Paimio Kartta

Ajantasaisimmat säännöt, palvelut ja kelit löydät Paimion kaupungin luontopolun omalta sivulta(1). Sama reitti näkyy myös Luontoon.fi:ssä, josta voit verrata sitä muihin Varsinais-Suomen ulkoilureitteihin koko maan reittikerroksessa(2). Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä ja se kulkee Iso-Heikoisten seudulla Paimion keskustan pohjoispuolella. Paimio sijaitsee Varsinais-Suomessa. Polku kulkee entisen turvetuotannon maisemassa, vaihtelevassa metsässä, avokallioilla sekä suolampien ja -lampareiden äärellä. Paimion kaupunki kuvaa alkupään helppokulkuisemmaksi, puoliväliin tultaessa loivaksi kalliorinteeksi ja taukopaikalta eteenpäin vaativammaksi; pitkospuiden, siltojen ja köysikaiteiden avulla pääsee hankalimmista kohdista(1). Reitti on merkitty sinisin maaliopastein. Pyöräily ja maastoajoneuvoilla liikkuminen on kielletty(1). Lähtöalueella pienoisnäyttely ”Suo, piuha ja turve” kertoo turvepehkutehtaasta, ja polun varrella on opastauluja luonnosta ja historiasta(1). Kallioalueella on näkötorni näkymineen Paimioon, makkaranpaistopaikka ja taukokota grilleineen—otathan omat sytykkeet mukaan ja viet roskat pois, sillä roskiksia ei ole(1). Laajan suolammen pohjoisrannalla on levähdyspaikka, jolla tulenteko on kielletty(1). Retkipaikka käy läpi maastossa näkyviä yksityiskohtia: betonivaja on viimeinen rakennus turvetyhtiöltä, jonka 1960 salamaniskusta alkanut palo tuhosi, polku kulkee Preitilänsuolla vanhojen turveojien välissä ja kohoaa tornikalliolle, ja matkalla näkyy muun muassa pirunpelto, vuonna 1910 louhitut kivipaadet, erikoiset männyt ja Korpelan korsu-muistomerkki(3). Kostealla säällä kalliopinnat ja puiset rakenteet ovat liukkaita; tukevat jalkineet ovat paikallaan(1). Varaa retkeen mieluummin 2–3 tuntia, jos luet taulut, käyt tornissa ja pidät evästauon; hyväkuntoinen kävijä voi kiertää polun noin tunnissa ilman pysähdyksiä(1). Talvikunnossapitoa ei ole(1).

Oinilan jokipolku on noin 2,1 kilometrin mittainen jokivarsikävely Paimiossa Varsinais-Suomessa. Reitistä ja käytännön järjestelyistä kertoo luontevimmin paimio.fi:n Oinilan jokipolku -sivu(1). Paimionjoki-yhdistys ylläpitää polkua ja kuvaa yhdistyksen taustaa sekä vuonna 2022 tapahtunutta rantomurtumaa ja sitä seurannutta uudelleenlinjausta loppuvuodesta 2023 lähtien(2). Tammireitit kokoaa samat pääkohdat helposti luettavaksi päiväretkeilijälle(3). Moision ulkokuntoilupaikka osuu reitin alkupäähän alle sadan metrin päähän, ja pohjoisessa Oinilan ulkokuntosali sijaitsee lähellä jokivartta noin kahden kilometrin kohdilla—molemmat sopivat yhdistettäväksi samaan retkeen, jos haluat tehdä treeniä ennen tai jälkeen kävelyn. Maasto on luonnonpolkuksi vaihteleva; Paimionjoki-yhdistys on rakentanut tukirakenteita vaikeimpiin kohtiin uuden linjauksen yhteydessä. Syksyn ja varhaiskevään välillä polku voi olla märkää ja kuraista, joten kumisaappaat tai jämäkät vaelluskengät ovat käytännöllisemmät kuin kaupunkikengät(1)(2). Lähtöpaikalta ja reitin varrelta löytyy info- ja opastauluja, ja osuus kulkee sekä kaupunkin mailla että yksityisillä pelloilla lupayhteistyöllä(1). Jokipuiston kuntoportaat ja Villen kuntokeidas sijoittuvat lähelle Vähäjokipolku -reittiä Moision suuntaan, ja samaan jokilaaksoon sopivat myös talvikävelyversiot sekä Muurahaispolku, jos haluat jatkaa päivää Oinilassa. Paimiojoen melontareitti kulkee samassa jokilaaksossa vesillä liikkujille, ja Yhdysreitti Lieto-Hepojoki-Paimio linkittyy Moision suunnan kautta pidempiin pyöräilykokonaisuuksiin.

Tulostettavat kartat, valaistusajat ja viralliset lähtöpaikat löytyvät osoitteesta Paimio.fi(1). Metsähallitus kuvaa samaa käytävää talvisin hoidettuna hiihtolatuna Luontoon.fi-sivulla(2). Annilenan blogissa Mänty ja muita ystäviä Rivonmäen reittiä kehutaan monipuoliseksi juoksuun, kävelyyn ja pyöräilyyn: leveä, hyväkuntoinen hiekka-/sorapinta sopii myös lastenvaunujen kanssa, ja metsästä lähtee useita poikkeamia(3). Reitin pituus on noin 5,9 kilometriä päästä päähän. Se kulkee lähes suorana käytävänä metsän ja Paimion taajaman reunamien läpi, ei suljettuna lenkkinä. Pohja on leveä, loivapiirteinen ja kivituhkapintainen, helppokulkuinen tavallisilla lenkkareilla. Maisema on pääosin puisto- ja talousmetsää; asutusta näkyy välillä. Eteläisimmällä osuudella reitti kulkee E18-moottoritien läheisyydessä, mistä voi kantautua melua; kaupungin mukaan tien lähellä on laavu lepotauolle ilman huollettua tulentekopaikkaa(1). Alussa reitti kulkee Paimion urheilupuiston läheisyydessä Vistantie 63:n suunnassa: ulkokuntoilupaikkoja, pallokenttiä, jäähallia ja muita liikuntapaikkoja on vain satojen metrien päässä linjasta. Noin 1,4 kilometrin kohdalla ohitat Naskarlanpuiston ulkokuntosalin; myöhemmin Prosessitien suunnalla Hiihtotunneli Paippi yhdistää talvisin laajempaan Rivonmäen latuverkostoon. Reitin pohjoisosassa lähellä kulkevat Tapiolan luistelukenttä ja Paimion Tapiolan kenttä, ja Kriivarin koulun kentät ovat lyhyen sivumatkan päässä. Samalle pohjalle liittyvät pidemmät päiväpatikointivaihtoehdot Paimion polulla sekä talvisin valaistut Rivonmäen hiihtolatu 3 km ja Rivonmäen hiihtolatu 6,3 km sekä urheilupuiston lyhyemmät ladut ja talvikävelyreitit. Paimio Varsinais-Suomessa sopii hyväksi tukikohdaksi tälle verkostolle Turun eteläpuolella.

Penimäen muinaispolku on erittäin lyhyt kulkuyhteys Paimiossa pronssikautisille kiviröykkiöille mäkisessä metsässä valtatie 1:n ja vanhan Turku–Salo -väylän välimaastossa. Varsinais-Suomi tarjoaa tämän kohteen oheen myös muita merkattuja reittejä ja museokohteita. Pidemmät reittikartat, Tammireitit-linkit ja muut kaupungin ulkoilukohteet löytyvät helpoiten Paimion kaupungin luonto ja aktiviteetit -sivulta(1). Kävelyä on yhteensä noin 0,4 kilometriä kapeaa metsäpolkua. tien varrella on pieni opaste röykkiöille, ja polku nousee mäelle, jossa on suurempi taulu Penimäen historiaan, vieraskirjalaatikko ja itse röykkiöt(2). Suurin röykkiö, jota on kutsuttu myös Penimäen vareksi, tutkittiin ja kunnostettiin vuonna 1926; se on noin metrin korkuinen ja noin viidentoista metrin levyinen, ja sisältä löytyi vain tuhkaa(2). Kaksi muuta röykkiötä on samalla harjanteella, joista toinen on yhä tutkimatta(2). Kansanperinteessä vastaavia röykkiöitä on kutsuttu hiidenkiukaiksi(2). Mäellä kuuluu valtatien liikennettä(2). Paimion metsissä on yhteensä kymmenittäin vastaavia röykkiöitä; vain osa on avattu tutkimuksissa(2). Jos suunnittelet pidempää retkeilypäivää samalla seudulla, kaupungin sivuilla esitellään muun muassa Paimion polku ja Paimion luontopolku(1). Osoitetiedoissa esiintyy joskus Käräjätie 73 Paimio(3); vierailukuvaus mainitsee myös pienen ilmaisen parkin noin kolmensadan metrin päässä röykkiöistä ja suosittelee käyntiä lumettomaan aikaan(2).

Talvipyöräilyverkoston tamppaus, käyttösäännöt ja lähtöpaikat kannattaa tarkistaa Paimion kaupungin talvipyöräilysivuilta(1). Talvella Paimiolla on yksi yhtenäinen talvipyöräilykokonaisuus, johon kuuluvat Paimion polun talviosuudet, Helmi MTB -reitit ja Lampipolku(1). Paimion polulla talkootiimin Snow Dog -moottorireki tiivistää lunta, jotta sama ura palvelee läskipyörää, kapeampirenkaista maastopyörää ja jalan liikkujaa(1). Tällä GPX-jäljellä talvipyöräilyreitin pituus on noin 9,5 kilometriä, eikä reitti ole rengas. Paimion polun talvella tampattava osuus käsittää Urheilupuiston ja 110-tien välisen vyöhykkeen sekä 110-tieltä länteen olevan osuuden kohti Hiekkahelmeä(1). Hiekkahelmen eteläpuolta ei tampata sen vaikeakulkuisuuden vuoksi(1)—sama logiikka sopii yhteen kesäkauden kuvaukseen siitä, että polun eteläisin osuus on pyörällä vaativin(2). Hiekkahelmi toimii hyvänä lähtöpaikkana: Hiekkahelmentie 41:ssä on parkkipaikka, kuivakäymälä ja nuotiopaikka, ja opastaulut löytyvät parkkipaikan kaakkoiskulmasta(1). Noin kilometrin päässä länsisuunnasta tultaessa tulevat Hiekkahelmen uimarannan alue ja Hiekkahelmen beachvolleykenttä—luontevia taukopaikkoja lyhyellä lenkillä. Urheilupuisto on käytännöllinen vaihtoehto autolle ja samoihin talvipyöräilyuriin liittymiseen(1). Hiekkahelmistä voi talviolosuhteiden salliessa jatkaa Lampipolkuun tai Helmi MTB -silmukeisiin(1)(3). Käyttöohjeet ovat yksiselitteiset: jalkaisin kulkevat väistävät pyöräilijää, pyöräilijä ilmoittaa ohituksen, koirat pidetään kytkettynä ja jäisellä kelillä kannattaa suosia nastoja(1). Suojasäällä kannattaa jättää tampatulle uralle menemättä, jottei pehmeään lumeen syntyvät urat jäädy koviksi(1). Hiekkahelmessä kokoontunut ryhmä on kuvaillut talvista metsälenkkiä, jossa poluilla näkyi sekä kävelijöitä että maastopyöräilijöitä ja pintoihin mahtui myös liukkautta(5)—hyvä muistutus viikonloppuruuhkasta parkkipaikalla. Jos tarvitset läskipyörän, Villa Järvelä Littoisten järvimaisemissa Turussa vuokraa vuoden ympäri fatbike-tyylisiä sähköpyöriä kypärineen ennen viimeistä ajomatkaa Paimioon(6). Kesäkaudella koko Paimion polku on 18,7 kilometrin retkeilyreitti sini–valko–vihrein merkinnöin, ja reitillä on portaita, siltoja ja pitkoksia(2). Sähköavusteisuus on maankäyttösopimuksen mukaan kielletty Hiekkahelmen alueesta etelään(2)(3); jos liität talvitamppauksen kesäisin merkittyihin polkuihin, lue kaupungin maastopyöräilyohjeet tarkasti.

Tressfit-monitoimilaite

Jonkin verran korkeuseroja.

Asfalttipäällyste, jossa on kolme muotoiltua ramppia ja yksi kumpu. Alueella on kiinteitä ja siirrettäviä skeittielementtejä.