Uusimaa Retkeilyreitit

Kyseessä on lyhyt pitkospuita käyttävä lenkki Tuusulanjärven pohjoisrannalla Järvenpäässä. Uusimaa tarjoaa täällä kaupungin kupeessa rauhallisen lintu- ja järvinäköalakohdan. Kartallamme reitin pituus on noin 0,6 kilometriä, ja se muodostaa laskeutuvan kierron ruovikon ja rantalehikon kautta Kaakkolan lintutornille. Virallisissa opasteissa ja kunnan teksteissä sama pitkospuureitti tunnetaan yleisesti Joukon polkuna, ja se lähtee Harjuvaarankujan varrelta Järvenpään Taidetalon takaa; Järvenpään kaupunki kuvaa reittiä lintu- ja kasviopastauluilla varustetuksi pitkospuupolkuksi ja toteaa, että Joukon polusta ja pitkospuista vastaa ELY-keskus(1). Visit Tuusulanjärvi ohjaa samaan lähtöön Harjuvaarankujalle Taidetalon kupeeseen(2). Linnustolle herkässä alueessa kannattaa seurata Järvenpään kaupungin Tuusulanjärven lintuvesi -sivun ajankohtaisia ohjeita(1). Torni sijaitsee Natura 2000 -linnustonsuojelualueella: järven pohjoispää on pesimä- ja muuttolinnuston kannalta arvokkain osa, ja kaupunki muistuttaa antamaan linnuille pesimärauhan(1). Tornista on näkymä suojelukohteen ja järven yli kohti Järvenpään keskustaa(1)(2). Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kuvaa reittiä lyhyenä, parin sadan metrin mittaisena rantaruovikon ympyrälenkkinä(3). Apus ry:n lintuharrastajaoppaat täydentävät käytännön vinkkejä: reitti soveltuu havainnointiin ympäri vuoden, huhti-toukokuussa tornin edustalla voi nähdä silkkiuikkujen soidintaa, ja he mainitsevat pysäköinnin Luotin koirapuiston laidalle sekä polkupyörille tilaa pitkospuusuoran alussa(4). Kartalla sama lenkki kulkee Tuusulanjärvi parkkipaikan ja Luotin Koirapuiston lähellä, ohittaa hieman sisempänä Rantapuiston luistelukentän ja Senioripuisto Keskuksen rantapuistovyöhykkeellä sekä pohjoisempana Harjulan koulun lähiliikuntapaikan — hyviä maamerkkejä, jos jatkat kävelyä järvenrannalla tornikäynnin jälkeen. Talvisilla keleillä kaupunki muistuttaa, ettei tornille ja pitkospuureitille ole talvikunnossapitoa, joten liikkuminen on omalla vastuulla(1). Lähistöllä Joukon polku kulkee lähes samaan tapaan rannan tuntumassa ja jakaa pysähdyksiä; Manninpellon latu talvisin ja Loutin kuntorata sekä Loutin latu sijoittuvat järvenrantapysäköinnin liepeille juoksuladuille ja hiihtoon, kun latuja hoidetaan.

Yhdysreitti Siikaniemi - Korpinkierros on noin 0,4 kilometrin mittainen suuntaispätkä Nuuksion kansallispuistossa. Polku yhdistää Siikaniemen puolen reitistön keltaisin merkein kulkevaan Korpinkierrokseen Kolmoislammen luona: Kolmoislampi varaustulentekopaikka ja Kolmoislampi varattava telttailualue ovat vain lyhyen kävelyn päässä linjasta ja Nuuksion Hparkkipaikka - etelään tulee vastaan ennen varsinaiseen päärenkaaseen liittymistä. Metsähallituksen Korpinkierros-kuvaus on Luontoon.fi-palvelussa(1); Siikaniemen pysäköintipalvelusivulta löytyvät autopaikat ja saapumisohjeet samalle lähtöalueelle(2). Pätkä on lyhyt, mutta se avaa paljon pidemmän päivän: Korpinkierros on yleensä noin 6–7 kilometriä Siikaniemestä lähdettäessä ja noin 7 kilometriä tai enemmän Haukkalammelta, merkintöin keltaiset puumerkit ja kiertosuositus vastapäivään järville ja kallioille(1)(3)(4). Luontopolkumies Mika Markkanen kuvailee kylttiä Siikaniemelle pian Kolmoislampien sillan jälkeen ja kertoo, että koko kierroksen voi kulkea myös Siikaniemestä lähtien ja Mustalammella kääntyen(3). FinnishPassports nostaa esiin Siikaniemen pienemmän parkin mutta joukkoliikenneyhteydet, esimerkiksi Espoon linjat 238, 238K ja 242, kun Haukkalammen paikat täyttyvät(4). Simonin Korpinkierros-artikkeli One Man, One Map -sivustolla lähtee myös Siikaniemestä, ylittää suuret Kolmoislammit ja etenee vasta myöhemmin Mustalammelle ja Haukkalammelle, mikä sopii siihen, että Kolmoislammen maisema on tältä lähdöltä varhainen kohokohta(5). Kun jatkat tästä linkistä eteenpäin, pääset Korpinkierroksen varrelle kohti esimerkiksi Holma-Saarijärven rantoja, Mustalammen keittokatoksia ja Haukkalammen palveluita(1). Virallinen Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros on eri, pidempi yhteys Siikajärven suunnasta(6). Lähistöllä kulkee Haukkalampi pyöräilyreitti pyöräilijöille, jotka yhdistävät fillari- ja vaelluspäiviä. Vihti on kaupunki tällä sivullamme ja Uusimaa maakunta. Tarkemmat tiedot varattavista tulipaikoista ja telttailualueista löytyvät meidän sivuiltamme: Kolmoislampi varaustulentekopaikka, Kolmoislampi varattava telttailualue, Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka ja Nuuksion Hparkkipaikka - etelään.

Korpinkierros on noin 6,5 kilometrin päiväretki Nuuksion kansallispuistossa pääkaupunkiseudun länsipuolella, Uudellamaalla. Vihti on yksi kansallispuiston ympärillä olevista kunnista, ja reitti kulkee Haukkalammen ja Siikaniemen välisiä järvi- ja kalliomaisemia. Metsähallitus luokittelee reitin puiston keskeisiin merkittyihin päiväretkiin; ajantasaiset tiedot, säännöt ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Korpinkierros-sivulta(1). Natura Viva, joka pyörittää Haukanpesän palvelupistettä Haukkalammella, kuvaa reitin vaativaksi keltaisen timanttimerkinnän vaellukseksi Mustalammen ja Holma-Saarijärven tulipaikkoineen ja telttailualueineen sekä mainitsee Haukanpesän kahvilan ja vuokrapalvelut(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa kävelyvauhtia, alustoja ja Mustalammen lähellä eroa muihin värireitteihin(3). One Man, One Map täydentää englanniksi Kolmoislammet-kohtaa, Rajakallon kallio-osuutta ja vilkasta Haukkalammen rantaa(4). Haukkalammelta polku kulkee Haukkalampi iso pysäköintialue ja Haukkalammen pieni pysäköintialue -alueiden ohitse Haukanholman telttailualueelle ja Mustalammen rantaan. Mustalammen ympärillä on useita keittokatoksia ja nuotiopaikkoja (Mustalammen keittokatos, Mustalammen pieni keittokatos, Mustalampi tulipaikka2, Mustalammen tulentekopaikka) sekä telttailualueita järven molemmin puolin. Haukkalammen palvelujen äärellä ovat Haukkalampi Haukanpesä varaussauna ja Haukanpesän laituri; Haukkalammen laituri on toinen pieni laituri. Puolivälin tuntumassa Kolmoislampi varaustulentekopaikka, Kolmoislampi varattava telttailualue ja Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka tarjoavat varattavia nuotio- ja telttapaikkoja, ja Kolmoislammenranta kuivakäymälä on lähellä. Nuuksion Hparkkipaikka - etelään tarjoaa vaihtoehtoisen sisääntulon pysäköintipaikoineen Kolmoislammet-alueen eteläpuolella. Holma-Saarijärven kohdalla Holma-Saarijärven länsipuolen tulentekopaikka, Holma-Saarijärven itäinen tulentekopaikka, Holma-Saarijärven länsipuolen telttailualue, Holma-Saarijärven itäinen telttailualue, Holma-Saarijärven laavu ja Holma-Saarijärven itäinen käymälä keskittyvät samaan järvennäkymään. Loppusilmukka palaa Haukanholmaan Haukanholman keittokatos, Haukanholman tulentekopaikka ja Haukanholman laituri -kohteiden kautta. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla. Reitti kohtaa Haukkalammen päässä Reitti 2000 -pyöräilyreitin, jakaa pisteitä Solvalla-Haukkalampi yhdysreitin kanssa ja liittyy Yhdysreitti Siikaniemi - Korpinkierros- ja Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros -yhdysreitteihin; Holma-Saarijärvi Laavun lenkki haarautuu laavun suuntaan. Viikonloppuisin ruuhkaa voi olla—lähtö aikaisin tai Siikaniemen pienempi parkki vaihtoehtona(4).

Lemmenlaakson luontopolku on noin 5,7 kilometrin kävely Keravanjoen varrella Järvenpäässä Uudellamaalla, yhdessä kaupungin arvokkaimmista lehtoluonnonsuojeluista. Pesimäaikaisista rajoituksista, polttopuista, porttiavaimesta esteelliselle hiekkatielle ja hoitosuunnitelmasta kannattaa aloittaa Järvenpään kaupungin Lemmenlaakson lehto -sivuilta(1). Metsähallitus luettelee reitin myös Luontoon.fi-palvelussa(2), ja alueen ulkoiluluettelo täydentää käytännön tiedot pysäköinnistä, käymälöistä ja tulipaikasta ilman polttopuupalvelua(3). Kartoitettu reitti ei ole suljettu lenkki. Pohjoispäästä lähes heti tulee Lemmenlaakson laavu nuotiopaikkoineen—varhainen taukapaikka ennen kuin polku kulkee jyrkkien rantatörmien ja pitkospuulinjojen lomassa; kaupunki kuvaa pääasiallisen jokivarsiosion pituudeksi noin 2,5 kilometriä pohjoiselta paikoitusalueelta eteläiselle infopisteelle(1)(3). Reitin puolivälin tienoilla Lemmenlaakson parkkipaikka on lähellä Lemmenlaakson Grillikatosta; kuivakäymälöitä on samassa kokonaisuudessa, joten tauon voi suunnitella käytännöllisesti. Myöhemmin reitin varrella on Lemmenlaakso Esteetön kuivakäymälä, ja linja kulkee Lemmenlaakson frisbeegolfradan ohi Skogsterintie 130:ssa ennen toista Lemmenlaakson parkkipaikkaa. Maasto vaihtelee metsäpoluista pitkospuisiin ja portaisiin—juuria, mutaa sateiden jälkeen ja jyrkkää reliefiä mutkittelevan joen vieressä; Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa suoraan Pelkohaudan törmämaisemia ja jokivartta(4). Kevään kukkivat niityt, pesivät linnut ja EU-direktiivin liito-orava ovat suojeluperusteita; 1.4.–15.7. on pysyttävä ydinalueen maalatuilla poluilla(1)(3). Koirat pidetään kytkettyinä, tulet vain merkityillä nuotiopaikoilla ja polttopuut tuodaan itse(3).

Seittelinreitti on noin 4,1 kilometrin pituinen ympyräretkeilyreitti Tuusulanjärven länsirannalla Tuusulassa. Metsähallituksen reittikuvauksen ja kartan saat Luontoon.fi-sivulta Seittelinreitille(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi hoitaa Sarvikallion yhdessä Tuusulan kunnan kanssa; Uuvin Sarvikallio-sivulla kuvataan lenkki, oranssi reittimerkintä, myötäpäivään suositeltu kiertosuunta, talvella aurattu tie ja parkkipaikka, tulenteko- ja palvelutiedot kuten polttopuut nuotiopaikoilla(2). Visit Tuusulanjärvi esittelee kallionäkymän, lyhyen soratien näköalapaikalle pysäköinnistä ja sen, miten Seittelinreitti sopii järven ulkoiluverkostoon(3). Sarvikallion parkkipaikalta reitti nousee sekametsän ja vanhan metsän läpi kohti Sarvikallion Laituria ja järven rantaa, josta portaat vievät pienelle laiturille. Puolivälin tuntumassa kuljet Sarvikallion Nuotiopaikan 2 ja Sarvikallion tulentekopaikan sekä Fjällbonpuiston nuotiopaikan ohi; Sarvikallion kohdalla on kuivakäymälöitä, myös esteetön tila pidempään taukoon ennen Fjällbonpuiston kautta etelään kaartuvaa osuutta. Lenkin loppupuolella Anttilanrannan grillipaikka on järven tuntumassa ennen paluuta kohti pysäköintiä. Talvella sama ranta liittyy hoidettuihin latuyhteysreitteihin, muun muassa näihin: Jäälatu Tuusula, Yhdyslatu Järvenpäähän ja Yhdyslatu Tuusulanjärven jääladulle(2). Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa pääosin sorapintaista reittiä, selkeitä opasteita risteyksissä, pitkää pitkospuuosuutta alkumatkalla, näköalapaikkaa Seittelinlahden suuntaan ennen nousua ja noin 50 minuutin kävelyä ilman pitkiä taukoja—myös juoksijoita ja pyöräilijöitä, joten kannattaa varautua ohituksiin(4). Tuusula sijaitsee Uudellamaalla.

Ajantasaisimmat tiedot kartasta, käymälöistä ja polttopuutoimituksista löytyvät Helsingin kaupungin Pirttimäen ulkoilualueen sivuilta(1). Metsähallitus luettelee saman reitin Luontoon.fi:ssä 6,3 km:n Pirttimäen ulkoilureittinä(2). Visit Espoo kuvaa alueen luonnon antia matkailijalle(3). Reitin pituus on noin 8,8 km. Virallisissa kuvauksissa sinisesti merkittyä Pirttimäen kierrosta käytetään usein noin 6,3–6,5 km mittana risteysvaihtoehtojen mukaan; julkaisemamme linja kulkee pidempänä pätkänä samassa Pirttimäen ja Oittaan reitistössä. Reitti sijaitsee Espoossa Bodomjärven luoteispuolella Helsingin kaupungin hoidossa olevalla noin 430 hehtaarin jääkauden muovaamalla alueella yhdessä Karjakaivon kanssa: jyrkät kalliorinteet, siirtolohkareet, järvet ja lammet, suot sekä laaja pähkinäpuulehto(1)(3)(4). Pirttimäen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (4,5 km & 6,3 km risteys) -risteyksestä reitti nousee metsään, saapuu Sulalammen kalastusalueelle taukopaikalle, kulkee Malmilammen ja Pirttimäen Taukotuvan kautta Sorlammen ja Pikku Sorlammen keittokatoksille ja kalastusalueille. Oittaan ulkoilualue WC:n kohdalla yhteys Oittaan suuntaan avautuu. Paluuosuudella tulee Pirttimäen ulkoilualue / Keittokatos, ulkokuntoilu- ja leikkipaikat sekä Pirttimäen parkkipaikka, Pirttimäen Ulkoilumaja ja Pirttimäen ulkoilualue (Pirttimäki) / Keittokatos. Talvisin samoja väyliä hoidetaan Pirttimäen laduilla; laajempi Pirttimäen ulkoilureitit -kokonaisuus tarjoaa pidempiä vaihtoehtoja samalla alueella. UUVi muistuttaaa koirat kytkettyinä ja tulenteko vain merkityissä keittokatoksissa; polttopuut toimitetaan sulan maan aikaan(4). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa kevään 2026 kävelyä sinisellä merkityllä reitillä, taukoa Sulalammella ja nousua Reitti 2000 -risteyksien suuntaan Solvallaa ja Haltiaa kohti(5).

Seitsemän veljeksen vaellusreitti on noin 90 kilometrin pituinen kulttuurivaellus Aleksis Kiven jalanjäljillä; tämä osuus on Vantaan läntinen haara Metsähallituksen reittiverkossa. Ajantasaisimmat viralliset tiedot tästä osuudesta löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Tuusulanjärvi Region(2) kuvaa koko reitin Helsingin Kansallisteatterilta Hyvinkäälle, ja Tuusulan kunta(3) kertoo maksuttomasta Citynomadi-mobiiliopastuksesta ja reitin kulusta. Läntinen haara kulkee Vantaalla ja Uudellamaalla pääosin Vantaanjoen laakson ja virkistyskäytävien varrella. Reitin pituus on kartallamme noin 24 km; monissa luetteloissa sama haara esiintyy noin 12 km mittaisena, joten varaa päivään reilusti aikaa tai lyhennä päivää joukkoliikenteellä tai siirtymillä. Joen varrella näet muun muassa Vantaankosken kalastuslupa-alueen, ja Vetokannaksen virkistysalueella on Vetokannaksen uimaranta, talviuintipaikka sekä Vantaanjoen koirauimaranta — kätevä tauko- ja uintiosuus kesällä. Pitkäkosken kohdilla noin 11–12 km:n paikkeilla ovat Pitkäkosken ulkoilumaja, Pitkäkosken parkkipaikka ja yhteys Pitkäkosken luonnonsuojelualueelle. Reitti kulkee osin samaa linjaa kuin Reitti 2000 – Vantaa 13 km, joten päiväretken voi yhdistää tuohon merkittyyn yhteyteen. Hyvinkään kaupunki(4) kuvaa laajemman Seitsemän veljeksen reitin merkinnät sinisiksi puupaaluiksi risteyksissä; samaa tyyliä käytetään pääkaupunkiseudun osuilla. Maasto vaihtelee metsäpoluista taajamaan reuna-alueisiin; odotettavissa on pääkaupunkiseudun vaihteleva maisema, ei erämaavaellusta. Elämän tähden ry.(5) dokumentoi usean osan mittaisen kuvitetun vaelluspäiväkirjan koko reitistä — hyvä lisäluku tunnelmalle.

Bergön luontopolku on noin 2,5 km pituinen merkitty rengasreitti Bergö–Ramsön luonnonsuojelualueella Espoon Suvisaaristossa Uudellamaalla. Espoon kaupunki pitää reitin palvelutiedot ajan tasalla Bergön luontopolun toimipistesivulla(1). Metsähallitus esittelee saman luontopolun Luontoon.fi-palvelussa(2). Uuvi täydentää kuvausta taukopaikoista, kahdesta pysäköintialueesta ja luonnonsuojelualueen säännöistä(3). Luontopolkumies kuvaa keväistä bussimatkaa, miten Bergöntie jakaa itä- ja länsilenkit, ja kirkkaanvihreitä maalimerkkejä kalliometsäosuilla(4). Maisema vaihtelee vanhoista kalliomänniköistä ja kuusikoista kalliosoiden ja rantavyöhykkeiden välissä; Bergöntieltä näkee muun muassa tervaleppäluhtaa(1). Itäpuolen osuus on noin 1,1 km ja länsipuolen noin 1,4 km(1)(3). Reitin varrella kulkee Bergö Parking -pienparkki itälenkin tuntumassa. Noin 1,7 kilometrin kohdilla kierroksella myötäpäivään kuljettaessa nousee Bergön lintutorni—torni on liki 16 metriä korkea ja huippu yli 35 metriä merenpinnan yläpuolella, ja näkymät avautuvat merelle, Helsingin keskustaan, Porkkalanniemeen ja Soukan kerrostaloihin(3). Tornin juurella on pöytä penkkeineen eväätauolle(3). Bergön parkkipaikka isompana, sorastettuna paikkana Bergöntien varrella toimii usein luontevana lähtö- tai paluupaikkana lyhyen tornivierailun kanssa(3). Polku metsässä on paikoin kapea, kivinen ja juurakkoinen; Espoon kaupunki kertoo reitin olevan paikoin vaikeakulkuinen jyrkkien korkeuserojen vuoksi(1). Luonnonsuojelualueella ei saa tehdä tulta eikä telttailla; lemmikit on pidettävä kytkettyinä ja merkityillä reiteillä ja teillä liikutaan, pyöräilijöidenkin tulee pysyä tiellä(3). Espoon kaupunki tiedotti marraskuussa 2022, että tornin viereen valmistui luontopolku ja opasteita lisättiin Suvisaarentien ja Bergöntien suunnasta(5).

Kirkkopolut on pitkä kirkkopolkuverkosto Uudenmaan Lapinjärvellä. Reitin pituus on tietokannassamme noin 25,3 kilometriä—päiväretkeen sopiva patikointi metsä- ja suomaisemissa, joissa vuosisataiset kulkutiet näkyvät yhä maastossa. Kirkkopolut ja laajempi polkuverkosto sekä kartat löytyvät Lapinjärven kunnan Kirkko ja pirtupolut -materiaalista(1). Kunta kuvaa kirkko- ja pirtupolkujen muodostavan kulttuurihistoriallisesti rikkaan verkoston, joka on syntynyt usean vuosisadan kuluessa. Vanhimmat osuudet ulottuvat keskiajalle kirkkoon kulun ja kaupan reiteiksi; reitin varrella on historiallisesti merkittävä suopitkosilta (suosilta), jota on pidetty kunnossa noin neljän vuosisadan ajan—140 metriä pitkä ja 2 metriä leveä—ja jonka paikalliset kirkkopolkukartoittajat löysivät 1995; vuoden 1996 kaivaukset ajoittivat kerrostumia 1400–1800-luvuille(1). Kunnan kartoissa kirkkopolut on punaisella, pirtupolut keltaisella ja Lapinjärven luontopolkuverkosto sinisellä—suunnittele kirkkopolkuosuudet näiden värien mukaan(1). Retkiseikkailun Lapinjärvi-artikkeli ohjaa kunnan ulkoilusivuille lyhyempiin lenkkeihin kuten 12,5 kilometrin Lapinjärven kierrokseen ja Porlammin Struven pisteen kävelyyn, jotka sopivat pidempään Lapinjärvi-vierailuun(2). Porlammin Tornikallion Struven mittauspiste kuuluu Maanmittauslaitoksen kuvaamaan Unescon maailmanperintökohteeseen kuuluvaan ketjuun(3); se on erillinen lyhyt retki, mutta luonteva lisä, jos tutustut jo alueen polkuihin. Lapinjärvi sijaitsee Etelä-Uudellamaalla. Tarkista Lapinjärven kunnan sivuilta ajankohtaiset tiedot reiteistä ja mahdollisista sesonkiohjeista ennen lähtöä(1).

Salmelan lehto on noin 1,1 kilometrin patikointi Keravanjoen itärannalla Keravan koillisosassa, Uudellamaalla. Reitti kulkee Keravalla, Uudellamaalla. Keravan kaupunki kuvaa Salmelan lehtoaluetta monipuolisena lehto- ja tulvaniittykohteena, jonka pituus on noin 400 metriä ja pinta-ala noin 2,5 hehtaaria; alue sijoittuu Salmelan tilakeskuksen eteläpuolelle(1). Ajantasaiset käyttöohjeet, kulkuyhteys Kaskelantieltä joen varteen ja pysäköintivinkit löytyvät Keravan kaupungin luontopolut ja retkikohteet -sivuilta(1). Kaupungin ohjeen mukaan joen varteen kulkee Kaskelantieltä, ja auton voi jättää autioituneen Seuraintalon pihapiiriin; Salmelan tila on yksityistä pihapiiriä, jolle ei saa liikkua jokamiehenoikeudella, joten liikkuminen joenvarren polkuja pitkin on välttämätöntä(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys listaa kohteen alueluettelossaan yhdessä muiden keravalaisten ulkoilulinkkien kanssa(3). Suomen luonnonsuojeluliiton Keravan jaos täsmentää maaston kuvaa: korkeaa haavikkoa ja kuusikkoa, keväällä valkovuokkoja ja myöhemmin kieloja lehdon pohjalla, törmällä mukulaleinikkejä sekä keväistä linnustoa kuten mustapääkerttuja ja sirittäjiä(2). Hevosreitit risteilevät metsässä, joten ratsastajille kannattaa jättää tilaa(2). Paikalle on sijoitettu pitkä laavu(2). Rinteen kuusikkoa on hakattu, kun taas jokirantaan painottuva järeämpi haavikko on säilynyt paremmin(2). Teksti viittaa myös siihen, että kaupunki suunnittelee laajaa siirtolapuutarha-aluetta omille pelloilleen, mikä voi muuttaa maisemaa lähitulevaisuudessa(2). Jos haluaa yhdistää retkeen lisää jokivarren kohdetta, Haukkavuoren luonnonsuojelualue ja sen merkitty luontopolku sekä opastaulu ja pysäköinti Kaskelantiellä on kuvattu samoilla kaupungin sivuilla(1).

Iso Linnamäki polku 3 on erittäin lyhyt, noin 0,1 kilometrin patikkalenkki Iso Linnamäellä Vanhan Porvoon ja Porvoonjoen kupeessa Porvoossa Uudellamaalla. Metsähallitus julkaisee tämän numeroituna jaksona Luontoon.fi-palvelussa, josta löytyy virallinen reittikuvaus linnavuoren laelle(5). Porvoon kaupunki kertoo, miten Pikku- ja Iso Linnamäki kuuluvat Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon ja miten muinaisjäännökset on suojeltu(1). Visit Porvoo markkinoi koko mäkeä nopeaksi piipahduksena vanhasta kaupungista: polkuja vallilinjojen välissä, kuivia vallihautoja ylittäviä puusiltoja ja portaita näköaloja kohti(2). Visit Finland tiivistää Linnamäet merkittäviksi muinaiskohteiksi ja mainitsee mäen juurella olevan Maarin puiston eväspaikoille(3). Upe Nykäsen Retkipaikkaan kirjoittama kävelyteksti kulkee tavallista reittiä Maarin kosteikkojen ja siltojen kautta ennen vallitöiden laelle saapumista(4). Life à la Sara -matkailublogin päiväretkivinkit kuvaavat nousua Maarin puistoalueelta keskiaikaiselle linnan kannolle, josta hirsirakennuksia ei juuri näy mutta näkymät palkitsevat(6). Polku 3 on käytännössä yksi lyhyt silmukka samassa verkossa kuin Iso Linnamäki polku 1, Iso Linnamäki polku 2, Iso Linnamäki polku 4, Iso Linnamäki polku 5, Iso Linnamäki alavallin polku ja Iso Linnamäki ylävallin polku—ei itsenäinen retki. Linnanmäen heittokenttä Linnanmäentien varrella toimii maamerkkinä, kun verrataan karttaa ja rinnettä. Useimmat yhdistävät tämän pätkän naapuripolkuihin, jotta kävely tuntuu sisällölliseltä.

Punarinnankierros on lyhyt, helppo merkitty kierros Nuuksion kansallispuiston Haukkalammen ulkoilukeskuksessa Espoossa. Reitin pituus on noin 2,4 kilometriä yhtenä kävelyjalkana, joka kulkee metsälampien kautta ja palaa Haukkalammen parkkialueelle. Kansallinen reittitietue ja karttakuva löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Kyseessä on yksi Haukkalammen kevyimmistä vaihtoehdoista: punaiset reittimerkit, pääosin leveä ja hyväkulkuinen polku, lyhyt pitkospuuosuus Valklammen länsipäässä ja vain pieniä korkeuseroja. Retkeilijöiden kuvat ja kertomukset sopivat reitistä iltalenkiksi tai järkeväksi aloitukseksi Nuuksioon(2)(3). Isostä Haukkalammen pysäköintialueesta kävellessä pääset pian järven rantaan. Noin kilometrin jälkeen polku seuraa Valklammea, nousee hetkeksi kalliolle ja laskeutuu Mustalampea kohti. Mustalammen ranta on päätaukopaikka: useita keittokatoksia, nuotiopaikkoja, pöytiä, puuvaja sekä useat kuivakäymälät Mustalammen keittokatoksen, Mustalammen pienen keittokatoksen, Mustalammen tulentekopaikan, Mustalampi tulipaikka2:n ja telttailualueiden Mustalammen itäpuolen telttailualue ja Mustalammen länsipuolen telttailualue lähellä. Kauniilla ilmalla täällä voi olla väkeä—uimareita, evästelijöitä ja telttailijoita. Mustalammelta Haukkalampea kohti leveällä polulla näkyy myös muita värejä; samalla ajouralla kulkevat muun muassa Haukankierros ja Korpinkierros(2). Haukkalammen kohdalla ohitat Haukkalammen laiturin, Haukanpesän laiturin, Haukkalampi Haukanpesä varaussaunan ja voit käyttää Haukanholman keittokatosta, Haukanholman tulentekopaikkaa ja Haukanholman telttailualuetta ennen kuin lenkki sulkeutuu Haukkalammen pienelle pysäköintialueelle tai Haukkalampi iso pysäköintialueelle. Reitti linkittyy laajempiin verkostoihin kohdissa, joissa se kohtaa Reitin 2000:n ja Haukkalampi pyöräilyreitin; hyvin lyhyt Haukkalammen saaren polku kiertää Haukkalammen saaren ja jakaa monia samoja palveluja(2). Espoon kaupungin luontopolut-luettelon mukaan saman Haukkalammen lähtöpisteklusteerin toinen noin kahden kilometrin luontopolku on Nahkiaispolku(4). Espoo sijaitsee Uudellamaalla Helsingin länsipuolella; Haukkalampi on Nuuksioon sopiva portti sekä autolla että julkisilla(2).

Tämä reitti on hyvin lyhyt esteetön yhteys Haukkalammen palvelukeskuksessa Nuuksion kansallispuistossa. Polku johtaa Natura Vivan Haukanpesän rakennusten luona sijaitsevaan esteettömään kuivakäymälään Haukkalammen eteläpäässä. Vihti on Uudellamaalla, ja Haukkalammen portti kuuluu kansallispuiston osaan, joka ulottuu usean kunnan alueelle—Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin—joten julkaistuissa osoitteissa ja pysäköintien nimissä esiintyy usein Espoo, vaikka sivustomme käyttää Vihdiä paikallisena hakuna. Laajempien Haukanholman esteettömien reittien kuvauksia, vaativuusluokkaa ja ajantasaista Metsähallituksen tietoa varten paras aloitus on Luontoon.fi:n Haukanholma vaativa esteetön reitti -sivu(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa Nuuksion yleiset palvelut, telttailusäännöt ja alueen kokonaisesittelyn kansallispuistosivuillaan(2). Itse esteetön osuus on vain sen verran pitkä, että se yhdistää Haukanpesän pihan esteettömään käymälätilaan; varaa muutama minuutti myös paluumatkalle. Haukkalampi Haukanpesä varaussauna ja Haukanpesän laituri ovat välittömästi palvelupihan vieressä, joten moni yhdistää pysähdyksen saunavuoroon tai järven katseluun laiturilta. Haukkalampi iso pysäköintialue ja Haukkalammen pieni pysäköintialue ovat kartallamme näkyvät lähimmät maksuttomat pysäköinnit; ruuhkaisina viikonloppuina pienempi tila täyttyy ensin ja jalkaisin matkaa voi tulla enemmän isolta parkkipaikalta(3). Retkipaikka kokoaa Nuuksion virallisista reiteistä listauksen, jossa Haukanholman esteettömäksi mainittu osuus on noin kilometrin mittainen suuntaansa ja jossa mainitaan leveä pohja rullattorille ja rattaille(4). Jos jatkat palvelupihalta eteenpäin, merkitty vaativa esteetön reitti jatkuu Haukanholman taukopaikalle esteettömän keittokatoksen ja nuotiopaikkojen äärelle; pidempi retki on eri suunnitelma kuin tämä käymäläyhteys(1)(4). Karttamme osoittaa myös Haukkalampi pyöräilyreitin samaan rantavyöhykkeeseen, jos haluat pyöräillä perheen kanssa tämän jälkeen. Syvemmällä rantaverkossa ovat muun muassa Mustalammen itäpuolen telttailualue, Mustalammen länsipuolen telttailualue, Mustalammen keittokatos, Mustalammen pieni keittokatos, Haukanholman keittokatos ja Haukanholman telttailualue—lue kunkin paikan omalta sivultamme, jos pidennät päiväretkeäsi. Retkipaikka kertoo Haukanholma-jutussaan, että osa rantalomakkeesta on kivisempi eikä sovi kaikille pyörätuoleille tai rattaille, vaikka alkusillat ja soratie tuntuvat helpoilta; turvallinen ratkaisu on palata samaa reittiä, jos liikkuminen on rajalla(5).

Siikajärven ja Korpinkierroksen välinen yhdysreitti on noin 1,6 kilometriä Nuuksion kansallispuistossa: se yhdistää Kirkkonummen puoleisen Siikajärven rantavyöhykkeen ja Korpinkierroksen päälenkin Kolmoislammenrannan tuntumassa Espoossa. Metsähallituksen reittikortti on Luontoon.fi-palvelussa(1). Siikarannan ja Veikkolan lähtöpisteistä kannattaa lukea Kirkkonummen kunnan Nuuksio-sivu(2). Siikajärven suunnasta lähes heti tulee vastaan Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka järven rannalla—kätevä varauspaikka ennen isompiin lenkkeihin liittymistä. Kuivakäymälät ovat samassa ranta-alueessa, mikä helpottaa päiväretkiä. Maasto on helppoa metsäpolkua tyypilliseen nummijärvitapaan ja loiville kallioille, ja kosteissa kohdissa voi olla lyhyitä pitkospuita. Kolmoislammenrannan risteyksessä yhtyvät Korpinkierros, pitkä merkitty rengas metsä-lampi-kalliomaisemassa, ja hyvin lyhyt yhdys Siikaniemen parkkipaikalta (Yhdysreitti Siikaniemi - Korpinkierros). Veikkola-Siikajärvi yhdysreitti tuo tulijan Veikkolan portilta kohti Siikajärveä, Soidinkierros kiertää Siikanniemen ja Soidinsuon suunnasta, ja Haukkalampi pyöräilyreitti kulkee erillisenä pyöräilylinjana vilkkaille Haukkalammen rannoille. Retkipaikka kiteyttää viralliset Nuuksion polut niin, että Korpinkierros starttaa usein joko Haukkalammelta tai Siikaniemeltä Kolmoislammenrannalla, josta lyhyt yhdys vie renkaalle—juuri tämän yhdysreitin tehtävä Siikajärven suunnasta tultaessa(3). Reitti kulkee Kirkkonummella ja rajautuu Espoon Nuuksioon. Uusimaa tarjoaa täällä nopean kaupunkivierailun ja erämaisemman polun yhdistelmän.

Kotokierros-route goes around several ponds. The route is marked with green colored signs. This trails goes around several small ponds (Korsolampi, Immerlammi, Kakarlammi, Kotolammi and Mustjärvi) The area in general is called Meiko. There is a designated camping area along this route. A nice drone view of <a href="https://youtu.be/WT80tiMxLQI?si=BQuRqcHVTZ6OG5U4">Meiko nature reserve</a>

Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti on noin 3,4 kilometrin mittainen pistosuora Espoon Solvalla–Haltian portilta Nuuksion kansallispuiston Haukkalammen suuntaan (tai toisin päin). Metsähallituksen Luontoon.fi-sivusto julkaisee reitille oman sivun suomenkielisellä nimellä Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti ja englanninkielisellä nimellä Haltia–Haukkalampi Connecting Trail samalle toteutukselle(1). Haltia.com kuvaa Retkelle Nuuksioon -tekstissään, että yhdysreitti on merkitty oranssilla neliöllä ja keskellä mustalla viivalla, profiili on paikoin vaativa nousuineen ja porrasosuuksineen, ja Pitkäjärven rannalla sekä laiturilla voi pitää luontevan tauon(2). Maastossa polku vuorottelee metsäpolkua, pitkospuita kosteikoilla ja pitkiä metallisia tai puisia porraspatkoja jyrkimmissä kohdissa, mukaan lukien tunnettu teräsportaat-osuus Nuuksiontien ylityksen luona(3). Yhteys kulkee Nuuksiontien yli, vanhassa kuusi-koivikossa, laskeutuu Pitkäjärven pohjoisrantaan ja nousee takaisin ennen kuin liittyy Haukkalammen laajempaan polkuverkostoon. Retkipaikka julkaisi Paul Stevensin kuvauksen, jossa oranssia merkkiä seuraten noustaan portaita, kuunnellaan laululintuja Myllypuron yllä ja käytetään pitkiä porrasosuusia pääasiallisena treeninä—juttu kannattaa lukea vauhdista ja kevään väreistä, vaikka hän yhdistää matkaan myös muita lampia(3). Karttamme sitoo reitin käytännön etappeihin. Haukkalammen puolella Haukkalampi iso pysäköintialue on lyhyen kävelyn päässä reitistä, Tyynelä kuivakäymälä tarjoaa vessatauon noin kilometrin kohdilla, ja Haukkalampi - Haltia yhdysreitin melontalaituri palvelee melojia polun vieressä. Solvallan ja Haltian alueella vastaan tulevat Folkhälsanin urheiluopiston rakennukset (Solvallan urheiluopisto / Voimistelusali, Solvallan urheiluopisto / Liikuntahalli, Solvallan urheiluopisto / Kuntosali, Solvallan urheiluopiston tekonurmikenttä, Solvallan urheiluopiston yleisurheilukenttä), Haltia pysäköintialue autoilijoille, Suomen luontokeskus Haltia, Solvallan uimapaikka, Haltian kota Espoo, Maahisenkierros esteetön pysäköintialue esteettömälle pysäköinnille mäen päällä, Laskettelukeskus Solvalla-Swinghill, Karjakaivon ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka sekä Metsähallituksen Aarnituli varaustulentekopaikka ja Aarnituli varaustulentekopaikan kuivakäymälä—tarkemmat tiedot luontokeskuksesta, kodasta ja varausnuotiosta löytyvät omilta sivuiltamme. Risteyskohdissa törmää muihin nimettyihin reitteihin: Reitti 2000 kulkee alueellisena pyöräilyrunkona siellä, missä käytävä yhtyy samaan Linjaan, ja Punarinnan kierros sekä Päivättärenpolku lähtevät Haltian portilta lyhyempiin lenkkeihin(2)(4). Talvella Solvallan urheiluopiston latu (3km/p+v/valaistu) jaka samoja piha-alueita hiihtoladun kanssa—kunnioita laduilla ja kävelijöillä yhteisiä kohtia. Espoo kuuluu pääkaupunkiseutuun, ja Uusimaa on laajempi rannikkol maakunta, jonka kansallispuistorajalla tämä yhdys kulkee.

Reitti on noin 1,4 kilometrin lenkki Espoossa Suomen luontokeskus Haltian ja Solvallan retkiportin vieressä. Metsähallitus julkaisee saman kierroksen Luontoon.fi:ssä nimellä Päivättärenpolku, ja Espoon luontopolut -luettelossa se esiintyy Solvallan 1,4 km:n polkuna samalla nimellä(1)(2). Käytännön kuvaus portilta, opasteista ja lyhyestä sivupolusta Laskettelukeskus Solvalla-Swinghill -alueelle löytyy Haltian retkisivulta(3). Visit Vihti Region puolestaan esittelee Haltian portilta lähtevät Päivättärenpolun, Maahisenkierroksen ja lyhyen Punaisen sulan salaisuus -lasten luontopolun sekä yhteyden Nuuksion kansallispuiston Haukkalammelle(4). Uusimaa on vilkas retkeilymaakunta, ja Espoo toimii tässä kohdassa Solvallan porttina; tämä lyhyt lenkki sopii hyvin ennen tai jälkeen Suomen luontokeskus Haltian näyttelyvierailun, välinevuokrauksen tai Ravintola Haltian aterian. Solvallan ja Haltian kulmilta polku kulkee pian Karjakaivon ulkoilualueen / Ulkokuntoilupaikan ohi ja hieman myöhemmin Aarnituli varaustulentekopaikan äärellä; lähistöllä on myös kuivakäymälä taukoja varten. Polku kulkee metsäisessä maastossa ja alueen kuntoilupolkujen yhteisillä osuuksilla; haltia.com kuvailee loivia osuutta ja muutamaa lyhyempää jyrkempää nousua, ja Natura Vivan Nuuksio-sivu korostaa lyhyeksi reitiksi varsin tuntuivia mäkiä—hyvä tieto, jos haet lähes tasaisen vaunuystävällisen lenkin(3)(5). Noin 0,9 kilometrin kohdilla reitillä tulee Haltia pysäköintialue, luonteva solmukohta ennen Suomen luontokeskus Haltiaa, Haltian kota Espoota ja Solvallan uimapaikkaa—helppo paikka arvioida uinti- tai evästauon ajankohta. Lenkin loppupuolella Maahisenkierros esteetön pysäköintialue liittyy esteettömän näköalamatkareitin Maahisenkierroksen lähtöön, jos haluat jatkaa päivää pidemmälle. Pidemmälle suunnatessa sama portti yhdistyy Solvalla-Haukkalampi yhdysreittiin kohti Haukkalampia, ja laajemmassa Solvallan verkostossa voi hyödyntää myös pyöräily-yhteyksiä kuten Reitti 2000(3)(4).

Maahisenkierros on noin 1,6 kilometrin pituinen retkeilypolku Suomen luontokeskus Haltian ja Solvallan urheiluopiston kupeessa Espoossa, Nuuksion järviylängön portilla. Metsähallitus luokittelee reitin vaativaksi esteettömäksi reitiksi: kivituhkapinta toimii renkaiden kanssa, jyrkimpiin kohtiin on kaiteet, levähdyspaikkoja on matkan varrella ja esteetön näköalatasanne avautuu Nuuksion Pitkäjärvelle(1). Sama luokitus ja käytännön saapumistiedot löytyvät luontokeskuksen esteettömyys- ja retkisivuilta(2). Espoon kaupunki luokitsee Maahisenkierroksen luontopoluksi, joka lähtee Solvallasta(3). Lähtö on Solvallan Areenan yläpuolisella pysäköintikaistaleella Maahisenkierros esteetön pysäköintialueen vieressä; Haltian mukana yksi esteetön autopaikka, ja suurempi Haltia pysäköintialue palvelee usein vierailijoita, jotka poikkeavat Suomen luontokeskus Haltiassa(2). Alkupään jälkeen kulku osuu muun muassa Karjakaivon ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka -välineiden ja Laskettelukeskus Solvalla-Swinghill -rinteen liepeille, ja tauoksi sopii Aarnituli varaustulentekopaikka kuivakäymälöineen ennen tai jälkeen näköalatasanteen(1)(2). Haltian kota Espoo on lähellä päärakennusta pidempää kahvitaukoa varten. Reitin loppupäässä Karjakaivon Kiipeilykallio sijaitsee lähellä kulkureittiä kiipeilykäyttäjille. Samasta Haltian portin solmukohdasta voi yhdistää lyhyitä muita rengaspolkuja ilman autosiirtoa: Päivättärenpolku ja Päivättären luontopolku, lasten Punaisen sulan salaisuus -lasten luontopolku sekä Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti kohti Nuuksion kansallispuiston Haukkalammen porttia. Talvella Solvallan urheiluopiston latu kiertää valaistuna samoissa pihapiireissä, ja Reitti 2000 sivuaa aluetta pidemmällä pyöräilyretkellä. Retkitassut kuvaa helppohenkisen koiraperherupeaman ja sorapohjan, joka sopii lastenvaunuihin, kun pinta kantaa(4). Nuuksio on maisema-ankkurina ja Uusimaa maakuntana; pidä koira kytkettynä ja tarkista tulen tekemisen säännöt viranomaisilta(1).

Salmen reiteistä, kartoista ja säännöistä kannattaa aloittaa Helsingin kaupungin Salmen ulkoilualue -sivulta(1). Uuvin Salmi-kohdesivu kokoaa saman verkoston, pdf-kartan, tuli- ja koirasäännöt(2). Visit Vihti kuvaa aluetta Nuuksion järviylängön pohjoisena porttina Vihdissä ja kertoo sorareittien ja Reitti 2000:n yhteyksistä(3). Partioaitta käy läpi Salmen ja Luukin historiaa sekä käytännön vinkkejä pysäköinnistä ja palveluista(4). Reitin pituus on noin 4,4 kilometriä Vihdissä Uudellamaalla Helsingin kaupungin Salmen ulkoilualueella Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella. Se on yksi osuus noin 24 kilometrin kivituhkasta, merkitystä ulkoilureittiverkostosta, jota käytetään myös kävelyyn ja pyöräilyyn; hyvinä lumitalvina samaa pohjaa hoidetaan latuina(1)(2). Alkupäässä on Poikkipuoliainen Kalastuspaikka, Paratiisin puolella Salmen ulkoilualue (Paratiisi) / Keittokatos, Salmen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka ja Salmen ulkoilualue (Paratiisi) / parkkipaikka. Puolivälin seudulla ovat Salmen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (Salmentie ja Liimassuontien risteys) ja Salmen parkkipaikka. Salmijärven rannalla ovat Salmijärvi Kalastuspaikka, Salmijärven uimapaikka, Salmen ulkoilualue (Salmijärvi) / Tulentekopaikka, Salmen Ulkoilumaja, Salmen ulkoilualue / Taukotupa, Café Pohjoinen Pirtti, Salmen ulkoilualue / Lentopallokenttä 1 ja 2, Salmen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (Laskettelurinteen huippu), Salmen matkailuvaunualue ja toinen Salmen parkkipaikka. Kanaholmalla on Salmen ulkoilualue (Kanaholma) / Keittokatos. Kuivakäymälöitä on useissa kohdissa samaa palveluryhmää. Pidempään lenkkiin voi jatkaa Salmen ulkoilualue - Ulkoilureitti 10,7 km -reitille tai kohdata Reitti 2000:n, joka kulkee alueen kautta(3).

Kytömaan haavikko on noin 0,9 kilometrin kävely pienessä, varjoisassa kaupungin omistamassa metsätilkussa Keravan pohjoisosassa, Uudellamaalla. Ajantasaiset saapumisohjeet, pysäköinti ja koko ulkoiluverkosto löytyvät Keravan kaupungin luontopolut ja retkikohteet -sivuilta(1). Samalla sivulla kohde kuvataan 4,3 hehtaarin metsäalueena junaradan ja Kytömaantien välissä, paljon maalahopuuta ja pökkelöitä, mikä antaa paikalle oman tunnelmansa(1). Vantaan ja Keravan hyvinvointialue listaa saman sisällön ja kertoo toiminnan olevan maksutonta(3). Lähtöosuudella kulku kulkee urheilupaikkojen lähellä Itä-Kytömaalla. Itä-Kytömaan tekonurmi, Itä-Kytömaan ulkokuntoilupaikka ja Itä-Kytömaan luistelukenttä muodostavat viiteryhmän reitin itäpuolelle; ne ovat hyviä maamerkkejä, jos saapuu kävellen tai pyörällä Kytömaan asuinalueelta. Noin 0,3 kilometrin kohdalla reitti kulkee Kimalaiskedon leikkipaikan ohi Korentopolulla, mikä sopii lyhyen metsäkävelyn ja leikkipaikan yhdistämiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton Keravan jaos kuvaa hakkuuta erittäin tiheänä haapa–kuusisekoitteena, niin varjoisana ettei juuri aluskasvillisuutta ole, runsaine lahopuineen ja tikankoloineen isoissa haavoissa, umpeenkasvaneine peltoineen pohjoispuolella sekä mahdollisena, mutta toistaiseksi varmistamattomana liito-oravan elinympäristönä(2). Teksti korostaa luontoarvoja ja kertoo alueen olevan osin tutkimaton(2). Jos haluaa jatkaa retkeä, Myllypuron meanderilaakso on Keravan arvokas pienvesikohde etelämpänä Koivulantien suunnalla; kaupunki suosittelee sinne pyöräilyä tai kävelyä, sillä autolle sopivat paikat puuttuvat lähistöltä(1). Talvella samassa ympäristössä Pihkaniityn latu ja Pihkaniityn kuntorata yhtyvät Kytömaan polkuverkossa samaan risteykseen tämän kävelyn kanssa—hyvä yhdistelmä lyhyeen metsäosioon ja pidempään hiihto- tai juoksulenkkiin(1).

Haukanholma ulkoilutie kulkee noin puolet kilometriä yhtenä lyhyenä päästä päähän -väylänä Haukkalammen rannalla Nuuksion kansallispuistossa ja yhdistää Haukanholman taukopaikan Haukkalammen palveluihin ja parkkipaikoille. Luontoon.fi julkaisee Haukanholman ranta-alueen ja Haukkalammen retkeilypalvelujen kuvaukset; ajantasaiset rajoitukset kannattaa lukea sivuilta ennen retkeä(1). UUVI tiivistää koko Nuuksion pelisäännöt: lemmikit kytkettyinä, telttailu vain merkityillä leiripaikoilla tulisijojen yhteydessä, tulenteko vain kartalle merkityillä nuotiopaikoilla ja keittokatoksissa sekä erityisohjeet maastopalovaroituksen aikana(2). Vihti on Uudellamaalla ja kuuluu samaan kansallispuiston kokonaisuuteen Espoon ja Kirkkonummen kanssa; Haukkalammen pysäköinti ja palvelut sijaitsevat Espoon puolella. Haukanholman päästä liikkuu hetkessä Haukanholman keittokatoksen ja Haukanholman laiturin kautta järvelle, ja Haukanholman tulentekopaikka sekä Haukanholman telttailualue ovat aivan rannan tuntumassa. Mustalammen suuntaan noin 0,15 kilometrin jälkeen reitti jatkuu järvimaiseman ja kallioisen metsän välissä; Mustalammen länsipuolen ja itäpuolen telttailualueet sekä pienet keittokatosrakennukset ja grillauspaikat—Mustalammen pieni keittokatos, Mustalammen keittokatos, Mustalammen tulentekopaikka ja Mustalampi tulipaikka2—muodostavat oman taukokolmionsa, ja kuivakäymälät palvelevat näitä leiripaikkoja. Haukkalammen päässä tulevat esiin Haukkalammen laituri ja Haukanpesän laituri; Haukkalampi Haukanpesä varaussauna on vuokrattava rantasauna, jonka ajantasaiset tiedot löytyvät vuokraajan omista sivuista. Autolla pääsee yleensä Haukkalammen pieneen tai isoon pysäköintialueeseen lyhyen kävelyn päähän polun päästä. Esteetön Haukanholman reitti kulkee osin samalla rannalla hieman pidempänä esteellisyyteen mietittynä vaihtoehtona; jalan pääsee myös Yhdyspolku Högbacka - Purola - Haukankierros -reitille laajempaan verkostoon, ja pyöräilijät käyttävät lähellä Kelkkalantie pyöräilyreittiä puiston sallimilla osuuksilla. Suomen luontokeskus Haltia sopii jatkoksi samasta Haukkalammen–Haltian reitistöstä tuttuun päiväretkeen. Retkipaikka julkaisi Jonna Saaren tekstin, jossa korostuvat lyhyt matka Haukkalammen infotauluilta, leveä tukkisilta puron yli, soraista polkua kallion ja veden välissä sekä se, että arki- ja aamupäivät voivat olla hiljaisempia kuin kesäviikonloput, jolloin ranta vetää paljon väkeä(3). Outdoor Family -blogin yökuvaus kertoo samasta helppoudesta telttaperheille, mutta muistuttaa myös viikonloppuruhkasta ja väärin tehdystä tulentekoa päätellen siitä, mitä rannalla on joskus näkynyt(4).

Lahokallion luontopolku on noin 1,8 kilometrin mittainen kevyen ja keskivaativan välimaaston kävely Lohjanjärven rannalla Ojamolla, muutaman minuutin matkan päässä Lohjan keskustasta. Uusimaa tarjoaa lukuisia järvenrantapolkuja, ja tämä sijaitsee palveluiden äärellä. Lohjan kaupunki kuvailee Lahokallion jyrkkiä kalliorantoja järveen työntyvällä niemellä paikallisesti ainutlaatuisiksi, ja kalliolta avautuvaa näkymää Lohjanjärven Isoselälle yhdeksi tärkeimmistä käyntisyistä(1). Sama viranomainen luettelee reitin myös Luontoon.fi -palvelussa(2). Reitin varrella kulkee reheviä lehtoja ja ranta-alueen luhteita, näkee jääkauden jälkiä kallioperässä ja voi seurata monipuolista lintu- ja luontohavainnointia. Virallisen sivun mukaan reitti on merkitty keltaisin maalitäplin, sillä on 12 teemaopastusrastia ja ladattava luontopolkuopas, ja keväisin sekä syksyisin rannikon osuudet voivat olla märkiä ja mutaisia; sateen jälkeen juuret ja kalliot voivat olla liukkaita, jolloin kumisaappaat ovat tarpeen. Kaupunki toteaa, ettei luontopolku ole esteetön vaikeakulkuisuuden vuoksi(1). Retkipaikka kuvaa rantapitkospuita, hiekkarannan ja uimaportaat suojalahdessa, penkkejä avokallioilla järven suuntaan ja taukokenttiä—lyhyelle retkelle sopiva kokonaisuus(3). RETKI JA REISSU kertoo rennosta kesäillasta koiran kanssa ja pitkistä uintitauoista samaan pysäköintitapaan(4). Lahokallionkadun ja Everstinkadun kulmasta myötäpäivään kiertämällä opastauluille ja kartalle pääsee ensin, mikä helpottaa suunnistusta, kun maastomerkit ovat harvat(3). Noin 1,8 kilometrin kohdilla reitti kulkee Ojamon koulukeskuksen ulkoilupaikkojen ohi: Ojamon koulun liikuntahalli, Ojamon tekonurmi ja Ojamon koulun luistelukenttä Kartanonkujalla ovat selkeitä maamerkkejä, jos lähdet liikuntahallin pihasta tai päätät kierroksen koulun lähelle. Järven takana Liessaareen johtaa kävelysilta, ja saarella on Lohjan toinen luontopolku, jonka voi yhdistää toiseen käyntikertaan(3).

Träskändan luontopolku on noin 2,4 kilometrin mittainen pistoreitti Grankullan eli Kauniaisten ja Espoon Järvenperän tuntumassa. Kulku kulkee koulukeskittymien ja viherkäytävien välimaastossa: lähtöalue liittyy Järvenperän koulun liikunta- ja leikkiympäristön kupeeseen ja myöhemmin reitti lähestyy Auroran koulun lähiliikuntapaikan seutua, joten kyseessä on helppo kaupunkireunan kävely eikä erämaavaellus. Puolivälin tuntumassa reitti kulkee Heiniityn ulkokuntoiluvälineiden lähellä, Järvenperän koulun ulkokuntoiluvälineet kytkeytyvät Glimsinjoen jokikävelyreittiin, ja itäpäässä tulee esiin Auroran koulu / Lähiliikuntapaikka. Luonnonsuojelualueen omat reittikuvaukset, noin kilometrin mittaiset helpot lenkit kartanopuistossa, lastenvaunuihin soveltuvat pinnat, puuoppaat ja muuttuvat käytännön tiedot kannattaa tarkistaa Espoon kaupungin Träskändan luontopolku -sivulta Espoo.fi-palvelussa(1). Metsähallituksen Luontoon.fi listaa reitin myös valtakunnallisessa ulkoiluaineistossa(2). Laajemmin Träskändan alue on yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista (suojelu 1961) ja noin 31 hehtaarin mosaiikki vanhaa kartanopuistoa, lehtoa ja kuusivaltaista sekametsää Kvarnbyånin varrella. Suomen Luonto tiivistää, miksi lintu- ja jäkäläharrastajat poikkeavat tänne: noin kolmekymmentä pesimälajia, lepakoille tärkeä ympäristö ja lähes kolmekymmentä jäkälälajia pääkaupunkiseudun mittakaavassa merkittävällä alueella—esimerkkeinä ovat joen ja sillan tuntuman Träskändan tammi sekä metsän keskellä kohoava korkea metsälehmus(3). Monet yhdistävät kartanopuiston polun Glimsinjoen jokikävelyyn; virtavesi on valtakunnallisesti arvokas ja Retkipaikka kuvaa vapaaehtoisvoimin tuettua jokiopastusta pidemmällä reitillä(4). Maastossa odotettavissa on pääosin helppoa multa- ja nurmikasvustopohjaista polkua. Espoon kaupungin kuvaus korostaa helppoa käveltävyyttä ja lastenvaunujen käyttömahdollisuutta varsin pitkälti kartanopuiston lenkeillä, mutta toteaa samalla, että reitit eivät ole esteettömiä(1). Kohdatessaan Glimsinjoen jokikävelyreitin voit jatkaa virtavesivöylää pitkin itään ja länteen; joenvarsiosuuksilla keltainen puumerkintä auttaa suunnassa, ja kevättulvilla polku voi olla liukas—Retkipaikan keväinen kävelyraportti suosittelee tukevampia kenkiä loskakautena ja muistuttaa joukkoliikenteen mahdollisuudesta, jos haluat palata eri päästä laaksosta(4). Kesällä jalkineiksi riittävät usein kevyemmät vaihtoehdot(4). Kauniainen on Helsingin seudun sisällä tiivis kaupunki, Uusimaa on maakunta, ja Träskändan kulttuurimaisemaa ylläpitää virallisesti Espoon kaupunki—lyhyt luontolenkki sopii yhteen arjen asiointien tai Glimsinjoen jatkokävelyn kanssa.

Österviken–Sanfjärden -rantareitti on noin 1,8 kilometrin päiväretkeilyosuus Kopparnäs-Störsvikin virkistysalueella Inkoon ja Siuntion rajalla, Uudellamaalla. Se kulkee rantaa pitkin Sandfjärdenin palveluiden ja Östervikenin/Rävbergetin ranta-alueen välillä. Ajankohtaisia tietoja ja koko alueen reittikarttoja varten kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Kopparnäs-Störsvikin reittilistauksesta(1) sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvin kohdesivuilta(2). Sandfjärdenin parkkipaikalta polku seuraa rantaa ja rantametsää: Sandfjärden katos 1 ja Sandfjärden katos 2, Sandfjärden Kaivo, Sandfjärdenin tulentekopaikka, Sandfjärdenin uimapaikka ja Sandfjärden rantautumispaikka tulevat vastaan ennen lyhyttä nousua Sandfjärden etelä - tulipaikan tuntumassa. Kuivakäymälät löytyvät Sandfjärdenin taukoalueelta katosten läheltä, joten uinti ja pidempi tauko onnistuvat mukavasti. Länsipäässä Parking Rävberget, Rävberget parkkipaikka, Rävberget keittokatos ja Östervikin keittokatos sijoittuvat samaan ranta- ja kallioalueeseen; kuivakäymälät löytyvät Rävbergetin palvelualueelta. Kopparnäs - veneenlaskupaikka ja Klobbackan parkkipaikka palvelevat läntisiä lähtö- ja päätepisteitä. Rantaviiva kuuluu laajempaan merkittyjen reittien kokonaisuuteen: Kolaviken-Sandfjärden reitti, Brändöskatans bulevard, Kopparnäs kustrutt ja Råbergets runda -rengasreitti risteävät ja jakavat taukopaikkoja, ja Störsvikin puhdistamo - Sandviken kulkee itäisten lahtien suuntaisesti rinnalla(3). Muurahaisten poluilla kuvaa laajempaa Kopparnäs-Störsvik -verkostoa, mukaan kesäisen ruuhkaisan Sandfjärdenin parkkialueen(3). Retkipaikka kuvaa Kopparnäs-Sandfjärden -kävelyssä leveää, hyväkuntoista polkua mäntymetsässä ja kallioisella rannalla; noin 1,9 kilometrin kohdalla ollaan rantaviivalla ennen Sandfjärdenin rantaa—samaa rantaa eri suuntaan—ja märillä kallioilla liukkautta(4). Alue on suosittu kauniina viikonloppuina; aamupäivisin parkkipaikat täyttyvät nopeasti(3). Käärmeitä tavataan erityisesti keväällä avoimilla kallioilla; varo askeleita kallioilla(3). Inkoo sijaitsee Helsingistä noin tunnin ajomatkan päässä läntisellä Uudellamaalla. Kopparnäs on yksi Etelä-Suomen laajimmista yhtenäisistä merenranta-alueista, ja laajemmassa verkossa on runsaasti päivä- ja yöpymisvaihtoehtoja(2)(3).

Tarkat tiedot tästä reitistä ja linkeistä Kuusijärven muuhun retkeilyverkostoon löytyvät Vantaan kaupungin Kuusijärvi–Tuusula -retkeilyreitin palvelusivulta(1). Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kuvaa samoja Kuusijärven vaihtoehtoja ja pitkien reittien sijoittumista järven ympärille(2). Reitin pituus on noin 12,6 kilometriä päästä päähän, eikä reitti ole lenkki. Joissakin esitteissä sama nimetty reitti pyöristetään noin 11 kilometriin(1)(2). Reitti kulkee Itä-Vantaalla Kuusijärven virkistysalueen ja Tuusulan suunnan välillä metsävyöhykkeiden, paikallisteiden ja asutuksen lähellä Korson ja Rekolan seuduilla ennen ja jälkeen Kuusijärven rannan. Vantaa on Uudellamaalla. Noin puolivälissä matkaa reitti saapuu Kuusijärvelle, jossa olet Kuusijärven uimarannan, Cafe Kuusijärven, savu- ja sähkösaunojen, Kuusijärven nuotiopaikan ja Kuusijärven parkkipaikan tuntumassa. Täältä voi lyhentää päivää tai yhdistää muihin merkittyihin reitteihin, kuten Kuusijärvi–Viertola -retkeilyreittiin, Kuusijärvi–Sipoonkorven kansallispuisto -yhdysreittiin, Kuusijärvi–Bisajärvi–Kalkinpolttajanpolku -yhdysreittiin tai Kuninkaanmäki–Kuusijärvi -retkeilyreittiin(1)(2). Hyvinvointialue kertoo Bisajärvelle johtavan osuuden oransseista vinoneliömerkeistä; tämä Tuusula-yhteys on esillä lähinnä kaupungin pitkien Kuusijärvi-reittien joukossa(2). Kuusijärven pohjois- ja eteläpuolella reitin varrella on myös rauhallisempia paikallisia uimapaikkoja, kuten Havukosken uimapaikka ja Matarinpuiston uimapaikka. Aila ja Juhan Vantaa-ulkoilublogi kuvaa leppoisaa metsä- ja jokimaisemaa Havukosken ja Matarin välillä sekä Rekolanojan varrella Korson suuntaan—saman seudun maisemia, jonka läpi tämä retkeilyreittikin kulkee(3).

Tämä merkitty ulkoilureitti Salmen ulkoilualueella on noin 5,6 kilometriä pitkä; Metsähallitus julkaisee saman linjauksen valtakunnallisilla ulkoilusivuilla nimellä Salmen ulkoilualue / Ulkoilureitti 6,4 km(1). Nimestä huolimatta reitti kulkee Vihdissä: Salmi on noin 860 hehtaarin Helsingin kaupungin virkistysalue Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella, usein kutsuttu Nuuksion pohjoiseksi portiksi. Ajantasaiset tiedot, tulisäännöt, pdf-kartta ja palvelut löytyvät parhaiten Helsingin kaupungin Salmi-sivuilta(2). Visit Vihti kokoaa etäisyydet, pysäköinnin ja sen, miten Salmi liittyy laajempaan Nuuksion kävijäkokonaisuuteen(3). Salmen kivituhkaisia ulkoilureittejä on yhteensä noin 24 kilometriä, ja niitä mainostetaan myös pyörä- ja pyörätuolikäyttöön kovalla pohjalla; maasto on silti mäkistä ja osa mäistä pitkiä ja jyrkkiä(2)(3). Tämä 6,4 kilometrin reitti kiertää alueen ydintä: se lähtee ulkokuntoilupaikalta Salmentien ja Liimassuontien risteyksestä, kulkee Salmijärven kalastuspaikan kautta ja saapuu Salmen ulkoilualueelle (Iso-Parikas) / Keittokatokselle sekä Paratiisin pysäköintiin ja Salmen ulkoilualueelle (Paratiisi) / Keittokatokselle. Myöhemmin reitti kulkee Poikkipuolisen kalastuspaikan kautta ja palaa kohti pääalueen pysäköintiä Salmen parkkipaikan luona, missä Salmen ulkoilualue / Taukotupa, Salmen Ulkoilumaja, Café Pohjoinen Pirtti, Salmijärven uimapaikka, Salmen ulkoilualue (Salmijärvi) / Tulentekopaikka, Salmen ulkoilualue (Kanaholma) / Keittokatos, Salmen matkailuvaunualue sekä lentopallokentät Salmen ulkoilualue / Lentopallokenttä 1 ja Salmen ulkoilualue / Lentopallokenttä 2 ovat lähellä toisiaan. Kuivakäymälöitä on useissa kohdissa; tarkat paikat näet paikallisista opasteista. Tulenteko on sallittu vain merkityissä keittokatoksissa ja nuotiopaikoissa(2)(3). Voit yhdistää tai verrata tätä lenkkiä muihin merkittyihin reitteihin: Salmen ulkoilualue / Ulkoilureitti 2,9 km, Salmen ulkoilualue - Ulkoilureitti 10,7 km (Tapion taival) ja pitkän matkan pyöräilyreitti Reitti 2000 kohtaavat Salmen reitistön. Hyvinä lumitalvina luonnonpohjaisille lenkeille vedetään 3 km:n, 4 km:n, 6 km:n ja 10 km:n ladut, ja kivituhkareitit toimivat talvella latupohjina(2)(3). Retkipaikan Tapion taival -kuvaus Salmelta kertoo leveästä hiekkapohjasta, runsaista infotauluista ja vilkkaista taukopaikoista järven rannoilla—hyvä tausta siihen, miltä Salmen pidemmät merkityt reitit maastossa tuntuvat(4). Lemmikit on pidettävä kytkettyinä virkistysalueella(5).

Kolaviken–Sandfjärden on noin 2,9 km merkitty rantakävely Kopparnäs-Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualueella Uudenmaan maakunnassa Inkoossa ja Siuntion puolella. Uusimaa tarjoaa tähän helposti saavutettavan saaristomaiseman pääkaupunkiseudun läheltä. Inkoo on rantakunta, jonka alueella tämä osuus kulkee. Luontoon.fi:n Kopparnäs-Störsvik -kohdesivu on paras lähtökohta koko alueen säännöille, palveluille ja ajankohtaisille ohjeille(1). Inkooin kaupunki esittelee alueen virkistysalueet-sivuillaan ja ohjaa tarkempiin tietoihin Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVIn kautta(2). Reitti ei ole rengas: se yhdistää länsipään Sandfjärdenin palvelurannan itäpään Kolavikenin parkkialueeseen. Sandfjärdenin puolella kuljet Sandfjärden Kaivon, Sandfjärdenin uimapaikan, kaksi keittokatosta (Sandfjärden katos 1 ja Sandfjärden katos 2), Sandfjärdenin tulentekopaikan, Sandfjärden rantautumispaikan ja Sandfjärden etelä - tulipaikan ohi; Sandfjärdenin Parking on luonteva autolla saapumispaikka tällä puolella. Noin kilometrin rantavyöhykkeellä tulee Sandvikenin uimaranta ja lähelle Sandviken tulipaikka—tyypillistä Kopparnäsin hiekka- ja kalliomaisemaa. Itään päin reitti kulkee kiinnitysrenkaiden ja pienten rantautumisten ohi, kuten Kurubackudden ja Störsvik rantautumisopaikka, ennen kuin päättyy Pysäköintialue Kolavikenin ja Kolaviken WC:n luokse. Muurahaisten poluilla sijoittaa tämän rantakaistan osaksi pidempää merkittyä ketjua (Kolaviken–Sandviken–Sandfjärden–Klobbacka) ja kuvaa länsipuolen Sandvikeniä helpommaksi sorapohjaiseksi sekä Kolavikenin ja Sandvikeniin välin juurakkaisemmaksi ja kivikkomaisemmaksi kallio-osuuksineen(4). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu Kolaviken–Sandviken -kävelystä—Sandfjärdenistä itään—nostaa tervaleppärantoja, merinäkymiä, lintuja ja suositun Sandvikenin hiekkarannan nuotiopaikkoineen(3); sama palveluryhmä tulee vastaan kummasta suunnasta tahansa kuljet. Alueelta löytyy myös muita merkittyjä reittejä, jotka jakavat samoja rantapaikkoja, kuten Österviken - Sanfjärden -rantareitti, Brändöskatans bulevard, Råbergets runda -rengasreitti ja Störsvikin puhdistamo - Sandviken, joten voit yhdistää lyhyitä osuuksia pidemmäksi päiväksi ilman samaa paluureittiä. Kuivakäymälät ovat Sandfjärdenin ja Kolavikenin tuntumassa; mainitse ne luontevasti osana rantaklustereita, ei erillisinä nimikohteina.

Kattilantien pysäköintialueen yhdysreitti on noin 0,3 kilometrin mittainen metsäinen pätkä Högbackan parkkipaikan ja Kattilantien pysäköintialueen välillä Kattilantien varrella Nuuksion saavutettavuusväylällä. Matkailijalle Kattilantien pysäköintialueen pää sijoittuu Vihtiin; Högbackan parkkipaikka on saman tien varrella Espoon puolella. Kattilan virkistyskeskittymän palvelut, säännöt ja ajankohtaiset huomiot kannattaa tarkistaa Visit Vihtin Kattila-seikkailusivulta(1): siellä kerrotaan muun muassa 116 pysäköintipaikasta, infotaulusta, juomavesipisteestä, kuivakäymälästä, nuotiopaikasta ja jätteiden lajittelusta Kattilan lähtökohdassa, kesäisestä linjasta 245A Espoon keskustasta sekä musta–oranssi-merkitystä Takalan polusta helppona yhteytenä Salmeen tai takaisin Kattilalle(1). Tämä yhdysväylä sopii, kun haluat siirtyä jalan tai pyörällä kahden merkityn parkkipaikan välillä ilman tien olkapäitä. Lähtöpäässä Högbackan parkkipaikalta jatkoksi avautuvat Reitti 2000, Salmintie pyöräilyreitti, Kattilantie pyöräilyreitti sekä Yhdyspolku Högbacka - Purola - Haukankierros kohti Haukkalammen suunnan reittejä. Noin 0,3 kilometrin jälkeen saavut Kattilantien pysäköintialueelle, alueen suuremmalle lähtöparkille retkille Salmelle, Haukkalammelle, Kurjolammelle ja Haltiaan(1). Luontoon.fi pitää Reitti 2000:n reittikuvauksen ja kartta-aineistot koko pääkaupunkiseudun pitkälle vaellus- ja pyöräilyselkärangalle, joka kulkee myös tämän Nuuksion kulman kautta(2). Partioaitta on koonnut blogissaan helppolukuisen katsauksen siihen, miten Högbackan, Kattilan ja Haukkalammen pysäköintialueet täydentävät toisiaan, miten pitkä Nuuksion läpikulkureitti ja Reitti 2000 kytkeytyvät samaan tiekäytävään ja miksi pysäköinti kuuluu vain merkityille paikoille(3).

Uutelan luontopolku on noin 3,6 kilometrin reitti Vuosaaressa Itä-Helsingissä; se kokoaa yhteen kaupungin laajimman merenrantametsäisen ulkoilualueen ja ne lyhyet lenkit, jotka useimmat yhdistävät samalla kierroksella. Ajantasaisista säännöistä, luonnonsuojelualueiden ohjeista ja keittokatosten sekä kotan tilanteesta kannattaa lukea ensin Helsingin kaupungin Uutelan ulkoilualue -sivu(1). MyHelsinki kuvaa alueen maisemia: karuja siirtolohkareita, tulvaniittyjä, lehmuksia ja Skatan tilan historiallista laidun- ja maatalousmaisemaa(2). Maastossa näkee heti, miksi kohde on suosittu: reitin varrella on Kahvila Kampela Aurinkolahden uimarannan ja urheilukalastajien venesataman välissä, ja Aurinkolahden uimaranta tarjoaa uintia ja ulkokuntosalipisteitä. Noin kahden kilometrin kohdilla Uutela parkkipaikka toimii käytännön taukopaikkana autolla saapuville; Skatan tila ja Uutela satama sijoittuvat samaan rantavyöhykkeeseen. Reitin loppupäässä ovat Uutelan kota ja kuivakäymälät—muitakin kuivakäymälöitä on rannalla, joten pidempikin päivä sujuu mukavasti ilman että jokainen pysähdys pitää listata nimeltä. Samalla niemellä kulkee kaksi merkittyä kaupungin reittiä, jotka usein yhdistetään kahdeksikon muotoon: Uutelan metsäluontopolku on kaksikilometrinen metsälenkki Uutelan metsän luonnonsuojelualueella, merkitty oranssein käpymerkein kivituhkapäällysteisellä polulla opastauluin(1). Uutelan herppipolku on lyhyempi matelijoihin ja sammakkoeläimiin keskittyvä lenkki Särkkäniemessä omine tauluineen(1). Yhdessä ne avaavat näkymän rannikon metsiin, umpeenkasvaneisiin merenlahdelmiin ja niittyihin. Retkipaikan kävelyjuttu uudistetuista reiteistä kertoo, miten entinen yksi luontopolku on jaettu näihin kahteen teemareittiin ja miten merkinnät ja opasteet on uusittu—hyödyllinen tausta, jos muistat vanhat oppaat(3). Jos haluat pidemmän kävelyretken, reitti liittyy itäiseen rantareittistöön: Itäinen rantareitti jatkuu länteen kohti Mustikkamaata ja Kalasatamaa rantapuistoineen ja ulkokuntosaleineen. Kesällä Vuosaaren ja Kaunissaaren välinen yhteysalus tarjoaa erilaisen paluun saaristopuolelta(2). Skatanniemellä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia merilinnoitteita; polku niemen kärkeen kulkee linnoitusalueen halki(1).

Soidinkierros on noin 3,8 kilometrin mittainen merkitty kävelyosuus Nuuksion kansallispuistossa Vihtiin kuuluvalla puistoalueella: helppo metsäreitti, joka kulkee enimmäkseen kuivahkossa kangasmaastossa ja Soidinsuon reunaa pitkin. Soidinsuo on Nuuksion laajin avoin suo. Ajantasaiset viralliset tiedot ja reittikohtainen kuvaus löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta(1). Retkipaikalla Luontopolkumies kuvaa käytännön vauhtia: alku kulkee leveää hiekkatietä Hotelli Nuuksion pysäköinnin läheltä, ja varsinaisessa metsäosuudessa reittiä merkitsevät vihreät vinoneliöt; punainen vinoneliö mustalla poikkiviivalla merkitsee pitkiä yhdysreittejä, joita reitillä voi hetken kulkea rinnakkain(2). Noin 2,1 kilometrin kohdalla reitti kulkee Hotelli Nuuksio / Kuntosali -kohteen ja Hotelli Nuuksion frisbeegolfradan sivuitse—hyviä tunnusmaaleja, jos yhdistät kävelyn muihin palveluihin. Puolentoista kilometrin jälkeen voi tehdä lyhyen, noin sadan metrin sivutuksen suon reunakalliolle, jossa on penkki ja näkymä Soidinsuolle. Tekstissä mainitaan myös valoisa, melkein satumainen kuusikko noin 2,7 kilometrin kohdalla sekä toinen penkki vajaat kolmesataa metriä ennen paluuosuutta kohti hotellialuetta(2). Noin kolmen kilometrin kohdalla puro ylitetään leveää puusiltaa; heti ylittämisen jälkeen reitti kääntyy vasemmalle metsään, ja merkinnät voivat olla osittain puiden takana— kannattaa pysähtyä katsomaan, ettei lähde vahingossa levenevää hiekkatietä pitkin hotellin pihaa kohti(2). Yhdysreitin varrelta voi halutessaan jatkaa parisataa metriä Kaislammen rantaan, missä kesällä on laituri(2). Soidinkierroksen varrella ei ole virallista nuotiopaikkaa(2). Nuuksion kansallispuistossa koirat on pidettävä kytkettyinä kansallispuiston ohjeiden mukaisesti(3). Reitti liittyy samaan verkostoon kuin Veikkola-Siikajärvi yhdysreitti; Veikkola luontopolun pysäköintialueelta voi tulla yhdysreittiä pitkin tälle osuudelle. Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros kuuluu samaan kokonaisuuteen; pidempään retkeen sopivat Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka ja Kolmoislammenranta kuivakäymälä lyhyen sivumatkan päässä Soidinkierroksesta.

Aleksanterin kierros on helppo noin 2,2 kilometrin rengasreitti Vallisaarella, entisellä saarilinnakkeella Helsingin itäisessä saaristossa. Saari avautui yleisölle toukokuussa 2016. Metsähallitus hoitaa kohdetta; ajantasaisimmat säännöt, turvallisuusohjeet ja kausi-info löytyvät Luontoon.fi:n Vallisaari-sivulta(1). MyHelsinki kertoo kesäisistä vesibusseista Kauppatorilta ja muistuttaa pysymään merkityillä reiteillä—mukana tämä kierros sekä lyhyempi Kuninkaansaaren kierros(2). Kävely alkaa yleensä Luotsinpihan laiturialueelta Luotsipihan päälaiturin läheltä, jonne vuorolautat tuovat vierailijat. Hetken kuluttua reitin varrella tulee Cafe Iisi, jonka jälkeen polku nousee lehtometsän ja kukkaniittyjen läpi kohti Kustaanmiekan terassia noin kilometrin kohdalla—avoin taukopaikka, jossa monet syövät eväitä. Saaren keskiosan kuivakäymälät on sijoitettu niin, että taukopaikan lähellä on aina ulkohuolto mahdollista. Polku jatkuu etelään Vallisaaren rauhallisempaa rantaa kohti Torpedolahtea, jossa Torpedolaituri, Vallisaaren satamakahvila, Iisi Bistro, Jäätelökahvila Paja ja Vallisaaren Rantasauna sijaitsevat vieretysten—kätevä välipala-, jäätelö- tai saunapätkä, jos paikat on varattu etukäteen. Reitti kulkee lopuksi kohti Kuninkaansaaren kivilaituria, josta pääsee jatkamaan Kuninkaansaaren kierrokselle tai pidemmälle Vallisaari ja Kuninkaansaari -retkeilyreitille samalla käyntikerralla. Kierroksen kohokohta on Vallisaaren keskellä kohoava Aleksanterinpatteri; portaita pitkin nousee näkötasanteelle, jolta avautuu näkymä avomerelle ja takaisin Helsingin kantakaupunkiin. Meriharakka.net kuvaa avauskesän retkellään sumun keskellä etenemistä kohti Kustaanmiekkaa, värikkäitä tiiliseiniä perhosniittyjen laidalla ja vohvelitaukoa Torpedolahdella(4). Uuvi muistuttaa, ettei Vallisaari ole esteetön retkikohde—polut ovat helppoja, mutta mukana on jyrkkiä nousuja—ja että koirat on pidettävä kytkettyinä(3). Helsinki on tämän saaren kotikaupunki vesirajan takana, ja Uusimaa antaa laajemman merellisen ulkoilukontekstin(2)(3).

Ajantasaiset kartat ja viralliset tiedot kannattaa tarkistaa Lohjan kaupungin Liessaaren luontopolku -sivulta(1). Liessaaren luonto- ja hyvinvointipolku on noin 4,7 km:n lenkki Liessaarella, Lohjanjärven saarella Lohjan lounaispuolella Uudellamaalla. Suomen Luonto -lehden päiväretki-artikkeli avaa hyvin hyvinvointirastit ja louhoshistorian(2). Kävelysilta yhdistää saaren mantereeseen; sillan kupeessa ovat Liessaaren rantauimala ja virallinen uimaranta-alue, ja Liessaari Beach tulee vastaan hieman pitkin rantaa. Alkuvaiheessa kierroksella kulkee Ollisaaren ranta-alueen ohitse: Ollisaaren tulipaikka, Ollisaari camping site, Ollisaari Sauna, Ollisaari Cooking Shelter ja Ollisaaren eteläkärjen tulipaikka sopivat taukopaikoiksi, ja Ollisaari - Melojille soveltuva rantautumispoukama palvelee vesille tulevia. Saaren länsiosassa noin puolivälin jälkeen ovat Liessaaren Laavu ja Liessaaren Uusi Laavu nuotiopaikkoineen—hyvä evästauon paikka ennen nousua vanhojen punaisten mikrokliinigraniittilouhosten reunoille. Suomen Luonto kuvaa aidattuja louhoskuoppia Lohjan kiviaineshistorian muistomerkkeinä 1800-luvun puolivälistä 1940-luvulle; kiveä on kuljetettu esimerkiksi Porvooseen ja Pietariin(2). Luontotaulut valaisevat geologiaa, kasvistoa ja jääkauden jälkiä. Artikkeli nostaa esiin myös Luonnontie-terveysosuuden, jossa rasteilla voi pysähtyä kuusikon äärelle ja järven äänien ääreen(2). Retkipaikan Antti Huttusen teksti täydentää kuvaa länsilaavusta ja märän louhoksen reunasta(3). Kierroksen lopussa lähellä mantereen liittymää ovat Haikarin ulkokuntosali sekä Haikarin avantouintipaikka ja yleinen sauna—lihasreeni tai sauna ja avanto sesongin mukaan. Uusimaa tekee retkestä helposti tavoitettavan päiväreissun pääkaupunkiseudulta; artikkeli kuvaa itärannan rantatörmää, lehtojen kukkaloistoa ja näkymiä Lohjanjärvelle länsipuolen kallioilta(2). Retkipaikka kiteyttää louhosrinteen laavun sijainnin ja sateen jälkeisen näyn(3). Retki ja Reissu mainitsee saaren korkeuserot, länsiosan maisemat ja kohteen suosion kesällä(4). Melojille Lohjanjärvi Kayak Island Tour on pitkä saarien kierros, joka käyttää samoja noutopaikkoja kuin patikoijat. Talvella järven jäällä kulkee erillisenä harrastuksena Aurlahden ja Hevossaaren välinen Matkaluistelurata Aurlahti-Hevossaari.

Veikkolan pysäköinnistä, Turunväylän alitustunnelista ja Kaarniaispolun opasteista saat luontevan lähdön Kirkkonummen kunnan Kirkkonummiseikkailu-materiaalin Kaarniaispolku-osioista(1) ja Luontoon.fi:n Kaarniaispolku-sivulta(2). Veikkola–Siikajärvi yhdysreitti on helppo, noin 4,9 kilometrin pätkä Kirkkonummella Nuuksion kansallispuiston eteläreunalla. Lähtö on Veikkola luontopolun pysäköintialueelta Soidentaantien päässä – samalta pysäköintipaikalta kuin Kaarniaispolulla – kulkee metsän ja leveämpien retkeilyväyläpätkien kautta kohti Siikajärven rantavyöhykettä ja päättyy Hotelli Nuuksion tuntumaan, jossa yhdistyy Soidinkierrokseen. Päivää voi varioida Kaarniaispolun rengasosuudella samasta parkkialueesta tai Soidinkierroksen suo- ja järvimaisemissa. Retkipaikan Luontopolkumiehen Kaarniaispolku-artikkeli täydentää käytännön kuvaa: käpymerkityt tolpat, lyhyet pitkospuusuot, kallioiset metsäjaksot ja entisen kaatopaikan rehevä kasvillisuus ennen liittymistä Siikajärvelle päin kulkevaan retkeilylinjaan(3). Lähtö Veikkola luontopolun pysäköintialueelta on yksinkertainen, ja samasta kulmasta pääsee tarvittaessa ensin Kaarniaispolun luontopiirikiertoon. Yhdysreitin pohjoispäässä ratavariksi toimivat muun muassa Hotelli Nuuksion frisbeegolfrata ja Hotelli Nuuksio / Kuntosali. Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros ‑linjalle jatkaessa päiväohjelmaan voi sisällyttää esimerkiksi Kolmoislammenranta varaustulentekopaikan. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka nimeäisi selvästi vain tämän noin 4,9 kilometrin yhdysosuuden; julkaisut käsittelevät usein Kaarniaispolkua, Soidinkierrosta tai laajempaa Nuuksion reitistöä.

Vantaanjoen luontopolku on noin 1,7 kilometriä pitkä retki Hyvinkäällä Vantaanjoen rannalla maalaismaisemassa. Tarkista ensin Hyvinkään kaupungin luontopolkusivu: helmikuussa 2026 sivulla kerrotaan, että reitti on toistaiseksi poissa käytöstä, joten varmista pääsy ennen lähtöä(1). Kun reitti on avoinna, UUVIn kohdekuva kokoaa palvelut ja säännöt: pysäköinti, infotaulu, keltaiset maalimerkit maastossa ja Hyrian pihan lähtöalueen tuntuman tulipaikka(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kesäinen kävelyraportti täydentää käytännön kuvaa ponttoonisillan ylityksestä, kapeista joenvarsikaistoista ja kesän nokkosista, laiduneläimistä aidan takana sekä tauluista kalalajeista, lepakoista, laidunnuksesta ja paikallishistoriasta(3). Kävely lähtee Hyrian ammattiopiston Uudenmaankadun kampusalueelta. Vantaanjoen parkkipaikka ja Vantaanjoen parking sijoittuvat alkumatkalle Hyrian Uudenmaankadun liikuntasalin viereen, joten voit valita sopivan pysäköintipaikan. Lähtöpisteen lähellä on taukopaikka ja nuotiopaikka. Joen ylityksen jälkeen polku seuraa rantaa ja tekee lyhyen metsälenkin ennen paluuta joen varteen; korkeuserot ovat pienet, mutta märällä säällä polku voi pehmetä(2)(3). Noin 0,9 kilometrin kohdalla reitin varrella avautuu Hyvinkäänkylän koulun ulkoilupuisto: Hyvinkäänkylän koulun ulkokuntoilupaikka, Hyvinkäänkylän koulun pallokenttä, Hyvinkäänkylän koulun lähiliikuntapaikka, Hyvinkäänkylän koulun luistelukenttä ja Hyvinkäänkylän koulun liikuntasali täydentävät samaa urheilualuekokonaisuutta Uudenmaankadun varrella. Pohjoisempana reitin päässä on Veikkarinpuiston hiekkakenttä ennen paluusuuntaan kääntymistä. Noin 0,8 kilometrin kohdalla sama käytävä kohtaa Nikinharjun ulkoilureitin, Nikinharjun maastopyöräilylenkin ja Nikinharjun lenkin eli kaupungin juoksu-, maastopyörä- ja hiihtoreitistön Nikinharjun ympärillä—voit jatkaa lyhyestä luontokävelystä pidemmäksi lenkiksi yhteisten parkkien ja yhteyskohtien kautta, jos olosuhteet sallivat(1). Tulenteko on sallittu vain merkityllä nuotiopaikalla, ja koirat on pidettävä kytkettyinä(2). Reitti ei ole esteetön: osuudet ovat kapeita ja juurakkoisia, ja märällä säällä polku voi tuntua pehmeältä(2). Reitti sijaitsee Hyvinkäällä Uudellamaalla.

Mustasaaren luontopolku on lyhyt, noin 0,7 km:n kävely Mustasaaressa, Helsingin seurakuntayhtymän omistamalla saarella Seurasaaren selällä Lauttasaaren edustalla. Ajantasaiset lautta-aikataulut, edestakaisen lauttamatkan hinnat, kesän aukioloajat sekä päihteettömyys- ja lemmikkikielto löytyvät Mustasaaren toimintakeskuksen vierailusivuilta(1). Helsingin kaupungin Mustasaaren uimaranta -sivu kuvaa matalan, lapsiystävällisen uimarannan ja pienen leikkipaikan(2). MyHelsinki esittelee saaren kesäkahvilan, lainaamon ja kausittaisia eläimiä kuten lampaita ja kaneja(3). Reitin varrella tulevat vastaan Mustasaaren Uimaranta, Mustasaaren Sauna rantatontilla sekä Mustasaari / Grillikatos ja Mustasaari / Lentopallokenttä. Kuivakäymälät kuuluvat saaren palveluihin luontevasti, eikä niitä tarvitse erotella nimeltä jokaisesta metsäosuudesta. Seurakunta ylläpitää myös Ajopuun polkua aikuisille ja Päkä-lampaan polkua lapsille: yhdessä nämä pyhiinvaellusreitit kulkevat Mustasaaren ja viereisen Hevossaaren rantoja noin 1,5 kilometrin matkan ja 12 numeroidun pysähdyspaikan verran; opasvihkosia on laatikoissa venelaiturin ja päärakennuksen luona, ja Nomadi-sovelluksessa on äänitteitä(1)(4). Kirkko ja kaupunki -jutussa diakoni kertoo hitaasta etenemisestä ja aistiharjoitteista(4). Silta Mustasaaresta Hevossaareen vie luonnonmukaiselle saarelle ja komealle siirtolohkarelle; Hevossaaren polut ovat kapeita eivätkä sovellu kaikille liikkujille(1). Mannerpuolella pidempään rantakävelyyn sopivat esimerkiksi Seurasaarenselän rantareitti (14,4 km) ja Lauttasaaren rantareitti (10 km) saaren lauttayhteyden lähistöllä.

Kuusijärvi–Bisajärvi–Kalkinpolttajanpolku-yhdysreitti on kartallamme noin 4,6 kilometrin pituinen yhtenäinen kävelyosuus Vantaalla, Uudellamaalla, kertakulkuna Kuusijärven ulkoilualueelta Sipoonkorven kansallispuiston kautta Kalkkiruukkiin ja Kalkinpolttajanpolun reitistöön. Vantaan kaupunki julkaisee Kuusijärvi–Bisajärvi-välin kilometrit, oranssit vinoneliömerkinnät ja Bisajärven palvelut Kuusijärvi–Sipoonkorpi-reittisivullaan(1). Metsähallitus esittelee saman alkureitin Luontoon.fi:ssä(2). Moni lähtee Kuusijärven parkkipaikalta, missä tilaa on reilusti. Kuusijärven rannassa kulkee samassa yhteydessä Kuusijärven ulkokuntoilupaikka, Cafe Kuusijärvi, Kuusijärven uimaranta, Kuusijärven ulkokuntosali, savu- ja sähkösaunoja, Kuusijärven Grillikota, noin puolen kilometrin kohdalla Kuusijärven nuotiopaikka ja muita liikunta- ja talvirantalaitteita—aukioloista ja varauksista kannattaa lukea lisää sivuiltamme niistä kohteista, joita käytät. Virallisen reittikuvauksen mukaan reitti kulkee heti Kuusijärven nuotiopaikan ohi kohti Sudentassua ja kapenee metsäpoluksi kohti Bisajärveä(1). Sudentassu, Kuusijärven jalankulkusilta Vanhan Porvoontien yli, valmistui joulukuussa 2019; mitat ja yövalaistus on koottu Vantaan kaupungin sillan palvelusivulla: 126 metriä pituutta, viisi metriä leveyttä, noin 20 metriä tien yläpuolella sekä cortenkaiteet ja LED-valot pimeällä(3). Kuusijärven parkkipaikalta Sudentassulle kertyy kävellen noin kilometri(3). Puistorajan jälkeen reitti jatkuu Bisajärvelle. Vantaan kaupunki kuvailee keittokatosta kallion päällä portaineen, kuivakäymälää ja puuvarastoa(1). Mukana ovat myös Bisajärven telttailualue ja Bisajärven keittokatos vierekkäisinä taukapaikkoina. Luontopolkumies Retkipaikassa käveli Bisajärven jälkeen tuoreelta tuntuvaa metsäpolkua—lyhyt pitkososuus, sorastettu pätkä ennen Kalkkiruukkia ja talvisen latuosuuden ylitys varoitusmerkillä—ja mittasi Kuusijärven pysäköinnistä noin 4,7 kilometriä Kalkinpolttajanpolun risteykseen(5). Reitti päättyy Kalkkiruukki laavun lähistölle kuivakäymälöineen; täältä voi jatkaa Kalkinpolttajanpolulle tai palata samaa reittiä. Itse Kalkinpolttajanpolusta kerrotaan tarkemmin Luontoon.fi-sivulla(4). Läheisiä vaihtoehtoja samalla alueella ovat Kartallamme Kuusijärvi - Viertola retkeilyreitti 10km ja Kuusijärvi - Tuusula retkeilyreitti 11km; lyhyt Kuusijärvi - Sipoonkorven kansallispuisto retkeilyreitti 2km opastaa vain ensimmäisen linkin puistoon, ja Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti tuo toisen lähestymisen Kalkkiruukkiin pohjoisesta. Yhdessä ne tekevät Kuusijärvestä käytännöllisen retkeilylähtökohdan itäiselle pääkupunkiseudulle.

Tuusulan kunta kokoaa ajankohtaiset tiedot, lähtöpaikat ja palvelut omalle Seitsemän veljeksen vaellusreitti -sivulleen(1). Visit Tuusulanjärvi kuvaa samaa kirjallista reittiä noin 90 kilometrin patikkana Helsingistä Hyvinkäälle Aleksis Kiven jalanjäljillä(2). Tuusula sijaitsee Uudellamaalla; tämä sivu käsittelee vain Tuusulan jakson. Tuusulan osuus on kartallamme noin 21,4 kilometriä yhtenä jatkumona. Se on osa laajempaa Seitsemän veljeksen vaellusreittiä, joka kulkee Kansallisteatterin luota Vantaan kautta kohti Nurmijärveä ja Hyvinkäää(2). Tuusulan kunnan mukaan reitti saapuu Vantaalta Kulomäentien ylikulkusillan kautta, kulkee Ruotsinkylän tutkimusmetsän halki Professorin pytingille ja jatkuu Lahelan kautta Nahkelaan Tuusulanjoen jokilaaksossa(1). Ruotsinkylän polkuosuus on paikoin kivinen; Lahelan ja Nahkelan osuudet ovat helppoja, mutta Ristikiven metsätaival on vaativampi—sen voi kiertää Ristikiventietä pitkin(1). Noin 6 kilometrin kohdalla reitti kulkee Häklin uimaranta -uimarannan lähellä; kunnan listauksessa paikalla mainitaan uimaranta, kuivakäymälä ja kesäkioski(1). Lahelan Toukkapuiston lähiliikuntapaikka ja lähialueen kentät sijoittuvat asuinalueiden ja viherkäytävien väliin. Ruotsinkylän tutkimusmetsä on keskeinen kohde: Luonnonvarakeskus kuvaa aluetta pitkäaikaisena koealueena monipuolisine metsätyyppeineen, kallioineen ja noin kolmen kilometrin Raition reitti -opetuspolkuineen QR-tehtävineen—hyvä lisä, jos haluat tutustua metsätutkimuksen teemoihin pääreitin varrella(3). Tuusulan kunnan sivu mainitsee myös erillisen kolmen kilometrin lenkin metsässä sekä linkit Raition reitin opetusmateriaaleihin(1). Ilmainen Citynomadi (Nomadi) -mobiiliopastus ja runsaat hotspotit koko verkostolla tukevat suunnistusta ja tarinointia(1)(2). kotimaassa.fi tiivistää monen kunnan kokonaisuutta ja muistuttaa, että osuuksia voi yhdistää pyöräilyyn sopivissa kohdissa(4). Muiden kartoitettujen reittien suuntaan voit jatkaa Seitsemän veljeksen vaellusretti - Vantaan läntinen haara 12km -reitille kohti Pitkäkoskea ja Vantaanjokilaaksoa tai poimia Kuusijärvi - Tuusula retkeilyreitti 11km -yhteyden kohti Kuusijärven saunoja ja uintia—molemmat hyödyllisiä useamman päivän suunnitteluun samassa yhteenkytketyssä reittiverkossa.

Kiljavannummen ulkoilureitit on noin 26,5 kilometrin mittainen pistosuunta Kiljavannummen ja Sääksjärven seudulla Nurmijärvellä Uudellamaalla. Reitti ei ole ympyrä. Nurmijärven kaupunki kuvaa laajempaa Kiljavannummen verkostoa kokonaisuutena: noin 35 kilometriä kunnan ylläpitämiä kesäisiä ulkoilureittejä ja talvisia hiihtolatuja helppokulkuisessa maastossa; merkityt reitit jatkuvat Petkelsuon kautta kohti Hyvinkäättä, ja alue sijaitsee Lohjanharjulla talvisin lumivarmana(1). Ajantasaiset kartat, latutilanne ja mahdolliset sulut kannattaa tarkistaa kaupungin Kiljavannummi ja Sääksi -sivulta(1). Tällä viivalla kuljetaan Kiljavan opiston ja Sääksjärven rannan tuntumasta avoimelle männikkökangasalueelle ja Herusten liikunta-alueelle, ja lopuksi Rajamäen laajalle liikuntapuistolle. Alkupäässä Sääksjärven uimaranta Nurmijärvi on kesäinen uimaranta ulkokuntoilulaitteineen ja beach volley -kenttineen polun vieressä. Kiljavan leirikeskuksen talviuintipaikka palvelee talviuinnista kiinnostuneita. Herusten alueella polun vieressä ovat muun muassa frisbeegolfrata ja luistelukenttä. Rajamäellä Rajamäen uimahalli ja Rajamäen liikuntapuisto kokoavat laajan palveluvalikoiman: kuntorata, frisbeegolf, kentät, yleisurheilusuorituspaikat, skeittipaikka ja paljon muuta—pääreitin jälkeen on helppo tehdä vielä lyhyt lenkki samassa puistossa. Talvella samaa käytävää hyödyntää rinnakkaisena reittinä Kiljavannummen ladut, hiihtolatu lähes saman pituinen. Seitsemän veljeksen vaellusreitti Nurmijarvi ja Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkaa kohtaavat tämän linjan Herusten seudulla; Seitsemän veljeksen reitti -sivulla nurmijärveläinen osuus on kuvattu noin 33 kilometrin pituisena ja keskivaativana, mukana ilmainen NOMADI-mobiilisovellus ja ladattavat PDF-kartat, muun muassa Rajamäki–Herunen(2). Rajamäen liikuntapuiston kuntorata on lyhyt merkitty juoksulenkki Rajamäen liikuntapuistossa, jos haluat vielä kierroksen pääreitin päätteeksi. Riippumattomat retkeilytekstit täydentävät kuvaa. 1000 kilometriä -blogin Märkiön reitin kuvaus kertoo hyvin merkityistä virkistysreiteistä, lähtöpysäköinnistä Kehityksen majan luona, Matkunsuon luonnonpuistosuojelusta, harjulta avautuvista näkymistä Märkiön lammelle, Märkiön grillistä ja laavusta leirikeskuksen lähellä sekä Hanko–Hyvinkää -tien liikenteen kuulumisesta reitin vieraaseen osaan(3). Jalkaisin-blogissa kävelijä käyttää Kiljavalla kunnan ulkoilukarttaa ja Kiljavannummen ulkoilureitistön polkuja yöpaikan etsimiseen, ja mainitsee runsaista reittivaihtoehdoista huolimatta paikoitellen harvempaa opastusta—kannattaa yhdistää karttasovellukseen(4). Nurmijärvi sijaitsee eteläisessä Uudellamaalla Helsingin pohjoispuolella. Kaupungin ja maakunnan nimet esiintyvät tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat.

Usmi Mustan kiven kierros on noin 10,9 kilometrin mittainen merkitty päiväretki Hyvinkään Kytäjä–Usmin ulkoilualueella Uudellamaalla. Reitti kulkee samassa Hyvinkään Musta -kivestä tunnetussa kalliomaastossa kuin kaupungin kuvaama Mustan kiven kierros -niminen reittikokonaisuus(1). Ajantasaiset taukopaikan ja Latu-Miilun majan palvelutiedot, koirasäännöt ja turvallisuusohjeet kannattaa tarkistaa Hyvinkään kaupungin sivuilta(1). Hyvinkää levittäytyy valtatie 3:n länsipuolelle, ja Kytäjä–Usmin Natura-alue yhdistää jokivarret, pellot, metsäkurut ja kallioaukot; Kytäjä–Usmin kävijäsivustolta(2) löytyy suora linkki jokaiseen viralliseen kierrokseen. Virallisen reittikuvauksen mukaan jokilaakson ja Kaksoslammien taukopaikan välillä korkeuseroa on liki 50 metriä ja nousumetrejä reilusti enemmän – Latu-Miilun maja ohitetaan tällä nosuosuudella – joten jalkineiden ja kunnon kannattaa olla kohdillaan(1). Noin viiden kilometrin kohdalla Kaksoslammien laavu ja nuotiopaikka tarjoavat levähdyksen kahden lammen välissä; kaupungin mukaan paikalla ovat tulipaikka, puuliiteri, pöydät sekä laavu ja käymälä(1). Hieman etelämpänä Iso-karhun Outdoor Grill ja Iso-Karhun nuotiopaikka avautuvat louhosmaiseen, mäntyvaltaiseen maisemaan Iso-Karhun lammen tuntumassa – tilaa evästauolle ja nuotiolle kalustettuna(1). Retkipaikan keväinen kuvasarja muistuttaa, että kalliot ja painanteet voivat olla märkiä ja liukkaita, jos sää on kostea(3). Loppupuolella reitti palaa Hyyppärän seudun ratsastuspeltoja ja Hyyppärän poolokenttää kohti; alussa ja lopussa kuljetaan Vantaanjoen vartta ja ratsastusväyliä, joilla hevosilta tulee antaa tila(1). Latu-Miilun maja, Kaksoslammien laavu ja Iso-Karhun taukopaikat ovat yhteisiä muiden merkittyjen reitien, kuten Mustan kiven kierroksen ja Kolmen lammen kierroksen, kanssa – jatko kannattaa suunnitella kuntokyvyn mukaan.

Metsähallitus julkaisee vierailu- ja reittitiedot Luontoon.fi-palvelussa(1). Retkipaikassa ilmestynyt pyörätuoliretkeilyjuttu kuvaa kivisoraisen pinnan rullaavuutta ja syitä ottaa avustaja mukaan ensimmäisellä kerralla(2). Lähiluonnon lumoa käveli saman lammen laajemman kierroksen ja muistuttaa, että Sipoonkorvessa koirat kulkevat hihnassa ja kirjolohen kalastuksessa tarvitaan lupa(3). Reitin pituus on noin 1,1 kilometriä esteettömänä lähestymisenä Tasakallion pysäköintialueilta Storträskin järven pohjoisrantaan Sipoonkorven kansallispuistossa. Reitti on luokiteltu Helsinkiin, mutta järvi ja taukopaikat ovat Sipoonkorven kansallispuistossa vain lyhyen matkan päässä keskustasta, ja tämä Uusimaan kolkka tarjoaa varjoisan männikkö-kuusikon sekä levollisen järvenäkymän, joka houkuttelee kalastajia ja päiväretkeilijöitä erityisesti hyvällä säällä. Lähtö on luonteva Tasakalliontie I-pysäköintialueelta tai viereiseltä Tasakallion II pysäköintialueelta; Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälä löytyy lähtöalueen tuntumasta. Pinta on tiivistä kivituhkaa, jota kuvataan rullaavaksi tavallisella ja sähköpyörätuolilla, mutta muutama jyrkempi kohta kannattaa turvallisuuden vuoksi selvittää avustajan kanssa ensimmäisellä kierroksella(2). Noin kilometrin paossa avautuu Storträsk eteläinen tulentekopaikka järven äärellä, ja pohjoisrannalla palveluryhmä: Storträsk pohjoinen esteetön keittokatos, Storträsk pohjoinen esteetön käymälä ja Storträsk pohjoinen käymälä pitkien taukojen tueksi. Tarkemmat varaus- ja polttopuuohjeet löytyvät meidän keittokatos- ja nuotiopaikkasivuiltamme tarpeen mukaan. Vaativa esteetön linja on lyhyempi ja tasaisempi kuin pidempi Storträsk reitti pitkospuiden osuuksineen; pidemmän lenkin haluavat yhdistävät usein Storträsk reittiin tai suuntaavat Kalkinpolttajanpolulle samoilta Tasakallion lähtöpaikoilta. Talvella reittiä ei ylläpidetä esteettömän kävelyn tarpeisiin, joten lumiset jaksot on syytä tarkistaa Metsähallituksen ajankohtaisista ohjeista(1).

Virvikin ulkoilureitti on noin 5,7 kilometrin mittainen retkeilyreitti Porvoon Virvikin ulkoilu- ja virkistysalueella Uudellamaalla, noin 15 kilometriä keskustasta kaakkoon. Porvoon kaupunki kuvaa Virvikin kokonaisuutena frisbeegolfradan, uimarannan, luontopolun, golfkentän ja kahvilaravintolan sekä tämän pidemmän ulkoilureitin; samoilta sivuilta löytyy tulostettava reittikartta PDF-muodossa(1). Virallinen ulkoilureittiluettelo mainitsee reitin vaellukseen, polkujuoksuun, maastopyöräilyyn, lumikenkäilyyn ja erähiihtoon sekä lähtöpaikat joko hiekkakuoppien parkkipaikalta tai uimarannan ja frisbeegolfin parkkipaikalta(1). Retkipaikan kävelykuvaus kuvaa koivuihin maalattuja sinisiä merkintöjä, hiekkateiden ylityksiä, ajoittain märkiä suo-osuuksia ja risteyksen, jossa voi valita ympyräsuunnan, sekä risteyksen Virvikin luontopolun kanssa—lyhyemmän luontopolun varrelta löytyy esimerkiksi iso siirtolohkare(2). Reitin itäpäässä tietokantamme mukaan tulevat esiin Virvik Frisbeegolf, Virvikin uimaranta ja Virvikin rannan nuotiopaikat Pallograniitintien varrella: frisbeegolfkenttä, yleinen uimaranta ja rannan nuotiopaikat. Pidä väliä lentäviin kiekkoihin kentän lähellä, ja päätteeksi voit pysähtyä uimarannalle tai nuotiopaikoille. Erillinen Virvikin luontopolku on samaan alueeseen sijoittuva lyhyempi, oranssein merkitty luontopolku, jonka kaupunki kuvaa noin 2,5 kilometrin mittaiseksi ja maastoltaan vaihtelevaksi ja osin vaativaksi; märkimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuita(3). Porvoo sijaitsee Uudellamaalla. Kaupungin ja maakunnan nimet esiintyvät tässä perusmuodossa, jotta sisäiset sivulinkit toimivat.

Mustavuoren polku on noin 2,6 kilometrin mittainen metsä- ja ulkoiluyhteys itäisessä Helsingissä, Vuosaaressa. Uusimaa on Suomen vilkas rannikkomatkailu- ja ulkoilumaakunta, ja tämä reitti tuo lähelle kaupunkia vanhaa linnoitus- ja lehtomaisemaa. Luonnonarvojen ja alueen esittelyn kannalta MyHelsinki-sivuston kohde Mustavuoren luonnonsuojelu- ja linnoitusalue(1) kokoaa Natura-kokonaisuuden, lintu- ja käpälajistovinkit sekä suojelualueen nimen. Varsinaisen kävelyosuuden käytännön tiedot löytyvät Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi-sivuilta kohdesta Mustavuori(2): yhdistys kuvaa Mustavuoren polun noin 2,5 kilometrin mittaiseksi metsässä kiertäväksi reitiksi, jota ei ole merkitty maastoon, ja viittaa Helsingin kaupungin Citynature-palveluun mobiilikarttaa ja luontopolkuopastusta varten; osuus kulkee myös leveää ulkoilutietä, mutta metsäosuuksilla polku on paikoin niin kapea, ettei lastenrattailla ole asiaa. Luonnonsuojelualueella ei saa tehdä tulta eikä telttailla, lemmikit pidetään kytkettyinä, ja luolien, juoksuhautojen sekä syvän kalliokuilun luona liikutaan omalla vastuulla—katosta voi irrota lohkareita eikä sisään kuulu mennä(2). Hyvinä lumitalvina Helsingin kaupunki ylläpitää Mustavuorella latuja(2); samaan kukkulaverkkoon kiinnittyvät muun muassa Mellunmäki-Mustavuori latu 1,5 km ja Mellunmäki-Mustavuori kuntorata 1,5 km, ja pidempään päivään voit yhdistää esimerkiksi Vartiokylänlahden luontopolku / Luonto- ja kulttuurikävelyreitti -kokonaisuuden, joka kulkee osin samojen pysäköintisolmujen kautta. Lähtöpaikkana on käytännössä Mustavuoren parkkipaikka aivan reitin alkupisteen vieressä. Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Mustavuoren linnoitusalue kallion päällä—ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat, kolme suurta louhittua luolaa ja kalliolla oleva kymmeniä metrejä pitkä tunneli kahdella suuauolla käyvät läpi virallisissa ja retkeilyteksteissä(1)(2). WalkHelsinki laajempi alueoppaat selittää risteävien polkujen verkon, Viaporin maalinnoituksen tukikohta numeron I ja Vuosaarenhuipun maisemoidun täyttömäen naapurina sekä eteläpuolen vanhan louhoksen altaan(3). Retkipaikka kuvaa rotkoa jyrkkänä ja liukkaana, luolissa on usein vettä, ja omaineen mukaan kannattaa ottaa taskulamppu ja tukevat jalkineet—lasten kanssa kannattaa pitäytyä poluilla ja turvallisilla katseluetäisyyksillä(4). Kastellinpuisto / Ulkokuntoilupaikka sijoittuu lähelle Mellunmäen–Kastellinpuiston ulkoiluverkkoa pohjoisemmassa osassa kukkulaa; se sopii yhdistettäväksi, jos haluat täydentää lyhyen linnoituslenkin ulkokuntosalikierroksella.

Helsingin kaupunki pitää ajantasaisimmat luontotaulujen tekstit, esteettömyyslukemat, pysäköintietäisyydet ja HSL-reittiehdotuksen Uutelantie 3:lle omalla Uutelan metsäluontopolun sivullaan(1). Uutelan metsäluontopolku on kartallamme noin 1,8 kilometrin umpilenkki Helsingin Vuosaaressa, Uutelan ulkoilualueella. Reitti on merkitty puihin kiinnitettyin oranssein käpymerkein ja kulkee kivituhkatulla metsäpolulla, jolla on nousuja ja laskuja Uutelan metsän luonnonsuojelualueella(1). Kierroksen varrella on kymmenen yli taulua, jotka esittelevät alueen lajistoa kevyellä, perheille sopivalla otteella(1). Polulle voi liittyä useasta kohdasta, esimerkiksi Uutelantien varrelta tai Uutela / Keittokatos Nuottaniemen suunnasta(1). Uutela / Keittokatos Niemenapajan ja Uutela Kalastuspaikan jälkeen polku sukeltaa kuusikkoon; vajaan puolen kilometrin kohdalla Uutela WC:n luona on kuivakäymälä ennen rantakallio-osuutta, jossa Retkipaikka kuvailee tummaa gabroa merimaisemassa(2). Edempänä Uutelan kota, Uutelan WC ja Uutela parkkipaikka muodostavat varsinaisen taukakeskuksen—kodan piknikpöydät, vilkas ilmainen parkki ja käymälät lyhyen kävelyn päässä(1)(2). Kierroksen loppupuolella Kahvila Kampela ja Uutela satama tuovat Aurinkolahden rantaan, missä Aurinkolahden uimaranta / Ulkokuntosali (1/2) ja Aurinkolahden uimaranta / Ulkokuntosali (2/2) sijoittuvat uimarannan ja ulkokuntosalipisteiden viereen ennen paluu-osuutta Uutela / Keittokatos Nuottaniemen kautta(1). Samalla niemellä kulkee myös muita merkittyjä reittejä: moni yhdistää lenkin Uutelan herppipolkuun vihrein käpymerkein tai pidempään Uutelan luontopolkuun, ja rannikon pitkä kävelyreitti Itäinen rantareitti (23 km) sopii laajempaan päiväretkeen(2). WalkHelsinki korostaa Uutelan monipuolisuutta helsinkiläisessä merenrantaluonnossa; sen erillisessä kuvauksessa pidempi kahdeksikon muotoinen Uutelan luontopolku noin neljän kilometrin kokonaispituudella tarkoittaa toista merkittyä lenkkiä, ei tätä oranssimerkattua metsäkierrosta(3). Kuivakäymälöitä on useassa kohdassa metsäluontopolkua, mikä helpottaa retkeilyä, vaikka niitä ei eritellä nimeltä tässä tekstissä(1). Talvikunnossapidosta tai valaistuksesta ei ole, joten lunta ja jäätä kannattaa ennakoida reitin pinnassa(1). Helsinki on pääkaupunki ja Uusimaa on sitä ympäröivä rannikkomaakunta—lyhyt lenkki maistuu molemmista.

Aloita suunnittelu Luontoon.fi:n Kalkinpolttajanpolku-sivulla(1). Sipoonkorven kansallispuiston ohjeet ja säännöt Luontoon.fi-sivustolla kertovat käytännön säännöt: lemmikit ovat tervetulleita vain kytkettyinä, tulet vain huolletuilla tulipaikoilla ja roskaton retkeily on oletus koko puistossa(2). Katso, miten Vantaan kaupunki luettelee luontopolut ja retkeilyreitit kaupungin ulkoiluosiosta(3). Kalkinpolttajanpolku on noin 4,9 kilometriä pitkä metsä–kallio-rengas Sipoonkorven kansallispuistossa Vantaan alueella. Vantaa kuuluu Uusimaahan. Kierros nousee Högbergetin avokallioille, laskeutuu peltojen tuntuman metsiin, hipaisee vanhoja kalkkialueita Kalkkiuunintien liepeillä ja palaa varjoisten kuusikoiden kautta ennen sulkemista Kalkkiruukin laavun liepeille noin 4,3 kilometrin kohdalla kierrosta. Rengasosuudelle ei ole virallista kulkusuuntaa—valitse Högbergetin risteyksessä suunta vapaasti. Pysäköinti jakautuu pienempiin paikkoihin Kalkkiuunintie I ja II pysäköintialueilla sekä isompaan Tasakalliontie I-pysäköintialueeseen. Kalkkiuunintie I pysäköintialueelta ja Kalkkiuunintie II pysäköintialueelta pääset helposti varsinaiselle lenkille, kun taas Tasakalliontie I-pysäköintialueelta merkitty yhteys lisää kumpaankin suuntaan noin kilometrin verran, joten monet retkikuvaukset puhuvat noin kokonaisuudessaan 7–8 kilometrin kierroksesta tältä isolta parkkialueelta(4)(5). Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälä palvelee samaa parkkialuetta. Kierroksen pohjoisosa kääntyy Kalkkiruukki laavun tuntumaan: laavu, pöydät, penkit ja nuotiopaikka, kuivakäymälät lähellä. Laavalta jatkaa helposti Bisajärvelle: Kuusijärvi - Bisajärvi - Kalkinpolttajanpolku yhdysreitti yhdistää Kuusijärven uimaranta, saunoja ja Bisajärven telttailualueen pidemmäksi päiväksi. Kalkinpolttajanpolun - Tasakalliontien P-alueen välinen yhdysreitti sitoo lenkin Tasakalliontie I-pysäköintialueeseen, josta pääset Storträsk reitille tai Storträsk vaativa esteetön reitille Storträskin järvien ympärillä. Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti jatkaa luoteeseen kohti Bakunkärrin paikoituksia vaihtoehtoiselle poistumiselle. Talvisin Hakunila-Bisajärvi hiihtolatu 4,5km ja lähellä kulkeva Bisajärven lenkki hiihtolatu 10,1km hyödyntävät osin samaa maastoa; metalliritiläportaissa voi olla liukasta jääpolanteessa(5). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa ajankohtaisia linjauksen muutoksia Kalkkiuunintien pysäköintipaikkojen luona ja suosittaa tukevia jalkineita kiillotetulla kalliolla(4). In the Woods, Dear täydentää talvikuvaa tallautuneesta hangesta, vilkkaista viikonlopuista ja siitä, miten laavu osuu myöhäiseksi tauoksi myötäpäivään kiertäessä Tasakalliolta(5). Varsinaisen lenkin merkit ovat valko-vihreät vinoneliöt; Tasakalliontien parkkialueen yhteysosuudella käytetään eri väriä—vierailijaoppaissa puhutaan usein oranssista, kun taas vanhemmissa kävelykuvauksissa mainitaan myös keltaisia opasteita(4)(5).

Niittulahden kierros on pitkä päiväretki, joka kulkee pääasiassa leveitä metsäteitä pitkin Hyvinkään Kytäjä-Usmin ulkoilualueella Uudellamaalla. Reitin pituus on kartallamme noin 9,3 kilometriä; Hyvinkään kaupunki kuvaa Jaanankallion koko kierroksen pituudeksi noin 10,2 kilometriä, joten lukemat vaihtelevat pyöristyksistä ja reittivalinnoista riippuen(1). Ajantasaiset tiedotteet, tulentekosäännöt, suositeltu myötäpäivään kierto ja tarkat koordinaatit Suolijärven rannan nuotiopaikalle löytyvät Hyvinkään kaupungin reittisivulta(1). Kytäjä-Usmin ulkoilualueen reittiluettelo sitoo tämän kierroksen muihin nimetyihin Kytäjä-Usmin vaelluksiin ja maastopyöräilyreitteihin, jos suunnittelet pidempää vierailua(2). Lähtö ja paluu ovat Jaanankallion pysäköintialueelta osoitteessa Kytäjäntie 625. Lähes koko matka kulkee pienillä metsäautoteillä; kaupunki mainitsee lyhyen osuuden kapealla, paikoin märällä ja kivisellä traktoruuralla Iso-Haiskarin eteläpuolella, ja Suolijärventiellä voi puomeista huolimatta olla satunnaista ajoneuvoliikennettä, joten kävele tieosuudet oikeina teinä(1). Noin neljännes kilometrin päästä alusta tulee Niittulahden nuotiopaikka, ja järven suunnassa puolivälin tuntumassa on Suolijärven rannan taukopaikka: nuotiopaikka ja laituri, joissa uinti ja virkistyskalastus onnistuvat sesongin mukaan; kuivakäymälä ja puukatos ovat metsätien varrella noin 300 metriä rannasta(1). Viimeinen osuus rantaan on jyrkkä; jyrkimpään kohtaan on asennettu köysikaide, ja kaupunki kehottaa varovaisuuteen erityisesti märällä kelillä(1). Myöhemmin kierroksella Iso-Haiskarin laavu osuu kohdalle, jossa tämä reitti kohtaa lyhyemmän Haiskarin kierroksen—kätevä taukopaikka laavulla, pöydällä, kuivakäymälällä ja laiturilla Iso-Haiskari-lammen rannalla(1). Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa ja halkoo tai sivuaa useampaa luonnonsuojelualuetta: reheviä puronvarsilehtoja, lammenrantoja ja kallioalueita; lintuja voi nähdä runsaasti oikeaan vuodenaikaan(1). Alku- ja loppuosa ovat yhteisiä Haiskarin kierroksen kanssa, ja samalta pysäköintialueelta lähtee myös Kytömetsän pyörähdys sekä Kahden piilon kierros, jos haluat koota pidemmän päivän samasta lähtöpaikasta(2). Retkitassut kuvaa reitin suoraan: pitkiä metsätieosuuksia, näkyvää metsätaloutta ja melko vähän vaihtelua maisemaan märällä syyspäivällä(3). Kävelystä ja elämästä -blogissa näkyy sama R2-merkintä kartoilla, turvaköyden hyöty jyrkimmässä laskussa järvelle ja se, että opastolpista kannattaa joskus lukea tarkasti—hyvä lisäluku, jos haluat toisen kävelijän rytmin ja suunnistuskokemuksen(4).

Vallisaari–Kuninkaansaari-yhdysreitti on noin 0,4 kilometrin lyhyt, helppo pätkä Helsingin edustan saaristossa. Metsähallitus esittelee saman yhdysosuuden Luontoon.fissa omana reittinään osana Vallisaaren ja Kuninkaansaaren merkittyä reittiverkostoa(1). MyHelsinki kokoaa kesäkauden vesibussiyhteydet ja muistuttaa, että saarilla liikutaan merkittyjä polkuja pitkin—suunnitteluun viitataan Aleksanterin kierrokseen ja Kuninkaansaaren kierrokseen(2). Lähtöportin perheretkipäivän kuvaus täydentää käytännön kuvaa: Torpedolahden satama-alueelta voi jatkaa kävellen kapean kannakkeen yli Kuninkaansaareen vierasvenesataman ja vesilintujen ohi—hyvä tunnekuva siitä, miten yhteys käytännössä avautuu kahden saaren välillä(3). Reitti sijaitsee Helsingissä Uudellamaalla. Tämä osuus kulkee merkittyä yhteyttä Vallisaaren Torpedolahden ja vieraslaiturien suunnasta kohti Kuninkaansaarta. Vallisaaren puolella olet lähellä Vallisaaren Rantasaunaa ja vilkasta laiturialuetta, jossa tilausliikenne ja vierasvenepaikat täyttävät saaren vierailijaliikenteen. Noin 0,3 kilometrin kohdilla tulet Kuninkaansaaren kivilaiturin suuntaan—luonteva jatkosolmu, jos kierrät Kuninkaansaaren kierrosta tai suuntaat Bunker Saunaan, Transformer accommodation -mökille tai Lataamo tent -telttailualueeseen, jotka löytyvät myös kartaltamme. Kuivakäymälöitä on saarilla useissa kohdissa; kannattaa käyttää opasteiden mukaisia paikkoja ruuhka-alueen sijaan yksittäisen nimen perässä juoksematta. Suurin osa vieraista saapuu meritse: vesibussit yhdistävät keskustan Vallisaareen sesonkina. Jos haluat pidemmän kierroksen ilman saman lyhyen yhdysosuuden toistoa, yhdistä kävelyyn Vallisaari ja Kuninkaansaari retkeilyreitti, kierrä Kuninkaansaaren kierros tai lisää Aleksanterin kierros; vesiyhteys Kauppatorilta saarille löytyy meiltä nimellä Kauppatori - Vallisaari. Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fista ohjeet ja säännöt koskien sulkemia, koirasääntöjä ja mahdollisia rajoitusalueita(1).

Isosuon luontopolku on noin 3 kilometrin merkitty kierros pitkospuilla ja lyhyillä metsäpätkillä Nurmijärven Klaukkalassa Vanha-Klaukan asuinalueen naapurissa. Uuvi(1) kokoaa pysäköinnin, merkkien värit, lyhyen esteettömän haaran sekä sinisen ja keltaisen lenkin mitat ja muistuttaa, että koirat on pidettävä kytkettyinä. Nurmijärven kunta(2) toteutti pitkospuverkoston, jotta kävijät pysyvät kovetetulla reitillä ja suojeltu Natura-suo välttyy umpimähkäiseltä tallaamiselta. Virallinen kuvaus jakaa retken kahteen värikoodattuun lenkkiin, jotka voi kulkea yhdellä kierroksella: pohjoinen sininen rengas ja eteläinen keltainen rengas sekä niitä yhdistävä lyhyt yhteys(1)(2). Maisema on pääosin tasaista suota opastauluin suokasveista, rämeestä ja nevasta; taukopaikoilla on penkkejä, mutta avotulta ei saa sytyttää(1)(3). Käytännön lähtö on Klaukkalan jäähallin ja urheilualueen kulmilta: sorapintainen lähestyminen vie metsänreunaan, josta lenkit haarautuvat vasemmalle ja oikealle(2). Auto kannattaa jättää Klaukkalan jäähallin pysäköintiin tai Isosuon luontopolku parkkipaikalle samassa Lepsämäntie 12:n palvelurykelmässä(1). Retkipaikka(3) käveli molemmat lenkit myötäpäivään samalla kertaa, kuvaa sinisiä vinoneliömerkkejä pitkospuita myöten ja varasi noin 50 minuuttia kolmen kilometrin kierrokseen vilkkaana sunnuntaina. Rakennetulla reitillä pysyminen suojelee Natura-suota entisen turpeennoston ja rakennusajan konekäytön jälkeen(2)(3). Sateiden jälkeen vedenpitävät kengät ovat silti järkevä vara, vaikka Retkipaikassa(3) kuvattu pitkosverkko piti kävelyn kevyenä.

Hyvinkään terveysmetsäpolku on noin 2,4 kilometrin kävelyreitti Tehtaansuon soilla ja vanhan puuston liepeillä käytännössä keskustan vieressä. Hyvinkää sijaitsee Uudellamaalla; Uusimaa levittäytyy pääkaupunkiseudun ympärille. Hyvinkään kaupunki avasi Terveysmetsän terveysmetsätutkimuksen jälkeen, ja samat sivut sijoittavat kohteen Jousikatu 3:een eli noin 800 metrin päähän kauppakeskus Willasta 52 hehtaarin lähes luonnontilaiselle suoalueelle; kävelyyn kannattaa varata noin tunti(1). Ajankohtaiset tiedot ja kartat kannattaa tarkistaa kunnan omalta reittisivulta. Lähtö on Kankurin urheilupuiston reunasta: Kankurin parkkiapaikka on Onse-areenan ja Torikadun liikuntakeskuksen tennishallin vieressä, ja Kankurin liikuntapuiston hiekkakenttä, Kankurin liikuntapuiston jalkapallokenttä, Kankurin liikuntapuiston tekonurmikenttä ja Kankurin liikuntapuiston luistelukenttä ovat kävelymatkan päässä. Hetken kävelyn jälkeen reitti hipaisee Tapainlinnan koulun liikuntasalia, Tapainlinnan koulun pallokenttää ja Tapainlinnan koulun lähiliikuntapaikkaa. Pisin osuus kulkee pitkospuiden ja polun varrella suon yllä, harjanteiden ja pienen lammen kautta ennen paluuta Kankurin ulkokuntoilupaikan, Kankurin skeittiparkin ja Kankurin liikuntapuiston jousiammuntaradan liepeille. Alun noin 750–800 metriä on rakennettu esteettömäksi leveällä soralla ja laiturimaisella puukannella, joten pyörätuolilla pääsee mukaan aloituspätkälle(1)(3). Tämän jälkeen pidempi vaihtoehto jatkuu pitkoksilla ja maastopolulla; Retkipaikka kuvaa kartassa oranssin esteettömän osuuden ja keltaisen koko kierroksen, kuusenmalliset nuolimerkit maastossa, purojen ylityksiä, penkkejä ja De Geer -moreeniharjanteita, jotka kohoavat soasta(2). Helsingin Sanomat kertoi avajaisjutussa kahdeksasta linnunpönttötyylisestä aistiharjoituspisteestä valmiilla 2,4 kilometrin reitillä(4). Reitti nojaa samaan kaupunkirakenteeseen kuin Tehtaansuon oikaisu ja Eteläinen yhdyslatu, jotka käyttävät uudelleen Tapainlinnan koulun lähiliikuntapaikkaa ja Kankurin parkkiapaikkaa, kun taas Lehtolan lenkki, Hyvinkään pyörähdys ja Itäinen yhdyslatu tarjoavat jatkumoa pyöräilijöille ja hiihtäjille. Ennen matkaa kannattaa tarkistaa kausi- ja reittitiedot Hyvinkään kaupungin omilta sivuilta(1).

Högholmenin luontopolku on Tvärminnen–Henriksbergin tienoilla; kaupunki Hanko sijaitsee Suomen lounaisrannikolla ja alue kuuluu Uusimaahan. Hangon kaupungin sivulla kerrotaan muun muassa hoitovastuun siirtymisestä kaupungille ja siitä, miten reitti liittyy Svanvikenin lintutornialueeseen(1). Käytännön osoite, pysäköinti ja maaston kuvaus löytyvät Visit Hangon reittiesittelystä(2). Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä yhtenä lyhyenä kävelyosuutena niemeen ja näköalakallioille yksityisellä luonnonsuojelualueella, jonne polku on kuitenkin yleisölle avoin. Monet esitteet pyöristävät koko kävelyn noin kilometriin; kulku on helppoa mäntymetsässä ja dyynialueella ja vaativampi loppua kohti kumpuilevilla kallioilla ja pitkospuuosuuksilla(2)(3). Polun varrella on kaksitoista infotaulua. Herkkien elinympäristöjen vuoksi merkityltä polulta ei saa poiketa(2). Rantavyöhykkeen muodostumisessa tomboloineen näkyy jäätalven, tuulen, aaltojen ja maankohoamisen jäljet. Laidunnus avaa rantaniittyä ja ylläpitää monimuotoisuutta; kesällä laiduntavat karjat voivat olla näkyvillä polun lähistöllä(3). Dyynikankaalla voi tavata uhanalaisia lajeja, kuten meriotakilokkaa(3). Rannikkoreitti-viitoitettu pyöräilyreitti kulkee alueen läpi lukuisten saariston ja rannikon kohteiden kautta; tällä osuudella lyhyt kävely Högholmenille sopii tauoksi pyörämatkalle. Tvärminnen suuntaan jatkettaessa erillinen pieni polku johtaa Svanvikenin lintutornille laidunalueen kautta, jossa koirat eivät ole sallittuja ja kulkeminen on omalla vastuulla(1)(3). Retkipaikka kuvaa kokemuksellisesti reitin helppoa alkua ja palkitsevaa merinäkymää kalliolta(3).

Kalliopolku on noin 1,5 kilometrin luontoreitti Hallainvuoren kallioselänteellä Helsingin itäosassa. Helsinki on pääkaupunki, jossa reitti sijaitsee; Uusimaa on maakunta, johon tämä kaupunkiluonto kuuluu. Näköala Viikin peltojen yli Vanhankaupunginlahdelle avautuu kallion laelta. Ajantasaisimmat tiedot levähdyspaikoista, turvallisuudesta ja luonnonsuojelusäännöistä löytyvät Myllypuron ulkoilualue ja Hallainvuori -sivulta; ne julkaisee Helsingin kaupunki(1). Suomi.fi tiivistää saman rakenteen: merkitty reitti kulkee kahdessa osassa monimuotoisen kallioselänteen halki, ja osia yhdistää ulkoilutie, jolla kulkee talvikaudella latu(2). Stadissa.fi:n Hallainvuori-vinkki kuvaa, miten korkeuserot houkuttelevat kävelijöitä ja juoksijoita ja miten polut risteilevät kallioisessa maastossa—hyödyllinen lisä, jos haluat paikallisen näkökulman vauhtiin ja olosuhteisiin(3). Polku on merkitty maastoon sinisin vinoneliöin. Se on yhteiskäyttöreitti kävelylle ja maastopyöräilylle; joissain kohdissa pyöräilijöitä ohjataan kulkemaan hieman eri kohdasta turvallisuuden vuoksi(1). Odota juuria, lyhyitä nousuja ja avointa kalliota; kalliot ovat liukkaita erityisesti sateella, eikä Kalliopolulla ole talvikunnossapitoa(1)(2). Reitin varrella tulee vastaan Viikin ponikoulun maneesi, sitten Hallainvuoren ulkoilualue (Pohjoinen) / Ulkokuntoilupaikka ulkokuntoilulaitteineen, ja lopuksi suuntaudutaan kohti Viikintie / Nurmikenttä -kenttäaluetta. Kaksi taukopaikkaa on kallion laella alueen pohjois- ja eteläpäädyissä; istumapaikkoja on isommallekin ryhmälle, mutta pöytätasoja ei ole(1). Luontotietoaulut kertovat ohuista maakerroksista, jäkälistä ja metsätyypeistä(1). Laajempi reitistö kytkee harjun muihin ulkoilureitteihin: Hallainvuoren ulkoilureitti 1,4 km kiertää samaa kohdetta kevyen kävelyn lenkkinä, ja Herttoniemi-Kivikko yhdyslatu sekä Herttoniemen kuntoradat jatkavat suuntaan Vanhankaupunginlahti ja lintukohteet. Myllypuron liikuntapuiston wc- ja pukutilat ovat käytettävissä aukioloaikoina, kun tarvitset palveluita; luonnonsuojelualueella ei ole vessoja(1).

Luukin ulkoilureitit muodostavat pitkän, merkityn reitistön Espoon Nuuksion pohjoisosassa Vihdintien molemmin puolin, noin 23 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Reitin pituus on noin 22,8 km merkittyä verkostoa pitkin; virallisissa kuvauksissa merkittyjä reittejä on yhteensä noin 22 km, joista noin 15 km on kivituhkapintaista ja noin 7 km luonnonpohjaista. Maisema on tyypillistä Nuuksion järviylänköä: pieniä lampia, kallioita, lehtoja ja soita, ja polut ovat leveitä ja hyvin hoidettuja päiväretkeilyyn, juoksuun sekä maastopyöräilyyn merkityillä reiteillä. Retken suunnitteluun kannattaa tutustua Visit Espoon Luukin ulkoilualue -sivuun(1) palveluista ja tunnelmasta sekä Helsingin kaupungin Luukin ulkoilualue -sivuun(2) reiteistä, säännöistä, tulipaikoista ja kausihuollosta. Reitti kulkee pitkälti samaa linjaa Luukkaan luontopolun kanssa, jossa käpytunnuksin merkityt luontopolkuviitat ja numeroidut kohdetaulut kertovat metsäluonnosta, hoidosta ja paikallishistoriasta. Pidemmällä ”seitsemän lammen” vaihtoehdolla kuljetaan muun muassa Hepolammen, Hauklammen, Mustalammen, Väärälammen, Halkolammen ja Kaitalammen rannoilla; lyhyempi sininen lenkki kiertää Hauklammen takaisin kohti Luukin kartanoa ja pidempi keltainen jatkaa lampea kohti. Kaitalammen uimapaikoilla voi virkistäytyä; Halkolammella on useita keittokatoksia ja kalastuspaikkoja. Luukin kartanon, Luukinjärven uimarantojen, beach volley -kenttien, ulkokuntoilupaikkojen sekä Luukin Grillikatos -katosten läheisyydessä voi viettää koko päivän. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla verkoston varrella. Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus seitsemän lammen kierroksesta(3) kertoo leveästä, helppokulkuisesta reitistä, vilkkaasta mutta leppoisasta käytöstä ja paikoin kuluneista luontotauluista—hyödyllinen aikataulutus ja sivulenkit. Espoo on polkujen paikkakunta; Uusimaa antaa alueelle laajemman järvi- ja metsätaustan. Alue on päiväretkikohde: telttailu on kielletty suojelualueen sääntöjen mukaisissa osissa, ja koirat on pidettävä kytkettyinä.

Iso Linnamäki polku 2 on erittäin lyhyt, noin 0,1 kilometrin patikkalenkki Iso Linnamäellä Vanhan Porvoon ja Porvoonjoen kupeessa Porvoossa Uudellamaalla. Se kuuluu samaan pienten polkujen kokonaisuuteen kuin Iso Linnamäki polku 1–5, Iso Linnamäki alavallin polku alemmalla vallilla sekä Iso Linnamäki ylävallin polku: kätevä pätkä, jos haluaa muutaman minuutin kävelyä kaupunkipäivään ilman että poistuu linnavuorelta. Linnamäkien suojelu ja asema Porvoon kansallisessa kaupunkipuistossa avautuvat Porvoon kaupungin merkittäviä kohteita esittelevältä sivulta(1). Visit Porvoo kuvailee Iso Linnanmäkeä nopeaksi piipahduksena vanhasta kaupungista: kirjavia reittejä, kuivien vallihautojen ylittäviä puusiltoja ja portaita kohti näköaloja(2). Visit Finland luonnehtii Linnamäkeä merkittäväksi muinaiskohteeksi, jonka kuivia vallihautoja voi yhä seurata mäen kyljissä, ja mainitsee mäen juurella sijaitsevan Maarin puiston piknikkeihin(3). Upe Nykäsen Retkipaikkaan kirjoittama kävelyteksti kertoo tavallisesta saapumisesta Maarin kosteikkojen ja siltojen kautta ennen vallitasanteelle nousua(4). Metsähallitus listaa ulkoilureittitiedoissaan myös numeroituja jaksoja samalla mäellä; esimerkkinä Iso Linnamäki polku 5 Luontoon.fi-palvelussa(5). Life à la Sara -matkailublogin päiväretkivinkit kuvaavat nousua Maarin puistoalueelta keskiaikaiselle mäkilinnan laelle, josta rakennuksia ei juuri näy mutta maisemat palkitsevat—hyvä esimerkki siitä, miten kävijät kokevat paikan kevyen kaupunkiretken osana(6). Polku 2 on käytännössä lenkin yhdistäjä: lyhyt metsäpohjainen silmukka alempien ja ylempien vallilinjojen välissä, ei vielä itsessään täyttä retkeä. Linnanmäen heittokenttä toimii maamerkkinä, kun verrataan karttaa ja maastoa. Useimmat yhdistävät tämän jatkon Iso Linnamäki ylävallin polkuun, Iso Linnamäki alavallin polkuun tai johonkin muista Iso Linnamäki polku -segmenteistä, jotta kierros tuntuu sisällölliseltä.

Hanikan luontopolku on noin 5,2 kilometrin mittainen, merellinen kävely Espoon Soukassa Suinonsalmen, Kaitalahden ja Soukansalmen välissä. Espoo.fi kokoaa käytännön tiedon—ympäristötoimen puhelin ja sähköposti, bussipysäkit, pysäköintivaihtoehdot ja linkin laajempaan luontopolut-osion kuvaukseen(1). UUVI täsmentää samalle alueelle ulkoilijan pelisäännöt: avotulenteko ei ole sallittua ja koirat on pidettävä kytkettyinä(2). Maastossa vierailleille Retkipaikassa Luontopolkumies on kuvannut pitkospuujonoja, keltaisia maalimerkkejä puissa ja kivissä sekä nousujen ja rantakalliopätkien luonteen useamman käyntikerran ajalta(3). WalkHelsinki puolestaan kertoo talvisesta vierailusta: juurakot ja pitkospuut voivat olla liukkaita, ja metsä voi olla hämärää keskellä päivää(4). Reitin voi aloittaa ja lopettaa useasta kohdasta; osamatkat käyvät kiireiseen päivään. Noin 1,5 kilometrin kohdalla polku kulkee Hanikan luontopolku / Lintutorni -kohteeseen Kaitalahden etelärannalla—vesilintujen tarkkailuun parhaimmillaan muuttovoimien aikaan; tarkemmin tornista löytyy meidän Hanikan luontopolku / Lintutorni -sivulta. Noin 2,9 kilometrin tienoilla reitti viipyy Ala-Soukan urheilukorttelissa: Ala-Soukan hiekkakenttä, Ala-soukan luistelukenttä, Ala-Soukan kuntoportaat ja Ala-soukan parkkipaikka Alatörmän laidalla. Sieltä on helppo linkittää esimerkiksi Kunnon Reitti Soukkaan, joka jakaa saman pysäköintikulman. Suinonsalmeen päin laskeutuessa tulevat esiin Hanikan kuntoradan ulkokuntoiluvälineet, Hanikan Pysäköintialue, Hanikan uimaranta (Suinonsalmi) ja Hanikan uimarannan ulkokuntosali Suvisaarentien varrella—päivän päätteeksi uimassa, ulkolisäreeneissä tai alueen Hanikan kuntorata (GPS) / Hanikan kuntorata (2,5km/p+v/valaistu) -lenkeillä. Hanikan päästä jatkuu Espoon Rantaraitti, joten jalkainen voi pidentää retken rantaviivaa pitkin länteen. Opastaulut täydentävät Kaitalahden linnustoa, pronssikautisia hautaröykkiöitä ja jääkauden jälkiä; pysy merkityllä polulla suojellun siirtolohkareen ja muinaishautojen luona.

Sipoon kunta julkaisee Söderkullantien lähtöpaikan sivun(1) ja interaktiivisen Söderkullan ulkoilukartan(2); niistä näkee kartat, säännöt ja ajantasaiset tiedot Söderkullan hoidetuista reiteistä ja palveluista. Visit Sipoo kuvaa Taasjärveä kesäuimapaikkana ja talviavantouintina; järveä ympäröivillä kuntopoluilla kulkee talvisin hiihtolatu(3). Luontopolkumies on kiertänyt Söderkullan ulkoiluverkostoa ja mainitsee 5 ja 10 kilometrin kehävaihtoehdot, siniset ja oranssit puumerkinnät, metsä- ja kallioista maastoa sekä Pilvijärven rantaa pidemmällä lenkillä—väri- ja maastovihjeitä samaan reitistöön(4). Reitin pituus on noin 5,4 kilometriä kehänä Sipoossa Uudellamaalla. Se kokoaa yhteen Söderkullan liikunta- ja koulualueen sekä järviloman: Söderkullantie 732 -seudulta kulku kulkee Söderkullan Kuntoportaiden ja Söderkullan kuntoradan ulkokuntoilulaitteiden kautta, sitten Kompassikujan hiekkakentän, Kompassikujan luistelukentän, Kompassikujan kaukalon ja Kompassikujan ulkokuntoilupaikan ohitse Opintien liikuntasalin lähelle. Puolivälissä Tekonurmen jääkenttä, Söderkullan urheilukenttä, Söderkullan Tekonurmi, Tekonurmen hiekkakenttä ja Söderkullan urheilukentän ulkokuntoilupaikka ovat Söderkullan frisbeegolfradan, Sipoon Areenan salibandyhallin, Sipoonlahden koulun lähiliikuntapaikan, Sipoonlahden koulun parkour-alueen, Sipoonlahden koulun koripallokentän, Miilin Hiekkakentän, Sipoonlahden koulun liikuntasalin, Miilin luistelukentän ja Sipoonlahden koulun pihan skeittipaikan tuntumassa—tiivis lähiliikunta-alue, jossa kuivakäymälät ovat rakennusten yhteydessä. Taasjärven puolella ovat Taasjärven talviuintipaikka ja Taasjärven uimaranta sekä lähellä Taasjärven Hiekkakenttä ja Taasjärven Luistelukenttä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu pidempi Söderkullan ulkoilureitistö 10 km, Koirahiihtolatu Söderkullan Kartano kuntoportaiden seudulla ja Söderkullan ulkoilureitit juoksuverkostona päällekkäisillä poluilla—helppo jatkaa tai vertailla pituuksia.

Pornaisten esteetön luontopolku on lyhyt, helppokulkuinen reitti Kotojärven virkistysalueella. Uusimaa on maakunta, jossa Pornainen sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta koilliseen. Reitin pituus on kartallamme noin 1,2 kilometriä yhtenäisenä polkuna; kunnan sivuilla sama osuus kuvataan usein noin kilometrin matkana(1). Sulku- ja latutiedoissa sekä muissa käytännön ohjeissa Pornaisten kunnan esteettömän luontopolun omalla sivulla on paras lähtökohta(1). Visit Koillis-Uusimaa kokoaa saman Kotojärven ulkoilualueen—leveät sorareitit, uimaranta, laavu, portaat ja talviladut—yhteen retkeilyyn sopivaksi kokonaisuudeksi(2). Polku kulkee sorastetun Kotojärven kuntorata -verkoston varrella sekametsässä; esteetön osuus on leveä ja tarpeeksi tasainen pyörätuolille, rollaattorille ja rattaille kiinteällä kesäsoralla(2)(3). Luontopolun varrella on penkkejä tauoille, ja reitin yhteydessä on myös esteettömästi toteutettu tulistelupaikka(1)(2). Luontopolun lähtöpäässä on invapysäköinti ja inva-WC(1); Retkipaikan artikkeli kuvaa myös useita pysäköintialueita Hietasen uimarannan ja Kotojärven kuntoportaiden puolella(3). Uimarantapiirin lähellä ovat käytännössä samassa kokonaisuudessa Hietasen uimaranta, Hietasen avantouintipaikka, Kotojärven beachvolleykenttä ja Hietasen uimarannan leikkipuisto—perheille sopiva yhdistelmä uintiin, talviuintiin, rantalentopalloon ja leikkipuistoon luontolenkin ohessa. Talvisin kunta tekee luontopolulle hiihtoladun, joka sopii erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille matalien korkeuserojen vuoksi(1). Sama käytävä liittyy logisesti Pornaisten kunnan ylläpitämät hiihtoladut 2023 -latuverkkoon; noudata latujen ollessa käytössä merkittyjä kulkusuuntia(3). Visit Koillis-Uusimaa muistuttaa, että koirat ovat tervetulleita Kotojärven yleiselle alueelle, mutta niitä ei saa viedä hiihtoladuille eikä Kotojärven kuntoportaille(2). Jonna Saarin Retkipaikka-artikkeli—kaupallisessa yhteistyössä Visit Koillis-Uusimaa—tuo esiin ranta- ja metsävaihtelun, penkkien sijoittelun ja kelohirsilaavun kalliolla(3).

Reitin pituus on kartallamme noin 4,1 kilometriä Laajalahden rantametsissä ja ruovikoissa Espoossa Uudellamaalla. Espoo on käytännön lähtökaupunki ja Uusimaa tuttu maakunta pääkaupunkiseudun ulkoilijalle. Aiheelliset luontopolut Villa Elfvikin luontotalon luona—Luonnon helmassa, Puulajipolku, Liito-oravan matkassa, noin 2,9 kilometrin yhteys kohti Otaniemeä ja talvipolut—löytyvät Espoon kaupungin luontopolut-sivulta(1). Lahti on Laajalahden luonnonsuojelualuetta; Luontoon.fi kertoo merkityillä poluilla liikkumisesta, koirat kytkettynä -säännöstä sekä avotulen, telttailun ja marjastuksen ja sienestyksen rajoituksista suojelualueella(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistys tiivistää lintuharrastuksen ja kahden lintutornin välisen polun tunnelman palvelusivullaan(3). Visit Espoo kuvaa kevätmuuton voimaa ja 2,9 kilometrin luontopolun yhteyttä Villa Elfvikistä Otaniemen tornille(4). Polun varrella tulee ensin Laajalahden lintujenkatselulava, josta näkee ruovikon yli lintuja oikenematta aralle pohjalle. Leveämpien ulkoiluväylien risteyksessä Pyhänristinpuiston ulkokuntoiluvälineet tarjoaa ulkoliikuntarautoja ja luontevan liitoksen Espoon Rantaraittiin, pitkään rantakävelyreittiin. Maarinlahti / Luontotorni on toinen torni, jota virallinen aineisto mainitsee pariksi Villa Elfvikin lintutornille. Villa Elfvik luontotalo on kaupungin luontotalo näyttelyineen ja kahviloineen aukiolojen mukaan. Laajalahden parkkipaikka palvelee autoilijoita pohjoisemmassa kaarteessa; Laajalahden talviuintipaikka Ruukinrannan tien varrella täydentää talvikauden uimarannan päivää. Maasto vaihtelee leveästä sorasta ja muka polusta pitkospuiden ruovikko- ja rantaniittypätkiin; sateiden jälkeen pitkospuut voivat olla liukkaita(3)(5). Villa Elfvikin luota lähtevä 700 metrin Luonnon helmassa -polku on esteetön; pitkä yhteys lahden yli on valtaosin pitkospuupolkua eikä ole esteetön(3). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kirjoituksen, joka kertoo selvästi sinisten vinoneliöiden ja käpymerkkien merkityksestä esteettömällä osuudella ja kannustaa käyttämään ruovikkopätkää—hyödyllinen luku ennen ensimmäistä käyntiä(5).

Pirtupolku on noin 5,3 kilometrin patikointireitti Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Se kuuluu kunnan laajempaan kirkko- ja pirtupolkujen kokonaisuuteen, jossa vanhat metsätiet ja siirtolohkareet kertovat kieltolain ajan salakuljetuksista ja paljon vanhemmasta kulkemisesta. Ulkoilupalvelun reittinä ja kartalla reitti löytyy Luontoon.fi-palvelusta nimellä Pirtupolku(1). Lapinjärven kunta kuvaa, että kansallisen kieltolain aikana 1919–1932 alueen vanhoja polkuverkostoja käytettiin pirtun salakuljetukseen; väkijuoman valmistus ja myynti olivat vahvaa kauppaperinnettä jo 1800-luvulta, ja metsäiset reitit sekä suuret siirtolohkareet antoivat suojaa kuljetuksille ja salapoltolle(2). Samassa aineistossa on linkki tulostettavaan Lapinjärven Pirtupolku -karttaan ja maininta kansainvälisestä reittihankkeesta, jossa olivat mukana SILMU ry, EMO ry, Etpähä ry ja latinalainen kumppani(2). Kunnan kampanjasivulla kirkkopolut on merkitty kartalla punaisella, pirtupolut keltaisella ja Lapinjärven luontopolkuverkosto sinisellä—hyvä apu, kun sommittelet tätä osuutta muihin merkittyihin kävelyihin(3). Reitti kulkee metsä- ja kulttuurimaisemassa päätepisteestä toiseen, ei suljettuna lenkkinä. Samalla seudulla Kirkkopolut on erillinen Luontoon-reitti samaan kirkko- ja kauppapolkujen tarinaan; moni yhdistää molempia verkostoja Lapinjärvellä. Lapinjärvi on maaseutukunta Helsingin seudun itäpuolella. Uusimaa tarjoaa monipuolista päiväretkeilyä; tämä reitti sopii erityisesti, jos haluat kevyen–keskitason metsäkävelyn ja vahvan paikallishistorian.

Karttoja, reittiselosteita ja kansallispuiston sääntöjä varten kannattaa aloittaa Takalan polun sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Espoon Salmen ulkoilualue -kokonaisesittely sijoittaa saman nurkauksen Nuuksion pohjoisportiksi: Salmijärven tuntumassa on sekä lyhyitä perhelenkkejä että pitkämpiä merkittyjä kävelyjä, uimarantoja ja talvella latuverkkoa, kun lumiolosuhteet sen sallivat(2). Retkipaikan keväinen 2022 kävelyteksti (Mika Markkanen / Luontopolkumies) täyttää tunnelmaa Myllypuron varrella, Kattilan eri parkkialueiden valinnasta ja siitä, miten paksu lumi ja jää vielä vaikuttavat etenemiseen ennen kesäkelin vakiintumista(3). Takalan polku on noin 3,3 kilometrin mittainen yhtenäinen vaellusjana Vihdissä Salmen yhteydestä Salmen ulkoilualue - Ulkoilureitti 10,7 km -reitin suuntaan kohti Kattilan palvelukeskittymää. Reitti 2000 -pyöräilyreitti kulkee samassa Salmen risteyksessä, jos yhdistät pyörän ja patikan. Luontoon.fi kuvaa luonnollista käyntiversiota Kattilasta Takalan laavulle kuusimetsän läpi Myllypuron ylityksellä: reitti on melko hyväkuntoista ja pääosin varsin leveää polkua, ja laavu toimii taukopaikkana ennen paluuta Kattilaan(1). Puolivälin tuntumassa Takalan laavu ja Takalan käymälä muodostavat päätaukopaikan puron varrella; lähempänä Kattilaa reitti tulee ranta-alueeseen, jossa Kattilan rantasauna, Kattila savusauna, Kattila varauskota, Kattila saunan laituri, Kattila keittokatos ja Kattila torppa ovat tiiviissä ryhmässä: Kattila tulentekopaikka ja Kattila ylempi tulentekopaikka ovat vieressä, ja Kattila niityn varattava telttailualue palvelee varauksella telttailevia. Voit päättyä Kattilan alempaan tai uuteen pysäköintialueeseen ja jatkaa tarvittaessa Yhdysreitti Kattila - Mustalampi -osuudelle Mustalammen leiripaikkoja ja keittokatoksia kohti. Pohjoispäässä sama käytävä liittyy Salmen ulkoilualueen verkostoon ja Visit Espoon kuvaamaan vihreämerkkiseen Salmen ulkoilualue - Ulkoilureitti 10,7 km -lenkkiin, jossa rantanuotiopaikat ja uimapaikat pitkillä järvenrantaosuuksilla vetävät kävijöitä(2). UUVI:n Salmen virkistysalue -sivut täsmentävät muun muassa koirahihnavaatimuksen ja talvella hoidettavat ladut laajemmassa ylläpitorakenteessa, mikä auttaa arvioimaan odotuksia, jos yhdistät tämän lyhyen yhdysosuuden pidempiin päiviin(4). Vihti on kunta, jossa Kattilan pysäköinti- ja lähtöosoitteet retkiraporteissa esiintyvät. Nuuksio houkutteleekin päiväkävijöitä pääkaupunkiseudulta ja kauempaa; tarkista Metsähallituksen ajankohtaiset ohjeet ennen lähtöä(1).

Ajantasaiset kartat, palvelut ja säännöt Maunulasta ja tästä luontopolusta löytyvät Helsingin kaupungin Maunulan ulkoilualue -sivulta(1). Luontoon.fi sisältää saman reitin suunnittelua ja karttaa varten(2). Vihreät sylit -sivusto täydentää yksitoista teemaista luontopolkuopastetta ja Maunulanpuiston tarinaa(3). Maunulan luontopolku on noin 3,5 kilometrin lenkki Helsingin Keskuspuistossa Uudellamaalla. Reitti kiertää metsää, pähkinäpensaslehtoa ja puronvarsia Maunulan ulkoilukeskuksen tuntumassa. Pohjoisesta kaaresta kuljet Pirkkolan parkkipaikan ja Pirkkolan liikuntapuiston ohi, sitten Koivikkopuiston kentän lähelle. Noin 2,5 kilometrin kohdilla tulevat Maunulan ulkoilumaja ja Maunulan ulkoilualue: historiallinen maja kahviloineen, ulkokuntoilupaikat, lentopallokentät Maunulan ulkoilumaja / Lentopallokenttä -kohteessa ja Maunulan parkkipaikka autoilijoille. Maunulan ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (Keskuspuistontaival) yhdistää laajempaan Keskuspuiston verkostoon, ja Keskuspuiston parkkipaikka on hieman edempänä samassa verkossa(1). Reitin varrella on Haaganpuron levähdyspaikka, kulku Maunulan uurnalehdon läpi (kunnioita hautausmaan rauhaa; eväspaikaksi se ei sovellu), viljelypalstojen väylät joilla kulkeminen on sallittu, ja luonnonsuojelulain mukainen pähkinäpensaslehto(1)(3). Vanhan ampumaradan maaston jäänteet ja majan historia avautuvat opastauluissa; majarakennus on vuodelta 1914 ja Helsingin Ladun hoidossa 1960-luvulta(3). Erillinen Maunulan kuntorata 1,5 km ja talvella Maunulan kuntoradan latu 1,5 km kulkevat majan vieressä; koirat ja pyöräily on kielletty kuntoradalla, ei luontopolun reittikuvauksessa samalla tavalla(1). Pidemmät yhteydet tarjoavat Keskuspuisto 1 ulkoilureitti 7,5 km ja Keskuspuiston talvikunnossapidettävät reitit lähistöllä(1). Luontopolkumies käveli kierroksen noin tunnissa kymmenessä minuutissa, merkintöinä sinivalkoiset käpymerkit ja alkupään kalliohyppyri, jonka ohi pääsee kiertoteitse(4).

Tremanskärrin luontopolku on noin 2,4 kilometrin päiväretki Pohjois-Espoossa Kalajärvellä: kierros kulkee kallioisissa kuusikoissa, luonnonmukaisella keidassuolla ja Kurkijärven metsälammen rannalla. Ajankohtaisimmat säännöt, yhteystiedot ja käytännöt löytyvät Espoo.fi:n Tremanskärrin luontopolku -sivulta(1) ja Luontoon.fi:n reittikuvauksesta(2); UUVI täydentää aluetta pääkaupunkiseudun virkistäjäverkoston näkökulmasta ja muistuttaa, ettei avotulenteko ole sallittua ja että koirat on pidettävä kytkettyinä(3). Reitti kulkee suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualueella, ja opastaulut avaavat Pohjois-Espoon lajistoa sekä Tremanskärriä. Penkit sopivat evästauolle, suopätkillä kulkee pitkospuita, jotka voivat olla liukkaita märällä säällä, ja Kurkijärven liepeillä on portaita(1)(3). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen havainnot, jotka kuvaavat reitin kulun käytännössä—aluksi Kalajärven kuntorataosuutta, sitten kapenevaa luontopolkua keltaisin maamerkein, pitkää pitkospuusuiketta keidassuon yli ja käännöstä Kurkijärvellä ennen paluuta metsäpolulle ja kuntoradalle(4). Espoo on kunta, jossa reitti sijaitsee. Uusimaa antaa laajemman seudun kehyksen. Tyypillisin lähtö on Kalajärven kuntoradasta: ihan alkutaipaleella tulevat Kalajärven kuntoradan ulkokuntoiluvälineet ja Kalajärven parkkipaikka, minkä jälkeen reitti sukeltaa suon ja järvenrantojen maisemaan. Noin 1,5 kilometrin kohdalla ympyrässä lähestyy Petikon ulkoilualue parkkipaikkaa Petikon puolella—kätevä, jos liikut Petikon ulkoilukokonaisuudessa tai jatkat muita reittejä pitkin. Sama metsäverkosto liittyy talvisiin Kalajärven kuntorata (1,2km/p+v/valaistu) - ja Kalajärvi-Serena kiertolatu (4km/p+v/ei valaistu) -hihtolenkkeihin, ympärivuotiseen juoksulenkkiin Kalajärven kuntorata (GPS), kävelijöille Luukki–Kalajärvi–Juvanmalmi ulkoilureittiin ja, pidemmälle itäänpäin Petikon yhteyksissä, pyöräilijöille Reitti 2000 -runkoon.

Merkitty reitti Varlaxuddenilla on lyhyt, noin 0,6 kilometrin rantakävely Porvoon Emäsalon eteläosassa, Uudellamaalla. Uudenmaan virkistysalueyhdistys (UUVI) huolehtii 12 hehtaarin virkistysalueesta; ajantasaiset tiedot tulipalovaroituksista, talvihuollosta ja säännöistä löytyvät Uuvin Varlaxudden-sivulta(1). Varlaxudden parkkipaikalta kulkiessa tulee ensin Varlaxudden Kuivakäymälä, sitten Varlaxudden - Grillikota ja Varlaxudden - Nuotiopaikka meren äärellä. Varlaxudden - Katos ja Varlaxudden - Katos & Tulipaikka tarjoavat katoksen ja nuotiopaikat, ja reitin itäpäässä on Varlaxudden - Esteetön katos -katokset (toisella kohteella osoite Emäsalontie 1390). Maasto on kivikkoista ja vaihtelevan helppokulkuista verrattuna erilliseen esteettömään lenkkiin; lyhyempään esteettömään yhteyteen Fågelboetin niemelle ja samoihin palveluihin löytyy sivuiltamme Esteetön reitti - Varlaxudden. Retkipaikan Emäsalo-sarja kuvaa saaristomaisemia, sileitä kallioita ja käytännön eväretkiä nuotiopaikoilla(2). Visit Finland tiivistää Varlaxuddenin päiväretkikohteeksi noin 25 kilometrin päähän Porvoon keskustasta etelään, lintujen ja vuodenaikojen vaihtelun kanssa Suomenlahden horisonttiin(3). Pysy merkityillä poluilla, pidä koira kytkettynä ja sytytä tuli vain merkityillä nuotiopaikoilla, kun maastopalovaroitus ei ole voimassa(1). Emäsalontieltä tuleva tie on kapea ja mutkainen—hidasta ja huomioi jalankulkijat ja pyöräilijät(1).

Raseborgs slottsområde kärlekstigen on ruotsinkielinen virallinen nimi samalle kävelyosuudelle, jota Visit Raseborg esittelee suomeksi Lemmenpolkuna: noin 500 metrin mittainen metsäpolku Raaseporin linnanrauniolta Snappertunan keskustan Forngårdenin talomuseolle Länsi-Uudellamaalla. Visit Raseborgin englanninkielinen Snappertuna-sivu kuvaa reitin luonnonkauniina, lammastarhan ohi kulkevana ja pienen jokea ylittävän sillan kautta mutkittelevana(1). Suomenkielinen Raaseporin linna -sivu täsmentää, että luonnonkaunis Lemmenpolku yhdistää linnan talomuseoon ja että Metsähallitus hoitaa linnanraunioita; museon rakennukset ovat kotoisin Halstön saaresta(2). Kävely on helppo, mutta polku on paikoin kapea, eikä se sovellu esimerkiksi pyörätuolilla liikkumiseen(1). Linnan pihapiiri ja tornit ovat erillinen käyntikohde lipun kanssa; Retkipaikka julkaisi Kimmo Jaramon kuvauksen linnavierailusta, jossa käytännön vinkkejä lippuluukuista ja helposti käveltävästä pihapiiristä, vaikka tornien korkeat portaat rajaavat osan näkymistä(3). Polun suuntaisesti lähellä rivistössä ovat Finnäsin urheilukenttä, Finnäsin luistelukenttä ja Snappertunan koulun liikuntasali. Raasepori on kunta ja Uusimaa maakunta.

Iso Linnamäen alavallin polku on noin 0,4 kilometrin pituinen lenkki kartallamme Vanhan Porvoon pohjoispuolella: lyhyt kierros ulomman vallin metsäpoluilla alueella, jonka Porvoon kaupungin kuvaukset sijoittavat Suomen suurimman muinaislinnoituksen yhteyteen Uusimaalla(1). Visit Porvoo kokoaa käytännön kävelyvinkkejä: muutaman minuutin kävely Vanhasta Porvoosta, puiset portaat ja vanhojen vallihaudanylitysten kävelysillat(2). Visit Finland puolestaan sijoittaa Linnamäet kansalliseen kaupunkipuistoon ja mainitsee Maarin puiston mäen juurella suosittuna ulkoilu- ja piknikalueena(3). Uusimaalla sijaitseva Porvoo sopii hyvin samalle käyntikerralle kaupunkikierroksen ja lyhyen mäkipolun kanssa. Alavallin polulla kuljetaan mäntymetsässä ulomman vallin linjaa seuraten. Lenkin loppupäässä reitin yläpuolella sijaitsee Linnanmäen heittokenttä, joka toimii myös maastomerkkinä. Samalla harjulla on useita lyhyitä jatkomahdollisuuksia: Iso Linnamäki polku 1, Iso Linnamäki polku 2, Iso Linnamäki polku 3, Iso Linnamäki polku 4, Iso Linnamäki polku 5 sekä Iso Linnamäki ylävallin polku, joten alavallin lenkin voi yhdistää pidemmäksi kierrokseksi. Retkipaikan iltakävely jää kivasti muistiin Maarin kosteikon siltojen ja Linnamäen vallihautojen ylitysten kuvauksena(4), ja Urbaanipatikoijat tiivistää historian ja näkymät kaupunkiin samasta maisemakokonaisuudesta(5).

Ajantasaiset säännöt, merkinnät ja laajempi kierros löytyvät Luontoon.fi:n Korpinkierros-sivulta(1). Visit Espoo(2) kuvaa kaksi Holma-Saarijärven telttailualuetta ja niiden varustelun. Natura Viva(3), joka hoitaa Haukanpesän palveluja samassa kansallispuistossa, kertoo järvestä, uimamahdollisuudesta ja siitä, että paikka voi olla ruuhkainen. Vihdin kunnan luettelossa kohde on Nuuksion kansallispuistossa(4). Holma-Saarijärvi Laavun lenkki on noin puolen kilometrin rantayhteys keltaisin merkittyä Korpinkierrosta pitkin. Vihti sijaitsee Uudellamaalla; polku kulkee telttapaikkojen, nuotiopaikkojen, kuivakäymälöiden ja saarelle johtavan sillan vieressä olevan Holma-Saarijärven laavun ohi. Länsirannalla kuljet Holma-Saarijärven länsipuolen tulentekopaikan ja Holma-Saarijärven länsipuolen telttailualueen kautta; kuivakäymälät ovat metsän puolella samassa kokonaisuudessa. Itärannalla, noin neljänneskilometrin kohdalla, ovat Holma-Saarijärven itäinen tulentekopaikka ja Holma-Saarijärven itäinen telttailualue lähellä Holma-Saarijärven laavua. Polttopuut kuuluvat samaan kansallispuiston palveluun kuin muillakin Korpinkierroksen nuotiopaikoilla(2). Järvi houkuttelee uimaan kesällä(3). Tältä yhteysjaksolta jatkat Korpinkierrosta kohti Mustalammen uittonurmikoita, Haukanpesää Haukkalammella ja pidempiä vaihtoehtoja Nuuksiossa.

Tikankierros on noin 3,1 kilometrin metsäinen kierros Espoon keskuspuistossa—laajassa ulkoilumetsässä Espoon kaupungissa Uudellamaalla. Uusimaa on käytännön ulkoilijalle tuttu maakunta pääkaupunkiseudulla, ja Espoo on kasvava kaupunki, jossa keskuspuisto tarjoaa helposti saavutettavaa metsää. Reitin esittely, yhteystiedot ja esitelinkki löytyvät Espoo.fi(1). Luonnon monipuolisuutta esittelevät viisi opastaulua, kaksi perinneniittyä ja kyltitetyt sivupolut kahdelle hiidenkirnulle; kosteissa kohdissa on pitkospuita ja kallioilla on hyviä taukapaikkoja(1). Luontopolut(2) kertoo espoolaisten luontopolkujen yleiset säännöt: luontopolut eivät ole talvikunnossapidettäviä, jätätte viedään pois luonnosta, avotulen teko ja leiriytyminen luontopolulla on kielletty eikä luontopolkuja ole tarkoitettu maastopyöräilyyn; reitit on merkitty maalimerkeillä ja luontopolkuviitoilla. Maasto vaihtelee avokalliosta reheviin painanteisiin ja polku kulkee paikoin vanhoja metsäpolkuja pitkin. Kaupunki kuvailee reittiä paikoin vaikeakulkuiseksi(1). Retki kirjaukset kuvaavat keltaisia puuihin maalattuja merkkejä, jyrkkää nousua kaiteelliseltä osuudelta, pitkospuita kosteassa kuusikossa, Mössenkärrin lammen vesilintuja ja kesällä kukkivaa Rönnängenin niittyä(3)(4). Märän sään tai leveämpien ulkoiluväylien vieressä kulun jälkeen pätkät voivat olla mutaisia; tukevat kengät auttavat(4). Töyrylaakson parkkipaikka sijaitsee Sunan puolella lähellä valaistua latua Riimukallio (1km/p+v/valaistu). Lyhyen kävelyn päässä ovat Tuomarilan kuntoportaat, jotka kuuluvat myös juoksulatuun Espoon Keskuspuisto / Kuntorata (4,3km) (GPS). Noin 1,4 kilometrin kohdalla reitti kulkee Espoon Keskuspuisto parkkipaikka (24 hrs) -alueen ja Kuurinniityn hiekkakentän ohi; tällä itäkaarella törmäät usein valaistuun latuun Keskuspuiston kuntorata (4,3km/p+v/valaistu) ja kävelyreittiin Puolarmaari - Suomenoja ulkoilureitti, joten voit halutessasi palata soraväylää pitkin lyhyemmän luontolenkin jälkeen. Eteläkaaren lähellä Espoon keskuspuiston ulkokuntoiluvälineet täydentää samaa ulkoiluverkostoa ilmaisilla ulkoliikuntarangoilla. Näistä kohteista syntyy luontevaa yhdistää Tikankierros ja keskuspuiston muut hiihto-, juoksu- tai kävelyreitit.

Elisaaren luontopolku on noin 2,3 kilometriä pitkä reitti Elisaaren saarella Inkoossa Uudellamaalla. Saari on Helsingin kaupungin virkistysaluetta; Luontoon.fi(1) kokoaa Elisaaren kohteen ja reittitiedot Helsingin kaupungin kohteisiin. Reitti sijaitsee Inkoosta lounaaseen Barösundin suunnassa. Inkoon kunnan saaristosivut(2) kertovat, miten Elisaari sopii Inkoon matkailutarjontaan ja miten saaristoon pääsee. Sataman ja palveluiden kausiluonteinen aukioloaika (tyypillisesti 1.5.–30.9.) on vahvistettu Elisaaren sataman sivuilla(3). Saarelle kuljetaan lyhyen soutumatkan päästä Ramsjöntien venesatamasta Barösundin lossin jälkeiseltä tieosuudelta; Helsingin kaupungin soutuveneitä on yleensä lainattavissa laiturilla, ja kesällä on myös lauttavaihtoehtoja(4)(5)(6). Satama-alueelta lähtevä merkitty polku kulkee tammimetsissä ja laidunniityillä; reitti on merkitty vihreillä ja valkoisilla nauhoilla tolpissa ja puunrungoissa(4). Maasto on pääosin helppoa, mutta mukana on juuria, lyhyitä nousuja, pitkospuita kosteikoilla ja portaita tai portteja sähköaitojen kohdilla, joilla lampaat laiduntavat—pitkät housut ovat käytännölliset(4)(6). Reitin varrella tulee vastaan Elisaaren lentopallokenttä, ja kävelyn loppupuolella Elisaari Tulipaikka 3, Elisaari Nuotiopaikka 2 ja Elisaari Grillikota 4 tauko- ja ruokailupaikoiksi. MATKALLA LUONNOSSA(5) mainitsee tammi­metsissä syksyisin pyy-yksilöitä. Out in the Nature(6) kuvaa mahdollisia peura- tai hirvihavaintoja metsissä ja pelloilla. Retkipaikka kuvaa reittiä vaihe vaiheelta(4); tekstistä näkee tahdin, merkinnät ja näkymät länsipuolen ruovikossa ja pienellä metsäsaarekkeella ennen paluuta sataman suuntaan. Venelauttojen aikatauluista, saunan ja kahvilan aukioloista sekä vierasvenesataman maksuista kannattaa tarkistaa tiedot Elisaaren sataman sivuilta(3) ja Luontoon.fi:stä(1).

Esteetön reitti – Varlaxudden on hyvin lyhyt esteetön kävelyosuus Porvoon Emäsalossa Fågelboet-niemekkeelle: noin 0,4 kilometriä. Tarkemmat reittitiedot ja kohdekuvaus löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys ylläpitää noin 12 hehtaarin Varlaxuddenin merenrantaa ja kuvaa pohjoisosan palvelut esteettömiksi: helppo noin 350 metrin reitti pohjoiselta parkkipaikalta rantaan, jossa on katoksia ja tulipaikka(2). Varlaxudden parkkipaikalta kävellessä tulee ensin Varlaxudden Kuivakäymälä, sitten Varlaxudden – Grillikota ja Varlaxudden – Nuotiopaikka ensimmäisten satojen metrien sisällä. Edempänä ovat Varlaxudden – Katos & Tulipaikka ja Varlaxudden – Katos; niemen kärjessä Varlaxudden – Esteetön katos tarjoaa tuulensuojaa ja näkymiä avomerelle. Pinta on leveää helppokulkuista polkua ja lankkupolkua kivikkoisilla rantaosuuksilla sekä metallirampeja tasaiselle kalliolle; Retkipaikan talvikuvaus kuvaa lankkupolkua, rampeja ja rantakatosten sijaintia(3). Sama teksti muistuttaa, että märkänä tai jäisellä kelillä paljas kallio on liukas, joten kengiltä kannattaa vaatia pitoa myös esteettömällä osuudella(3). Uudenmaan virkistysalueyhdistys korostaa, että muualla alueella polut ovat kapeita ja kivisiä, mäkiä ja liukasta kalliota riittää, jos suuntaa pidemmälle kuin esteetön osuus(2). Sama pysäköinti ja monet taukopaikat palvelevat myös Merkitty reitti – Varlaxudden -nimistä hieman pidempää merkittyä retkeilyreittiä, jos haluat jatkaa lenkkiä. Lemmikit on pidettävä kytkettyinä virkistysalueella(2). Porvoo sijaitsee Uudellamaalla; Emäsalolle ajaa kapeaa saaristotietä. Reitti on Varlaxuddenin pohjoisosassa ennen tien päättymistä luotsiasemalle.

Korpudden on noin 1,3 kilometrin luontolenkki 28 hehtaarin Uuvin hoidossa olevalla niemellä Lohjanjärvellä Raaseporissa. Raasepori sijaitsee läntisellä Uudellamaalla Mustion ruukin ja linnan tuntumassa, ja Korpudden on näppärä päiväretkikohde, jossa järvenrannan rauha vaihtelee jyrkkärinteisiin kallionäkymiin. Korpuddenin kalliot kuuluvat virallisesti esitettynä Uudenmaan merkittävimpiin maisema- ja luonnonsuojelullisiin kallioalueisiin, ja niemen sisäosien sekametsä, suot ja pähkinälehdöt tekevät luonnosta monipuolisen; suurin osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Tulisija-, koirasäännöt ja esteettömyys on koottu Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Korpudden-sivulle(1). Korpuddenin parkkipaikalta polku laskeutuu nopeasti rantaan: Korpuddenin tulipaikka on lähes vesirajassa ja Korpudden - Rantautumispaikka melojille tarjoaa melojille rantautumispaikan heti vieressä. Noin 0,6 kilometrin kohdilla tulee vastaan Ljusholmen rantautumispaikka, jolta on hyvä suunta Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistamille pienille saarille niemen itäpuolella. Reitin loppupuolella, noin 1,2 kilometrin jälkeen, Korpuddenin keittokatos suojaa ruoanlaittohetkiä, ja Korpuddenin Kuivakäymälä sijaitsee kävelyn loppupäässä ennen paluuta pysäköintialueelle. Retki ja Reissu kuvaa heinäkuista päivää rannalla, portaita kalliolle ja esteetöntä näköalaa järvelle(2). Out in the Nature varoittaa liukkaista metsäteistä lumena ja keväällä, vähäisemmistä opasteista ylös rinnettä ja siitä, ettei maasto sovellu lastenvaunuilla tai pyörätuolilla liikkuville(3). Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty myös rakenteisilla paikoilla(1).

Hauensuolen kulttuuripolku on noin 0,6 kilometriä meidän kartalla Hangon Tulliniemen eteläpuolisilla kallioluodoilla Uudellamaalla. Polku kulkee Hauensuolen salmen luona Tullisaaren ja Kobbenin välissä, missä merenkulkijat ja laivavieraat ovat odotelleet tuulta. Sileissä graniittipinnoissa on satoja kaiverruksia: nimikirjaimia, nimiä, aatelisvaakunoita ja puumerkkejä — perinnettä, jota usein kuvaillaan saariston vieraskirjaksi(1). Kesäiset Itäsataman risteilyt, tilausveneet ja ajantasaiset käytännöt löytyvät helpoiten Visit Hankon Hauensuoli-sivuilta(1). Hangon kaupungin kansallisen kaupunkipuiston aluekuvaus sijoittaa Hauensuolen kalliopiirrokset Tulliniemen luonnonsuojelukokonaisuuteen ja mainitsee valtakunnallisen merkityksen sekä Unescon maailmanperintölistaehdokkuuden(2). Luontoalueelle pääsee vesitse: Hangon itä- eli vierasvenesatamasta matkaa on noin neljä kilometriä, ja kesäinen vesibussiristeily esitellään noin kahden tunnin retkenä(3)(4). Retkipaikka kuvaa salmea suojaisana ankkuripaikkana, jossa aika kului kallioon kaivertelemalla, avaa Augustin Ehrensvärdin seurueen vuoden 1754 tekstikaiverruksen ja huomauttaa, että monet jäljet ovat heikkoja sammalen ja sään kuluttamina(3). Jälkipeli.net kertoo silloista ja porraksista, jotka helpottavat liikkumista märeällä kallolla, ja toteaa, ettei kohde sovellu liikuntarajoitteisille(4). Lintujuhlallinen Uddskatan alue ja pidempi Tulliniemen luontopolku kuuluvat samaan niemismaahan; Visit Hankon Tulliniemen luontopolku -sivulla esitellään 6,7 kilometrin jalkainen luontopolku valkoisilla merkinnöillä (ei autoja tai polkupyöriä)(5). Rannikkoreitti on meidän aineistossa samaa rannikon ulkoiluverkostoa, mutta tämä merkintä on lyhyt käynti kalliopiirrosalueelle, ei pyörälenkki.

Högbackan parkkipaikan ja Purolan metsäosan kautta Haukkalammen ja Haukankierros-reitin varrella kulkeva yhdyspolku on noin 1,7 kilometriä pitkä pisteyhteys Vihdissä Nuuksion kansallispuiston itäosassa. Se sopii, kun haluat saapua Haukkalammen palvelualueelle ja sinisesti merkitylle Haukankierrokselle Kattilan–Högbackan suunnasta ilman, että kiertäisit ensin koko järven. Vihti on Uudellamaalla; kansallispuistoa hoitaa Metsähallitus, ja Högbackan lähtöpaikan tiedot on koottu Luontoon.fi-sivulle(1). Visit Espoon Haukkalampi-sivulla luettelevat järvenlähtöiset merkityt kierrokset, muun muassa neljän kilometrin Haukankierroksen, Haukanpesän palvelut ja joukkoliikenteen yhteydet Haukkalammentien risteykseen(2). Retkipaikan Haukankierros-juttu kuvaa portaita, pitkospuita ja Myllypuron laakson näköaloja kierroksella—mihin moni suuntaa tätä yhdyspolkua pitkin(3). Högbackan parkkipaikalta ja Kattilantien pysäköintialueelta kulku jatkuu merkittyä polkua Haukkalammelle. Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulevat Haukkalammen rannan palvelut: Haukkalampi Haukanpesä varaussauna, Haukkalammen laituri ja Haukanpesän laituri Haukkalammen pienen ja iso pysäköintialueen vieressä. Haukanholman puolella taukoja tarjoavat Haukanholman tulentekopaikka, Haukanholman telttailualue, Haukanholman keittokatos ja Haukanholman laituri ennen tai jälkeen yhdysosuuden. Yhteys liittyy tiheään verkostoon: Haukankierros jatkuu vaativana sinisesti merkattuna ympyränä, Haukkalampi pyöräilyreitti kiertää järven pyörällä, Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti vie kohti Solvallaa, ja pitkä Reitti 2000 -pyöräilyreitti kulkee samassa alueessa. Lue lisää maksuista ja pysäköinnistä sivuiltamme: Haukkalampi Haukanpesä varaussauna ja Haukkalammen pysäköintialueet.

Reitti on noin 1,7 km pituinen pistemäinen yhteys Siuntion rannalla suurella Kopparnäs-Störsvikin merenrantasuojelu- ja virkistysalueella Uudellamaalla: se yhdistää Sandvikenin uimarannan ja palveluryhmän Störsvikin Pysäköintialueeseen jätevedenpuhdistamon luona. Nuotiosäännöt, metsäpalokiellot varoituslukujen aikana, koirajankutus, reittimerkinnät sekä talvihoito teillä ja parkkialueilla löytyvät Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVIn Kopparnäs-Störsvik -sivulta(1). Siuntion kunta nostaa Kopparnäs–Störsvikin esille luontoliikunnan ja retkikohteiden joukossa pääkaupunkiseudun länsipuolella(2). Sandvikenin päässä tulee vastaan Sandvikenin uimaranta ja vieressä Sandviken tulipaikka—tyypillistä saaristohiekkaa ja kallioita—ja kuivakäymälöitä on lyhyen kävelymatkan päässä ilman että tarvitsee listata joka rakennus erikseen Sandvikenin WC:n ympärillä. Störsvik rantautumisopaikka ja Kurubackudden Kiinnitysrengas (2 kpl) palvelevat pienveneilijöitä oman rannan tuntumassa ja polku jatkaa kohti Störsvikin Pysäköintialuetta. Noin puolen kilometrin matkalla viiva kulkee lähimmillään Sandfjärden rantautumispaikan, Sandfjärdenin Parkingin, Sandfjärden katos 1:n, Sandfjärden katos 2:n, Sandfjärdenin tulentekopaikan, Sandfjärden etelä - tulipaikan, Sandfjärden Kaivon ja Sandfjärdenin Wc:n ohi; nämä palvelut sopivat parhaiten sivuluontevalina, jos kuljet samalla pidempää Kolaviken-Sandfjärden reittiä. UUVI kuvaa puhdistamon parkkipaikalta Sandvikeniin kulkevaa osuutta hieman alle kahden kilometrin mittaiseksi ja helpoksi maastopyöräilyyn monikäyttöpolulla, jonka jakavat kävelijät; matkalle osuu kaksi pientä kalliolohkoa(1). Retkipaikan Marja Utela lähti samalta puhdistamon pysäköintialueelta hiljaisena kesäpäivänä, kuvasi tiheää metsää ja suuria muurahaispesiä, vuorottelevia kallio- ja metsäosuuksia sekä aution oloisen Sandvikenin hiekkarannan ennen pidempää tiepaluusilmukkaa(3); tunnelma sopii lyhyen rantayhdistäjän maisemaan. Kolaviken-Sandfjärden reitti, Österviken - Sanfjärden -rantareitti, Brändöskatans bulevard ja Råbergets runda -rengasreitti jakavat lähistöllä rantoja, parkkeja ja keittokatoksia, joten päiväretken voi kasvattaa ilman että joka metri kulkee kahdesti.

Linlon reitti läntiselle keittokatokselle on lyhyt, noin 1,4 km:n pätkä Kirkkonummen merellisellä ulkoilusaarella Linlolla Uudellamaalla. Käytännössä kävellään Linlon parkkipaikan ja Linlon sataman luota kävelysillan yli saareen, ohitetaan heti alussa Linlon Esteetön tulipaikka ja pian Linlon Pohjoinen keittokatos, ja jatketaan rantavyöhykkeen metsissä Linlon läntiseen keittokatokseen saaren länsirannalla. Reitti sopii, kun haluat länsipään tuparuuan tai tauon ilman koko saaren kiertoa. Ajankohtaisimmat kartat, palvelukuvaukset ja satamatiedot kannattaa tarkistaa Kirkkonummen kunnan Linlon saari -sivuilta(1). Luontoon.fi(2) listaa saaren merkityt reitit ja tukee retkisuunnittelua. Saarella kulkee useita värein merkittyjä reittiosuuksia. Retkipaikassa(3) Luontopolkumies kuvaa sinistä reittiä, joka päättyy läntiselle keittokatokselle reilun kilometrin kävelyn jälkeen, rinneportaineen kalliorannoilla ja ruovikkoisen länsirannan pätkillä; teksti kertoo myös, että sataman kävelysilta uusittiin kesällä 2020 leveäksi ja esteettömäksi, ja sillalla käy usein myös onkijoita. Saman lähtöalueen kautta pääsee myös reitille Linlon reitti eteläiselle keittokatokselle kohti eteläisiä taukopaikkoja ja laguunin rantaa sekä lyhyempään The shortcut of Linlo -yhteyteen etelää kohti. Kirkkonummi huolehtii polttopuista keittokatosalueilla(1). UUVI(4) muistuttaa, että koirat on pidettävä kytkettyinä ja avotulet kuuluvat merkittyihin keittokatoksiin. Kirkkonummi ylläpitää saarta. Uusimaa on täynnä merellisiä päiväretkiä; tämä lyhyt länsipään yhteys on näppärä, kun tiedät haluavasi juuri Linlon läntisen keittokatoksen.

Stora Brändön vaellusreitti on Kirkkonummella, Porkkalaniemen itäpuolella, Uudellamaalla. Reitti kiertää noin 2,6 kilometriä pääsaaren ympäri; saari kuuluu UUVIn virkistysalueverkostoon, ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys julkaisee virallisen kohdekuvauksen nuotio- ja koirasäännöistä, pesimäajan maihinnousukiellosta sekä kapeista, juurakoisista ja liukkaista kallio-osuuksista(1). Säännöllistä veneyhteyttä ei ole, joten tarvitset oman veneen tai kyydin(2). Suomen Luonto kuvaa saaren helposti saavutettavaksi pääkaupunkiseudulta ja Porkkalasta: saarta kiertää muutaman kilometrin kävely karuilla kallioilla ja rehevässä metsässä, toisella puolella avautuu leveitä silokallioita ja eteläpuolella jyrkkä kallioranta, jossa perheen pienimpiä on syytä pitää tukevasti kiinni(2). Keskisaarella polku viipottaa vanhan korpikuusikon läpi ja syvänvihreän suon, jonka virallinen kuvaus tekee saaren jalokiveksi(1). Noin 1,4 kilometrin kohdalla nousee Stora Brändön lintutorni, jolta näkee etelän linnustonsuojelualueelle ja lähiluodoille ilman maihinnousua rajoitusaikana(1). Kiertämisen alussa Stora Brändö Kiinnitysrengas -kohteet ja Stora Brändö Poiju antavat kiinnityspaikkoja, Stora Brändö Laituri viittaa itälahteen ja betoniponttonilaituriin. Melojien rantaumispaikka ja Melojien rantautumispaikka palvelevat melojien rantautumista länsirannalla. Stora Brändön Keittokatos, Stora Brändö North Outdoor Grill ja Stora Brändön tulipaikka muodostavat ruoanlaitto- ja tulisteluryhmän koillisosassa; tulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla eikä maastopalovarotuksen aikana lainkaan(1). Kuivakäymälät löytyvät palvelukeskuksesta. Jos haluat yhdistää retkeen veden, sama rantaverkosto kytkeytyy myös Stora Brändo Kayking Route -melontareittiin. Reissublogi Haaveena hyvä kuva on vuosia kuvannut Stora Brändöä perheen suosikkisaareksi grillauspäiviä ja saaristolomatunnelmaa varten ja muistuttaa yhä linnustonsuojelusta rauhoitusaikana(3). Vähäinen vierasvenesatamakapasiteetti pitää saaren melko rauhallisena(2).

Paavolan luontopolku on noin 0,8 kilometrin mittainen merkitty rengasreitti Lohjansaarella Lohjalla, Uudellamaalla. Se kulkee Paavolan tammikon lehtomaisemassa, jossa on tammi-, lehmus- ja pähkinälehmuksiin sekä kalliotammikoihin viittaavaa mosaiikkia, ruopattu puro ja niittyjä, ja koko alue on luonnonsuojelualueena suojattu tammikko. Lähellä entisen kyläkoulun ja Pietiläntien aluetta reitti kulkee Lohjansaaren ulkokuntosalin, Lohjansaaren luistelukentän ja Lohjansaaren hiekkakentän ohi, mikä auttaa paikallistamaan lähtöä ajomatkan jälkeen. Lohjan kaupunki tarjoaa Paavolan luontopolusta tulostettavan kartan, webkartan, suojelualueen kuvauksen ja käytännön huomiot omilla ulkoilusivuillaan(1). Lohjan Saaristo julkaisee samat reittitekstit ladattavana PDF-tiedostona ja muistuttaa varaamaan ainakin puoli tuntia, jotta ehtii lukea opasteet ja palata eri vuodenaikoina(2). Reitti nousee kallionäköalapaikalle ja jatkuu Paavolan tammen luo; tammi on luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu vanha tammi ja varsin usein mainittu näky eteläisessä lehtomaisemassa. Lohjan kaupungin mukaan merkityllä polulla on 15 luontopolkurastia(1). Retkipaikkalaisen Luontopolkumies Mika Markkasen juttu kuvaa pitkospuita tammen juurivyöhykkeellä, eväspöydän, helppoa ja melko kuivaa maastoa lenkkareillakin sekä kehotuksen pysyä polulla, koska entinen koulutontti on yksityistä(3). Polulla ei ole talvikunnossapitoa; lumi ja jää voivat tehdä kallioista ja pitkospuista liukkaita(2).

Vartiokylänlahden luontopolku eli luonto- ja kulttuurikävelyreitti on noin 13 kilometrin pituinen yhtenäinen polku Itä-Helsingissä, Uudellamaalla. Reitti tunnetaan myös nimellä Lahtipolku: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on julkaissut rastipisteet pdf-oppaaseen, ja Helsingin kaupungin Meri-Rastilan ja Ramsinniemen ulkoilualueen sivuilta löytyy linkki oppaaseen sekä reittiviiva palvelukartalla(1)(2). Sulkuja, luonnonsuojelualueiden sääntöjä ja palveluja kannattaa seurata erityisesti samoilta Helsingin kaupungin sivuilta(1). WalkHelsinki kuvaa Ramsinniemen kävelyvinkissä huvilarantoja, pitkospuita suojelualueella ja käytännön kierroksen Rastilan metroasemalta ilman yksityispihaan eksymistä(3). Metkaamatkustelua kertoo Meri-Rastilan leveistä merkityistä reiteistä, Ramsinniemen ohuemmista poluista ja Ramsinniemen lehdon suojelualueen pitkospuista kosteilla pätkillä(4). Reitti kulkee Vartiokylänlahden rantaa ja metsiä länsiosasta kohti Mustavuorta; se ei ole lyhyt kierros. Alussa Ramsinniemi Kalastuspaikka avautuu veden ääreen; Meri-Rastila / grillipaikka ja Meri-Rastilan ulkoilureitti / Ulkokuntoilupaikka sijoittuvat samaan Meri-Rastilan metsään, jossa kiertää myös 2,6 km:n Meri-Rastilan ulkoilureitti 2,6 km -lenkki—talvella valaistu latuversio sopii lyhyeksi vaihtoehdoksi. Noin neljän ja viiden kilometrin kohdilla Puotilan uimaranta ja Leikkipuisto Rusthollari tarjoavat uintia ja leikkiä ennen lahden pohjukkaan kääntyvää rantaa. Lahden varrella Rastilan uimaranta, Rastilan RV Camping ja Rastilan uimarannan vuokrasaunat liittyvät samaan rantavyöhykkeeseen kuin Itäinen rantareitti (23 km), jonka varrella on oranssit merkinnät ja karttaopasteet osissa yhteistä reittiä(1). Varjakanpuisto / Ulkokuntoilupaikka ja Kastellinpuisto / Ulkokuntoilupaikka tarjoavat ulkokuntoilupaikkoja pohjoisrannalla. Reitin loppupäässä Mustavuoren linnoitusalue kruunaa Mustavuoren huipun linnoitusalueella; Mustavuori parkkipaikka ja Mustavuoren parkkipaikka sopivat autolla tapahtuvaan yhdensuuntaiseen retkeen(1). Lähellä kulkee myös Mustavuoren polku -vaellusreitti, jos haluat lyhyen metsälenkin huipun ympärille.

Finnoon luontopolku on noin 1,7 kilometrin mittainen, helppo hiekka-alustainen kevyen liikenteen reitti Espoossa Suomenojan rannassa kiertäen Finnoon lintukosteikkoa—Uusimaa on tämän lintureitin kotiregiooni ja Espoo kotikaupunki. Luontoon.fi(1) ja UUVI(2) kuvaavat samaa kohdetta lyhyenä, lintu edellä kulkevana kierroksena: kaksi lintutornia, luonto-opastauluja ja näköaloja, joista välineitäkin harvemmin tarvitsee. Reitin alkupää on lähellä Espoon Rantaraitin rantavyöhykettä, joten vesireitin varrelta voi yhdistää helposti muutaman kilometrin kävelyä tähän kosteikkokierrokseen; Visit Espoo(3) esittelee Rantaraitin pitkänä rantakävelykokonaisuutena, jossa on uimarantoja, lepopaikkoja ja ruokapaikkoja. Polun varrella tulee pian vastaan Finnoon luontopolku / Lintutorni 2, ja noin 0,7 kilometrin kohdilla sijoittuu Finnoon parkkipaikka, jos haluaa ajaa autolla reitin puoliväliin. Myöhemmin tulee vielä Finnoon luontopolku / Lintutorni ennen kuin kierros palaa lähtöalueen tuntumaan. Etelä-Espoon ratsastuskoulun kenttä 2 sijaitsee alkupään tuntumassa—hyvä maamerkki, kun lähestyy ylempää tietä rantaa kohti.

Älgön luontopolku (ruots. Älgö naturstig) on noin 2,5 km pitkä reitti Älgön saarella, Tammisaaren saariston kansallispuiston suurimmalla saarella Raaseporissa Uudellamaalla. Kartat, palvelupisteet ja kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Älgön luontopolun sivulta(1). Polku lähtee Rödjanista, etelärannan vanhasta kalastajatilasta ja nykyisestä luontotuvasta. Visit Raseborg kertoo näyttelyistä haahkan elämästä ja paikan historiasta, kesäisin laitumella olevista lampaista, uimisesta meressä tai sisäjärvi Storträsketissä sekä kokkatuvasta; tilanhoitaja myy sesongissa savukalaa(2). Alussa kuljetaan Rödjan kokskjulin ja Rödjans tältplatsin ohi, jotka kuuluvat saaren leiri- ja palvelualueeseen. Reitti vaihtelee havumetsän, rantakaistojen ja Storträsketin välillä; rauhallisella järvellä retkelijät mainitsevat muun muassa kuikkia. Noin kahden kilometrin kohdalla Älgö utsiktstorn tarjoaa korkeammalta näkymän sisäsaaristoon. Maasto käy paikoin jyrkähköksi—Kotona ja kaupungilla huomauttaa, ettei reitti ole esteetön ja että se voi olla hankala heikkojalkaiselle(3). Rannikon tuntumassa reitti kulkee pienten vesialusten palvelujen lähellä: Rödjan gästbrygga, Rödjan förtöjningsboj (6 kpl) ja Rödjan bergsöggla (10 kpl), Rödjan huvudbyggnad luontotuvan päätilana sekä uudempi Rödjan ny flytbrygga ja Rödjan flytbrygga terrass—kajakkilähtöjä ja päivävenematkailijoita ajatellen luontevia nousupaikkoja. Lyhyt yhteysreitti Rödjan stig till hundgården kulkee samaa Rödjan-pihaa, jos suuntaat myös koiratarha-alueelle. Suurilla sisäsaarilla voi tavata hirviä ja valkohäntiä; eteläisimmissä osissa esiintyy myös harmaahylkeitä tai norppaa(2). Rödjanille ja monelle muulle leirisaarelle kannattaa tuoda juomavesi, sillä Visit Raseborg painottaa, ettei juoksevaa juomavettä ole saatavilla useilla leirisaarilla Älgön mukana(2).

Ekuddenin luontopolku on noin 1,5 kilometrin kävely Porvoossa Uudenmaan eteläosassa yksityisellä luonnonsuojelualueella, noin kolme kilometriä vanhan keskustan eteläpuolella. Reitti kulkee tammen ja metsälehmuslehdoista kuusikkoihin ja männyiksi, merenrannan kallioille ja pienille niityille, ja Ekuddenin lintutornilta aukeaa laaja ruovikko ja rantaniittyjen lintumaailma. Ajantasaisimmat ohjeet, koirasäännöt ja muu virallinen tieto löytyvät Porvoon kaupungin Ekuddenin luontopolku -sivulta(1). Laajempi Porvoonjoen suisto–Stensböle -Natura 2000 -kokonaisuus, johon myös Ekuddenin lehto kuuluu viranomaiskuvauksen mukaan, on kuvattu ymparisto.fi:ssä(2). Polku lähtee pellon reunaa seurailemalla kohti metsää, ohittaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi luettavat opastetaulut Stensbölen suojelualueesta ja tilan historiasta (alueen omistaa Svenska litteratursällskapet i Finland) sekä nousee lintutorniin ruovikkomaisemaa ihailemaan. Juuret, märät kohdat ja kaatuneet rungot tekevät kulkemisen paikoin haastavaa, ja kapeat pitkokset voivat olla elämää nähneet—tukevat jalkineet ovat järkevä valinta. Upe Nykäsen Retkipaikka-artikkeli kertoo, kuinka hitaasti kilometrit kulumvat, jos pysähtelee kielojen, kalliolajiston ja Sikosaaren suuntaan avautuvan näkymän äärelle(3). Maastopyöräily, moottoriajoneuvot ja avotulenteko ovat kiellettyjä; koira kulkee kytkettynä(1)(3). Urheilualueelta yhteys arkeen on suora: lähtö on Tarkkisten pallokentän vieressä Tarkkisten hiekkakentällä, ja pysäköinti on Tarkkistentien varrella(3). Vuoden 1999 uutisointi kuvasi avajaisia ja painettua esitettä, kun reitti toteutettiin osana EU:n Stensbölen–Porvoonjoen Life-hanketta Porvoon kaupungin, Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa(4)(5). Uusimaa tunnetaan tiiviistä kaupunkiluonnosta; tämä reitti näyttää, miten lähellä keskustaa lintu- ja lehtomaisemat voivat olla.

Byabäckenin polku on helppo, lapsiperheille sopiva kävely noin 1,6 kilometriä Sipoonkorven kansallispuistossa. Sipoo sijaitsee Uudellamaalla, ja maakuntana Uusimaa tarjoaa täällä helposti saavutettavan kansallispuistopätkän pääkaupunkiseudun vieressä. Polku tunnetaan myös viralliselta nimeltään Byabäckenin luontopolku ja retkeilyteksteissä leikkisästi Ponun Perinnepostia -nimellä, sillä reitin varrella on punaisia postilaatikoita luontoaiheisine postikortteineen. Ajantasaisimmat palvelukuvaukset, Ängesbölen taukopaikan tiedot ja kesäviikonloppujen Hop-On Hop-Off -bussi löytyvät Sipoon kaupungin reittisivulta(1). Metsähallituksen yleiset ohjeet ja säännöt Sipoonkorvelle ovat Luontoon.fi:ssä(3). Byabäckenin pysäköintialueelta ja lähellä olevalta Byabäcken II pysäköintialueelta kävely lähtee suoraan metsään. Reitti kiertää monelle luontevaltaan vastapäivään lähtöpaikan nuolen suuntaan. Pinta on hyvin sorastettu ja kuivalla säällä mukava kulkea, mutta nousu Ängesbölebergetin rinnettä on melko jyrkkä ennen kuin polku laskeutuu Byabäckenin puron varteen ja ylittää puron sillan. Metsän ja niittyrajojen kohdilla postilaatikot kuvittelevat eläinten ja kasvien kirjeenvaihtoa; Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti kuvaa tarkasti, miten merkinnät ja laatikoiden paikat ovat päivittyneet(2). Niityt ja laidunmaisema ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja laidunkasvusta kerrotaan kaupungin materiaalissa(1). Varatkaa noin tunti rennolla tahdilla, jos luette kortteja—Ängesbölen umpiparilaavu, Ängesbölen avotulipaikka 1, Ängesbölen avotulipaikka 2. ja Ängesbölen telttailualue muodostavat käytännössä yhden levähdyspiirin; Bergströmin torpan varauskeittokatos ja juomakelpoisen veden Bergströmin kaivo ovat lähellä Bergströmin torppaa, ja kuivakäymälät palvelevat koko levähdyspaikkaa ilman että jokainen rakennus tarvitsee erillistä mainintaa virkitystekstissä. Viimevuosien kävelykuvauksen mukaan reitti on merkitty oranssimaalauksella puihin(2); tarkista aina Sipoonkorven opastaulu ja kartta pysäköintialueella ennen lähtöä, etenkin jos merkintöjä uusitaan.

Sorlammen luontopolku on noin 5,2 kilometrin retki kallioisessa järvimetsässä Espoon Vanha-Nuuksion alueella Uudellamaalla, kätevästi Nuuksion vilkkaimman portin tuntumassa. Uusimaa on suurin osin pääkaupunkiseudun ulkoilijalle tuttu maakunta, ja Espoo tarjoaa tässä kohtaa selvästi erilaista maastoa kuin eteläisen Espoon merenrantapolut. Espoo kuvaa reitin vaativuutta keskitasoksi ja kokoaa palveluosoitteen, puhelimen ja sähköpostin Espoo.fi:n Sorlammen luontopolku -sivulle(1). UUVIn Sorlammen luontopolku -sivu täydentää käytännön ohjeilla: Nuuksiontien ja Hakjärventien kulkuyhteydet, sorapolku parkista luontopolun varteen, nuotion vain keittokatoksessa, koirat kytkettynä sekä muistutus kosteista, juurakkoisista ja pitkospuupätkäisistä osuuksista(2). Outdoor Family kuvaa Hiidenpesän graniittiluolan, kuntopolun lähelle haarautuvan hiidenkirnuryhmän ja perheretken kahdella tauolla sekä lounaalla katoksella noin kolmen tunnin kehyksessä(3). Iso osa kulusta kulkee luonnonsuojalualueella: jyrkkiä kallioportaita, puronleikkaamia notkoja, paikoin aarniomaisia havikoita ja pähkinälehtoja, joita UUVI nostaa esiin opastekielenä(2). Rantakaaren varrella Pirttimäen ulkoilualue (Sorlampi) / Keittokatos tarjoaa hormillisen tulipaikan ja pöydät; kuivakäymälät ovat samassa palveluryhmässä, joten taukoalue pysyy mukavana ilman erillistä vessalistaa(2). Noin kilometrin kohdalla reitti sivuaa Pikku Sorlampi kalastusaluetta, ennen kuin profiili nousee kallioalueisiin(2)(3). Laihalammen lenkki pitää reitin virallisesti noin kaksi kilometriä pidempänä, ja risteyksistä löydät Pirttimäen laajan ulkoiluverkoston osat: Pirttimäen ulkoilureitit, Pirttimäen ulkoilualue - Ulkoilureitti 6,3 km, Pirttimäen ladut sekä Oittaa - Pirttimäki ulkoilureitti ja Oittaa - Pirttimäki (5km/p/ei valaistu) -latuyhteydet—sopiva jatko, jos saavut Oittaan ulkoilualueelta tai haluat yhdistää kaksi kierrosta yhteen päivään(2). Espoon Luontopolut -kokonaisuus muistuttaa, ettei luontopolkuja talvikunnossapidetä, että roskat pitää viedä pois luonnosta ja että merkinnät vastaavat kaupungin luontopolkujen yleistä käytäntöä(4).

Torholan luolan polku on noin 0,4 kilometrin mittainen suunta Lohjan Karkalinniemellä Uudellamaalla Torholan luola pysäköintialueelta Suomen tunnetuimman kulkukelpoisen karstiluolan suulle. Metsähallituksen reittikuvaus ja varautumisohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1), ja tarkemmat maastopolut, luonnonsuojelualueen säännöt sekä pidemmän vihreämerkkisen kierroksen kuvaus on Lohjan kaupungin Torholan luolan luontopolku -sivulla(2). Jätä auto Torholan luola pysäköintialueelle ja kulje merkittyä polkua luolan suuaukkoon, jossa infotaulu kertoo muodostumisesta ja turvallisesta käyttäytymisestä. Retkipaikka avaa tilojen nimet—Torholan eteinen, Torholan sali ja alempana Torholan kellari, jossa ilma pysyy viileänä ympäri vuoden—ja kuvaa, miten moni vierailee vain valoisissa etutiloissa ja miten otsa- tai taskulampulla voi jatkaa pudotuksia ja ryömintäosuuksia kohti syvempää käytävää(3). Lohjan kaupunki muistuttaa, että luolassa liikkuminen tapahtuu aina omalla vastuulla, taskulamppu kannattaa ottaa mukaan, keväisin ja märällä säällä sisäpinnat ovat liukkaita ja saliosaan pääsee parhaiten luolan oikeasta reunasta noin puolen metrin pudotuksen kautta(2). Luolan jälkeen kaupungin kuvaama luontopolku jatkuu kaiteellista rinnettä alas Lohjanjärven hiekkarannalle ja kiertää puronvartta ja lehmuslehtoa ennen paluuta parkkialueelle reitillä, jonka kokonaispituudeksi he antavat noin kilometrin(2). Tämä pidempi kierros on samaa vihreämerkkista verkkoa, mutta pidempi kuin tässä kartalla oleva 0,4 kilometrin osuus. Luonnonsuojelualueella kasvien keruu, eläinten häirintä ja maaperän turmeleminen on kielletty, nuotiot eivät ole sallittuja ja tuulisella säällä kannattaa varoa kaupungin mainitsemia kaatumisriskin puita polun varrella(2). Retkipaikka viittaa myös lähellä olevaan lyhyempään karstiluolaan rinteessä sivukohteena(3).

Kopparön luontopolku on noin 4,9 kilometrin mittainen kävelylinja kartallamme SF-Caravan Kopparön eli Tammisaaren Kopparön virkistysalueella Tammisaaren eteläpuolella, Raaseporissa, Uudellamaalla. Maisemat vaihtelevat havumetsän, kalliorantojen, siltojen ja saariston välillä. Merkinnät, etäisyydet merkityllä polulla, taukopaikkojen puuhello- ja saha-/kirvespalvelu sekä riippusillan omalla vastuulla -käytäntö on koottu Tammisaaren Kopparön luontopolku-sivulle(1). Visit Raseborgin nuotiopaikka-artikkeli nostaa esiin kolme huolella varusteltua grillikatosta luontopolun varrella ja muistuttaa, että alun riippusilta ei sovellu liikuntarajoitteisille(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelyraportti kannattaa lukea vauhdin, Stuvikin lahden rantakallion taukopaikan, hiidenkirnukohteiden ja Stora Sandön saarikierroksen tunnelman vuoksi(3). Polku jatkuu Långönille ja edelleen kohti Stora Sandötä, jossa lähteissä kuvataan myös laajempi saaren ympärijneuvontavaihtoehto omine taukopaikkoineen. Avotulen teko on sallittu vain tulipaikkojen katetuissa grillikatosissa; puunhalkaisuun on työvälineet, jäteastioita ei ole, joten roskat viedään pois(1). Retkiraportit korostavat uimakelpoisia kallioita ja rauhallista kevätpäivää sekä lintuhavaintoja Sandön pohjoisrannalla(3).

Reitti 2000 – Vantaa 13 km on noin 13 kilometrin mittainen janareitti laajemman Reitti 2000 -verkoston sisällä Vantaalla, Uudellamaalla. Koko ympyräreitin ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki; Sattuma.netin käytännöllinen opas kuvaa reittiä kaupungin ylläpitämäksi, sinivalkoisin nauhoin merkityksi ja useimmiten yhteiseksi kävelijöille ja pyöräilijöille(3). Tälle Vantaan osuudelle Luontoon.fi:n oma reittisivu on paras lähtökohta tarkistaa tiedot ja nähdä reitti valtakunnallisessa ulkoilukontekstissa(1). Kun reitti kulkee Petikon laajan virkistysmetsän läpi, Vantaan kaupungin Petikko-sivu kertoo Reitti 2000:n kulkevan alueen halki ja ohjaa laavujen sekä eväspöytien ääreen Petikon portin pysäköinnin lähelle(2). UUVIn kohdekuvaus listaa merkityt reitit, tulipaikat ja laavut Petikolla ja muistuttaa, että lemmikit pidetään kytkettyinä(4). Maastossa osuus alkaa Pitkäkosken tuntumassa: Pitkäkosken parkkipaikka ja Pitkäkosken ulkoilumaja ovat muutaman sadan metrin päässä reitistä, ja lyhyt Pitkäkosken luontopolku 1.5km haarautuu samalta rantaosuudelta, jos haluat kiertää pienemmän lenkin ennen pääakselille liittymistä. Vantaanjoen varressa Vetokannaksen virkistysalueella on uimaranta, erillinen koirauimaranta, talviuintimahdollisuus, rantalentopallokentät ja ulkokuntoiluvälineitä—taukoja ensimmäisten kilometrien aikana. Myyrmäen ja Martinlaakson läpi kulkiessa ohitat useita lähiliikunta-alueita ja ulkokuntosaleja; Myyrmäen kuntoradan ulkokuntoilupaikka sijoittuu kuntoradan varteen juoksuharjoittelun tuntumaan. Petikon suuntaan Petikon ulkoilualue parkkipaikka toimii toisena selkeänä lähtö- tai huoltopaikkana; Petikon Laavu tulee hieman ennen Pyymosan laavua länteen päin—molemmat sopivat suojaan ja evästaukoon metsäisessä maisemassa. Tällä osuudella Reitti 2000 linkittyy luontevasti muihin merkittyihin polkuihin, jotka jakavat Pitkäkosken infran, kuten Pitkäkosken luontopolku 1.5km ja Haltialan luontopolku, Korpipolku lähellä samaa lähtöalueverkostoa. Talvella latuverkot risteävät lähistöllä (esimerkiksi kohti Paloheinää), mutta tämä kuvaus keskittyy tämän 13 kilometrin Vantaan osuuden kesäkävely- ja pyöräilykäyttöön. Vantaa sijaitsee Uudellamaalla.

Suomiehen luontopolku (Suomies Nature Trail), starting at Jukka Forest Road, offers 2.5-3 km of easy-medium trails through a human-shaped environment, highlighting traces of gravel extraction, restoration, and Ice Age signs.

Linlo on merellinen virkistyssaari Porkkalanniemen ja Upinniemen välissä. Tämä osuus on noin 1,6 km yhteen suuntaan vierasvenesataman parkkipaikalta kohti Linlon eteläistä keittokatosta saaren laguunimaisella etelärannalla; samaan ryhmään osuu Laguunin laituri, Laguunin grillimaja ja Laguunin kiinnityspoijut. Kirkkonummi on helppo päiväretki pääkaupunkiseudulta, ja saaresta suurin osa kuuluu Natura 2000 -verkosto pohjoisinta niemeä lukuun ottamatta. Keittokatosten nimet, kunnan polttopuuhuolto grillikatoksilla, PDF-opaskartta taukopaikoista ja vierasvenesataman linkki löytyvät parhaiten Kirkkonummen kaupungin Linlon saari -sivulta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa saarelle siirtymisen, koira kytkettynä -säännön, marja- ja sienkeruun sekä satamapalvelujen lähtökohdan(2). Linlon satamasta kävelysiltaa pitkin saareen tultaessa Linlon Esteetön tulipaikka on heti sillan saaripuoleisessa päässä; UUVI kertoo sillan ja tämän tulipaikan olevan esteettömiä, kun taas muut polut ovat kapeita, kivisiä ja porrastettuja(2). Muutaman sadan metrin päässä Linlon Pohjoinen keittokatos ja Linlo WC -pari tulevat esiin päälinjalla. Noin 0,9 kilometrin kohdalla reitti saavuttaa Linlon läntisen keittokatoksen länsirannalla; sama kilometri kantaa myös Linlon reitti läntiselle keittokatokselle -yhteyden ja The shortcut of Linlo -vaihtoehdon, jos haluat lyhyemmän silmukan takaisin laguunin suuntaan. Etelään päin jatkaessa pääset veden äärelle suojaisaan laguunimaisemaan, missä Linlon eteläinen keittokatos, Laguunin grillimaja ja Laguunin laituri tarjoavat pöytätilaa, ruokailun merimaisemassa ja toukokuussa upean linnuston tähystyspaikan läheisiin luotoihin(3). Retkipaikka kuvaa punaista janarovua eteläkeittokatokseen ja eteläkärjen näkymiin—kätevää, jos haluat yhdistää väriopasteet kartallamme oleviin taukopaikkojen nimiin(3). Outdoor Family kuvaa länsirannan jyrkkiä kallioita ja pieniä luolia—tärkeää, jos retkeilet lasten kanssa länsikeittokatoksen tuntumassa(4). Kuivakäymälöitä on useassa solmukohdassa; tarkemmat tiedot Linlo WC, Linlon WC ja Laguunin WC -sivuiltamme sekä paikan omista ohjeista.

Keravan kaupunki kokoaa laakson mittasuhteet, puron mutkittelevan uoman ja käytännön saavutettavuuden luontopolut- ja retkikohteet -sivuilleen: kohde kuuluu arvokkaisiin pienvesiin, eikä sen luo kannata ajaa autolla erillistä parkkia etsimään(1). Suomen Luonnonsuojeluliiton Kerava-sivusto kertoo lähellä olevan Kytömaan haavikon luonnosta tiheän latvakaton ja runsaan lahopuun vaikutuksesta(2). Luontoon.fi puolestaan kokoaa pidemmän Haukkavuoren luontopolun kuvauksen, jos laajennat retken samaan kaupungin pohjoisosaan merkitylle mäki- ja lehtometsälenkille(3). Kävely on noin 1 kilometrin mittainen lenkki Keravan pohjoisosassa Koivulantien eteläpuolella tien ja moottoritien välisessä uomassa. Kerava sijaitsee Uusimaalla; reitti on kompakti hetki Myllypuron kivisemmän yläosan ja laakson pohjaa pitkin kiemurtelevan uoman varrella. Tallennetusta aloituspisteestä noin 100 metrin kävelyn päässä tulee Itä-Kytömaan ulkokuntoilupaikka Kyntäjänkadulla — ulkokuntosali, jota voi hyödyntää, jos haluat yhdistää lyhyen voimaharjoituksen metsä–puro -tunnelmaan. Muualla lenkillä kuljetaan pääasiassa meanderilaakson välittömässä maisemassa, puiden ja kapean puron rajaamassa kävelyssä ilman jyrkkiä nousuja. Meidän kartallamme lähellä kulkevat merkityt reitit Kytömaan haavikko, vajaan kilometrin kävely tiiviissä haapa–kuusi -metsikössä, jossa Suomen Luonnonsuojeluliitto painottaa lahopuuta ja suojelunäkökulmia(2), sekä Haukkavuoren luontopolku, josta Luontoon.fi esittää noin 2,8 kilometrin mittaisen luontopolun Keravanjoen varrella(3). Pohjoisen Keravan kohteet sopivat yhdistettäväksi pyörällä tai kävellen ilman pitkiä siirtymiä.

Vetokannaksen taival on noin 1,9 kilometrin janasuuntainen retkeilyosuus Porkkalanniemen luoteisosassa Kirkkonummella, niemellä jossa metsä kohtaa Suomenlahden. Kolmesta merkitystä reitistä, yhteisistä palveluista ja laajemmasta Porkkalan ulkoiluyhteistyöstä kertoo Luontoon.fi:n Porkkalanniemen reittisivu(1). Kirkkonummen kunta kuvaa Vetokannaksen taivalin yhdessä Telegrafbergetin ja Pampskatanin reittien kanssa, pysäköintiosoitteet, punaisen viitoituksen ja sen, ettei itse reitti ole esteetön(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kertoo, miten Vetokannaksen taival sijoittuu niemen rauhallisempaan luoteisosaan, miten merkityt runkoreitit vähentävät kulumaa ja että koirat on pidettävä kytkettyinä(3). Metsähallitus on tiedottanut uudistetusta noin viiden kilometrin viitoitetusta verkostosta, joka yhdistää useita keittokatoksia ja tulipaikkoja Porkkalanniemellä; suunnittelu on tehty yhdessä Metsähallituksen, Kirkkonummen, Helsingin, Vantaan, Nurmijärven ja Uuvin kanssa(5). Pohjoisen Vetokannaksen parkkipaikan ja etelän Haahkan–Lokki-alueen välillä kulkee nimetyt taukopaikat Tiira, Koskelo ja Lokki: Keittokatos Tiira, Keittokatos Koskelo, Keittokatos Lokki, Tulipaikka Haahka sekä teltta-alueet useiden taukopaikkojen yhteydessä—evästelyyn, ruoanlaittoon tai lyhyen patikan jakamiseen. Kuivakäymälät löytyvät palveluryhmistä; kalliorannoilta avautuu länteen merimaisemia. Maasto vaihtelee hiekkaisemman polun, metsäpolun ja kallioisen välillä; pitävä jalkine auttaa märillä kallioilla. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on polun varrella(2)(4). Lähellä reittiä voit yhdistää Telebergetin lenkkiin, jossa keltaiset ja punaiset merkit kohtaavat, sekä Pampskatanin pistoon kohti niemen eteläkärkeä. Retkipaikan kolumnisti Mika Markkanen (“Luontopolkumies”) käveli osuuden keväällä 2024, käytti reilun tunnin ja kehui punaisia timanttimerkintöjä, merelle avautuvia rantakallioita ja röykkiöitä—mainiten myös yhden hetkellisesti harvemman merkinnän kohdan ja liukkaat kalliot keväisellä kelillä(4). Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset linkit kiinnittyvät selkeästi ilman sekaannusta organisaatioiden nimien kanssa.

Iso Linnamäki polku 1 on erittäin lyhyt patikkalenkki Iso Linnamäellä eli suurella linnavuorella Vanhan Porvoon ja Porvoonjoen kupeessa Porvoossa Uudellamaalla. Se on ensimmäinen numeroitu polunpätkä samassa tiiviissä verkossa kuin Iso Linnamäki polku 2–5, Iso Linnamäki alavallin polku alemmalla vallilla ja Iso Linnamäki ylävallin polku ylemmällä vallilla – näppärä vaihtoehto, jos haluat muutaman rauhallisen minuutin keskiaikaisella linnatasanteella kaupunkipäivän lomassa. Linnamäkien suojelu ja merkitys Porvoon kansallisessa kaupunkipuistossa avautuvat Porvoon kaupungin merkittäviä kohteita esittelevältä sivulta(1). Visit Porvoo kuvailee Iso Linnanmäkeä nopeaksi piipahduksena vanhasta kaupungista: kirjavia reittejä, kuivien vallihautojen siltoja ja portaita kohti avaraa näköalaa(2). Visit Finland korostaa muinaiskohteen mittakaavaa – siltoja entisten vallihautojen yli, tunnusomaisia mäntyjä ja Maarin puiston piknikmahdollisuuksia mäen juurella(3). Upe Nykäsen Retkipaikkaan kirjoittama kävelyteksti kuvaa tyypillistä saapumista Maarin kosteikkojen ja siltojen kautta ennen vallitasanteelle nousua(4). Metsähallitus julkaisee Luontoon.fi-palvelussa numeroituja ulkoilujaksoja samalle mäelle; esimerkiksi Iso Linnamäki polku 5(5). Life à la Sara -matkailublogin Porvoo-vinkit kertovat noususta Maarin puistoalueelta linnan laelle, josta rakennuksia ei juuri näy mutta joki- ja katunäkymät palkitsevat(6). Polku 1 on käytännössä pieni silmukka linnan kannella: metsäpohjaa ja samoja lyhyitä vallihautasiltoja ja porrasjaksoja kuin naapuripoluilla. Linnanmäen heittokenttä Linnanmäentien varrella auttaa vertaamaan karttaa ja maastoa. Useimmat yhdistävät lenkin Iso Linnamäki ylävallin polkuun, Iso Linnamäki alavallin polkuun tai johonkin muista Iso Linnamäki polku -segmenteistä, jotta kierros tuntuu kokonaisemmalta.

Karkali luontopolku on noin 5,3 kilometriä merkittyä kävelyä Karkalin luonnonpuistossa, pähkinäpensaalle ja lehtometsälle tyypillisellä Lohjanjärveen pistävällä niemellä lähellä Sammattia Lohjalla Uudellamaalla. Metsähallitus hoitaa aluetta; ajantasaiset järjestyssäännöt ja reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi-palvelun Karkali luontopolku -sivulta (1). Lohjan kaupunki kertoo, että noin kuuden kilometrin retkeilyreitistö lähtee luonnonpuiston pysäköintialueelta ja että Hanski-Hakin luontopolulla on kymmenen kohdeopastetta puulajistosta, niityistä, isoista haavoista ja lintuhavainnoista—helppokulkuisessa maastossa kierros kestää tavallisesti noin 1–2 tuntia (2). Luonnonpuistossa saa liikkua vain jalan tai hiihtäen ja ainoastaan merkityillä poluilla, levähdyspaikoilla ja uimarannalla; merkityiltä poluilta poikkeaminen, rantautuminen muualla kuin osoitetussa paikassa ja yöpyminen ilman Metsähallituksen kirjallista lupaa on kielletty (2). Reitin varrella noin 3,1 kilometrin kohdalla tulee Karkalin rantautumispaikka, Lohjanjärven rannalla oleva osoitettu vene- ja kanoottien maihin nousupaikka. Myöhemmin reitti kulkee Karkalin pysäköintialueen kautta, jonne monet saapuvat autolla, ja Karkali uusi kuivakäymälä sijaitsee pysäköintiruudun läheisyydessä. Muurahaisten poluilla kuvaa juurakoita, pitkospuita ja eväspöytiä lyhyemmällä lenkillä, mutta toteaa että reitti ei sovellu lastenvaunuihin (4). Retkipaikka talvisella käynnillä seurasi kuuden kilometrin kierrosta samalta P-alueelta, mainitsee käpymalliset reittimerkit luontopolun osuudella ja keltaisen maalin pidemmällä lenkillä sekä kiven ympäröimän lähteen ja tuulen saaman metsän äänimaiseman järven äärellä (3). MATKALLA LUONNOSSA muistuttaa, että luonnonpuistossa ei saa poimia marjoja tai sieniä toisin kuin tavallisilla jokamiehenoikeusmetsillä (5). Moni yhdistää niemen retkeen erikseen Torholan luolan, Karkalinniemellä olevan pitkän kalkkikiviluolan, johon on oma lyhyt polkunsa Karkalintieltä—se on erillinen kohde eikä kuulu tähän reittiin.

Nuotioiden, koirien, leiriytymisen ja käytössä olevien rakennusten ajantasaiset ohjeet löytyvät Ollisaari-sivulta, jonka julkaisee UUVI(1). Lohjan kaupunki on tiedottanut kesäkauden vesiyhteyksistä Aurlahdesta kohti saarta—tarkista siitä päivämäärät, hinnat ja mahdolliset tapahtumakuljetukset(2). Patikkamuistion Lohjanjärven saarikierrosartikkeli kuvaa, miten meloja punoo Ollisaaren osaksi pidempää reittiä Kaurassaaren ja Hevossaaren kautta kohti Liessaarta(3). Lohja sijaitsee Lohjanjärven rannalla Uudellamaalla. Reitti on noin 0,3 kilometriä merkittynä lenkkinä noin kuuden hehtaarin Ollisaarella: tuulinen kallioranta lännessä ja suojaisampi itäranta järvenäkymineen. Pysy merkityllä reitillä, erityisesti pohjoisosan herkässä lehdossa UUVIn ohjeen mukaisesti. Lenkin varrella tulee Ollisaaren tulipaikka ja eteläkärjessä Ollisaaren eteläkärjen tulipaikka—taukokohteita, kun metsä- ja ruohikkopalovaroitukset eivät estä nuotiota. Ollisaari Laituri itärannalla on käytännön laitautumispaikka, ja Ollisaari - Melojille soveltuva rantautumispoukama sopii merkattuna melontaan. Ollisaari Cooking Shelter ja Ollisaari camping site tukevat pidempää vierailua; kuivakäymälät palvelevat saarta tutustumiskierroksen vieressä. Lue lisää Ollisaari Sauna -sivultamme vuokrauksesta, mutta vahvista UUVIn sivulta, onko päärakennus ja sauna juuri nyt käytössä—esisuunnittelussa hallinnoijan ohje voittaa. Talvella Matkaluistelurata Aurlahti-Hevossaari on järven kiertävä matkaluistelureitti, joka koskettaa Ollisaarta, ja Lohjanjärvi Kayak Island Tour yhdistelee uimarantoja ja laavuja ympäri järven. Liessaarella Liessaaren luonto ja hyvinvointipolku sopii jatkoksi toiselle saarelle. Hevossaaren Laavu on lyhyen melonnan päässä, jos haluat laajentaa järvipäivää.

Jussarön vihreä merkitty luontopolku (ruots. Gröna stigen) on noin 4 km:n suljettu silmukka Jussarön saarella Raaseporissa Uudellamaalla, Tammisaaren saariston kansallispuistossa ja avomeren laidalla. Kartat ja Metsähallituksen reittitiedot kannattaa noutaa Luontoon.fi:n Jussarö gröna stigen -sivulta(1). Palvelut painottuvat satama- ja leirintäalueelle: polku kulkee vierasvenepaikkojen ohi kohteissa Jussarö Gästbrygga 2020, Jussarö gästbrygga ja Jussarö malmkaj ennen Jussarö lägerområde -telttailualuetta, jossa on Jussarö lägerområdes eldstad 1 ja historiallinen Jussarö kokskjul -kokkopirtti; kuivakäymälät ovat leirialueen tuntumassa. Visit Raseborg kuvaa saarta kontrastien kohteena: länsipuolen saaristoidylli, vuoroin vanhaa aarniometsää, louhoksia ja kaivosmaisemia sekä merenkulun ja kompassihäiriöiden historiaa; uimarantana mainitaan Iron Beach punertavien kallioiden välissä ja näköaloja Lotssuberget-tornista ja kaakkoisen majakan suuntaan(2). Vihreän lenkin puolivälin tienoilla kohdataan Jussarö utsiktstorn vid naturstigen -näkötorni luontopolun varrella. Sama merkitty verkosto liittyy luontevasti Jussarö gula stigen -keltaiseen reittiin ja lyhyempään Jussarö tornstig -polkuun tornille satama- ja leirialueelta. Retki ja Reissu kertoo juhannuksen juoksuretkestä laitumien, kallionäköalojen, Iron Beachin ja luotsitornin kautta sumuisessa ilmassa ja mainitsee vierassataman, kahvilan, yöpymismahdollisuuden sekä saunaa palvelualueella(3). Pysy merkityillä poluilla lintujen pesimärauhan vuoksi ja tarkista kansallispuiston sekä palveluntarjoajien ohjeet ennen matkaa(1)(2).

Telebergetin lenkki on lyhyt merenrantareitti Porkkalan niemellä. Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla; Uusimaa tarjoaa täällä avomerenäkymiä ja mäntykallioita. Reitin pituus on noin 2,3 kilometriä renkaana, ja korkeimmat näköalat avautuvat Telegrafbergetin kalliolta. Metsähallituksen Porkkalanniemen reitit -sivu Luontoon.fi:ssä(1) kuvaa viitoitetun reitistön yhdessä Vetokannaksen taivalin ja Pampskatanin piston kanssa. Kirkkonummen kunta(2) nostaa esiin Telegrafbergetin merimaisemat ja Pampskatanin lintuharrastusmahdollisuudet sekä viittaa karttoihin samalle viralliselle reittisivulle. Uudenmaan virkistysalueyhdistys(4) luettelee niemen kolme pääreittiä, joista tämä kierto vie korkeimmalle näköalakalliolle. Luontopolkumies Retkipaikassa(3) kuvaa keltaisin merkein kulkevaa lenkkiä keskivaativaksi: kallioilla nousuja ja laskuja, paikoin liukasta kiveä, ja Telegrafbergetin huipun lähellä hetki, jossa merkkejä on harvemmin ennen leveämpään polkuun liittymistä. Lenkki yhdistää useita taukopaikkoja, jotka toistuvat myös Vetokannaksen taivalilla ja Pampskatanin pistolla. Eteläosassa Keittokatos Merikotka sekä Merikotkan nuotio- ja telttapaikat ovat lähellä rantaa. Haahkan parkkipaikka avaa tulen Tulipaikka Haahkaan ja Tulipaikka Haahkan teltta-alueeseen sekä esteettömään Haahkan katselulavan esteetön tie -yhteyteen ja merelle avautuvaan näköalatasanteeseen. Noin kilometrin paikkeilla Lokki - keittokatos ja Keittokatos Lokki tarjoavat suojaisen keittopaikan kallion partaalla; pohjoisemmalla Keittokatos Koskelo ja Koskelon parkkipaikka palvelevat samaa rengasta. Porkkalanniemen parkkipaikka ja Hirviniityn kuivakäymälä palvelevat Omsatuntien varren keskuspaikkaa; Pysäköintialue, Porkkalanportti ja Porkkalanportin parkkipaikka sopivat Tullandintien suuntaan tuleville. Länsiosassa Tulipaikka Telkkä, Keittokatos Telkkä ja Pampskatanin parkkipaikka ovat ennen nousua Telegrafbergetille. Kuivakäymälät sijaitsevat pääasiassa taukopaikkojen ja parkkien lähellä. Voit jatkaa päivää Vetokannaksen taivalilla tai suunnata Pampskatanin pistolle niemen eteläkärkeen; reitit kulkevat osin päällekkäin(3). Kirkkonummen kunta(2) listaa laajemman alueen pysäköinnin Dragetintien, Tullandintien, Omsatuntien ja Källvikintien varsille.

Iso Linnamäki ylävallin polku on hyvin lyhyt, noin 0,3 kilometrin patikkalenkki Iso Linnamäen ylemmällä vallilinjalla Vanhan Porvoon ja Porvoonjoen kupeessa Porvoossa Uudellamaalla. Uusimaa on eteläinen rannikkomaakunta, ja tämä lyhyt lenkki sopii kaupunkilomalle Porvossa. Suojelustatus ja mäen rooli Porvoon kansallisessa kaupunkipuistossa avautuvat helpoiten Porvoon kaupungin merkittäviä kohteita esittelevältä sivulta(1). Visit Porvoo kuvaa Linnamäet nopeaksi ulkoilukohteeksi vanhankaupungin kupeesta: kirjavia reittejä, kuivien vallihautojen ylittäviä puisia siltoja ja portaita huipulle(2). Visit Finland listaa linnamäen näköaloja, vallihautoja ja juuriston kääntämää männyä sekä Maarin puiston retkeily- ja piknikmahdollisuuksia mäkien juurella(3). Upe Nykäsen Retkipaikkaan kirjoittama kävelyteksti kuvaa, miten kävijä saapuu mäelle Maarin kosteikon kautta, ylittää kaarisillan, nousee portaita ja ylittää lopulta vallihautoja puisilla siltoilla ennen keskiaikaiselle linnatasanteelle saapumista(4). Metsäisellä mäenlaella lenkki kiertää Iso Linnamäkeä ja liittyy paikallaan muihin lyhyisiin Iso Linnamäen polkuihin: Iso Linnamäki polku 1–5 sekä Iso Linnamäki alavallin polku alemmalla vallilla—kätevä kokonaisuus, kun haluaa yhdistää historiaa kaupunkikävelyyn. Linjan lähellä on myös Linnanmäen heittokenttä, joka toimii maamerkkinä karttaa luettaessa. Porvoo avautuu vallien alta; näkymiä tuomiokirkkoon ja jokeen saa usein paremmin hieman alempaa rinteestä kuin suoraan huipulta, kuten kävijät usein kuvaavat ylätason kiertonsa jälkeen.

Pitkäkosken luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen osuus Vantaanjoen varressa Ylästössä Vantaalla, Pitkäkosken luonnonsuojelualueella. Yhteystiedot ja palvelukuvaus löytyvät Vantaa.fi:n tämän reitin sivulta(1). UUVIn kohdekuvaus selittää rauhoitusalueen tiukat pelisäännöt: kulku vain merkityillä poluilla, koirat kytkettyinä ja polkupyöräily kielletty suojelualueella(2). Luontoon.fi listaa saman kohteen alueportaalissa(3). Matkalla maailmalla -blogin keväinen 2024 kävely kertoo etäisyydet Jokitien pysäköinniltä sillalle, kolme taukopaikkaa Vantaan puolen reitin varrella ja miten portaat nostavat takaisin kevyen liikenteen väylälle kohti Pitkäkosken siltaa(4). Luonteva lähtö on Pitkäkosken parkkipaikalta Kuninkaantammen majavyöhykkeen palvelujen luota: Pitkäkosken ulkoilumaja, Pitkäkosken ulkoilumaja / Ulkokuntosali ja Pitkäkosken ulkoilumaja / Ulkokuntoilupaikka muodostavat saman ulkoilu- ja kuntoilukeskittymän aivan joen varren äärellä. Noin 1,5 kilometrin päässä itään on Pitkäkosken luonnonsuojelualue parkkipaikka Jokitien suun tuntumassa. Länsipäässä Vetokannaksen virkistysalueen ulkokuntoilupaikka on Vetokannaksen urheilualueella lyhyen kävelyn päässä joenvarsisuunnan läntisestä lähestymisestä; sieltä suunnasta törmäät myös Seitsemän veljeksen vaellusretti - Vantaan läntinen haara 12km -reittiin, joten lyhyen joenvarsilenkkeilyn voi yhdistää pidempään Seitsemän veljeksen vaellusreitin osuuteen. Rauhoitusalue on pinta-alaltaan vain noin 12,8 hehtaaria, mutta joenvarren vanhat kuuset ja lehtipuut tekevät kulusta tiiviin ja äänimaiseman eläväisen veden mukaan(2). Vantaan puolen polun molemmissa päissä on opastauluja, ja reitin varrella on katselukohta kohti koskea(1)(2). Avotulenteko ja leiriytyminen ovat kiellettyjä, roskat mukaan ja lintujen pesimäaikoina herkkä lehto vaatii erityistä varovaisuutta(2)(4). Reitti kulkee Vantaalla; Uusimaa tarjoaa tämän kaltaisia joenvarren luontopolkuja myös pääkaupunkiseudun kupeessa.

Tämän nimikkeen teksti kertoo lyhyestä polusta Kattilan palvelualueella Nuuksion kansallispuistossa Vihdissä ja Uudellamaalla, joka ei ole tarkoitettu yleiseen retkeilykäyttöön. Varsinaisen merkityn Takalan polun ja taukopaikkojen suunnitteluun kannattaa käyttää Metsähallituksen Luontoon.fi-sivua Takalan polulle(1). Visit Espoo tiivistää Kattilan päiväkäyttöpalvelut, järven rannan vuokrattavat tilat sekä sen, miten Takalan polku jatkuu pohjoiseen Salmea ja etelään Haukkalampea kohti(2). Tämä viiva on noin 0,3 kilometrin mittainen päätepisteiden välinen osuus Kattilan parkkien ja rantasatamien lähellä. Julkinen Takalan polku, jota kävellään kohti Takalan laavua ja muita jatkomahdollisuuksia, on erillinen ja pidempi merkitty reitti(1)(3). Samassa kimpussa näkyvät muun muassa varattava Kattila varauskota, Kattila torppa ja Kattila keittokatos sekä rannalla Kattila savusauna, Kattilan rantasauna ja Kattila saunan laituri Kaitlammen suunnassa. Niityn laidassa on Kattila tulentekopaikka, Kattila ylempi tulentekopaikka, varattava Kattila niityn varattava telttailualue ja Kattilan uusi pysäköintialue; alempaa lähestymistä varten on Kattilan alempi pysäköintialue. Luontopolkumies kuvaa keväistä Takalan polku -retkeä: lumisessa kelissä ylimääräisiä merkintöjä, uravarsiylityksiä, Myllypuron maisemia ja penkkejä puronvarressa(3). Vihti kuuluu pääkaupunkiseudun länsipuolelle; Kattila on monelle autoilijalle tai kesällä bussilla 245A Espoon keskustasta tulevalle portti Nuuksioon(2). Jos tavoite on pidempi kävely Kattilasta, seuraa Takalan polkua(1) ja meidän sivuamme varsinaiselle reitille äläkä oleta tämän rajoitetun osuuden olevan itse retkikohde.

Kaarniaispolku on lyhyt luontopolku Kirkkonummella Veikkolan lähellä Nuuksion kansallispuiston reunalla. Tarkat reittitiedot, opetusmateriaalit ja kartat löytyvät Luontoon.fi:n Kaarniaispolku-sivulta(1). Kirkkonummen kaupunki kertoo muun muassa Soidentaantien päässä olevan pysäköinnin, vastapäivään kulun, bussiyhteyden Tuulensuunraitille sekä sen, ettei reitin varrella ole tulipaikkaa(2). Reitin pituus on noin 2,6 kilometriä. Lähtö Veikkola luontopolun pysäköintialueelta, ja polku kulkee tunnelissa Turunväylän ali kansallispuiston metsään palaten samaan parkkiin. Reitti on tiheästi merkitty käpytunnuksin ja luontopolkurastien numeroilla. Maasto vaihtelee metsäpoluista ja lyhyistä hiekkateistä suon pitkospuuihin, kallioisiin kohtiin sekä vehreään osuuteen vanhan Veikkolan kaatopaikan kupeessa. Noin kahden kilometrin kohdalla polku tulee Siikajärvelle johtavan retkeilyreitin risteykseen; jatkoon voi lähteä Veikkola-Siikajärvi yhdysreittiä pitkin tai palata Kaarniaispolun mukana lähtöön. Luontopolkumiehen Retkipaikka-juttu kuvaa hyvin pientä suota ja Haaversopakko-lampea, kivisen puolivälin taukopaikkaa ja reitin luonnetta kevyenä iltalenkkinä vaikka reitti on keskivaativa(3). Kirkkonummi on Uudellamaalla Helsingin seudun retkeilyverkoston eteläreunalla.

Nukarinkosken luontopolku on noin 2,1 km pitkä retki Vantaanjoen suurimman koskijakson varrella Nukarin kylässä Pohjois-Nurmijärvellä. Kunta on Nurmijärvi ja maakunta Uusimaa. Koskiosuuden pituudeksi mainitaan noin 1 300 metriä ja pudotukseksi noin 25 metriä, ja kosken keskivaiheilla oleva silta kulkee Nukarin tammen nimellä tunnetun vanhan padon kohdalla, joka tunnetaan myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen viitteistä(2). Nurmijärven kunta ylläpitää ajantasaista ohjeistusta alueelle tulentekoon, koiriin ja muuhun ulkoiluun(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa saman kohteen kuvauksen, käytännön vinkit ja esteettömyystiedon Uuvi-sivustollaan(2). Polun varrella tulee nopeasti vastaan Nukarin koulun liikuntasali ja Nukarin koulun lähiliikuntapaikka, ja pian Nukarinkoski Laavu pitkospuineen tarjoaa taukopaikan ylärinteessä. Nukarinkoski parkkipaikka ja Nukarin hiekkakenttä muodostavat käytännössä keskeisen lähtö- ja taukopaikan. Noin kilometrin jälkeen Nukarinkoski Outdoor Grill 2 on merkityn tulen tekemisen paikka lähellä reittiä, ja loppupuolella Nukarinkoski-näköalapiste ja Nukarinkoski Outdoor Grill päättävät kierroksen. Reitti kulkee myös Talli Glaesihrossin ovaaliradan ja Talli Glaesihrossin ratsastuskentän liepeillä. Polku on paikoin mäkinen ja kapea, ja viikonloppuisin liikkuu paljon väkeä(3)(4). Eräät kuvailevat koko ympyrän pituudeksi noin 2,8 km, jos mukaan lasketaan pohjoisempi laavulle päin tehtävä lyhyt haarautuma ja harhailu urbaanilla osuudella(3), kun taas tässä esitetty noin 2,1 km:n mitta kuvaa yhtenäistä jokivartta pitkin kulkevaa osuutta. Maasto on pääosin metsäistä, ja koskimaisema avautuu näköalakohtiin. Omat polttopuut kannattaa pakata mukaan, sillä huoltoa ei ole, ja maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty(1)(2). Luontopolkumies kirjoittaa Retkipaikassa kosken kiertävästä ulkoilupolusta ja urheilukentän parkkipaikasta Nukarintiellä(3). Reissukuume kertoo käytännön kokemuksista kahden parkkipaikan kanssa ja talvisesta liukkaudesta portaissa(4).

Myllykosken luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen käveilyosuus Vantaanjoen Myllykosken kuohujen äärellä. Nurmijärvi sijaitsee Vantaanjoen varrella Uusimaa-maakunnassa, lyhyen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Nurmijärven kaupunki kuvaa nuotiopaikkojen polttopuuhuoltoa, käytännön vierailuvinkkejä ja linkitettyä perhokalastusvideota Myllykosken ulkoilualueelle Nurmijarvi.fi(1). Koskikaran ja Puulajipolun opastetut kierrokset, QR-täydennykset, koskimaiseman luonto ja historia sekä perhokalastusrajoitukset avautuvat Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Myllykoski-sivulla(2). Suomen Luonto nostaa esiin kaksi noin 1,5 kilometrin teemarengasta, Siippoontien parkkipaikan roolin, Pikkukosken laavun lepopaikan ja sen, miksi pitkospuut ja portaat kannattaa varoa liukkaalla kelillä(3). Reissukuume esittelee alueen kävelykokemuksena ja täydentää virallisia turvallisuus- ja reittivinkkejä(4). Reitin varrella tulee vastaan muun muassa Nurmijärvi grillipaikka, joen kuohuja ja siltoja esittelevä Myllykoski, Vantaanjoki sekä taukopalveluina Myllykoski Tulipaikka. Noin 0,8 kilometrin kohdilla on Pikkukosken laavu, jossa voi syödä eväät ja jonne kunta tuo polttopuita—tarkemmat tiedot löytyvät laavun omalta sivultamme. Matkan loppupäässä on Myllykoski parkkipaikka eli pääasiallinen Siippoontien varteen sijoittuva pysäköinti. Itärannan pitkospuuosuus kuuluu myös pitkään Seitsemän veljeksen vaellusreitti Nurmijarvi -vaelluskäytäväverkostoon, jota voi jatkaa pohjoiseen Hyvinkäätä kohti tai etelää kohti pääkaupunkiseudun suuntaan.

Oittaan ja Pirttimäen samannimisten ulkoilualueiden välistä yhdistävää reittiä, haaroja Nupuriin, Kauklahden ja Espoon keskustan suuntaan sekä talvisia latupohjia koskevat ajantasaiset tiedot löytyvät ensisijaisesti Espoon kaupungin Oittaa–Pirttimäki ulkoilureitti -sivulta(1). Visit Espoo kuvaa Pirttimäen ulkoilualueen laajempaa merkittyä verkostoa, palveluja ja yhteyksiä Nuuksioon, Brobackaan, Solvallaan ja Luukkiin(2). Reitti on noin 13,8 kilometriä yhtenäisenä kävely- ja retkeilylinjana Espoossa, Uudellamaalla. Se ei ole lenkki: se kytkee Karjakaivo–Solvalla -alueen ja Bodominjärven luoteispuolen Pirttimäen palvelukeskittymän. Maisema on tyypillistä pääkaupunkiseudun moreeni- ja järviylängköä: jyrkkiä kalliorinteitä, siirtolohkareita, pieniä järviä ja soita; Visit Espoo mainitsee laajan pähkinäpuulehdon erityispiirteenä(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävely kuvaa leveää, sorapohjaista reittiä, selkeitä risteyksiä (mukaan lukien värikkäät talviset latumerkit, joita voi lukea myös lumettomana) ja reilua nousua noin kahden ensimmäisen kilometrin aikana Pirttimäen päälenkillä(3). Karjakaivo-päästä tulee pian vastaan Karjakaivo Ulkoilumaja. Karjakaivo parkkipaikka ja Haramossen parkkipaikka palvelevat, jos liityt reittiin Kattilajärventien ja Nuuksiontien suunnasta. Pirttimäen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (4,5 km & 6,3 km risteys) -kohdassa voit nousta Pirttimäen ulkoilualue - Ulkoilureitti 6,3 km -lenkille tai jatkaa pääkäytävää kohti Sulalampia ja Pirttimäen Taukotupaa. Hynkänlammen ja Sorlammen keittokatoksissa voi tehdä tulen sääntöjen mukaisesti; kuivakäymälät ovat usean taukopaikan yhteydessä—käytännöllistä on suunnitella tauot Pirttimäen ulkoilualue (Hynkänlampi) / Keittokatos- ja Pirttimäen ulkoilualue (Sorlampi) / Keittokatos -alueiden luona. Kalastusalueita linjalla ovat muun muassa Pikku Sikalampi koskikalastusalue, Sulalampi kalastusalue, Pikku Sorlampi kalastusalue ja Malmilampi kalastusalue paikallisten lupasääntöjen mukaisesti. Pirttimäen päässä ovat Pirttimäen Ulkoilumaja, Pirttimäen ulkoilualue / Lähiliikuntapaikka ja Pirttimäen parkkipaikka Kunnarlantien palveluiden lähellä. Sama maisema talvisin Pirttimäen laduilla ja osin Oittaa - Pirttimäki (5km/p/ei valaistu) -latuverkossa; Karjakaivo–Solvalla -puolella jatkoksi sopivat Solvallan urheiluopiston kuntorata (GPS) ja reitit kohti Haltiaa. Retkipaikka antaa hyvän maaperän Sulalammen ja Hynkänlammen taukopaikoille(3).

Punaisen sulan salaisuus -lasten luontopolku on erittäin lyhyt, merkitty kävelykokemus, jonka pituus on noin 0,2 kilometriä Haltian portilla Espoossa aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa. Tarkemmat reittitekstit, jatkosuunnat ja ajankohtaiset vinkit löytyvät Suomen luontokeskus Haltian retkisivuilta suomeksi ja englanniksi(1). Espoon kaupungin toimipistesivu Suomen luontokeskus Haltia kokoaa aukioloajat, esteettömyyden ja palvelut keskuksen kävijöille(2). Visit Vihti kuvaa Haltiaa länsisuunnasta Nuuksioon suuntaaville perheille sopivana porttina(3). Polku on suunnattu perheen pienimmille jäsenille: luontopolkutaulujen loruilla ratkotaan, kenelle punainen sulka kuuluu(1). Polku lähtee Haltian tapahtumakentän nuotiopaikan vierestä ja nousee lyhyelle metsärinteelle. Polun varrella oleva pieni levähdyspaikka sopii vaikkapa evästauoksi ennen sisäänmenoa Suomen luontokeskus Haltiaan tai ennen pidempiä renkaita samalta pihapiiristä(1). Haltian kota Espoo sijaitsee kävelymatkan päässä, ja Haltia pysäköintialue sekä Maahisenkierros esteetön pysäköintialue palvelevat autoilevia. Pidempiin retkiin sopivat muun muassa Päivättärenpolku, Maahisenkierros ja Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti kohti Haukkalammelle(1). Solvallan uimapaikka Nuuksiontie 82:lla ja Aarnituli varaustulentekopaikka jäävät vain muutaman sadan metrin sisään laajemmasta Solvallan liikunta-alueesta, jos rakennatte pidemmän retkipäivän(1). Maasto on luonnonpohjaista metsäpolkua ja mukana on lyhyt rinne; märällä kelillä tarvitset pitävät kengät. Jos jäätalvi tai muu kausi epäilyttää, Haltia kehottaa tiedustelemaan tilannetta asiakaspalvelusta — sama linja kuin kansallispuiston olosuhteissa(1).

This is a hiking route around Klobbacka. There is a viewpoint in the southwest part of the route. Klobbackan kierros (Klobbacka trail) is a 2.7 km circular route marked with orange. It starts and finishes at the end of Klobbackantie. The trail is narrow and goes through a rocky forest. Watch a video of <a href="https://youtube.com/watch?v=E_ZxwtFNLgw">Klobbacka in winter</a>

Tämä lyhyt Salmen reitti on sorapintainen ulkoilureitti noin 860 hehtaarin Salmen ulkoilualueella Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella Otalammella Vihdissä, noin 37 kilometriä Helsingistä Vihdintietä pitkin(1). Helsingin kaupunki(1) ylläpitää aluetta; PDF-kartta, palvelut ja talviset latupituudet löytyvät kaupungin Salmen ulkoilualueen sivulta. Visit Vihti(2) kuvaa Salmea rauhalliseksi, hyvin viitoitetuksi verkostoksi, jossa kivituhkapolut sopivat kävelyyn ja pyöräilyyn ja lumisina talvina sama kova pohja toimii latuna. UUVI(3) täsmentää, että 2,9 kilometrin sorareitti ja talvilatu on merkitty maastossa sinisellä, hieman tummempana sävyynä kuin Paavon polku, jotta kaksi sinistä reittiä erottuvat toisistaan. Maastossa kuljet palvelukeskittymän läpi Salmen Ulkoilumajan ja Café Pohjoinen Pirrin luona, kahden Salmen parkkipaikan vieressä, Salmen ulkoilualue / Taukotuvan ja Salmen matkailuvaunualueen lähellä sekä ulkokuntoilupaikkojen ja lentopallokenttien tuntumassa. Salmijärven äärellä ovat Salmen ulkoilualue (Kanaholma) / Keittokatos, Salmen ulkoilualue (Salmijärvi) / Tulentekopaikka ja Salmijärven uimapaikka. Useilla kohdilla majan ja järven rannan tuntumassa on kuivakäymälöitä, joten tauon voi suunnitella mukavasti ilman erillisiä vessanimiä leipätekstissä. Sama solmukohta yhdistyy pidempiin merkittyihin lenkkeihin: Tapion taival (noin 10 km, vihreät merkinnät) kiertää metsän, suon ja järvimaisemia Iso- ja Pikku-Parikan rantojen keittokatoksilla; Retkipaikassa(4) julkaistu juttu Tapion taival -reitistä korostaa leveää sorapohjaa, vilkasta käyttöä ja erittäin tiheitä infotauluja. Lyhyempiä vaihtoehtoja ovat Kartanotontun kierros ja Paavon polku; laajempaan verkostoon liittyvät myös Reitti 2000 sekä Salmen ulkoilualue / Ulkoilureitti 5,0 km ja Salmen ulkoilualue / Ulkoilureitti 6,4 km kunnan PDF-kartan ja matkailusivujen mukaan(1)(2).

Merkittyjen reittien palvelut ja kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa Sipoonkorven pysäköintikapasiteetit, esteellisyyskohteet sekä muistutukset koirien kiinnipitovelvoitteesta, nuotiokäytännöistä ja leiriytymisrajoista omalle kohdesivulleen(2). Knutersin portti – Bakunkärr yhdysreitti on noin 3,4 kilometrin pätkäretki Sipoonkorven kansallispuistossa. Sipoo kuuluu Uusimaahan helsinkiläisen työssäkäyntialueen reunaan, ja tämä osuus yhdistää Bakunkärrin palveluryhmän Knutersin portin suureen pysäköintikeskittymään niin, että kahden eri lähtöpaikan väli kulkee merkityn polun kautta ilman maantieoikaisua. Bakunkärrin päässä polun varrella ovat Bakunkärrin keittokatos sekä lyhyen kävelyn päässä Bakunkärrin kuivakäymälä. Tämä solmukohta liittyy sinisesti merkittyyn Bakunkärr rengasreitti/rundan -renkaaseen ja Kalkkiruukin laavulle viettävään haarautumaan, joten evästauolle kannattaa yhdistää joko noin kahden kilometrin Bakunkärrin kierros tai Kalkkiruukki laavu, jonne Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti ohjaa samasta risteyksestä. Luontoon.fi kuvaa Bakunkärrin kierroksen helppokulkuiseksi noin kahden kilometrin lenkiksi Knutersintien varteen sijoittuvalta Bakunkärrin pysäköintialueelta ja viitosilla erotettuna pistona Bakunkärrin kallioiden taukopaikalle(1). Knutersin portti -päässä reitti päättyy Knutersin Portti pysäköintialueelle. Uudenmaan virkistysalueyhdistys arvioi suurimman pysäköintikentän Knutersintielle mahtuvan noin 160 autoa ruuhkapäivinä(2). Samalta lähtöalueelta kulkee Luontoon.fi:n mukaan noin 3,8 kilometrin Knutersin kierros, joka on merkitty oranssinpunaisilla merkeillä ja kiertää Bakunkärrin keittokatoksen kautta takaisin portille(1). Riippumattomat retkikertomukset muistuttavat, että Sipoonkorven polut voivat muuttua nopeasti märiksi sateiden jälkeen ja että uudet pitkospuuosuudet helpottavat kosteimpia kohtia; Bakunkärrin uuden rengasreitin myötä vanha janapolku Kohti Kalkkiruukkia on korvautunut määrätietoisemmalla viitoituksella, joten kannattaa seurata uusia opasteita(3)(4). Tämä yhdysreitti sopii siis esimerkiksi tilanteeseen, jossa auto jää Knutersin portille, kävellään Bakunkärrin keittokatos päivälliselle ja palataan rengasreittejä pitkin, tai päinvastoin kun halutaan kulkea Bakunkärriltä laajemmalle pysäköintialueelle. Risteysalueilla kannattaa pitää mielessä Luontoon.fi:n kuvaamat reittikohtaiset värit, kun haaraudutaan eri lenkeille(1)(4). Retkipaikka kehui Bakunkärrin selkeitä opasteita ja vaihtelevaa kangasmetsää sekä pähkinälehtomaisemia, ja Lähtöportti kuvasi perheiden yhdistävän uudet renkaat Bakunkärrträsketin kalliolla sijaitsevaan taukotasanteelle(3)(4).

Reitin kuvauksen, pysäköinnin, esteettömyyden ja kaupungin nuotiopaikkakäytännöt löydät luontevimmin Keravan kaupungin luontopolut ja retkikohteet -kokonaisuudesta(1). Vantaan ja Keravan hyvinvointialue julkaisee saman reittiluettelon ja tiiviit muistutukset jokamiehenoikeuksista, nuotiosäännöistä, polttopuista ja palautekanavasta, jos puutteita tai polttopuutarvetta ilmenee(2). Reitin pituus on noin 0,6 km Keravan itäosassa Ahjon ulkoilualueella. Ollilanlampi on Keravan suurin lampi, joka nevoineen muodostaa kompaktin luontokohteen kaupunkirakenteen tuntumassa. Leveät pitkospuut kulkevat lammen ja pohjoispuolen suon välissä ja liittyvät ympäröivään metsäpolkuverkostoon, joten halutessasi voit jatkaa matalampaa polkua pidemmälle kuin itse pitkososuus. Kaupunki kuvaa Ollilanlammen ympäri kulkevan luontopolun esteettömäksi: leveät pitkospuut ja tasainen maasto sopivat Keravan kaupungin mukaan pyörätuolilla ja lastenrattailla kulkeville(1). Rantaan pääsee myös kävelemällä pururataa pitkin, mikä sitoo kohteen Ahjon ja Keinukallion laajempaan liikunta-alueeseen(1). Samassa korttelissa kartallamme näkyvät muun muassa Keravan Ahjon luistelukenttä, Ahjon koripallokenttä, Ahjon tekonurmikenttä ja Sorsakorven päiväkodin liikuntasali—hyviä maamerkkejä, jos saavut jalan koulun tai harrastusten kautta. Kun kaipaat pidempää lenkkiä, Keinukallion kuntorata, Ahjon kuntorata, Ahjon latu ja Keinukallion latu jatkavat samaa virkistyskokonaisuutta valaistuilla ja metsäisillä vaihtoehdoilla. Kerava ylläpitää nuotiopaikkoja Haukkavuorella, Ollilanlammella ja Keinukalliossa puuvajoineen; polttopuu on tarkoitettu ulkoilijoille, mutta kaupunki muistuttaa, että säilykkeitä ei voida luvata ja täydennyksissä voi olla viivettä(1)(2). Tulen teko on sallittu vain, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa(1)(2). Nuotiotauon suunnittelijoille Nuotiopaikat.fi listaa kaksi Ollilanlammen nuotiopaikkaa karttapisteen kanssa Saviniementien varrella(3).

Kuninkaansaaren kierros on noin 1,7 kilometriä pitkin merkittyä polkua kulkeva kävelyosuus Kuninkaansaarella, pienemmällä saarella, jonka Vallisaari yhdistää maapenkereellä Helsingin itäisessä saaristossa. Metsähallitus hoitaa kohdetta; tarkista Luontoon.fista(1) säännöt, sulut ja kausitiedotteet ennen retkeä. MyHelsinki esittelee Vallisaaren kansainvälisille vierailijoille yhdessä Aleksanterin kierroksen ja tämän Kuninkaansaaren lenkin kanssa ja muistuttaa pysymään opasteiden mukaisilla reiteillä(2). Reitti kulkee Helsingissä, ja Uusimaa antaa laajemman merellisen ulkoilukontekstin(2)(3). Käytännössä Kuninkaansaarelle kuljetaan usein Vallisaarelta Torpedolahden tuntumasta ja pienten veneiden laiturien jälkeen Kuninkaansaaren kivilaituria pitkin. Torpedolahden rannalla Vallisaarella Vallisaaren satamakahvila, Iisi Bistro, Jäätelökahvila Paja ja Vallisaaren Rantasauna ovat vieretysten—eväs-, jäätelö- tai saunatauolle, jos paikat saa varattua etukäteen. Cafe Iisi on hieman sisemmässä maihinnousujen välittömästä tuntumasta. Kuninkaansaarella polku kulkee vehreän rantavyöhykkeen, linnoitusmaiden ja bunkkerireunojen ohi kohti itärannan hiekkapoukamaa, jossa Meriharakka.net kuvaa kesäisiä uimareita(4). Reitin loppupäässä tulee vastaan esimerkiksi Transformer accommodation, Bunker Sauna ja Lataamo tent—tarkista meidän kunkin paikan sivulta, miten varaus toimii ja mikä on kuluvan kauden aukiolo. Uuvi kuvaa Kuninkaansaaren kierroksen merkityksi helppokulkuiseksi reitiksi opastauluineen, mutta muistuttaa samalla, ettei Vallisaari ole esteetön kohde jyrkkien nousujen vuoksi muualla saariparissa(3). Kuivakäymälöitä on molemmilla saarilla, joten päiväretkeilijä pysyy peruspalvelujen äärellä, kun liikkuu merkityllä verkostolla. Meriharakka.netin avauskesän juttu välittää perhosniityt, ylityksen penkereen yli ja vohvelitauon Torpedolahdelle palattua(4). Kuninkaansaari.fi – paikallisten isäntien ylläpitämä ja Metsähallituksen kanssa tiiviisti tekevä – tiivistää, miten Kuninkaansaari kuuluu samaan linnakesaaristoon Suomenlinnan ja Santahaminan rinnalle, ja neuvoo melojia sallittuihin nousupoikiin kuten Kuninkaansaaren hiekkapoukamaan(5). Kauppatori - Vallisaari on monelle tuttu vesiyhteys keskustasta; samaan käyntiin voi yhdistää pidemmän Vallisaari ja Kuninkaansaari -retkeilyreitin tai Aleksanterin kierroksen Vallisaarella, jos haluaa pidemmän päivän.

Diakonissalaitos kokoaa Korennon kierroksen käytännön faktat sivulleen(1), ja Luontoon.fi esittää saman reitin nimellä Lakiston esteetön luontopolku(2): leveä kivituhkapinta, eroteltuna täysin esteetön ja vaativa esteetön osuus, jonka voi kiertää kokonaan, omat nuotiopuut, koira kytkettynä, talvikunnossapidon puute ja taukopaikan valaistus. Reitin pituus on noin 0,8 kilometriä meidän kartalla Pohjois-Lakistossa Espoossa Lakistonjokea seuraten; Diakonissalaitos on ollut alueella vuodesta 1939. Espoo sijaitsee Uudellamaalla, ja tämä kokonaisuus on eteläisessä Suomessa harvinainen yhdistelmä esteetöntä luontopolkua, nuotiopaikkoja ja jylhiä joenvarren kallionäkymiä. Noin puolen kilometrin kohdalla reitti kulkee Lakisto Frisbeeparkin ja Rinnekodin nurmikentän vieressä osoitteessa Rinnekodintie 6, jossa Rinnekodin palvelut ja viereinen esteetön Iisi-frisbeegolfrata jakavat samaa pihaa. Diakonissalaitoksen kuvauksen mukaan taukopaikalla on puolikota, kaksi merkittyä tulentekopaikkaa, kaksi pöytäryhmää, roskikset, valaistu taukotila, penkit ja näköalatasanne joen ja kallion suuntaan(1). Nuotiolle saa mennä vain merkityille paikoille, ja metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty(1). Polulla ei ole käymälää; esteettömät käymälät ovat alueen kahviloissa niiden aukioloaikoina(1). Luontoon.fi kertoo jopa 22 sudenkorentolajista, joista polun nimi on saanut inspiraationsa(2). Espoon kaupunki luokittelee Korennon kierroksen muihin luontopolkuhin ja muistuttaa, että luontopolut eivät ole talvikunnossapidettäviä eikä niillä ole jätehuoltoa, avotulenteko ja leiriytyminen on kielletty ja polut eivät ole tarkoitettu maastopyöräilyyn(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvasarja vanhoista värimerkatuista Lakiston reiteistä — punainen, keltainen, sininen ja oranssi — kertoo, millaista metsää ja rantoja alueelta löytyy ja miten osa lenkeistä hipoo Reitti 2000 -reittiä suomaisemmissa kohdissa; kirjoitus on vuodelta 2021–2022 ennen tämän esteettömän haaran kesäkuun 2023 avausta mutta antaa hyvän kuvan laajemmasta verkosta(4).

Kartta, tehtävävihkot ja ajantasaisimmat tiedot löytyvät Vantaan kaupungin Soltorpin lasten luontopolku -sivulta(1). Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä meidän kartalla: lyhyt, helppo kivituhkainen silmukka Soltorpin luonnonsuojelualueella Hämeenkylässä Vantaalla. Vantaa ja Uusimaa tarjoavat tässä kohdessa helposti saavutettavan perhemetsän. Polku avattiin syyskuussa 2018 lähimetsävuoden yhteydessä ja se on suunnattu erityisesti 4–9-vuotiaille, vaikka tehtävät kiinnostavat helposti myös nuorempia ja aikuisia(1)(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus näyttää, miten monipuolisesti noin kymmenen rastia tiivistyy lyhyeen matkaan—puulabyrintti, kiipeilykivet, pieni majarakennelma ja postilaatikkoon piilotettu vieraskirja—ja miten hiekkainen reittipohja pysyy selvästi luettavassa metsässä(2). Outdoor Family kertoo rattaiden kanssa onnistuvasta kävelystä, katoksesta eväspaikaksi ja Matti Pikkujämsän kuvituksista, sekä omasta 560 metrin mittauksestaan, joka osuu samaan kokoluokkaan kuin kaupungin noin 600 metrin kuvaus(3). Polku kulkee vanhahkoa, kuusivaltaista metsää 5,4 hehtaarin alueella, joka rauhoitettiin vuonna 2010. Luonnonsuojelualueen virallisessa kuvauksessa kerrotaan yli 110-vuotiaista kuusista, suurista rauduskoivuista, tammen ja pähkinäpensaiden esiintymisestä, runsaasta lahopuustosta kääpälajeineen ja länsirinteen alaosassa sijaitsevasta Suomessa erittäin harvinaisesta vaahteralehdosta(4). Luonnonsuojelualueen pohjoisosa on hoidettua niittyä, ja peuraeläimet saattavat vilahdella metsikössä. Silmukan lähellä sijaitsevat muun muassa Kuntoilupaikka Lammaspuisto sekä Puistokenttä Kesanto, koripallokenttä; etelämpänä ulkoilee Tuomelan koulun hiekkakentän ja Tuomelan toimipisteen liikuntasalin varrella. Talvella sama ympäristö linkittyy laajempiin hiihtoverkostoihin, esimerkiksi Pähkinärinne–Tuomela pohjoinen yhdyshiihtolatu 2,5 km -latuun, jos tutustuu alueen talvireitteihin.

Kuusijärvi–Sipoonkorven kansallispuiston retkeilyyhteys on noin 1,9 kilometriä yhtenäisellä linjalla Vantaalla Uusimaalla. Uusimaa on pääkaupunkiseudun maakunta, jossa tämä reitti kulkee. Se lähtee Kuusijärven virkistysalueelta, ylittää susiaiheisen Sudentassu-kävelysillan Sipoonkorven kansallispuistoon ja jatkuu kohti Bisajärven päiväretkeilyaluetta. Metsähallituksen reittitiedot ja ajankohtaiset päivitykset löytyvät selkeimmin Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Vantaan kaupunki kuvaa, miten reitti on merkitty oranssein vinoneliöin, miten matkat jakautuvat puiston rajalle ja Bisajärvelle, sekä mitä palveluja Kuusijärvellä on käytössä(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Sipoonkorpi-sivu tiivistää kansallispuiston säännöt, jotka tulevat voimaan rajaa ylitettäessä: koirat narussa, telttailu vain sallituissa paikoissa, ja Metsähallituksen ajankohtaiset tiedotteet kannattaa lukea ennen lähtöä(4). Reitti alkaa vilkkaasta ulkoilukeskittymästä. Kuusijärven parkkipaikalta on lyhyt kävelymatka esimerkiksi Kuusijärven uimarannalle, Cafe Kuusijärvelle, savu- ja sähkösaunoille, Kuusijärven Grillikotalle ja Kuusijärven nuotiopaikalle—uintiin, lounaaseen tai sauna- ja grillausretkeen ennen tai jälkeen metsäosuuden. Vantaan kaupungin mukaan alkuvaiheessa ohitetaan Kuusijärven nuotiopaikka, minkä jälkeen reitti etenee kohti Sudentassua(2). Corten-teräksinen Sudentassu ylittää Vanhan Porvoontien noin 20 metrin korkeudessa, ja pääparkkipaikalta sillalle on noin kilometri; Vantaan kaupungin siltasivulla on mittoja, nimen taustaa ja valaistusta koskevia tietoja(3). Sillan jälkeen polku siirtyy Sipoonkorven kallio- ja kangasmetsämaisemaan. Vantaan kaupungin mukaan kansallispuiston rajalle on noin 2 km ja puiston alueella vielä 1 km Bisajärven tulentekopaikalle—yhteensä noin 3 km kuusijärveläisittäin Bisajärvelle ja noin 6 km edestakaisin(2). Bisajärvellä on keittokatos kallion päällä (portaita), kuivakäymälä ja puuvarasto(2). Luontopolkumies käveli Kuusijärveltä Bisajärvelle talviolosuhteissa, kehui opasteita ja uutta siltaa ja suositteli saappaita, kun polku on mutainen leveiden ulkoiluväylien ulkopuolella(5). Samassa Kuusijärven keskuksessa on myös muita merkittyjä retkeilyreittejä, kuten Kuusijärvi - Viertola retkeilyreitti 10km ja Kuusijärvi - Tuusula retkeilyreitti 11km, sekä talvisin latuja ja valaistu juoksulenkki. Ne ovat erillisiä reittejä kartallamme mutta käyttävät samoja palveluja ja pysäköintiä.

Paloniemen luonto- ja kulttuuripolku on noin 0,9 kilometrin lenkki entisen Paloniemen kartanomiljöeen luoteispuolella Lohjalla Uudellamaalla. Reitti kulkee vaihtelevassa ranta- ja lehtometsämaisemassa Lohjanjärven tuntumassa, ja Paloniemi Beach, Paloniemen uimapaikka sekä Paloniementien hiekkakenttä jäävät kävelymatkan päähän uintiretkeä, taukoa tai pelailua varten. Ajantasaisimmat kartat, Story Map -kierros ja ylläpitotiedot löytyvät Lohjan kaupungin Paloniemen luontopolun sivuilta(1). Visit Lohja esittelee alueen hetkessä englanniksi: kartanon maille rajautuva noin neljän hehtaarin kokonaisuus, rastit ja esitteet(2). Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-juttu täydentää käytännön kuvaa keltaisista puumerkeistä, kivetyttyjen koho-osuuksien kävelytuntumasta, puolivälin penkistä, mahdollisesta pistoreitistä kohti Eliel Saarisen huvimajaa ja siitä, miten rauhallisena sama kierros voi tuntua kesäaamuna(3). Melojille Lohjanjärvi Kayak Island Tour kulkee samojen Paloniemi Beachin ja Paloniemen uimapaikan kautta kuin tämä polku—katso lisää sivuiltamme, jos yhdistät järvelle lähdön ja kävelylenkin.

Yhdysreitti Kattila–Mustalampi on noin 3,4 kilometrin pituinen merkitty päiväretkiosuus Nuuksion kansallispuistossa: se yhdistää Kattilan ulkoilukeskuksen Kaitlammelta Mustalammen rantaverkoon, jota käyttävät myös Punarinnankierros, Haukankierros ja Korpinkierros. Vihti kuuluu samaan kansallispuistoon Espoon ja Kirkkonummen kanssa, ja Uusimaa on se maakunta, josta moni lähtee keskustan läheltä päiväretkelle. Metsähallitus ylläpitää reittejä; ajantasaiset säännöt ja kartat kannattaa lukea Luontoon.fi:n Nuuksio-sivuilta(1). Visit Vihti kuvaa Kattilan palveluita, kesäisen bussi 245A:ksen Espoon keskukseen ja pyöräilykarttaan linkityksen seikkailuoppaassaan(2). Retkipaikka on käynyt läpi viralliset Nuuksio-reitit ja kuvaa muun muassa Yhdysreitin oranssin neliömerkinnän mustine keskiviivoineen(3). Partioaitta-blogi(4) vertailee lyhyitä ja pidempiä päivälenkkejä Haukkalammen, Haltian ja Kattilan lähtöpisteistä. Kattilalta lähtö sijoittuu Kattilan alempi pysäköintialueen ja Kattilan uusi pysäköintialueen tuntumaan. Heti alkumetreillä tulevat Kattila niityn varattava telttailualue, Kattila tulentekopaikka ja Kattila ylempi tulentekopaikka, Kattila torppa, Kattilan rantasauna ja Kattila savusauna Kattila saunan laiturin vieressä sekä varattava Kattila varauskota ja sateensuoja Kattila keittokatos. Saunoista ja mökeistä kannattaa lukea vuokrausehdot palveluntarjoajien sivuilta ja meidän kohdesivuilta. Noin 1,9 kilometrin kohdalla Iso-Holman tulentekopaikka, Iso-Holman pieni tulentekopaikka, Iso-Holman telttailualue, Iso-Holman pieni telttailualue ja Iso-Holma käymälä muodostavat rauhallisemman tauko- ja telttailunurkan ennen Haukanholmaan laskeutumista. Haukanholmassa Haukanholman tulentekopaikka, Haukanholman keittokatos, Haukanholman laituri ja Haukanholman telttailualue tarjoavat järvimaisemaa ennen Mustalammen palveluita. Mustalammen keittokatos, Mustalammen tulentekopaikka, Mustalampi tulipaikka2, Mustalammen länsipuolen telttailualue ja Mustalammen itäpuolen telttailualue ovat samaa rantaverkostoa, jonka punarinnankierroksen kävijät tuntevat; erilliset retkikuvaukset nostavat esiin turve­lauttojen liikkumisen lammen pinnalla(3)(4). Takalan polku lähtee samasta Kattilan keskittymästä kohti Takalan laavua, jos haluaa lyhyen lämpöilyosuuden ennen tätä yhdystä(2)(4). Kelkkalantie pyöräilyreitti ja Kattilantie pyöräilyreitti kulkevat Kattilan laidoilla pyöräilijöille, jotka seuraavat puiston pyöräkarttaa(2). Kuivakäymälät sijoittuvat vilkkaimpien nuotio- ja telttapaikkojen lähelle, joten puolen päivän suunnitelmaan saa välietapit hallintaan. Koira pidetään kansallispuistossa kytkettynä alueen ohjeiden mukaisesti; ajantasaiset säännöt linkittyvät Visit Vihti -sivujen kautta Metsähallituksen ohjeisiin(2).

Pirjon polku on lyhyt, merkitty kierros, jonka pituus on kartallamme noin 0,9 kilometriä Vuosaarenhuipulla. Helsinki on pääkaupunki ja Uusimaa sitä ympäröivä maakunta; reitti kulkee Itä-Helsingin Vuosaaressa. Aluetta hoitaa Helsingin kaupunki; säännöt, taukopaikat ja rinnakkaisen Jukan jäljillä -luontopolun kuvaus löytyvät kaupungin Vuosaarenhuippu-sivuilta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin myös Luontoon.fi:ssä Pirjon polku -nimellä(2), ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI tiivistää molemmat luontopolut, pysäköinnin ja käyttöohjeet kaupungin lähteistä(3). Retkipaikassa Luontopolkumiehen juttu täydentää kävelykokemusta: numeroidut luonto-opasteet punaisella merkityllä kierroksella, pieni suojainen laakso pähkinäpensaineen ja saniaislehdoilla, kukkiva niittyosuus ja tekokukkulalta avautuvat näkymät satamaan, Itäkeskukseen ja Myllypuroon(4). Vuosaarenhuipulla kuljette entisen kaatopaikan ja täyttömäen päällä rakennetulla 95 hehtaarin virkistyskukkulalla; maisemaan ja kasvillisuuteen vaikuttivat voimakkaasti kaupungin luontotarhuri Jukka Toivonen ja maaperäasiantuntija Pirjo Laulumaa, joiden mukaan myös luontopolut on nimetty. Pinta on pääosin helppoa sekoittuen luonnonpolkuun ja kivituhkaan, mutta mukana on kapeita kohtia ja portaita korkeuserojen kohdilla. Luontopoluilla ei ole valaistusta eikä talvikunnossapitoa. Jos haluat pidemmän lenkin samalla kukkulalla, Jukan jäljillä on jyrkempi ja porraspainotteisempi vaihtoehto; autolla kannattaa käyttää tietojemme mukaista Vuosaarenhuippu parkkipaikkaa. Mustavuori–Talosaaren laduilla ja kuntoradalla pääsee talvipolulle tai juoksulenkille lähistöllä. Porvarinlahden lintutorni sijaitsee hieman itään reittilinjasta ja sopii pikkuoretkeksi lintuharrastajalle.

Luonnossa päivitettyä tietoa nuotiotulista metsäpalovaroituksen aikana, polttopuiden tilanteesta ja koko Luukin reitistöstä kannattaa tarkistaa ensin Helsingin kaupungin Luukin ulkoilualueen sivut(1). Visit Espoo kokoaa saman kohteen matkailijalle ja kuvaa, miten viitoitettu luontopolku istuu laajempaan lampi- ja kalliomaisemaan(2). Luukkaan luontopolku kulkee noin 8 kilometriä Espoossa Nuuksion järviylängön pohjoisosassa Uudellamaalla. Kaitalammen liepeillä taukapaikat tiivistyvät: Kaitalampi Cooking Hut, Kaitalampi Grillikatos, Luukin ulkoilualue (Kaitalampi) / Keittokatos ja Kaitalampi Swimming Spot (North) sekä Kaitalampi Kalastuspaikka. Hauklampi Kalastuspaikka ja Luukin ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (Mustalampi) avautuvat kallioisempaan heinikkoon, Väärälampi Kalastuspaikka viittaa täysin luonnontilaiseen lampareeseen, ja Halkolammella kulku yhdistää rantaosuuden kohteisiin Halkolampi Cooking shelter, Halkolampi Cooking shelter (North), Luukin ulkoilualue (Halkolampi) / Keittokatos ja Halkolampi Kalastuspaikka. Luukin kartanon lähistöllä palvelut keskittyvät Luukin Grillikatos, Luukin Grillikatos 2, Luukin ulkoilualue (Luukki) / Keittokatos 1, Luukin ulkoilualue (Luukki) / Keittokatos 2, Luukin Beachvolleykenttä ja Luukin ulkoilualue / Beachvolleykenttä 2. Rakennettujen palvelupisteiden yhteydessä on kuivakäymälöitä. Paluuosuus ohittaa ulkokuntoilupaikkoja ja Luukki Manor Matkailuajoneuvopaikat ennen päätöstä Luukin parkkipaikan tuntumassa. Sama alue liittyy myös Luukin ulkoilureitteihin, jos haluaa jatkaa huomattavasti pidempään. Viralliset tekstit antavat kaksi viitoitettua pituusvaihtoehtoa, likimain 6 ja 9 kilometriä, jotka lähtevät yhteiseltä alkuosuudelta Luukin kartanolta; pidempi haarautuu seitsemän lammen ketjun kautta ja lyhyempi kääntyy Hauklammen jälkeen takaisin(1)(2). Maastomerkit ovat käpytunnuksella varustettuja luontopolun opasteita ja numeroituja kohdetauluja(1). Pinta vaihtelee kivituhkaisen ulkoilupohjan ja luonnonpohjaisen polun välillä, ja maasto on pääosin helppo mutta sisältää muutaman jyrkän mäen(1)(2). Keittokatoksissa on tarkoitus olla polttopuuta lumettomaan aikaan, mutta talvikunnossapito puuttuu, mikä voi näkyä polttopuun loppumisena(1). Kalastuslupien ja alueen palvelukuvauksen taustaksi Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Luukki-sivu täydentää kokonaiskuvaa(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus keltaisen seitsemän lammen kierroksen kävelystä täydentää tunnelmaa: leveää ja ripeää polkua, paljon lenkkeilijöitä ja lapsiperheitä, mieleen jääviä rantaviivoja Hauklammella ja Halkolammella sekä paluu golfkentän vierestä kartanolle—ja varoitus, että osa vanhoista luontotauluista on kulunut(4).

Fiskarsinmäen luontopolku on helppo, perheille sopiva noin 1,6 kilometrin kävely Espoonlahden rantaniityn ja lehdon syleilyssä Lasilaaksossa Uudenmaan rannikolla. Kirkkonummi ja Espoo ovat samaa tiivistä läntistä pääkaupunkirantaa, ja Espoon kaupunki julkaisee Lasilaakson luontopolun palvelukortin pituuksineen ja ympäristökuvauksineen(1). UUVI esittelee 25 hehtaarin Espoonlahden luonnonsuojelualueen eli Fiskarsinmäen luontopihan: opastaulu, pysäköinti, merkitty reitti ja lintutorni ovat keskeisiä käyntipisteitä(2). Koko alueen ohjeisiin, lemmikeistä tiedotettuihin velvoitteisiin, mahdollisiin ajankohtaisiin tiedotteisiin ja hoitoon kannattaa tutustua myös Luontoon.fi:n Espoonlahden luonnonsuojeluaineistossa(4). Polun alkupäässä on heti Espoonlahden lintutorni, josta UUVI ohjaa kurkistamaan ruovikon yli lahdelle ja seuraamaan vesilintuja sekä petolintuja(2). Polku kulkee lehtomaisella Fiskarsinmäellä, joka Espoon kaupungin mukaan kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan; Espoonlahden rantaniitty on luokiteltu perinneympäristöksi(1). Kesällä laidun hoitaa ruovikon ja niityn avoimuutta(2). Kaarina Saramäki kuvaa keväistä vierailua jalopuineen, vuokkoineen ja Natura-alueen monimuotoisuudella, joka palkitsee lintuharrastajan(5). Tony Hagerlundin Kauklahden kuvakierros etenee keltainen merkkaus mielessä mäkeä kiertäen, lipaisee lintutornille ja näyttää, miten juurakkoisempi metsäpolku vaihtuu nevän kukkaloistoon(6). Espoon kaupunki mainitsee laajan lisäpolkuverkoston, jolla voi jatkaa samaa luontopuistoa pitkin(1). Kartan mukaisen reitin loppupäässä on Espoonlahden parkkipaikka autoilijoille, ja Kauklahden urheilukentän ulkokuntoiluvälineille pääsee lyhyen sivuttaissiirtymän päähän—katso tarkemmin lintutornin, pysäköinnin ja kuntoilupisteen sivuamme kartalla.

Seitsemän veljeksen vaellusreitti on Aleksis Kiveen ja hänen romaaniinsa liittyvä pitkä retkeilykokonaisuus Helsingin Kansallisteatterin edustan patsaalta Hyvinkään Sveitsiin—yhteensä noin 90 kilometriä. Tämä sivu kertoo vain Hyvinkään osuudesta: reitin pituus on kartallamme noin 20,2 kilometriä (kaupunki kuvaa samaa osuutta noin 19,8 kilometrin mittaiseksi)(1). Ajantasaiset kartat, turvallisuusohjeet ja vaiheittainen kuvaus Kytäjä–Usmin metsistä Sveitsiin löytyvät Hyvinkään kaupungin reittisivulta(1). Nurmijärven kunta julkaisee eteläpuolen osuuden kunnanrajalle asti, mukaan lukien lähtö- ja taukapaikat Palojoelta ja Herusten suunnasta(2). Ilmainen Nomadi-mobiiliopas (Citynomadi) liittyy reittiin: Suomen luonnonsuojeluliiton Nurmijärvi-juttu kertoo GPS-opastuksesta ja noin 150 infopisteestä laajemman reitin varrella(3). Hyvinkään osuus alkaa vilkkaasta Sveitsin ulkoilu- ja liikunta-alueesta—lähellä kuntoportaita, uimalaa ja muita palveluja—ja siirtyy pian metsäpoluille, soille ja kallioisille harjanteille. Lyhyen Sveitsin luontopolun kohdalla voit tehdä 2,1 kilometrin luontopolun ennen pidempää vaellusosuutta. Kaupunkimaiseman jälkeen reitti kulkee peltojen ja Kytäjä–Usmin metsäalueiden kautta. Petkelsuon reunaa pitkin kulkee pitkospuita, ja matkalla nousee Hopeavuoren seutu. Latu-Miilun maja on hiihtoseuran majatilanne ennen Kaksoslammien laavua ja Iso-Karhun nuotiopaikkaa—taukopaikkoja, joissa on laavu, nuotio, kuivakäymälä ja pöytäryhmä(1). Usmin uimaranta ja Usminjärven talviuintipaikka ovat järven äärellä lähellä reittiä; kaupungin teksti kuvaa Natura-metsiä, vanhoja louhoksia ja Paarijoen kanjonin ylitystä kapeaa puusiltaa myöten ennen nousua kohti Vantaanjokea ja moottoritien alitusta ja paluuta Sveitsin ulkoilualueelle(1). Kaupunki luokittelee osuuden vaativaksi jyrkkien mäkien, epätasaisen ja kivisän maaston sekä ajoittain märkien painanteiden vuoksi; Kytäjäntien ja muiden tieylitysten kohdalla tarvitaan erityistä varovaisuutta(1). Pahimman kevättulvan aikana Paalijoen silta voi jäädä veden alle—turvallinen kierto kulkee Ladun majan ja Usmintien kautta kohti Vantaanjoen siltaa(1). Viikonloppuruuhkista laavuilla, merkintöjen tulkinnasta Sveitsin lähistöllä ja risteyksistä kertoo rehellisesti Erämaahan-blogi Hyvinkään retkestä(4). Uusimaa on tiheästi asuttua järvi- ja metsämaakuntaa, ja Hyvinkää sijaitsee sen sisämaassa. Voit jatkaa etelään sivullamme olevalle Seitsemän veljeksen vaellusreitti Nurmijarvi -reitille, kun haluat seuraavan kunnan osuuden.

Haukkavuoren luontopolku on noin 2,6 kilometriä meidän kartalla Haukkavuoren luonnonsuojelualueella Keravan pohjoisosassa, Uudellamaalla: pieni mutta lajirikas lehto- ja kuusikkotilkku Keravanjoen äärellä. Kerava.fi(2) kuvaa noin 12 hehtaarin suojelualueen, kallion, joka kohoaa noin 35 metriä joentasosta, ja peltoaukean Kaskelantien parkista lähtevällä polulla. Luontoon.fi(1) nostaa saman reitin valtakunnalliseen ulkoilutietoon Keravan muiden luontoreittien rinnalle. Kävely tuntuu pikalukemiselta siihen, miltä Keravanjoen varret ovat ennen näyttäneet, ja polun varrella on useita eläin- ja luontoaiheisia opastauluja. Retkipaikka(3) julkaisi Luontopolkumiehen päivityksen uusista opasteista, tulipaikan puuvarastosta ja pitkoksin vahvistetuista osuuksista: päämerkitty kierros on noin 1,5 km, merkitty keltaisilla vinoneliömaalauksilla, opastaulun mukaan suositeltu suunta vastapäivään, ja korkeammalle kalliolle erotettu jyrkempi sivuhaara, jossa metsän peitto rajaa näkymiä. Noin puolen kilometrin matkalla voi kulkea tuoreilla pitkoksilla ennen kuin polku palaa metsämaahan; joen mutkassa on lava, josta voi lukea Keravanjoen 65 kilometrin matkasta kohti Vantaanjokea. SLL(4) tiivistää lepakoiden saalistuksen jokiuomassa, runsaan linnuston ja lähes 400 yökköslajia kalliolla—hyvä tausta tauoilla tauluja lukiessa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus(5) listaa harvinaisia kasveja, lisääntyvää lahopuuta ja Keravankosken lähelle rakennettua maisemalavaa sekä kertoo nuotiopaikan olevan suojelualueen ulkopuolella polun varrella; kaupungin nuotiopaikkakäytännöissä puuvajista löytyy yleensä polttopuuta, mutta kuivina jaksoina omat sytykkeet kannattaa pakata mukaan(2). Koivulantien pohjoispuolella Kerava.fi esittelee myös Myllypuron meanderilaakson, syvän ja kapean uomalinjauksen, jonne kannattaa lähteä kävellen tai pyörällä, koska autopaikkoja ei juuri ole—sopii hyvin pohjoisen Keravan retkipäivän laajempaan suunnitteluun(2). Muutaman sadan metrin päässä kartallamme lyhyt Myllypuron meanderilaakso -retkeilyreitti kulkee Itä-Kytömaan ulkokuntoilupaikan ohi, jos haluat yhdistää voimistelusarjan metsälenkin jälkeen.

Haukkalammen saaren polku on erittäin lyhyt, noin 0,2 kilometrin mittainen kävelyrengas pienellä metsäisellä saarella Haukkalammella Nuuksion kansallispuiston itäosassa. Järvi sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien alueella, ja Haukkalammen palvelukeskittymä on yksi puiston vilkkaimmista päiväretkikohteista. Viralliset reittikuvaukset ja luonnonsuojelusäännöt tälle rantaosuudelle löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, reittinimellä Haukanholman vaativa esteetön reitti(1). Visit Espoon Haukkalampi-juttu täydentää retkeilykarttaa kuvailemalla pidempiä merkittyjä kierroksia samalta lähtöpisteeltä sekä Natura Vivan Haukanpesän palveluja(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa puistokohtaiset käytännöt: telttailu vain merkityillä paikoilla, koirat kytkettyinä ja pysäköinti vain osoitetuilla paikoilla(3). Haukanpesän edustalla saareen kulkee leveä puusilta; Retkipaikka kuvaa sillan ja saaren taukopaikkoja helposti saavutettaviksi(4). Vesillä liikkujat voivat hyödyntää Haukanpesän laituria tai nousta maihin Haukkalammen laiturille. Haukkalampi Haukanpesä varaussauna sijaitsee keskuksen yhteydessä erilliseen varaukseen. Sama palvelutähtäys jatkuu manteren puolella Haukanholman keittokatoksen, Haukanholman tulentekopaikan ja Haukanholman telttailualueen kohdalla, ja samaan retkeen voi yhdistää Mustalammen keittokatoksen, Mustalammen tulentekopaikan, Mustalammen itäpuolen telttailualueen ja Mustalammen länsipuolen telttailualueen järven toisella puolella, jos kaipaat pidempää päivää. Autolla tuleville sopivat Haukkalampi iso pysäköintialue ja Haukkalammen pieni pysäköintialue. Pitkän matkan maastopyöräilijät kulkevat alueen lävitse Reitti 2000 -reitillä. Itse saaren ympäri kuluu vain muutama minuutti; ajattele osuutta maisematauoksi ennen tai jälkeen pidemmän Haukanholman rannikkokävelyn tai Visit Espoon listaamien sinis-, punais-, kelta- ja ruskeamerkkisten päiväretkien(2). Viikonloput ruuhkautuvat helposti, joten arki-iltapäivät tai iso parkkipaikka ruuhka-aikana ovat käytännöllisiä valintoja(2).

Pampskatanin pisto on lyhyt retkeilypisto Porkkalanniemen eteläosassa. Kirkkonummi ja Uusimaa tarjoavat täällä avomeren ja saariston maisemia lähellä pääkaupunkiseutua. Reitti on noin 1,8 km ja kulkee mäntymetsän ja kalliorannikon kautta kohti Pampskatan kannasta ja niemenkärkeä; näkymät avautuvat Suomenlahdelle ja kirkkaalla säällä Viron suuntaan. Ajantasaiset tiedot reitistä löytyvät Luontoon.fi:n Pampskatanin pisto -sivulta(1). Kirkkonummen kaupunki kertoo Porkkalanniemen ulkoilu- ja suojelualueesta käytännön asioita, kuten pysäköinnistä ja käyttöajankohdista(2). Porkkalan portin lähtöalueelta polku on merkitty punaisin merkinnöin ja on helppo seurata. Muutaman sadan metrin jälkeen tulee Merikotkan keittokatos sekä teltta- ja nuotiopaikkoja—suosittuja taukapaikkoja ennen kallioille nousevaa osuutta. Matkan varrella Telkän keittokatos ja nuotiopaikat sijaitsevat rannan tuntumassa; melojille on merkitty rantautumispaikkoja. Eteläisessä päässä Keittokatos Lokki ja Haahkan nuotiopaikat sekä teltta-alueet ovat avokallioilla merimaisemissa. Kulku on pääosin helppoa, mutta loppunousu näköalapaikalle ja jyrkänteet vaativat tukevia jalkineita ja huomiota lasten kanssa(3)(4). Retkipaikan kuvaus tuo esiin jyrkät merenpuoleiset kalliot, sileitä auringonottokallioita ja näkymiä Rönnskärin majakkaan sekä kirkkaalla säällä Viron suuntaan(3). Ajatusmatkalla kuvaa vilkasta kesäviikonloppua Merikotkan tuntumassa ja rauhallisempia sivukallioita, jos poikkeaa pääpolulta(4). Sama Porkkalan portin lähtöalue yhdistyy Telebergetin lenkkiin, keltaisin merkittyyn noin 2,3 km:n rengasreittiin, joka kulkee lyhyen matkan yhteisesti tämän reitin kanssa ja nousee korkeammille näköalakallioille. Vetokannaksen taival kulkee niemen luoteisreunalla omana retkeilyvaihtoehtonaan. Yhdessä nämä reitit tekevät Porkkalanniemestä koko päivän kohteen, vaikka Pampskatanin pisto itsessään on lyhyt(3)(4). Lintumuutto voi olla vaikuttava keväällä ja syksyllä; Kirkkonummen kaupunki kuvaa niemenkärkeä merkittäväksi lintukohteeksi(2). Kuivakäymälöitä on päätauko- ja parkkialueiden yhteydessä.

Oittaan luontopolku kiertää noin 1,4 kilometrin helpon lenkin Oittaan purolaakson luonnonsuojelualueella Pohjois-Espoossa Bodominjärven tuntumassa. Espoo.fi kertoo reitin alkavan Oittaan kartanon päärakennuksen kupeesta: suurimmaksi osaksi helppoa metsäpolkua, kuusivaltaista metsää, järvenrantametsää ja tervaleppäkorpia, opastauluja sekä loppupään kalliorinteeseen rakennetut portaat—vaativuus helppo, ei esteetön(1). Metsähallituksen Luontoon.fi esittelee saman reitin valtakunnallisessa ulkoiluportaalissa(2). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kuvauksen kompaktista kevätkävelystä keltaisine polkumerkkeineen, Kunnarlantien ylityksen jälkeisine pitkospuineen, lyhyen järvenrantapätkän ja tovin vanhemman kuusimetsän tunnelmaa; artikkelista saa hyvän kuvan tauoista ja siitä, miten polku liittyy ulkoilualueen leveämpiin väyliin(3). Polku sijoittuu vilkkaaseen Oittaan virkistysalueeseen. Alun tuntumassa tulevat vastaan Ravintola & Ulkoilukeskus Oittaa, Oittaan uimaranta, Oittaan Angry Birds -puisto, rantaurheilukentät, Oittaan ulkokuntoiluvälineet ja uimarannan ulkokuntosali, talviuintipaikka sekä sesonkina myös järven matkaluistelurata. Noin 0,8 kilometrin kohdilla reitti kulkee hevosalueen Cypis-talli / Ratsastuskenttä reunaa ennen paluuosuutta kartanon pihan ja Oittaan petanque-kentän suuntaan. Autolla kannattaa varata aikaa parkkeeraukselle Oittaan parkkipaikalla tai Oittaan ulkoilualue parkkipaikalla; molemmat ovat lyhyen kävelyn päässä kartanon lähdöstä. Pidempään kävelyyn sopii yhteen Oittaa - Pirttimäki ulkoilureitin kanssa, ja talvisin Bodominjärven latuverkosto tulee samaan rantaan kuin palvelut. Oittaan kuntorata 2,8km (GPS), Oittaan kuntorata 4,6km, Oittaan ensilumenlatu ja Oittaan keinolumilatu jakavat samaa pysäköintiä ja ranta-alueen palveluja. Uuvi muistuttaa, että koirat ja muut lemmikit pidetään kytkettyinä koko Oittaan ulkoilualueella, ja lumisena aikana luontopolun toinen pää voi osua hiihtoladulle, jolla kävelyä ei suositella—talvireittejä kannattaa tarkistaa virkistysalueen tiedoista ennen lähtöä(4). Espoo sijaitsee Helsingin seudulla; Uusimaa tarjoaa täällä järvenrantamaisemia helposti päiväretken matkan päässä.

Tapion taival on noin 9,8 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Salmen ulkoilualueella Vihdissä Uudenmaan alueella, Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella. Helsingin kaupunki omistaa ja ylläpitää noin 860 hehtaarin Salmea; Helsingin kaupungin Salmi-sivu kuvaa Tapion taivalia noin kymmenen kilometrin mittaiseksi vihreästi merkityksi reitiksi, joka kulkee metsä-, suo- ja järvimaisemissa ja tarjoaa keittokatoksia sekä uimapaikkoja Iso-Parikkaan ja Pikku-Parikkaan, ja mainitsee mahdollisuuden lyhentää kierrosta Iso-Parikkaan kohdalta(1). Visit Vihti kokoaa samalle sivulle viikonloppuisin avoinna olevan Café Pohjoinen Pirtti -kahvilan, alueen PDF-kartan, muistutuksen siitä että Reitti 2000 kulkee ulkoilualueen läpi, talviset hiihtoladut sopivissa lumiolosuhteissa sekä käytännön vinkit pysäköinnistä ja linja-autosta (Salmi th noin kilometrin kävelymatkan päässä)(2). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen elokuisen kuvauksen: leveä, hyväkuntoinen hiekkapohjainen ulkoilureitti, jolla liikkui kävelijöitä, juoksijoita ja monentyyppisiä pyöräilijöitä, runsaat ja osin humoristiset luonto-opastaulut, mäkistä maastoa sekä erityisen vilkas taukopaikka Pikku-Parikkaan rantakallioilla lauantaina—hyvä luettava matkan rytmittämiseen ja väkimäärän ennakointiin(3). Reitin varrella tulevat vastaan muun muassa Salmen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka Salmentien tuntumassa, Poikkipuoliainen Kalastuspaikka, mahdollisuus poiketa Salmen ulkoilualue (Paratiisi) / Keittokatokselle ja sen parkkipaikalle, Iso-Parikas Kalastuspaikka, Salmen ulkoilualue (Iso-Parikas) / Keittokatos, Pikku-Parikas Kalastuspaikka, Salmen ulkoilualue (Vähä-Parikas) / Keittokatos, ja Etelälahden leirintäalueen grillipaikat sekä kesäkeittiö Salmijärven rannalla. Salmijärven pohjoispuolella reitillä ovat muun muassa Salmijärvi Kalastuspaikka, Salmen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (Salmentie ja Liimassuontien risteys), Salmen parkkipaikka, Salmen ulkoilualue (Kanaholma) / Keittokatos, Salmijärven uimapaikka ja Salmen ulkoilualue (Salmijärvi) / Tulentekopaikka. Palvelurykelmässä pohjoisessa ovat Café Pohjoinen Pirtti, Salmen Ulkoilumaja, Salmen matkailuvaunualue, Salmen ulkoilualue / Lentopallokenttä 1 ja 2, Salmen ulkoilualue / Taukotupa ja uusi Salmen parkkipaikka. Kuivakäymälöitä on taukopaikkojen yhteydessä. Vihti sijaitsee kätevästi pääkaupunkiseudun kupeessa, ja Uusimaa tarjoaa täältä myös muita Nuuksion portteja. Reitti 2000:n yhteinosuuksilla pyöräilijät voivat jatkaa samaa palveluverkostoa kohti pääkaupunkiseudun ulkoilureittejä.

Sipoonkorven merkityt polut ja retkeilyohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Sipoon kaupunki kertoo, miten Bakunkärrin pysäköinnit sopivat pidempään eteläisen puiston läpikävelyyn ja Hop On Hop Off -bussiyhteyteen(3). Uudenmaan virkistysalueyhdistys täydentää kuvaa pysäköinti- ja esteellisyysasioista sekä koirasäännöistä ja leiriytymisrajoista(4). Bakunkärr rengasreitti/rundan on noin 1,9 kilometrin metsälenkki Sipoossa Uudenmaan alueella, helposti saavutettavissa pääkaupunkiseudulta. Maasto vaihtelee kuusivaltaisesta kankaasta kallioisiin taukopaikkoihin; alkupuolella polku kipuaa loivasti koivikossa ja pähkinäpuulehdoissa ennen kuin paluuosuus hyppii kalliolta toiselle. Luontoon.fi luonnehtii renkaan helpoksi, perheille sopivaksi reitiksi kansallispuistossa(1). Lähtö onnistuu joko Bakunkärr I pysäköintialueelta tai Bakunkärr II pysäköintialueelta Knutersintien varrella. Sinisin merkein osoitettu kierros sukeltaa heti metsään; lähteet muistuttavat lyhyistä pitkospuuosuista kosteissa notkoissa, joten märän sateen jälkeen kannattaa valita varsinaiset retkikengät(1)(2)(3). Noin kilometrin kohdalla tulee risteys, josta voi sulkea renkaan kohti parkkialuetta tai poiketa noin kolmensadan metrin piston kallioiden taukoryhmälle Bakunkärrträsketin yläpuolelle. Pisteen varrella sijaitsevat Bakunkärrin keittokatos ja Bakunkärrin kuivakäymälä: katoksessa keitto- ja tulipaikkavarustus, puuvaja sekä pöydät ja penkit pienen lammen suuntaan(1)(2). Risteyskohdasta jatkuu Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti Kohti Kalkkiruukki laavua, ja sama pysäköintikeskittymä toimii hyvin myös Fiskträskin reitin lähtönä Kohti Fiskträskin laavua, jos haluat yhdistää järvenrantalenkin(1)(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus kehui selviä opasteita, noin kahdenkymmenen metrin kokonaiskorkeuseroa ja pähkinähakkiin viittaavaa loppupään lehtoa(2). Suunnitellessasi jatkomatkoja Knutersin portti -alueelle tai joukkoliikenneyhteyksiin tarkista avotulen ja telttailun rajoitukset Luontoon.fi:stä ja UUVI:n sivuilta(1)(4).

The Glimsinjoki River Walking Trail, runs 2 kilometers from Träskändä Park to the Glimsin House Museum. The trail follows a forested path, dirt road in Ingas, and asphalt in Turuntie. The trail is not marked and may be covered with water during spring floods. A Glimsinjoki guide introduces 14 natural sites and cultural attractions along the trail, along with a map. The trail can be combined with other nature destinations around Träskända manor.

Kuikankierros on lyhyt, punaisilla merkeillä kulkeva kierros noin kolmen kilometrin matkalla Kirkkonummen Meikon luonnonsuojelualueella. Reitti lähtee Meikon parkkipaikalta, kulkee kohti Meiko-järveä ja kiertää Näseuddenin niemen rantaa pitkin niin, että järven kallioiset taukopaikat tulevat tiuhaan vastaan. Palveluista, leiriytymisestä, nuotioista ja muista käytännöistä kannattaa tarkistaa ensin Kirkkonummen kunnan Meikon luonnonsuojelualueet -kokonaisuus(1). Sama reitti löytyy myös Luontoon.fi:n ulkoilureittirekisteristä(2). Kunnan luontokuvauksessa Meiko-järvi on selkovesinen järvi, jonka rannoilla kuikka on pesinyt säännöllisesti; reitin nimi kytkeytyy juuri tähän järven eläinmaailmaan(1). Meikon parkkipaikalta kuljet aluksi samaa osuutta kuin Meikonkierros, kunnes Kuikankierros kääntyy omalle punaiselle merkitykselleen järven tuntumaan. Luontopolkumies kuvaa Retkipaikassa viikonloppuisen pysäköintiruuhkan, punaiset merkit ja rantaviivan tuntumaan kapenevia polun pätkiä(3). Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Meikon tulipaikka pohjoisrannalla—luontevin taukopaikka nuotiolla, ja kuivakäymälöitä on reitin varrella useassa kohdassa. Niemen ympäri kävellessä polku vaihtelee avoimen rantakallion ja lyhyiden rantametsäpätkien välillä, kunnes yhteys suurempaan polkuun ja parkkialueeseen palautuu loppumetreillä. Korsolammen rannalla Korsolampi telttailupaikka ja Korsolammen tulentekopaikka muodostavat telttailijan ja nuotiokeittiön klusterin Kotokierros-lenkin varrella; telttailu tulentekopaikan yhteydessä on rajattu enintään kahteen yöhön putkeen(1). Aurinkoisina viikonloppuina pysäköinti täyttyy usein jo varhain, vaikka parkkialue on iso. Pidemmän päivän saat yhdistämällä esimerkiksi keltaisella merkityn Meikonkierroksen (kartalla noin 7,2 km) tai Kotokierroksen (noin 4,3 km), joka vie Dorgarnin ylängön lammille parkkialueen pohjoispuolella(3). Uinti kalliorannoilta on suosittua, mutta noudata järven vedenottoputkeen liittyviä uimakielto-opasteita niemen kärjen lähistöllä(3). Kirkkonummi toteaa luontoreittien soveltuvuudesta, etteivät merkityt polut sovellu liikuntarajoitteisille(1). Lue tulipaikoista ja telttailusta lisää omilta sivuiltamme: Meikon tulipaikka, Korsolammen tulentekopaikka ja Korsolampi telttailupaikka. Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla lähellä Helsingin länsipuolta; Meiko on yksi tunnetuimmista metsäjärviulkoilukohteista pääkaupungin kupeessa.

Palakoskenkierros on noin 3,9 kilometrin pituinen rengasreitti Palakosken virkistysalueella Vihdissä Uudellamaalla—helppo päiväretkikohde pääkaupunkiseudulta Turun moottoritien vartta. Tarkat reittitiedot ja kartat löytyvät Luontoon.fi:n Palakoskenkierros-sivulta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kuvaa saapumisohjeet, talvihuollon parkkitielle, palvelut ja erillisen pinkillä merkityn reitin Mummusalin näköalakalliolle Palakosken aluesivullaan(2). Vihdin kunta luettelee Palakosken nähtävyyksien joukossa ja tarjoaa teemakarttoja ladattavaksi(3). Palakoski Parkkipaikalta oranssimerkkinen kierros nousee kallioisille metsäharjuille näkymineen Mustanlahdenvuoren suuntaan, kulkee louhikon ja mäntykallion yli, laskeutuu Palakosken kuohuihin ja seuraa Palojärven rantaa ennen paluuta lehtimetsän läpi. Polku on kapea, juurakoinen ja kivinen; sama Palakosken aluesivu luonnehtii pääkierroksen vaativaksi, ja märät kalliot ovat liukkaita(2). Kuivakäymälä on parkkipaikan lähellä(2). Ylläpidettyä nuotiopaikkaa alueella ei ole(2). Mummusalin näköalapaikka sijaitsee korkealla jokilaakson yllä: pääkierroksella pääset portaita pitkin näköalatasanteelle, tai voit kulkea noin kilometrin pinkillä merkityn suoran reitin parkista; kalliolla käy myös kalliokiipeilijöitä, ja vanhoja kiinnityslaitteita voi näkyä—käytä omalla vastuullasi(2). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa myötäpäivään kierrettyä reittiä, Mummusalin pisteen ja tyypillisen etenemisvauhdin kivisessä maastossa(4). Lyhyt yhteysreitti Mummusalin pisto käyttää samaa parkkia ja sopii yhdistettäväksi tähän lenkkiin, jos haluat pidemmän päivän samassa maisemassa.

Uusimaa tarjoaa väljää saaristoa; Espoo kuuluu Uudellemaahan, ja Pentalan luontopolku on noin 1,7 kilometriä meidän kartalla Espoon Suvisaaristossa, Pentalan saarella—merellisen Espoon ainoa virallisesti esitelty luontopolku saaristossa. Ensimmäinen etappi on Pentalan saaristovenelaituri, johon yhteysvene tuo saarelle. Saaristomuseo Pentala on heti lähellä, ja merkitty polku vie noin 1,2 kilometriä etelään, missä Pentalan Uimapaikka toimii hyvänä uintipaikkana, ennen kuin palaat metsän ja pitkospuiden kautta museoalueelle. Maisema vaihtelee pihapihojen ja lammasaitauksien suojasta sekametsään, Pentalanjärven jyrkkiin rantakallioihin ja Diksandin hienoon hiekkarantaan. Luontoon.fi(1) ja saaristomuseon luonto- ja retkeilysivut(2) kertovat talutusvaatimuksen, tulen ja yöpymisen kiellon, kyykäärmeet ja punkit sekä keltaiset puumerkinnät. Visit Espoo kokoaa kesäiset saaristovenemat, kahvila- ja ravintolavinkit sekä museon perheohjelman(3). Retkipaikalla julkaistu Luontopolkumiehen juttu täydentää käytännön kuvaa—hakkeinen polkupinta, Diksandiin ohjaava haaravaroitus ja aikataulujen rajaus Suinonsalmelta(4). Outdoor Familyn perhereportaasi kertoo samasta rytmistä, kun mantereelta valitsee Hanikan kuntoradan parkkipaikan ja lyhyen kävelyn Suinonsalmen laiturille(6). Ota helteellä uimavarusteet mukaan: sekä virallinen ohje että blogit näyttävät Diksandin ja Pentalanjärven koillisnurkan uintimahdollisuutena liukkaine kallioineen ja ilman valvontaa(2)(4). Noukka luonnonsuojelun rajoituksia—samat ohjeet kertovat, ettei Diksandiin saa rantautua moottoroidulla aluksella, luontopolulla ei ole roska-astioita ja koira pidetään saarella kytkettynä(2).

Aloita Luontoon.fi:n Tammisaaren saariston kansallispuiston sivuilta(1) kansallispuiston palveluista, leiriytymisestä ja ajantasaisista saaritiedoista. Visit Raseborgin Jussarö-sivu(2) kokoaa venematkat, rannan palvelut ja merkityt polut entisellä kaivoks- ja varuskuntainarella. Jussarö gula stigen on kartallamme noin 2,8 km:n lenkki Jussaröllä Tammisaaren saariston kansallispuistossa Raaseporin ulkosaaristossa Uudellamaalla. Se on saaren luontopolkujärjestelmän keltaisin merkein osoitettu haara; esitteissä korostetaan usein pidempää päälenkkiä samalla kun keltaista, vihreää ja punaista merkintää käytetään lyhyempinä vaihtoehtoina(3). Satama- ja leirialueelta polku kulkee pian vierasvenelaitureiden Jussarö Gästbrygga 2020 ja Jussarö gästbrygga, malmialtaiden Jussarö malmkaj ja Jussarö malmkajens västra kasun sekä telttailualueen Jussarö lägerområde ja nuotiopaikan Jussarö lägerområdes eldstad 1 ohi. Jussarö kokskjul on samassa maisemassa—rauhallinen pysähdys kaivos- ja varuskunta-ajan rakennusjälkien keskellä. Kuivakäymälöitä on leiri- ja satama-alueen tuntumassa ilman, että jokaista rakennusta tarvitsee nimetä yksi kerrallaan. Noin 1,3 kilometrin kohdalla lenkillä kulkee aivan Jussarö utsiktstorn vid naturstigen -näkötornin luona luontopolun käytävässä, josta avautuu metsä- ja merimaisemia. Lenkki palaa lähtöseudulle ulkosaariston kallioita ja metsikköä pitkin. Polkuverkossa on yhteys Jussarö gröna stigen -reittiin (noin 4 km kartallamme) ja Jussarö tornstig -reittiin (noin 2,4 km), joten päivää voi jatkaa, jos aikataulu sallii. Marika / Matkalla Missä Milloinkin -blogin Jussarö-jutussa korostuu, kuinka täyteinen parikin tuntia kävellen voi olla säästä huolimatta ja millaisen kontrastin hylätyt kaivosrakennukset muodostavat metsän rinnalla(3). RETKI JA REISSU -tekstissä kuvataan vauhdikas siirtyminen laitumelta kallionäkökulmaan, Iron Beachille ja vanhaan luotsitornin luonteiseen maamerkkiin tapahtumavierailulla—hyvä kuva siitä, miten paljon nähtävää mahtuu pieneen saareen(4).

Reitti kulkee Kaunissaarella, Helsingin itäisimmällä ulkoilusaarella Sipoonselän saaristossa lähellä ulkomeren tuntumaa. Uusimaa on maakunta, jonka alueella Sipoo sijaitsee; vaikka saari on maantieteellisesti Sipoossa, ulkoilupalveluista ja luontopolusta vastaa Helsingin kaupunki(1). Ajantasaiset aikataulut, hinnat ja säännöt löytyvät parhaiten Helsingin kaupungin Kaunissaari-sivuilta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa alueen kuvauksen vierailijoille, jotka tutustuvat laajempaan saaristoon(3). Kaunissaaren luontopolku on kartallamme noin 2,7 kilometrin lenkki; painetut viralliset materiaalit kuvaavat usein noin neljän kilometrin kierrosta numeroitujen tolppien mukaan(1). Reitti on merkitty numeroituilla tolpilla, joihin liittyy luontopolkuesite: teemat käsittelevät eläimiä, rantaelinympäristöjä ja saaren historiaa—kalastuksesta ja kaupankäynnistä vuoden 1918 tapahtumiin(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kävelykuvauksen, joka kuvaa helppoa maastoa, lukuisia merimaisemia ja penkkejä sekä myötäpäivään etenevää numerointia(2). Sataman puolelta polku kulkee pian keittokatosten ja taukopaikkojen ohi: Kaunissaari Grillikota 4 ja Kaunissaari / Keittokatos ovat lähtöä lähellä, ja Puuteltta 2 & 3 hieman kauempana—kätevää, jos haluat evästellä ennen pidempää kierrosta. Noin kilometrin kohdalla Kaunissaari Nuotiopaikka 2, Kaunissaari Retkisatama, Perhe sauna, Kaunissaari Tulipaikka 3 ja Puuteltta 1 sijoittuvat ravintola-alueen liepeille, joten nuotiota voi yhdistää Kaunissaaren ravintolaan tai saunavuoroihin vilkkaimpana kesänä. Niemen sauna on hieman pohjoisempana. Pohjoisrannan suuntaan Kaunissaarenlaituri ja Kaunissaari retkisatama palvelevat venelaitureita, ja Kaunissaari Kalastuspaikka on merkitty kalastuspiste vesistön äärellä. Saaren palvelut—kuusi keittokatosta polttopuineen ja juomavesipisteineen, kuivakäymälät ja rantasuihkut, vuokrattavat mökit ja puuteltat sekä vierasvenesatama—tukevat samaa polkuverkostoa kuin kaupungin sivuilla kuvataan(1). Päiväkävijät saapuvat usein Vuosaaresta yhteysaluksella; sama yhteys näkyy kartallamme reittinä Vuosaari-Kaunissaari yhteysalus, ja osa vuoroista jatkaa Söderskäriin(2). Koirat pidetään kytkettyinä, ja rantaniittyjä sekä lintujen pesimärauhaa kannattaa kunnioittaa keväällä ja alkukesällä(1).

Storträsk reitti on noin 2,8 kilometriä Sipoonkorven kansallispuistossa Helsingin ja Vantaan rajalla: Tasakallion pysäköinnistä metsälampi Storträskin rantaan ja takaisin niin, että kokonaisuus muistuttaa narun kiinnittämää lenkkiä. Ajantasaiset säännöt ja palvelut kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivun Storträskin vaativa esteetön reitti -kuvauksesta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen 2019 kävelyraportti kuvaa noin tunnin retken: leveän, hyvin sorapintaisen ensimmäisen kilometrin järvelle pienine mäkineen ja järven kiertoa pitkospuita pitkin penkkien ja kalastajien ohi(2). Natura Vivasin Tasakallio–Storträsk -katsaus korostaa samaa leveää lähestymistietä mutta varoittaa, että loivat nousut ja laskut voivat silti olla vaativia avustajatta pyörätuolilla(3). Lähtöalue muodostuu Tasakalliontien parkkialueista Tasakalliontie I-pysäköintialue ja Tasakallion II pysäköintialue sekä Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälästä sisäänkäynnin tuntumassa. Merkitty metsätie vie kohti järveä; kävijäkuvauksissa mainitaan keltaiset timanttityyliset merkit lähestymisessä ja eteläisen taukopaikan tuntumassa paikoin oranssit vinoneliöt(2)(4). Noin 1,4 kilometrin kohdalla saavut Storträsk eteläinen tulentekopaikka etelärannalle pöytineen. Pohjoisrannalla noin 1,7–1,8 kilometrin kohdalla ovat Storträsk pohjoinen esteetön keittokatos puumajan kanssa, Storträsk pohjoinen esteetön käymälä ja Storträsk pohjoinen käymälä. Pitkospuiden osuus voi märällä kelillä kulkea vedenpinnan tasolla tai sen alapuolella, joten vesitiivis jalkine on järkevä kierroksella(4). Lampi kuuluu kirjolohen istutusohjelmaan; kalastus vaatii erillisluvan, ja Storträskin kalastussivut kertovat lupamyynnin käytännöstä(2)(5). Kauniilla päivillä muita kävijöitä, rattaita työntäviä perheitä ja onkijoita esiintyy paljon(2)(4). Sipoonkorvessa koirat on pidettävä kytkettyinä(4). Samalta parkista pääsee muihin merkittyihin retkiin: Storträsk vaativa esteetön reitti kulkee lyhyemmällä esteettömällä profiililla, Kalkinpolttajanpolku ja Kalkinpolttajanpolun - Tasakalliontien P-alueen välinen yhdysreitti jatkavat esimerkiksi Kalkkiruukki laavulle ja laajempaan sekametsäverkostoon, ja Hakunila-Bisajärvi hiihtolatu 4,5km käyttää samaa kärkeä talvisin. Järvi sijaitsee Helsingin puolella ja tieosuuden pysäköinti Vantaalla; tämän sivun paikkatieto on Helsinki Uudellamaalla.

Tulliniemen luontopolku on merkitty kävelyreitti Hankoniemen lounaiskärjessä Hangossa Uudellamaalla. Reitti tunnetaan parhaiten Uddskatanille ja Suomen mantereen eteläisimpään pisteeseen johtavana polkuna: kolme ilmansuuntaa avomerelle, kalliorantaa ja hiekkamaata, mänty-havumetsää ja kärjen jyrkät näköalakalliot. Luonnonsuojelusäännöt, koiralinjaukset ja ajankohtaiset huomiot kannattaa tarkistaa ensin Hangon kaupungin Tulliniemi-sivuilta(1) ja Luontoon.fi:n reittikuvauksesta(2). Kartallamme reitti on noin 3,9 kilometriä yhtenäisellä viivalla; käytännössä se kuljetaan lähes aina edestakaisin samaa merkintää pitkin, jolloin yhdistelmä vastaa virallisissa lähteissä yleistä noin 6,7–7 kilometrin edestakaisintaa alkuperäisestä parkkialueesta(1)(2)(3). Ulospäin kulkiessa maisema vaihtuu pohjoisrannan suojaisemmista osuuksista kärjen avokallioihin eväspöytineen, ja paluu tapahtuu samoja valkoisia merkkejä seuraten. Tulliniemi eteläinen -pisteen voi havaita Gunnarstrandin suunnalla noin puolivälin paikkeilla merelle päin mentäessä. Lintujen vuoksi suuri osa niemestä on tiukasti suojeltua: Uddskatan luonnonsuojelualue ja laajempi Tulliniemen linnustonsuojelualue kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Pysy merkityllä polulla, älä oikaise lintuaseman vuokra-alueen poikki ja varaudu ruuhkiin erityisesti muuttokesällä ja -syksyllä(2)(3). Retkipaikan Mikko Sorsan artikkeli avaa parakkialueen historian, muuton mittakaavan ja valkopäisten tolppien merkityksen(4). Outdoor Familyn juttu auttaa arvioimaan kallio-osuuksien rytmiä ja rantalomakahviloiden yhdistämistä samaan päivään(5). Kohde sijaitsee Hangossa, ja hallinnollisena maakuntana on Uusimaa.

Kuninkaanmäki–Kuusijärvi retkeilyreitti on lyhyt noin 0,6 kilometrin pätkä Itä-Vantaalla. Uusimaa on eteläisin maakuntamme, ja Vantaa kuuluu pääkaupunkiseutuun. Se yhdistää Kuninkaanmäen kaupunginosan Kuusijärven virkistyskeskukseen järven rannalla—samaan palvelualueeseen, jolta lähtevät myös pidemmät Kuusijärven reitit. Kun tarvitset koko reittiluettelon järveltä, aukiolot ja yhteydet Sipoonkorven kansallispuistoon, aloita Vantaan kaupungin Kuusijärven retkeilyreitit -sivulta(1). Kuusijärven luonto- ja virkistysalue on kuvattu myös Luontoon.fi-palvelussa(2). UUVI tiivistää pysäköinnin, kahvilan, saunat ja säännöt kuten koirat kiinni ja omat polttopuut yhteiselle nuotiopaikalle(3). Reitin varrella tulevat Kuusijärven ulkokuntoilupaikka ja Kuusijärven ulkokuntosali, Kuusijärven Saunat, ilmaiset saunat, yleiset saunat ja Kuusijärven SavuSaunat, ilmaiset saunat, yleiset saunatt, Kuusijärven Grillikota ja Kuusijärven nuotiopaikka—kätevät pysähdyspaikat, jos yhdistät tämän yhteyden saunomis- tai uintipäivään. Kuivakäymälät ovat pääpalveluiden yhteydessä. Jos haluat jatkaa saman rannan kautta pidemmälle, Kuusijärvi - Viertola retkeilyreitti 10km jatkuu itään Kuusijärven päästä. Luontopolkumies kulki Kuusijärven parkkipaikalta kohti Bisajärveä ja Sipoonkorpea ja kuvaa selkeitä merkintöjä ja väkeä hyvänä talvipäivänä Sudentassun sillalle päin—hyödyllinen tunnelmakuva laajemmasta Kuusijärven lähtöalueesta, vaikka kyseinen kierros on eri reitti(4).

Metsähallitus julkaisee Haukankierroksen virallisen reittikuvauksen Luontoon.fi-palvelussa(1). UUVI:n Nuuksio-kohdesivu antaa Haukkalammen katuosoitteen, varoittaa ruuhkapäivistä ja kertoo perusasioita kuten koirat kytkettynä ja pysäköinti vain merkityille alueille(2). Haukankierros on noin 3,9 kilometrin päivälenkki Nuuksion kansallispuistossa Haukkalammen ja Mustalammen ympärillä. Puisto ulottuu Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueelle; tämä sivu on luokiteltu Vihtiin, vaikka Haukkalammen palvelut ja parkit ovat pääosin Espoon puolella. Reitti on lyhyt mutta kivinen ja paikoin rasittava: jyrkät nousut, porrasosuudet (noin 30 porrasaskelman pätkä mainitaan usein), juuria ja kiviä polun pohjassa sekä pitkospuita kosteikoilla(3)(4)(5). Tunnetuin näköala on avokallio Myllypuron laakson suuntaan(3)(5). Merkinnät ovat Nuuksion sinisiä timantteja(3)(4). Haukkalammen päästä polku osuu pian Iso-Holman pienelle telttailualueelle ja Iso-Holman pieneen tulentekopaikalle, sitten Haukanholman laituriin ja Haukanholman tulentekopaikalle järven yläpuolella. Noin kilometrin kohdilla Mustalammen rannalla on yöpymis- ja taukaryhmä: Mustalammen länsipuolen telttailualue, Mustalampi tulipaikka2, Mustalammen pieni keittokatos, Mustalammen tulentekopaikka, Mustalammen keittokatos ja Mustalammen itäpuolen telttailualue; kuivakäymälät ovat Mustalammen varastokäymälän ja Mustalammen pienen käymälän luona. Haukkalammen palvelukulmalla vastaan tulevat Haukkalammen laituri, Haukanpesän laituri ja Haukkalampi Haukanpesä varaussauna, ja autoilijoilla ovat käytössä Haukkalammen pieni pysäköintialue sekä Haukkalampi iso pysäköintialue(4). Loppusilaukseen reitti kulkee Haukanholman telttailualueen, Haukanholman keittokatoksen ja Haukanholman varastokäymälän kautta. Retkipaikka julkaisi Luontopolkumies Mika Markkasen puolipäiväisen kuvauksen, jossa on ajoituksia, risteyksien selityksiä Kattilan suuntaan ja kuvamateriaalia siitä, kuinka täynnä Haukkalammen ranta voi olla poutaisena lauantaina—hyvä tunnelmapala, vaikka blogeissa pituus pyöristyy joskus yli karttamme mitan(3). Tony Hagerlundin alueen retkeilyteksti täydentää englanniksi kallionäkymää, yhteisen rantapätkän reittien Punarinnan kierros ja Korpinkierrros kanssa ja varoitusta lasten kanssa kalliolla(5). Kartalla sama seutu liittyy Nahkiaispolkuun, Punarinnan kierrokseen, Korpinkierrrokseen, Yhdysreitti Kattila - Mustalampi -polkuun ja merkittyyn Haukkalampi pyöräilyreittiin; polkupyöräily on sallittu vain pyörille osoitetuilla väylillä(2).

Seitsemän veljeksen vaellusreitti – Nurmijärven osuus on noin 35,7 kilometrin pätkä klassisesta Seitsemän veljeksen vaellusreitistä, joka kulkee noin 90 km Kansallisteatterin edustalta Helsingin Keskuspuiston, Vantaan, Tuusulan ja Nurmijärven kautta Hyvinkäälle. Nurmijärvi on Uudellamaalla. Vaativuusarviot, Rajamäki–Herunen- ja Kirkonkylä-kartat sekä ilmainen NOMADI-sovellus kartoineen ja tarinoineen löytyvät Nurmijärven kunnan Seitsemän veljeksen reitti -sivulta(1). Kunta kuvaa nurmijärveläisen osuuden keskivaativaksi epätasaisen pohjan vuoksi ja noin 33 kilometrin mittaiseksi yhteenvetoissaan; jatkuvan GPX-pätkän pituus kartallamme on noin 35,7 km, mikä on tyypillistä eri katkaisupisteiden vuoksi(1). Käyttö on tarkoitettu patikointiin ja retkeilyyn sekä osin hiihtoon ja pyöräilyyn yhteisillä väylillä(1). Herusten suunnasta sama merkintäverkosto liittyy Kiljavannummen ulkoilureitteihin ja jatkuu kohti Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkaa -osuutta; Hyvinkään jatkoa ja Kytäjä–Usmia varten kannattaa yhdistää Hyvinkään kaupungin reittisivut ja Luontoon.fi(2)(5). Tällä osuudella reitti kulkee Rajamäen liikuntapuiston laitaa, avomaisemien ja jokivarsien kautta kohti Nurmijärven keskustaa. Myllykoskella Vantaanjoella ovat vuorossa Myllykoski, Vantaanjoki, Nurmijärvi grillipaikka, Myllykoski Tulipaikka ja Myllykoski parkkipaikka, ja hieman edempänä Pikkukosken laavu. Uudenmaan virkistysalueyhdistys kuvaa koskea noin 400 metriä pitkäksi 11 metrin pudotuksella, kolmella kävelysillalla, tulvaniityillä ja rinnelehdöillä; Koskikaran luontopolku kiertää alueella, ja tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla(4). Nuotiopaikan polttopuutoimitukset ovat kausiluonteisia; keskitalvella liukkaat tiet voivat rajoittaa huoltoa(4). Hyvinkään kaupunki kuvaa laajaa Seitsemän veljeksen vaellusreittiä sinisiksi maalatuiksi puupaaluiksi ja risteysviitoiksi; märällä säällä kalliot ja pitkospuut voivat olla liukkaita, ja kevättulvilla Paalijoen ylitykseen voi tulla kiertoreitti(2). Tuusulan kunnan virallinen teksti kertoo pääkaupunkiseudun vaellusidean vuodesta 1964; tarkemmin historiassa(3).

Piilolammin luontopolku on noin 1,8 kilometrin mittainen retki Kytäjä–Usmin ulkoilualueella Hyvinkään lähellä. Hyvinkään kaupungin luontopolkusivulla kerrotaan seitsemästä keltaisilla maalimerkeillä merkitystä luontopolusta ja mobiilikäytöstä retkikartta.fi-sivulla(1). Itse Piilolammen ranta on Uuvin Piilolammin virkistysalueella: palvelut, nuotiosäännöt, koirasäännöt, talvipääsy ja esteettömyyskuvaus rannalle on kiteytetty UUVIn Piilolammi-sivulle(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävely vuodelta 2018 täydentää käytännön kuvaa köysistä jyrkimmissä nousuissa ja laskuissa, kallioisemmista rinneosuuksista sekä siitä, kuinka vilkas parkkipaikka voi olla kesäisen lauantaiaamun(3). Outdoor Family -teksti painottaa helppoa alkureittiä lapsiperheille ja uimismahdollisuutta rannassa(4). Lähtö on Piilolammi parkkipaikalta Piilolammintien päässä. Leveä polku vie kohti Piilolammi Tulipaikkaa länsirinteen alla—taukopaikka ennen mäkisempää osuutta—ja Piilolammi WC on aivan varhaisen rantakaarron tuntumassa. Pohjoisrannalla Usmi Piilolammi laituri, Usmi Piilolammi kaivo ja Usmi Piilolammi kuivakäymälä muodostavat taukoklusterin uinnille, käsipumpulle ja kuivakäymälälle. Piilolammin Tulipaikka osoitteessa Piilolammintie 162 ja Piilolammi Uimalaituri sijoittuvat eteläpäähän toisen nuotiopaikan ja uimalaiturin kanssa. Kuivakäymälöitä on saatavilla sekä lähestymisessä että pohjoisrannalla, eivätkä ne jää pelkkien nimettömien rakennusten varjoon. Virallinen luonnehdinta luokittelee luontopolun kokonaisuudessaan vaativaksi korkeuserojen ja epätasaisen pohjan vuoksi, vaikka ensimmäinen rantaan johtava osuus on helppokulkuinen(2)(3). Odota juuria, kiviä ja köysiavusteisia jyrkkyksiä rinteillä(3). Lampi on kesällä uimakelpoisen oloinen; Uuvi muistuttaa, että nuotio sallitaan vain merkityillä paikoilla ja metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty(2). Samalta parkkipaikalta limittyvät pidemmät vaellukset—Kolmen lammen kierros ja Kahden piilon kierros kulkevat Piilolammen kautta—ja lähellä kulkee Kytömetsän pyörähdys maastopyöräilijöille sekä talviladuista esimerkiksi Kypärän lenkki ja Kiiskilammen takalenkki(1)(2). Hyvinkää sijaitsee Uudellamaalla ja sopii päiväretkeen pikakaistalta Helsingin seudulta.

Kopparnäs kustrutt on noin 3,9 kilometrin mittainen merkitty rengasreitti avokallioilla, metsäpätkillä ja meren rannassa Kopparnäs–Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualueella Inkoossa ja Siuntion rajalla Uudellamaalla. Uuvi kokoaa viralliset reittikuvaukset, esteettömyys- ja palvelutiedot sekä koirat ja tulenteko Kopparnäs-Störsvik -sivulleen(1). Reitti kulkee Kopparnäsin länsiniemen reunaa ja vaihtelee avointa silokallioa, kanervikkoa, rantaruovikkoa ja lyhyitä metsävälejä. Reittimerkit ovat oransseja; avokallioilla apuna on terästolppia. Kaikki alueen merkityt polut on yhdistetty kävely- ja pyöräilykäyttöön, joten kohtaat välillä pyöräilijöitä—hidasta ja anna tila ohitukselle(1). Märällä tai pakkaskelillä kalliot voivat käydä petollisen liukkaiksi; yhdistys muistuttaa siitä kaikilla kivikoisilla rengasreiteillään, ja Retkipaikan Luontopolkumies -teksti näyttää käytännössä verkkopäällysteiset puusillat jyrkimmissä kohdissa(1)(2). Reitin varrella tulevat Kopparnäs Parking ja hieman edempänä viivaa Kopparnäsintie parkkipaikka, noin 2,3 kilometrin kohdilla Klobbackan parkkipaikka, rannassa Kopparnäs - veneenlaskupaikka ja Östervikin keittokatos, sitten Parking Rävberget, Rävberget parkkipaikka ja Rävberget keittokatos sekä lännessä Berguddenin taukopaikat: Berguddenin avotulipaikka, Berguddenin Esteetön katos, Bergudden - esteetön tulipaikka ja Kallioniemi 21:n Bergudden parkkipaikka. Kuivakäymälät löytyvät Rävbergetin ja Berguddenin palvelupisteiden läheltä; vaikkapa varausten ja maksujen tarkistus kannattaa tehdä meidän paikkasivuilta ja virallisilta sivuilta(1). Muurahaisten poluilla havainnollistaa, miten sama pysäköintiverkosto liittyy Sandfjärdenin rantakierroksiin ja lyhyeen Klobbackan kierrokseen, jos haluat jatkaa retkeä(3). Yhteisiä pätkiä löytyy Rävbergetin reippailun, Brändöskatans bulevardin, Österviken – Sanfjärden -rantareitin ja Klobbackan kierroksen kanssa, joten voit muodostaa pidemmän kierroksen palaamatta autolle(1)(2)(3). Degerbyn matkailusivut korostavat Kopparnäsin lahden lintusuojelualuetta ja muistuttavat pitämään koirat kytkettyinä touko-kesäkuussa, kun kangaskiurut pesivät kallioilla(4). Lisätietoa Östervikin keittokatoksesta, Rävbergetin keittokatoksesta, Berguddenin avotulipaikasta ja pysäköinneistä löytyy meidän paikkasivuiltamme.

Uuvi ylläpitää Pirttisaaren virkistysalueen ohjeita: kulkuyhteydet, palvelut, nuotiosäännöt ja turvallisuus saarella(1). Retkipaikan retkikertomus kuvaa kävelyä Pirttisaarella kärryteitä ja metsäpolkuja pitkin Svartvikenin ja eteläisten kallioiden välillä(2). Kipparilehden satamaesittely kertoo samasta etelään suuntautuvasta kävelystä venesatamasta kohti Lerviksuddenia ja merimaisemia Söderskärin suuntaan(3). Uusimaa tarjoaa runsaasti saaristoreittejä; tämä lyhyt väli kulkee Pirttisaarella Porvoon ulkosaaristossa. Reitti Svartvikenistä Lerviksuddeniin on noin 2 kilometrin pätkä. Se kulkee saaren itäpuolen Svartvikenin lahden suojasta saaren eteläkärkeen Lerviksuddenille, josta avautuvat aavimmat merinäkymät. Maasto vaihtelee helppokulkuisesta havumetsästä ja kärryteistä avoimiin kallioihin; lyhyt reitti sopii kevyelle päiväretkelle, mutta jämerät kengät ovat järkevät juurakoissa ja kallioilla. Svartvikenin tuntumassa kuljet vierasvenelaiturin, kiinnityspaikkojen ja Pirttisaari nuotiokehän lähellä. Kuivakäymälöitä on Svartvikenin alueella, Onas Kuivakäymälässä ja Lerviksuddenilla. Etelässä Lerviksudden Rantautumispaikka ja Lerviksudden - Keittokatos tarjoavat melojille rantautumista ja tuulensuojaa evästelyyn. Reitti liittyy Pirttisaaren yhdysreitteihin ja reittiin Koululaiturilta Lerviksuddeniin samaan risteysalueeseen Svartvikenin ja Lerviksuddenin ympärillä, joten kävelyä voi jatkaa tai yhdistää koululaiturilta tulevan reitin kanssa. Kulje kunnioittaen asukkaiden pihoja ja Byvikeniä koululaiturilta virkistysalueelle. Tulenteko vain merkityillä nuotiopaikoilla; maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Koirat kytkettyinä. Virkistysalueella ei ole kaivoa—juomavesi mukaan. Pidä etäisyyttä sotahistoriallisiin rakennelmiin; tulenjohtotornin ympäristössä on lasinsiruja ja roskaa ilkivallan vuoksi.

Träskön kierros on lyhyt merkitty kävelyreitti Stora Träskön eli Träskön saarella Porkkalanniemen lounaispuolella Kirkkonummella Uudellamaalla. Reitin pituus on noin 2,8 kilometriä. Saarelle pääsee vain meritse—tyypillisesti omalla veneellä tai kajakilla—joten vesireitin, ankkuroinnin ja sään suunnittelu on yhtä tärkeää kuin itse kävely. Metsähallitus hoitaa saarta osana laajempaa Porkkalan suojelukokonaisuutta; ajantasaiset kartat ja suojelusäännöt kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Retkikartta-palvelusta ennen lähtöä(1). Stora Träskö on noin 77 hehtaarin kokoinen: kallioisia rantoja, nuorta havumetsää, lehtoa ja pieniä sisäjärviä(2). Retkipaikka kuvaa saaren tunnelmaa: venäläisaikaisia linnoitusraunioita, vanhaa pyöreää loistoa metsän keskellä, osin umpeen kasvanutta luontopolkuosuutta, Träsket-lampea ja näkymiä lähisaarille ja Rönnskärin majakalle—yhdessä ne antavat paikalle hiljaisen, salaperäisen luonteen(2). Onnellinen veneilijä kertoo selkeistä punaisista maalimerkeistä ja polusta, joka käytännössä kiertää suuren osan saarta(3). Träsket-lammen kohdalla polku kulkee veden vierestä; lähteiden mukaan purjehtijat ovat täydentäneet makean veden varastoja tästä pienestä järvestä(2)(3). Samassa matkakuvauksessa näkyy myös 1800-luvun lopun linnoitusjäännöksiä ja muuta betonirakentamista sekä pääpolun ulkopuolelta löytyviä juoksuhautoja ja bunkkereita(3). Luonnonsuojelualueella avotuli, roskaaminen, kasvillisuuden vahingoittaminen ja eläinten häirintä ovat kiellettyjä; marjastus ja sienestys sekä luvallinen kalastus ovat sallittuja, ja leiriytyminen on luvanvaraista siellä missä säännöt sen sallivat(3). Retkipaikka korostaa, että leiripaikkaa ei voi ottaa itsestäänselvyytenä suojelluilla saarilla—tarkista aina ajantasainen Metsähallituksen ohje(2). Lähteissä mainitaan myös yksityisiä rakennuksia saaren eteläreunalla; kunnioita mökkiläisten rauhaa(2). Kirkkonummi sijaitsee Suomenlahden rannalla lähellä Helsinkiä. Uusimaa tarjoaa täällä tiheää saaristomaisemaa; Träsköllä lyhytkin kävely tuntuu rannalle päästyä yllättävän erämaiselta.

Tarkimmat reittikuvaukset ja kansallispuiston velvoittavat säännöt koirista, nuotioista, telttailusta ja opasteista löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa Sipoonkorven pysäköinnit, esteettömät lähestymiset ja kausimuistutukset omalle kohdesivulleen(2). Kohteesta löytää käytännön tunnelmaa Metkaamatkusteluan koirakävelystä(4) ja Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkelista, jossa kuvataan Bakunkärrin uusia rengasreittejä ja leveneviä polunpohjia(3). Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti on noin 3,1 kilometrin pätkäretki Sipoonkorven kansallispuistossa Kalkkiruukki laavun taukapaikkaryhmän ja Knutersintien Bakunkärrin pysäköintikaistojen välillä. Sipoo sijaitsee Uudellamaalla pääkaupunkiseudun itäreunalla, ja sama metsäverkosto kytkeytyy Vantaan ulkoilualueisiin. Kulku muistuttaa Metkaamatkusteluan kuvaamaa janareittiä: voit palata samaa polkua takaisin tai jatkaa pidempiin kokonaisuuksiin viereisten renkaiden kautta(4). Kalkkiruukin pilarina toimii Kalkkiruukki laavu nuotiopaikkoineen, katoksineen, pöytineen ja puuvajoineen(3). Samasta solmukohdasta poikkeaa Kalkinpolttajanpolku kohti Högbergetiä ja Tasakalliontien parkkeja sekä etelään Kuusijärvi - Bisajärvi - Kalkinpolttajanpolku yhdysreitti, kun lähtö tehdään Kuusijärven palvelujen kautta. Kuivakäymälät löytyvät laavualueen tuntumasta pitkien päiväretkien tueksi(3). Kahden kilometrin molemmin puolin Bakunkärrin suuntaan kulkiessa tulee Bakunkärrin keittokatos avotulentelineineen ja kallionäkymineen sekä lähellä Bakunkärrin kuivakäymälä. Retkipaikassa kyseinen taukopaikka on kahvitauon kohde sinisesti merkityllä Bakunkärr rengasreitti/rundan -kehällä(3). Reitin päätepiste on Bakunkärr I pysäköintialueella tai Bakunkärr II pysäköintialueella Knutersintiellä; molemmat kiinnittyvät Knutersin portti - Bakunkärr yhdysreittiin ja lyhyeen Bakunkärrin renkaaseen, ja Fiskträskin reitti vie tarvittaessa Ravintola Tilaa(3)(4). Odota kuusivaltaista kangasta, satunnaisia pitkoskäytäviä sekä märkiä kohtia sateiden jälkeen—Retkipaikka muistutti Sipoonkorven uusistakin osuista, joissa kura ohjaa kulkijoita väistämään liian herkkää jäkälää(3). Visit Sipoon Hop-on Hop-off -bussi liikennöi toukokuun puolivälistä lokakuun alkuun ja voi vähentää autoilua toiseen päähän(5). Kohdennetut YouTube-haut eivät palauttaneet tähän yhdysosuuteen rajattua polkuesittelyä, joten videokenttää ei täytetä.

Mummusalin pisto on lyhyt pinkillä merkitty pistoreitti Palakosken virkistysalueella Vihdissä Uudellamaalla. Se kulkee Palakoski Parkkipaikalta kohti Mummusalin näköalakallion jyrkännettä Palojoen laakson yllä. Tarkimmat reittikuvaukset, etäisyydet ja säännöt löytyvät Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Palakosken aluesivulta(1). Metsähallitus luettelee Palakosken virkistysalueen Luontoon.fi:ssä(2). Vihdin kunnan retkeilysivut kuvaavat Mummusalin kallioita alueen nähtävyyksinä ja tarjoavat ladattavan Palakoski-kartan PDF:nä(3). Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä parkkipaikalta näköalatasanteen suuntaan—lähellä aluesivulla kuvattua noin kilometrin mittaista pinkkiä reittiä suuntaansa. Alkupään tieosuuden jälkeen polku on kapea, paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen, ja matkalla on pieniä korkeuseroja; sama Palakosken sivu luonnehtii tätä pistoreittiä kokonaisuutena keskivaativaksi(1). Mummusalilla jylhät kallionseinämät avautuvat metsään ja Palakosken kuohuihin; taukopaikalla on penkkejä, ja jyrkimmissä kohdissa kulku on helpotettu portailla(1)(4). Kalliolla käy myös kalliokiipeilijöitä; vanhoja porahakoja voi näkyä—älä luota kiinnityksiin sokeasti(1). Avotulenteko ei ole sallittua, ja koirat on pidettävä kytkettyinä(1)(3). Halutessasi voit yhdistää pisteen oranssimerkityn Palakoskenkierros-lenkin kanssa kosken lähistön risteyksissä(4). Vihti sopii päiväretkeilyyn pääkaupunkiseudulta. Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kulkee koko Palakoskenkierroksen ja kuvaa Mummusalin käynnin—mukaan lukien jyrkän nousun portaineen ja pinkin pikareitin parkista—hyödyllinen vauhdin ja olosuhteiden hahmottamiseen samalla lähtöpaikalla(4).

Lammassaaren esteetön lankkupolku on noin 1,5 kilometrin pituinen esteetön pätkä Vanhankaupunginkosken kävelysillan kupeelta Pornaistenniemeltä ruovikoituneen Viikki–Vanhankaupunginlahden poikki Lammassaareen Helsingissä. Ajantasaiset esteettömyystiedot, kaltevuusluvut ja reittikuvaus löytyvät parhaiten Helsingin kaupungin Lammassaaren esteetön lankkupolku -sivulta(1). Pornaistenniemi ja Lammassaari -ulkoilusivut kertovat eväspaikoista, Tekniikan museosta Kuninkaankartanonsaarella, kausi laidunnuksesta sekä luonnonsuojelualueen säännöistä: ei pyöräilyä lankkupolulla, ei kalastusta suojelualueella ja lemmikit kytkettävä(2). Finnish Architecture kuvaa Studio Puiston ja Nomajin 2016–2018 uudistuksen moduulipohjaisine kansineen ja lasipäätelmaineineen, jotka avaavat ruovikkomaisemia myös istuen(3). Reitti sijoittuu Uusimaalle ja sopii hyvin kaupunkiluontopäivään. Alussa tulevat Vanhankaupunginlahden suvantoalue Kalastuspaikka ja Tekniikan museo; Vanhankaupunginlahti parkkipaikan lähellä on kuivakäymälä. Puolen kilometrin tuntumassa esiintyvät Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen lintutorni ja Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen piilokoju, perinteiset torni- ja piilokojukohteet, joiden torniosuuksilla ei ole täyttä esteettömyyttä. Lankkupolulla edempänä ovat Lammassaaren lankkupolku, pohjoinen katselutasanne ja Lammassaaren lankkupolku, eteläinen katselutasanne, korokkeiset opastetauluineen ja lasisine päätyineen. Saaren kärjessä sijaitsevat Viikki-Vanhankaupunginlahti, Lammassaaren esteetön lintulava, Viikki-Vanhankaupunginlahti, Lammassaaren lintutorni ja Viikki-Vanhankaupunginlahti, Lammassaaren esteetön piilokoju suojaisine näkymineen. Ennen pidempää ylitystä voi kiertää Luonnon syli -luontopolun 1 km, esteetön -nimisen renkaan tervaleppälehdossa(2). Talviverkostossa samalle ranta-alueelle kiinnittyvät Hermanni–Viikki latu 3,3 km ja Hermanni–Viikki ulkoilureitti 3,3 km. Urbaanipatikoijat kuvaa polun kulkua lehdestä ruovikkoon ja mainitsee kapeamman lankkuyhteyden Kuusiluotoon niille, jotka haluavat jatkaa saarelta eteenpäin(4). Retkipaikassa Piritta Kallio muistuttaa, ettei esteettömällä lankkupolulla ole talvikunnossapitoa, mutta kertoo käytännön saapumisesta ja opasteista piilokojulle(5).

Uuvi tiivistää keravanjokilaakson Kaukasten kylähistorian: 1800-luvun teollisuus juuret, lankarulla- ja vanutehdas sekä tietotaulut, jotka yhdistävät paikallishistorian jokivarren luontoon(1). Hyvinkään kaupunki luettelee Kaukasten luontopolun yhdeksi seitsemästä keltaisin maalimerkein merkitystä luontopolkusta ja viittaa puhelimella seurattaviin retkikartta.fi -karttoihin(2). Silmukka sijaitsee Hyvinkään Kaukasten kyläalueella Uudellamaalla. Maastossa reitin pituus on noin 1,3 km. Juhlatalon ja kenttäalueen tuntumasta polku kulkee heti kylän liikuntapaikkojen ohitse: Kaukasten lentopallokenttä, Kaukasten pallokenttä ja Kaukasten luistelukenttä rajautuvat hiekkakenttään, mikä helpottaa suunnistusta ennen kuin reitti sukeltaa rantapenkereen metsikköön ja pitkospuille. Kaukasten juhlatalon sali korostaa samaa kokoontumispistettä Jokipadontien varrella. Puolivälin ja loppulenkin osuudet pysyttelevät koskiketjuun kiinni; Luontopolkumies nostaa esiin Kaukastenkosken maisemat sekä lyhyempiä koskipisteitä kuten Lehmäkoski, Pässikoski ja Patapyörre tyypillisellä kävelyllä(3). Kaukas-alueen talkooporukka kuvaa lisähaaroja kohti Alimyllyä ja Rieskakoskea—hyvä tietää, jos paikalliset puhuvat pääviitoitetun silmukan ulkopuolisesta edestakaisesta osuudesta(4). Hyvinkään kaupunki ja Uuvi kuvaavat reitin helppokulkuiseksi mutta varoittavat ajoittain kapeista tai epätasaisista pätkistä rantapolulla ja tienpielessä(1)(2). Avotulenteko ei ole sallittua ja koirat pidetään kytkettynä(1). Uuvi huomauttaa, ettei palveluita ole esteettömyyden näkökulmasta mitoitettu, vaikka korkeuserot pysyvät pieninä(1).

Iso Linnamäki polku 5 on hyvin lyhyt, noin 0,1 kilometrin patikkalenkki Iso Linnamäellä, suurella keskiaikaisella linnavuorella Vanhan Porvoon ja Porvoonjoen kupeessa Porvoossa Uudellamaalla. Kyseessä on yksi numeroitu lyhyt polunpätkä metsäisellä linnatasanteella; ulkoiluportaalin reittikohta löytyy Luontoon.fi-palvelusta(1). Porvoon kaupunki kuvaa Pikkulinnamäen rautakautista kalmistoa ja Iso Linnamäkeä Suomen suurimpana muinaislinnoituksena, jota on käytetty noin 700-luvulta 1300-luvulle, sekä muinaismuistolain suojaa(2). Visit Porvoo esittelee Iso Linnanmäen nopeaksi piristykseksi vanhasta kaupungista: kirjavia reittejä, kuivien vallihautojen siltoja ja portaita kohti näköaloja(3). Visit Finland täydentää kuvaa – vääntyneitä mäntyjä, siltoja entisten vallihautojen yli ja Maarin puiston eväspaikkamahdollisuuksia mäkien juurella(4). Upe Nykäsen Retkipaikkaan kirjoittama kävelyteksti kuvaa saapumista Maarin kosteikon kautta, kaarisillan ja portaiden kautta sekä vallihautojen ylityksiä ennen keskiaikaista linnatasannetta – hyödyllinen tunnelmakuvaus näille lyhyille poluille(5). Käytännössä tämä lenkki kiinnittyy muihin Iso Linnamäen jänneosiin: Iso Linnamäki polku 1, Iso Linnamäki polku 2, Iso Linnamäki polku 3, Iso Linnamäki polku 4, Iso Linnamäki ylävallin polku ylemmällä vallilla ja Iso Linnamäki alavallin polku alemmalla vallilla – kätevä kokonaisuus, kun haluaa yhdistää historiaa kaupunkikävelyyn. Linnanmäen heittokenttä Linnanmäentien varrella on linjan lähellä ja toimii maamerkkinä karttaa luettaessa.

Klassarinkierros on noin 4 kilometrin merkitty päivälenkki Nuuksion kansallispuiston länsilaidalla Vihdissä Kirkkonummen rajalla; suurin osa puistosta osuu Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueille, ja Uusimaa on käytännöllinen aluekehys, kun lähdetään pääkaupunkiseudulta. Metsähallitus ylläpitää reittejä, ja Klassarinkierroksen oma Luontoon.fi-sivu(1) kertoo säännöt, nuotionsäännöt varoitusasteilla ja ajantasaiset kartta- ja reittitiedot. Visit Vihti esittelee Nuuksion Valklammen seikkailusivullaan(2) Valklammen ja Kurjolammen kaksi pysäköintialuetta, kapasiteetin ja miten kävely jatkuu Saarilammelle sekä pyöräily-yhteyttä kohti Kattilaa. Reitti kiertää kuusimetsässä Saarilammen ja Kurjolammen välissä ja kapaa Klassarinkallion kallioille; lähteet mainitsevat huipun noin 107 metriä merenpinnasta ja näkymiä Nummelan- ja Lohjanharjujen suuntaan. Merkintä on kuvattu violetiksi neliömaalaukseksi puissa. Maasto on pääosin maltillista, mutta Visit Vihti varoittaa jyrkistä nousuista ja ei suosittele ihan ensikertalaisia; reitillä ei ole talvikunnossapitoa, joten jää ja liukkaat pitkospuut sulamisten jälkeen ovat talviaikoinan riski—Out in the Nature kuvaa talvipäivää, nastoja ja sauvoja sekä lyhyempää vaihtoehtoa leveää Saarilammen ja Kurjolammen välitietä pitkin, jos Klassarinkalliolle kapuaminen tuntuu liian liukkaalta(3). Saarilammen rannalla Saarilampi tulentekopaikka ja Saarilampi telttailualue tarjoavat nuotion, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa; kuivakäymälät kuuluvat samaan telttailualuekokonaisuuteen. Tikankolo vuokratupa ja Tikankolo saunarakennus ovat Natura Vivan vuokrattavaa erämaamajoitusta—tarkemmat varaussäännöt löytyvät Tikankolon omalta sivultamme. Noin kilometrin päässä kiertoon tulevat Valklammentien pysäköintialue ja Kurjolammentien uusi pysäköintialue, eli Valklammen virallinen kaksiosainen lähtöpaikka. Samasta nurkasta jatkuu Kelkkalantie pyöräilyreitti merkittynä pyörätienä Kattilan rantapalveluihin, jos haluat yhdistää pyöräilyn ja kävelyn. Klassarinkierrosta on esitelty rauhallisempana vaihtoehtona ruuhkaisille Espoon Haukkalammen reiteille, mutta silti selvänä kallio- ja järvimaisemien päiväretkenä.

Rävbergetin reippailu on lyhyt merkitty kierros Kopparnäsin niemen lounaisrannalla Inkossa Kopparnäs-Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualueella, jota Uudenmaan virkistysalueyhdistys hoitaa yhdessä Metsähallituksen kanssa. Tämän renkaan kuvaus, oranssit puumerkinnät, yhteiskäyttö pyöräilijöiden kanssa sekä talvikunnossapito teillä ja parkkialueilla löytyvät yhdistyksen Kopparnäs-Störsvik -sivuilta(1). Luontoon.fi esittelee saman kohteen Metsähallituksen kanavassa(2). Reitti kulkee Inkoossa Uudellamaalla; Inkooin kaupungin virkistysalueet-sivu ohjaa päivityksiin UUVIn ja Metsähallituksen materiaaleihin(3). Degerby.fi muistuttaa, että harvinainen kangaskiuru pesii avokallioilla touko-kesäkuussa, joten koirat kannattaa pitää kytkettyinä koko niemellä(5). UUVIn kuvaus kuljettaa metsän läpi Rävbergetin maisemakalliolle, laskee ulkomeren rantaan, seuraa rantaa Berguddenin taukopaikkaa kohti ja päättyy sorateitä ja tietä pitkin Berguddenin ison parkin lähelle(1). Bergudden parkkipaikalta Kallioniemellä pääset nopeasti Bergudden - esteettömään tulipaikkaan, Berguddenin Esteettömään katokseen ja Berguddenin avotulipaikkaan; kuivakäymälät palvelevat samaa taukoa. Merelle avautuva lintutornityyppinen katselulava vanhan rannikkopuolustusrakenteen ympärillä on vain satakunta metriä parkista ja sopii yhteen esteettömien eväskatosten kanssa(1)(4). Rannikko-osuus kapenee poluksi ja kulkee tiiviisti noin puolen kilometrin matkan silokallioilla, joita kalastajat ja vesilinnut käyttävät samaan aikaan(4). Risteyksessä törmäät Kopparnäs kustruttiin; toinen avotuli lienee parinkymmenen metrin päässä rantareitin varrella(4). Sisämaahan kääntyessä reitti nousee Rävbergetin kalliolle, nousee portaita pohjoispuolelle, ylittää loivaa kalliota ja kulkee kuusivaltaisen sekametsän läpi takaisin Kopparnäsin tien pysäköintipaikkoja kohti. Rävbergetin palvelukaistaleella ohitat Rävberget parkkipaikan, Parking Rävberget, Rävberget keittokatoksen ja Östervikin keittokatoksen sekä Kopparnäs - veneenlaskupaikan vesiretkeilijöille; Klobbackan parkkipaikalta käynnistyy Klobbackan kierros hieman idässä. Retkipaikan kävely kesti vastapäivään noin 40 minuuttia valokuvataukojen kanssa; liukas märkä kallio teki reitistä tekijän mielestä keskivaativan, vaikka nousua on vähän(4). Alueen merkityt polut luokitellaan monikäyttöisiksi, joten pyöräilijöiden kannattaa hidastaa näkyvyyden käydessä heikoksi(1). Pidemmälle päivään voit liittää Kopparnäs kustrutin kohti Långmossabergetiä, Brändöskatans bulevardin Sandfjärdenin rannalta tai Österviken - Sanfjärden -rantareitti -nimisen reitin itäosiin ilman saman kalliokehon toistamista.

Uuvi ylläpitää Pirttisaaren virkistysalueen ohjeet: yhteysalus Byvikenin Koululaiturille, kärrytiet ja polut saaren eteläosiin sekä säännöt, jotka suojaavat asukkaita ja yhteistä virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuutta(1). Retkipaikan päiväretkikuvaus kulkee samasta vanhan koulun laiturilta opastettujen risteysten kautta kohti Lervikeniä ja etelän kallioita(2). Kipparilehden satamaesittely kuvaa venesataman suunnasta etelään kulkevaa kävelyä metsän läpi kohti Lerviksuddenia ja avoimia merimaisemia Söderskärin suuntaan(3). Reitti Koululaiturilta Lerviksuddeniin on noin 2,3 kilometrin pätkä päästä päähän Porvoon ulkosaariston Pirttisaarella Uudellamaalla. Se yhdistää Byvikenin koululaiturin, jonne yhteysaluksen matkustajat nousevat maihin, saaren eteläkärjen Lerviksuddenille. Kulkeminen on pääosin helppoa metsäpolkua ja kärrytietä Byvikenin pihapiirit läpi, sitten avoimempaa kalliomaisemaa, missä merinäkymät ovat aavimmat. Lähtö on Pirttisaari lossin vieressä laiturilla. Noin kilometrin kävelyn jälkeen tulee Pirttisaari nuotiokehä ja lähellä Pirttisaari WC (3kpl) -piste; kuivakäymälät ovat nuotiopaikan tuntumassa. Hieman edempänä Pirttisaaren Rantautumispaikka melojille tarjoaa melojille merkitun rantautumisen. Loppupäässä Onas Kuivakäymälä palvelee reittikävelyä ennen Lerviksudden Rantautumispaikkaa ja Lerviksudden - Keittokatosta niemen kärjessä—tuulensuojaa evästelyyn kallioilla. Sama risteysverkosto liittyy Pirttisaaren yhdysreitteihin Svartvikenin ja Lerviksuddenin ympärillä, reittiin Svartvikenistä Lerviksuddeniin saaren itärannalla sekä pitkään melontareittiin Kalkstrand–Bodö–Pirttisaari Lossi -reitti, jossa käytetään samaa Pirttisaari lossia lauttayhteytenä. Kunnioita yksityispihaa: polut kulkevat asumusten lähellä, joten liiku hiljaa ja jätä alue siistiksi(1). Tulenteko vain rakennetuilla nuotiopaikoilla; maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty. Koirat kytkettyinä. Juomavesi mukana—kaivoa ei ole. Vältä sotahistoriallisia rakenteita ja tulenjohtotornin ympäristöä, jossa ilkivallasta on jäänyt lasinsiruja ja roskaa(1).

Jukan jäljillä -luontoreitti on noin 1,2 kilometrin mittainen merkitty polku Vuosaarenhuipulla itäisessä Helsingissä, Uudellamaalla. Uusimaa tarjoaa myös tämän kaltaisia kaupunkiluontohelmiä; Helsinki on keskeinen kohde samalla maakunnalla. Helsingin kaupungin Vuosaarenhuippu-sivut kertovat kahdesta luontopolusta ja yhteisistä opastauluista, polkuja kunnioittavista säännöistä sekä pyöräilykiellosta luontopoluilla(1). Sama viesti toistuu Helsinki liikkuu -palvelun Jukan jäljillä -kohteessa(2). Vuosaari-lehti uutisoi syyskuun 2021 avajaisista ja sinisellä kartalla merkitystä Jukan jäljillä -reitistä, joka on saanut nimensä eläkkeelle jääneeltä luontotarhurilta Jukka Toivoselta(3). Verrattuna Pirjon polun helpompaan niitty–sola-kierrokseen Jukan jäljillä nousee ja laskee enemmän huipun ja suojaisempien lehtojen välillä. Kaupunki kuvaa selviä korkeuseroja, paikoin jyrkkiä ja kivisiä osuuksia sekä portaita(1)(2). Luontopolkumies kulki sinistä reittiä vastapäivään, näki pähkinäpensaita, multaa ja lehtikompostilla pehmennetyn lehtolaakson, huipun näkymät satamaan ja tornitaloihin sekä korkeat keinotekoiset solaseinämät ennen paluuta risteykseen, josta Pirjon polku lähtee; monet yhdistävät molemmat pienet kierrokset samaan retkeen(4). Kartallamme pääasiallinen autolla saapumispaikka on Vuosaarenhuippu parkkipaikka. Pirjon polun linjalla kulkee Porvarinlahden lintutorni, jota lintuharrastajat käyttävät. Mustavuori-Talosaari latu 5,5 km -latu ja Mustavuori-Talosaari kuntorata 5,5 km -lenkki kulkevat lähellä laajemmalla kukkulalla ja käyttävät Mustavuori parkkipaikka -aluetta tämän lyhyen luontopolun sijaan(1).

Pähkinäniemen luontopolku on noin 1,8 kilometrin mittainen rengasreitti Pähkinäniemellä Lohjan keskustan eteläpuolella Virkkalan lähellä Uudellamaalla. Lohjan kaupunki julkaisee luontopolun oppaan pdf:nä, tulostettavan kartan ja tarinakartan Pähkinäniemen luontopolku -sivullaan; oppaasta löytyvät myös 16 numeroidun luontopolkurastin tekstit, ja rastit on merkitty maastoon numeroiduilla puupaaluilla(1). Niemi on ollut pitkään suosittu ulkoiluranta: nimi viittaa runsaisiin pähkinäpensaisiin, ja kalkkipitoinen maaperä sekä Virkkalan sementtitehtaalta levinnyt kalkkipöly luovat kasvupaikkoja uhanalaisille sammalille ja sienille, joita polun varrella esitellään(1). Noin puolen kilometrin kävelyn jälkeen rannan puolella avautuu Lohjanjärven näkymiä penkkien luo, ja noin 0,8 kilometrin kohdalla kierroksella kulkee Pähkinäniemen uimaranta. Lähtöalueen lähellä Järnefeltin ulkokuntosali tarjoaa ulkoliikuntavälineitä lyhyen siirtymän päässä polusta. Retkipaikan Luontopolkumies Mika Markkasen juttu kuvaa vuorottelevaa kapeaa metsäpolkua ja leveämpiä ulkoiluväyliä, opasteita risteyksissä, näköalapenkkejä ja pienempää hiekkarantaa läntisemmässä lahdessa pääuimarannan lisäksi(2). Retki ja Reissu kuvailee niemen viihtyisänä viherkeitaana ja nostaa esiin lehtomaiseman, hevoskastanjan ja muiden lehtipuiden runsauden, useat opastaulut ja useat penkit hieman yli kilometrin mittaisella kävelyllä(3).

Korpipolku on noin 1,4 kilometrin mittainen yksisuuntainen opastettu luontopolku Haltialan metsän ytimessä Helsingissä Uudellamaalla, osana kaupungin laajaa Keskuspuiston metsäkokonaisuutta. Virallinen reitti esittelee metsäluontoa ja sen ennallistamista kahdeksan luontopolkutaulun avulla, ja pääopastaulut ovat molemmissa päissä. Tarkemmat kuvaukset, esteettömyysluettelo ja yhteystiedot ovat Helsingin kaupungin Korpipolku-sivulla(1); laajempi kuva reiteistä, taukopaikoista ja rauhoitusohjeista löytyy Haltialan luontoalue(2) -sivulta. Polku kulkee metsäpolulla ja pitkospuilla aarnialueen kupeesta kohti Kuninkaantammentietä; reitti on merkitty sinisin vinoneliöin puihin ja kuusimerkein(1). Ninniohia -blogin Paloheinä-vinkkien mukaan polun alku on noin kilometrin päässä Niskalan pysäköintialueelta osoitteessa Kuninkaantammentie 40, ja tiellä on viitoitus lähtöön; tekstissä mainitaan myös sinikeltaiset merkinnät kuusimerkkien lisäksi(4). Pitkospuiden pinta voi olla välillä veden alla sateiden jälkeen(1)(2). Kaupungin esteettömyyskuvaus kertoo reitin kapeista kohdista, juurikoisista ja jyrkistä mäistä: suurin korkeusero voi olla yli kymmenen metriä ja jyrkin nousu noin 30 %, eikä reitti sovellu lastenrattaille tai pyörätuolilla kulkemiseen(1). Kuninkaantammen suunassa olet lähellä Pitkäkosken ulkoilukeskittymää: Pitkäkosken parkkipaikka autolle ja Pitkäkosken ulkoilumaja, jossa yrittäjä pitää kahvilaa sesongin mukaan—tarkemmat tiedot löytyvät meidän Pitkäkosken ulkoilumaja -sivultamme. Ulkokuntosalipisteitä on majan lähistöllä ja Kuninkaantammentien ulkoilureitin varrella. Sama metsäkulma liittyy Haltialan reittiin ja Haltialan aarnialueen polkuihin pidempään lenkkiin, ja Keskuspuiston talvikunnossapidettäviä ulkoilureittejä pitkin pääset kohti Paloheinän ulkoilualuetta. Mikroseikkailuja kuvaa talvipäivää, jolloin Haltiavuoren luontopolun merkit hävisivät ja retki lipsahti Korpipolulle, ja evästauko osui Pitkäkosken rinnelehtojen jokivarteen—hyvä esimerkki siitä, miten lyhyt Korpipolku liittyy laajempaan Haltialan kierrokseen(5). Haltialan luonnonsuojelualueiden säännöt kieltävät muun muassa irti päästetyt koirat, avotulenteot ja telttailun sekä pyöräilyn merkittyjen reittien ulkopuolella herkemmillä lohkoilla(2). Itse luontopolulla ei ole keittokatoksia tai nuotiopaikkoja.

Nahkiaispolku on noin 2 km:n mittainen kansallispuistossa kiertävä kävelypolku, jonka luonteva lähtöalue on Haukkalammen rannalla. Nuuksion järviylängöstä suuri osa sijoittuu Vihdin puolelle; Haukkalammen portit sijoittuvat kohtaan, jossa Vihti kohtaa pääkaupunkiseudun lähiulkoilun. Virallinen reittikuvaus ja puiston säännöt kannattaa lukea Luontoon.fi:n Nahkiaispolku-sivulta(1). Visit Vihti kokoaa Vihdin Nuuksio-lähtöjä ja ohjaa Metsähallituksen kansallispuiston ohjeisiin(2). Haukkalammen rannalla palveluita pyörittävä Natura Viva kuvaa ruskeita käpymerkkejä, vaikeakulkuisinta maastoa ja alle tunnin kävelyä vauhdikkaalle kävijälle(3). Moniin muihin Nuuksion reitteihin verrattuna tämä polku korostaa lyhyitä mutta jyrkkiä nousuja ja portaita, joissa on köysikaiteita, sekä puronvarsiosuuksia pitkospuiden ja pienten siltojen varassa(4). Luontopolun kohdetaulut kertovat ennallistamisesta; Myllypuron laaksossa näkee, miten vanha oja on saatu peitettyä ja puro mutkittelemaan uudelleen, ja Purolan vanhan tilan niityt erottuvat metsäalueista(4). Reittijaotuksissa törmää laajempiin verkostoihin: Yhdyspolku Högbacka - Purola - Haukankierros kulkee Haukanholman tulipaikkojen kautta, ja Reitti 2000 -merkintöjä esiintyy siellä, missä pyöräily- ja vaelluskäytävät kohtaavat(4). Pidemmälle päivämatkalle Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti jatkuu kohti Solvallaa ja Suomen luontokeskus Haltiaa yhteisten opasteiden suuntaan(4). Karttamme sitoo Nahkiaispolun käytännön tukipisteisiin Haukkalammen rannalla: Haukkalampi iso pysäköintialue ja Haukkalammen pieni pysäköintialue autoille, Haukkalampi Haukanpesä varaussauna sekä Haukkalammen laituri ja Haukanpesän laituri tauoille ja järvelle, ja Mustalammen ranta-alueelta löytyvät Mustalammen tulentekopaikka, Mustalampi tulipaikka2, Mustalammen keittokatos, Mustalammen pieni keittokatos, Mustalammen itäpuolen telttailualue ja Mustalammen länsipuolen telttailualue sekä läheiset Haukanholman keittokatos, Haukanholman tulentekopaikka ja Haukanholman telttailualue ruoanlaittoon, nuotioon ja telttailuun, kun yhdistää kierroksen järvirantaan. Itse merkitty Nahkiaispolku on kävelyyn ja opastukseen eikä Retkipaikan kuvauksen mukaan sisällä omaa nuotiopaikkaa(4), joten tulipaikat kannattaa varata noistä lähialueen rakennetuista pisteistä tai tarkistaa ajantasainen ohje Luontoon.fi:stä(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu kannattaa lukea, jos haluaa kohdekohtaiset taulut ja vinkin oikeaan kulmaan Haukkalammen risteyksissä(4). Koira tulee pitää kansallispuistossa kytkettynä; Visit Vihti viittaa voimassa oleviin Metsähallituksen ohjeisiin(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko varmistaisi nimenomaan tämän nimetyn polun, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Mustan kiven kierros on vaativa päiväretki Hyvinkään Kytäjä–Usmin ulkoilumetsissä; Uusimaa on tiheästi asuttua aluetta, ja Hyvinkää sijaitsee sen sisämaassa. Kartallamme reitin pituus on noin 11 kilometriä; Hyvinkään kaupunki kuvaa samaa kierrosta noin 12,3 kilometrin mittaiseksi, ja joissakin retkikertomuksissa mittariin kertyy noin 13 kilometriä pienten poikkeamien mukaan(1)(2)(3). Ajantasaiset sulut, talvireititys ja turvallisuusohjeet—mukaan lukien kevättulvan aikainen kierto Paalijoen sillan ohi—löytyvät Hyvinkään kaupungin Mustan kiven kierros -sivulta(1). Reitti on tarkoitettu maastossa kulkemaan tottuneille: se kulkee peltojen ja laitumien lomassa, metsissä, kallioisilla harjanteilla ja Paarijoen kanjonissa, pitkän matkaa Vantaanjoen varrella ja nousee Usminkallion kivikkoisille osuuksille(1)(2). Nimi viittaa paikalliseen ”Hyvinkään Mustaan”—1800-luvun lopulta louhittuun tummaan graniittiin; louhoskuopat ja kiviröykkiöt muistuttavat edelleen vanhasta kivityöstä(1)(2). Noin 3 kilometrin kohdalla tulevat Iso-Karhun nuotiopaikka ja Iso-karhun Outdoor Grill lähekkäin, ja hieman edempänä Kaksoslammien laavu, jossa on yöpymiseen soveltuva laavu sekä kuivakäymälä Kaksoislammilla(1). Latu-Miilun maja on Hyvinkään Latu ry:n ulkoilumaja; kaupungin mukaan palvelut ovat käytössä vain majan aukioloaikoina ja painottuvat hiihtokauden viikonloppuihin(1). Myöhemmin reitti kulkee ratsastusalueiden kuten Hyyppärän poolokentän ja Hyvinkään Ratsastuskeskuksen sekä Jokirannan ratsastuskoulun läheisyydessä—käyttäydy rauhallisesti ja anna hevosille tilaa(1). Reitti on merkitty sinisin puupaaluin ja risteyksissä puisin viitoituksin; silti kartta on suositeltava(1). Luontopolkumiehen Retkipaikka-juttu täsmentää käytännön vinkkejä: keväällä vedenpitävät jalkineet kannattavat, nousu jokilaaksosta Kaksoislammille on jyrkkä, ja Iso-Karhun entinen louhos on näyttävä taukopaikka(2). Tiinan patikointi kuvaa vastapäivään kulkemista, pitkospuita märissä notkelmissa Iso-Karhun jälkeen ja pienen puronotkon reitin ehdottomasti hienoimpana osuutena(3). Jos haluat lisätä saman reittiverkoston muita lenkkejä, Kolmen lammen kierros kulkee osin samaa käytävää, ja pitkä Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkaa -osuus risteää Latu-Miilun majan ja Kaksoslammien laavun kohdilla—kätevää, jos suunnittelet useamman reitin viikonloppua samalle alueelle.

Hannusmetsän luontopolku kulkee kartallamme noin 2,3 kilometrin mittaisena kierroksena Hannusmetsässä Kaitaan suunnalla Espoon kaupungissa Uudellamaalla, Hannusjärven ja Länsiväylän välisessä metsäkaistaleessa. Espoo on pääkaupunkiseudun suurkaupunki, mutta täällä on yhä sekametsää, kallioita ja järvenrantaa. Ajantasaisimmat kuvaukset pituudesta ja vaativuudesta, viralliset lähtöosoitteet ja joukkoliikenneyhteys ovat Visit Espoon rannikkoluontopolkujen Hannusmetsä-osiossa(1), jossa on myös linkki Luontoon.fi(3)-sivulle. Espoon kaupunki luokittelee Hannusmetsän muiden luontopolkujen joukkoon ja kokoaa yhteiset säännöt: luontopolkuja ei talvikunnossapidetä, roskat viedään pois, avotulta ja telttailua luontopolulla ei sallita, reitit on merkitty maalimerkeillä ja opasteilla; tarkempi tausta on Luontopolut-sivulla(2). Virallisissa ja matkailijateksteissä kokonaan kierretty reitti kuvataan usein noin 3,5 kilometrin mittaiseksi, kun kuljetaan sinisen ja punaisen merkityn vaihtoehdon ja niitä yhdistävien polkujen kautta(1)(2). Maasto vaihtelee kuusivaltaisesta metsästä männikköisiin kallioisiin kohtiin ja märkiin painanteisiin; sateella polut voivat olla liukkaita ja erittäin märkiä, joten lämpimät, pitävät kengät ovat järkevät(1)(5). Espoon Hannusjärven Suojelu ry on pystyttänyt luontopolkutauluja ja maalannut reittimerkintöjä: sininen viittaa päälenkkiin ja punainen jatkoksi Bondaksen kallioille. Outdoor Family ja Retki ja Reissu suosittelevat edelleen kartan kuvaamista lähdössä, koska merkinnät voivat tuntua harvoilta varsinkin moottoritien laidassa(4)(5). Hannusjärven länsirannalla on leveä laituri, jota käytetään uimiseen ja evästaukoihin; Länsiväylän melu kuuluu pohjoisemmilla kohdilla, mutta tavallisesti vaimenee järven läheisyydessä(4)(5). Bondaksen kallioilla reitin varrella on Bondasbergenin pirunpelto ja isohko siirtolohkare polun päällä(5), minkä Visit Espoo tiivistää geologisina kohokohtina(1). Tauluissa esitellään muun muassa liito-oravia ja kyykäärmeitä; ne ovat opetusta eivät lupauksia nähtävyyksistä(4). Luontopoluilla koirat kytkettynä, merkittyjä polkuja noudatetaan, eikä polkuja ole tarkoitettu pyöräilyyn—tämä toistuu Visit Espoon ja Espoon kaupungin ohjeissa(1)(2).

Nauhamerkinnät, itäpuolen jyrkkä rinne ja portaat sekä leveästä ulkoiluväylästä kapeneva metsäpolku löytyvät Vantaan kaupungin Kakolanmäen luontopolku -palvelusivulta(1). Kasvillisuus, pesimälinnut, kyyt, kauriit ja pohjoisrinteen sammaloitunut Ancylusjärven aikainen muinaisranta on kuvattu Kakolanmäen luonnonsuojelualue -sivulla(2). Luontopolkumies täydentää käytännön tiedot: kaksi tuntia Tiilipojanlenkin parkkikiekkopaikalla, Vihdintien ylitys suojatietä ja lyhyt matka kevyen liikenteen väylää, kuiva polkupohja ja noin 45 minuutin kierros autolta huipun kautta(3). Aila ja Juha -blogissa läntistä Vantaa pyöräilleen Kakolanmäki kuvataan yllättävänä viherpesäkeinä vilkkaiden teiden kupeessa(5). Luontopolku on noin 3,2 kilometriä Vantaalla, Uudellamaalla, valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella, joka suojeltiin 2012 ja on noin 20 hehtaaria; laen korkeus on noin 58 metriä merenpinnasta(2). Ulkoiluväylä alkaa pellon reunasta, opastaulu esittelee luontoa, ja polku nousee sekametsään, kallioisille kedoille ja kapeampiin jaksoihin ennen paluuta itäpään portaita myöten alemmas(1)(3). Kehä III:n ja Vihdintien liikenne kuuluu; olet yhän kaupunkiseudun luonnonsuojelualueella(3)(5). Talvisin lähistön hiihtoladut Vihdintien peltolenkki hiihtolatu 3,5km ja Heidohofin hiihtolatu 1,2km tarjoavat mahdollisuuden jatkaa latuverkossa samalta seudulta, kun latu on auki — tarkista ajankohtainen latutilanne latujen ylläpitäjien tiedoista. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä, nimenomaan Kakolanmäelle tehtyä esittelyvideota.

Råbergets runda -rengasreitti on noin neljän kilometrin merkitty kierros Inkoon ja Siuntion rajalla olevalla Kopparnäs-Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualueella Sandfjärdenin rantaosassa. Uudenmaan virkistysalueyhdistys kuvaa reitin kallio- ja metsäluonnetta, oranssit merkinnät sekä monikäyttösäännöt yhdessä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kanssa(1). Luontoon.fi esittelee saman alueen Metsähallituksen kohdesivulla niille, jotka haluavat käyttää sitä kanavaa(2). Inkooin kaupunki ohjaa virkistysalueet-sivullaan retkeilijät UUVIn ja Metsähallituksen materiaaleihin(3). Valtaosa kierroksesta kulkee Inkoossa, mutta yksi metsäristeys osuu lyhyesti Siuntion puolelle(4). Sandfjärdenin Parkingista kuljet nopeasti Sandfjärden Kaivon ohi; Sandvikenin uimaranta ja Sandviken tulipaikka tulevat pian vastaan; uintiin kannattaa poiketa tyynellä säällä. Störsvikin Pysäköintialue palvelee pohjoisen rantaklusterin toiselta puolelta samoilla kilometreillä. Pohjoispuolella reitti nousee avokallioille merinäkymiin; Retkipaikan Luontopolkumiehen kävely päivittää käytännön kokemuksen merkinnöistä, kiviröykkiöistä ja Råbergetin huipputauoista(4). Kun ympyrä kääntyy takaisin Sandfjärden etelä - tulipaikkaa kohti, palaat palvelurantaan: Sandfjärden rantautumispaikka, Sandfjärdenin tulentekopaikka, Sandfjärden katos 1 ja Sandfjärden katos 2, Sandfjärdenin uimapaikka sekä evästelyyn sopiva hiekka ennen kuin Sandfjärdenin Parking sulkee renkaan. Kuivakäymälät löytyvät Sandfjärdenin ja Sandvikeni palveluryhmistä. Reitti kiinnittyy luontevasti viereisiin merkittyihin osuuksiin: Kolaviken-Sandfjärden reitti ulkorantaa pitkin, Störsvikin puhdistamo - Sandviken lyhyempään lahtiyhteyteen, Brändöskatans bulevard samaan Sandfjärdenin lähtörantaan ja Österviken - Sanfjärden -rantareitti itää kohti, joten matkaa voi pidentää ilman kallio-osuuksien toistamista. Muurahaisten poluilla muistuttaa avotulisijoista ja metsäpalovaroituksista sekä kyiden ja rantakäärmeiden lämmönhausta keväisillä kallioilla(5).

Luonnon syli on helppo, pääosin esteetön rengaspolku, noin 1,1 kilometriä, Pornaistenniemen tervaleppälehdossa Helsingissä, Uudellamaalla Vanhankaupunginlahden ruovikon äärellä. Käyntiosoite Katariina Saksilaisen kadulla, reitin yksisuuntaiset ja ympyräosuudet, pysäköinti ja käymälä sekä tornin ja piilokojun esteettömyyserot löytyvät luotettavimmin Helsingin kaupungin Luonnon syli -sivulta(1). Vihreät sylit tarjoaa digitaalisen kartan ja äänitteet kymmenelle hyvinvointiteemaiselle rastille sekä syvemmän taustan Pornaistenniemen lehtoon ja Vanhankaupunginlahden lintualueeseen(2). MyHelsinki tiivistää lahden lintuarvot ja sen, miten esteettömät pitkosyhteysosuudet istuvat laajempaan ulkoiluverkostoon(4). Noin puolen kilometrin kohdilla rengasta tulevat Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen lintutorni ja Viikki-Vanhankaupunginlahti, Pornaistenniemen piilokoju—korkeammat näkymät ja vähempi tuuli, mutta rakennukset eivät vastaa pääreitin esteettömyyttä, joten tarkista kaupungin esteettömyystekstit ennen nousua tai siirtymää pyörätuolilla(1). Lintutornin juurella oleva peili heijastaa lahden maisemaa, ja nelisäkeiset opasteet kannustavat hidastamaan ja käyttämään aisteja(1)(2). Renkaan parkkipäässä Vanhankaupunginlahden suvantoalue Kalastuspaikka sijoittuu vesirajaan kalastajille, jotka yhdistävät kävelyn ongelle. Polku kuuluu Vanhankaupunginlahden retkeilyreitistöön; pidempään, yhä pääosin esteettömään jatkoon Lammassaaren pitkospuita ja katselutasanteita kohti valitse Lammassaaren esteetön lankkupolku, joka lähtee samasta ulkoilualuekokonaisuudesta(2)(4). Jatko-osuudella nousevat muun muassa Lammassaaren lankkupolku, eteläinen katselutasanne ja Lammassaaren lankkupolku, pohjoinen katselutasanne ruovikkomaisemiin; tarkemmat välimatkat löytyvät Lammassaaren esteetön lankkupolku -sivultamme. Latu&Polku-lehden juttu Luonnon sylistä kuvaa pitkospuiden rauhoittavan rytmin ja paikallisbussiyhteyden Tekniikan museon pysäkin kautta—kätevää ilman autoa(3). Kulkuväylä on koko matkalta vähintään noin 1,5 metriä leveä; pintaa ovat kivituhka, sora, luonnonalusta kivineen ja juurineen sekä lyhyet lankkuosuudet, ja mukana on yksi jyrkkä mäki, jonka korkeusero on suunnilleen kolme metriä ja jyrkin nousu noin 19 %—kannattaa ennakoida apuvälineiden kanssa(1). Reitin varrella on penkkejä, pöytiä, roska-astioita, pikniktilaa ja pieni leikkialue, ja pysäköinnin lähellä on kuivakäymälä, jonka kaikki esteettömyysvaatimukset eivät täyty; lue kaupungin esteettömyyskuvaus ennen lähtöä(1).

Meikonkierros on noin 7,2 kilometrin mittainen, keltaisin vinoneliömerkein osoitettu retkeilypolku karun ja kirkasvetisen Meiko-järven ympäri Kirkkonummella Uudellamaalla lyhyen ajomatkan päässä Helsingistä Länsiväytää pitkin. Metsähallitus ylläpitää tarkempaa reittikuvausta Luontoon.fi-palvelussa (1). Nuotioiden polttopuuhuollon jakojen, kuivakäymälöiden sijaintien ja luonnonsuojelualueen palveluluettelon kannalta kannattaa aloittaa Kirkkonummen kunnan Meikon luonnonsuojelualueet -sivulta (2). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Meiko-kohdesivu kertoo, miten kelta-, punais- ja vihreämerkkinen verkosto jakaa saman pysäköintikeskuksen, sekä muistuttaa, että koirat pidetään kytkettyinä ja tulenteko nuotiolla vain merkityillä paikoilla (3). Meikon parkkipaikalta lähtiessä tulee heti Korsolampi-rannan palveluryhmä: Korsolammen tulentekopaikka ja sen yhteydessä oleva Korsolampi telttailupaikka, jossa kunta sallii lyhyet telttailut tulentekopaikkaa koskevin rajoituksin. Kuivakäymälät ovat lähellä tätä pohjoisen lammen rantaa. Noin kilometrin kävelyn jälkeen Meikon tulipaikka avautuu Meiko-järven pohjoisrannalla kunnan huoltamalla polttopuulla, mainio taukopaikka järven yläpuolella. Reitin varrella on myös Kvarnby Kalliokiipeily - Meiko -kalliokiipeilyalue, josta näkee kiipeilijöitä tai voi suunnitella erillisen kiipeilypäivän. Maisema vaihtelee järven rantakallioista lyhyisiin metsävetoihin ja sateen jälkeisiin painaviin polkuihin, joten pidä kengissä pitoa. Keltaisesti merkitty kierros jatkaa punaisesti merkittyä Kuikankierrosta Näseuddenin niemen ympärillä ja sopii yhteen vihreästi merkityn Kotokierroksen kanssa Dorgarnin ylängön korpilampien luona—moni yhdistää pätkiä samalla käynnillä (2)(3). UUVI kertoo, että juoksijat rakastavat järven ympäri kulkevaa lenkkiä (3). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumies Mika Markkasen kävelyraportin, jossa on ranta ranta -eteneminen, viikonloppuruuhka parkkipaikalla ja mutaiset kohdat, jotka puoltavat varsinaisia vaelluskenkiä kevyitä lenkkareita vastaan (4). Ota eväät mukaan, jos et varaa aikaa nuotiolla, ja vie roskat pois, koska jäteastia on käytännössä pysäköintialueen yhteydessä (2).

Virvikin luontopolku on noin 2,7 kilometrin metsäinen kierros Porvoon kaupungin omistamalla virkistysalueella vajaan 15 kilometrin päässä keskustasta kaakkoon, Virvikin golfkentän vieressä. Porvoo sijaitsee Uudellamaalla. Polku vaihtelee kumpuilevasta kangasmetsästä kallioisiin kohtiin ja avosuon laitaan suomeksi ja ruotsiksi kirjoitettujen luonto-opastaulujen siivittämänä(1). Tarkimmat viralliset tiedot reitin kuvaukseen, merkintöihin ja olosuhteisiin löytyvät Porvoon kaupungin Virvikin luontopolku -sivulta(1). Porvoon kaupungin mukaan reitti on merkitty oranssein maalitäplin ja nauhoin, kosteimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuita ja maasto on paikoin vaativaa; märällä kelillä kannattaa varata kumisaappaat tai muuten hyvin vettä hylkivät kengät(1). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa käytännössä myös punaisia maalimerkkejä, uusittuja pitkospuita, lyhyttä valinnaista pistoreittiä vanhalle paloaukealle ja risteämistä sinisin merkityn Virvikin ulkoilureitin kanssa ennen paluuta Virvikintien ja golfkentän laitaa pitkin(2). Yksi näkyvimmistä luontokohteista on Virvikin jättiläinen, suuri siirtolohkare kallion laella(1)(2). Itse luontopolulla ei ole varsinaista tulipaikkaa, mutta Virvikin ulkoilualueelta saa helposti koko päivän retken. Virvikin uimaranta on noin kilometrin päässä meren rannalla, ja pidemmän Virvikin ulkoilureitin varrella tulevat vastaan muun muassa Virvik Frisbeegolf ja Virvikin rannan nuotiopaikat — lue niistä tarkemmin omilta sivuiltamme. Virvikin uimarannan kuvaukset kertovat maksuttomasta pysäköinnistä rannan lähellä, kauden aikana käytössä olevista pukutiloista ja ulkokäymälöistä sekä piknik- ja grillausalueesta, jonne tuodaan omat polttopuut(3). Jos kiertää sekä luontopolun että Virvikin ulkoilureitin, risteyksissä kannattaa seurata tarkasti väriä: luontopolun merkinnät vaihtuvat ulkoilureitin sinisiksi(2).

Uutelan herppipolku on Suomen ainoa luontopolku, joka kertoo matelijoista ja sammakkoeläimistä. Se kulkee Vuosaaren Uutelan ulkoilualueella Särkkäniemellä. Reitin pituus on kartallamme noin 1,3 kilometriä suljettuna lenkkinä; Helsingin kaupunki kuvaa maastossa kulkevaa reittiä osin yksisuuntaisena ja osin ympyrän muotoisena ja esittää kokonaismatkaksi suunnilleen 1,4–1,5 kilometriä, kun koko merkattu kierros kävelee loppuun(1). Esteettömyydestä, taukopaikoista, roska-astioista, karttaliitteistä ja HSL-reittiehdotuksesta Särkkäniemeen löydät päivitetyt tiedot viralliselta reittisivulta(1). Lähtö ja paluu tapahtuvat Uutelan kodan tuntumassa, missä on piknikpöytiä ja kuivakäymälöitä lähellä pääreittiä; kodalla vapaaehtoiset kotakummit pitävät usein ovia auki yleisölle viikonloppuisin(2). Vihreät käpymerkit johdattelevat kuusikon läpi kalliorantoja kohti Skatanluodon ja Skatanselän maisemia sekä lyhyitä pitkospuuosuudetta matalien lahtien ja lammikoiden yli(2). Polulla on yksitoista opastaulua, jotka esittelevät muun muassa kyitä, rantakäärmeitä, sisiliskoja ja sammakoita; tekstit ja kuvat ovat biologi, luontokuvaaja ja tietokirjailija Antti Kolin käsialaa(3). WalkHelsinki kertoo, että hanke avautui toukokuussa 2023 ja että kaupungin ympäristöpalvelut toteuttivat sen yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa(4)(1). Kierroksella tulee vastaan Skatan tila, joka on hyvä kiintopiste niemen metsä- ja rantavyöhykkeiden välissä(2). Samaan ulkoiluverkostoon sopii luontevasti jatkaa esimerkiksi Uutelan luontopolulle tai Uutelan metsäluontopolulle, jos haluat pidemmän merenrantausteretken(2). Alusta vaihtelee kivituhkasta, sorasta, juurakosta ja luonnonkivistä; esteettömyyskuvaus varoittaa kapeista kohdista, joista pyörätuoli tai lastenvaunut eivät mahdu, sekä ainakin yhdestä kaiteettomasta putoamisvaarasta, vaikka osa tauluista ja käymälöistä on helpompi lukea ilman pitkoksia(1). Suomen Luonto -juttu muistuttaa, että hiljainen havainnointi kannattaa, mutta pelkkä tauluista oppiminenkin voi olla palkitsevaa, vaikka eläimet jäisivät piiloon(3). Helsinki on Suomen pääkaupunki, ja Uusimaa on laajempi maakunta samoine rannikkomaastoineen—tämä lyhyt polku kiteyttää urbaania merenrantaluontoa ja kohdennettua opastusta. Sivulla mainitaan myös tulossa olevat QR-koodilisät ja lasten lisämateriaali; tarkempia aikatauluja täydennetään julkaisun edetessä(1). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa käytännössä, miten vihrein merkitty herppilenkki liittyy oranssimerkattuine metsäluontopolkuineen, mukaan lukien kohdat, joissa pitkospuut voivat kauden mukaan kulkea veden lähellä(2).

Saltfjärdenin lintutorninpolku on noin puolen kilometrin helppo kävely Saltfjärdenin pysäköintialueen ja Saltfjärdenin lintutornin välillä. Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla, ja Uusimaa on Suomenlahden rannikolla tärkeä muuttolintujen väylä—tämä lyhyt polku sopii erityisesti tornista tapahtuvaan tarkkailuun. Kirkkonummen kaupunki pitää yllä Saltfjärdenin lintutornin käyntisivua(1), jossa on vierailuohjeet, pysäköinti ja käyttövinkit; sama kunta listaa Saltfjärdenin ulkoilureittien ja luontokohteiden Polut ja kohteet -kokonaisuudessa(4). Saltfjärdenin lintutornista näkymä avautuu Saltfjärdenin–Tavastfjärdenin lintuvesien Natura 2000 -kokonaisuuteen: ruovikoita, vaihettumissuota, kosteikkoniittyjä ja ojia Suomenlahden pohjoisrannalla, muuttolintujen pääväylien lähellä(3). Kevät- ja syysmuutto ovat suosituimpia aikoja; Retkipaikka kuvaa, kuinka maisema hahmottuu vasta tornin korkeudelta, ja suosittelee kiikareita ja lintukirjaa mukaan(2). Tornissa on pieni koroke myös pienille vieraille(1). Kirkkonummen kaupunki mainitsee laiduntavia nautoja, Sperrings sundilla melojia ja pellolla liikkuvia metsäkauriita—hiljainen käyttäytyminen ja tornin vuorottelu muiden kanssa pitää paikan mukavana kaikille(1)(2). Lyhyellä yhdysuralla ei ole laavuja eikä nuotiopaikkoja; tärkeintä on lintujen tarkkailu ja Saltfjärdenin pysäköintialueen infotaulun lukeminen(2). Jos haluat syvempää taustaa elinympäristön kehityksestä ja alueen merkityksestä, ymparisto.fi:n pitkä Natura-tietolomake kertoo suojelusta ja luontotyypeistä(3).

Harakan saaren polkureitistö on noin 1,6 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Harakan saarella Kaivopuiston edustalla Helsingissä, Uudellamaalla. Saaren luonnonsuojelualueet, polut ja Harakan luontokeskus ovat Helsingin kaupungin hoidossa; ajantasaiset sulut lintujen pesinnän ajaksi, nuotiopaikan säännöt ja kausiliikenne kannattaa tarkistaa Helsingin kaupungin Harakan saaren sivuilta(1). Kesäkauden yhteysveneen liikennöi Merenkävijät ry Ullanlinnan laiturilta; aikataulut ja hinnat löytyvät heidän omilta sivuiltaan(2). Reitti kulkee saaren monipuolisessa saaristoluonnossa: rantaniittyjä, tervaleppäluhtia, silokallioita ja pitkospuita. Osuus kulkee hiekkapohjaista rantapolkua, jossa pärjää myös lastenrattaiden kanssa; pidempi osuus kulkee saaren länsipuolen kallioilla ja on kivinen ja epätasainen, eikä sovellu pyörätuolilla tai rattaiden kanssa liikkumiseen(1). Liiku vain merkityillä reiteillä, etenkin touko–kesäkuussa, jolloin osia saaresta voidaan sulkea nauhoilla pesinnän vuoksi; luontotalon henkilökunta neuvoo sopivan kierroksen(1). Noin 0,4 kilometrin kohdilla polulla on Harakka Yhteysvenelaituri, yhteysvenelaituri; kuivakäymälät ovat laiturin lähellä. Myöhemmin reitillä tulevat vastaan Harakka, lintulava ja Harakka, piilokoju, joista näkee saariston lintuja läheltä. Kannaksen takaa avautuu näkymä Uunisaaren rannoille ja palveluihin. Sama Kaivopuiston rantaviiva yhdistyy mantereella Kantakaupungin rantareittiin, jos haluat yhdistää pyöräilyä ja kävelyä keskustan merenrantaan. Retkipaikan teksti kokoaa yhteen mobiililuontopolut, pitkospuuosuudet ja luontokeskuksen lainattavat kiikarit sekä perheille sopivat vinkit—hyvä lisä ensikertalaiselle(3).

Linlon oikopolku on lyhyt pistomaisena kulkeva retkeilylinkki Kirkkonummen Linlon ulkoilusaarella. Uusimaa tarjoaa lukuisia merellisiä retkikohteita, ja Linlo kuuluu pääkaupunkiseudun suosituimpiin. Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä, ja se yhdistää pohjoisrannan vyöhykkeen Linlon läntinen keittokatos ja Linlo WC -palvelujen luota laguunimaiseen poukamaan, jossa Laguunin grillimaja, Linlon eteläinen keittokatos, Laguunin laituri ja Laguunin kiinnityspoijut ovat lähekkäin, joten päiväretkeilijä voi vaihtaa näiden taukopaikkojen välillä ilman koko länsi- tai eteläreitin kiertämistä ensin. Palveluista, polttopuukäytännöstä ja saaren kartasta vastaavat tiedot löytyvät Kirkkonummen kunnan Linlon saari -sivuilta(1). Luontoon.fi kokoilee Linlon retkeilyaineistoa laajempaan suunnitteluun(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen UUVI-kuvaus tiivistää samalle ulkoilusaarelle talutusravat, keittokatosverkoston ja esteellisyyskontekstin(3). Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa, miten sininen, keltainen ja punainen merkitty reitistö sekä rantapolku-yhteydet kytkeytyvät toisiinsa, jos jatkat tästä oikopolusta pidemmälle kierrokselle(4). Polku on tyypillistä linlolaista metsäpohjaa: juuria, kiveä ja lyhyitä nousuja ilman pitkospuita. Linlon parkkipaikalta kävelysillalle johtava osuus on tasainen ja esteetön; syvemmällä kapeat polut kaipaavat tukevaa jalkinetta(3)(4). Kuivakäymälöitä on pääpalvelukohtien lähellä rannalla. Tästä liittymästä pääsee pidempiin merkittyihin lenkkeihin: Linlon reitti läntiselle keittokatokselle etenee länsikeittokatokselle Linlon parkkipaikan ja Linlon Esteetön tulipaikan kautta, kun taas Linlon reitti eteläiselle keittokatokselle jatkaa etelärantaa kohti eteläkärjen lahtia(4).

Vartiosaaren terveysluontopolku on noin 3,2 kilometrin merkattu retkeilypolku Itä-Helsingin sisäsaaristossa Laajasalon ja Vartiosaaren välisellä vesireitillä. Helsingin kaupunki kuvaa reitin pituudeksi noin kaksi ja puoli kilometriä, mutta käytännössä mittaukset lauttarannalta lähtien nousevat usein liki kolmeen kilometriin(1). Lauttayhteyksistä Reposalmesta, kompostivessasta lähellä laituria, Pässilahden vierasvenesatamasta, melojien rantautumisesta ja luonnonsuojelualueen määräyksistä kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot Helsingin kaupungin Vartiosaari-sivulta(1). MyHelsinki tiivistää kesäiset vesikuljetusvaihtoehdot ja sähkölauttalinkin Laajasalon suunnasta(2). Retkipaikka kuvaa polun varrella näkyviä punapäisiä tolppia, puisia tehtäväputkia, Viikinkikallion merimaisemat, metsäkirkon ja hiidenkirnun, sekä reippaan kahden tunnin kävelyvauhdin taukoineen(3). Perille tullessa autolla kannattaa käyttää Laajasalon parkkipaikkaa ja jatkaa jalkaisin Reposalmen yhteysaluslaiturille sekä ylitykseen Reposalmen yhteysaluslaituri - Vartiosaari -pysäkille. Kesällä Pop-Up Kahvila (kesäisin) palvelee lauttarannan tuntumassa. Polun alkupäässä on kuivakäymälä palveluineen ilman että jokainen rakennus pitäisi nimetä erikseen opasteissa. Reitti kulkee Pop-Up Kahvilan kautta kohti kallionäköaloja ja päätyy vähitellen Melojien rantautumispaikalle hiekkapoukamaan; Helsingin kaupunki ohjaa melojat saaren pohjois-koilliskulman hiekkarannalle(1). Noin kolmen kilometrin kohdalla Pässilahden vierasvenelaituri tarjoaa lyhytkestoiseen kiinnittymiseen, jos saavut omalla veneellä(1). Mantereen puolella Laajasalon uimaranta / Ulkokuntoilupaikka ja Ilomäenpuiston kuntoportaat täydentävät päivää ennen tai jälkeen saarikäynnin. Laajasalon kuntoradan latu 1 km ja Laajasalon liikuntapuiston kuntorata 1 km kulkevat samassa liikuntapuistossa kuin lauttayhteys, ja Aittasaaren ulkoilureitti tarjoaa lyhyempiä kävelyvaihtoehtoja Laajasalon rannoilla. Helsinki on tämän reitin kotikaupunki ja Uusimaa maakunta. Saaren vanhat metsiköt, siirtolohkareet ja rantaniityt tekevät reitistä helpon päiväretkikohteen lyhyestä venematkaa huolimatta. Helsinki sijaitsee Uudellamaalla.

The Kallahdenniemi hiking trail, a 1.5-kilometer nature trail, passes through the Kallahdenharju conservation area and Kuningattarenpolku. The trail is marked off with fences and ropes to preserve nature and prevent erosion. The Kallahdenniemi Nature Trail starts near the kiosk on the beach and runs through the protected Kallahti coastal meadow. The trail is not winter-maintained.

Sonninmäen luontopolku on noin 1,8 km pitkä kävelyosuus Hyvinkäällä Uudellamaalla: kaupungin merkitsemä luontopolku Salpausselän tuntumassa Puolimatkan ja Vehkojan koulualueiden välissä, ei erämaavaellusta. Luontopolkujen keltaiset maamerkit, Retkikartta.fi-seuranta ja tulostettava esite löytyvät Hyvinkään kaupungin luontopolut-sivulta(1). Sama kohde on koottu Luontoon.fi-palvelussa Sonninmäen retkeilykohteen reittilistauksessa, joka kytkee kaupungin ulkoiluaineiston valtakunnalliseen palveluun(2). Ympäristöfoorumi mainitsee erillisen Sonninmäen ympäristökasvatuspaketin kouluille sekä ohjaa kaupungin luontopolut-sivulle (3). Reitti sopii lyhyeksi lähiulkoiluksi: noin puolivälissä kuljetaan Puolimatkan koulun lähiliikuntapaikan tuntumassa ja loppupäässä lähestytään Vehkojan koulun lähiliikuntapaikkaa ja Vehkojan palloiluhallia—kätevää, jos yhdistät kävelyn kartallamme oleviin kenttiin ja leikkipaikkoihin. Talvisin sama harjujakso tunnetaan hiihdoista: Hyvinkään kaupunki kuvaa Sonninmäen–Nikinharjun latuverkkoa, valaistuksen aikatauluja, niukkaa pysäköintiä ja koulupihaan turvautumista koulupäivän jälkeen samalta alueelta (5). Pidemmän lenkin voi koota vierekkäisistä reiteistä, jotka limittyvät samaan solmukohtaan: polku liittyy ainakin Puolimatkan lenkkiin, Sonnimäen ulkoilureittiin, Puolimatkan maastopyöräilylenkkiin ja Eteläiseen yhdyslatuun; pitkä Hyvinkään pyörähdys kulkee osin samoista risteyksistä. Nikinharjun ulkoilureitti ja muut hiihtolenkit ovat hetken siirtymän päässä. Suomen luonnonsuojeluliitto tiivistää saman seitsemän luontopolun käytännön tiedon ja pyytää ilmoittamaan rikkoutuneista rakenteista (6). Aamuposti kuvasi keväällä 2017 talkootyön käynnistyvän Sonninmäeltä osana kaupungin luontopolkujen kehittämistä (4).

Kasavuoren luontopolku on noin 3,4 kilometrin kävely Kauniaisten länsiosissa Kasavuoren metsässä, joka on kaupungin suurin yhtenäinen viheralue. Ladattava vihko, tarinakartta sekä kaikkien opastetaulujen ja QR-rastien tekstit löytyvät Kauniaisten kaupungin Kasavuoren luontopolku -sivulta(1). Sivulla kerrotaan myös luonnonsuojelualueosuudesta ja käyttösäännöistä(1). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa Stockmannin huvilan kivijalat ja lyhyen nousun kalliolle, jolta avautuu näkymiä Bembölen suuntaan(2). Retki ja Reissu -blogissa käydään läpi syksyn värit ja mahdolliset sivulenkit Espoon keskuspuistoon samasta ulkoiluverkosta(3). Reitillä on viisi opastetaulua ja kuusi rastitolppaa QR-koodeilla; kiireettömään tutustumiseen kannattaa varata noin tunti(1). Suuri osa matkasta kulkee leveitä ulkoiluväyliä, ja itse Kasavuorelle noustaan kapeampia metsäpolkuja(2). Korkein kohta on noin 64 metriä merenpinnan yläpuolella(2). Kasavuoren kuntorata -osuudella tulee vastaan muun muassa Kasavuoren ulkokuntosali 2 ja Kasavuoren ulkokuntosali 1 sekä lähestytään Keskusurheilukenttä Kauniainen ennen koulun lähistön loppupätkää. Reitti kulkee yhteisillä linjoilla Kasavuoren kuntoradan kanssa ja talvisin myös valaistun hiihtoyhteyden Bemböle-Kasavuori-Koivuhovi (4km/p+v/valaistu) ja Kasavuoren kuntorata/Kauniainen (2km/p/valaistu) kanssa; lumiolosuhteissa kaupunki muistuttaa, että ladulla tarvitaan sukset tavoittaakseen kaikkia opastetauluja talvella(1). Pidemmälle tauolle ja nuotioon kaupungin puolikotalaavu Kasavuoren kuntoradalla tarjoaa osoitetun tulipaikan ja kaupungin täydentämät polttopuut; säännöt ja yhteystiedot ovat Kauniaisten kaupungin laavusivulla(4). Marjastus ja sienestys kuuluvat alueen käyttöön sääntöjen mukaan(1). Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä ympäri vuoden koko Kasavuoren metsäalueella(1). Kauniainen sijaitsee Uudellamaalla.

Kahden piilon kierros on koko päivän retki Hyvinkään Kytäjä-Usmin ulkoilualueella Uudellamaalla. Reitin pituus on kartallamme noin 9,7 kilometriä yhtenä viivana; Hyvinkään kaupunki kuvaa koko kierroksen Jaanankalliolta lähtien noin 11,5 kilometrin mittaiseksi, ja retkiraportit osuvat usein lähemmäs 12 kilometriä GPS:stä ja reittivalinnoista riippuen(1)(3). Ajantasaiset tiedotteet, tulentekosäännöt ja suositeltu myötäpäivään kierto löytyvät Hyvinkään kaupungin reittisivulta(1). Piilolammen etelärannan palvelut sijaitsevat UUVIn eli Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen mailla; UUVIn Piilolammi-sivulla kerrotaan esteettömästä tulipaikasta, uimalaiturista ja siitä, miten 2,3 kilometrin Piilolammin luontopolku lähtee Piilolammi parkkipaikalta(2). Reitti on luokitukseltaan helppo, mutta se yhdistää leveitä metsäteitä ja kapeampia polkuja: noin kahden kilometrin polkuosuudella on paikoin kivisyyttä ja märkyyttä, ja Piilolammin jälkeen noin kilometrin suopohjainen osuus kaipaa vedenpitäviä jalkineita(1)(3). Luontopolkumies Retkipaikassa kuvaa alueen erinomaiset risteysopasteet ja rehellisesti märät olosuhteet Pikku-Piilon jälkeen—hyvä lisäluku, jos haluat käsityksen syyspäivän pinnasta(3). Hyvinkään kaupunki muistuttaa, että Suolijärventiellä voi olla puomeista huolimatta satunnaista ajoneuvoliikennettä, joten lyhyet tieosuudet on hyvä kävellä liikennesäännöt mielessä(1). Kiiskilammen suuntaan pohjoisosassa kuljetaan Metsähallituksen luonnonhoitometsän kautta; kaupungin teksti nostaa esiin vanhoja metsäkokonaisuuksia, ennallistettuja soita ja runsasta lintustoa oikeaan vuodenaikaan(1). Kiiskilammen laavulla tauko järven rannalla sopii pidempäänkin: laavu kuuluu samaan Kiiskilammen taukopaikkakokonaisuuteen kuin kaupungin kuvailemat nuotiopaikat, ja alue on luonnonsuojelualuetta—noudata rauhoitusalueen käyttöä ja jätä jäljet ottamatta(1). Piilolammen tuntumassa Piilolammi Tulipaikka, Piilolammin Tulipaikka, Piilolammi Uimalaituri ja Usmi Piilolammi laituri muodostavat järvenrannan palveluryppään; kuivakäymälät ja puuvajat kuuluvat samaan taukavyöhykkeeseen, joten voit uida, grillata tai levähtää ennen vaativampaa keskiosaa(1)(2). Iso-Kypärän laavu sijaitsee Piilolammen ja Kiiskilammen välisellä osuudella; Kiiskilammen laavu tulee myöhemmin eteläisellä kaarella. Yhdessä Kolmen lammen kierroksen, Haiskarin kierroksen, Niittulahden kierroksen ja Piilolammin luontopolun kanssa tämä reitti on yksi tapa koota pidempi päivä samaan metsämosaiikkiin(1)(4). Hyvinkää on helppo junamatka Helsingistä, ja Kytäjä-Usmin ulkoilualueen esittely listaa pääreitit, jos haluat suunnitella toisen kierroksen toisena viikonloppuna(4).

Kuusijärvi – Viertola retkeilyreitti on noin 11 kilometrin päästä päähän -reitti Itä-Vantaalla: se yhdistää Viertolan kaupunginosan Kuusijärven luonto- ja virkistysalueeseen. Luontoon.fi julkaisee reitin Vantaan kaupungin retkeilyreittinä näiden alueiden välillä(1). Reitti kulkee Vantaalla Uudellamaalla; pysäköintimaksuista, kesäisin Tikkurilasta lähtevästä bussista 712 ja vuodenajan palveluista järven rannalla Vantaan kaupunki kertoo ajantasaiset tiedot saapumisohjeissaan(2). UUVI kuvaa Kuusijärven kohdepäätä: valvottua uimista, sähkö- ja savusaunoja, kahvilaa, merkittyjä vapaa-ajan reittejä ja lemmikit kytkettyinä laajemmalla alueella(3). Viertolan puolelta reitti kulkee viherkäytävien ja lähiliikuntapuistojen kautta—Puistokenttä Liljapuisto ja Kuntoilupaikka Bäckbynpuisto tulevat vastaan alussa, sitten Havukosken ja Hiekkaharjun kautta, Dickursbyn ja Maarinojanpuiston ohi ennen Tikkurilan jokivartta ja Kuntoilupaikka Neilikkapuisto. Kuusijärven päässä kohtaavat Cafe Kuusijärvi, Kuusijärven uimaranta, Kuusijärven nuotiopaikka, Kuusijärven Grillikota sekä Kuusijärven Saunat, ilmaiset saunat, yleiset saunat Kuusijärventien varrella. Kuivakäymälät löytyvät palvelujen yhteydestä; nuotiolle pätevät viranomaisten säännöt. Kuusijärven parkkipaikka on iso maksullinen pysäköinti, jos päätät kävelyretken järven rantaan. Jos haluat jatkaa pidemmälle samasta verkostosta, Kuusijärvi - Tuusula retkeilyreitti 11km lähtee Kuusijärven alueelta kohti Tuusulaa.

Iso Linnamäki polku 4 on äärimmäisen lyhyt patikointiosuus Iso Linnamäellä, suurella keskiaikaisella linnavuorella Vanhan Porvoon ja Porvoonjoen kupeessa Porvoossa Uudellamaalla. Se toimii pienenä metsäpolkupätkänä, joka yhdistää muut numeroitut lyhyet polut linnan kruunulla; palvelun oma reittisivu on Luontoon.fi:ssä(1). Porvoon kaupunki kuvaa Pikkulinnamäen rautakautista kalmistoa ja Iso Linnamäkeä Suomen suurimpana muinaislinnoituksena noin 700-luvulta 1300-luvulle sekä muinaismuistolain suojaa(2). Visit Porvoo esittelee Iso Linnanmäen nopeana kävely- tai treenipaikkana vanhankaupungin laidalta: kirjavia reittejä, kuivien vallihautojen siltoja ja portaita näköaloja kohti(3). Visit Finland mainitsee nimikkomännyn, sillat entisten vallihautojen yli ja Maarin puiston eväspaikkana mäkien juurella(4). Upe Nykäsen Retkipaikka-teksti kansallisesta kaupunkipuistosta kuvaa tuloa Maarin kosteikon kautta, kaarisillan ja portaiden kautta sekä vallihautojen ylityksiä – hyödyllinen tunnelma näille lyhyille osuuksille(5). Koska tämä reittiosa kulkee vain noin 40 metrin päässä Linnanmäen heittokentästä Linnanmäentien varrella, heittokenttä toimii kätevänä maamerkkinä kartalla. Yhdistä tarvittaessa Iso Linnamäki polku 1, Iso Linnamäki polku 2, Iso Linnamäki polku 3, Iso Linnamäki polku 5, Iso Linnamäki ylävallin polku ylemmällä vallilla ja Iso Linnamäki alavallin polku alemmalla vallilla pidemmäksi kierrokseksi.

Kartanotontun kierros on lyhyt, lapsille suunnattu luontopolku Salmen ulkoilualueella Otalammella Vihdissä Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella. Reitin pituus on noin 1,7 kilometriä. Vaikka maa on Vihdissä, Salmen omistaa ja ylläpitää Helsingin kaupunki; sulkuista, palveluista ja PDF-kartasta kannattaa aloittaa Helsingin kaupungin Salmen ulkoilualueen sivulta(1). Visit Vihti(2) kuvaa Salmea Nuuksion pohjoisportiksi, kivituhkaisine ulkoilureitteineen ja isoine pysäköintitiloineen. UUVI(3) tiivistää laajemman Salmen reittiverkoston ja muistuttaa koirat kytkettäviksi. Polku on suunnattu lapsille: se on merkitty oranssilla ja kulkee erilaisten luontotyyppien läpi, joista jokaisella on oma satuolentonsa(1)(3). Matkan varrella on touhukenttiä, uimaranta Salmijärven uimapaikalla sekä keittokatos Kanaholmassa ja tulentekopaikka Salmijärven rannalla(1). Helsingin kaupunki kuvaa reitin alkavan ison pysäköintialueen luota Salmen Ulkoilumajan lähellä ja päättyvän ulkoilumajan takana olevalle leikkipaikalle(1). Noin kilometrin kohdalla tulee Café Pohjoinen Pirtti (auki viikonloppuisin sesongin aikana)(2). Kuivakäymälöitä on useilla kohdilla majan ja järven rannan tuntumassa. Samasta solmukohdasta voi jatkaa pidempiä Salmen lenkkejä ajamatta muualle: Tapion taival (noin 10 km, vihreät merkinnät) kiertää metsän, suon ja järvimaisemia; Salmen ulkoilualue / Ulkoilureitti 2,9 km jakaa samat palvelut; Reitti 2000 kulkee pyöräilijöille; Paavon polku on erillinen lyhyempi sininen luontolenkki kunnan sivulla(1). Salmen alue on pääosin kovaa ulkoilureittiä, mutta maasto on mäkistä ja osa nousuista pitkiä ja jyrkkiä laajemmassa verkostossa(2)(3).

Sveitsin luontopolku on merkitty, noin 2,1 km pitkä reitti Hyvinkään keskustan kupeessa Sveitsinpuistossa Uudellamaalla. Hyvinkään kaupunki luokittelee sen yhdeksi seitsemästä luontopolkujensa verkostosta; keltaiset maalimerkinnät ja luontopolkujen esite löytyvät luontopolkujen sivuilta(1). Reitti kiertää suppa-alueen Sveitsinlukon ympäri harjumaisemassa. Yli kolmasosa puiston alueesta on ollut luonnonsuojelua 1989 lähtien; laajempi reitti- ja käyttökonteksti, talvireittien kytkökset, pyöräily rauhoitusalueella ja alueen historia löytyvät Sveitsin puiston reittisivulta(2). Kävely tapahtuu pääosin rakennettuja hiekkapohjaisia puistokäytäviä pitkin. Perttulan urheilualueen tuntumassa reitti viittaa muun muassa Perttulan ulkokuntoilupaikkaan Hyvinkään jäähallin lähellä, edelleen Kuntoportaita (kahdet portaat) ja Sveitsin ulkokuntoilupaikkaa kohti. SeikkailuSveitsi tulee vastaan ennen Sveitsin uima- ja liikuntapihaa: Hyvinkään Sveitsin uimala, Hyvinkään Sveitsin ulkouimala sekä SuperPark Sveitsi, Forever Sveitsi ja Padel Sveitsi sijoittuvat samaan kortteliin. Pidemmälle jatkaessa Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkaa käyttää Sveitsinpuiston opastettuja kävelyreittejä noin 3,5 kilometrin matkan luontopisteelle, ja Sveitsin kuntopolut, Hyyppärän yhdyslatu sekä Perttulan ladut leikkaavat samoja paikkoja juoksijoille ja hiihtäjille sesonkeina. Retkiseikkailu kuvailee lapsiperheen kävelyä penkkeineen, QR-koodeilla kuunneltavia luontotietoja, jyrkät portaat suppaan ja pienen pohjavesilähteen — ja suosittelee suuntaa, jossa pitkät portaat tulevat alamäkeen(3). Hyvinkää-lehti kertoo luontopolun valmistumisesta 2015, uusituista opasteista ja penkeistä, QR-tietopaketeista sekä lyhyesti, ettei luontopolulla ole talvikonekunnossapitoa, vaikka vilkkaat pääväylät pysyvät usein kuljettavina(4). Hotelli Sveitsin respasta saa laskeutuviakin aluekarttoja(4).

Reitin pituus on noin 8,1 kilometriä lenkkinä Strömforsin ruukin ja Kukuljärven maisemissa Ruotsinpyhtäällä. Ajantasaisimmat kartat, nuotiosäännöt metsäpalovaroituksen aikana ja kaupungin huomio siitä, että reitti on paikoin vaikeakulkuinen, löytyvät Loviisan kaupungin Kukuljärven vaellusreitti -sivulta Ihana Loviisassa(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä lyhyellä kuvauksella ja linkillä kaupungin karttaan(2). Loviisa on Uudellamaalla; lenkki lähtee kirkonkylän liikunta-alueelta Puistokujalta ja kulkee sekametsän, pitkospuiden ja kallioisten nousujen kautta; retkeilykirjoituksissa mainitaan köysiä jyrkimmissä kohdissa(4). Puolivälin tienoilla reitti saapuu Kukuljärvelle: Kukuljärven uimapaikka uimiseen ja Kukuljärven laavu tauolle; kuivakäymälät kuuluvat samaan ranta-alueeseen(1)(4). Myöhemmin lenkillä on toinen taukopaikka laavulla Kymijoen rannalla, erillään järven rannasta(1)(3). Itärannikon matkailusivut kuvaavat Strömforsin ruukkikylän ympäristöä ja punaisia reittimerkintöjä(3). Ensimmäisen kilometrin vaiheilla reitti kulkee Ruotsinpyhtään kirkonkylä kuntopolun ja Ruotsinpyhtään kirkonkylän kuntopolku Latu -linjojen päällä, joten juoksijat ja hiihtäjät voivat kohdata päällekkäisiä merkintöjä. Pyhtäänhaaran lisähaara -melontalinjan suuntaan vesistöön liittyy muun muassa Kiramon uimaranta. Halutessaan voi tehdä sivulenkki Brannin luolalle järven lähistöllä; matkaa kertyy hieman yli kilometrin(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykuvaus täydentää kuvaa merkinnöistä, entisestä ratalinjasta ja Huuhkajavuoren huipusta peltojen reunasta nousevalla jyrkällä nousulla—hyödyllinen lukema, jos haluat arvioida aikaa ja pintoja(4).

Eerikinpolku on lyhyt punaisilla paaluilla merkitty kävelyreitti, jonka pituus on kartallamme noin 1,5 kilometriä Eerikinkartanon ja Navalan kartanoalueiden välillä Veikkolassa, Kirkkonummella, Uudellamaalla. Tulosteet suomeksi ja ruotsiksi, esteettömyysosuudet ja lähimmät bussipysäkit löytyvät Kirkkonummen kunnan Kirkkonummi-seikkailu -sivuilta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Eerikinkartano-kuvaus täydentää kuvaa: lyhyempi punainen reitti esittelee kulttuurimaisemaa ja sininen Pähkinäpolku kiertää pidempänä kolmen järven rannoilla; koirat pidetään kytkettyinä ja avotulen teko on kielletty(2). Käytännössä reitti alkaa useimmiten Eerikinkartano Parking -alueelta ja kulkee kartanon pihapiirin ja rantapolkujen kautta Haapajärven äärellä, missä on penkkejä, tanssilavan terassi ja kesäteatterin kulma ennen Navalan puolelle kaartuvaa osuutta. Noin kilometrin kohdalla reitti ohittaa Navalan kenttä (Veikkolan Koirakerho) -kentän. Geometriamme päättyy Eerikinkartano parkkipaikka -nimiselle pysäköintialueelle, joten tämä toimii myös toisena lähtö- tai noutopisteenä suuntaa vaihdettaessa. Kunnan numeroidut kohdeopasteet ja esitteet tarkentavat kartano-, noidankivi- ja järvimaisematietoja; Luontopolkumiehen Retkipaikka-juttu kertoo, että Navalan jalkapallokentän liepeillä merkinnät kannattaa tukea paperikartalla(3). Rantaviivat sisältävät paikoin lankkuja ja lyhyitä siltoja; Kirkkonummi kuvaa reittiä osin esteettömäksi kartanolta tanssilavalle ja Navalaan tiettyä numerosarjaa pitkin (19–15 vastapäivään)(1). Samalta alueelta lähtee myös Pähkinäpolku, pidempi sininen luontorengas, joka käyttää samaa Eerikinkartano Parking -pysäköintiä. Veikkolan urheilupuiston kuntorata ja Veikkolan urheilupuiston latu liittyvät samaan urheilupuiston pysäköintisolmuun, joten juoksijat, hiihtäjät ja frisbeegolfarit saapuvat usein samaan paikkaan vaikka Eerikinpolku on vain kävelijöille(1)(2). Pysy polulla kävellen: maastopyörä ja moottoriajoneuvot eivät kuulu reitille(1)(2).

The route Brändöskatans bulevard starts and ends at Sandfjärden beach. The trail is wide and even by the sea and the rest of the trail is forest path. Most of the facilities are by the Sandfjärden beach (outhouse and campfire spot). Along the route there are rest spots.

Jussarö tornstig on noin 2,4 kilometrin mittainen merkitty luontopolun haara Jussarön saarella Tammisaaren saariston kansallispuistossa Raaseporissa, Uudellamaalla. Metsähallitus julkaisee reitin tiedot Luontoon.fi-palvelussa(1). Lautta-aikataulut, vierasvenesatama, telttailu ja saaren laajempi reittiverkosto on käytännössä kannattavaa tarkistaa Visit Raseborgin Jussarö-sivuilta(2). Reitti kulkee suoraviivaisesti ilman silmukkaa: lähtö on vilkkaalta satama- ja leirialueelta, missä kartallamme tulevat vastaan Jussarö lägerområde, Jussarö kokskjul, Jussarö gästbrygga, Jussarö malmkaj ja Jussarö lägerområdes eldstad 1, ennen kuin polku kapenee metsään ja kallioille. Noin 0,2 kilometrin kohdalla avautuu Jussarö utsiktstorn vid naturstigen eli tämän luontopolun näköalatorni; Visit Raseborg kertoo Lotssubergetin luotsien vartiotornista ja pitkistä merinäköaloista selkeällä säällä(2). Kuivakäymälät löytyvät leiri- ja satama-alueen tuntumasta, eikä niitä tarvitse luetella erillisinä nähtävyyksinä. Pidempään kävelyyn kannattaa yhdistää Jussarö gula stigen ja Jussarö gröna stigen, jotka käyttävät samoja palveluita ja vievät saaren vaihteleviin maisemiin; Visit Raseborg kuvaa saaren luontopolkua kokonaisuutena noin 4,7 kilometrin vastakohtaisena kierroksena(2). Retkipaikka selittää yhteistyössä Visit Raseborgin kanssa, että vain osa Jussaröstä on tiukasti kansallispuistoa, jossa liikkuminen on sallittu vain merkityllä polulla, kun taas itäpuolen avoin vyöhyke pitää sisällään vierassataman, Iron Beach -uimelahden, entisen kaivosalueen maisemia ja Kullakojan kaltaisia luotsikylän jäänteitä(4). Retki ja Reissu kertoo omasta saarijuoksustaan lampolaitumen ja metsän kautta kalliolle, Iron Beachille ja tyhjille näköalatornityylisille rakennelmille ennen paluuta kasarmimaiseman laitaa pitkin satamaan(3). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka keskittyisi juuri tähän 2,4 kilometrin tornihaaraan erillään koko saaresta tai satamasta.

Sipoon kunta julkaisee Söderkullantien lähtöpaikan sivun(1) ja interaktiivisen Söderkullan ulkoilukartan(2). Pilvijärven uimaranta -sivulla mainitaan 10 kilometrin ulkoilupolku ja luontopolku pitkospuineen Pilvijärven ympäri—kokonaisen järven kierto noin tunnissa—sekä rannan palvelut(3). Visit Sipoon Taasjärvi-sivulla kuvataan kesäuimista ja talviavantouintia; järveä ympäröivillä kuntopoluilla kulkee talvisin hiihtolatu(6). Luontopolkumies on kiertänyt Söderkullan ulkoiluverkostoa ja mainitsee 5 ja 10 kilometrin kehävaihtoehdot, siniset ja oranssit puumerkinnät, metsä- ja kallioista maastoa sekä Pilvijärven rantaa pidemmällä lenkillä—väri- ja maastovihjeitä samaan reitistöön(4). Reitin pituus on noin 10,3 kilometriä kehänä Sipoossa Uudellamaalla. Se on pidempi merkitty lenkki samassa Söderkullan ulkoiluverkostossa kuin noin 5,4 kilometrin Söderkullan ulkoilureitistö 5km. Söderkullantie 732:n liikunta-alueelta reitti kulkee pian Tekonurmen hiekkakentän, Söderkullan urheilukentän ulkokuntoilupaikan, Söderkullan urheilukentän, Söderkullan Tekonurmen, Söderkullan frisbeegolfradan, Sipoonlahden koulun lähiliikuntapaikan, Sipoon Areenan salibandyhallin, Sipoonlahden koulun parkour-alueen, Sipoonlahden koulun koripallokentän, Sipoonlahden koulun pihan skeittipaikan, Miilin Hiekkakentän, Sipoonlahden koulun liikuntasalin ja Miilin luistelukentän ohi—tiivis koulu- ja kenttäalue, jossa kuivakäymälät ovat rakennusten yhteydessä. Taasjärven suunnassa ovat Taasjärven talviuintipaikka, Taasjärven uimaranta, Taasjärven Luistelukenttä ja Taasjärven Hiekkakenttä. Pohjoisempana Möträskin uimapaikka ja Möträskin uimaranta ovat metsäpolkujen varrella kohti Pilvijärveä. Pilvijärven ympäri kulkee Pilvijärven uimaranta ja Pilvijärven koiraranta etelärannan osuudella, kuten kunnan rantasivulla kuvataan(3). Länsikaarella Söderkullan kuntoradan ulkokuntoilulaitteet ja Söderkullan Kuntoportaat ovat vierekkäin: kuntoportaisivulla kuvataan 170 puuaskelmaa kahdessa osassa, hämärä- ja liiketunnistimella ohjattava valaistus lumettomana aikana ja talvisulku ilman huoltoa(5). Kompassikujan suunnalla ovat Kompassikujan hiekkakenttä, Kompassikujan luistelukenttä, Kompassikujan kaukalo, Kompassikujan ulkokuntoilupaikka ja Opintien liikuntasali ennen silmukan sulkeutumista Tekonurmen jääkentän ohi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu lyhyempi Söderkullan ulkoilureitistö 5km, Söderkullan ulkoilureitit juoksuverkostona päällekkäisillä poluilla ja Koirahiihtolatu Söderkullan Kartano kuntoportaiden ja ulkokuntoilun kulmassa—helppo lyhentää, jatkaa tai vertailla pituuksia.

Modermaganin luontopolku on lyhyt saaressa kiertävä lenkki Tammisaaren saariston kansallispuistossa. Raasepori on kaupunki länsirannikolla, ja Uusimaa on maakunta, johon tämä kansallispuisto kuuluu. Valtaosa puistosta on vettä, joten saarelle tulo lähtee aina vesimatkasta(1). Ajantasaisimmat tiedot kansallispuiston säännöistä, palveluista saarilla ja leiriytymisestä löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(1). Visit Raseborg tiivistää englanniksi, millaista Modermaganin luontopolulla kävely on ja miten saarelle yleensä pääsee(2). Reitin pituus on noin 1,8 km ja se muodostaa saaren ympäri kulkevan silmukan. Noin kilometrin kohdalla tulee Modermagan tältplats, telttailuun varattu paikka puistossa. Hieman edempänä on Modermagan eldstad nuotiopaikkoineen ja polttopuukatoksineen, ja Modermagan torrtoalett on lähellä—mukana kannattaa olla oma juomavesi ja varautua kuivakäymäläpalveluun. Maasto vaihtelee, ja märällä säällä kalliot voivat olla liukkaita(2). Polku kulkee välillä rantaa myöten ja nousee avoimille kallioille; Visit Raseborg kuvaa erityisesti kaakkoisten kallioiden maisemaa ulapoille(2). Matkalla ohitetaan pieni lampi, jossa vuorovesi voi korkean veden aikaan vaikuttaa vesiin saaren ja meren välillä(2). Luonnon helmassa kertoo käytännön kokemuksista Tammisaaresta lähtevällä venematkalla ja näkyvästi merkitystä polusta(3). Modermaganilla ei ole juomavesipistettä, joten vettä tarvitaan niin päiväretkelle kuin telttailuun(2). Noudata rantaeläimiä ja pesimärauhoja sekä puiston ohjeita tulille ja jätteille(1).

Pirttisaaren yhdysreitit on noin 1,8 kilometrin mittainen, yhteen suuntaan kulkeva rantaviivan patikka Pirttisaarella Porvoon saaristossa, Uusimaalla. Saaren virkistys- ja luonnonsuojelualueita hoitavat yhdessä Metsähallitus ja Uuvi; ajantasaisimmat kohdekuvaukset löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1) ja Uuvin Pirttisaari-sivuilta(2). Kartallamme reitti alkaa Pirttisaari lossilta, missä pitkä Kalkstrand–Bodö–Pirttisaari Lossi -reitti venematka kohtaa saaren, ja kulkee Svartvikenin suojaisen poukaman vartta kohti etelämmäisiä palveluita: Pirttisaaren Rantautumispaikka melojille, Pirttisaari nuotiokehä, Pirttisaari Svartvikenin kiinnityspaikka (6 kpl), Pirttisaari Poiju (3kpl), Pirttisaari Laituri ja Pirttisaaren vierasvenelaituri (Svartviken), lopulta Onas Kuivakäymälän ja Lerviksudden - Keittokatoksen suuntaan, missä sorainen rantayhteys avautuu meren äärelle. Reitti täydentää pidempiä merkittyjä yhdistelmiä Reitti Svartvikenistä Lerviksuddeniin ja Reitti Koululaiturilta Lerviksuddeniin—kätevä valinta, jos haluat lyhyen rantayhteyden melontapaikoista ja nuotiopaikoista suoraan venesatamapalveluihin ilman pelkkää Byvikenin vanhan koulun laiturilta lähtevää sisämaan kierrosta. Kuivakäymälöitä on Pirttisaari nuotiokehän ja muun rantapalvelualueen tuntumassa. Retkipaikka kuvaa yhteistyössä Visit Porvoon kanssa, miten ensimmäisissä risteyksissä näkyy puinen opaste, polku kulkee helppokulkuisesti metsän ja kallion väliä, ja Lerviksuddenin keittokatos tarjoaa rajumat merinäköalat kohti Söderskäriä, kun taas Svartviken pysyy veneilijöiden suosikkina(3). Avotulta saa tehdä vain merkityillä tulipaikoilla, eikä palovaroituksen aikana lainkaan(2). Lemmikit pidetään kytkettyinä(2), eikä Metsähallituksen alueella saa telttailua(2). Juomavesi kannattaa tuoda mukana, sillä virkistysalueella ei ole kaivoja(2). Märät kalliot ja paljat rantakivet voivat olla liukkaita(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka keskittyisi juuri tähän 1,8 kilometrin yhdysosuuteen; laajemmat Pirttisaaren retkivideot kertovat yleisestä saaristomaisemasta.

Karnaistenkorven retkeily- ja luontopolut kulkee noin 5,4 kilometriä Karnaistenkorvessa, Lohjan laajimmassa yhtenäisessä ulkoilumetsässä. Uusimaa tunnetaan pääkaupungin lähipuistoista, ja Lohja tarjoaa täällä kallioisia metsäreittejä ja lammet rauhoittuvat taukapaikat mukaan lukien. Lohjan kaupunki julkaisee tulostettavat retkeilykartat, värikartan merkinnät koko verkostossa, tarinapolun sovelluslinkin ja pdf-vihkot Karnaistenkorven retkeilypolku -sivuillaan(1). Kallioperä, metsän rakenne, kaksi metsälampia, Ahvenalampi ja Sorvalampi sekä virkistyskäyttö on koottu yhteen Karnaistenkorpi-luontokuvaukseen samalla sivustolla(2). Pohjoisesta moni lähtee kävelemään Kisakallion urheiluopiston kautta: urheiluopiston pihan yhdyspolun jälkeen alkavat punaiset ja keltaiset merkinnät kohti Suoniementaipaleen suuntaa(3). Perinteinen luontopolku on maalattu punaisin merkein ja sillä on kaksitoista luontorastia; perheille tarkoitettu tarinapolku on keltaisin merkinnöin ja tehtävin vihkosessa tai QR-koodilla(1). Korkiamäen retkeilypolku kulkee sinisin merkein ja sen voi yhdistää luontopolkuun pidemmäksi kierrokseksi; ruskein merkein kuvataan maastopyöräilyn huoltotie-yhteyksiä kohti laavuja(1). Risteyskohdissa on opaskarttoja, joten suunnistus onnistuu ilman omaa karttaakin(1). Matkan varrella tulee Karnaistenkorven Laavu Sorvalammen tienoilla noin 1,9 kilometrin kohdalla ja Ahvenlammen Laavu Lohja Ahvenalammen rannalla noin 3,3 kilometrin kohdalla. Molemmat sopivat taukoon nuotiolla; tarkemmat tiedot kannattaa lukea meidän laavusivuiltamme. Kaupungin materiaalit kertovat nuotiopaikoilla olevista polttopuista ja vedenkeittoastioista sekä muistuttavat, että tulenteko on sallittu vain merkityillä nuotiopaikoilla eikä lainkaan metsäpalovaroituksen aikana(1)(4). Pitkospuita ja kosteita painanteita riittää—vedenpitävät jalkineet kannattaa(3)(4). Maasto vaihtelee kuusikoista kalliojyrkänteisiin, pieniin soisiin ja lammikkomaisemiin; yhdistettynä siniseen Korkiamäen lenkkiin kulku kulkee hetkisen myös Helsinki–Turku-moottoritietunnelin päällä metsätieosuudella(3). Marjastus ja sienestys on sallittu jokamiehenoikeuksin(1)(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa noin kahden tunnin kävelyn kahvitauolla, kun kiertää laajemman yhdistelmän, ja toteaa alueen olevan suosittu hyvällä säällä(3). Eräirma tiivistää saman kaksoislaavu-asetelman ja varoittaa liukkaista pitkospuista sateella ja syksyn pakkasilla(4). Talvella samaa metsää voi yhdistää hiihtoon Kisakallion ladulla tai juoksulenkkiin Kisakallion kuntoradalla, kun nämä on pidetty kunnossa.

Päivättärenpolku on noin 1,4 kilometrin luontopolku Nuuksion järviylängön reunalla Espoossa Solvallan ja Haltian pihan kupeessa. Metsähallitus pitää reittiä Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Suomen luontokeskus Haltia kokoaa käytännön lähtöpiste-, bussi- ja muut retkivinkit samoille sivuille vierailijoille(2). Espoon kaupunki listaa Päivättärenpolun Solvallan luontopolkuverkostossa yleisluontopolkujensa joukossa(3). Polku lähtee Haltian portilta eli Haltia Gate -aukiolta pysäköintialueen ja aluekartan vierestä: ensin avautuu etelärinteen reunametsikkö, sitten polku sukeltaa kuusivaltaiseen metsään, jossa luontotietoiskut valottavat Nuuksion lajistoa ja maaston muodostumia(2)(4). Suomen luontokeskus Haltia kertoo, että reitti kulkee paikoin Solvallan ulkoliikuntaradoilla mutta sisältää lyhyen pisteen kohti Nuuksio Ski & Bike -rinteen huippuseutua (Laskettelukeskus Solvalla-Swinghill), lyhyitä jyrkempiä nousuja helpompien mäkien välissä ja maastomerkit käpymerkkeinä sekä vaaleanpunaisella neliösymbolilla(2). Suunta voi olla kumpi tahansa(2). Matkan varrella tulee vastaan Suomen luontokeskus Haltia ja Haltian kota Espoo, ja Haltia pysäköintialue sekä Solvallan urheiluopiston rakennukset pysyvät lähellä. Puolivälin tuntumassa vastaan tulevat Karjakaivon ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka sekä Aarnituli varaustulentekopaikka kuivakäymälöineen—kätevä yhdistää eväätauon kanssa. Kuivakäymälät palvelevat taukopaikkaa ilman että niitä tarvitsee nimellä joka kappaleessa korostaa. Solvallan uimapaikka on alkupään tuntumassa uintikeleille, ja Laskettelukeskus Solvalla-Swinghill kertoo, minne pistopolku tähtää. Samasta solmukohdasta jatkuu Maahisenkierros esteettömällä näköalatasanteella kohti Nuuksion Pitkäjärviä, perheiden Punaisen sulan salaisuus -lasten luontopolku, talvella valaistu Solvallan latu sekä Solvalla-Haukkalampi yhdysreitti kohti Nuuksion kansallispuiston pääporttia; alueen halki kulkee myös pitkän matkan pyöräilyreitti Reitti 2000(2). Jos haluat esimerkin siitä, miten Päivättärenpolku ja Maahisenkierros yhdistyvät hieman pidempään after work -lenkkiin kalliokangasosuudineen ja näköalatasanteineen, Jaana Muhosen Retkipaikka-juttu antaa rytmin ja vuodenaikavinkkejä(4). Espoo sijaitsee Uudellamaalla pääkaupunkiseudun länsiosassa. Tarkista aikataulu- ja pysäköintimuutokset aina virallisilta sivuilta ennen lähtöä(2)(3).

Tämä yhdysreitti on noin 1,2 kilometriä pitkä pistoreitti Vantaalla Sipoonkorven kansallispuiston alueella Uudellamaalla. Se ei ole rengas: se yhdistää Tasakalliontien pysäköintialueet Kalkinpolttajanpolun pääreitin alkuun Högbergetin kallioille. Kansallispuiston reittiverkoston retkeilyohjeet ja Kalkinpolttajanpolun kuvaus löytyvät Luontoon.fi-sivulta Kalkinpolttajanpolku(1). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa, miten Tasakallion pysäköintipaikalta kuljetaan Nybyggetintietä ja Kuusikorventietä kohti Kalkinpolttajan polkua, että karttaan merkitty matka ympyräreitin alkuun on noin 1,2 kilometriä, ja että tällä lähestymisosuudella on keltaiset vinoneliömerkinnät, kun taas itse Kalkinpolttajanpolun rengas on merkitty valkovihrein vinoneliöin(2). Metkaamatkustelua kertoo Tasakalliontien parkkipaikalta käynnistävästä reitistä: samalta alueelta lähtee myös esteetön reitti Storträskin rantaan, ja Nybyggetintiellä on Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo—mukava pysähdys, jos kuljet yhdysosuutta pitkin(3). Vantaan kaupunki kokoaa luontopolut ja retkeilyreitit yhdelle sivulle, jos haluat nähdä laajemman kuvan kaupungin ulkoiluverkostosta(4). Reitti yhdistää pysäköinnin muuhun Sipoonkorven verkostoon. Tasakalliontie I-pysäköintialueelta ja Tasakallion II pysäköintialueelta on tilaa useille autoille; Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälä palvelee taukoja. Yhdysosuuden jälkeen voit jatkaa Kalkinpolttajanpolulle ja noin 4,9 kilometrin pääkehälle Kalkkiruukin laavun ja kalkkiuunin historiallisen maiseman kautta. Lyhyet Storträskin polut ja Hakunila–Bisajärvi-hiihtolatu leikkaavat samaa seutua, joten yhdysosuutta voi yhdistää järven kiertoon tai talvikauteen hiihtoon.

Bjursin luontopolku on noin 5,3 kilometrin merkitty retkeilypolku Bjursin METSO-suojelualueella Orslandetin saarella Inkoon Barösundissa; perille tullaan käytännössä lossilla ja jatketaan Bjursintietä kohti viitoitettua lähtöä. Suunnittelua ja ajankohtaista retkeilytietoa varten kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Bjursin reitti- ja kohdesivuista(1). METSO-aluetta, kalliomäkiä, vanhaa männikköä ja lahdenpohjien tervaleppikoita esittelee myös Metsonpolku.fi(2). Maastossa kulkijat kuvaavat keltaisia päämerkintöjä, paikoin sinisellä merkittyä lyhyttä sivupolkua ja kivis-kosteaa polkupohjaa sekä näköalakallioita merelle—Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen retki(3) ja Bjursin Vaunuilijoiden luontopolku-sivu(4) ovat käytännöllisiä lisälukemia. Maisemassa vaihtelevat saaristometsä, pienet lammet ja avoimet kalliot, ja useat lähteet nostavat esiin harvinaisen vanhaa metsää. Reittiviivan loppupäässä Bjursin virkistysalueen palvelut täydentävät päiväretkeä: Bjursin virkistysalueen keittokatos Riemukaari, Synnersvikin poukama on katettu keittokatos, lähellä on DiscGolf Bjurs, ja Bjursin virkistysalueen alaviheriön grillikatos tarjoaa grillauskatoksen taukopaikan ennen paluumatkaa lossille.

Ajantasaiset reittikuvaukset ja kansallispuiston säännöt tälle rannikkolenkille ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Sipoo kertoo autottomasta saapumisesta Sipoonkorven Hop-on Hop-off -bussilla, Korvenportin pysähdysajoista ja käytännön muistutuksista kuten juomapullosta, sillä järveltä ei löydy vesipistettä(2). Fiskträskin reitti on noin 4,7 kilometrin merkitty patikointilenkki Sipoonkorven kansallispuistossa. Sipoo sijaitsee Uudellamaalla. Kierros kulkee kuusivaltaisessa metsässä, kallioisilla kohtauksilla, lyhyillä suonreunuksilla pitkospuiden varassa ja Fiskträskin järven länsirannalla; Fiskträski on puiston suurin järvi. Retkipaikkalaisen Luontopolkumiehen mukaan polkuja on sorastettu, siltoja levennetty ja opasteita uusittu, joten märkä sää ei enää tee samasta reitistä niin mutaista kuin ennen(3). In the Woods, Dear kuvaa oransseja vinoneliömerkkejä ja tiheitä opasteita, joiden ansiosta risteyksissä pysyy suunnassa(4). Knutersintien pysäköintialueilta edetessä kierros ohittaa pian Korvenportin tienoon: Ravintola Tila ja Pysäköintialue Korvenportti ovat kävelymatkan päässä toisistaan, joten tauon voi yhdistää lounaaseen tai kahviin ennen järvelle jatkamista. Fiskträskin rannalla noudatetaan kansallispuiston käytäntöjä: nuotio vain huolletuilla paikoilla, roskat mukaan ja metsäpalovaroitus tarkistettava ennen hiilien sytytystä(1). Rantikaistan vartijoina ovat Fiskträskin keittokatos, Fiskträskin laavu, pöytäryhmät, puuvaja ja kuivakäymälät käymälärakennuksessa lähellä rantaa; Metsähallitus kertoo uusista tai uudistetuista palvelurakenteista 2022 tehdyssä tiedotteessa(5). Uimaveden laatu houkuttelee helteellä, mutta varusteet ja juomat kannattaa pakata mukaan kuten erämaajärvelle sopii(2)(4). Päivää voi pidentää Knutersintien pohjoispuolen liittymässä: Bakunkärr rengasreitti/rundan -kevyt rengas ja Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti jatkavat kohti Kalkkiruukki laavua(3)(4).

Lepinjärven ympäristö- ja kulttuuripolku on kartallamme noin 1,8 kilometrin kävely Lepinjärven (Läppträsket) pohjois- ja luoteisrannalla Karjaan eteläpuolella. Raasepori on Uudenmaan kunta. Visit Raseborg kokoaa virallisen reittikuvauksen(1): opastetaulut, lintutornit, muinaiskohteet ja mahdolliset opastukset. Polku on kevyehkö kulttuuri- ja luontokävely; maastossa on juuria ja epätasaisuuksia, eikä reitti sovellu pyörätuolilla tai rattaiden kanssa kulkeville(1). Reitti on merkitty puisilla opasteilla, ja muinaisjäännösten luona on infotauluja (Brobacka, Lilla Näset, Stora Näset). Lepinjärvi on Natura 2000 -järvi ja valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde; alueella on tavattu noin 160 lintulajia ja säännöllisesti pesii noin 100 lajia, ja rantaladyrityksen ylle pääsee kahdesta tornista(1). Retkipaikka kuvaa aamuhämärää peltojen usvassa, pitkospuuosuuksia Pelikaanitornille ja taukokatosta nuotiopaikalla ilman puuhuoltoa(2). Retki ja Reissu kertoo kesäretkestä Karjaan Shellin parkista, alitunnelista vt 25:n ali ja haarautuvista poluista sekä Lilla Näsetin kuppikivistä ennen selkeämpää pääreittiä ja toista tornia(3).

Haiskarin kierros on helppo päiväretki Hyvinkään Kytäjä-Usmin ulkoilualueella Uudellamaalla. Reitin pituus on kartallamme noin 5,6 kilometriä yhtenä viivana; Hyvinkään kaupunki ilmoittaa samaan kierrokseen noin 6,1 kilometriä, joten lähteet pyöristävät hieman eri tavoin(1). Ajantasaiset tiedotteet, tulentekosäännöt ja suositeltu myötäpäivään kierto löytyvät Hyvinkään kaupungin reittisivulta(1). Luontoon.fi(2) listaa saman reitin valtakunnallisessa ulkoilutietokannassa, mikä sopii hyvin, jos käytät jo Metsähallituksen karttatasoja suunnitteluun. Reitti lähtee ja palaa Jaanankallion pysäköintialueelle osoitteessa Kytäjäntie 625 ja kulkee lähes koko matkan pienillä metsäautoteillä, joten reitti sopii myös maastopyörällä kuivalla kelillä(1). Noin 2,6 kilometrin kohdalla tulee Iso-Haiskarin laavu Iso-Haiskari-lammen länsirannalla: nuotiopaikka pöydän ja penkkien kanssa, laavu, kuivakäymälä ja laituri—kesällä uimakelpoiseen lampeen(1). Kytäjä-Usmin ulkoilualueen yhteistyösivu täsmentää, että lyhin kävely Kytäjäntien ja Suolijärventien risteyksen parkista Iso-Haiskarin rantaan on noin 3,3 kilometriä, jos haluat järven ilman koko kierrosta(3). Kaupungin vaiheittainen kuvaus kulkee Jaanankalliolta pohjoiseen Suolijärventietä, kääntyy kapeammille metsäteille ja traktoruurille ennen Iso-Haiskarin taukopaikkaa ja palaa sitten etelä- ja länsikautta pysäköintialueelle(1). Lyhyet Suolijärventien osuudet voivat nähdä satunnaista ajoneuvoliikennettä puomeista huolimatta, joten kävele niitä oikeina teinä(1). Maisema vaihtelee sekametsän ja luonnonsuojelualueiden reunojen välillä: puronvarsilehtoja, lammenrantoja ja kallioalueita; lintuja on runsaasti oikeaan vuodenaikaan(1)(2). Samasta reitistöstä voi koota pidempiä päiviä: Kytömetsän pyörähdys, Niittulahden kierros ja Kahden piilon kierros kohtaavat tämän metsän osan, ja Kytäjä-Usmin ulkoilualueen esittely listaa pääreitit, jos haluat palata uudella kierroksella(3). Patikalla-blogi kuvaa alueelta leveitä, helppoja tiepohjia ja rehellisen pysähdyksen Iso-Haiskarin laavulla—hyvä lisäluku, jos haluat bloggaajan näkökulman puuhuoltoon ja siihen, miltä taukopaikka tuntuu hyvällä kelillä(4).

Päivitettyjä tietoja pitkospuiden ja lintutornin tilasta saat parhaiten Järvenpään kaupungin Tuusulanjärven lintuvesi -sivulta(1). Reitti on kartallamme noin 0,6 kilometrin lenkki: lyhyt pitkospolku järven pohjoispään ruoikko- ja rantavyöhykkeellä, lähtö Järvenpään Taidetalon takaa (Harjuvaarankuja 2). Polku johtaa Kaakkolan lintutornille, josta avautuu näkymä Natura-lintualueelle ja Järvenpään keskustaan(1). Joukon polku sopii kevyeksi kävelyksi pitkospuita pitkin. Polun varrella on opastauluja alueen linnustosta ja kasveista(1). Pohjoispää on koko Tuusulanjärven Natura-kokonaisuudesta linnustollisesti arvokkain; pesimä- ja levähdyspaikkoja käyttävät muun muassa vesilinnut ja kahlaajat, ja alueella pyydetään kunnioittamaan pesimärauhaa(1). Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry järjesti pitkospuiden peruskunnostuksen yhteistyössä Järvenpään kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kanssa; materiaalit tulivat viranomaisilta ja talkootunteja kertyi noin 1500(2). Reitti nimettiin luonnonsuojelijan ja luontokuvaajan Jouko Veikkolaisen mukaan; avajaisista ja talkoista kertoo muun muassa Jaakko Harjuvaaran paikallissivusto(3). Polun jatkeena samaan suuntaan kulkee Tuusulanjärvi pitkospolku, ja Tuusulanjärvi parkkipaikka palvelee molempia. Talvella lähellä kulkevat Manninpellon latu ja Loutin latu -hiihtoladut sekä Loutin kuntorata. Rantapuiston luistelukenttä ja Luotin Koirapuisto ovat rannan tuntumassa tornin itäpuolella. Järvenpää on tiivis kaupunki: Harjulan koulun lähiliikuntapaikka ja Senioripuisto Keskus sijaitsevat hieman sisämaahan päin, jos yhdistät keskustakäynnin ja lyhyen luontoretken.

Pähkinäpolku on noin 3,7 km pitkä, merkitty kävelyrengas Kirkkonummella Uudellamaalla Eerikinkartanon maille Veikkolan eteläpuolelle. Kierros kulkee myös nimellä Eerikin kolmen järven kierros, sillä se kiertää Haapajärven, Kurkistonjärven ja Kalljärven rantoja kartanon peltomaisemissa, rantalehdossa, pähkinälehdossa ja pienissä kosteikoissa ja palaa suola-aidan tuntumaan. Numeroidut opasteet, tulostettava kartta ja kävelyreitin säännöt löytyvät Kirkkonummen kaupungin Pähkinäpolku-sivulta(1). UUVIn Eerikinkartano-kohdesivu muistuttaa, että koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä ja tulenteko ei ole sallittu koko ulkoilualueella(2). Reitti on merkitty sinisillä paaluilla; sama pihapiiristä lähtevä Eerikinpolku kulkee punaisilla merkeillä, joten värit erottavat polut nopeasti. Kaupunki kuvaa reitin pääosin helppokulkuiseksi mutta ei esteettömäksi: kosteissa kohdissa on pitkospuita tai murskepohjaa ja parissa jyrkässä kohdassa puuportaat. Taukoineen ja opasteiden lukemiseen kannattaa varata noin kaksi–neljä tuntia(1). Virallisissa kuvauksissa mainitaan penkit ja kaksi pöytä-penkkiyhdistelmää, näköalalava Kalljärven luhteikossa ja laituri Kurkistonjärven rannalla, kun taas korkeampi lintutorni Haapajärvelle on yhä suunnitelmissa(1)(2). Retkipaikan artikkelissa Terhi Ilosaari kulkee rastiluvuille pähkinäpensaikossa, kuivuneiden kuorien rapisevassa maassa ja kesäisen hyttysillan tunnelmissa, ja avaa samalla, miten suunnittelija Pekka Borg kiinnitti reitin suojeltuun pähkinälehtoon yhdessä Kirkkonummen ympäristösuunnittelijoiden kanssa vuonna 2016(3). Voit yhdistää saman lähtöön lyhyemmän Eerikinpolun, jos haluat tutustua Koski–Navalan kulttuurimaisemaan, tai suunnata katseen Veikkolan urheilupuiston latuun ja Veikkolan urheilupuiston kuntorataan, jotka löytyvät meidän kartallamme muutaman sadan metrin päähän mutta kulkevat omana latunaan ja kuntoratanaan(4). Kirkkonummi sijaitsee pääkaupunkiseudun länsipuolella. Lue tarkemmin pysäköinnistä ja joukkoliikenteestä alla.