Parainen Retkeilyreitit

Konungskärin luontopolku on noin 0,4 kilometrin mittainen lyhyt rengas Konungsskärin paljaalla kalliosaarella Saaristomeren kansallispuistossa Korppoon ulkosaaristossa; hallinnollinen kunta on Parainen ja laajempi alue Varsinais-Suomi. Saarelle pääsee vain veneellä osana suojaisaa luonnonsatamaa, johon kuuluvat myös Birsskär ja Västra Tvigölpan. Kiinnityssyvyksistä, juomaveden puutteesta, avotuvan varusteista ja Birsskäriin johtavasta kävelysillasta kannattaa aloittaa Konungsskär-kuvauksesta Luontoon.fi:n artikkelissa Saaristomeren kansallispuiston saaret(1). Visit Parainen(2) tiivistää saman tiedon Saariston rengastie -sivullaan ja muistuttaa, etteivät jokamiehenoikeudet ole kansallispuistossa voimassa samalla tavalla kuin muualla. Kierros on lyhyt maisemia ja opastauluja varten, ei koko päivän vaellus: polku kulkee keton ja kumpareiden reunaa, ja taulut kertovat asumisesta karulla luodolla sekä rannikon muutoksista. Konungsskärin autiotupa on avotupa neljälle hengelle valurautakamiinalla, pienellä näyttelyllä ja opastuspaikalla(1). Konungsskärin käymälä ja polttopuusuoja tarjoaa kuivakäymälän ja polttopuusuojan, Konungsskärin tulentekopaikka sopii tauolle ja Konungskär Telttailualue telttailuun. Ponttonisilta vie Birsskäriin, jossa Birsskärin tulentekopaikka on monelle venekunnalle luonteva nuotiopaikka ja kiinnityssilmukoita on rannoilla luonnonsataman eri puolilla; Luontoon.fi:n mukaan parhaat kiinnittymispaikat ovat Birsskärin pohjoisrannalla(1). Kipparilehden Veneesta lainattu juttu kulkee samaa reittiä ja täydentää kuvaa: lampaiden laidunnus kedolla, noin 80 cm korkeampi merenpinta 1820-luvulla saarelle tultaessa sekä Birsskärin nuotiopaikalle varatut polttopuut vastuullista käyttöä varten(3). Varaa aikaa taulujen lukemiseen ja naapuriluotojen katseluun: alustana on saariston kalliota ja lyhyt heinä, ei viheralueen tasainen asfaltti, ja satama voi olla vilkas keskellä kesäsesonkia.

Stora Hästön luontopolku on noin 1,6 kilometrin mittainen rengas Stora Hästön saarella Saaristomeren kansallispuistossa. Saari sijaitsee noin viiden kilometrin päässä lounaaseen Saaristokeskus Korpoströmistä Paraisten kunnassa Varsinais-Suomessa, ja sinne pääsee veneellä. Luonnonsataman kylkeen on sijoitettu teräskiinnityssilmukoita, Stora Hästö Telttailualue telttailuun ja Stora Hästön tulentekopaikka taukoa varten; kuivakäymälä on polun lähtötilan lähellä. Rantaviivaa seuratessa tulevat vastaan nimetyt kiinnityskohdat Stora Hästö kiinnityssilmukka 1, Stora Hästö kiinnityssilmukka 2 (2 kpl), Stora Hästö kiinnityssilmukka 3 (2 kpl) ja Stora Hästön kiinnityssilmukka 4. Samaan satama- ja taukoalueeseen liittyy myös hyvin lyhyt, noin 0,4 kilometrin Stora Hästö luontopolku. Kansallispuiston ajantasaiset säännöt ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Stora Hästö luontopolku -sivulta(1). Visit Parainen tiivistää, miten veneilijät yleensä tulevat saareen ja muistuttaa, etteivät jokamiehenoikeudet ole suojelualueella samalla tavalla kuin tavallisella rannalla; sivulla korostetaan myös, ettei vedenalaisen luontopolun lähelle saa ankkuroida(2). Matala snorkkelireitti ja syvempi sukellusreitti Stora Hästön edustalla ovat omia kohteitaan: Yle Strömsö kuvaa keltaista nauhaa seuraavaa matalaa snorkkelireittiä sekä syvemmällä olevia opastauluja ja Metsähallituksen demo-hylkyä sukeltajille, ja sama juttu kertoo myös maalla kulkevasta luontopolusta, jossa teemoina ovat meren muutos ja vesiensuojelu(3). Maasto on luontevaa ulkosaariston kallio- ja kääpiöpuustoa, ei leveää sorapintaa. Tyynenä kesäviikonloppuna luonnonsatama voi olla vilkas—varaa aikaa kiinnityspaikan löytämiseen ja paluumatkalle.

Kirjaisten luontopolut ovat kaksi värein merkittyä kävelykierrosta Kirjaisten saarella Paraisilla Saaristomerellä. Visit Parainen julkaisee tarkemmat kuvaukset Kirjaisten Punaisesta ja Keltaisesta polusta Saariston rengastie -tuotekatalogissa(1)(2). Kyläyhdistys toteutti reittien merkinnät LEADER-hankkeena vuonna 2021; Nauvolaiset kokoaa alueen palvelutiedot ja reittien pituudet(3). Julkinen reittidata kuvaa yhtenä linjana noin 4,9 kilometrin reitin. Virallisissa kuvauksissa punainen polku on vaativa (noin 3,4 km) ja keltainen helpompi (noin 1,8 km); yhdessä ne vastaavat samaa kokonaismitoitusta kuin karttaviiva(1)(2)(3). Molemmat lähtevät Kirjaisten kurssikeskuksen tienhaarasta Sarvikintien varrelta: punainen polku seuraa tietä noin 50 metriä ja kääntyy pohjoiseen metsään kohti pohjoisrantaa; keltainen polku alkaa noin 50 metriä punaisen alun jälkeen etelään Sarvikintietä pitkin(1)(2). Punainen reitti kulkee pohjoispuolella rantakalliota muutaman sadan metrin matkan; pohjoisrannan näköalapaikka sopii taukoon merimaisemineen(1). Maasto vaihtelee rauhallisesta metsästä vanhoine ja nuorine kasvustoineen kallioisiin kohtiin ja metsästystorneihin; keltainen polku nousee Kirjaisten korkeimmalle kalliolle, Skiparbrantille, helpohkon alun jälkeen—liiku kallioilla varovasti, älä juokse kallolla ja varaudu liukkaaseen kieleen märällä säällä(2). Kylässä on kesäisin ravintola, kauppa, vierassatama, Bokmalen-kirjatorni ja leikkipaikka palvelualueen lähellä(3); Visit Parainen kuvaa kylän kokonaisuutta Kirjais-sivullaan(4). Reitti sijaitsee Paraisilla. Varsinais-Suomen saaristossa retke on luonteva yhdistää kyläpalveluihin.

Seilin eteläinen luontopolku 1 on noin 1,3 kilometrin mittainen rengasreitti Seilin saarella Paraisella Varsinais-Suomessa. Saari on tuttu retki- ja tutkimuskohde Saaristomerellä, ja ulkoilun käytännöt päivittyvät virallisten tahojen kautta. Ajantasaiset tiedotteet, reittiohjeet ja saaren ulkoilukokonaisuus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Seili-sivulta(1). Visit Parainen kuvailee noin 1,3 kilometrin patikointireittiä, joka kulkee soratietä Seilin keskeisimpien paikkojen ohi; opasteet kertovat luonnosta ja historiasta, ja reitti on helppokulkuinen mutta mäkinen(2). Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos kehottaa pysymään kartalle merkityillä reiteillä ja muistuttaa, että osa poluista voi olla suljettuna laidunnuksen vuoksi; varsinaiset sulut ja niistä kertovat kyltit ovat reittien aluissa(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa keltaisia reittimerkkejä, kosteita pätkiä ja sähköisten laidunaitojen ylityksiä, kun noin 20 000 vierailijan vuosivirta saapuu lauttayhteyksillä Nauvosta—hyvä käytännön kuva kenkävalinnasta ja maastosta sateen jälkeen(4). Kierroksen varrella tulee lähelle Kirkkoniemen palveluita: Seilin laituri on tavallinen venelaituripaikka saapuville, ja Seilin Kirkkoniemenkuivakäymälä tarjoaa kuivakäymälän lähellä rantaa. Vesille tuloa ja taukopaikkoja voi suunnitella myös meidän sivuiltamme näihin kohteisiin. Polku liittyy suoraan Seilin eteläiseen luontopolkuun 2, joten eteläisen saaren lenkkiä voi jatkaa ilman että palaa täsmälleen samaa jälkeä. Seilin Myllymäen luontopolku sekä lyhyet Kirkkoniemen polut (Seili Kirkkoniemen polku 2 ja Seili Kirkkoniemenpolku 1) ovat lähellä, jos haluat koota pidemmän patikointipäivän kirkkoniemen ja satamien ympärille.

Vargbergetin reitti on lyhyt, noin 0,9 km:n mittainen metsäpolku Paraisten Nauvossa Mattnäsin kylässä; se johtaa Vargbergetin näköalatornille Vargbergetin kallioisella mäellä. Paraisten kaupunki julkaisee Mattnäsin Vargbergetin kartan yhdessä muiden Nauvon luontopolkuja koskevien karttojen kanssa ja kuvaa laajempaa Vargbergetin ulkoilualuetta samassa aineistossa(1). Nauvolaiset luettelee käytännön tiedot samalle mäelle: noin 2,4 km:n kävelykierros Petsorintieltä, kävelyaika noin tunti, metsäpolkua ja metsätietä, loivaa nousua, näköalatorni ja laavu mäen lähellä(2). Kartallamme tämä reitti on piirretty noin 0,9 km:n yhtenäisenä linjana tornille—ei silmukkana—kun taas julkaisut kuvaavat usein pidempää mittaa, kun mukaan lasketaan kierros, laavu ja huippu(1)(2). Vargbergetin näköalatornilta avautuu näkymä ulommalle saaristolle; torni on vuosikymmeniä houkutellut kävijöitä mäelle. Retkipaikka kuvaa kävelyretkellään huipun laavua, näyttäviä siirtolohkareita ja useita matalia luolia ja kalliosuojia rinteillä—niitä voi tutkia varovasti, jos jatkat tornin jälkeen epämuodollisilla poluilla(3). Samassa tekstissä kerrotaan paikannimestä ja susijahti-perinteestä rinteillä sekä keskiaikaisista susiverkko- ja -kuoppavelvoitteista(3). Paraisten kaupunki muistuttaa luontopolkuja koskevilla sivuillaan jokamiehenoikeuden vastuista: pysy merkityillä reiteillä, pidä koira kytkettynä, vie roskat mukanasi ja älä sytytä avotulta ilman maanomistajan lupaa(1). Pysäköinnin ja kartan ajankohtaisuuden osalta kannattaa tukeutua Paraisten kaupungin aineistoon(1). Parainen kuuluu Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomi tunnetaan saaristomaisemistaan. Nauvo on Iso-Nauvon saarella, jonne pääset lauttayhteydellä tai saaristotietä pitkin.

Merkittyjen reittien kartat, ladattava pdf-kartta ja muistutus kulkea vain poluilla löytyvät Visit Seilin Luontopolut-sivuilta(1). Turun yliopisto tiedotti vuonna 2023 uusista Seilin tutkimus- ja patikointireiteistä: Kirkkoniemen polun kerrotaan tutustuttavan museokirkon ympäristöön ja nousevan kirkkokallioille, joilta aukeaa näkymä kohti Saaristomerta(2). Saaristomeren tutkimuslaitos kokoaa puolestaan käytännön vierailijatiedon—lauttayhteydet, koirat narussa ulkona, telttailu- ja avotulentkiellot—yhdelle englanninkieliselle ohjesivulle(3). Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, ja se on lyhyt merkitty osuus Seilin Kirkkoniemen kirkkomaisemassa Paraisella Varsinais-Suomessa. Varrella tulee vastaan Seilin laituri pienveneilijöille ja Seilin Kirkkoniemenkuivakäymälä. Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti kertoo kirkkomatkan rytmistä: kesäkioski kirkkosataman kupeessa, keltaiset merkit ja laidunaidan ylitykset kohti korkeaa kallionäköalaa ja paluu hautausmaan kautta—hyödyllistä sävyä ja maastonluonnetta, vaikka kulkisit vain tämän lyhyemmän karttaosuuden(4). Saman käyntikerran voi yhdistää vierekkäisiin polkuihin: Seili Kirkkoniemenpolku 1 kulkee rinnakkaisena merkittynä linkkinä saman laiturin ja huoltopisteen kautta, Seilin Myllymäen luontopolku haarautuu myllymäen luontolenkille, ja Seilin eteläinen luontopolku 1 sekä Seilin eteläinen luontopolku 2 avautuvat etelärannan suuntaan parin sadan metrin päähän, jos haluat jatkaa pidemmälle saaren kierroksella. Visit Parainen tiivistää Seilin yhä veneellä saavutettavaksi historian ja saariston yhdistelmäkohteeksi(5). Pohja vaihtelee polusta kalliopätkiin, eikä reitti ole pelkkää pitkospuupinkkaa; sateen jälkeen polut voivat olla kosteita, joten Visit Seili kehottaa valitsemaan tukevammat jalkineet kuin ohu pohjaiset lenkkarit(1). Lehmiä käytetään luonnonhoidossa, ja Turun yliopisto mainitsee, että yksittäiset osuudet voivat olla toisinaan suljettuina laitunnuksen vuoksi; reittien alussa on tästä kertovat kyltit(2).

Jungfruskärin luontopolku kulkee noin 2,6 kilometriä Jungfruskärin saariryhmässä Kihdin keskellä Saaristomeren kansallispuistossa Paraisten vesillä; hallinnollinen kunta on Parainen ja maakunta Varsinais-Suomi. Saarilta avomeren puolelta katsottuna näkymä voi olla kalsea, mutta maastossa sisäosat ovat reheviä ja lajistoltaan antoisia, minkä vuoksi Visit Parainen(2) kuvaa saariryhmää kansallispuiston helmiksi. Luonnonsuojelualueen säännöt, kiinnityskäytäntö ja virallinen reittikuvaus kannattaa lukea Luontoon.fi:n Jungfruskärin luontopolku -sivulta(1) ennen lähtöä. Saarelle pääsee vain omalla tai tilausveneellä, sillä säännöllistä yhteysalusta ei ole, joten kävely alkaa satamasta, jonka valitset. Skarpnäsin luona Jungfruskärin laiturin lähellä oleva retkisatama on Metsähallituksen hoidossa: Totalveneen satamajutussa kuvataan tukeva laituri ankkurointiin tai kiinnityksiin ja kallioranta koukkuineen köliveneillekin sekä se, miten satama suojaa lähes kaikilta tuulipaitsi pohjoisesta(3). Jungfruskärin tulentekopaikka, pöydät ja penkit sekä Jungfruskär telttailualue ovat saapumisvyöhykkeellä ruokailua ja telttailua varten kansallispuiston ehtojen mukaisesti, ja Jungfruskär kasarmi porakaivo on porattu kaivo kasarmialueen kulmalla. Reitin varrella noin 0,9 kilometrin kohdalla on Jungfruskärin lintutorni, jolta näkee hyvin ruovikoita ja avovettä; Turun Lintutieteellinen Yhdistys(4) kuvaa tornin ja itärannan Österfladan-lahden linnustajalle kiinnostaviksi. Valmistellun viivan päätepiste sijoittuu Jungfruskär Bjons laiturin tuntumaan toiseen pieneen satamapoukamaan, josta retken voi myös aloittaa. Kuivakäymälöitä on satamissa ja reitin varrella ilman, että niitä tarvitsee listata nimeltä jokaiseen kappaleeseen. Varaa aikaa enemmän kuin mitta näyttää: polulla on opastauluja, tornipysähdys ja mahdollisuus pysähtyä katsomaan lehdestettyjä koiviukoita ja muita jälkiä vanhasta saaristoviljelystä, joita Mikko Korpelan Totalvene-artikkeli valaisee veneilijän silmin ja laskee samaan kontekstiin mahdolliset sota-ajan jäljet polun lähellä(3). Kulku on pääosin helppoa saaristomaastoa, ja märkiin kohtiin on asennettu pitkospuita(4). Visit Parainen nostaa tapahtumakalenterissaan esiin erityisesti kesä–elokuun, mutta muistuttaa silti tarkistamaan retkikohteen säännöt(2).

Lenholmenin luontopolku sijaitsee Lenholman luonnonsuojelualueella Paraisilla, lyhyen ajomatkan päässä Paraisten keskustasta Nauvoon johtavalta saaristotieltä. Parainen on Varsinais-Suomen saaristossa. Käytännön tiedot ja vierailuvinkit löytyvät Visit Parainenin Lenholman luontopolku -sivulta(1). Paraisten kaupunki esittelee reitin luontopolut-sivullaan ja linkittää tulostettavan kartta-PDF:n(2). Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä. Polku kulkee harvinaisten tamminiittyjen ja lehtomaisen metsän läpi; puiden lomasta avautuu merimaisemia ja näkyy saaristolle tyypillistä maankohoamisrannikkoa(1)(3). Keväällä kukkamatto voi olla runsas: metsävuokko, sinivuokko, kielo ja käenrieskat esiintyvät mainintojen mukaan; kesällä nautakarja laiduntaa usein niityillä maisemanhoidon vuoksi(1). Ympäristö.fi:n Lenholm-Natura-kuvaus korostaa alueen valtakunnallista merkitystä tammi–niitty–hakamaakokonaisuutena, tuhansia tammia ja vanhoja lehmuksia, edustavaa ruovikkoista Mattholmsflada-lahden sekä erityisen arvokasta sieni- ja kasvilajistoa erityisesti kaakkoisniityllä(3). Auton voi jättää Lenholman pysäköintialueelle; lähtö on parkkipaikan kulmalta. Noin puolen kilometrin kohdalla polulla on Käymälä, ja Mattholminfladan rannassa Mattholminfladan lintutorni tarjoaa näkymän lahdelle—lähteet mainitsevat muun muassa kalasääksiä ja runsasta vesilintustoa(1)(4). Tauko- ja eväspaikkoja on reitin varrella(1)(4). Alueen tunnettu tarina on Suomen vanhin tammi, joka kaatui myrskyssä; hajoava runko voi yhä olla näkyvissä polun varrella(1). Pysy merkityllä polulla: luonnonsuojelualueella koirat ja muut lemmikit eivät ole sallittuja(1)(2). Paraisten kaupungin mukaan alueella ovat infotaulu, grillikatos, lintutorni ja kuivakäymälä Mattholminfladan äärellä, ja alueelta on tavattu ainakin 29 uhanalaista lajia(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus kannattaa lukea, jos haluat nähdä aitoja, siltoja, eri aikakausien merkintöjä ja vinkin rauhalliseen linturetkipäivään(4).

Mittilandsvägen on noin 8,1 km mittainen kävely- ja kevyt pyöräilyosuus Paraisten Nauvossa Storlandetin saarella. Reitti kulkee yhdellä saaren vanhimmista itä–länsi-suuntaisista teistä ja oli kunnan päätie 1950-luvun loppuun saakka; nykyään sitä markkinoidaan kulttuurimaisemaan tutustumiseen, ja levähdyspaikka on Samslaxin suon äärellä. Pargas julkaisee reitin kartan yhdessä muiden Nauvon luontopolkuja koskevien karttojen kanssa luontopolut- ja retkeilyreittisivuillaan(1). Nagubor luettelee ruotsiksi samat kaksi lähtöpistettä ja kahdeksan kilometrin pituuden(3). St Olav Waterway -oppaan Nauvo-luku kuvaa ylityksen luonnetta tarkemmin: hiekkateitä ja mökkiteitä, avoimia peltoaukeita, tummempia kuusikoita ja Vargbergetin kautta kulkevaa osuutta, jolta näkötornista avautuu näkymiä saaristoon ennen liittymistä Saaristotielle(2). Parainen sijaitsee Varsinais-Suomessa; Nauvon Iso-Nauvo (Storlandet) on tavoitettavissa lautalla mantereelta tai saaristotietä pitkin. Mittilandsvägenin kartallisen alun hyvin lähellä reitti liittyy samaan liikkumisverkostoon kuin Nauvon kävelyreitit, joiden varrella esimerkiksi Framnäsin uimapaikka sopii uimaretkelle pidemmän kävelypäivän yhteyteen. Jos yhdistät Mittilandsvägenin Nauvon kirkonkylään, Jatulintarha (Jungfrudansen) ja Victor Westerholmin luontopolku ovat luontevia jatkokulkuja samalla saarella(2). Ajantasaiset tiedot mahdollisista kausirajoituksista, koirista ja avotulen käytöstä löytyvät Paraisten kaupungin ulkoilusivuilta samassa portaalissa(1).

Prostvikin luontopolut ovat noin 5,5 kilometrin patikointia Prostvikissa Pikku-Nauvolla Paraisilla Varsinais-Suomessa. Prostvik on mantereisen lauttayhteyden solmukohta Saariston rengastiellä Paraisten keskustan ja Nauvon välillä, ja Saaristotie (tie 180) kulkee kylän läpi. Visit Parainen esittelee laajemman Saariston rengasreitin, johon voi yhdistää lauttoja, pyöräilyä ja päiväretkiä saaristossa(3). Paraisten kaupunki listaa kaikki kunnan luontopolut omilla sivuillaan ja julkaisee Nauvon luontopolku-kartan Parolaa ja Kasbergetiä varten(1)(2). Paraisten kaupungin tulostettava Nauvon kartta kuvaa kaksi merkittyä vaihtoehtoa samalta lähdöstä Saaristotieltä Parolabackenin kohdalta: Parolan polku (noin 2,5 km, noin 1 tunti) metsäpolkua, hiekkatietä ja kallioita pitkin infotaulujen kanssa, ja pidempi Kasberget–Parola -kierros (noin 4,4 km, noin 2 tuntia), joka nousee Kasbergetille—noin 64 metriä merenpinnasta Turun eteläisen saariston korkeimmalle huipulle laajalla näköalalla saaristoon(2). Maasto on vaihtelevaa; märät kalliot voivat olla liukkaita sateen jälkeen(2). Kartan teksti mainitsee Parolan varrella useita puulajeja ja marjoja, kuten mustikkaa ja puolukkaa(2). Reitin pituus on noin 5,5 kilometriä. Pituus vastaa käytännössä samaa lähtöpaikkaa käyttävää Kasbergetin ja Parolan yhdistelmää eikä yhtä yksinkertaista pikkulenkkiä. Retkiseikkailu listaa Prostvikin Nauvon muiden kävelyvaihtoehtojen joukkoon ja ohjaa Paraisten kaupungin karttoihin(5). Turun Seutusanomat uutisoi vuonna 2023 suunnitelmaa erillisestä kevyen liikenteen yhteydestä Prostvikin kylän ja lauttarannan välille Saaristotien varrella; toteutus oli tarkoitettu vuodelle 2024—tarkista ajantasainen tilanne, jos kuljet kävellen kylän ja lautan välillä(4).

Seilin Myllymäen luontopolku on noin 0,3 kilometrin mittainen pieni rengasreitti Seilin saarella Paraisella Varsinais-Suomessa Kirkkoniemen satama- ja kirkkoalueella. Saari on Saaristomerellä yksi vilkkaimpia pieniä ulkoilusaaria, ja reittiverkko sekä luonnonsuojeluohjeet ohjaavat kävijät merkityille poluille. Metsähallituksen ulkoilutiedon ja koko saaren reittikokonaisuuden kannalta paras lähtökohta on Luontoon.fi:n Seili-sivusto(1). Visit Seili erittelee saaren polut tutkimus-, pääluontopolku- ja Kirkkoniemen reittiperheisiin, muistuttaa kulkemisesta vain merkityillä reiteillä ja kehottaa jalkineisiin, jotka kestävät vesilammikoita(2). Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos kertoo, että osa reiteistä voi olla suljettuna laidunnuksen ajaksi ja että reittien alussa on tästä kyltit(3). Visit Parainen tiivistää pidemmät merkityt kierrokset ja muistuttaa, että saarelle pääsee vain vesiteitse(4). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli antaa käytännön kuvan keltaisista merkeistä, sähköaidoista ja sateen jälkeisestä mudasta—hyvä ennakko myös lyhyelle lenkille(5). Reitti sopii nopeaksi Kirkkoniemen kävelyksi, joka liittyy samaan merkittyyn verkostoon kuin pidemmät Kirkkoniemen polut. Seilin laituri on tavallinen venelaituri saapuville. Kuivakäymälöitä on samassa niemen palvelualueessa. Jos samalla käynnillä kaipaa lisää kilometrejä, voit yhdistää käynnin esimerkiksi reitteihin Seili Kirkkoniemen polku 2, Seili Kirkkoniemenpolku 1 ja Seilin eteläinen luontopolku 1 laajemman eteläisen saaren kierroksen muodostamiseksi.

Björkö luontopolku on kartallamme noin 2,5 kilometrin mittainen lenkki, joka kiertää Paraisten puoleiseen ulkosaaristoon kuuluvan Björkön sisäjärven Insjönin. Saari kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon; kunta on Parainen ja maakunta Varsinais-Suomi. Reittikuvaus, kartat ja kansallispuiston ohjeet kannattaa avata Luontoon.fi-palvelun Björkö luontopolku -sivulta(1). Visit Parainen(2) kokoaa lauttamatkan Kirjaisista, kesäkahvilan ja saunan Byvikenin luona sekä sen, miksi aikataulujen vuoksi useimmat yhteysalusmatkustajat suunnittelevat vähintään yhden yön saarella. Polku on retkeilypolku, ei tasainen kävelytie: suurin osa järven pohjoispuolesta kulkee avokallioilla ja paikoin lähellä rantaa, joten kova lounaistuuli voi tuntua viileältä ja vesi roiskua polulle; Insjönin itäpuoli on suojaisampaa, ja entisillä laitumilla voi laiduntaa karjaa(4). Reitti on merkitty noin metrin korkuisilla paaluilla ja pensaskerroksen raivauksella; jyrkimmät ja märimmät kohdat on paikattu silloilla ja pitkospuilla, ja jäkäläiset kalliot ovat sateella erittäin liukkaita—kannattaa edetä varovasti(4). Saaristoinfo kuvaa matkailijoiden näkökulmasta, miten Insjön houkuttelee uimaan, korkeat kallionkurut suosittuja hyppypaikkoja ja tarkka silmä voi löytää esimerkiksi maariankämmekän tai valkolehdokin nousupolun varrelta(3). Ulkosaaristossa-blogi viittaa samaan kalliorantaan, vilkkaaseen luonnonsatamaan ja siihen, miten sisäjärven kierros käyttää portaita hankalimmissa maastoissa(5). Reittipisteidemme mukaan palvelut keskittyvät järven tuntumaan. Polun alkuvaiheessa tulee Björkön telttailualue, kansallispuiston telttailukenttä nuotiopuineen ja kuivakäymälöineen(3). Hieman edempänä rannalla ovat Björkö kiinnityssilmukka 1 (11kpl), Björkö tulentekopaikka, Björkö kiinnityssilmukka 2 (2 kpl), Björkö kiinnityssilmukka 3 (4 kpl) ja Björkö kiinnityssilmukka 4 (2 kpl)—ensisijaisesti veneilijöiden kiinnitys- ja nuotiopisteitä, mutta samaa rantavyölettä käyttävät myös kävijät. Saarella on myös lasten tarinareitti Peikkopolku ja kesällä itärannan suunnalla kahvila, jos olet joka tapauksessa yöpymässä Björkössä(3). Varsinais-Suomen saaristossa tämä lyhyt lenkki on yksi niistä kohdista, joissa meri yhä kurottaa lähes umpeen sulkeutuvan sisäjärven ympärillä.

Stora Hästö luontopolku on hyvin lyhyt kävelyosuus, noin 0,4 kilometriä, Stora Hästön saarella Saaristomeren kansallispuistossa. Parainen sijaitsee Varsinais-Suomessa; saari on noin viiden kilometrin päässä lounaaseen Saaristokeskus Korpoströmistä ja sinne pääsee vain meriteitse. Reitin varrella kuljetaan luonnonsataman ja Stora Hästö Telttailualueen reunaa, ohitetaan Stora Hästön kiinnityssilmukka 4 ja Stora Hästön tulentekopaikka, ja taukopalvelut täydentää Stora Hästön käymälän kuivakäymälä. Loppupäässä tulevat Stora Hästö kiinnityssilmukka 3 (2 kpl) ja Stora Hästö kiinnityssilmukka 1. Kätevä tapa yhdistää telttailu, kiinnityssilmukat ja nuotiopaikka ennen pidempää lenkkiä. Kansallispuiston säännöt ja virallinen reittiteksti ovat Luontoon.fi:n Stora Hästö luontopolku -sivulla(1). Visit Parainen tiivistää veneillä saapumisen, muistuttaa, etteivät jokamiehenoikeudet ole suojelualueella samanlaisia kuin tavallisella rannalla, ja kieltää ankkuroidun vedenalaisen luontopolun viereen(2). Petri Hintikan Perjantaikokki-blogissa kuvataan tyyntä luonnonsatamaa, sekä maalla kulkevaa luontopolku että vedenalaista kohdetta samalla saarella, sekä matalikoissa ankkuroinnin tuulihuolia(3). Pidempään kävelyyn samasta nousupaikasta Stora Hästön luontopolku jatkuu noin 1,6 kilometrin lenkkinä saaren ympäri samojen palveluiden kautta. Suomen ensimmäinen vedenalainen luontopolku läheltä rantaa on noin 300 m pitkä opasköysineen ja opasteineen sukeltajille ja kirkkaalla vedellä myös snorklaajille; se on eri aktiviteetti kuin tämä maalla kulkeva pätkä.

Seilin eteläinen luontopolku 2 on noin kilometrin mittainen merkitty polku Seilin saarella Paraisella, Saaristomeren saariston suojelu- ja vierailukokonaisuudessa. Metsähallitus vastaa suuresta osasta saarta. Virallinen reittikortti ja karttataso löytyvät Luontoon.fista(1). Visit Seili kokoaa veneyhteydet, palvelut ja käyttäytymisohjeet(2). Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos kuvaa saaren päärungot ja muistuttaa laidunnukseen liittyvistä tilapäisistä sulkemisista(3). Visit Seilin luontosivuilla kerrotaan elinympäristöjen hoidosta ja vaaditaan koiran pitämistä kytkettynä laiduneläinten, villieläinten ja pesimälajien vuoksi(4). Tämä eteläinen pätkä kulkee yhteisessä linjassa Seilin eteläisen luontopolun 1 kanssa, joten käytännössä monet tutustuvat etelärantaan yhdistämällä nämä osat. Polku kulkee pähkinäpensaiden ja lehdoille tyypillisen kasvillisuuden keskellä ja vaihtelee rantakallioisen ja laidunreunan maaston välillä. Lähellä Kirkkoniemeä lyhyet Kirkkoniemen polut, kuten Seili Kirkkoniemen polku 2 ja Seili Kirkkoniemenpolku 1, vievät Seilin laiturin ja Seilin Kirkkoniemenkuivakäymälän tuntumaan, mikä helpottaa yhdistämistä muihin saaren kävelyihin. Luontopolkumies mainitsee keltaiset merkit ja ajoittain kosteaa pohjaa, jotka kaipaavat tukevampaa jalkinetta kuin ohuet lenkkarit(5). Noudata sulku- ja varoitusopasteita, kun laidunvuoro vaihtuu laitumilla(3). Parainen on meren ylittävien yhteyksien tukikunta mantereella, ja Varsinais-Suomi on maakunnallinen kehys Turun saaristossa.

Berghamn Nauvo luontopolku kulkee noin 1,5 kilometriä Berghamnin saarella Saaristomeren kansallispuistossa Nauvon edustalla Paraisella Varsinais-Suomessa. Kävely alkaa Västerbyn kalastajatilan pihapiiristä pohjoisrannalla: perinneympäristöstä, jossa Metsähallitus ja yhteistyökumppanit ylläpitävät maisemia ja kävijäpalveluita. Säännöille, mahdollisille rajoituksille ja viralliselle reittikuvaukselle paras lähtökohta on Luontoon.fi(1). Visit Parainen kokoaa yhteysalusvinkkejä, kaksi luontopolkua tilan pihasta lähtien, joita monet yhdistävät (yhteispituudeksi heillä noin 2 km), maksuttoman kalastusaiheisen näyttelyn rantavajoissa, telttailun tilan piha-alueella ja punkkiin liittyvät varoitukset(2). Sanna-Mari Kunttu Retkipaikassa kuvaa käytännön kulkua: idän laiturilta on vajaa puoli kilometriä kärrypolkua Västerbyyn, ja merkityt polut vievät niityiltä kallioisemmille rannoille ja rannikon käkkyräkoivikoihin; luontopolun tauluilla kerrotaan kasveista, eläimistä, historiasta ja saaren nykyelämästä(3). Nauvolaiset listaa lauttaliikennettä, satamanumeroita ja muistuttaa, että maasto on paikoin vaikeakulkuista eikä esteettömyyspalveluita ole(4). Reitin varrella tulee vastaan kansallispuiston virallinen telttailupaikka Berghamn Nauvo telttailualue, näyttelytila Berghamn Nauvo rantavaja 1 luontotupa, Berghamn Nauvo kuivakäymälä ja Berghamn Nauvo tulentekopaikka—hyviä taukokohtia ennen tai jälkeen rantalenkin. Sisäteltan käyttöä suositellaan punkkien vuoksi; piha-aluetta niitetään punkkien hillitsemiseksi. Juomavesi kannattaa tuoda mukana, yleistä vesipistettä ei ole. Talvikuukausina nuotion polttopuuvaraus voi puuttua(3).

Seili Kirkkoniemenpolku 1 on hyvin lyhyt patikointipolku Seilin saarella Paraisella Varsinais-Suomessa. Saari sijaitsee Saaristomerellä ja palvelee sekä tutkimusta että vierailijoita yhteistyössä viranomaisten ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Sulkuja, ulkoilun pelisääntöjä ja saaren reittikokonaisuutta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Seilin retkeily- ja ulkoilusivuilta(1). Visit Parainen kertoo vesiyhteyksistä, museokirkosta ja kävelymahdollisuuksista sekä antaa vierailijan yhteystiedot(2). Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos kuvailee Kirkkoniemen polun johdattavan museokirkon ympäristöön, nousevan kirkkokallioille näkymineen Aiiston suuntaan ja muistuttaa pysymään kartalle merkityillä reiteillä—osa poluista voi olla suljettuna laidunnuksen vuoksi, ja tästä kerrotaan reittien alussa kyltein tarvittaessa(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli täydeltä Seili-päivältä mainitsee keltaiset reittimerkit, laidunaidat ja jyrkähkön kallionäkymän kirkkoniemen yllä—hyvä muistutus jalkineista, jos polku on kostea(4). Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä. Noin 0,2 kilometrin kohdalla kulkee Seilin laituri, saaren lauttapaikka ja veneiden kiinnityskohta. Sieltä voi jatkaa suoraan Seilin Myllymäen luontopolulle tai kytkeä rinnalle Seili Kirkkoniemen polku 2:n saman kirkkoniemen kautta. Seilin eteläinen luontopolku 1 ja Seilin eteläinen luontopolku 2 sijaitsevat eteläisellä verkolla muutaman sadan metrin päässä, jos kaipaa pidempää lenkkiä. Kuivakäymälöitä on tarjolla laiturin ja niemen loppupään tuntumassa. Tarkemmat veneily- ja satamatiedot löytyvät meidän Seilin laituri -sivultamme.

Boskärin luontopolku on noin 1,3 kilometriä pitkä ja käytännössä lyhyt edestakainen kävely Boskärin saarella Saaristomeren kansallispuistossa; hallinnollinen kunta on Parainen ja alue Varsinais-Suomea. Saari sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nauvon pääsaaresta, ja luonnonsuojelualueen säännöt sekä maihinnousu kannattaa varmistaa Luontoon.fi:n Saaristomeren kansallispuisto -osiosta(1) ennen lähtöä. Vierailijat tulevat käytännössä omalla tai tilausveneellä. Saapumisalue keskittyy Boskär laiturin ja viereisten kiinnitysten ympärille: pysähdyslistamme mukaan Boskär kiinnityssilmukka 2 (5 kpl) on laiturin tuntumassa ja Boskärin tulentekopaikka vain hetken kävelyn päässä tauolle. Kipparilehden satamatiedossa luontopolku, nuotiopaikka ja wc mainitaan palveluina, ja teksti korostaa, että leiriytyminen on kielletty ja karja laiduntaa kesällä—koirat on pidettävä kytkettynä(2). Samassa lähteessä nostetaan esiin saaren lehtoniittyjä sekä näkymän saaren korkeimmasta kohdasta(2). Harbourmaps-satamamerkinnät toistavat pohjois- tai itäpuolisen lähestymisen, laituri- ja ankkurointimahdollisuuden sekä wc- ja uimapaikkatiedot, ja käyttäjäkuvaus sopii lyhyeen maihinnousuun nuotiopaikan ja luontopolun varrelle(3). Varaa aikaa opasteille, köysille tuulessa ja laiduntaville eläimille niittyjen laidalla.