Varsinais-Suomi Melontareitit

Reitti on noin 4,9 kilometrin päästä päähän -melonta, joka yhdistää Kaarinan Kuusiston–Harvaluodon saaristoverkoston Paimionjoen alajuoksun käytävään kohti Paimiota. Kartallamme se liittyy Kuusiston-Harvaluodon melontareittiin toisesta päästä ja Paimionjoen melontareittiin Jokipuiston suuntaan toisesta—kätevä jatke, jos haluat yhdistää merellisen melonnan rauhalliseen jokiosuuteen. Kaarinan kaupunki esittelee melontareitit kokonaisuutena ja kertoo, että Harvaluodosta voi jatkaa Paimion ja Sauvon melontareiteille tai Paraisten suuntaan—tämä viiva on lyhyt vesiyhteys, jolla yhdistelmä onnistuu käytännössä(1). Tammireittien Kuusisto–Harvaluoto -sivu kuvaa Kuusistonsalmen suojaisia osuuksia aloitteleville tyynellä kelillä, mutta varoittaa tuulisesta kelistä Kuusiston eteläpuolella ja Harvaluodon ylityksessä; kokeneet voivat jatkaa Harvaluodosta Paimionjoen melontareitille tai Sauvoon(2). Paimionjoki-yhdistys muistuttaa, että koko noin 110 kilometrin vesistössä on koskia ja patoja, mutta lyhyet osuudet alajuoksulla sopivat myös perheille ja aloitteleville—hyvä tausta sille, mitä joen puolella odottaa(3). Lähtö- ja maalipaikat kannattaa suunnitella kahdella autolla tai pyöräsiirrolla: saaristopuolella maihinnousupaikkoina mainitaan muun muassa Harvaluodon uimaranta, Toivonlinna ja Harvaluodon silta(2), kun taas Paimionjoen reitin keskuksena on tyypillisesti Jokipuisto, ja vaihtoehtoisena lähtönä kuvataan valtatie 110:n levähdyspaikkaa Tammireittien Paimionjoen melontareitti -sivun mukaan(4). Marttilan Silver River julkaisee melonnan vuokrauksen ja Jokipuistosta lähteviä ohjattuja kierroksia koskevat tiedot(5); Paimion Melonta- ja matkalupalvelut on mainittu Paimionjoen melonnan yhteydessä(3). Kaarina sijaitsee Varsinais-Suomessa; Paimio on naapurikunta joen päässä. Tuuli ja lossi- ja laivaliikenne vaikuttavat avoimilla väleillä—tarkista ennusteet ja rantautumispaikat ajantasaisista kartoista.

Mynäjoen melontareitti on kartalla noin 39,5 kilometrin mittainen jokiosuus Varsinais-Suomessa: Mynäjoki saa alkunsa Mynäjärvestä Kurjenrahkan kansallispuiston liepeiltä, yhdistää Raasinojan ja Raasinjoen sekä muita latvavesiä, kulkee Mynämäen ja Mietoisten peltoaukeiden halki ja laskee Mynälahteen Saaristomerellä. Koko joen melonta on vaativa päivä- tai usean päivän retki virtauksineen, pelto- ja kylämaisemineen ja mahdollisine uittopaikkoineen vanhojen myllyjen ja pienempien koskien kohdilla, kun taas lyhyet osuudet sopivat myös rauhallisempaan melontaan. Mynämäen Asemankylällä Mynämäen Asemanseudun Kylät ry kuvaa tarkemmin noin neljän kilometrin osuutta Sunilan kartanon seudulta Raukkaan kosken alajuoksulle: ennen koskea on yli kahden kilometrin yhtäjaksoinen kosketon osuus, jossa melontaa voi harrastaa vedenkorkeudesta riippumatta, ja reitti sopii aloittelijoille(1). Samalla sivulla kerrotaan maihinnoususta Asmandiassa (kunnan ranta, laituri ja laavukatos Asmankolo), Raukkaankosken Kanoottiranta-maihinnoususta sekä siitä, ettei kanootteja saa viedä pois Mynäjoesta(1). Mynämäen kunnan retkeilysivut esittelevät Asmandian ulkoilualueen ja Mynäjoen rannasta lähtevän luontopolun, mikä helpottaa melontaa ja kävelyä yhdistävää päivää(2). Lähellä suistoa Mynälahden lintuvedet ja suojelualueet tarjoavat merellisen ja luonnonpuolen näkökulman; riippumaton retkeilyteksti kuvaa tornien ja polkujen käyttöä muuttoaikoina(3). Jos kalastat melomaan, tarkista Eräluvat-verkkokaupasta kalastonhoitomaksu ja mahdolliset paikalliset säännöt(4).

Kartoitettu osuus on merkitty ohituspolku Aurajoen suurimman kosken, Nautelankosken, ohi Liedossa. Viivan pituus on noin 0,7 kilometriä—yksi lyhyt mutta tärkeä osa pidempää Aurajoen melontareittiä Auran ja Liedon rajalta kohti Turkua(1)(2). Liedon kaupungin Aurajoen melontareitti -sivulla kerrotaan, että koski- ja ohituspaikat on viitoitettu ja että Aurajoen vedenkorkeus vaihtelee(1). Tammireitit jakaa matkan niin, että Leinakkalankoskelta Nautelankoskelle melotaan 3,9 km, tämän jälkeen tulee 0,7 km:n ohituspolku ja sitten 0,6 km Nautelankoskelta Lakokoskelle; koko reitin melonnat ja ohitukset rajalta Halistenkoskelle kertyvät noin 20,8 km melonnan ja noin 1,2 km ohituspolkujen verran(2). Nautelankoski on Aurajoen näyttävin koski: Wikipedian tiivistys kuvaa noin 17 metrin pudotuksen noin 600 metrin matkalla(3). Nautelankosken museon sivuilla kuvataan ympärivuotista museoaluetta myllyperinnöllä, kahviolla ja luonnonsuojelualueen poluilla; monet melojat pitävät tauon rannassa vaikka tämä sivu käsittelee vain ohituspolkua(4). Meidän reittiviivalla Nautelan lintutorni on suoraan tämän vesiosuuden varrella ja sopii lintuharrastajille näköalapisteeksi. Ankka–Nautela luontopolku ja Nautelankosken luonnonsuojelualueen polut sijoittuvat samaan jokimaisemaan(2); lyhyempiä kävelyjä voi yhdistää melonnan lomaan. Pidemmät melontalinjat kuten Aurajoen melontareitti (Lieto) ja koko Aurajoen melontareitti jatkavat reittiä ylä- ja alavirtaan. Koko joelle—pelastusliiveistä, yksityisrannoista ja Halistenkosken käytännöistä—Aurajokisäätiön melonnan ohjeet Myllärintalossa täydentävät kunnan reittikuvausta(5).

Merikotkan kierros on laaja saaristosilmukka Kemiönsaaren—Suomen suurimman merellisen saaren—ympäri Salossa, Kemiönsaarella ja Paraisilla Varsinais-Suomen ulommalla Saaristomerellä. Visit Salo kuvaa reitin kahdeksana etappina; teema on merikotka, Saaristomeren kansallispuiston tunnuslintu ja yksi Suomen kansallismaisemista(1). Meidän karttaviiva on noin 158 kilometriä yhtenäisenä silmukkana; Visit Salo(1) ja Metsähallitus(5) pyöristävät saman kierroksen noin 155 kilometriin ja kahdeksaan päiväosuuteen julkaisuissaan. Alkuosuudet Salon rannikolla kulkevat kylien satamien ja helppojen nousupaikkojen kautta; keskiosissa vieraillaan Kemiönsaaren kylien ja kansallispuiston saarten retkisatamissa ja lyhyissä luontopoluissa, ja loppupuolella palveluja on harvemmin mutta rauhaa enemmän(1). Vaihteleva vesialue ulottuu pitkistä, kapeista suojaisista salmista Kemiönsaaren ja Salon tai Sauvon välillä avoimempiin selkiin kuten Klobbfjärdeniin ja Gullkronaan—tuuli, sumu ja laivaliikenne ratkaisevat turvallisuuden(1). Kesällä palvelut ja vuokraukset ovat parhaimmillaan; kevät ja syksy ovat hiljaisempia mutta vaativat varusteita ja omavaraisuutta(1). Visit Kemiönsaari esittelee saaren melonnan kohteena ja nimeää Merikotkan kierroksen vaativaksi vaihtoehdoksi kokeneelle melojalle; lyhyemmät sisäsaariston retket sopivat aloittelijalle paremmin(2). Karttaviivan ensimmäisillä kymmenillä kilometreillä kuljetaan Teijon ja Teijonselän tuntumassa: Isoholman laavu ja Malmviikinlahden nuotiopaikat ovat lyhyen kannettavuuden päässä rannasta, ja Mathildan marinan parkkipaikka sekä uimaranta-alue muodostavat luontevan palvelutauon ennen pidempiä avovesiosuuksia. Etelämpänä Sandudden ja Taalintehtaan ranta vievät kohti Kasnäsiä, jossa vierassatama, grillikatokset ja uimarannat keskittyvät—hyvä täydennys ennen Höglandille lähtöä. Noin sadan kilometrin kohdilla Högland kansallispuistossa tarjoaa luontotornin, telttailualueen, kiinnityssilmukoita ja lyhyitä rantapolkuja; Retkipaikka-artikkeli antaa käytännön kuvaa saaresta ja säänvaihteluista(4). Pohjoisemmassa sulkemisvaiheessa Ekniemi, Lappdal ja Sarapisto tuovat uimarantoja ja kylärantoja ennen paluuta kohti Kokkilan uimaranta-aluetta. Kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokrauksesta, opastetuista päivä- ja monipäiväretkistä sekä kuljetusapua lähtöpaikkoihin vastaa Kemiönsaarella Nordic Activities—tarkista sesonki ja ryhmäkoko heidän sivuiltaan(3). Alueen melonnan ja veneilyn kokoava esittely löytyy Visit Kemiönsaaren melonnan sivulta(2). Noudata jokamiehenoikeuden rajoja, yksityisrantoja, pesimärauhoja ja kansallispuiston maihinnoususääntöjä suojelluilla saarilla(2)(5). Teijon tuntumassa viiva kulkee samaa vettä Melontareitti Uskelanjoki-Särkisalo -yhdysreitin kanssa kohti Salon sisempää saaristoa—hyvä, jos lyhennät päiväosuuksia tai yhdistät reittejä.

Aurajoen melontareitti on maksuton, viitoitettu jokireitti Varsinais-Suomen kulttuurimaisemassa Liedon ja Turun välisellä Aurajoen varrella. Karttaviivana reitti on noin 25,5 kilometriä—sopii koko päivän retkeen tai rauhalliseen kahden päivän jakamiseen taukoineen. Liedon kaupungin Aurajoen melontareitti -sivulla kerrotaan viidestä koskesta, merkityistä ohituspaikoista ja vaihtelevasta vedenkorkeudesta, joka pitää huomioida suunnitellessa(1). Tammireitit julkaisee vaiheet Auran ja Liedon rajalta Turun Halistenkoskelle: melonnat ja ohitukset kertyvät heidän taulukossaan noin 20,8 kilometrin matkaan, ja yksittäisten koskien välit voi lukea suoraan etappilistasta(2). Virta kuljettaa melojaa koskesta toiseen; Nautelankoski on näyttävin ja kulkee ohituksella, jonka varrella Nautelan lintutorni tarjoaa luontoharrastajille taukopaikan suoraan jokivarsimaisemassa. Liedon Vanhalinna ja Nautelankosken museoalue sopivat kulttuuritauoiksi samaan reittiin(1)(2). Aurajokisäätiön melonnan ohjeet Myllärintalossa kuvaavat Halistenkosken ja Kuralan laiturit, laitureiden sesonki-istutuksen sekä turvallisen käytöksen koskialueilla—melontaliivit, rannan läheisyys Halistenkosken yläpuolella ja yksityisrantojen kunnioitus(3). Rantaviivaa seuraavat myös kävely- ja pyöräilyreitit: esimerkiksi Paavonpolut ja Kuuden kunnanosan kierros kohtaavat samaa maisemaa, ja Liedon Vanhalinnan kulttuuri- ja luontopolut tarjoavat kävelyä Vanhalinnan lähistöllä. Lyhyemmät kartoitetut osuudet kuten Aurajoen melontareitti (Lieto) ja Nautelankosken ohituspolku kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Retkihetki-lehden juttu Aurajoen historiallisesta koskimiljööstä täydentää reittikuvaa tarinallisella taustalla(4).

Stora Masugnsträsketin melontareitti on lyhyt järviosuus Stora Masugnsträsketillä eli Iso Masuunijärvellä Taalintehtaan ruukkikylän kupeessa. Kemiönsaari sijaitsee Varsinais-Suomessa, ja tämä reitti sopii päiväretkeksi mantereen saaristossa. Visit Kemiönsaari kokoaa tämän tyyliset melonnat muiden vesiretkeilyvinkkien joukkoon ja ohjaa aktiviteettikartalle sekä palveluyhteystietoihin(1). Kartoitettu viiva on noin 6,5 kilometriä metsä- ja rantaviivaa seurailevana kierroksena noin 86 hehtaarin humusjärvellä, jonka rantaviiva on pitkä ja sokkeloinen(4). Vedellä kuljetaan mäntyisten saarten, kallioisten niemien ja rahkasammalmättäiden välisten kanavien lomassa; pohjoisen sammalsokkelon kohdilla tilaa on paikoin vähän ja reittiä kannattaa lukea rauhassa(2). Rannat ovat suurimmaksi osaksi vapaita tiiviistä pihatonteista, joten tunnelma pysyy ruukkikylän vieressä yllättävän rauhaisana(2). Järvellä ei ole retkeilyrakennuksia, mutta luonnonrantoja pitkin löytyy luontevia taukapaikkoja(2). Lintujen pesimäaikaan luodoille ei nousta, ja pohjoisen luonnonpuolen rauha kannattaa säilyttää erityisesti keväällä ja kesällä, kun alueella liikkuu muun muassa kurkea ja laulujoutsenia(2). Tyypillinen lähtö ja paluu on Stora Masugnsträsketin kanoottilaiturille Taalintehtaan rantaan, lyhyen matkan päähän urheilukenttien ja kylän palveluista. Maissa Luontoon.fi kuvaa Masuunilammen luontopolun masuunin raunioilta Masuunilammen ja Pienen Masuunijärven rannoille—sopiva pari samalle päivälle melonnan kanssa(3). Senatsbergetin hyvinvointipolku ja laajempi Merikotkan kierros ovat erillisiä retkiä, mutta samalta lomalueelta käsin, kun haluat siirtyä isommille vesille. Retkipaikassa julkaistu Sanna-Mari Kunnun melonntakertomus antaa hyvän kuvan sesongin väreistä, ajankäytöstä ja siitä, miltä sammalkanavat tuntuvat tyynellä säällä(2).

Reitti on noin 9,4 kilometrin helppo melonta Paimion keskustan Jokipuistosta Paimionlahteen—päästä päähän, ei lenkkiä. Paimionjoki-yhdistys kertoo, että koko noin 110 kilometrin vesistön melonta vaatii kokemusta koskien ja patojen vuoksi, mutta lyhyet retket sopivat myös aloitteleville(1). Tammireitit kuvaa tämän osuuden kulkevan rauhallisista jokimaisemista merelle, lyhyillä etäisyyksillä ja usein suotuisissa olosuhteissa perheille(2). Lähtö on tyypillisesti Jokipuiston laiturilta ja rantautumispaikalta tai vaihtoehtoisesti valtatie 110:n levähdyspaikalta(2). Jokipuistosta voi meloa lyhyen matkan yläjuoksulle ja palata nähdäkseen joen jyrkimmät rinteet(2). Paimion kaupungin Jokipuiston sivuilla kuvataan puiston laituria, rantautumispaikkaa ja monipuolista ulkoilutarjontaa rannalla—kätevää, jos yhdistät melonnan maastossa vietettyyn hetkeen(3). Rannalla Vähäjokipolku kulkee samaa jokimaisemaa pitkin. Verkostossa tämä lyhyt osuus jatkuu pidempänä Paimiojoen melontareittinä ylävirtaan kohti Koski Tl:tä ja Someron järvimaisemaa, ja Melonnan yhdysreitti Kaarina–Paimio yhdistää Kaarinan suuntaan. Silver River järjestää ohjattuja Paimionjensuun melonnan kierroksia, joiden lähtö ja maali ovat Jokipuistossa(4). Rantalan leirikeskuksen taukopaikalla noustaan maihin vain, kun seurakunnan oma toiminta ei estä; nuotiopaikka ei ole melojien käytössä(2). Suunnittelussa kannattaa käyttää Virma-karttaa rantautumisista ja virtauksesta(5). Koko joen virkistyskäytön ja materiaalien ajantasaisin tieto on Paimionjoki-yhdistyksen melonnan sivuilla(1).

Tämä noin 6,7 kilometrin suppailusilmukka kulkee suojaisalla sisäsaaristovedellä Kemiönsaaren Lammalan ja Västanfjärdin rannikkokaistaleella; Kemiönsaari on Varsinais-Suomen suurin meren saari. Visit Kemiönsaaren kuvaus lyhyistä melonnoista sopii tähän suojaisaan sisäsaaristoon, ja pidemmälle tähtääville saarella on Metsähallituksen julkaisema Merikotkan kierros -vesireitti, jonka voi tehdä myös kajakilla, kanootilla, SUP-laudalla tai soutaen(1)(5). Wikipedian mukaan Lammala on entisen Västanfjärdin kunnan keskusta Västanfjärdvikenin rannalla, ja taajamassa on palveluja(3). Silmukan varrella Gräggnäsin uimaranta ja Gräggnäs beachvolley sijoittuvat vierekkäin Gräggnäsin rantaan—kätevät uinti- ja venyttelytauot lämpimällä säällä. Myöhemmin reitillä Korsklintenin näköalatorni on samalla metsäisellä harjanteella kuin Lammalan luontopolku maalla; Retkipaikan kuvaus luontopolusta korostaa korkeaa näköalakalliota pöytä–penkkiryhmineen lahden yllä(4). Silmukan loppupäässä Kemiönsaaren Padel sijaitsee Kalkholmenintiellä Västanfjärdin palvelualueella ja toimii maastolta löydettävänä tukipisteenä. Maan puolen yhteydet ovat tiiviit: Rannikkoreitti kulkee alueen kautta, ja Retkipaikka suosittelee luontopolun yhdistämistä rannikkotien varrella olevaan taukopaikkaan(4). Lammalan luontopolku ja Västanfjärd pyöräillen tarjoavat lyhyitä patikointi- ja pyörävaihtoehtoja; molemmilla on yhteisiä kohteita, kuten Korsklintenin näköalatorni, jos haluat yhdistää melonnan ja maastoliikunnan. Kaluston vuokrauksesta ja opaspalveluista kertovat Visit Kemiönsaaren melonnan sivut ja erillinen vuokravälineiden luettelo—ne kokoavat saaren tarjoajat yhteen sen sijaan, että yksi satamatoimisto kattaisi juuri tämän lahden(1)(2). Oma Lammala SUP -sivumme kuvaa viivan ja pysähdyspaikat suunnittelua varten(6).

Kemiönsaaren melontasuunnitteluun Visit Kemiönsaari kuvaa, että kunnan järvet ja tuulensuojainen sisäsaaristo sopivat lyhyisiin retkiin aloitteleville, ja kokeneemmat voivat suunnitella usean päivän reissuja ulompaan saaristoon ja kansallispuiston saariin(1). Kemiönsaaren aktiviteettikartta kokoaa kaikki vesiretkeilyreitit ja reittiehdotukset samaan näkymään(2). Björkboda träskin melontareittiehdotus on ehdotettu järvikierros Björkboda träskillä: kartallamme sama lenkki on noin 6,1 km yhtenä kierroksena. Järvi sijaitsee Kimiton saarella Dragsfjärdinlahden vesistössä Eteläisen saaristomeren alueella; Järvi-meriwiki kuvaa Björkboda-nimisen paikan kuuluvan tähän vesistökokonaisuuteen(6). Rantaviiva vaihtelee metsäisistä osuista avoimempiin selkiin, ja järven sisäsaaret tarjoavat lyhyitä sivuretkiä päälenkin ulkopuolelle. Reitin varrella Träskets laavu on lähellä kierroksen loppupäätä—tauolle, eväille tai tuulelta suojaan. Björkbodan uimapaikka sopii uimiseen; Björkboda Dressagen maneesi ja ratsastuskenttä ovat järven pohjoispuolen tuntumassa maalla, joten rannikkoa meloessa voi kuulla ratsastustoimintaa. haloomaaseutu.fi:n aluejuttu kuvaa Nivelaxin uimaranta-hanketta Björkboda träskin rannalla—talkoilla kunnostettuja pukutiloja, käymälöitä ja grillilaavua—sekä tulevaisuuden ajatuksia yhteydestä Pyhän Olavin tie -reitille ja mahdollisesta järven ympäri kulkevasta luontopolusta(3). Välineitä ja opastettuja retkiä tarjoavat paikalliset yritykset: Nordic Activities vuokraa merikajakkeja ja järjestää opastettuja melontoja Kemiönsaarella; itsenäiseen vuokraukseen vaaditaan pelastus- ja navigointitaitoja(4). Pitkä Rannikkoreitti pyöräilyreitti kulkee paikoin lähellä tätä aluetta—kätevä tieto, jos yhdistät saarelle pyörä- ja melontapäiviä eri reiteillä. Kalastaessa hanki luvat Eräluvat-palvelun tai muun virallisen kanavan kautta(5).

Kartoitettu viiva on noin 33,6 kilometriä Kaarinan sisäsaariston suojaisilla vesillä Kuusiston saaren ympäri ja Harvaluodon suuntaan. Viralliset kuvaukset pyöristävät kokonaisuuden noin 34 kilometriin: noin 28 kilometriä Kuusiston ympäri ja noin 6 kilometriä jatketta kohti Harvaluodon uimarantaa—näin reitti on jaettu kuntien ja reittioppaiden teksteissä(1)(2)(3). Metsähallitus julkaisee saman melonnan reittitiedon Luontoon.fi-palvelussa(2). Kaarinan kaupunki ohjaa tarkempaan reittikuvaukseen Tammireitit-sivustolle: aloittelevat ja perheet voivat pysytellä Kuusiston pohjoispuolen Kuusistonsalmen lyhyemmissä väleissä, kun taas tuulisella säällä saaren eteläpuolen pidemmät avautumat vaativat jo kokemusta(3). Oppaassa on myös maihinnousupaikkoja—esimerkiksi Hovirinnan, Voivalan ja Raadelman uimarannat Kuusiston kierroksella sekä Harvaluodon uimaranta ja sillan seutu itäosassa(3). Hovirinnan rannan tuntumassa Hovirinta-Piikkiö maisemareitti kulkee samaa rantaviivaa, joten vesireitin voi yhdistää lyhyisiin maastopätkiin(3). Keskiaikaiset Kuusiston piispanlinnan rauniot Piikkiönlahden rannalla ovat reitin tunnetuin kulttuuripysähdys; aluetta hoitaa Metsähallitus ja kaupunki esittelee laajempaa Kuusiston kokonaisuutta yhteistyökumppaneineen(4). Harvaluodosta voi jatkaa kokeneena kohti Paimionjoen ja Sauvon melonnan verkostoja tai Paraisten suuntaan alueen reittikuvauksissa kuvatusti(1)(3). Lyhyeen suppailuhetkeen rannalla on tarjolla kaupallinen vuokraus Villa Wolaxilla; välineet ja tapaamispaikka on kuvattu palveluntarjoajan sivulla(5).

Tämä karttaviiva on viitoitetun Aurajoen melontareitin Liedon osuus: noin 16 kilometriä Aurajoen pääuomaa pitkin Auran ja Liedon rajavyöhykkeeltä alavirtaan Liedon jokimaisemassa kohti Nautelaa; Nautelan lintutorni sijaitsee tämän segmentin loppupäässä jokirannan tuntumassa. Kyseessä on sama Liedon kaupungin julkaisema jokireitti—viisi koskea, merkityt ohitukset ja vaihteleva vedenkorkeus—mutta lyhyempi kartoitus kuin koko Turun suuntaan ulottuva Aurajoen melontareitti(1). Tammireititin vaihetaulukko Leinakkalankoskelta (Auran ja Liedon rajalla) Turun Halistenkoskelle jakaa matkan melonnoiksi ja ohituksiksi yhteensä noin 19,6 km melonnan ja noin 1,2 km ohituspolkujen verran Halistenkoskelle; rajalta Liedon Vanhalinnalle kertyy noin 15,8 km melonnan osuudet ja niiden väliset ohitukset(2). Meidän noin 16 km:n viiva vastaa tätä Lieton jokilaaksopainotteista kokonaisuutta: pitkiä rauhallisia vesiosuuksia, joita erottavat Nautelankoski, Lakokoski, Vierunkoski ja Vääntelänkoski—jokainen kannoitettava merkityillä ohituspoluilla, ei laskettava koskena(1)(2). Reitin alkupäässä Ristinpelto parkkipaikka sopii autonsiirtoja varten. Nautelan koskivyöhykkeellä yhdistyvät myllyperinne ja luonnonsuojelualueen rannat; Nautelan lintutorni tarjoaa lintuharrastajille taukopaikan suoraan jokivarsimaisemassa. Tammireitit ehdottaa melonnan yhdistämistä Ankka–Nautela luontopolkuun, Nautelankosken luonnonsuojelualueen polkuihin tai Liedon Vanhalinnan kulttuuri- ja luontopolkuun, ja samaan laaksoon osuvat pyöräily-yhteydet kuten Hämeen Härkätie tai Kuuden kunnanosan kierros(2). Erillisinä karttaviivoina Aurajoen melontareitti, Aurajoen melontareitti, Nautelankosken ohituspolku ja Aurajoen melontareitti, Lakokosken ohitus (ei polkua) kuvaavat suurimpien koskien ohitukset. Kalustosta, Halistenkosken turvallisuudesta ja sähköisestä Aurajoki kartalla -aineistosta kertovat Aurajokisäätiön melonnan sivut ja karttapalvelu(3)(4). Retkihetki-lehden juttu Aurajoen historiallisesta koskimiljööstä täydentää reittikuvaa tarinallisella taustalla(5).

Yläneenjoen melontareitti kulkee Yläneenjokea pitkin Varsinais-Suomessa Pöytyällä kohti Säkylän Pyhäjärveä: kartallamme reitti on yhtenäisenä linjana noin 30,1 km, ei kierros. Pöytyän kunnan ulkoiluohjeissa suositeltava melontosuunta alkaa Sydänmaan sillalta ja jatkuu Pyhäjärveen asti—matkaa kertyy noin 20 kilometriä, maisemat vaihtelevat ja alituksia on 16 siltaa(1). Tämä lyhyempi osuus sopii päiväretkeilyyn; pidempi kartoitettu viiva on yli 20 km ja sopii pitkään päivään tai rauhalliseen etenemiseen autonsiirroilla. Pyhäjärvi-instituutin blogissa kuvataan lähtöä jokisuun Pehkurannasta ylävirtaan kohti Yläneen kirkonkylän laituria sekä keskiosan kokeilua Lystmettän toimintakeskuksen ja Pikkukosken laavun tuntumassa, jossa kyläyhdistys pyrkii avaamaan kaatuneiden puiden haittaamaa melontareittiä(2). Lystmettän ja kirkonkylän välillä melonta sujuu kuvausten mukaan helpommin Kuralan kartanotilan seuduilla, ja alajuoksulla on tilaa leppoisaan etenemiseen. Teksti mainitsee myös sup-laudan sopivan jokeen ja Pyhäjärviseudun yrittäjät, joilta välinevuokraus ja kuljetusapu onnistuvat(2). Reitin keskiosassa Kappelniittu lähde on lähellä jokea; lyhyt vaellusreitti Kappelniittu polku kulkee samaan kokonaisuuteen maalla. Alempana Lystmettän talviuintipaikka kertoo rannan talvikäytöstä. Laajemman Pyhäjärvi-alueen välinevuokrausta ja palveluita löytyy erityisesti Säkylästä: Ilo Adventures vuokraa kajakkeja, kanootteja ja sup-lautoja keskustasta ja Katismaan saaresta(3). Visit Säkylä listaa myös Kristallirannan sup- ja soutuvenevuokrauksella Pyhäjärvellä(4). Suunnittelussa ovat molemmat taajamat: Pöytyä jokivarren kuvauksen ja lähtöjen kannalta, Säkylä järven rannan palveluiden ja tapahtumien kannalta sinne, missä joki avautuu Pyhäjärvelle.

Kartoitettu viiva on noin 73,6 kilometrin pituinen, yhtenäinen melontaviiva Paimionjoen vesistössä Varsinais-Suomessa: reitti ei ole lenkki. Paimionjoki on yksi Etelä-Suomen pisimmistä vesireiteistä; virallisesti jokilaakso kuvataan noin 110 kilometrin pituiseksi Someron järviketjusta Paimionlahteen, ja joen loppuosan laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue(1). Paimionjoki-yhdistys kertoo, että koko joen melonta vaatii kokemusta, koska matkaa hidastavat koskiosuudet ja patorakennelmat, mutta lyhyemmät osat sopivat myös aloitteleville(1). Silver Riverin kuvaus Paimionjoesta täydentää kuvaa: joki on leveä ja pääosin maltillisesti virtaava, mutta reitillä on monia koskia ja patorakenteita, ja koko joen melonta vaatii useita päiviä ja ennakkosuunnittelua(2). Tämä kartalla yhtenäinen osuus yhdistää Koski Tl:n ja Someron järvimaiseman (päätepiste lähellä Pitkäjärven uimarantaa) – käytännössä ylä- ja keskijuoksun pitkän pätkän, kun taas merelle Paimioon päin jäävät osuudet ja lyhyet kaupunkimelonnat kuvataan usein erikseen. Tammireitit kuvaavat Paimion kaupungin Jokipuistosta merelle -pätkän helppona perheille sopivana reittinä (noin 9 km:n lyhyt reitti on meillä erillisenä Paimionjoen melontareittinä)(3); tämä sivu käsittelee koko pituuden kaltaista jokiosuutta. Johanna Liipolan Hoods-blogissa kuvattu neljän päivän SUP-matka Somerniemeltä Paimioon havainnollistaa, miten Paimionjoki vaihtelee järvimaisemista kapeampaan jokiuomaan, ja miten patojen ja koskien ohitus vaatii kantoja ja vähintään keskivaikeaa reitinlukua(4). Someron järviosuuksilla näkymä voi olla pitkälti järven kaltaista, Kosken keskustan luona joki kapenee ja Tarvasjoen–Marttilan suunnalla maisema seuraa kulttuurihistoriallista Hämeen Härkätietä(4). Suunnittelussa kannattaa käyttää Virma-karttaselainta rantautumispaikoista, koskista ja virtauksista(5), ja tarkistaa vesitilanne sekä padot paikan päällä. Virallisinta ajantasaista tietoa joen virkistyskäytöstä, palveluista ja yhdistyksen materiaaleista saat Paimionjoki-yhdistyksen melonnan ja virkistyskäytön sivuilta(1).

Ruskojoen melontareitti kulkee Raisionjoen ylä- ja keskijuoksulla—Rusko ja Raisio jakavat tämän jokiosuuden, ja Ruskon seudulla jokea kutsutaan usein Ruskonjoeksi—noin 6,7 km:n päästä päähän -linjalla Ruskon kirkonkylän tuntumasta kohti Haunistea ja Raision keskustaa. Sama uoma on noin 20 km pitkä: se saa alkunsa Ruskon pohjavesialueelta, virtaa Ruskon ja Raision läpi ja laskee Turun edustalla Saaristomereen, ja joessa on useita padotuskohteita; Raision kaupungin tiedotteessa Raisionjoen ennallistamishankkeesta kuvataan, miten patoja puretaan tai luonnonmukaistetaan virtaaman, kalojen nousun ja virkistyskäytön parantamiseksi(1). Rannalla Jokilaaksonpolku ja muu jokivarsireitistö tekevät laaksosta helpommin käytettävää; kaupungin Jokilaakso-sivuilla kerrotaan muun muassa Huhkon padon kalaporrastuksesta ja jokilaakson maisemoinnista(2). Melonnassa kuljet asutuksen ja peltojen lomassa: linjan alkupäässä ovat Ruskon kirkonkylän koulu- ja liikuntapaikat ja lyhyt Rantapolku ranta vyöhykkeellä, ja edetessäsi kohti Haunistea yhteysosuuksia tarjoavat Kullaanpolun varrella Haunisten päivätaukokatos sekä lähellä kulkeva Haunistenpolku lisälaavuineen ja frisbeegolf-ratoineen. Melontavälineitä ja kaksituntista vuokrakäyttöä tarjoaa kausiluonteisesti Raision Pinskujen melontapiste Jertansillan kulmauksessa Haunisten alueella—kätevä etenkin, jos haluat varustautua lähelle tämän reittiosan alapäätä tai jatkaa päivää Raisionjoella(3). Suunnittele retki rauhalliseksi kaupunkijoeksi: tarkista padot ja työmaat ajankohtaisesti, kunnioita yksityisiä rantoja ja vältä kalastajien vieheitä.

Tämä yhdensuuntainen melontareitti kuuluu Salon merelliseen reittiverkostoon: kartallamme noin 54 kilometriä Uskelanjoen suistosta Halikonlahden ja Teijon selkien kautta Särkisalon saaristoon. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa nimellä Melontareitti Uskelanjoki–Särkisalo suunnittelua ja karttaa varten(1). Visit Salo kuvaa laajempaa Merellisen Salon saaristokierros -kokonaisuutta—lähes 95 kilometriä—joka lähtee Salon keskustasta ja kulkee muun muassa Vuohensaaren, Kaisaaren ja Teijon kansallispuiston Isoholman kautta kohti Särkisalon palveluja ja tunnelmaa(2). Halikonlahti on Varsinais-Suomen parhaita lintuvesiä: esteetön lintupolku ja lintulava sopivat havainnointiin ennen avovesiosuuksia ja Vuohensaarta(7). Visit Salon Vuohensaari-sivulla on palvelut ja 1,2 kilometrin luontopolku pengertien saarella(3). Pengertien kautta saavutettava Vuohensaari tarjoaa uimarannan, kahvila-ravintolan, leirintä- ja telttailumahdollisuuksia sekä lyhyen luontopolun—luonteva tauko noin viidenneksen matkan kohdalla. Suomen Luonto kuvaa päiväretkellä maiseman vaihtumista Uskelanjoen varresta ruovikoihin ja saaren vanhaan metsään(7). Etelämpänä Teijonselkä ja Teijon vedet yhdistävät suojaisia selkiä ja kansallispuiston saaria. Teijonselän Isoholmassa on laavuja ja nuotiopaikkoja käymälöineen; Malmviikinlahdella on lisää tulentekopaikkoja ennen Mathildedalin ruukkikylää ja Mathildan marinaa(5). Pitkä Merikotkan kierros -melontareitti kulkee paljolti samaa rannikkoa, jos haluat valmiin kierroksen viereiselle vedelle(1). Loppuosuus sijoittuu Särkisalon saaristoon: palvelut, vierasvenesatamat ja polut kytkeytyvät Salon muuhun ulkoiluverkostoon. Uskelanjoen tilaa ja valuma-aluetta seuraa Salon kaupungin Elinvoimainen Uskelanjoki -hanke ja siihen liittyvät suunnitelmat(4). Kalastaessasi tarvitset voimassa olevat luvat—lue säännöt Eräluvat-palvelusta(6).

Sauvon melontareitti on noin 32 kilometrin pituinen, kartoituksemme mukaan yhtenäinen meri- ja saaristomelonta Tammireittien verkostossa Kemiönsaarella. Tammireitit kuvaa reitin vaativaksi, kokeneelle melojalle: pitkiä välejä ja avoimia selkiä, joten se sopii parhaiten merikajakilla melonnelle; koko osuus on luontevasti päiväretki tai kaksi autoa vaativa siirto(1). Virallinen kuvaus kulkee Marjaniemestä kohti Karunan Kalliorantaa; meidän karttaviiva lähtee Karunan–Kalliorannan seudulta ja päättyy Marjaniemeen—suunta on sama vesireitti, joten tuuli ja rantautumiset kannattaa suunnitella valitun lähtöpään mukaan(1). Karunan päässä reitti kulkee Kalliorannan ruokokattoisen laavun, Rantolan uimapaikan ja Kalliorannan talviuintipaikan tuntumassa—hyviä maamerkkejä tauolle tai rannalle nousulle. Ekniemen kohdilla Ekniemen talviuintipaikka ja Ekniemen lomakylän uimaranta ovat lähellä viivaa; sama alue on osa laajaa Merikotkan kierros -reittiä, joten sesongissa liikkuu myös pidempiä meriretkiä tekeviä melojia. Myöhemmin Sarapiston uimapaikka tarjoaa palvelullisen uimarannan ennen Marjaniemeä, jossa Marjaniemen leiri- ja virkistysalueen uimapaikka, Marjaniemi DiscGolfPark ja Marjaniemen pallokenttä muodostavat tyypillisen maali- tai lähtöalueen avovesiosuuden jälkeen(2). Tammireitit muistuttaa, että Gräslbölen Tilan melontapiste ei ole enää käytössä(1). Karunan rannalla Rantolan Puoti mainitaan virallisessa reittitekstissä lähiruokahampurilaisten vuoksi—hyvä ajoittaa, jos päättelette retken tai aloitatte kylältä(1)(5). Sauvon kunta vahvistaa Marjaniemen ja Sarapiston melonnan lähtöpisteiksi tälle reitille ja ohjaa Rantolan venesatamaan rantautumiseen; noudata uimarannan järjestyssääntöjä, kun melotte uimarantojen lähellä(2). Tammireittien kuntien välinen kehitystyö (patikointi, pyöräily ja melonta Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa) jatkuu; reitit ja karttaupotukset löytyvät myös kansallisista karttapalveluista, ja paikallisia yhteyshenkilöitä on Sauvon kunnassa(3). Visit Kemiönsaari esittelee saaren melonnan kohteena ja mainitsee Merikotkan kierroksen vaativana kokonaisuutena—hyvä tausta, jos jatkat tästä 32 kilometrin osuudesta pidemmälle(4). Varsinais-Suomen saaristomeren avoimet välit korostuvat tuulissa—tarkista alueen tuuliennuste ennen pitkiä selkävesiosuuksia.

Tämä kartoitu osuus on lyhyt maastoveto Lakokosken ympäri—pienen kosken Nautelankosken ja pitkän Vierunkoskea edeltävän selän välillä Aurajoen melontareitillä Liedossa. Toisin kuin merkityllä Nautelankosken ohituspolulla, täällä ei ole erillistä ohituspolkua: kalusto nostetaan rantaan ja kannetaan lyhyesti ilman viitoitettua reittiä(1)(2). Liedon kaupungin Aurajoen melontareitti -sivulla kerrotaan, että koski- ja ohituspaikat on kokonaisuudessaan viitoitettu ja että Aurajoen vedenkorkeus vaihtelee—pituutta suunnitteleva kannattaa tarkistaa ajankohtaiset olosuhteet(1). Tammireititin vaihetaulukossa tämä osuus on nimeltään “Lakokosken ohitus (ei polkua)” heti Nautelankoskelta Lakokoskelle melonnan (0,6 km) jälkeen, ennen 6,8 km:n siirtymää kohti Vierunkoskea(2). Ylävirran Nautelankoski on Aurajoen näyttävin koski; ympäristöhallinnon Natura-kuvaus kuvaa koskimaiseman rantaniittyjä ja lehtoja suojeltuna kokonaisuutena, jota käytetään retkeilyyn ja opetukseen(3). Alavirtaan Aurajoen melontareitti jatkuu Liedon Vanhalinnan ja Turun Halistenkosken suuntaan muilla merkityillä ohituksilla(2). Aurajokisäätiön melonnan ohjeet Myllärintalossa täydentävät käytännön turvallisuutta ja rannikkokohtia(4). Reittiviivan varrella Nautelan lintutorni on luonteva taukopaikka lintuharrastajille. Ankka–Nautela luontopolku ja Nautelankosken luonnonsuojelualueen polut tarjoavat kävelyä samaan maisemaan, jos aikaa on(2).

Littoistenjärven melontareitti kiertää noin 5,5 kilometrin lenkin Littoistenjärvellä, joka sijaitsee Kaarinan ja Liedon rajalla Varsinais-Suomessa. Kaarinan kaupunki kuvaa järven ympäri kulkevan melonnan, neljä rantautumispaikkaa ja ohjaa tulostettaviin karttoihin Tammireitit-sivustolle(1). Tammireitit suosittelee lähtöä etelästä Ristikallion uimarannalta tai pohjoisesta Järvelän rannalta hyvien pysäköintien vuoksi ja kertoo tauko- ja rantautumispaikkojen olevan melko tasaisin välimatkoin(2). Liedon kaupunki nostaa esiin Järvelän esteettömän melontalaiturin, josta vesille pääsee myös esteettömyyttä tarvitsevat melojat(3). Melonta tapahtuu avovedellä: tällä linjalla ei ole koskia eikä kantoja. Pohjoisrannan Järvelän tuntumassa on lintualueen palveluita: Järvelän lintulava, Järvelän näköala- ja lintutorni ja Littoistenjärven lintutorni sijaitsevat lähellä rantakaislikkoa ja kosteikkoa, ja Littoistenjärven esteetön melontalaituri helpottaa vesille nousua. Etelärannalla Littoistenjärventien varrella Littoisten uimaranta ja ulkokuntoilupaikat ovat vilkkaampi taukokohta, ja myöhemmin lenkillä tulevat vastaan koulu- ja urheilukenttäalueet ennen Ristikallion uimarantaa ja Littoisten monitoimitaloa—hyödyllistä, jos osa porukasta haluaa yhdistää melonnan muihin ulkoilupalveluihin maalla. Rannalla kulkee Littoistenjärven luontopolku kahdella lintutornilla järvelle ja läheiselle kosteikolle, ja Tammireitit mainitsee myös Littoisten verkatehtaan ympäristön tutustumisen arvoiseksi(2). Vuoden 2017 blogikirjoitus järven vesistön tilasta kuvaa kirkasta vettä ja kaunista luontopolkuympäristöä ja kuvittelee kesäistä suppailua tai melontaa—hyvä lisäluku tunnelmasta(4). Tuulisella säällä avojärvi voi käydä aaltoisaksi: Tammireitit erottelee tyynen päivän perhe- ja aloittelijamelontaan ja tuulisen päivän vaativammaksi kokemukselle ja kuntoisuudelle(2).

Laajoen melontareitti on pitkä päästä päähän -melontareitti Laajoella Mynämäellä, Varsinais-Suomessa. Kartoitettuna reitti on noin 46,6 km pitkä jokikäytävä Mietoistenlahden tuntuman alajuoksulta kohti Laajoen kylän seutua; linjan yläpäässä on Laajoen urheilutalo. Laajoki on tunnettu varsinaissuomalainen melonta- ja virkistyskalastusjoki: uomassa on useita nimettyjä koskia ja Korvensuun vesivoimalaitosalue, jossa melojan on varauduttava kantamiseen tai vetämiseen patotilanteen vuoksi. Alajuoksulla joki laskee lintuvedeksi tunnettuun Mietoistenlahteen, matalaan Natura-lahteen, johon yhtyvät myös Mynäjoki; Suomen ympäristökeskuksen Mietoistenlahden Natura-sivulla kerrotaan alueen suojeluperusteista ja ranta-alueiden merkityksestä muuttolinnuille ja pesimälajeille(1). Suomen Luonto -lehden Mietoistenlahti-retkivinkissä kuvataan lahden lintutorneja, pitkospuita ja palvelurakenteita—hyödyllistä, jos yhdistät lyhyen rantaretkuen melontaan(2). Luontoon.fi:n Mietoistenlahden reittisivulla on esteettömän luontopolun kuvaus pitkospuilla ja näkymäpisteillä(3). Reitin alkupäässä ollaan Mietoistenlahden lintutornin tuntumassa; Mietoinen lintutornit kulkureitti -kävelyreitti käyttää samaa rantavyöhykettä ja yhdistää pysäköinnin, kuivakäymälät ja tornit niille, jotka tapaavat melojan rannalla. Myöhemmin linja kulkee Pyhän koulun kenttien ja pitkän välimatkan jälkeen Kuusikorven Hevostilan kentän ohi ja päättyy Laajoen urheilutalon lähelle. Suunnittele koskikohdat ja Korvensuun kantaminen etukäteen, tarkista virtaamat ja varusteet, ja kunnioita yksityisrantoja. Mynämäen kunnan sivuilta löytyvät Kivijärven ja Aarlahden uimarantojen ja saunojen käyttöajat(4).

Kansallispuistokierros on pitkä merimelontalenkki Saaristomeren ulkosaaristossa Kemiönsaaren ympäri Varsinais-Suomessa, suunniteltu kulkemaan Saaristomeren kansallispuiston ja sen tunnetuimpien ulkosaarten kautta. Melontaa, sääntöjä ja palveluja koskeva lähtökohta on Luontoon.fi-sivuston Saaristomeren kansallispuiston melonnan kuvaus(1). Visit Kemiönsaari kokoaa veneily- ja melontareittejä, mainitsee kunnan alueen kajakki- ja SUP-vuokraajat sekä viittaa aktiviteettikarttaan—hyödyllistä, kun yhdistät maantiekuljetukset, lautat ja usean päivän melonnan(2). Kartallamme viiva on noin 120 km yhtenäisenä lenkkinä Västerbuktenin uimarantaa lähellä olevasta lähtöalueesta. Pituus tarkoittaa käytännössä usean päivän retkeä: suojaiset salmet vuorottelevat avoimempien ylitysten kanssa, ja säät vaikuttavat jokaiseen etappiin. Metsähallituksen Merikotkan kierros -julkaisu kuvaa laajemman, noin 155 km:n mittaisen veneily- ja melontakierroksen Kemiönsaaren ympäri Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten alueella kahdeksassa etapissa—hyvä tausta sille, miten tämä lenkki istuu isompaan “isoa merisaarta kiertävä” kokonaisuuteen(3). Lenkin ensimmäisellä viidenneksellä Sandön ja Högsåra tarjoavat hiekkarantoja, telttapaikkoja ja nuotiopaikkoja lähekkäin; Sandvik pysäköintialue palvelee Högsåran maaliikennettä, jos osa porukasta saapuu maata pitkin. Noin 35 km:n kohdilta reitti viipyy pitkään Örön linnakesaaren ympäristössä: vierasvenesatamia ja melonnan kannalta sopivia rantautumisia, teltta- ja varaustelttailualueita, vesipisteitä, saunoja ja merkittyjä kävelyreittejä saarella. Visit Örö vahvistaa, että Örölle voi tulla myös meloen ja käyttää vierassatamaa, ja että ankkurointi Örön vesillä on kielletty merenpohjan suojelemiseksi—suunnittele satama- tai rantautumispaikat ilman ankkurimajoitusta(4). Lännempänä ja pohjoisempana reitti kulkee Vänön ja Yxskärin kautta uimapaikkoina, teltta- ja nuotiopaikoina sekä kiinnityssilmukoilla varustettuna. Notvarpharun autiotupa tarjoaa autiotupapisteen noin 80 km:n tienoilla. Kråkskärillä telttailu, kiinnityspaikat ja hiekkarannan nuotiopaikka tukevat pitkiä avovesiosuuksia. Loppupuolella Högland yhdistää Höglandin luontotornin ja telttailualueen ennen paluuta lähtöseudulle. Kaupalliset oppilaitokset järjestävät ohjattuja ja omatoimisia merimelontaohjelmia Saaristomerellä: Melonta Akatemia mainostaa opetusta, vuokrauksia ja usean päivän retkiä, myös kansallispuistopainotteisesti(5). Aavameri Sea Kayaking on järjestänyt omatoimisia ja ohjattuja usean päivän merimelontoja Saaristomerellä pitkään ja julkaisee retkisivuja—vertailun arvoinen, jos haluat kuljetuksen, kartat ja kaluston samassa paketissa(6). Rannoilla sama alue linkittyy tietokantamme reitteihin, kuten Högsåra pyöräillen Sandvikin kohdalla, pitkään Rannikkoreittiin Örön tuntumassa ja Purunpään retkeilyreitistöön varhaisten saaristokylien lähellä—sopii pyörä–melo -porukoille.