Sipoo Kartta

Pehe-sauna sijaitsee Kaunissaarella, Sipossa. Saunaan mahtuu 5–6 henkilöä, ja siinä on pieni takkahuone sekä 12 hengen terassi. Saunan pesutilassa on hanasta tulevaa kylmää vettä ja vedenkeittimestä saatavaa lämmintä vettä. Uintiportaat mahdollistavat virkistävän uinnin merivedessä.

Kaunissaarella, Sipossa sijaitseva Niemen sauna mahtuu enintään 15 henkilöä, ja siinä on takkahuone, jossa on pöytiä, penkkejä ja suuri takka makkaroiden paistamista varten. Tilaa käytetään myös pukuhuoneena. Kylmää vettä saa hanasta ja lämmintä vettä lämmitetään vedenkeittimellä. Saunan voi vuokrata yksityiskäyttöön 1 tunnin jaksoissa. Niemensaunassa on myös yleisiä saunavuoroja, joiden hinta on vain 13 € aikuisilta. Saunan aikataulun näet klikkaamalla alla olevaa verkkosivustolinkkiä.

Vantaan kaupungin omistama sauna, jota voi vuokrata kausittain.

Tämä on julkinen sauna, jota kuka tahansa voi käyttää. Käyttö on maksutonta. Lue Vantaan kaupungin artikkeli <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/tallholmen-ja-krokholmen-vantaan-helmet-kutsuvat-merelle">Tallholmen</a>ista

<a href="https://www.facebook.com/vantaaliikuntaa/posts/tallholmenin-huvila-sipoon-saaristossa-on-vuoden-tauon-j%C3%A4lkeen-taas-vuokrattavis/3217310874949734/">Katso kuvia Tallholmenin huvilasta</a>

Keittokatoksen läheisyydessä sijaitsevat kompostikäymälät.

Sipoon kunta julkaisee Söderkullantien lähtöpaikan sivun(1) ja interaktiivisen Söderkullan ulkoilukartan(2); niistä näkee kartat, säännöt ja ajantasaiset tiedot Söderkullan hoidetuista reiteistä ja palveluista. Visit Sipoo kuvaa Taasjärveä kesäuimapaikkana ja talviavantouintina; järveä ympäröivillä kuntopoluilla kulkee talvisin hiihtolatu(3). Luontopolkumies on kiertänyt Söderkullan ulkoiluverkostoa ja mainitsee 5 ja 10 kilometrin kehävaihtoehdot, siniset ja oranssit puumerkinnät, metsä- ja kallioista maastoa sekä Pilvijärven rantaa pidemmällä lenkillä—väri- ja maastovihjeitä samaan reitistöön(4). Reitin pituus on noin 5,4 kilometriä kehänä Sipoossa Uudellamaalla. Se kokoaa yhteen Söderkullan liikunta- ja koulualueen sekä järviloman: Söderkullantie 732 -seudulta kulku kulkee Söderkullan Kuntoportaiden ja Söderkullan kuntoradan ulkokuntoilulaitteiden kautta, sitten Kompassikujan hiekkakentän, Kompassikujan luistelukentän, Kompassikujan kaukalon ja Kompassikujan ulkokuntoilupaikan ohitse Opintien liikuntasalin lähelle. Puolivälissä Tekonurmen jääkenttä, Söderkullan urheilukenttä, Söderkullan Tekonurmi, Tekonurmen hiekkakenttä ja Söderkullan urheilukentän ulkokuntoilupaikka ovat Söderkullan frisbeegolfradan, Sipoon Areenan salibandyhallin, Sipoonlahden koulun lähiliikuntapaikan, Sipoonlahden koulun parkour-alueen, Sipoonlahden koulun koripallokentän, Miilin Hiekkakentän, Sipoonlahden koulun liikuntasalin, Miilin luistelukentän ja Sipoonlahden koulun pihan skeittipaikan tuntumassa—tiivis lähiliikunta-alue, jossa kuivakäymälät ovat rakennusten yhteydessä. Taasjärven puolella ovat Taasjärven talviuintipaikka ja Taasjärven uimaranta sekä lähellä Taasjärven Hiekkakenttä ja Taasjärven Luistelukenttä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu pidempi Söderkullan ulkoilureitistö 10 km, Koirahiihtolatu Söderkullan Kartano kuntoportaiden seudulla ja Söderkullan ulkoilureitit juoksuverkostona päällekkäisillä poluilla—helppo jatkaa tai vertailla pituuksia.

Byabäckenin polku on helppo, lapsiperheille sopiva kävely noin 1,6 kilometriä Sipoonkorven kansallispuistossa. Sipoo sijaitsee Uudellamaalla, ja maakuntana Uusimaa tarjoaa täällä helposti saavutettavan kansallispuistopätkän pääkaupunkiseudun vieressä. Polku tunnetaan myös viralliselta nimeltään Byabäckenin luontopolku ja retkeilyteksteissä leikkisästi Ponun Perinnepostia -nimellä, sillä reitin varrella on punaisia postilaatikoita luontoaiheisine postikortteineen. Ajantasaisimmat palvelukuvaukset, Ängesbölen taukopaikan tiedot ja kesäviikonloppujen Hop-On Hop-Off -bussi löytyvät Sipoon kaupungin reittisivulta(1). Metsähallituksen yleiset ohjeet ja säännöt Sipoonkorvelle ovat Luontoon.fi:ssä(3). Byabäckenin pysäköintialueelta ja lähellä olevalta Byabäcken II pysäköintialueelta kävely lähtee suoraan metsään. Reitti kiertää monelle luontevaltaan vastapäivään lähtöpaikan nuolen suuntaan. Pinta on hyvin sorastettu ja kuivalla säällä mukava kulkea, mutta nousu Ängesbölebergetin rinnettä on melko jyrkkä ennen kuin polku laskeutuu Byabäckenin puron varteen ja ylittää puron sillan. Metsän ja niittyrajojen kohdilla postilaatikot kuvittelevat eläinten ja kasvien kirjeenvaihtoa; Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti kuvaa tarkasti, miten merkinnät ja laatikoiden paikat ovat päivittyneet(2). Niityt ja laidunmaisema ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja laidunkasvusta kerrotaan kaupungin materiaalissa(1). Varatkaa noin tunti rennolla tahdilla, jos luette kortteja—Ängesbölen umpiparilaavu, Ängesbölen avotulipaikka 1, Ängesbölen avotulipaikka 2. ja Ängesbölen telttailualue muodostavat käytännössä yhden levähdyspiirin; Bergströmin torpan varauskeittokatos ja juomakelpoisen veden Bergströmin kaivo ovat lähellä Bergströmin torppaa, ja kuivakäymälät palvelevat koko levähdyspaikkaa ilman että jokainen rakennus tarvitsee erillistä mainintaa virkitystekstissä. Viimevuosien kävelykuvauksen mukaan reitti on merkitty oranssimaalauksella puihin(2); tarkista aina Sipoonkorven opastaulu ja kartta pysäköintialueella ennen lähtöä, etenkin jos merkintöjä uusitaan.

Merkittyjen reittien palvelut ja kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa Sipoonkorven pysäköintikapasiteetit, esteellisyyskohteet sekä muistutukset koirien kiinnipitovelvoitteesta, nuotiokäytännöistä ja leiriytymisrajoista omalle kohdesivulleen(2). Knutersin portti – Bakunkärr yhdysreitti on noin 3,4 kilometrin pätkäretki Sipoonkorven kansallispuistossa. Sipoo kuuluu Uusimaahan helsinkiläisen työssäkäyntialueen reunaan, ja tämä osuus yhdistää Bakunkärrin palveluryhmän Knutersin portin suureen pysäköintikeskittymään niin, että kahden eri lähtöpaikan väli kulkee merkityn polun kautta ilman maantieoikaisua. Bakunkärrin päässä polun varrella ovat Bakunkärrin keittokatos sekä lyhyen kävelyn päässä Bakunkärrin kuivakäymälä. Tämä solmukohta liittyy sinisesti merkittyyn Bakunkärr rengasreitti/rundan -renkaaseen ja Kalkkiruukin laavulle viettävään haarautumaan, joten evästauolle kannattaa yhdistää joko noin kahden kilometrin Bakunkärrin kierros tai Kalkkiruukki laavu, jonne Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti ohjaa samasta risteyksestä. Luontoon.fi kuvaa Bakunkärrin kierroksen helppokulkuiseksi noin kahden kilometrin lenkiksi Knutersintien varteen sijoittuvalta Bakunkärrin pysäköintialueelta ja viitosilla erotettuna pistona Bakunkärrin kallioiden taukopaikalle(1). Knutersin portti -päässä reitti päättyy Knutersin Portti pysäköintialueelle. Uudenmaan virkistysalueyhdistys arvioi suurimman pysäköintikentän Knutersintielle mahtuvan noin 160 autoa ruuhkapäivinä(2). Samalta lähtöalueelta kulkee Luontoon.fi:n mukaan noin 3,8 kilometrin Knutersin kierros, joka on merkitty oranssinpunaisilla merkeillä ja kiertää Bakunkärrin keittokatoksen kautta takaisin portille(1). Riippumattomat retkikertomukset muistuttavat, että Sipoonkorven polut voivat muuttua nopeasti märiksi sateiden jälkeen ja että uudet pitkospuuosuudet helpottavat kosteimpia kohtia; Bakunkärrin uuden rengasreitin myötä vanha janapolku Kohti Kalkkiruukkia on korvautunut määrätietoisemmalla viitoituksella, joten kannattaa seurata uusia opasteita(3)(4). Tämä yhdysreitti sopii siis esimerkiksi tilanteeseen, jossa auto jää Knutersin portille, kävellään Bakunkärrin keittokatos päivälliselle ja palataan rengasreittejä pitkin, tai päinvastoin kun halutaan kulkea Bakunkärriltä laajemmalle pysäköintialueelle. Risteysalueilla kannattaa pitää mielessä Luontoon.fi:n kuvaamat reittikohtaiset värit, kun haaraudutaan eri lenkeille(1)(4). Retkipaikka kehui Bakunkärrin selkeitä opasteita ja vaihtelevaa kangasmetsää sekä pähkinälehtomaisemia, ja Lähtöportti kuvasi perheiden yhdistävän uudet renkaat Bakunkärrträsketin kalliolla sijaitsevaan taukotasanteelle(3)(4).

Sipoonkorven merkityt polut ja retkeilyohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Sipoon kaupunki kertoo, miten Bakunkärrin pysäköinnit sopivat pidempään eteläisen puiston läpikävelyyn ja Hop On Hop Off -bussiyhteyteen(3). Uudenmaan virkistysalueyhdistys täydentää kuvaa pysäköinti- ja esteellisyysasioista sekä koirasäännöistä ja leiriytymisrajoista(4). Bakunkärr rengasreitti/rundan on noin 1,9 kilometrin metsälenkki Sipoossa Uudenmaan alueella, helposti saavutettavissa pääkaupunkiseudulta. Maasto vaihtelee kuusivaltaisesta kankaasta kallioisiin taukopaikkoihin; alkupuolella polku kipuaa loivasti koivikossa ja pähkinäpuulehdoissa ennen kuin paluuosuus hyppii kalliolta toiselle. Luontoon.fi luonnehtii renkaan helpoksi, perheille sopivaksi reitiksi kansallispuistossa(1). Lähtö onnistuu joko Bakunkärr I pysäköintialueelta tai Bakunkärr II pysäköintialueelta Knutersintien varrella. Sinisin merkein osoitettu kierros sukeltaa heti metsään; lähteet muistuttavat lyhyistä pitkospuuosuista kosteissa notkoissa, joten märän sateen jälkeen kannattaa valita varsinaiset retkikengät(1)(2)(3). Noin kilometrin kohdalla tulee risteys, josta voi sulkea renkaan kohti parkkialuetta tai poiketa noin kolmensadan metrin piston kallioiden taukoryhmälle Bakunkärrträsketin yläpuolelle. Pisteen varrella sijaitsevat Bakunkärrin keittokatos ja Bakunkärrin kuivakäymälä: katoksessa keitto- ja tulipaikkavarustus, puuvaja sekä pöydät ja penkit pienen lammen suuntaan(1)(2). Risteyskohdasta jatkuu Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti Kohti Kalkkiruukki laavua, ja sama pysäköintikeskittymä toimii hyvin myös Fiskträskin reitin lähtönä Kohti Fiskträskin laavua, jos haluat yhdistää järvenrantalenkin(1)(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus kehui selviä opasteita, noin kahdenkymmenen metrin kokonaiskorkeuseroa ja pähkinähakkiin viittaavaa loppupään lehtoa(2). Suunnitellessasi jatkomatkoja Knutersin portti -alueelle tai joukkoliikenneyhteyksiin tarkista avotulen ja telttailun rajoitukset Luontoon.fi:stä ja UUVI:n sivuilta(1)(4).

Reitti kulkee Kaunissaarella, Helsingin itäisimmällä ulkoilusaarella Sipoonselän saaristossa lähellä ulkomeren tuntumaa. Uusimaa on maakunta, jonka alueella Sipoo sijaitsee; vaikka saari on maantieteellisesti Sipoossa, ulkoilupalveluista ja luontopolusta vastaa Helsingin kaupunki(1). Ajantasaiset aikataulut, hinnat ja säännöt löytyvät parhaiten Helsingin kaupungin Kaunissaari-sivuilta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa alueen kuvauksen vierailijoille, jotka tutustuvat laajempaan saaristoon(3). Kaunissaaren luontopolku on kartallamme noin 2,7 kilometrin lenkki; painetut viralliset materiaalit kuvaavat usein noin neljän kilometrin kierrosta numeroitujen tolppien mukaan(1). Reitti on merkitty numeroituilla tolpilla, joihin liittyy luontopolkuesite: teemat käsittelevät eläimiä, rantaelinympäristöjä ja saaren historiaa—kalastuksesta ja kaupankäynnistä vuoden 1918 tapahtumiin(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kävelykuvauksen, joka kuvaa helppoa maastoa, lukuisia merimaisemia ja penkkejä sekä myötäpäivään etenevää numerointia(2). Sataman puolelta polku kulkee pian keittokatosten ja taukopaikkojen ohi: Kaunissaari Grillikota 4 ja Kaunissaari / Keittokatos ovat lähtöä lähellä, ja Puuteltta 2 & 3 hieman kauempana—kätevää, jos haluat evästellä ennen pidempää kierrosta. Noin kilometrin kohdalla Kaunissaari Nuotiopaikka 2, Kaunissaari Retkisatama, Perhe sauna, Kaunissaari Tulipaikka 3 ja Puuteltta 1 sijoittuvat ravintola-alueen liepeille, joten nuotiota voi yhdistää Kaunissaaren ravintolaan tai saunavuoroihin vilkkaimpana kesänä. Niemen sauna on hieman pohjoisempana. Pohjoisrannan suuntaan Kaunissaarenlaituri ja Kaunissaari retkisatama palvelevat venelaitureita, ja Kaunissaari Kalastuspaikka on merkitty kalastuspiste vesistön äärellä. Saaren palvelut—kuusi keittokatosta polttopuineen ja juomavesipisteineen, kuivakäymälät ja rantasuihkut, vuokrattavat mökit ja puuteltat sekä vierasvenesatama—tukevat samaa polkuverkostoa kuin kaupungin sivuilla kuvataan(1). Päiväkävijät saapuvat usein Vuosaaresta yhteysaluksella; sama yhteys näkyy kartallamme reittinä Vuosaari-Kaunissaari yhteysalus, ja osa vuoroista jatkaa Söderskäriin(2). Koirat pidetään kytkettyinä, ja rantaniittyjä sekä lintujen pesimärauhaa kannattaa kunnioittaa keväällä ja alkukesällä(1).

Tarkimmat reittikuvaukset ja kansallispuiston velvoittavat säännöt koirista, nuotioista, telttailusta ja opasteista löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys kokoaa Sipoonkorven pysäköinnit, esteettömät lähestymiset ja kausimuistutukset omalle kohdesivulleen(2). Kohteesta löytää käytännön tunnelmaa Metkaamatkusteluan koirakävelystä(4) ja Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkelista, jossa kuvataan Bakunkärrin uusia rengasreittejä ja leveneviä polunpohjia(3). Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti on noin 3,1 kilometrin pätkäretki Sipoonkorven kansallispuistossa Kalkkiruukki laavun taukapaikkaryhmän ja Knutersintien Bakunkärrin pysäköintikaistojen välillä. Sipoo sijaitsee Uudellamaalla pääkaupunkiseudun itäreunalla, ja sama metsäverkosto kytkeytyy Vantaan ulkoilualueisiin. Kulku muistuttaa Metkaamatkusteluan kuvaamaa janareittiä: voit palata samaa polkua takaisin tai jatkaa pidempiin kokonaisuuksiin viereisten renkaiden kautta(4). Kalkkiruukin pilarina toimii Kalkkiruukki laavu nuotiopaikkoineen, katoksineen, pöytineen ja puuvajoineen(3). Samasta solmukohdasta poikkeaa Kalkinpolttajanpolku kohti Högbergetiä ja Tasakalliontien parkkeja sekä etelään Kuusijärvi - Bisajärvi - Kalkinpolttajanpolku yhdysreitti, kun lähtö tehdään Kuusijärven palvelujen kautta. Kuivakäymälät löytyvät laavualueen tuntumasta pitkien päiväretkien tueksi(3). Kahden kilometrin molemmin puolin Bakunkärrin suuntaan kulkiessa tulee Bakunkärrin keittokatos avotulentelineineen ja kallionäkymineen sekä lähellä Bakunkärrin kuivakäymälä. Retkipaikassa kyseinen taukopaikka on kahvitauon kohde sinisesti merkityllä Bakunkärr rengasreitti/rundan -kehällä(3). Reitin päätepiste on Bakunkärr I pysäköintialueella tai Bakunkärr II pysäköintialueella Knutersintiellä; molemmat kiinnittyvät Knutersin portti - Bakunkärr yhdysreittiin ja lyhyeen Bakunkärrin renkaaseen, ja Fiskträskin reitti vie tarvittaessa Ravintola Tilaa(3)(4). Odota kuusivaltaista kangasta, satunnaisia pitkoskäytäviä sekä märkiä kohtia sateiden jälkeen—Retkipaikka muistutti Sipoonkorven uusistakin osuista, joissa kura ohjaa kulkijoita väistämään liian herkkää jäkälää(3). Visit Sipoon Hop-on Hop-off -bussi liikennöi toukokuun puolivälistä lokakuun alkuun ja voi vähentää autoilua toiseen päähän(5). Kohdennetut YouTube-haut eivät palauttaneet tähän yhdysosuuteen rajattua polkuesittelyä, joten videokenttää ei täytetä.

Sipoon kunta julkaisee Söderkullantien lähtöpaikan sivun(1) ja interaktiivisen Söderkullan ulkoilukartan(2). Pilvijärven uimaranta -sivulla mainitaan 10 kilometrin ulkoilupolku ja luontopolku pitkospuineen Pilvijärven ympäri—kokonaisen järven kierto noin tunnissa—sekä rannan palvelut(3). Visit Sipoon Taasjärvi-sivulla kuvataan kesäuimista ja talviavantouintia; järveä ympäröivillä kuntopoluilla kulkee talvisin hiihtolatu(6). Luontopolkumies on kiertänyt Söderkullan ulkoiluverkostoa ja mainitsee 5 ja 10 kilometrin kehävaihtoehdot, siniset ja oranssit puumerkinnät, metsä- ja kallioista maastoa sekä Pilvijärven rantaa pidemmällä lenkillä—väri- ja maastovihjeitä samaan reitistöön(4). Reitin pituus on noin 10,3 kilometriä kehänä Sipoossa Uudellamaalla. Se on pidempi merkitty lenkki samassa Söderkullan ulkoiluverkostossa kuin noin 5,4 kilometrin Söderkullan ulkoilureitistö 5km. Söderkullantie 732:n liikunta-alueelta reitti kulkee pian Tekonurmen hiekkakentän, Söderkullan urheilukentän ulkokuntoilupaikan, Söderkullan urheilukentän, Söderkullan Tekonurmen, Söderkullan frisbeegolfradan, Sipoonlahden koulun lähiliikuntapaikan, Sipoon Areenan salibandyhallin, Sipoonlahden koulun parkour-alueen, Sipoonlahden koulun koripallokentän, Sipoonlahden koulun pihan skeittipaikan, Miilin Hiekkakentän, Sipoonlahden koulun liikuntasalin ja Miilin luistelukentän ohi—tiivis koulu- ja kenttäalue, jossa kuivakäymälät ovat rakennusten yhteydessä. Taasjärven suunnassa ovat Taasjärven talviuintipaikka, Taasjärven uimaranta, Taasjärven Luistelukenttä ja Taasjärven Hiekkakenttä. Pohjoisempana Möträskin uimapaikka ja Möträskin uimaranta ovat metsäpolkujen varrella kohti Pilvijärveä. Pilvijärven ympäri kulkee Pilvijärven uimaranta ja Pilvijärven koiraranta etelärannan osuudella, kuten kunnan rantasivulla kuvataan(3). Länsikaarella Söderkullan kuntoradan ulkokuntoilulaitteet ja Söderkullan Kuntoportaat ovat vierekkäin: kuntoportaisivulla kuvataan 170 puuaskelmaa kahdessa osassa, hämärä- ja liiketunnistimella ohjattava valaistus lumettomana aikana ja talvisulku ilman huoltoa(5). Kompassikujan suunnalla ovat Kompassikujan hiekkakenttä, Kompassikujan luistelukenttä, Kompassikujan kaukalo, Kompassikujan ulkokuntoilupaikka ja Opintien liikuntasali ennen silmukan sulkeutumista Tekonurmen jääkentän ohi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu lyhyempi Söderkullan ulkoilureitistö 5km, Söderkullan ulkoilureitit juoksuverkostona päällekkäisillä poluilla ja Koirahiihtolatu Söderkullan Kartano kuntoportaiden ja ulkokuntoilun kulmassa—helppo lyhentää, jatkaa tai vertailla pituuksia.

Ajantasaiset reittikuvaukset ja kansallispuiston säännöt tälle rannikkolenkille ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Sipoo kertoo autottomasta saapumisesta Sipoonkorven Hop-on Hop-off -bussilla, Korvenportin pysähdysajoista ja käytännön muistutuksista kuten juomapullosta, sillä järveltä ei löydy vesipistettä(2). Fiskträskin reitti on noin 4,7 kilometrin merkitty patikointilenkki Sipoonkorven kansallispuistossa. Sipoo sijaitsee Uudellamaalla. Kierros kulkee kuusivaltaisessa metsässä, kallioisilla kohtauksilla, lyhyillä suonreunuksilla pitkospuiden varassa ja Fiskträskin järven länsirannalla; Fiskträski on puiston suurin järvi. Retkipaikkalaisen Luontopolkumiehen mukaan polkuja on sorastettu, siltoja levennetty ja opasteita uusittu, joten märkä sää ei enää tee samasta reitistä niin mutaista kuin ennen(3). In the Woods, Dear kuvaa oransseja vinoneliömerkkejä ja tiheitä opasteita, joiden ansiosta risteyksissä pysyy suunnassa(4). Knutersintien pysäköintialueilta edetessä kierros ohittaa pian Korvenportin tienoon: Ravintola Tila ja Pysäköintialue Korvenportti ovat kävelymatkan päässä toisistaan, joten tauon voi yhdistää lounaaseen tai kahviin ennen järvelle jatkamista. Fiskträskin rannalla noudatetaan kansallispuiston käytäntöjä: nuotio vain huolletuilla paikoilla, roskat mukaan ja metsäpalovaroitus tarkistettava ennen hiilien sytytystä(1). Rantikaistan vartijoina ovat Fiskträskin keittokatos, Fiskträskin laavu, pöytäryhmät, puuvaja ja kuivakäymälät käymälärakennuksessa lähellä rantaa; Metsähallitus kertoo uusista tai uudistetuista palvelurakenteista 2022 tehdyssä tiedotteessa(5). Uimaveden laatu houkuttelee helteellä, mutta varusteet ja juomat kannattaa pakata mukaan kuten erämaajärvelle sopii(2)(4). Päivää voi pidentää Knutersintien pohjoispuolen liittymässä: Bakunkärr rengasreitti/rundan -kevyt rengas ja Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti jatkavat kohti Kalkkiruukki laavua(3)(4).

Kompostoiva käymälä sijaitsee laiturin läheisyydessä. Lue Vantaan kaupungin artikkeli <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/tallholmen-ja-krokholmen-vantaan-helmet-kutsuvat-merelle">Tallholmen</a>ista

Kompostoiva käymälä sijaitsee laiturin läheisyydessä. Lue Vantaan kaupungin artikkeli <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/tallholmen-ja-krokholmen-vantaan-helmet-kutsuvat-merelle">Tallholmen</a>ista

Kaunissaaressa on viisi keittokatosta, joiden läheisyydessä on vesipiste ja käymälä. Avotulen tekeminen muualla on kielletty.

Nuotiopaikka aivan Norrkulla-reitin (pieni kävelyreitti) laiturin vieressä. Se sijaitsee saaren eteläosassa, jota kutsutaan Norrkullalandetiksi.

Kaunissaaressa on viisi keittokatosta, joiden läheisyydessä on vesipiste ja käymälä. Avotulen tekeminen muualla on kielletty.

Vatsalihaspenkki, selkälihaspenkki, dipit, leuanvetotangot, kyykky, penkkipunnerrus.

Kiipeilytelineet, leuanvetotangot, pujottelupylväät, tasapainotangot, hyppytelineet, dipit, tikkaat, punnerrus.

Kaksi 18-reikäistä kenttää, joitakin korkeuseroja. Maksullinen kilpatason kenttä, ajanvaraus pakollinen.

Hieman korkeuseroja. Rataa ylläpitävät Sipoon kunta ja Sipoon Discstroyers ry.

Tasainen maasto.

Joitakin korkeuseroja. Ylläpidosta vastaavat Sipoon kunta ja Sipoon Discstroyers ry.

Portaiden perustiedot Puisten portaiden leveys on 2 metriä, ja portaat jakautuvat kahteen osaan. Ensimmäisen osan pituus on 38 metriä ja nousukulma on noin 30 %. Korkeusero on 12 metriä ja askelmia on 81. Porrasosuuksien välissä on 30 metrin pituinen lähes tasainen kivituhkaosuus, jolta on kulkuyhteys kuntopolulle. Lähellä ovat myös hiljattain uusitut ulkokuntoiluvälineet. Toisen osuuden nousu on 21 % ja matkaa kohti kallion laetta on noin 45 metriä. Korkeusero kivituhkapolkuun on noin 10 metriä ja askelmia jälkimmäisellä osuudella 69. Kaiken kaikkiaan, alatasanne mukaan lukien, askelmia on 170. Älykäs valaistuksen ohjaus Portaiden valaistusta ohjataan sekä hämärätunnistimen että liiketunnistuksen perusteella. Valot syttyvät hämärän tullessa ja sammuvat, kun valoa on taas tarpeeksi. Tämän lisäksi valon määrä ohjautuu liiketunnistuksen mukaan – mikäli portaissa ei ole liikettä, valoteho himmenee pieneksi. Liiketunnistimen havaittaessa kulkijan valoteho nousee ja portaat pysyvät valaistuina määritetyn ajan. Talvikauden aikana portaat ovat poissa käytöstä eikä valaistus ole päällä. Portaissa on sähköinen kävijämäärälaskuri.

6 haulikkorataa (skeet, trap), 1 sporting- ja 2 compak-sportingrataa, luodikkorata, 10 ampumapaikkaa, 1 hirvirata (100/75 m), 2 karjurataa, 1 pienoiskiväärirata 15 ampumapaikkaa, ilmakiväärirata, 2 ilmahirvirataa, 1 mustaruutirata, 1 siluettirata, kasa-ampumarata (100/200 m), 20–45 ampumapaikkaa, 1 ampumahiihtorata, 10 ampumapaikkaa ja 1 practical-rata 15 ampumapaikkaa

Hindsbyn kylässä sijaitseva ravintola Tila tarjoaa yksinkertaista, paikallisista raaka-aineista valmistettua ruokaa ja kahvia. Ravintola sopii erinomaisesti yksityis- ja yritystapahtumiin, kursseihin, kokouksiin ja konsertteihin. Maatilan pihalta avautuu upea näkymä Sipoonkorven kansallispuistoon, ja maatilan eläimet tuovat tilaan raikkaan lisän. Ravintola käyttää lämmitykseen tuulivoimaa, aurinkokeräimiä ja puuta. Sillä on kestävän matkailun sertifikaatit, ja se myy juustoja, hunajaa, lampaanvillaa, nahkoja ja käytettyjä kirjoja. Aukioloajat muuttuvat 16. elokuuta alkaen, ja à la carte -ruokaa tarjoillaan lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–18.

Kaunissaari-ravintola on Kaunissaaren ainoa ravintola. He vuokraavat myös kahta saunaa lähistöltä.