Kaarina Kartta

Rauhalinnan luontopolku on noin 1,8 kilometrin merkitty kävelyreitti Kaarinassa, Varsinais-Suomessa, Rauhalinnan kartanon lehtometsäisessä maisemassa Kuusistonsalmen tuntumassa. Reitti ei muodosta silmukkaa, ja lähtöpisteitä on useita—metsäristeyksissä näkee keltaiset maalimerkinnät yhdeksän opastaulun välillä; taulut uudistettiin syksyllä 2019 ja Sibel Kantola Mökkigalleriasta kuvitti ne. Ajankohtaisista käyttöohjeista, retkietiketistä, linja-autopysäkeistä ja lähestymistavoista kannattaa lukea Kaarinan kaupungin Luontopolut-ohjeet(1) ja Visit Kaarinan reittiesittely(2). Pääosa kulkee tyypillistä kapeaa ja juurakkaista metsäpolkua pienine korkeuseroineen; noin 700 metrin matka sorapintaista, kohtuullisen helppokulkuista tienosaa kulkee luontopolun opastauluilla 1, 2 ja 3, jos haluat vain helpomman osuuden ja rannikkopään ilman kapeinta polkua. Sama helpompi selkäranka löytyy Luontoon.fi-palvelusta omana ulkoilureittinään(4). Rauhalinnan kartano on yksityisaluetta: merkitty luontopolku ei kulje kartanon pihan läpi eikä pihoille saa pysäköidä(1). Olethan merkityillä poluilla ja vältät turhaa kulkuja herkällä kasvipeitteellä(1). Noin 0,6 kilometrin kohdilla reitin alusta tulee mukaan Valkeavuoren hiekkakenttä ja Valkeavuoren yläkoulun liikuntasali Aapiskujan lähellä—hyviä kiintopisteitä, jos tulet keskustan suunnasta. Noin 1,1 kilometrin kohdalla Kuusiston sillanpieli kalastuspaikka on Saaristotien ja Kuusiston sillan kupeessa rantahetkeä varten. Tammireitit tiivistää samaa maisemaa—lehtoa, avokalliota, puroa ja meren tuntua—ja muistuttaa pysäköinnistä ja kartanon rajoista(3). Kuusiston suunnasta jatkoksi sopii Hovirinta-Piikkiö maisemareitti pitempään rantatiekiertoon Piikkiötä kohti, Kuusiston-Harvaluodon melontareitti melontapäivään Harvaluodon suuntaan tai Rauhalinnan luontopolku helppokulkuinen ilman kapeinta metsäosuutta.

Hovirinta–Piikkiö maisemareitti on kartallamme noin 13,7 kilometriä pitkä länsi–itä-suuntainen yhteys Kaarinassa Varsinais-Suomessa Hovirinnan rantavyöhykkeeltä kohti Piikkiötä. Kaarinan kaupunki esittelee sen noin 13 kilometrin matkana, jonka voi kulkea kävellen tai pyörällä pääosin hiekkateitä, kevyen liikenteen väyliä ja metsäpolkuja pitkin, ja reitistä voi poimia lyhyempiä osuuksia tai yksittäisiä käyntikohteita(1). Tammireitit kuvaa kokonaisuuden länsi–itä-suuntaisena ja mainitsee, että kohteet sijoittuvat myös joukkoliikenteen linjojen varrelle(2). Reitti alkaa Hovirinnan uimannosta ja vilkkaasta Hovirinnan rantapuistosta: samassa kokonaisuudessa kulkee Hovirinnan talviuintipaikka, Hovirinnan rantapuiston ulkokuntoilulaitteet ja Hovirinnan rannan koripallokenttä—kätevää, jos haluat uinnin, talviuintia, ulkoliikuntaa tai pelin ennen lähtöä. Kuusiston sillan lähellä Kuusiston sillanpieli kalastuspaikka sopii helpoksi kalastuspysähdykseksi salmen äärellä. Rauhalinnan jälkeen Rauhalinnan luistelukenttä osuu lähelle; Rauhalinnan kartanon lehtomaisemassa kiertävät Rauhalinnan luontopolku ja Rauhalinnan luontopolku helppokulkuinen, joita voi yhdistää samaan rantaosuuteen, ja Tammireitit mainitsee Mökkigallerian sekä yleisen oleskelulaiturin(2). Voivalan uimaranta tarjoaa uimavuoron muutaman kilometrin kohdalla. Karpanmäen lehdon reunalta avautuu näkymiä pelloille ja Kuusistonlahdelle. Tuorla on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Ammattiopisto Livian liikuntasali viittaa ammattiopiston kampusalueeseen, ja Tuorlan esteetön luontopolku sekä muut Tuorlan metsien polut—mukana tulipaikka—haarautuvat suojellusta metsästä; Tammireitit viittaa myös Avaruuspuisto Väisälään ja kartanoalueeseen(2). Päälinja seuraa historiallista Kuninkaantietä eli Suurta Rantatietä kohti Raadelman uimapaikkaa, missä uimaranta ja rantaniityt sijoittuvat näkymiin Kuusiston linnanraunioille Tammireittien kuvauksen mukaan(2). Rungon koulun liikuntasali ja Rungon koulun lähiliikuntapaikka -kohdilla reitti kulkee pääväylän pohjoispuolella ja Piikkiönlahden maisema avautuu sivulle. Noin 12 kilometrin kohdalla Piikkiönlahden lintutorni tarjoaa kohotetun näkymän lahdelle. Kaarinan kaupunki kuvaa Piikkiönlahden esteettömän lintutornin valmistuneen vuoden 2025 alussa, pitkän puisen luiskan, tilavan katselutason, pysäköinnin Myrskylinnantien päässä sekä runsaan vesilintu-, kahlaaja- ja petolintuharrastuksen—kevään ja syksyn muuttoaikoina Piikkiönlahdella voi nähdä suuria parvia Kuusistonlahden Natura-alueella(3). Puostan kenttä, Tanssistudio Point ja Pontelan punttisali sijoittuvat Piikkiön taajamaan reunaan. Piikkiön kivikirkolta voi jatkaa Piikkiön Linnavuoren retkeilyreitistölle, Harvaluodon pyöräilyreitille, Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitille, Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie -yhteydelle sekä pyöräilyn yhdysreittejä pitkin Lietoon ja Paimioon, kuten kaupunki ja Tammireitit kuvaavat(1)(2). Kuusiston-Harvaluodon melontareitti kulkee alkupään rantaosuudella yhteisessä linjassa—hyvä tietää, jos yhdistät rantaan nousun melontaan muualla.

Piikkiön Linnavuoren retkeilyreitti kulkee Kaarinan itäosassa Huttalan linnavuoren ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen kautta. Reitin pituus on noin 4,9 kilometriä yhtenä linjana kartallamme. Laajemmassa verkostossa Kaarinan kaupunki kuvaa lyhyempää noin 3,5 kilometrin ympyrää ja noin 7 kilometrin vaihtoehtoa, jos kulkee kaikki Linnavuoren merkityt polut(1). Tammireitit-verkoston esittely täydentää käytännön vinkkejä polttopuista, suositellusta kiertosuunnasta ja luonnonsuojelualueen säännöistä(2). Kaarina sijaitsee Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomi sopii päiväretkiin Turun seudun tuntumasta. Sulkuista, metsäpalovaroituksista ja huollosta kannattaa tarkistaa ajantasaisimmat tiedot Kaarinan kaupungin retkeilysivuilta(1). Kehityksen kerhotalon lähtöalueen tuntumassa kuljet pian Piikkiön kuntoportaiden ja Kehityksen kerhotalon urheilukenttien—tennis-, beach volley-, lentopallo- ja yleisurheilualue—ohitse, joten alkumatka tuntuu ensin liikunta-alueelta ennen kuin polku kapenee kallioiseen metsään. Korvenmäen kuntorata ja Korvenmäen valaistu latu liittyvät samaan kulmaan, jos haluat lyhyen juoksu- tai latulisän samalta alueelta. Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitti kulkee myös lähellä, jos jatkat pyörällä kohti Toivonlinnaa. Kartan itäpäässä reitti kulkee Heernummen ampumaradan lähellä; pysy merkityillä retkeilypoluilla ja noudata luonnonsuojelualueen määräyksiä(1). Maasto vaihtelee kangasmetsästä kallioisiin rinteisiin ja lyhyisiin pitkospuuosiin. Merkityt polut nousevat Huttalan linnavuorelle näkymiä Piikkiönlahden ja saariston suuntaan, ja Pohtionvuorella on näyttävä pronssikautinen hautaröykkiö—värikoodeista ja reittivaihtoehdoista on kootusti tietoa kaupungin ja Tammireittien sivuilla(1)(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykuvaus täydentää kokemusta nousuista, laavutauosta ja numeroitujen opasteiden käytöstä maastossa(3). Reitillä on laavu ja nuotiopaikka; polttopuut noudetaan Kehityksen kerhotalon pysäköintialueen varastosta, ja tulenteko on sallittu vain merkityllä paikalla eikä metsäpalovaroituksen aikana(1)(2). Virallisten kuvausten mukaan taukopaikalla on myös huussi(1).

Kaarinan perintömetsän luontopolku on lyhyt patikointireitti Lausteen kaupunginosan laidalla Kaarinassa, Varsinais-Suomessa, Turun kaupungin rajalla. Reitin pituus on noin 1,7 kilometriä, eikä se ole lenkki. Ajantasaiset säännöt, mahdolliset rajoitukset ja pdf-kartta löytyvät Kaarinan kaupungin luontopolut-sivulta, jossa on oma osio tälle reitille(1). Polku kulkee Kaarinan perintömetsän luonnonsuojelualueella. Kaarinan kaupunki kuvaa kallioalueita ja kalliomänniköitä, tuoretta kangasta, lehtoa sekä korpi- ja rämealueita; Niinisvuoren kallion eteläpuolella on kostea ruohokorpi, jonka yli kulkevat pitkospuut, ja pohjoisosassa on runsaasti eri-ikäistä lahopuuta sekä järeitä haapoja, rauduskoivuja ja mäntyjä(1). Tammireiteillä sama luonnehdinta korostaa erityisesti Niinisvuoren eteläpuolen pitkospuita(3). Alueella elää muun muassa liito-orava, ja vanhoille metsille tyypillistä lajistoa ja kääpiä esiintyy(1)(3). Luontopolun merkinnät ovat toistaiseksi keltaisia nauhoja; alueen läpi kulkee Turun Paavon polkujen yhdysreitti sinisin merkein(1). Luonnonsuojelualueen etelä- ja länsipuolella on kuntarajat ylittävä ulkoilureittiverkosto, ja Turun puolella samaan liikunta-alueeseen liittyvät Lausteen kuntorata ja Lausteen latu sekä laaja Paavonpolut-verkosto(1). Reittilinjan lähellä on Lausteen liikunta-alue: Lausteenkenttä ja Lausteen luistelukenttä ovat lyhyen sivumatkan päässä, ja Lausteen ulkokuntoilulaitteet sijoittuu samaan kaupunginosaan, jos haluat yhdistää metsäkävelyn ulkoliikuntapaikkoihin. Suomi.fi toistaa Kaarinan kaupungin pysäköinti- ja yhteystiedot kansallisen palveluhakemiston kautta(2). Turun Sanomien uutinen vuodelta 2005 kertoo, kun Kaarina liitti moottoritien pohjoispuolisen kunnallismetsän WWF:n perintömetsähankkeeseen säilyttääkseen tyypillistä lounaissuomalaista metsää tuleville sukupolville(4)—tausta sille, miksi alue on nimetty perintömetsäksi ja suojellaan tiukemmin.

Kuusiston kappelinmäen luontopolku on noin 1,9 km merkitty kävely metsäisellä Kappelinmäellä Kuusiston saaren itäosassa Kaarinassa Varsinais-Suomessa. Aluetta ja luontopolku hoitaa Metsähallitus; Luontoon.fi(1) kokoaa valtakunnallisen retkeily- ja luonnonsuojelutiedon piispanlinnan raunioista ja suojelualueen käytännöistä. Kaarinan kaupunki(2) esittelee polun luontopolut-sivullaan: teemana on vanha kulttuurihistoria ja sen vaikutus luontoon, ja reitin varrella on luonnon ja kulttuurikohteiden tauluja. Polku on merkitty maastoon vihreillä tolpilla. Reitti sopii lyhyeksi metsälenkiksi yhdistettynä keskiaikaisiin Kuusiston piispanlinnan raunioihin. Visit Kaarina(3) kuvaa, miten laajempi kulttuuri- ja luontolenkki voi lähteä kartanon parkkipaikalta, kulkea Kuusiston Taidekartanon ja raunioiden kautta ja palata varjoisempaa luontopolkua pitkin Kappelinmäen suojelualueen kautta Kuusiston salmen reunaan—pituutta tulee ilman mäenhuippupolkua kolmisen kilometriä, ja huipulla on taukopaikka eväille. Reitin varrella olette likellä Kuusistonlahden lintutornia (pohjoinen) ja päädytte Kuusiston linnan laiturin tuntumaan, josta vesillä liikkuva voi tulla rantaan. Lyhyt yhteysreitti Kuusisto polku 1 jatkaa teemaa linnan päässä. Samaan kokonaisuuteen kiinnittyy myös Kuusiston linnanraunioiden pyöräilyreitti ja Kuusiston–Harvaluodon melontareitti, joten päiväohjelmaa voi helposti yhdistellä kävelyn, pyöräilyn ja melonnan välillä. Polku on kapea metsäpolku, juurakkoista ja paikoin jyrkkää erityisesti näköalakohdalle noustessa; Tammireitit(5) mainitsee noin kahden tunnin ajan, jos kävelee luontopolun ja linnan polut ja palaa isoille pysäköintipaikoille. Retkipaikka(4) kuvailee lehtomaisen vanhan metsän lahopuustoa, jäkäliä ja sammalia sekä sarjakuvamaisia opastauluja, ja viittaa Kappelinmäen rinteen keskiaikaiseen hautausmaahan (Salmenrannan kalmisto) sekä vuoden 1318 piispanlinnan paloon liittyviin tarinoihin. Avotulet ovat kiellettyjä suojellulla alueella; kunnioita muinaisjäännösaluetta ja pidä koira kytkettynä, kuten Kaarinan kaupunki(2) luontoliikuntakehotuksessa muistuttaa.

Rauhalinnan helppokulkuinen luontopolku on tällä kartalla noin 0,8 kilometriä—lyhyt soratieosuus, joka ei muodosta silmukkaa, Rauhalinnan kartanon kulttuuri- ja luontomaisemassa Kaarinassa, Varsinais-Suomessa. Osuus kulkee luontopolun opastaulujen 1–3 vieressä jalankulkijoille ja pyöräilijöille sallitulla kevyen liikenteen soratiellä ilman kapeita, juurakkaisia metsäpolkuja. Kaarinan kaupunki kertoo risteykset, pysäköinnin, bussiyhteydet ja sen, miten tämä helppo osuus liittyy laajempaan Rauhalinnan reitistöön, Luontopolut-sivuillaan(1). Metsähallituksen Luontoon.fi listaa saman helppokulkuisen osuuden omana ulkoilureittinään(2). Kuusiston sillan läheltä tultaessa tie on vain kävelijöille ja pyöräilijöille; soratieltä on lyhyt yhteys Kuusistonsalmen rantaan ja kaupungin oleskelulaiturille. Saaristotien ja sillan kupeessa on Kuusiston sillanpieli kalastuspaikka. Tammireitit kuvaa polun moninaisuutta—lehtometsää, merenrantaa, kallioita ja puroa—ja nostaa esiin vuoden 2019 uudistetut, Mökkigallerian Sibel Kantolan kuvittamat opastaulut; kartano pysyy yksityisalueena, eikä luontopolku kulje pihan läpi(3). Saman ranta- ja kevyen liikenteen verkoston varrella jatko onnistuu pidempiin vaelluksiin ja vesille: Rauhalinnan luontopolku tarjoaa pidemmän vaihtoehdon lehtometsässä ja kallioilla, Hovirinta-Piikkiö maisemareitti vie isompaa maisemakierrosta Piikkiötä kohti, ja Kuusiston-Harvaluodon melontareitti sopii melojille saaristoväylällä Harvaluodon suuntaan.

Kunnan kohdesivu kertoo kolmesta teemapolusta, maksuttomasta käynnistä ja siitä, miten reitit kulkevat kartanon pihapiirissä, Aurajoen rannassa, metsässä ja muinaiselle linnavuorelle—aloita Lieto.fi:n tämän kohteen sivulta(1). Sama sivu viittaa laajempaan reittikuvaukseen Tammireitit-sivustolla(2), ja Liedon Vanhalinna julkaisee autolla ja bussilla saapumisen käytännöt verkkosivuillaan(3). Meidän kartallamme tämä retkeilylinja on noin 4,8 kilometriä Vanhalinnan alueella Liedossa, Varsinais-Suomessa, lyhyen ajomatkan päässä Turun keskustasta. Liedon kaupungin mukaan verkosto jakautuu Arkeologiapolkuun noin 0,8 km, Historiapolkuun noin 2 km ja Ystävänpolkuun noin 1,5 km sekä noin kilometrin paluuseen—opastaulut avaavat esihistorian ja tilan historiaa, ja Ystävänpolulla on ääniopastuksia jokivarressa(1)(2). Linnavuoren laelta näkyy Aurajokilaakson kansallismaisema(1). Tammireitit mainitsee museon kesäkahvilan, näyttelyt, museopuodin, pakohuoneen ja vuokrasaunan—tarkista aukiolo ennen retkeä(2). Tammireitit korostaa myös, että kulttuuripolut eivät ole esteettömiä, vaikka päärakennuksessa on esteetön WC ja esteetön reitti kellarin näyttelytasolle(2). Pidemmälle päivään Tammireitit kuvaa saapumista meloen Aurajokea, pyöräillen Hämeen Härkätietä tai yhdistämällä Kuuden kunnanosan kierrokseen ja Suomen Sydän -kuntoilureittiverkostoon jokilaakson ympärillä(2). Meidän palvelussa nämä linjaukset kulkevat lähellä Aurajoen melontareitti (Lieto) -reittiä, Hämeen Härkätie (Lieto) -pyöräilyreittiä, Kuuden kunnanosan kierros -pyöräilyreittiä, pitkää Aurajoen melontareittiä Turun suunnalla ja Pietarin polkua joenvarsikävelyyn. Kaarina kantaa tämän huts.fi-listauksen vierellä muita jokilaakson ulkoiluja, vaikka itse Vanhalinnan tilaosoite on Liedossa. Out in the Nature kuvaa kävelyä koiran kanssa helteiseen päivään varhain, Härkätien varrella olevan Kuninkaanlähteen historiasta ja rannikkotason kylttien kautta avautuvasta maisemakuviosta(4). Varsinais-Suomi näyttäytyy tässä metsäisenä, peltoisena ja jokivirikkeisenä kokonaisuutena merkatuilla lenkeillä; Retki Linnavuorelle Lieto.fi:ssa kuvaa pidempää linnavuoripäivää ja korostaa selkeää opastusta(5).

Auranlaakson luontopolku on lyhyt metsäkävely pohjoisessa Kaarinassa Auranlaakson koulun ja Littoisten järven rantavyöhykkeen tuntumassa. Kaarinan kaupunki julkaisee pysäköintisäännöt, joukkoliikenteen ja samat maastokuvaukset kuin riippumattomat reittilistaukset Luontopolut-sivullaan(1). Tammireitit pitää karttaversion ja toistaa virallisen kuvauksen niille, jotka haluavat lukea reitin sieltä(2). Retkiseikkailu listaa Kaarinan luontopolkuja samalla pituusluvulla ja ohjaa takaisin kunnan ulkoilusivuille(3). Kaarina sijaitsee Varsinais-Suomessa. Reitti on noin 0,8 kilometriä yhtenä linjana kartallamme; Kaarinan kaupunki kuvaa merkityn luontokävelyn pituudeksi noin 1,3 kilometriä(1), mikä sopii hieman pidempään nauhaviivan mittaan maastossa. Polku kulkee tuoreessa kangasmetsässä, kalliomännikössä, louhikossa ja avoimella niittytilkkusella. Pieniä lampia ja luonnontilainen savikkomaiden puro—erittäin uhanalainen luontotyyppi—kulkee polun varrella. Eri-ikäinen lahopuu tukee monimuotoisuutta, ja alueella viihtyy myös liito-orava(1)(2). Merkitty luontopolku kulkee jyrkkäreunaisen Muikunvuoren itäpuolta; vuori kohoaa yli 60 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja näkymät Aurajoen kulttuurimaisemaan ovat seudulla vetonauloja, vaikka merkitty luontopolku ei vie laelle—laelle pääsee jatkamalla muita polkuja vuoren pohjois- ja luoteispuolelta(1)(2). Lähtöalue on Auranlaakson koulun tuntumassa Littoistenjärventiellä Auranlaakson koulun lähiliikuntapaikan, Auranlaakson koulun luistelukentän, Auranlaakson koulun pallokentän ja Auranlaakson koulun liikuntasalin vieressä—kätevää, jos yhdistät kävelyn paikallisiin liikuntapaikkoihin. Sama käytävä kohtaa pitkän Kuuden kunnanosan kierros -pyöräilyreitin, joten kuuden kunnanosan kierroksella pyöräilevät kulkevat tämän metsänurkan kautta.

Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitti on noin 6,6 kilometriä pitkä yhtenäinen yhteys Kaarinan Piikkiön kaupunginosassa Varsinais-Suomessa kohti Toivonlinnan rantaviivaa. Suomi.fi lainaa Kaarinan kaupungin kuvausta: aluksi reitti kulkee noin 2,3 kilometriä kevyen liikenteen väylää, sitten hiljaisen maantien reunaa, ja loppupäässä on pientä kumpuilua merelle tultaessa; tie on melko rauhallinen, mutta piennar voi olla kapea tai lähes puuttuva(1). Turun seudun opaskarttaa, katujen ja ELY-väylien kunnossapidon jakoa sekä Makarlantiellä Piikkiön yhtenäiskoulun kohdalla olevaa B7-merkittyä korotettua pyöräilijän tienylityspaikkaa kannattaa lukea Kaarinan kaupungin pyöräilysivuilta(2). Tammireitit nostaa esiin Toivonlinnantien varrella olevan Arboretum Yltöisen—tarkista aukiolo ennen poikkeamaa—ja kuvaa reitin täysin päällystetyksi; heidän yhdensuuntainen pituutensa on noin 6,5 km eli pyöristys hieman lyhyempi kuin karttamme viiva(3). Kotona ja kaupungilla -blogissa alppiruusujen kukinnasta kesäkuussa ja arkiaikaisista porttiajoista saa käytännön tunnelmaa arboretumiin polkiessa(4). Väylävirasto kuvaa Turun kaupunkiseudun pääpyöräilyreittien viitoitusta, joka päivitettiin vuoteen 2023 mennessä myös Turusta Piikkiötä palveleville pääradoille(5). Toivonlinnan päässä Toivonlinnan frisbeegolfrata on tien vieressä, ja Kuusiston-Harvaluodon melontareitti kulkee hyvin lähellä alkupään suunnassa, jos yhdistät pyörän ja melonnän. Piikkiön kuntoportaiden kohdalla Piikkiön Linnavuoren retkeilyreitti jakaa saman liikunta-alueen; Korvenmäen kuntorata ja Korvenmäen valaistu latu lähtevät samasta kyljestä lyhyeen juoksu- tai hiihtolenkkiin. Pyöräilyn yhdysreitti Pontela liittyy noin kilometrin sisällä, jos tarvitset lyhyen yhteyden Pontelaa kohti. Piikkiön liikuntahallin kentän, Piikkiön yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikan, Piikkiön frisbeegolfradan, Piikkiön yhtenäiskoulun liikuntasalin ja Piikkiön yhtenäiskoulun kentän välimaastossa kannattaa varautua koululiikenteeseen ja Kaarinan sivuilla kuvattuun B7-ylitykseen(2). Pontelan punttisali ja Tanssistudio Point sijaitsevat siinä missä taajama ohenee ja jatkoksi avautuu Pyöräilyn yhdysreitti Piikkiö-Hepojoki sekä Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie kohti Hepojokea, Littoista ja muuta seutuverkkoa. Harvaluodon pyöräilyreitti ja Hovirinta–Piikkiö maisemareitti pysyvät muutaman sadan metrin päässä, jos haluat pidemmän rantareitin tai vaihtelevaa maisemapolkua.

Pyöräilyn yhdysreitti Piikkiö–Hepojoki on kartallamme noin 4,3 kilometriä pitkä pistemäinen yhdys Kaarinan Piikkiön kaupunginosassa Varsinais-Suomessa kohti Hepojoen suuntaa ja naapurikuntien pyöräilyverkostoihin. Kansallinen Suomi.fi-palvelu julkaisee Kaarinan Hepojoen pyöräilyn yhdysreitti -kuvauksen, jossa sama opastettu osuus kulkee avoimen maaseudun läpi osana laajempaa pyöräilytarjontaa(1). Kaarinan kaupunki kokoaa pyöräilyn kartat ja käytännön ohjeet sivulleen; sieltä löytyy myös linkki Turun seudun opaskartalle, ja kaupunki erittelee katujen sekä isompien väylien kunnossapidon vastuja(2). Tammireitit kertoo reitisto.fi -sivustolla, miten paikalliset yhdysreitit kytkeytyvät numeroituihin seutureitteihin ja pidempiin matkailureitteihin Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa—kätevää, jos sido päiväretkiä yhteen(3). Väylävirasto kuvaa Turun kaupunkiseudun pyöräilyn viitoitushanketta, jossa pääpyöräilyreittien opastusta uusittiin vuoteen 2023 mennessä—Piikkiötä palvelevat päälinjat kuuluvat samaan kokonaisuuteen(4). Länsipäässä reitti kohtaa käytännössä samassa risteyksessä Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie- ja Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitti -linjat; Piikkiön frisbeegolfrata on vieressä, jos haluat nopean frisbeegolf-pysähdyksen. Piikkiön yhtenäiskoulun kentän, Piikkiön yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikan ja Piikkiön yhtenäiskoulun liikuntasalin kohdilla Kaarinan kaupunki mainitsee korotetun pyöräilijän tienylityspaikan Makarlantiellä Piikkiön yhtenäiskoulun luona—koulu- ja huoltoliikennealueella kannattaa hiljentää(2). Hadvalantien varrella Tanssistudio Point kertoo taajamareunasta, ennen kuin jälki avautuu kohti Hepojoen yhteyttä. Kartallamme noin 4,3 kilometrin kohdalla viiva liittyy Yhdysreitti Lieto-Hepojoki-Paimio -reittiin, jolta jatko suuntautuu Lietoon ja Paimioon. Pyöräilyn yhdysreitti Pontela lähtee hyvin läheltä alkupäätä lyhyeksi Pontelan paikallissilmukaksi, ja Harvaluodon pyöräilyreitti osuu muutaman sadan metrin päähän rannikon kierrosta varten; Hovirinta–Piikkiö maisemareitti risteää lähellä, jos haluat pidemmän ranta–taajama-yhdistelmän kävelyä ja pyöräilyä.

Kuuden kunnanosan kierros on pitkä päivälenkki, jolla tutustut Liedon kuuteen kunnanosaan lähtien Littoisten Järvelän kulmilta Kaarinassa, Turun itäpuolella Varsinais-Suomessa. Karttaviivaksi mitattuna reitti on noin 61,3 kilometriä. Tammireitit kuvaa sen 61 kilometrin ympyrälenkkinä ja julkaisee Littoisista lähtevän käännöksittäisen tieohjeen Auranlaakson ja jokivarsimaiseman kautta kyliin ja metsälinkkeihin(1). Reitti kuuluu Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteiseen Tammireitit-verkostoon, jonka opaskarttoja ja reittiluetteloita täydentävät kuntien omien ulkoilusivujen käytännön tiedot(1)(2)(3). Paimion kunnan tiedotteessa todetaan, että Tammireittien pyöräilyreittien opasteet valmistuivat vuoden 2024 aikana ja otettiin virallisesti käyttöön Valonian ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyöllä(4). Virallinen kuvaus painottaa kevyen liikenteen väyliä ja rauhallisia paikallisteitä, alikulkuja ja siltoja valtateiden risteyksissä sekä useita päällystämättömiä osuuksia, joilla leveämpi rengas on mukava(1). Matkan varrella on historiallisia Hämeen Härkätie- ja Varkaantie-yhtymiä, ja esitteissä nostetaan esiin Aurajoen kansallismaisema, maaseutumaisemat ja kulttuurihistoria(1)(2). Tammireitit muistuttaa välimatkasta pihapiireihin yksityisteillä ja roskien viemisestä mukana, jotta yhteiskäyttö säilyy(1). Karttaviivan varrella on paikallisia liikuntapaikkoja ja muutama vahvempi kohde: lähdön tuntumassa Auranlaakson koulun liepeillä kulkee lyhyt luontopolku. Nautelan kohdalla viiva hipaisee Nautelan lintutornia, Aura melontareitin oikoväylää ja tarkkailureittejä kuten Ankka–Nautela luontopolku ja Nautelankosken luonnonsuojelualueen polut; Liedon aseman valaistu kuntorata osuu samaan jokilaakson kävely- ja hiihtopötköön. Saukonojalla kyläyhdistyksen laavu ja kuntoportaat tarjoavat luontevan tauon ennen paluuta Kaarinan suuntaan Capritallin ratsastusalueen ohi. Naapurilinjoilta löytyvät muun muassa Kultanummen kuntopolku uimarannan luona, Parmaharjun luontopolut ja Liedon Vanhalinnan kulttuuri- ja luontopolut sekä jokivirtaa seuraava Aurajoen melontareitti melojille. Varaa koko päivä, työkalut ja juomareitti, ja tarkista Liedon ja Kaarinan pyöräilysivuilta mahdolliset sulut ja kiertot ennen lähtöä(2)(3). Ilman omaa pyörää Turun kaupunkipyörät ja kaupunkiseudun vuokraamot ovat käytännöllinen lähtöpiste ennen kuin polkaiset itään päin(5)(6).

Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie on noin 10,9 kilometriä pitkä päästä päähän -yhteys Kaarinassa Varsinais-Suomessa: se kytkee Piikkiön ja Hepojoen suunnan yhdysreitit Littoisen ranta-alueeseen ja Jaanintien seudulla kulkevaan Littoistentien käytävään. Turun seudun pyöräilykarttoja, kunnossapidon jakoa katuverkon ja ELY-väylien välillä sekä pääradoille tuotuja viittoja varten kannattaa aloittaa Kaarinan kaupungin pyöräilysivuilta(1). Suomi.fi kiteyttää Kaarinan pyöräilyverkoston hyvin merkityksi reiteiksi asuinalueiden ja esimerkiksi Uudenmaantien, Kaarinantien ja Littoistentien käytävillä ja linkittää opaskarttoihin(2). Tammireittien Kuuden kunnanosan kierros lähtee Littoisten Järvelästä ja kulkee kyläteitä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä pitkin, mukaan lukien Sippaantie—samaa paikallisperhettä tämän yhdysreitin kanssa(3). Väylävirasto kuvaa Turun kaupunkiseudun pyöräilyviitoitushanketta, jolla päivitettiin pääpyöräilyreittien opasteet ja etäisyydet vuoteen 2023 mennessä(4). Kyseessä on seutuverkon yhteys, ei luontorengas. Ristikallion uimarannan ja Littoisen liikunta-alueen kautta kulkiessa tulee vastaan Littoisten ulkokuntosali, urheilukentät ja järvinranta, jossa Kuuden kunnanosan kierros käyttää samaa linjausta ja Littoistenjärven melontareitti tarjoaa melonta-vaihtoehdon. Ristikallion kuntorata, Littoisten valaistu latu ja Littoisten valaistu ulkoilurata alkavat läheltä lyhyeen lenkkiin tai talviliikuntaan. Piikkiön keskusta yhdistää Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitin ja Pyöräilyn yhdysreitti Piikkiö-Hepojoki -linjoja; Tanssistudio Pointin ja Pontelan punttisalin kohdalla Pyöräilyn yhdysreitti Pontela liittyy mukaan. Harvaluodon pyöräilyreitti ja Hovirinta–Piikkiö maisemareitti pysyvät lähellä, jos haluat lisää rantapyöräilyä tai kävelyä. Littoistentietä itään Nunnan Luontopolku ja Nunnan frisbeegolfrata muodostavat seuraavan solmun ennen Kotimäen koulun lähiliikuntapaikkaa ja Jaanintien suun palveluita. Kaarina muistuttaa, että taajamissa pyöräilyväylät ovat pääsääntöisesti kaksisuuntaisia ja yhdistettyjä kävely- ja pyöräväyliä, kun taas pidemmät osuudet seuraavat merkittyjä seudullisia pääpyöräreittejä vilkkaampien teiden vieressä—pidä risteykset mielessä ja tarkista opaskartta koulujen lähellä(1)(2). Kaarina ja Varsinais-Suomi esiintyvät tekstissä perusnimimuodossa sisäisten paikkalinkkien vuoksi.

Pyöräilyn yhdysreitti Pontela on hyvin lyhyt pistemäinen pyöräilyyhteys Kaarinan Piikkiön alueella—kartallamme noin puoli kilometriä—joka kiinnittää Pontelan seudun verkoston pidempään Harvaluodon pyöräilyreittiin ja Piikkiön sisäisiin yhdyslinjoihin. Tälle tarkalle nimelle ei ole erillistä Suomi.fi-palvelupaikkakorttia; suunnittelun kannalta kannattaa aloittaa Kaarinan kaupungin pyöräilysivuilta, joilta löytyy linkki Turun seudun opaskarttaan ja selitys, että taajamissa reitit ovat useimmiten kaksisuuntaisia yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä ja päärunkolinjoja kuljetetaan muun muassa isompien teiden vierustoilla uusituilla ylityksillä(1). Suomi.fi:n yleiskuvaus Kaarinan pyöräilyreiteistä kertoo reittien olevan hyvin merkittyjä ja maksuttomia(2). Vuoteen 2023 mennessä Kaarinan ja lähikuntien pääpyöräilyreitit saivat uuden etäisyys- ja suunnistusopasteiston osana Varsinais-Suomen pyöräilyn seutureittien viitoitushanketta(4)—käyttökelpoista taustaa, kun liitytään tämän kaltaisiin lyhyisiin yhdysosiin. Käytännössä viiva sijoittuu kohtaan, jossa Harvaluodon pyöräilyreitti kohtaa tiheämmän Piikkiön palveluverkon: Tammireitit kuvaa Harvaluoton reitin pääosin päällystettynä maantien reunaa pitkin kapealla penkereellä ja ajoittain vilkkaalla liikenteellä ennen viimeistä hiekkatieosuutta uimarannalle—saarelta tulteesa kannattaa pitää sama huolellisuus, kunnes tämä yhdys kääntää liikkeen palveluja kohti(3). Pontelan punttisalin lähistöllä jatkoaukeaa suuntaan Pyöräilyn yhdysreitti Piikkiö-Hepojoki ja Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie, ja Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitti sekä Hovirinta–Piikkiö maisemareitti pysyvät muutaman sadan metrin säteellä pidemmille lenkeille. Korvenmäen kuntorata tarjoaa lyhyen juoksulenkki vaihtoehdon läheisen liikunta-alueen yhteydessä. Esimerkiksi Hepojoen pyöräilyn yhdysreitti on Suomi.fi:ssä kuvattu laajemman pyöräilyverkoston osaksi opasteilla(5), mikä kuvastaa myös näiden yhdysreittien ylläpitotapaa.

Tuorla–Raadelma pyöräilyreitti on kartallamme noin 4,2 kilometriä pitkä pistemäinen yhteys Kaarinan Piikkiön Tuorlan ja Raadelman välillä Varsinais-Suomessa, historiallisen Kuninkaantien eli Suuren Rantatien suuntaisena maaseutu- ja kyläyhteytenä. Kansallinen Suomi.fi julkaisee saman kunnallisen retken nimellä Raadelman pyöräilyreitti: kuvaus korostaa leppoisaa, lapsiystävällistä pyöräilyä hiekkatiellä, päällystetyllä tiellä ja kevyen liikenteen väylillä, uintimahdollisuutta Raadelman uimarannalla ja vähäistä ajoneuvoliikennettä(1). Kaarina sijoittaa osuuden viitoitettuun pyöräilyverkostoonsa ja linkittää Turun seudun opaskarttaan sekä kunnossapitotietoihin(2). Tammireitit kuvaa reitin linjaa Kuninkaantien ja Tuorlan kulttuurimaiseman sekä lehtosuojelualueen kautta, pieniä mäkirinteitä ja tyypillistä tuntia edestakaisin—tai pidempää, jos tutkit sivuliittymiä(3). Kaarinan Kuninkaantie-sivu kertoo vanhan tielinjan kulkevan Ladjakosken, Tuorlan ja Raadelman kautta nykyisen 110-tien tuntumassa sekä opastauluista Ladjakoskella ja Tuorlan vanhalla ratsupolulla(4). Tuorlan suunnassa reitti ohittaa Rungon koulun liikuntasalin, Rungon koulun lähiliikuntapaikan ja POP Pankki Areenan urheilu- ja kouluklusterin luona. Kartallamme noin 2,2 kilometrin kohdalla, suunnilleen puolivälissä, tulee Raadelman uimapaikka—luonteva tauko uinnille tai eväspisteelle Piikkiönlahden rannoilla. Koillisosuudella viiva siirtyy Ammattiopisto Livian liikuntasalin ja Livia-kampuksen liepeille, missä Tuorlan esteetön luontopolku tarjoaa lyhyen, kävelyyn painottuvan luontosilmukan pyörämatkan ohelle. Pidemmälle ranta–kylä-reissulle alueella risteää Hovirinta–Piikkiö maisemareitti, ja Kuusiston-Harvaluodon melontareitti osuu samaan Raadelman uimarannan naapurustoon, jos haluat yhdistää melontapäivään.

Yhdysreitti Lieto–Hepojoki–Paimio on noin 16,8 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys itäisessä Kaarinassa, Hepojoen pitäjäalueen halki ja Liedon liikunta-alueelle; se kytkee Turun seudun Tammireittien pyöräilyverkoston Liedon, Paimion ja naapurikuntien välillä. Kaarinan kaupunki kuvaa Hepojoen pyöräilyn yhdysreittiä Piikkiön ja Hepojoen käytävällä osana laajempaa pyöräilyverkostoa, maastossa olevilla opasteilla ja maalaismaisemalla, ja yhdistää sen lähikuntien reitteihin(1). Tammireitit esittelee pyöräreittejään yhdysreitteinä, jotka jatkavat matkaa reitiltä toiselle ja naapurikuntiin(2). Useimmat pyöräilijät käyttävät osuutta käytännön itä–länsi-yhteytenä. Itäpäässä reitti osuu Moision ulkokuntoilupaikan ympäristön ulkoliikuntaklustereille—nopea voima- tai venyttelytauko kilomäärän lomassa. Hieman lännempänä Veikkarin erityislastenkodin ja koulun luistelukenttä sekä viereinen koulun liikuntapiha osuvat lähelle linjaa perhepyöräilijöille Kaarinassa. Noin 9 kilometrin kohdalla yhteys kohtaa Pyöräilyn yhdysreitti Piikkiö-Hepojoki -nimisen yhdysreitin. Noin 61 kilometrin Kuuden kunnanosan kierros Liedossa luettelee Hepojoentien reittiohjeessaan ja kertoo merkinnöistä maastossa kesällä 2024; kierros kulkee pääosin kevyen liikenteen väyliä ja rauhallisia pikkuteitä, sisältää päällystämättömiä osuuksia ja yksityisteitä, joilla etäisyyttä pihoihin ja roskaamattomuutta korostetaan(3). Yhdessä nämä lähteet selittävät, miksi Hepojoen yhdysreitti toimii selkeänä maaseutuyhdysakselina Kaarinan–Piikkiön taajamien ja avoimempien peltoaukeiden välillä kohti Lietoa ja jatkoyhteyksiä Paimioon päin. Läntisessä päässä reitti tulee lähelle Liedon kunnallista urheilukampusta keskustan länsipuolella: Liikuntakeskuksen tenniskentät, Liedon yleisurheilukenttä, Yleisurheilukentän ulkokuntosali, Lietohalli, Liedon frisbeegolfrata ja viereiset sisäliikuntatilat muodostavat yhtenäisen, vilkkaan liikunta-alueen—kätevä yhdistelmä, jos haluat yhdistää siirtymäkilometrejä tennikseen, yleisurheiluun, saliharjoitteluun tai frisbeegolfkierrokseen. Pietarin polku, Hämeen Härkätie (Lieto), Jokipolku, Keskustan valaistu ulkoilurata ja Kuuden kunnanosan kierroksen pyöräilyyn sopivat osuudet leikkaavat tämän pään linjaa, joten päivää voi jatkaa Littoisten suuntaan, Aurajokilaaksoon tai Turkuun ilman täyttä uudelleensuunnittelua(2)(3). Liedon kaupunki kertoo Tammireittien kokonaisuuden olevan noin 445 kilometriä kävelyä, pyöräilyä ja melontaa Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa ja pyöräilyreittejä olevan noin 275 kilometriä(4). Paimion kaupunki kertoo, että Tammireittien pyöräilyreittien opastuksen valmistuminen vuoden 2024 aikana toi noin 270 kilometrin pyöräilyverkoston—mukana noin 60 kilometriä kuntien välisiä yhdysosuuksia seudullisten pääpyöräreittien ja EuroVelo-magistraalien lisäksi—ja reittikuvaukset löytyvät Tammireittien sivuilta(5). Ajantasaisen opastuksen osalta Kaarinan kaupunki viittaa Turun seudun pyöräilyopaskarttaan sekä vuoden 2023 loppuun mennessä valmistuneisiin seudullisten pääpyöräreittien viitoituksiin osana Varsinais-Suomen pyöräilyreittien viitoitushanketta(6). Tarkista virallisilta sivuilta mahdolliset väliaikaiset kiertotiet ja kunnossapito ennen lähtöä.

Gritbird- ja Gritree-laitteet.

Gritbird-laite.

Gritbird- ja Gritree-laitteet.

Rata on avoinna kaikille arkisin klo 16–22 ja viikonloppuisin klo 9–22. Pelaaminen on maksullista.

Jonkin verran korkeuseroja.

Harvaluodon frisbeegolfrata sijaitsee uimarannan läheisyydessä. Radan lyhyt kuvaus: - 9-väyläinen - aloittelijoille sopiva - perheille sopiva - alueen leveämmät polut on peitetty hakkeella

Gritbird- ja Gritree-laitteet. Kuntoportaissa on 100 askelmaa.

80 askelta. Pysäköintipaikat sijaitsevat Piikkiön Kehityksen kerhotalon vieressä, osoitteessa Lystiläntie 21.

Pysäköinti: Auton voi pysäköidä Rauvolantien varrella sijaitsevalle pysäköintialueelle vanhan jätevedenpuhdistamon läheisyyteen (osoite: Rauvolantie 157). http://www.reitisto.fi/pyhankatariinanpolut

Pysäköinti: Autoille on varattu pysäköintialue osoitteessa Linnanrauniontie 556, 21620 Kaarina.

Pysäköinti: Autoille on runsaasti pysäköintitilaa Littoisten uimarannalla osoitteessa Littoistenjärventie 153. Uimarannalta on noin 500 metrin kävelymatka polkuja pitkin lintutorniin.

Lintulavalle pääsee pyörätuolirampin kautta. Pysäköinti: Autoille on pysäköintipaikka Järveläntien ja Littoistenjärventien (ent. Vanha Littoistentie) risteyksessä, josta on lyhyt kävelymatka Järveläntien varrella sijaitsevalle lintulavalle.

Pysäköinti: Auton voi pysäköidä Rauvolantien varrella sijaitsevalle pysäköintialueelle vanhan jätevedenpuhdistamon läheisyyteen (osoite: Rauvolantie 157)