettu retkeilypolku karun ja kirkasvetisen Meiko-järven ympäri Kirkkonummella Uudellamaalla lyhyen ajomatkan päässä Helsingistä Länsiväytää pitkin. Metsähallitus ylläpitää tarkempaa reittikuvausta Luontoon.fi-palvelussa (1). Nuotioiden polttopuuhuollon jakojen, kuivakäymälöiden sijaintien ja luonnonsuojelualueen palveluluettelon kannalta kannattaa aloittaa Kirkkonummen kunnan Meikon luonnonsuojelualueet -sivulta (2). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Meiko-kohdesivu kertoo, miten kelta-, punais- ja vihreämerkkinen verkosto jakaa saman pysäköintikeskuksen, sekä muistuttaa, että koirat pidetään kytkettyinä ja tulenteko nuotiolla vain merkityillä paikoilla (3). Meikon parkkipaikalta lähtiessä tulee heti Korsolampi-rannan palveluryhmä: Korsolammen tulentekopaikka ja sen yhteydessä oleva Korsolampi telttailupaikka, jossa kunta sallii lyhyet telttailut tulentekopaikkaa koskevin rajoituksin. Kuivakäymälät ovat lähellä tätä pohjoisen lammen rantaa. Noin kilometrin kävelyn jälkeen Meikon tulipaikka avautuu Meiko-järven pohjoisrannalla kunnan huoltamalla polttopuulla, mainio taukopaikka järven yläpuolella. Reitin varrella on myös Kvarnby Kalliokiipeily - Meiko -kalliokiipeilyalue, josta näkee kiipeilijöitä tai voi suunnitella erillisen kiipeilypäivän. Maisema vaihtelee järven rantakallioista lyhyisiin metsävetoihin ja sateen jälkeisiin painaviin polkuihin, joten pidä kengissä pitoa. Keltaisesti merkitty kierros jatkaa punaisesti merkittyä Kuikankierrosta Näseuddenin niemen ympärillä ja sopii yhteen vihreästi merkityn Kotokierroksen kanssa Dorgarnin ylängön korpilampien luona—moni yhdistää pätkiä samalla käynnillä (2)(3). UUVI kertoo, että juoksijat rakastavat järven ympäri kulkevaa lenkkiä (3). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumies Mika Markkasen kävelyraportin, jossa on ranta ranta -eteneminen, viikonloppuruuhka parkkipaikalla ja mutaiset kohdat, jotka puoltavat varsinaisia vaelluskenkiä kevyitä lenkkareita vastaan (4). Ota eväät mukaan, jos et varaa aikaa nuotiolla, ja vie roskat pois, koska jäteastia on käytännössä pysäköintialueen yhteydessä (2).

Saltfjärdenin lintutorninpolku on noin puolen kilometrin helppo kävely Saltfjärdenin pysäköintialueen ja Saltfjärdenin lintutornin välillä. Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla, ja Uusimaa on Suomenlahden rannikolla tärkeä muuttolintujen väylä—tämä lyhyt polku sopii erityisesti tornista tapahtuvaan tarkkailuun. Kirkkonummen kaupunki pitää yllä Saltfjärdenin lintutornin käyntisivua(1), jossa on vierailuohjeet, pysäköinti ja käyttövinkit; sama kunta listaa Saltfjärdenin ulkoilureittien ja luontokohteiden Polut ja kohteet -kokonaisuudessa(4). Saltfjärdenin lintutornista näkymä avautuu Saltfjärdenin–Tavastfjärdenin lintuvesien Natura 2000 -kokonaisuuteen: ruovikoita, vaihettumissuota, kosteikkoniittyjä ja ojia Suomenlahden pohjoisrannalla, muuttolintujen pääväylien lähellä(3). Kevät- ja syysmuutto ovat suosituimpia aikoja; Retkipaikka kuvaa, kuinka maisema hahmottuu vasta tornin korkeudelta, ja suosittelee kiikareita ja lintukirjaa mukaan(2). Tornissa on pieni koroke myös pienille vieraille(1). Kirkkonummen kaupunki mainitsee laiduntavia nautoja, Sperrings sundilla melojia ja pellolla liikkuvia metsäkauriita—hiljainen käyttäytyminen ja tornin vuorottelu muiden kanssa pitää paikan mukavana kaikille(1)(2). Lyhyellä yhdysuralla ei ole laavuja eikä nuotiopaikkoja; tärkeintä on lintujen tarkkailu ja Saltfjärdenin pysäköintialueen infotaulun lukeminen(2). Jos haluat syvempää taustaa elinympäristön kehityksestä ja alueen merkityksestä, ymparisto.fi:n pitkä Natura-tietolomake kertoo suojelusta ja luontotyypeistä(3).

Linlon oikopolku on lyhyt pistomaisena kulkeva retkeilylinkki Kirkkonummen Linlon ulkoilusaarella. Uusimaa tarjoaa lukuisia merellisiä retkikohteita, ja Linlo kuuluu pääkaupunkiseudun suosituimpiin. Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä, ja se yhdistää pohjoisrannan vyöhykkeen Linlon läntinen keittokatos ja Linlo WC -palvelujen luota laguunimaiseen poukamaan, jossa Laguunin grillimaja, Linlon eteläinen keittokatos, Laguunin laituri ja Laguunin kiinnityspoijut ovat lähekkäin, joten päiväretkeilijä voi vaihtaa näiden taukopaikkojen välillä ilman koko länsi- tai eteläreitin kiertämistä ensin. Palveluista, polttopuukäytännöstä ja saaren kartasta vastaavat tiedot löytyvät Kirkkonummen kunnan Linlon saari -sivuilta(1). Luontoon.fi kokoilee Linlon retkeilyaineistoa laajempaan suunnitteluun(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen UUVI-kuvaus tiivistää samalle ulkoilusaarelle talutusravat, keittokatosverkoston ja esteellisyyskontekstin(3). Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa, miten sininen, keltainen ja punainen merkitty reitistö sekä rantapolku-yhteydet kytkeytyvät toisiinsa, jos jatkat tästä oikopolusta pidemmälle kierrokselle(4). Polku on tyypillistä linlolaista metsäpohjaa: juuria, kiveä ja lyhyitä nousuja ilman pitkospuita. Linlon parkkipaikalta kävelysillalle johtava osuus on tasainen ja esteetön; syvemmällä kapeat polut kaipaavat tukevaa jalkinetta(3)(4). Kuivakäymälöitä on pääpalvelukohtien lähellä rannalla. Tästä liittymästä pääsee pidempiin merkittyihin lenkkeihin: Linlon reitti läntiselle keittokatokselle etenee länsikeittokatokselle Linlon parkkipaikan ja Linlon Esteetön tulipaikan kautta, kun taas Linlon reitti eteläiselle keittokatokselle jatkaa etelärantaa kohti eteläkärjen lahtia(4).

Eerikinpolku on lyhyt punaisilla paaluilla merkitty kävelyreitti, jonka pituus on kartallamme noin 1,5 kilometriä Eerikinkartanon ja Navalan kartanoalueiden välillä Veikkolassa, Kirkkonummella, Uudellamaalla. Tulosteet suomeksi ja ruotsiksi, esteettömyysosuudet ja lähimmät bussipysäkit löytyvät Kirkkonummen kunnan Kirkkonummi-seikkailu -sivuilta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Eerikinkartano-kuvaus täydentää kuvaa: lyhyempi punainen reitti esittelee kulttuurimaisemaa ja sininen Pähkinäpolku kiertää pidempänä kolmen järven rannoilla; koirat pidetään kytkettyinä ja avotulen teko on kielletty(2). Käytännössä reitti alkaa useimmiten Eerikinkartano Parking -alueelta ja kulkee kartanon pihapiirin ja rantapolkujen kautta Haapajärven äärellä, missä on penkkejä, tanssilavan terassi ja kesäteatterin kulma ennen Navalan puolelle kaartuvaa osuutta. Noin kilometrin kohdalla reitti ohittaa Navalan kenttä (Veikkolan Koirakerho) -kentän. Geometriamme päättyy Eerikinkartano parkkipaikka -nimiselle pysäköintialueelle, joten tämä toimii myös toisena lähtö- tai noutopisteenä suuntaa vaihdettaessa. Kunnan numeroidut kohdeopasteet ja esitteet tarkentavat kartano-, noidankivi- ja järvimaisematietoja; Luontopolkumiehen Retkipaikka-juttu kertoo, että Navalan jalkapallokentän liepeillä merkinnät kannattaa tukea paperikartalla(3). Rantaviivat sisältävät paikoin lankkuja ja lyhyitä siltoja; Kirkkonummi kuvaa reittiä osin esteettömäksi kartanolta tanssilavalle ja Navalaan tiettyä numerosarjaa pitkin (19–15 vastapäivään)(1). Samalta alueelta lähtee myös Pähkinäpolku, pidempi sininen luontorengas, joka käyttää samaa Eerikinkartano Parking -pysäköintiä. Veikkolan urheilupuiston kuntorata ja Veikkolan urheilupuiston latu liittyvät samaan urheilupuiston pysäköintisolmuun, joten juoksijat, hiihtäjät ja frisbeegolfarit saapuvat usein samaan paikkaan vaikka Eerikinpolku on vain kävelijöille(1)(2). Pysy polulla kävellen: maastopyörä ja moottoriajoneuvot eivät kuulu reitille(1)(2).

Pähkinäpolku on noin 3,7 km pitkä, merkitty kävelyrengas Kirkkonummella Uudellamaalla Eerikinkartanon maille Veikkolan eteläpuolelle. Kierros kulkee myös nimellä Eerikin kolmen järven kierros, sillä se kiertää Haapajärven, Kurkistonjärven ja Kalljärven rantoja kartanon peltomaisemissa, rantalehdossa, pähkinälehdossa ja pienissä kosteikoissa ja palaa suola-aidan tuntumaan. Numeroidut opasteet, tulostettava kartta ja kävelyreitin säännöt löytyvät Kirkkonummen kaupungin Pähkinäpolku-sivulta(1). UUVIn Eerikinkartano-kohdesivu muistuttaa, että koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä ja tulenteko ei ole sallittu koko ulkoilualueella(2). Reitti on merkitty sinisillä paaluilla; sama pihapiiristä lähtevä Eerikinpolku kulkee punaisilla merkeillä, joten värit erottavat polut nopeasti. Kaupunki kuvaa reitin pääosin helppokulkuiseksi mutta ei esteettömäksi: kosteissa kohdissa on pitkospuita tai murskepohjaa ja parissa jyrkässä kohdassa puuportaat. Taukoineen ja opasteiden lukemiseen kannattaa varata noin kaksi–neljä tuntia(1). Virallisissa kuvauksissa mainitaan penkit ja kaksi pöytä-penkkiyhdistelmää, näköalalava Kalljärven luhteikossa ja laituri Kurkistonjärven rannalla, kun taas korkeampi lintutorni Haapajärvelle on yhä suunnitelmissa(1)(2). Retkipaikan artikkelissa Terhi Ilosaari kulkee rastiluvuille pähkinäpensaikossa, kuivuneiden kuorien rapisevassa maassa ja kesäisen hyttysillan tunnelmissa, ja avaa samalla, miten suunnittelija Pekka Borg kiinnitti reitin suojeltuun pähkinälehtoon yhdessä Kirkkonummen ympäristösuunnittelijoiden kanssa vuonna 2016(3). Voit yhdistää saman lähtöön lyhyemmän Eerikinpolun, jos haluat tutustua Koski–Navalan kulttuurimaisemaan, tai suunnata katseen Veikkolan urheilupuiston latuun ja Veikkolan urheilupuiston kuntorataan, jotka löytyvät meidän kartallamme muutaman sadan metrin päähän mutta kulkevat omana latunaan ja kuntoratanaan(4). Kirkkonummi sijaitsee pääkaupunkiseudun länsipuolella. Lue tarkemmin pysäköinnistä ja joukkoliikenteestä alla.