Karttamme mukaan reitti on noin 134 kilometrin yhtenäinen melonnan viiva Etelä-Karjalan Saimaan vesistössä—yksi jatkuva jälki viranomaisaineistosta. Esitteissä ja matkailusivuilla klassinen läpimelonta kuvataan usein noin 110 kilometrin matkana riippuen lähtö- ja paluusatamasta, lyhyemmistä poikkeuksista vesistön haaro...
Visit Ruokolahti – Muut aktiviteetit+
Kuvaus
Karttamme mukaan reitti on noin 134 kilometrin yhtenäinen melonnan viiva Etelä-Karjalan Saimaan vesistössä—yksi jatkuva jälki viranomaisaineistosta. Esitteissä ja matkailusivuilla klassinen läpimelonta kuvataan usein noin 110 kilometrin matkana riippuen lähtö- ja paluusatamasta, lyhyemmistä poikkeuksista vesistön haaroissa ja siitä, miten pitkälle viivaa seurataan rantaviivaa myöten. Visit Ruokolahti kuvaa Ruokolahden melontareitin pitkänä järvi- ja jokiyhdistelmänä: suojaisia lahtia ja jokiosuuksia, historiallisia kaivettuja kanavia kuten Kutvele, Käyhkää ja Kukonharju, sekä laajoja Saimaan selkiä ennen kuin vesille lähestytään Ruokolahden keskustaa. GoSaimaa tiivistää saman käytännössä noin 110 kilometrin matkaksi ja mainitsee mahdollisuuden poiketa Katosselän suojelualueelle sekä mahdollisuuden kohdata saimaannorppia sopivissa olosuhteissa. Alueellinen Etelä-Karjala retkeily -luettelo listaa saman melonnan retkikohteena muiden eteläkarjalaisten reittien rinnalla.
Kartoitetun linjan varrella retki jakautuu luontevasti usean päivän etappeihin. Kukonharjun kanava - veneenlaskupaikka sijoittuu kanavaosuudelle, kun kuljet Kukonharjun kapeikon läpi; Savonkaita lähtöpaikka ja Savonkaidan laavu liittyvät Kemppilän myllykoski - veneenlaskupaikkaan ja Mikonpolven laavuun, joissa kannot ja myllytauot sanelevat päivän rytmiä. Lieviskän mylly - veneenlaskupaikka, Hiekkaniemi veneenlaskupaikka ja Hiekkaniemen laavu Ruokolahti seuraavat rantaa ennen avoimempia selkiä; Mustaniemen rantautumispaikka ja Mustaniemen laavu muodostavat toisen rantautumisparin. Etelämpänä Patasaari - veneenlaskupaikka, Huuhanrannan laavu - Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Karoniemen laavu tukevat yöpymistä, ja kaupunkipäädyssä Laskettelukeskus FreeSki osuu yhteen Vaittilan uimapaikan ja Rasilan uimapaikan kanssa, kun haet palveluita ja vuokrauksen palautusta.
Kalusto ja logistiikka kuuluvat reitin käytännön tarinaan. Saimaa Bikepark vuokraa kajakkeja ja kanootteja Ukonsalmen sillan kupeessa Salosaaressa, tarjoaa kuljetuksia kalustolle ja melojille valittuihin lähtö- tai paluupisteisiin, ja julkaisee sesonkitkohtaiset palveluajat—tarkista aukiolo ennen tiukkaa aikataulua. Visit Ruokolahti listaa myös Discover Saimaan jokimelontapisteen Lieviskänjoen suulla, Katosselän Kanoottien täyden palvelun vuokrauksen Puumalan ja Ruokolahden rajalla sekä Hotelli Hirsirannan SUP- ja kajakkivuokrauksen rannasta—käteviä, jos haluat lyhyemmän päivälenkin tai toisen ajoneuvon muualle kuin pääsatamaan. Karelia Adventuren usean päivän retkikuvaus Savonkaidan ja Lieviskän maisemista, tuulesta ja myllykannoista antaa maanläheistä lukemista, vaikka jokainen kesä on erilainen.
Maan puolen reittiyhteyksistä Kolmen lossin kierros -pyöräilyreitti kulkee osin samojen rantojen lähellä Lieviskän seudulla; Imatran melontareitit ovat erillinen alueellinen kokonaisuus, jos kierretään laajemmin Etelä-Karjalan melonnan sivuja. Kalastus melojan ongelta noudattaa yleisiä sisävesien lupaohjeita; Visit Ruokolahti tiivistää perusasiat ja viittaa Haapaveden ja Saimaan erityissääntöihin—tarkista voimassa olevat säännöt ennen verkkoon tai vieheeseen tarttumista.
Pituus ja reitti
Karttaviiva on noin 134,3 km yhtenäisenä melonnan pituutena tässä aineistossa. Matkailuesitteiden klassinen Ruokolahden läpimelonta on usein noin 110 km satama–satama -tyyppisenä, vaikka kuvattaisiin samoja päävesitiloja, kanavia ja kantopaikkoja. Kaksi maastosiirtymää nousee toistuvasti esille: lyhyt kanto Lieviskän sillan seudulla ja pidempi kanto Kemppilän myllykoskella—metrit vaihtelevat hieman lähteiden välillä, mutta molemmat ovat käytännön kantoja sekä virallisissa kuvauksissa että itsenäisissä retkikertomuksissa. Odota vaihtelevaa järvi-, joki- ja kanavamelontaa ja paikoin moottoriveneaaltoja sillan- ja kapeikkoliikenteessä.
Näin pääset perille
Ajattele Ruokolahden reittiä kuljetusreittinä: sovita vesillelähdöt ja noudot julkisille veneenlaskupaikoille ja vuokraustukikohdille sen sijaan, että etsit yhtä virallista ”polun alkua”. Visit Ruokolahti kuvaa lyhyempiä lenkkejä kuten Salosaaren kierron ja kahden päivän Äitsaaren retken yöpaikkana Karoniemen laavu—lähtö Vaittilan uimarannalta tai Ruokolahden satamasta. Saimaa Bikepark hoitaa vuokrauksen ja palautuksen osoitteessa Lomatie 16, Salosaari, ja ilmoittaa kuljetuksista vaihtoehtoisille lähdöille—varmista ajat heidän julkaisemista kesäkauden palveluajoistaan. Discover Saimaan jokimelontapiste Ihalantiella 816 Sulkavalla sopii niille, jotka haluavat tukeutua Lieviskänjoen suun lähelle eivätkä keskustan satamaan.
Hyvä tietää
Kanavien ja teillä olevien siltojen lähellä moottoriveneliikenne voi olla vilkasta—pidä turvaväli ja varo aaltoja ruokatauoilla. Laavuilla ja nuotiopaikoilla noudatetaan metsäpalovaroituksia ja leiriytymissääntöjä; blogeissa muistutetaan, että täyskielto tuleen voi pakottaa kylmiin aterioihin vaikka laavu houkuttelisi. Norppia voi kohdata, mutta kohtaamisia ei voi luvata—pidä etäisyyttä ja vältä häirintää matalissa lahdissa.
Reitti-info
Noin 134 kilometrin karttaviivalla kannattaa varata useita täyttä päivää, ellei melonnan tavoite ole tasaisen veden nopea eteneminen. Pysähdyspisteet jakautuvat luontevasti: ensimmäinen pitkä päivä yhdistää Savonkaidan ja jokiosuudet kohti Kemppilän myllykoskea ja Lieviskän myllyä, joissa kannot ja laavut syövät aikaa vaikka kilometrit eivät kasvaisikaan jyrkästi. Keskijakso vie laajempien Saimaan selkien yli kohti Hiekkaniemeä ja Mustaniemeä—hyvä kohta yhdistää uimaranta ja laavu, jos sää kääntyy. Etelämpänä Patasaaren veneenlasku, Huuhanrannan laavu ja Karoniemen laavu tukevat usean yön rytmiä ennen kuin lähestytään Ruokolahden liikunta- ja satama-aluetta sekä FreeSki-rantaa, jossa Bikeparkin kanoottivaja palvelee palautuksia ja kaupunkipalveluita. Tuulella avoselkä lyhentää päivämatkaa—suojaisemmat saaret ja kapeikot auttavat, kuten matkailu- ja blogitekstit neuvovat.
Mistä vuokrata kajakkeja
Saimaa Bikepark vuokraa kajakkeja ja kanootteja lisävarusteineen Salosaaressa (Lomatie 16), tarjoaa melojien ja kaluston kuljetuksia ja julkaisee kauden 2025 palveluajat—puh. 0400 889 851 ja sähköposti melontasivun kautta. Discover Saimaa pitää jokimelontapistettä Ihalantiella 816 Sulkavalla omatoimivuokrauksella ja ohjatuilla retkillä—041 313 6868 ja info@discoversaimaa.fi. Katosselän Kanootit tarjoaa täyden palvelun kanootti- ja sähköpyörävuokrauksen sekä kuljetuksia lähellä Puumalan ja Ruokolahden rajaa osoitteessa Reposenniementie 37a, Puumala—0400 150 276. Hotelli Hirsiranta vuokraa SUP-lautoja ja kajakkeja Lomahovintie 3:sta ranta- ja kota-palveluin—044 231 8532 ja info@hirsiranta.fi.
Opastetut retket & Elämykset
Discover Saimaa mainostaa ohjattuja melonta- ja luontoelämyksiä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella jokipisteiltään, mukaan lukien välinevuokraus reitin varrella. Saimaa Bikepark järjestää ohjausta ja opastettuja retkiä yhteistyökumppaneiden kanssa sopimuksen mukaan.
Melojat kuvaavat usein etenemistä pohjoisemmista järvi- ja jokihuoneista kohti Ruokolahden palveluita ja vuokrauksen palautuspisteitä, mutta verkostoa voi meloa myös vastakkaiseen suuntaan samoin kantoin.
Reitin suunta
Saaristo
Saaristo
Järvi
Järvi
Joki
Joki
Avoinna / Kunnossa
Avoinna / Kunnossa
Visit Ruokolahti – Muut aktiviteetit+
Sallitut aktiviteetit
Meloen / Veneellä
Aktiviteetti
Maasto ja olosuhteet
134.3 km
Etäisyys
Koko karttaviivalle menee tyypillisesti neljästä seitsemään täyttä melontapäivää tavallisella kesäsäällä, tai vähemmän jos käytät kuljetuksia ja jätät osia väliin; noin 110 kilometrin esitemitoinenkin kuvaus tarkoittaa useimmille ryhmille usean päivän retkeä.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Ruokolahden melontareitti"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Ruokolahti ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Ruokolahden melontareitti -niminen katsausvideo Saimaan melontakäytävästä.
Kuvaus
Karttamme mukaan reitti on noin 134 kilometrin yhtenäinen melonnan viiva Etelä-Karjalan Saimaan vesistössä—yksi jatkuva jälki viranomaisaineistosta. Esitteissä ja matkailusivuilla klassinen läpimelonta kuvataan usein noin 110 kilometrin matkana riippuen lähtö- ja paluusatamasta, lyhyemmistä poikkeuksista vesistön haaro...
Visit Ruokolahti – Muut aktiviteetit+
Kuvaus
Karttamme mukaan reitti on noin 134 kilometrin yhtenäinen melonnan viiva Etelä-Karjalan Saimaan vesistössä—yksi jatkuva jälki viranomaisaineistosta. Esitteissä ja matkailusivuilla klassinen läpimelonta kuvataan usein noin 110 kilometrin matkana riippuen lähtö- ja paluusatamasta, lyhyemmistä poikkeuksista vesistön haaroissa ja siitä, miten pitkälle viivaa seurataan rantaviivaa myöten. Visit Ruokolahti kuvaa Ruokolahden melontareitin pitkänä järvi- ja jokiyhdistelmänä: suojaisia lahtia ja jokiosuuksia, historiallisia kaivettuja kanavia kuten Kutvele, Käyhkää ja Kukonharju, sekä laajoja Saimaan selkiä ennen kuin vesille lähestytään Ruokolahden keskustaa. GoSaimaa tiivistää saman käytännössä noin 110 kilometrin matkaksi ja mainitsee mahdollisuuden poiketa Katosselän suojelualueelle sekä mahdollisuuden kohdata saimaannorppia sopivissa olosuhteissa. Alueellinen Etelä-Karjala retkeily -luettelo listaa saman melonnan retkikohteena muiden eteläkarjalaisten reittien rinnalla.
Kartoitetun linjan varrella retki jakautuu luontevasti usean päivän etappeihin. Kukonharjun kanava - veneenlaskupaikka sijoittuu kanavaosuudelle, kun kuljet Kukonharjun kapeikon läpi; Savonkaita lähtöpaikka ja Savonkaidan laavu liittyvät Kemppilän myllykoski - veneenlaskupaikkaan ja Mikonpolven laavuun, joissa kannot ja myllytauot sanelevat päivän rytmiä. Lieviskän mylly - veneenlaskupaikka, Hiekkaniemi veneenlaskupaikka ja Hiekkaniemen laavu Ruokolahti seuraavat rantaa ennen avoimempia selkiä; Mustaniemen rantautumispaikka ja Mustaniemen laavu muodostavat toisen rantautumisparin. Etelämpänä Patasaari - veneenlaskupaikka, Huuhanrannan laavu - Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Karoniemen laavu tukevat yöpymistä, ja kaupunkipäädyssä Laskettelukeskus FreeSki osuu yhteen Vaittilan uimapaikan ja Rasilan uimapaikan kanssa, kun haet palveluita ja vuokrauksen palautusta.
Kalusto ja logistiikka kuuluvat reitin käytännön tarinaan. Saimaa Bikepark vuokraa kajakkeja ja kanootteja Ukonsalmen sillan kupeessa Salosaaressa, tarjoaa kuljetuksia kalustolle ja melojille valittuihin lähtö- tai paluupisteisiin, ja julkaisee sesonkitkohtaiset palveluajat—tarkista aukiolo ennen tiukkaa aikataulua. Visit Ruokolahti listaa myös Discover Saimaan jokimelontapisteen Lieviskänjoen suulla, Katosselän Kanoottien täyden palvelun vuokrauksen Puumalan ja Ruokolahden rajalla sekä Hotelli Hirsirannan SUP- ja kajakkivuokrauksen rannasta—käteviä, jos haluat lyhyemmän päivälenkin tai toisen ajoneuvon muualle kuin pääsatamaan. Karelia Adventuren usean päivän retkikuvaus Savonkaidan ja Lieviskän maisemista, tuulesta ja myllykannoista antaa maanläheistä lukemista, vaikka jokainen kesä on erilainen.
Maan puolen reittiyhteyksistä Kolmen lossin kierros -pyöräilyreitti kulkee osin samojen rantojen lähellä Lieviskän seudulla; Imatran melontareitit ovat erillinen alueellinen kokonaisuus, jos kierretään laajemmin Etelä-Karjalan melonnan sivuja. Kalastus melojan ongelta noudattaa yleisiä sisävesien lupaohjeita; Visit Ruokolahti tiivistää perusasiat ja viittaa Haapaveden ja Saimaan erityissääntöihin—tarkista voimassa olevat säännöt ennen verkkoon tai vieheeseen tarttumista.
Pituus ja reitti
Karttaviiva on noin 134,3 km yhtenäisenä melonnan pituutena tässä aineistossa. Matkailuesitteiden klassinen Ruokolahden läpimelonta on usein noin 110 km satama–satama -tyyppisenä, vaikka kuvattaisiin samoja päävesitiloja, kanavia ja kantopaikkoja. Kaksi maastosiirtymää nousee toistuvasti esille: lyhyt kanto Lieviskän sillan seudulla ja pidempi kanto Kemppilän myllykoskella—metrit vaihtelevat hieman lähteiden välillä, mutta molemmat ovat käytännön kantoja sekä virallisissa kuvauksissa että itsenäisissä retkikertomuksissa. Odota vaihtelevaa järvi-, joki- ja kanavamelontaa ja paikoin moottoriveneaaltoja sillan- ja kapeikkoliikenteessä.
Näin pääset perille
Ajattele Ruokolahden reittiä kuljetusreittinä: sovita vesillelähdöt ja noudot julkisille veneenlaskupaikoille ja vuokraustukikohdille sen sijaan, että etsit yhtä virallista ”polun alkua”. Visit Ruokolahti kuvaa lyhyempiä lenkkejä kuten Salosaaren kierron ja kahden päivän Äitsaaren retken yöpaikkana Karoniemen laavu—lähtö Vaittilan uimarannalta tai Ruokolahden satamasta. Saimaa Bikepark hoitaa vuokrauksen ja palautuksen osoitteessa Lomatie 16, Salosaari, ja ilmoittaa kuljetuksista vaihtoehtoisille lähdöille—varmista ajat heidän julkaisemista kesäkauden palveluajoistaan. Discover Saimaan jokimelontapiste Ihalantiella 816 Sulkavalla sopii niille, jotka haluavat tukeutua Lieviskänjoen suun lähelle eivätkä keskustan satamaan.
Hyvä tietää
Kanavien ja teillä olevien siltojen lähellä moottoriveneliikenne voi olla vilkasta—pidä turvaväli ja varo aaltoja ruokatauoilla. Laavuilla ja nuotiopaikoilla noudatetaan metsäpalovaroituksia ja leiriytymissääntöjä; blogeissa muistutetaan, että täyskielto tuleen voi pakottaa kylmiin aterioihin vaikka laavu houkuttelisi. Norppia voi kohdata, mutta kohtaamisia ei voi luvata—pidä etäisyyttä ja vältä häirintää matalissa lahdissa.
Reitti-info
Noin 134 kilometrin karttaviivalla kannattaa varata useita täyttä päivää, ellei melonnan tavoite ole tasaisen veden nopea eteneminen. Pysähdyspisteet jakautuvat luontevasti: ensimmäinen pitkä päivä yhdistää Savonkaidan ja jokiosuudet kohti Kemppilän myllykoskea ja Lieviskän myllyä, joissa kannot ja laavut syövät aikaa vaikka kilometrit eivät kasvaisikaan jyrkästi. Keskijakso vie laajempien Saimaan selkien yli kohti Hiekkaniemeä ja Mustaniemeä—hyvä kohta yhdistää uimaranta ja laavu, jos sää kääntyy. Etelämpänä Patasaaren veneenlasku, Huuhanrannan laavu ja Karoniemen laavu tukevat usean yön rytmiä ennen kuin lähestytään Ruokolahden liikunta- ja satama-aluetta sekä FreeSki-rantaa, jossa Bikeparkin kanoottivaja palvelee palautuksia ja kaupunkipalveluita. Tuulella avoselkä lyhentää päivämatkaa—suojaisemmat saaret ja kapeikot auttavat, kuten matkailu- ja blogitekstit neuvovat.
Mistä vuokrata kajakkeja
Saimaa Bikepark vuokraa kajakkeja ja kanootteja lisävarusteineen Salosaaressa (Lomatie 16), tarjoaa melojien ja kaluston kuljetuksia ja julkaisee kauden 2025 palveluajat—puh. 0400 889 851 ja sähköposti melontasivun kautta. Discover Saimaa pitää jokimelontapistettä Ihalantiella 816 Sulkavalla omatoimivuokrauksella ja ohjatuilla retkillä—041 313 6868 ja info@discoversaimaa.fi. Katosselän Kanootit tarjoaa täyden palvelun kanootti- ja sähköpyörävuokrauksen sekä kuljetuksia lähellä Puumalan ja Ruokolahden rajaa osoitteessa Reposenniementie 37a, Puumala—0400 150 276. Hotelli Hirsiranta vuokraa SUP-lautoja ja kajakkeja Lomahovintie 3:sta ranta- ja kota-palveluin—044 231 8532 ja info@hirsiranta.fi.
Opastetut retket & Elämykset
Discover Saimaa mainostaa ohjattuja melonta- ja luontoelämyksiä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella jokipisteiltään, mukaan lukien välinevuokraus reitin varrella. Saimaa Bikepark järjestää ohjausta ja opastettuja retkiä yhteistyökumppaneiden kanssa sopimuksen mukaan.
Melojat kuvaavat usein etenemistä pohjoisemmista järvi- ja jokihuoneista kohti Ruokolahden palveluita ja vuokrauksen palautuspisteitä, mutta verkostoa voi meloa myös vastakkaiseen suuntaan samoin kantoin.
Koko karttaviivalle menee tyypillisesti neljästä seitsemään täyttä melontapäivää tavallisella kesäsäällä, tai vähemmän jos käytät kuljetuksia ja jätät osia väliin; noin 110 kilometrin esitemitoinenkin kuvaus tarkoittaa useimmille ryhmille usean päivän retkeä.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Ruokolahden melontareitti"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Ruokolahti ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
