Nurmijärvi Kartta

Pikkukosken (Myllykosken) laavu

Joen varrella on katos. Vantaanjoki tunnetaan hyvistä kalapaikoistaan ja koskistaan. Tämä on hyvä paikka myös telttailuun.

Kiljavannummen ulkoilureitit on noin 26,5 kilometrin mittainen pistosuunta Kiljavannummen ja Sääksjärven seudulla Nurmijärvellä Uudellamaalla. Reitti ei ole ympyrä. Nurmijärven kaupunki kuvaa laajempaa Kiljavannummen verkostoa kokonaisuutena: noin 35 kilometriä kunnan ylläpitämiä kesäisiä ulkoilureittejä ja talvisia hiihtolatuja helppokulkuisessa maastossa; merkityt reitit jatkuvat Petkelsuon kautta kohti Hyvinkäättä, ja alue sijaitsee Lohjanharjulla talvisin lumivarmana(1). Ajantasaiset kartat, latutilanne ja mahdolliset sulut kannattaa tarkistaa kaupungin Kiljavannummi ja Sääksi -sivulta(1). Tällä viivalla kuljetaan Kiljavan opiston ja Sääksjärven rannan tuntumasta avoimelle männikkökangasalueelle ja Herusten liikunta-alueelle, ja lopuksi Rajamäen laajalle liikuntapuistolle. Alkupäässä Sääksjärven uimaranta Nurmijärvi on kesäinen uimaranta ulkokuntoilulaitteineen ja beach volley -kenttineen polun vieressä. Kiljavan leirikeskuksen talviuintipaikka palvelee talviuinnista kiinnostuneita. Herusten alueella polun vieressä ovat muun muassa frisbeegolfrata ja luistelukenttä. Rajamäellä Rajamäen uimahalli ja Rajamäen liikuntapuisto kokoavat laajan palveluvalikoiman: kuntorata, frisbeegolf, kentät, yleisurheilusuorituspaikat, skeittipaikka ja paljon muuta—pääreitin jälkeen on helppo tehdä vielä lyhyt lenkki samassa puistossa. Talvella samaa käytävää hyödyntää rinnakkaisena reittinä Kiljavannummen ladut, hiihtolatu lähes saman pituinen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti Nurmijarvi ja Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkaa kohtaavat tämän linjan Herusten seudulla; Seitsemän veljeksen reitti -sivulla nurmijärveläinen osuus on kuvattu noin 33 kilometrin pituisena ja keskivaativana, mukana ilmainen NOMADI-mobiilisovellus ja ladattavat PDF-kartat, muun muassa Rajamäki–Herunen(2). Rajamäen liikuntapuiston kuntorata on lyhyt merkitty juoksulenkki Rajamäen liikuntapuistossa, jos haluat vielä kierroksen pääreitin päätteeksi. Riippumattomat retkeilytekstit täydentävät kuvaa. 1000 kilometriä -blogin Märkiön reitin kuvaus kertoo hyvin merkityistä virkistysreiteistä, lähtöpysäköinnistä Kehityksen majan luona, Matkunsuon luonnonpuistosuojelusta, harjulta avautuvista näkymistä Märkiön lammelle, Märkiön grillistä ja laavusta leirikeskuksen lähellä sekä Hanko–Hyvinkää -tien liikenteen kuulumisesta reitin vieraaseen osaan(3). Jalkaisin-blogissa kävelijä käyttää Kiljavalla kunnan ulkoilukarttaa ja Kiljavannummen ulkoilureitistön polkuja yöpaikan etsimiseen, ja mainitsee runsaista reittivaihtoehdoista huolimatta paikoitellen harvempaa opastusta—kannattaa yhdistää karttasovellukseen(4). Nurmijärvi sijaitsee eteläisessä Uudellamaalla Helsingin pohjoispuolella. Kaupungin ja maakunnan nimet esiintyvät tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat.

Isosuon luontopolku on noin 3 kilometrin merkitty kierros pitkospuilla ja lyhyillä metsäpätkillä Nurmijärven Klaukkalassa Vanha-Klaukan asuinalueen naapurissa. Uuvi(1) kokoaa pysäköinnin, merkkien värit, lyhyen esteettömän haaran sekä sinisen ja keltaisen lenkin mitat ja muistuttaa, että koirat on pidettävä kytkettyinä. Nurmijärven kunta(2) toteutti pitkospuverkoston, jotta kävijät pysyvät kovetetulla reitillä ja suojeltu Natura-suo välttyy umpimähkäiseltä tallaamiselta. Virallinen kuvaus jakaa retken kahteen värikoodattuun lenkkiin, jotka voi kulkea yhdellä kierroksella: pohjoinen sininen rengas ja eteläinen keltainen rengas sekä niitä yhdistävä lyhyt yhteys(1)(2). Maisema on pääosin tasaista suota opastauluin suokasveista, rämeestä ja nevasta; taukopaikoilla on penkkejä, mutta avotulta ei saa sytyttää(1)(3). Käytännön lähtö on Klaukkalan jäähallin ja urheilualueen kulmilta: sorapintainen lähestyminen vie metsänreunaan, josta lenkit haarautuvat vasemmalle ja oikealle(2). Auto kannattaa jättää Klaukkalan jäähallin pysäköintiin tai Isosuon luontopolku parkkipaikalle samassa Lepsämäntie 12:n palvelurykelmässä(1). Retkipaikka(3) käveli molemmat lenkit myötäpäivään samalla kertaa, kuvaa sinisiä vinoneliömerkkejä pitkospuita myöten ja varasi noin 50 minuuttia kolmen kilometrin kierrokseen vilkkaana sunnuntaina. Rakennetulla reitillä pysyminen suojelee Natura-suota entisen turpeennoston ja rakennusajan konekäytön jälkeen(2)(3). Sateiden jälkeen vedenpitävät kengät ovat silti järkevä vara, vaikka Retkipaikassa(3) kuvattu pitkosverkko piti kävelyn kevyenä.

Nukarinkosken luontopolku on noin 2,1 km pitkä retki Vantaanjoen suurimman koskijakson varrella Nukarin kylässä Pohjois-Nurmijärvellä. Kunta on Nurmijärvi ja maakunta Uusimaa. Koskiosuuden pituudeksi mainitaan noin 1 300 metriä ja pudotukseksi noin 25 metriä, ja kosken keskivaiheilla oleva silta kulkee Nukarin tammen nimellä tunnetun vanhan padon kohdalla, joka tunnetaan myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen viitteistä(2). Nurmijärven kunta ylläpitää ajantasaista ohjeistusta alueelle tulentekoon, koiriin ja muuhun ulkoiluun(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa saman kohteen kuvauksen, käytännön vinkit ja esteettömyystiedon Uuvi-sivustollaan(2). Polun varrella tulee nopeasti vastaan Nukarin koulun liikuntasali ja Nukarin koulun lähiliikuntapaikka, ja pian Nukarinkoski Laavu pitkospuineen tarjoaa taukopaikan ylärinteessä. Nukarinkoski parkkipaikka ja Nukarin hiekkakenttä muodostavat käytännössä keskeisen lähtö- ja taukopaikan. Noin kilometrin jälkeen Nukarinkoski Outdoor Grill 2 on merkityn tulen tekemisen paikka lähellä reittiä, ja loppupuolella Nukarinkoski-näköalapiste ja Nukarinkoski Outdoor Grill päättävät kierroksen. Reitti kulkee myös Talli Glaesihrossin ovaaliradan ja Talli Glaesihrossin ratsastuskentän liepeillä. Polku on paikoin mäkinen ja kapea, ja viikonloppuisin liikkuu paljon väkeä(3)(4). Eräät kuvailevat koko ympyrän pituudeksi noin 2,8 km, jos mukaan lasketaan pohjoisempi laavulle päin tehtävä lyhyt haarautuma ja harhailu urbaanilla osuudella(3), kun taas tässä esitetty noin 2,1 km:n mitta kuvaa yhtenäistä jokivartta pitkin kulkevaa osuutta. Maasto on pääosin metsäistä, ja koskimaisema avautuu näköalakohtiin. Omat polttopuut kannattaa pakata mukaan, sillä huoltoa ei ole, ja maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty(1)(2). Luontopolkumies kirjoittaa Retkipaikassa kosken kiertävästä ulkoilupolusta ja urheilukentän parkkipaikasta Nukarintiellä(3). Reissukuume kertoo käytännön kokemuksista kahden parkkipaikan kanssa ja talvisesta liukkaudesta portaissa(4).

Myllykosken luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen käveilyosuus Vantaanjoen Myllykosken kuohujen äärellä. Nurmijärvi sijaitsee Vantaanjoen varrella Uusimaa-maakunnassa, lyhyen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Nurmijärven kaupunki kuvaa nuotiopaikkojen polttopuuhuoltoa, käytännön vierailuvinkkejä ja linkitettyä perhokalastusvideota Myllykosken ulkoilualueelle Nurmijarvi.fi(1). Koskikaran ja Puulajipolun opastetut kierrokset, QR-täydennykset, koskimaiseman luonto ja historia sekä perhokalastusrajoitukset avautuvat Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Myllykoski-sivulla(2). Suomen Luonto nostaa esiin kaksi noin 1,5 kilometrin teemarengasta, Siippoontien parkkipaikan roolin, Pikkukosken laavun lepopaikan ja sen, miksi pitkospuut ja portaat kannattaa varoa liukkaalla kelillä(3). Reissukuume esittelee alueen kävelykokemuksena ja täydentää virallisia turvallisuus- ja reittivinkkejä(4). Reitin varrella tulee vastaan muun muassa Nurmijärvi grillipaikka, joen kuohuja ja siltoja esittelevä Myllykoski, Vantaanjoki sekä taukopalveluina Myllykoski Tulipaikka. Noin 0,8 kilometrin kohdilla on Pikkukosken laavu, jossa voi syödä eväät ja jonne kunta tuo polttopuita—tarkemmat tiedot löytyvät laavun omalta sivultamme. Matkan loppupäässä on Myllykoski parkkipaikka eli pääasiallinen Siippoontien varteen sijoittuva pysäköinti. Itärannan pitkospuuosuus kuuluu myös pitkään Seitsemän veljeksen vaellusreitti Nurmijarvi -vaelluskäytäväverkostoon, jota voi jatkaa pohjoiseen Hyvinkäätä kohti tai etelää kohti pääkaupunkiseudun suuntaan.

Seitsemän veljeksen vaellusreitti – Nurmijärven osuus on noin 35,7 kilometrin pätkä klassisesta Seitsemän veljeksen vaellusreitistä, joka kulkee noin 90 km Kansallisteatterin edustalta Helsingin Keskuspuiston, Vantaan, Tuusulan ja Nurmijärven kautta Hyvinkäälle. Nurmijärvi on Uudellamaalla. Vaativuusarviot, Rajamäki–Herunen- ja Kirkonkylä-kartat sekä ilmainen NOMADI-sovellus kartoineen ja tarinoineen löytyvät Nurmijärven kunnan Seitsemän veljeksen reitti -sivulta(1). Kunta kuvaa nurmijärveläisen osuuden keskivaativaksi epätasaisen pohjan vuoksi ja noin 33 kilometrin mittaiseksi yhteenvetoissaan; jatkuvan GPX-pätkän pituus kartallamme on noin 35,7 km, mikä on tyypillistä eri katkaisupisteiden vuoksi(1). Käyttö on tarkoitettu patikointiin ja retkeilyyn sekä osin hiihtoon ja pyöräilyyn yhteisillä väylillä(1). Herusten suunnasta sama merkintäverkosto liittyy Kiljavannummen ulkoilureitteihin ja jatkuu kohti Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkaa -osuutta; Hyvinkään jatkoa ja Kytäjä–Usmia varten kannattaa yhdistää Hyvinkään kaupungin reittisivut ja Luontoon.fi(2)(5). Tällä osuudella reitti kulkee Rajamäen liikuntapuiston laitaa, avomaisemien ja jokivarsien kautta kohti Nurmijärven keskustaa. Myllykoskella Vantaanjoella ovat vuorossa Myllykoski, Vantaanjoki, Nurmijärvi grillipaikka, Myllykoski Tulipaikka ja Myllykoski parkkipaikka, ja hieman edempänä Pikkukosken laavu. Uudenmaan virkistysalueyhdistys kuvaa koskea noin 400 metriä pitkäksi 11 metrin pudotuksella, kolmella kävelysillalla, tulvaniityillä ja rinnelehdöillä; Koskikaran luontopolku kiertää alueella, ja tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla(4). Nuotiopaikan polttopuutoimitukset ovat kausiluonteisia; keskitalvella liukkaat tiet voivat rajoittaa huoltoa(4). Hyvinkään kaupunki kuvaa laajaa Seitsemän veljeksen vaellusreittiä sinisiksi maalatuiksi puupaaluiksi ja risteysviitoiksi; märällä säällä kalliot ja pitkospuut voivat olla liukkaita, ja kevättulvilla Paalijoen ylitykseen voi tulla kiertoreitti(2). Tuusulan kunnan virallinen teksti kertoo pääkaupunkiseudun vaellusidean vuodesta 1964; tarkemmin historiassa(3).

Tasainen maasto.

Reitti on ilmainen, mutta tarkoitettu ensisijaisesti oppilaitoksen käyttöön. Reitillä on jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Kuntoportaissa on 338 askelmaa, ja ala- ja yläaseman lisäksi kolme välitasannetta, joilla voi levätä. Nousua on 51 metriä.