Turku Kartta

Koroistenniemi polku on hyvin lyhyt, merkitty lenkki, noin sadan metrin luokkaa, Turussa Varsinais-Suomessa Aurajoen ja Vähäjoen välisellä Koroistenniemellä. Niemi kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon; Kansalliset kaupunkipuistot kuvaavat piispan ajan tarinaa, muinaisjäännöksiä ja maisemaa Koroistenniemi-artikkelissaan(1). Turun kaupungin asukasbudjetilla 2021 toteutettu Koroistenniemi virkistyskäyttöön -hanke toi alueelle esteettisiä opastauluja ja polkuja, joiden varrella voi tutustua Koroisien luontoon ja kulttuuriperintöön laajemmin, ja Vähäjokea kunnostettiin pinnan alta lohikalojen kutupaikkoja tukien(2). Kaupungin Luontopolut-sivu esittelee erillisinä pitkoina luontopolkuina Pomponrahkan, Kyyrlä-Toijaisen, Katariinanlaakson ja Ruissalon, joten Koroistenniemi kannattaa ajatella historiallisena joenvarren kohteena, jota voi yhdistää muihin Aurajoen reitteihin päiväretken osana, ei erillisenä koko päivän erämaalenkkinä. Maastossa näkyvät vallit, kuivahuovat, kirkon ja sivurakennusten perustukset sekä laaja hautausmaa; Retkipaikka muistuttaa pysymään opastetuilla väylillä, jotta muinaispinta ei rispaannu epävirallisilta pikapoluista(3). Koroisten joentaisella rannalla sijaitsee Koroisten ulkokuntoilulaitteet, kätevä taukokohta, jos kokoat pidemmän Aurajoki-kierroksen. Vierekkäin kulkevat myös Helenan polun ja Pietarin polun kävelyverkot, Paavonpolut pitkä matkareitti ja Aurajoen melontareitti, joten sama niemen solmukohta toimii jatkoksi pidemmälle jokivarsiulkoilulle ilman että palataan keskustan kautta. Koroistenniemi sijaitsee Turussa, ja Varsinais-Suomi on maakunnallinen kehys.

Maarian kivikautinen polku on noin 5,5 kilometrin rengasreitti Maarian altaan itäpuolella Turussa. Varsinais-Suomi on rannikkolääni, jossa tämä reitti sijaitsee. Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa: kuusi- ja männikköä, kallioita, puroja ja savimaaperiä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-sivustolla(1). Turun kaupunki kuvaa Paavon polkuverkoston ja muut merkityt reitit ulkoilusivuillaan(2). Aurajokisäätiön Aurajoki-jokilaakson esite Maarian altaan kohteista avaa altaan ja lähiympäristön historiaa ja kertoo, miten kivikautinen polku kulkee osin samoissa metsissä kuin Paavon sinisellä merkitty verkosto(3). Retkipaikka ja Mari Hietala mainitsevat heikkoja merkintöjä ja vedenpitävien kenkien tarpeen märällä kelillä(4)(5). Noin 5,4 kilometrin kohdalla reitin varrella on Maarian uimaranta Karhunojantien varrella—uintiranta ja luonteva taukopaikka ennen renkaan sulkemista. Samoilla seuduilla kulkee myös Paavonpolut-verkosto; voit yhdistää lyhyen kierroksen pidempään kaupungin ympäristön vaellusverkostoon. Turku on lähin suuri palvelu- ja joukkoliikenneyhteys. Polku on saanut nimensä alueen kivikautisista asuinpaikoista ja muinaislähteistä. Kun useat merkintäjärjestelmät menevät päällekkäin, ladattu reitti tai offline-kartta helpottaa oikealla polulla pysymistä.

Rauvolanlahden polut on noin 3,9 kilometrin pituinen pätkäreitti Turun puolella Rauvolanlahden rannalla Ispoisten ulkoilualueen ja Rauvolanlahden lintutornin välillä. Varsinais-Suomi on lounaisrannikon maakunta, ja tämä reitti sijoittuu Turun kaupunkiin; Rauvolanlahden vesialue rajautuu Kaarinaan. Metsähallitus julkaisee saman reitin valtakunnallisesti Luontoon.fi:ssä nimellä Rauvolanlahden polut(1). Turun kaupunki kuvaa Rauvolanlahden lintutornin sijaitsevan Rauvolanlahden luonnonsuojelualueella ja mainitsee, että tämä alue sekä Katariinanlaakso ja Vaarniemi muodostavat suositun linturetkeilykokonaisuuden, jota yhdistävät merkityt kävelyreitit(2). Suomen ympäristökeskus luokittelee Rauvolanlahden Natura 2000 -kohteeksi, jossa suojellaan muun muassa rantaniittyjä, ruovikoita ja matalia lahtia vesilintujen pesimä- ja levähdyspaikkoina(4). Ispoisista lähtien reitin varrella tulee pian Ispoisten ulkokuntoilulaitteet, ja Katariinan urheilukenttien alueella kulkevat Katariinan lentopallokenttä, Katariinan koripallokenttä ja Katariinankenttä Katariinantien varrella. Noin 3,5 kilometrin kohdalla on Rauvolanlahden lintutorni, lintutorni ruovikkoisen lahden reunalla—hyvä taukopaikka kiikarille ja rauhalliselle tarkkailulle(2)(3). Sama maisema kuuluu laajempaan Pyhän Katariinan polut retkeilyreitti -verkostoon ja Vaarniemen-Rauvolahden luontopolun yhteyteen kohti Vaarniemen näkötornia. Retkipaikan artikkeli Pyhän Katariinan poluista kuvaa tornimaisemia, tammilehtoa, pitkospuita kohti Katariinanlaaksoa ja sinisiä maalimerkkejä Vaarniemen kallioilla, kun jatkat noille poluille(3). Meidän kartallamme tämä reitti jakaa osan reiteistä Paavonpolut-verkoston kanssa, kulkee Kuntorata Ispoinen–Harittu–Lausteen tuntumassa alussa ja kohtaa Ispoisten kuntoradan ja Ispoisten ladun samalla ulkokuntosalikulman lähellä—kätevä yhdistelmä lyhyeen vaellukseen, juoksulenkkiin tai talvisin hiihtoon.

Ruissalon luontopolut on pitkä päiväretki Turun edustan Ruissalon saarella Varsinais-Suomen saaristomaisemassa. Reitti on noin 14,6 km tässä kartoituksessa. Turun kaupungin mukaan saaren luontopolkujen kokonaispituus on noin 20 kilometriä, ja verkossa on useita nimettyjä lenkkejä ja yhdistelmiä; tämä reitti on yksi jatkuva polku tuossa vihreällä merkityssä verkossa(1)(2). Tulostettavat kartat, Citynomadi-mobiiliopastukset, nuotiopaikat, lintutornit ja ulkokuntoilulaitteet löytyvät parhaiten Turun kaupungin Ruissalon retkeilysivuilta(1). Reitti ei ole suljettu rengas; se kulkee tammimetsissä, rantametsissä ja lahtien äärellä, ja varrella on lintukohteita ja kalastuslaituri. Noin puolen kilometrin päässä lähdöstä tulee Krottilanlahden lintutorni, josta näkee lahden yli ja jossa lintuja voi seurata kätevästi. Paljon myöhemmin, noin 11 kilometrin kohdalla, Tammenterhon esteetön lintulava tarjoaa esteettömän lintulavan Ruissalon telakan ja rantapromenadin läheisyydessä(1). Hieman yli 12 kilometrin kohdalla kulkee Kansanpuiston kalastuslaituri Kansanpuiston alueella, ja pian sen jälkeen Marjaniemen lintutorni saaren niemen suuntaan. Kartan loppupäässä Ruissalon ulkokuntoilulaitteet täydentää retkeä ulkokuntosalilaitteilla telakka-alueen tuntumassa. Ruissalon tammimetsät ja rannikkoseudut ovat luonnonsuojelun ja virkistyksen kannalta merkittäviä: Ruissalon luonto -sivut kertovat vanhoista tammiista, harvinaisista lajeista ja saaren elinympäristöjen kirjosta(3). Sivuilta saa myös historiallisen taustan laidunnuksesta ja tammien säilymisestä(3). Riippumattomat tekstit tukevat samaa kuvaa: saarella voi tehdä lyhyitä puutarhalenkkejä tai yli kymmenen kilometrin luontokierroksia, ja polkuja yhdistelemällä pääsee Krottilanlahden lintutornille ja muille näköalapaikoille. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa yhdistelyä puutarhan läheltä Krottilanlahden lintutornille ja takaisin(4). Kotimaatutuksi esittelee merkattuja luontopolkuja, linja-autoa 8 ja autolla saapumista kävelyretkien tueksi(5). Turku toimii retkelle kätevänä lähtökaupunkina.

Paattisten luontopolku on noin 1,7 kilometrin mittainen kierros Paattisella, Turun pohjoispuolella Varsinais-Suomessa. Metsähallitus julkaisee reitin tiedot ja kartan Luontoon.fi:ssä(1). Mikko Sorsan Retkipaikka-artikkeli kuvaa laavun, joen ylitykset, merkinnät ja polun luonteen eri vuodenaikoina(2). Tarja Priskin Out in the Nature -teksti Paattiselta täydentää kuvaa joenvarren alusta, kallion laavusta ja siitä, kuinka rauhallinen polku voi olla arkena(3). Polku nousee Vähäjoen laaksosta, ylittää kävelysillan ja kipuaa kuusi- ja mäntymetsään kallion päällä olevalle laavulle ja nuotiopaikalle; opastetauluilla esitellään paikallista luontoa. Reitti on merkitty puiden runkoihin maalatuilla keltaisilla täplillä ja puisilla nuolimerkeillä, ja lähteiden mukaan kierros kannattaa kulkea vastapäivään, jolloin merkinnät seuraavat luontevasti(2). Lyhyitä pitkospuu- ja kävelysiltaosuuksia on kosteissa kohdissa; juuret, kapeat kohdat ja lyhyet nousut tekevät maastosta epätasaista, joten reitti ei sovellu pyörätuolilla tai lastenvaunuilla liikkuville(2)(3). Jäällä tai erittäin märällä säällä joenvarren osuudet voivat olla liukkaita; kuiva alkukesä on kuvauksen mukaan usein helppokulkuisin(2)(3). Laavulla on tulisija; jos aiot tehdä tulen tai lämmittää tilaa, ota omat polttopuut, sillä halkovarasto vaihtelee(2). Samalta lähtöalueelta jatkuu Paattisten jokipolku, erillinen merkitty jokivarsiin sijoittuva reitti, jolla voi pidentää retkeä Paattistenjoen varrella(2). Pidemmästä kylän polkuverkosta löytyy myös esimerkiksi Airikin polku, jos haluat lisää kilometrejä tämän kierroksen jälkeen. Turku sijaitsee Varsinais-Suomessa; Paattiselle pääsee helposti bussilla tai pyörällä keskustasta(2)(3).

Paattinen on Turun pohjoisosassa, ja Paattisten jokipolku on lyhyt jokivarteen piirtyvä kävely Paattistenjoen varrella. Reitin pituus on kartallamme noin 1,9 km. Ajantasaiset paikalliset kuvaukset ja se, miten Jokipolku yhdistyy Paattisten luontopolkuun, löytyvät Paattisten Kyläyhdistys ry:n Jokipolku-sivulta(1). Polku kulkee jokimaisemassa avoimessa ja metsäisessä maastossa, ja useat kävelysillat antavat mahdollisuuden nousta reitille tai poiketa useasta kohdasta. Samat paikalliset sivut kuvaavat lähdön vanhan pappilan kohdalta Auvaismäessä ja kokonaispituudeksi noin 2,5 km omissa materiaaleissaan—hieman pidempänä kuin karttamme GPX-jana(1). Retkipaikka-kirjoituksen mukaan reittimerkinnät ovat paikoin harvassa, joten on hyvä pitää mielessä jokivarsi ja peltojen reunat eikä tiheää opastusta(2). Samasta tekstistä käy ilmi hevosaitausten vierusten kapeat osuudet: pohja voi olla juurakkoinen ja kostealla säällä savista(2). Vuoden 2015 blogikirjoitus Mtbfin-sivustolla kuvaa samankaltaista jokimaisemaa, siltoja ja pysäköintiä Paattisen infopisteen läheisyydessä sekä joitakin paikkoja reitin keskivaiheilla ja eteläpäässä(3). Kesällä hevosten lähelle kannattaa pysähtyä kohteliaasti kauempaa. Kartallamme reitti kohtaa Paattisten luontopolun jokivarressa; pidempi Airikinpolku-verkosto on lähellä, jos haluat jatkaa päivää. Turku on kotikaupunki ja Varsinais-Suomi laajempi seutu.

Nunnavuoren kuntoradalla, Signalistinkadun koirapuiston vieressä. Vapaasti käytettävissä. Hiljaisuus klo 22–7.

Koivulan ulkoilureitillä. Vapaasti käytettävissä. Hiljaisuus klo 22–7.

Varissuon kuntopolulla, lähellä Kohmon liittymää. Vapaasti käytettävissä. Hiljaisuus klo 22–7.

Moision kuntoradalla, lähellä Moision koulutien risteystä. Vapaasti käytettävissä. Hiljaisuus klo 22–7.

Painopakka- ja kehonpainolaitteita.

Kipupakkauslaitteet.

Paljon korkeuseroja.

Frisbeegolfradassa on yhdeksän väylää. Väylien pituus on 61–97 metriä. Talvikunnossapitoa ei suoriteta.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja. Maksullinen rata. Rataa hallinnoi ja ylläpitää Osuuskunta Mintti Functions.

Frisbeegolfradassa on kuusi rataa. Radat ovat 34–45 metriä pitkiä. Ei talvikunnossapitoa.

Paljon korkeuseroja.

Sopii aloittelijoille ja erityisryhmille.

Radassa on kuusi väylää. Väylien pituus on 26–31 metriä. Talvikunnossapitoa ei suoriteta.

Portaissa on 114 askelmaa

Portaissa on yhteensä 52 askelmaa

Kuntoportaissa on 66 askelmaa

Portaissa on 86 askelmaa

Uima-allas, liikunta-allas, roomalainen uima-allas, mahdollisuus uida meressä ympäri vuoden. Kuntosali.