Vantaa Kartta

Julkiset saunat, ilmaiset saunat, yleiset saunat Kuusijärven rannalla. Tarjolla on sekä sähkölämmitteisiä että savusaunoja, joita voi käyttää ilmaiseksi.

Kahvilasta voi vuokrata sähkölämmitteisen saunan yksityiskäyttöön. Saunaan mahtuu 7–8 henkilöä. Vuokraan sisältyy kokoustilan (Metsätupa) käyttöoikeus; tilassa on suuri televisio, jääkaappi, äänentoistojärjestelmä, fläppitaulu ja oma wc. Käytössä on myös oma takapiha, jossa on katettu terassi ja kaasugrilli.

Seitsemän veljeksen vaellusreitti on noin 90 kilometrin pituinen kulttuurivaellus Aleksis Kiven jalanjäljillä; tämä osuus on Vantaan läntinen haara Metsähallituksen reittiverkossa. Ajantasaisimmat viralliset tiedot tästä osuudesta löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Tuusulanjärvi Region(2) kuvaa koko reitin Helsingin Kansallisteatterilta Hyvinkäälle, ja Tuusulan kunta(3) kertoo maksuttomasta Citynomadi-mobiiliopastuksesta ja reitin kulusta. Läntinen haara kulkee Vantaalla ja Uudellamaalla pääosin Vantaanjoen laakson ja virkistyskäytävien varrella. Reitin pituus on kartallamme noin 24 km; monissa luetteloissa sama haara esiintyy noin 12 km mittaisena, joten varaa päivään reilusti aikaa tai lyhennä päivää joukkoliikenteellä tai siirtymillä. Joen varrella näet muun muassa Vantaankosken kalastuslupa-alueen, ja Vetokannaksen virkistysalueella on Vetokannaksen uimaranta, talviuintipaikka sekä Vantaanjoen koirauimaranta — kätevä tauko- ja uintiosuus kesällä. Pitkäkosken kohdilla noin 11–12 km:n paikkeilla ovat Pitkäkosken ulkoilumaja, Pitkäkosken parkkipaikka ja yhteys Pitkäkosken luonnonsuojelualueelle. Reitti kulkee osin samaa linjaa kuin Reitti 2000 – Vantaa 13 km, joten päiväretken voi yhdistää tuohon merkittyyn yhteyteen. Hyvinkään kaupunki(4) kuvaa laajemman Seitsemän veljeksen reitin merkinnät sinisiksi puupaaluiksi risteyksissä; samaa tyyliä käytetään pääkaupunkiseudun osuilla. Maasto vaihtelee metsäpoluista taajamaan reuna-alueisiin; odotettavissa on pääkaupunkiseudun vaihteleva maisema, ei erämaavaellusta. Elämän tähden ry.(5) dokumentoi usean osan mittaisen kuvitetun vaelluspäiväkirjan koko reitistä — hyvä lisäluku tunnelmalle.

Tarkat tiedot tästä reitistä ja linkeistä Kuusijärven muuhun retkeilyverkostoon löytyvät Vantaan kaupungin Kuusijärvi–Tuusula -retkeilyreitin palvelusivulta(1). Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kuvaa samoja Kuusijärven vaihtoehtoja ja pitkien reittien sijoittumista järven ympärille(2). Reitin pituus on noin 12,6 kilometriä päästä päähän, eikä reitti ole lenkki. Joissakin esitteissä sama nimetty reitti pyöristetään noin 11 kilometriin(1)(2). Reitti kulkee Itä-Vantaalla Kuusijärven virkistysalueen ja Tuusulan suunnan välillä metsävyöhykkeiden, paikallisteiden ja asutuksen lähellä Korson ja Rekolan seuduilla ennen ja jälkeen Kuusijärven rannan. Vantaa on Uudellamaalla. Noin puolivälissä matkaa reitti saapuu Kuusijärvelle, jossa olet Kuusijärven uimarannan, Cafe Kuusijärven, savu- ja sähkösaunojen, Kuusijärven nuotiopaikan ja Kuusijärven parkkipaikan tuntumassa. Täältä voi lyhentää päivää tai yhdistää muihin merkittyihin reitteihin, kuten Kuusijärvi–Viertola -retkeilyreittiin, Kuusijärvi–Sipoonkorven kansallispuisto -yhdysreittiin, Kuusijärvi–Bisajärvi–Kalkinpolttajanpolku -yhdysreittiin tai Kuninkaanmäki–Kuusijärvi -retkeilyreittiin(1)(2). Hyvinvointialue kertoo Bisajärvelle johtavan osuuden oransseista vinoneliömerkeistä; tämä Tuusula-yhteys on esillä lähinnä kaupungin pitkien Kuusijärvi-reittien joukossa(2). Kuusijärven pohjois- ja eteläpuolella reitin varrella on myös rauhallisempia paikallisia uimapaikkoja, kuten Havukosken uimapaikka ja Matarinpuiston uimapaikka. Aila ja Juhan Vantaa-ulkoilublogi kuvaa leppoisaa metsä- ja jokimaisemaa Havukosken ja Matarin välillä sekä Rekolanojan varrella Korson suuntaan—saman seudun maisemia, jonka läpi tämä retkeilyreittikin kulkee(3).

Kuusijärvi–Bisajärvi–Kalkinpolttajanpolku-yhdysreitti on kartallamme noin 4,6 kilometrin pituinen yhtenäinen kävelyosuus Vantaalla, Uudellamaalla, kertakulkuna Kuusijärven ulkoilualueelta Sipoonkorven kansallispuiston kautta Kalkkiruukkiin ja Kalkinpolttajanpolun reitistöön. Vantaan kaupunki julkaisee Kuusijärvi–Bisajärvi-välin kilometrit, oranssit vinoneliömerkinnät ja Bisajärven palvelut Kuusijärvi–Sipoonkorpi-reittisivullaan(1). Metsähallitus esittelee saman alkureitin Luontoon.fi:ssä(2). Moni lähtee Kuusijärven parkkipaikalta, missä tilaa on reilusti. Kuusijärven rannassa kulkee samassa yhteydessä Kuusijärven ulkokuntoilupaikka, Cafe Kuusijärvi, Kuusijärven uimaranta, Kuusijärven ulkokuntosali, savu- ja sähkösaunoja, Kuusijärven Grillikota, noin puolen kilometrin kohdalla Kuusijärven nuotiopaikka ja muita liikunta- ja talvirantalaitteita—aukioloista ja varauksista kannattaa lukea lisää sivuiltamme niistä kohteista, joita käytät. Virallisen reittikuvauksen mukaan reitti kulkee heti Kuusijärven nuotiopaikan ohi kohti Sudentassua ja kapenee metsäpoluksi kohti Bisajärveä(1). Sudentassu, Kuusijärven jalankulkusilta Vanhan Porvoontien yli, valmistui joulukuussa 2019; mitat ja yövalaistus on koottu Vantaan kaupungin sillan palvelusivulla: 126 metriä pituutta, viisi metriä leveyttä, noin 20 metriä tien yläpuolella sekä cortenkaiteet ja LED-valot pimeällä(3). Kuusijärven parkkipaikalta Sudentassulle kertyy kävellen noin kilometri(3). Puistorajan jälkeen reitti jatkuu Bisajärvelle. Vantaan kaupunki kuvailee keittokatosta kallion päällä portaineen, kuivakäymälää ja puuvarastoa(1). Mukana ovat myös Bisajärven telttailualue ja Bisajärven keittokatos vierekkäisinä taukapaikkoina. Luontopolkumies Retkipaikassa käveli Bisajärven jälkeen tuoreelta tuntuvaa metsäpolkua—lyhyt pitkososuus, sorastettu pätkä ennen Kalkkiruukkia ja talvisen latuosuuden ylitys varoitusmerkillä—ja mittasi Kuusijärven pysäköinnistä noin 4,7 kilometriä Kalkinpolttajanpolun risteykseen(5). Reitti päättyy Kalkkiruukki laavun lähistölle kuivakäymälöineen; täältä voi jatkaa Kalkinpolttajanpolulle tai palata samaa reittiä. Itse Kalkinpolttajanpolusta kerrotaan tarkemmin Luontoon.fi-sivulla(4). Läheisiä vaihtoehtoja samalla alueella ovat Kartallamme Kuusijärvi - Viertola retkeilyreitti 10km ja Kuusijärvi - Tuusula retkeilyreitti 11km; lyhyt Kuusijärvi - Sipoonkorven kansallispuisto retkeilyreitti 2km opastaa vain ensimmäisen linkin puistoon, ja Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti tuo toisen lähestymisen Kalkkiruukkiin pohjoisesta. Yhdessä ne tekevät Kuusijärvestä käytännöllisen retkeilylähtökohdan itäiselle pääkupunkiseudulle.

Aloita suunnittelu Luontoon.fi:n Kalkinpolttajanpolku-sivulla(1). Sipoonkorven kansallispuiston ohjeet ja säännöt Luontoon.fi-sivustolla kertovat käytännön säännöt: lemmikit ovat tervetulleita vain kytkettyinä, tulet vain huolletuilla tulipaikoilla ja roskaton retkeily on oletus koko puistossa(2). Katso, miten Vantaan kaupunki luettelee luontopolut ja retkeilyreitit kaupungin ulkoiluosiosta(3). Kalkinpolttajanpolku on noin 4,9 kilometriä pitkä metsä–kallio-rengas Sipoonkorven kansallispuistossa Vantaan alueella. Vantaa kuuluu Uusimaahan. Kierros nousee Högbergetin avokallioille, laskeutuu peltojen tuntuman metsiin, hipaisee vanhoja kalkkialueita Kalkkiuunintien liepeillä ja palaa varjoisten kuusikoiden kautta ennen sulkemista Kalkkiruukin laavun liepeille noin 4,3 kilometrin kohdalla kierrosta. Rengasosuudelle ei ole virallista kulkusuuntaa—valitse Högbergetin risteyksessä suunta vapaasti. Pysäköinti jakautuu pienempiin paikkoihin Kalkkiuunintie I ja II pysäköintialueilla sekä isompaan Tasakalliontie I-pysäköintialueeseen. Kalkkiuunintie I pysäköintialueelta ja Kalkkiuunintie II pysäköintialueelta pääset helposti varsinaiselle lenkille, kun taas Tasakalliontie I-pysäköintialueelta merkitty yhteys lisää kumpaankin suuntaan noin kilometrin verran, joten monet retkikuvaukset puhuvat noin kokonaisuudessaan 7–8 kilometrin kierroksesta tältä isolta parkkialueelta(4)(5). Tasakallio parkkipaikan kuivakäymälä palvelee samaa parkkialuetta. Kierroksen pohjoisosa kääntyy Kalkkiruukki laavun tuntumaan: laavu, pöydät, penkit ja nuotiopaikka, kuivakäymälät lähellä. Laavalta jatkaa helposti Bisajärvelle: Kuusijärvi - Bisajärvi - Kalkinpolttajanpolku yhdysreitti yhdistää Kuusijärven uimaranta, saunoja ja Bisajärven telttailualueen pidemmäksi päiväksi. Kalkinpolttajanpolun - Tasakalliontien P-alueen välinen yhdysreitti sitoo lenkin Tasakalliontie I-pysäköintialueeseen, josta pääset Storträsk reitille tai Storträsk vaativa esteetön reitille Storträskin järvien ympärillä. Bakunkärr - Kalkkiruukki -yhdysreitti jatkaa luoteeseen kohti Bakunkärrin paikoituksia vaihtoehtoiselle poistumiselle. Talvisin Hakunila-Bisajärvi hiihtolatu 4,5km ja lähellä kulkeva Bisajärven lenkki hiihtolatu 10,1km hyödyntävät osin samaa maastoa; metalliritiläportaissa voi olla liukasta jääpolanteessa(5). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa ajankohtaisia linjauksen muutoksia Kalkkiuunintien pysäköintipaikkojen luona ja suosittaa tukevia jalkineita kiillotetulla kalliolla(4). In the Woods, Dear täydentää talvikuvaa tallautuneesta hangesta, vilkkaista viikonlopuista ja siitä, miten laavu osuu myöhäiseksi tauoksi myötäpäivään kiertäessä Tasakalliolta(5). Varsinaisen lenkin merkit ovat valko-vihreät vinoneliöt; Tasakalliontien parkkialueen yhteysosuudella käytetään eri väriä—vierailijaoppaissa puhutaan usein oranssista, kun taas vanhemmissa kävelykuvauksissa mainitaan myös keltaisia opasteita(4)(5).

Reitti 2000 – Vantaa 13 km on noin 13 kilometrin mittainen janareitti laajemman Reitti 2000 -verkoston sisällä Vantaalla, Uudellamaalla. Koko ympyräreitin ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki; Sattuma.netin käytännöllinen opas kuvaa reittiä kaupungin ylläpitämäksi, sinivalkoisin nauhoin merkityksi ja useimmiten yhteiseksi kävelijöille ja pyöräilijöille(3). Tälle Vantaan osuudelle Luontoon.fi:n oma reittisivu on paras lähtökohta tarkistaa tiedot ja nähdä reitti valtakunnallisessa ulkoilukontekstissa(1). Kun reitti kulkee Petikon laajan virkistysmetsän läpi, Vantaan kaupungin Petikko-sivu kertoo Reitti 2000:n kulkevan alueen halki ja ohjaa laavujen sekä eväspöytien ääreen Petikon portin pysäköinnin lähelle(2). UUVIn kohdekuvaus listaa merkityt reitit, tulipaikat ja laavut Petikolla ja muistuttaa, että lemmikit pidetään kytkettyinä(4). Maastossa osuus alkaa Pitkäkosken tuntumassa: Pitkäkosken parkkipaikka ja Pitkäkosken ulkoilumaja ovat muutaman sadan metrin päässä reitistä, ja lyhyt Pitkäkosken luontopolku 1.5km haarautuu samalta rantaosuudelta, jos haluat kiertää pienemmän lenkin ennen pääakselille liittymistä. Vantaanjoen varressa Vetokannaksen virkistysalueella on uimaranta, erillinen koirauimaranta, talviuintimahdollisuus, rantalentopallokentät ja ulkokuntoiluvälineitä—taukoja ensimmäisten kilometrien aikana. Myyrmäen ja Martinlaakson läpi kulkiessa ohitat useita lähiliikunta-alueita ja ulkokuntosaleja; Myyrmäen kuntoradan ulkokuntoilupaikka sijoittuu kuntoradan varteen juoksuharjoittelun tuntumaan. Petikon suuntaan Petikon ulkoilualue parkkipaikka toimii toisena selkeänä lähtö- tai huoltopaikkana; Petikon Laavu tulee hieman ennen Pyymosan laavua länteen päin—molemmat sopivat suojaan ja evästaukoon metsäisessä maisemassa. Tällä osuudella Reitti 2000 linkittyy luontevasti muihin merkittyihin polkuihin, jotka jakavat Pitkäkosken infran, kuten Pitkäkosken luontopolku 1.5km ja Haltialan luontopolku, Korpipolku lähellä samaa lähtöalueverkostoa. Talvella latuverkot risteävät lähistöllä (esimerkiksi kohti Paloheinää), mutta tämä kuvaus keskittyy tämän 13 kilometrin Vantaan osuuden kesäkävely- ja pyöräilykäyttöön. Vantaa sijaitsee Uudellamaalla.

Pitkäkosken luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen osuus Vantaanjoen varressa Ylästössä Vantaalla, Pitkäkosken luonnonsuojelualueella. Yhteystiedot ja palvelukuvaus löytyvät Vantaa.fi:n tämän reitin sivulta(1). UUVIn kohdekuvaus selittää rauhoitusalueen tiukat pelisäännöt: kulku vain merkityillä poluilla, koirat kytkettyinä ja polkupyöräily kielletty suojelualueella(2). Luontoon.fi listaa saman kohteen alueportaalissa(3). Matkalla maailmalla -blogin keväinen 2024 kävely kertoo etäisyydet Jokitien pysäköinniltä sillalle, kolme taukopaikkaa Vantaan puolen reitin varrella ja miten portaat nostavat takaisin kevyen liikenteen väylälle kohti Pitkäkosken siltaa(4). Luonteva lähtö on Pitkäkosken parkkipaikalta Kuninkaantammen majavyöhykkeen palvelujen luota: Pitkäkosken ulkoilumaja, Pitkäkosken ulkoilumaja / Ulkokuntosali ja Pitkäkosken ulkoilumaja / Ulkokuntoilupaikka muodostavat saman ulkoilu- ja kuntoilukeskittymän aivan joen varren äärellä. Noin 1,5 kilometrin päässä itään on Pitkäkosken luonnonsuojelualue parkkipaikka Jokitien suun tuntumassa. Länsipäässä Vetokannaksen virkistysalueen ulkokuntoilupaikka on Vetokannaksen urheilualueella lyhyen kävelyn päässä joenvarsisuunnan läntisestä lähestymisestä; sieltä suunnasta törmäät myös Seitsemän veljeksen vaellusretti - Vantaan läntinen haara 12km -reittiin, joten lyhyen joenvarsilenkkeilyn voi yhdistää pidempään Seitsemän veljeksen vaellusreitin osuuteen. Rauhoitusalue on pinta-alaltaan vain noin 12,8 hehtaaria, mutta joenvarren vanhat kuuset ja lehtipuut tekevät kulusta tiiviin ja äänimaiseman eläväisen veden mukaan(2). Vantaan puolen polun molemmissa päissä on opastauluja, ja reitin varrella on katselukohta kohti koskea(1)(2). Avotulenteko ja leiriytyminen ovat kiellettyjä, roskat mukaan ja lintujen pesimäaikoina herkkä lehto vaatii erityistä varovaisuutta(2)(4). Reitti kulkee Vantaalla; Uusimaa tarjoaa tämän kaltaisia joenvarren luontopolkuja myös pääkaupunkiseudun kupeessa.

Kartta, tehtävävihkot ja ajantasaisimmat tiedot löytyvät Vantaan kaupungin Soltorpin lasten luontopolku -sivulta(1). Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä meidän kartalla: lyhyt, helppo kivituhkainen silmukka Soltorpin luonnonsuojelualueella Hämeenkylässä Vantaalla. Vantaa ja Uusimaa tarjoavat tässä kohdessa helposti saavutettavan perhemetsän. Polku avattiin syyskuussa 2018 lähimetsävuoden yhteydessä ja se on suunnattu erityisesti 4–9-vuotiaille, vaikka tehtävät kiinnostavat helposti myös nuorempia ja aikuisia(1)(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus näyttää, miten monipuolisesti noin kymmenen rastia tiivistyy lyhyeen matkaan—puulabyrintti, kiipeilykivet, pieni majarakennelma ja postilaatikkoon piilotettu vieraskirja—ja miten hiekkainen reittipohja pysyy selvästi luettavassa metsässä(2). Outdoor Family kertoo rattaiden kanssa onnistuvasta kävelystä, katoksesta eväspaikaksi ja Matti Pikkujämsän kuvituksista, sekä omasta 560 metrin mittauksestaan, joka osuu samaan kokoluokkaan kuin kaupungin noin 600 metrin kuvaus(3). Polku kulkee vanhahkoa, kuusivaltaista metsää 5,4 hehtaarin alueella, joka rauhoitettiin vuonna 2010. Luonnonsuojelualueen virallisessa kuvauksessa kerrotaan yli 110-vuotiaista kuusista, suurista rauduskoivuista, tammen ja pähkinäpensaiden esiintymisestä, runsaasta lahopuustosta kääpälajeineen ja länsirinteen alaosassa sijaitsevasta Suomessa erittäin harvinaisesta vaahteralehdosta(4). Luonnonsuojelualueen pohjoisosa on hoidettua niittyä, ja peuraeläimet saattavat vilahdella metsikössä. Silmukan lähellä sijaitsevat muun muassa Kuntoilupaikka Lammaspuisto sekä Puistokenttä Kesanto, koripallokenttä; etelämpänä ulkoilee Tuomelan koulun hiekkakentän ja Tuomelan toimipisteen liikuntasalin varrella. Talvella sama ympäristö linkittyy laajempiin hiihtoverkostoihin, esimerkiksi Pähkinärinne–Tuomela pohjoinen yhdyshiihtolatu 2,5 km -latuun, jos tutustuu alueen talvireitteihin.

Kuusijärvi–Sipoonkorven kansallispuiston retkeilyyhteys on noin 1,9 kilometriä yhtenäisellä linjalla Vantaalla Uusimaalla. Uusimaa on pääkaupunkiseudun maakunta, jossa tämä reitti kulkee. Se lähtee Kuusijärven virkistysalueelta, ylittää susiaiheisen Sudentassu-kävelysillan Sipoonkorven kansallispuistoon ja jatkuu kohti Bisajärven päiväretkeilyaluetta. Metsähallituksen reittitiedot ja ajankohtaiset päivitykset löytyvät selkeimmin Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Vantaan kaupunki kuvaa, miten reitti on merkitty oranssein vinoneliöin, miten matkat jakautuvat puiston rajalle ja Bisajärvelle, sekä mitä palveluja Kuusijärvellä on käytössä(2). Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Sipoonkorpi-sivu tiivistää kansallispuiston säännöt, jotka tulevat voimaan rajaa ylitettäessä: koirat narussa, telttailu vain sallituissa paikoissa, ja Metsähallituksen ajankohtaiset tiedotteet kannattaa lukea ennen lähtöä(4). Reitti alkaa vilkkaasta ulkoilukeskittymästä. Kuusijärven parkkipaikalta on lyhyt kävelymatka esimerkiksi Kuusijärven uimarannalle, Cafe Kuusijärvelle, savu- ja sähkösaunoille, Kuusijärven Grillikotalle ja Kuusijärven nuotiopaikalle—uintiin, lounaaseen tai sauna- ja grillausretkeen ennen tai jälkeen metsäosuuden. Vantaan kaupungin mukaan alkuvaiheessa ohitetaan Kuusijärven nuotiopaikka, minkä jälkeen reitti etenee kohti Sudentassua(2). Corten-teräksinen Sudentassu ylittää Vanhan Porvoontien noin 20 metrin korkeudessa, ja pääparkkipaikalta sillalle on noin kilometri; Vantaan kaupungin siltasivulla on mittoja, nimen taustaa ja valaistusta koskevia tietoja(3). Sillan jälkeen polku siirtyy Sipoonkorven kallio- ja kangasmetsämaisemaan. Vantaan kaupungin mukaan kansallispuiston rajalle on noin 2 km ja puiston alueella vielä 1 km Bisajärven tulentekopaikalle—yhteensä noin 3 km kuusijärveläisittäin Bisajärvelle ja noin 6 km edestakaisin(2). Bisajärvellä on keittokatos kallion päällä (portaita), kuivakäymälä ja puuvarasto(2). Luontopolkumies käveli Kuusijärveltä Bisajärvelle talviolosuhteissa, kehui opasteita ja uutta siltaa ja suositteli saappaita, kun polku on mutainen leveiden ulkoiluväylien ulkopuolella(5). Samassa Kuusijärven keskuksessa on myös muita merkittyjä retkeilyreittejä, kuten Kuusijärvi - Viertola retkeilyreitti 10km ja Kuusijärvi - Tuusula retkeilyreitti 11km, sekä talvisin latuja ja valaistu juoksulenkki. Ne ovat erillisiä reittejä kartallamme mutta käyttävät samoja palveluja ja pysäköintiä.

Tämän ulkogrillin voi vuokrata. Siihen mahtuu enintään 25 henkilöä. Grillimajassa on pistorasia. Vettä ei ole, mutta päärakennuksessa on

Ulkoilulaitteet ja parkour-välineet

Tasainen maasto.

Lemmikkipuistossa sijaitseva rata, jossa on tasainen maasto, 6 heittopaikkaa ja koria.

Kuusikon koulun pihalla on kolme frisbeegolfkoria.

Kaksi risbeegolfkoria puistomaisella alueella Jokivarren koulun pihan yhteydessä.

Väylien pituudet ovat 35–90 metriä. Rata on helppo. Liikuntapuistossa on mm. pysäköintialue ja wc:t.

Jonkin verran korkeuseroja.

Portaiden pituus 80 m Portaiden lukumäärä 152 Korkeusero 20 m

Ampumarataa ylläpitää ampumaseura, ja radan käyttö edellyttää seuran jäsenyyttä. Ampumarata on viisipaikkainen, kääntölaitteella varustettu 25 metrin rata, jolla saa ampua ilma-aseilla ja .22-kaliiperisilla ruutiaseilla lyijyluoteja.