Etelä-Karjala Kartta

Satamosaaren rantasauna Yksityisen tunnin saunavuoron varausaikoja: klo 10.00 ja klo 18.00. Varauslistat löytyvät saunasta, joten voit ilmoittautua paikan päällä.

Satamosaarella, aivan Lappeenrannan ulkopuolella, sijaitsee todella upea sauna. Saunaa voi vuokrata pääasiassa päiväkäyttöön, mutta erityistapauksissa siellä voi yöpyä. Mökki toimii kuten erämaamökki: sitä ei voi varata, mutta ovi pidetään avoinna kaikille vierailijoille. Saunaa voi käyttää vapaasti.

Tämä kivikauden asuinrakennuksen esikuvana rakennettu majapaikka tarjoaa retkeilijöille mahdollisuuden levähtää.

Mikkolanniemen toimintakeskuksen läheisyydessä.

Onkilampin katokselle pääsee esteettömästi pysäköintialueelta.

Suljettu tila, jossa on takka.

Tornator Oy on sopinut Ruokolahden kunnan kanssa alueen päivittäisestä käyttöönannosta yleiseen käyttöön.

Oronmyllyn alueella, Aate-Pekka-polun varrella sijaitseva kaksipuolinen mökki. Nouse Kodasta Suurvuoren näköalapaikalle.

Pöröpeikonpolun ja Rajojen reitin (E10) varrella. Katosrakennuksen läheisyydessä on varattava sauna, jonka voi varata etukäteen maksua vastaan. Varaukset: Parikkalan hiihto ja pojat, 050-465 2462.

Haikolan luontopolku on noin 0,8 kilometrin mittainen helppo kävelyreitti Taipalsaaren pohjoisosassa Haikolan kylässä Etelä-Karjalassa Karvajalan kosteikon ja Karvajalanjoen varrella, lähellä Pien-Saimaata. Ajantasaisimmat tiedot saapumisesta, palveluista ja siitä, miten kohde liittyy Taipalsaaren laajempaan retkeilytarjontaan, löytyvät Visit Taipalsaaren sivuilta(1). Taipalsaaren kunta ohjaa retkeilijöitä Visit Taipalsaaren ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön reitti- ja kohdekuvauksiin(2). Pitkospuilla ja polulla pääsee tutustumaan rantaluontoon, metsästyskulttuuriin sekä riista- ja luonnonhoitotyöhön joen ja kosteikon äärellä. Visit Taipalsaaren mukaan reitti on osittain esteetön, ja polun yhteydessä on myös pienvenelaituri(1). Noin 0,77 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä tulee Haikolan laavu, jossa voi pitää tauon laavulla ja nuotiopaikalla lyhyen päiväretken tunnelmassa. Karvajalan kosteikkoa on kehitetty vuosien varrella talkootyöllä ja yhteistyökumppaneilla. Pien-Saimaa -sivuston kyläuutinen kuvaa ensimmäistä laajempaa Karvajalanjoen kosteikkohanketta vuosina 2001–2002, jolloin rakennettiin kosteikko sekä Haikolan laavu ja sinne johtavat pitkospuut; työ liittyy Karvajalanjoki ry:n pitkäjänteiseen jokea ja rantavyöhykettä koskevaan hoitoon(3). Taipalsaari on järvi- ja saaristomaisemien kunta Saimaalla; tämä lyhyt luontopolku tarjoaa kompaktin kosketuksen Pien-Saimaan ranta-alueiden luontoon ilman pitkää vaellusta.

Pärsäniemen polku on noin 1,4 kilometrin mittainen helppo kävelyreitti Kivijärven rannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Ajantasaiset palvelut, etäisyydet Taavetin ja Jurvalan kuntakeskuksiin sekä ylläpito löytyvät Luumäen kunnan retkeilyreittisivuilta(1). Kunnan kuvauksen mukaan Pärsäniemi on luonnonsuojelualueen ulkoilukohde: Tyynilahden pysäköintipaikalta (matonpesupaikalta) laavulle kulkee noin 500 metrin pituinen esteetön polku, ja erillinen metsäpolku kiertää niemen ympäri yhteensä noin 1,5 kilometrin matkan; palveluina ovat laavu, tulipaikka, halkovaja ja WC(1). Väliväylän melontareitti kulkee aivan niemen vierestä, joten melojat voivat rantautua laavulle(1). Noin 0,4 kilometrin kohdalla tulee Pärsäniemen laavu järven rannalla—luonteva tauko- ja nuotiopaikka ja näkymät Kivijärvelle. Luontopolkumiehen kuvauksen mukaan lähestyminen kulkee vanhassa kuusikossa leveänä ja esteettömänä, ja lyhyellä pitkospuuosuudella pinta voi olla liukas märällä säällä(2). Laavulta alkava metsälenkki kulkee niemen ympäri maltillisilla korkeuseroilla; opasteet ovat selkeät laavulle asti, lenkillä enemmän rantaviivaa seuraamalla(2). Vesilintuja kannattaa tähyillä lahdille(1). Näitä polkuja tallaan -blogissa korostuvat laavun hiekkaranta ja Tyynilahden pitkä laituri ja venevajat kävelyn jälkeen(3). Lähistöllä voi yhdistää pidempiin alueen reitteihin: Väliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus kulkee melontakäytävän varrella niemen ohi; Jäälatu Jurvala–Perälä ja Itsenäisyydentie sopivat samaan päivään eri lajien harrastajille.

Ruokolahti sijaitsee Etelä-Karjalassa. Tulostettavat kartat, Lääväkorven–Syväjärven ja Mustakulkun lenkkien yhteys toisiinsa sekä Ruokolahti–Rautjärvi -E10-väli löytyvät Visit Ruokolahti(1) -sivulta. Metsähallitus kokoaa kohteen Luontoon.fi(2) -palveluun yhdessä muiden kunnan ulkoilukohteiden kanssa. City of Ruokolahti(3) kuvaa laajemmin ulkoilutarjontaa: lyhyistä luontopoluista pitkiin vaelluksiin, talvisin latuverkostosta uimarannoille. Reitin pituus on noin 43,3 kilometriä yhtenä linjana tässä aineistossa. Reitti ei ole lenkki. Virallinen kuvaus jakaa Ruokolahden oman retkeilyreitistön kahteen päälenkkiin, jotka voi yhdistää noin 40 kilometrin kierrokseksi, sekä Ruokolahti–Rautjärvi -yhteyteen, joka kuuluu eurooppalaiseen E10-kaukoreitistöön(1). Maasto vaihtelee harjujen ja metsäteiden välillä järvenselkien lomassa—tyypillistä eteläkarjalaista harju- ja vesistömaisemaa. Käytännössä noudatetaan roskatonta retkeilyä: vie mukana pois mitä tuot, sillä roska-astioita ei ole kaikilla osuuksilla(1). Linjan pohjoisosassa kulku käy Kirkonkylän koulun lähiliikuntapaikan ohi ja samaan solmukohtaan liittyvät Kyläniemen kierros, Rasilan valaistu kuntorata ja lyhyt E10 Imatra–Ruokolahti -yhteyskävely. Noin 10 kilometrin kohdalla Myllykosken laavu - Myllylampi on Vasarin ja Syväjärven välisen Myllykosken partaalla—keskeinen taukopaikka Lääväkorven–Syväjärven kierroksella, laavuineen, nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen. Myöhemmin reitti kulkee Ruokolahden keskustan urheilualueen läpi: Toripuiston ulkoliikunta-alue, Ruokolahden ulkokuntoilupaikka ja Ruokolahden keskusurheilukenttä muodostavat Metsolantien varteen selkeän palvelukeskittymän ennen paluuta hiljaisempaan metsään. Linjan eteläpäässä Haaroinsalmen laavu on Kaiturin rannalla samassa maisemassa kuin Rajojen reitti Ruokolahti (E10), luonteva tauko ennen pidempiä E10-osuuksia kohti Rautjärveä. Geometrioiden kohdissa voi haarautua Rajojen reitti Ruokolahti (E10) -vaellukseen, Rautaesirippureitti Etelä-Karjala -pyöräilyyn tai Ruokolahden melontareitille Saimaalle. Retkipaikka(4) on kuvannut muita Ruokolahden polkuja tarkasti—esimerkiksi kyltikasvuisen Hukkavuoren luontopolun—mikä kertoo kunnan polkukulttuurin monipuolisuudesta tämän runkoverkoston lisäksi.

Ukonmäen luontopolku on noin yhden kilometrin mittainen helppo kierros Saimaan rantametsässä Lappeenrannan Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Maasto on kuivaa metsäpolkua ja korkeuserot ovat pienet. Ajantasaiset kunnalliset luontopolku- ja retkeilyaluekokonaisuudet kannattaa tarkistaa City of Lappeenranta -sivun retkeilyalueet ja luontopolut -osiosta(1). Polun valtti on monipuolinen kasvillisuus ja noin 17 infotaulua, jotka kertovat muun muassa kasveista, nimistä ja paikallishistoriasta. Tauluissa avataan esimerkiksi Likosenlahden nimen yhteys pellavan liotukseen ja 1920–1930-luvuilla toiminut Pöyhiän saha vastarannalla(2). Maisemia järvelle on muutamassa kohdassa, rantakävelyosuutta ja Ukonniemen itäkärjessä levähdyspaikka virallisella kierroksen aloitusviitteellä, tervetulokyltellä ja pienellä kartalla, josta löytyvät taulujen paikat(2). Retkipaikan kävelykuvaus kuvaa reitin rentona ja lyhyenä—alle puoli tuntia ilman pitkää taukoa—ja kehuu tauluja runsaiksi(2). Talvisin sama rantavyöhyke linkittyy hiihtoon: Muukonsaaren latu kulkee alueella kohti Muukonsaarta, ja pitkällä ladulla ovat muun muassa Muukonsaaren retkikeskus, Muukonsaaren grillikatos ja Muukonsaaren nuotiopaikka. Saimaa Geopark kuvaa Muukonsaaren luontopolun ja venematkat Joutsenon satamasta osoitteesta Poijutie 4(3). Saaren oma luontopolku ja kalliorannat ovat erillinen vesiretkeilykohde(3).

Lammassaaren luontopolku on noin 3,8 km pitkä retkeilyreitti Lammassaaren harjusaarella Saimaalla Imatran Ukonniemen ulkoilualueella Etelä-Karjalassa. Imatran kaupunki ylläpitää virallista verkkosivua, josta löytyvät polun kuvaus, esite, vuodenaikavinkit ja rastien QR-ohjeistus(1). GoSaimaa kertoo alueesta matkailijan näkökulmasta: kaksi taukopaikkaa (kota ja laavu), 31 luontorastia ja ettei Lammassaaressa saa telttailla tai yöpyä luontoon leiriytyen(2). Saari kuuluu Saimaa UNESCO Global Geopark -alueeseen; Saimaa Geopark selittää suiston syntyvaiheet, muinaisrannat, suppakuopat (myös kodan lähellä oleva), pohjoispään siloiset suonigneissilohkareet ja kivikauden asuinpaikkojen sijainnit korkeammalla rantaviivalla—tausta, joka avaa opastaulujen ja merinäköalapenkkeiden merkitystä(3). Polun varrella tulee ensin Lammassaaren laavu, ja noin kilometrin kuluttua ranta- ja lahtipätkien jälkeen Ukonlinnan uimaranta, Ukonlinnan beachvolleykentät ja Ukonlinnan niemen varuskuntakohteen tuntuma, missä uinti ja tauko sopivat hyvin yhteen kävelyn kanssa. Puolivälin tuntumassa länsirannalla on Lammassaaren kota supan ja laguunimaisen lahden lähellä; tämä on virallisesti kuvattu päätauko pääosin rantaan kiinnittyvällä kierroksella. Paluu kulkee saaren sisäosissa: virallinen kuvaus varoittaa jyrkemmistä rinneyppäristä ja kehottaa tukeviin jalkineisiin, vaikka rastille 18 asti kulku on helppoa(1). Rastilta 18 voi halutessaan lyhentää paluun venesataman ja edelleen kylpylän suuntaan(1)(2). Kesällä saman niemen tuntumassa voi jatkaa kävellä tai pyöräillä muihin merkittyihin reitteihin: Lammassaaren rantapolku seuraa rantaa, Esteetön polku Lammassaaren laavulle on lyhyt esteetön yhteys laavulle, ja Ukonniemen kevyenliikenteen raitti yhdistää esimerkiksi kuntoportaisiin ja ulkoliikuntapuistoon. Talvella sama laavun kulma toimii latu- ja ulkoiluverkon solmuna. Luontopolkumies kävi saarta myötäpäivään toukokuussa, mittasi noin 4,2 km ja käytti reilua tuntia kymmentä minuuttia, ja kuvaa Saimaan rantamaisemia, useita rantatulipaikkoja, supan ympäristöä ja runsasta kirjosieppokannasta merkintöineen (valkoiset renkaat, kelta–vihreät raidat, tolpat)(4). Lappeenranta on läheinen kasvukeskus samalla Saimaan alueella, joten yhdistät helposti retken laajempaan Etelä-Karjalan suunnitteluun.

Etelä-Karjala on Saimaan järvimaisemista tunnettu maakunta. Lappeenranta on Etelä-Karjalan suurin kaupunki. Mikonsaaren luontopolku kulkee kaupungin edustan Mikonsaarella, Pien-Saimaan läntisessä saaristossa. Reitin pituus on noin 1,7 km; matkailusivut pyöristävät usein noin 2 kilometriin ja jakavat saman kierroksen kahteen nimettyyn osaan, Lehtipolkuun ja Havulenkkiin(1)(2). Tarkin reittikuvaus—merkinnät, taukopaikat ja käytännön vinkit—löytyy Visit Lappeenrannan Mikonsaaren luontopolku -sivulta(1). GoSaimaa kertoo saman kokonaisuuden Saimaan matkailijalle(2). Lemin Kirjava -blogin syksyinen kävely tuo maastosta henkilökohtaista sävyä sivupoluista, lähteestä ja laavulta(3). Pysäköintialueelta polku sukeltaa sekametsään: vanhaa havumetsää ja kosteampaa lehtoa, kasviopasteita kuten näsiä esitellään polun varrella(1). Jäkäläinen rantakallio avaa näkymän läntiseen Pien-Saimaaseen; alempana nuotiopaikat ja Green Leaf -vuonna rakennettu laavu puuvajalla, penkeillä, kuivakäymälällä ja isolla ruokailuryhmällä tarjoavat tauon(1). Polun voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa punaisilla maalimerkeillä ja viitoilla; eräs luonteva vastapäivän lukusuunta kulkee ensin metsäautotietä kohti Niemisenselän rantaa ja nousee sitten takaisin sekametsän ja Mikonsaarentien vartta(1)(2). Märällä kelillä tarvitaan kumisaappaat, ja reitti sopii lapsiperheille mutta ei esteettömäksi(1)(2). Saari on suosittu melontapäiväretkien maisema—Melontareitteihin kuuluvat Mikonsaaren kierros ja Hirvisaaren kierros kulkevat Mikonsaari- veneenlaskupaikan kautta noin 0,65 kilometrin kohdalla tällä kävelyllä, ja laajempi Retkisatamien reitti yhdistää kaupungin satamia. Talvella Lappeenrannan jääladut kulkevat samaan vesireittiverkostoon; jää- ja latutiedot kannattaa tarkistaa erikseen tästä kesäisestä kävelyreitistä. Lappeenrannan kaupunki on tarjonnut myös maksutonta soutuveneylitystä Pappilansalmella rantaraitteiden yhdistämiseksi—katso Visit Lappeenrannan ohjeet, jos aiot yhdistää retkeen Pappilanniemen tai Taipalsaaren pyöräilyä(1).

Ajantasaisimmat tiedot Joutsenon kuntopoluista, valaistuista lenkkipoluista ja talvisista reiteistä löytyvät Lappeenrannan kaupungin kuntopolut- ja retkeilysivuilta, joilla kerrotaan myös Joutsenon urheilukeskukselta lähtevästä talvipolusta ja saman alueen monitoimikodasta(1). Visit Lappeenrannan retkeilyoppaasta(2) pääsee alueen kävelyreittien PDF-tiedostoihin. Etelä-Karjalan retkeilysivustolta(3) saa lisää ideoita koko maakunnan retkiin. Joutseno–Tujula retkeilyreitti on kartallamme noin 5,2 kilometrin pituinen suuntaverkoston vaellusosuus Lappeenrannan Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Reitti alkaa Himanmäen erätuvan luota ja kulkee kohti Tujulan kyläaluetta metsämaisemassa, joka edustaa tyypillistä saimaalaista järvi- ja kangasmetsäaluetta. Sama ulkoiluverkosto liittyy pitkään Saimaan kanavan pyöräilyreittiin Nuijamaalle, Ravattilan hiihtolatuverkostoon ja Yhdysladut Ahvenlammelle -yhteyteen—hyödyllinen, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn pyöräily- tai hiihtopäiviin itäisessä Etelä-Karjalassa. Lappeenranta on kaupunki, johon Joutseno kuuluu. Etelä-Karjala tunnetaan Saimaan järvimaisemista, sekametsistä ja laajasta paikallisten reittien verkosta, jota ylläpitävät muun muassa edellä mainitut viralliset sivut.

Reitin pituus on noin 0,9 km Parikkalassa Etelä-Karjalassa Simpelejärven umpeenkasvaneella Siikalahdella, jota Metsähallitus hoitaa ja joka kuuluu sekä kotimaisten että Natura-alueiden arvokkaimpiin sisämaan lintukosteikoihin. Ajankohtaiset säännöt, palvelut ja kausivinkit kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Siikalahden retkeilysivuilta(1). GoSaimaa(4) tiivistää vetovoiman: kevät- ja syysmuutto, touko–kesäkuun intensiivinen aamu- ja iltalaulu, opastaulut sekä helppokulkuiset polut ja pitkospuut lintutorneille ja näköpisteille. Lähtö on Kasinniemen suunnasta Siikalahti pysäköintialueelta. Pysäköinnin luona on kuivakäymälä; Siikalahti luontotuva on hetken kävelyn päässä pienine näyttelyineen, ja Siikalahden nuotiokatos sekä Kasinniemi keittokatos tarjoavat katoksen evästauolle. Kasinniemen lintutorni ja Kasinniemi luontotorni nousevat pian polun varrella, ja Kasinniemi kaivo löytyy reitin läheltä. Kasinniemi on telttailualue—lue telttailun ja käytön ehdot Luontoon.fi:stä(1) ennen leiriä. Noin 0,8 kilometrin kohdilla patotien palvelukimppu täydentää kierrosta: Patotie pysäköintialue, Siikalahden piilokoju, Patotie inva luontotorni, Siikalahti patotien lintulava sekä Ripekesaaren lintutorni, Ripekesaari luontotorni ja Siikalahti lintutorni tarjoavat useita korkeuksia ja piiloja avoveden ja saarekkeiden suuntaan. Via Karelia(3) muistuttaa muuttoaikojen päiväkohtaisten lajilistojen pituudesta—varaa aikaa kiikarille. Retkipaikka(2) kuvaa yhden yöretken tunnelmaa: ruokokerttujen ja satakielten iltakonsertti, pitkospuut metsäsaarekkeeseen ja torniin sekä Siikalahti luontotupa avoinna vuorokauden ympäri huhtikuusta lokakuulle taustatietoa varten. Teksti auttaa ajoituksessa ja siinä, miltä keskikesän yö lahdella tuntuu. Lisälinkkejä lähialueelle: Siikalahden lintupolku kulkee samoissa lintupalveluissa, Lintuinmaan pyöräilyreitti jatkaa pyörällä laajempaan verkostoon ja Siikalahden retkilatu tarjoaa talvisin hiihtoyhteyden—latutilanne virallisista tiedotteista.

Karttoja, pää- ja aluereittien talvikunnossapitoluokkia ja koko kaupungin pyöräilyverkostoa varten kannattaa aloittaa Lappeenrannan kaupungin pyöräilysivuilta(1). VisitLappeenranta kuvaa Rauha–Tiurun matkailu- ja virkistysaluetta Saimaan rannalla yhtenä Pohjolan vahvimmista lomakohteista: monipuolisia ulkoilureittejä metsä- ja järvimaisemissa, välinevuokrausta ja ohjelmapalveluja sekä talvelle että kesälle, muun muassa maastopyöräilyä(2). GoSaimaa esittelee samaa Ukonniemi–Rauha -lomavyöhykettä laajoina latu- ja polkuverkostoina, levähdyspaikkoin järvenrannassa ja vuokrauksella, jolla voi kokeilla pyörää tai muita ulkoiluvälineitä lomalla(3). Tällä sivulla esitettävä osuus on noin 4,6 km yhtenäisenä reittinä päästä päähän; se ei ole rengasreitti. Se kulkee Lappeenrannan puolella Rauhan lomakaistaleella: vaihtelevia resorttiväyliä ja rantayhteyksiä, jotka sopivat kevyeeseen pyöräilyyn ja yhdistävät kylpylä- ja urheilurantaviivan. Matkan varrella tulevat muun muassa Vipelen tallin kenttä, Holiday Club Saimaa -kylpyläkeskus ja Saimaa-areena, BowlCircus, padel, Rauhan beachvolleykenttä, Rauhan uimapaikka, Atreenalin Seikkailupuisto Saimaa ja Rauhan pallokenttä—eli pääasiallinen palvelu- ja rantaklusteri. Rantaviiva liittyy luontevasti Rauhan rantaraittiin, lyhyeen erilliseen pyöräily- ja kävelyrantareittiin, jonka varrelta uimaranta ja beachvolley löytyvät lähes polulta. Retkeilyreitti Hinkanranta-Imatran kylpylä (E10) Lpr-osuus kulkee samassa liikuntakeskittymässä Vipelen tallin kentän lähellä, jos yhdistät patikointia ja pyöräilyä. Pidemmälle retkelle asvaltilla ja soralla sopii Saimaa Cycling -sivuston kuvaus noin 103 kilometrin Lappeenranta–Imatra rajalla -pyöräilyreitistä, johon kuuluu myös noin 20 kilometrin osuus Saimaan kanavan pyörätietä(4). GoSaimaan mukaan Tuplakasi-Action järjestää ohjattuja fatbike-retkiä ja vuokraa fatbikeja tunteihin tai pidempiin jaksoihin Ukonniemen, Hosseinlahden ja Rauhan maastoissa; yhteystiedot sivulla(5). Holiday Club Saimaan Rauhan aktiviteettisivu ohjaa Tuplakasin vuokralle fatbike- ja e-fatbike-pyörille ja viittaa laajoihin lähialueen pyöräilyreitteihin sekä Imatran julkaisemiin kesä- ja talvikarttoihin retkisuunnitteluun(6). Imatran kaupungin Ukonniemi-esittely korostaa alueen urheilupuistoa, frisbeegolfia ja opastettuja ulkoilupolkuja kylpylän ja järviluonnon ympärillä Imatran puolella samaa rajavyöhykettä(7). Lomakausi voi ruuhkauttaa yhteisiä väyliä—aja ennakoiden ja varo kävelijöitä ja lapsia uimarantojen ja kenttien lähellä. Lappeenranta ja Etelä-Karjala esiintyvät tekstissä perusnimimuodossa sisäisiä paikkalinkkejä varten.

Katokseen johtaa esteetön kulkukäytävä risteilylaiturilta. Invakäymälä sijaitsee katoksen läheisyydessä.

Ilkonsaaren ruokailukatos sijaitsee Särkän satamassa. Katoksen lähellä on myös käymälä ja polttopuukatos.

Nuotiopaikka Sarviniemen uimarannan yhteydessä. Paikalla on myös polttopuukatos ja astioiden pesupaikka.

Nuotiokatos Ilkonsaaren hiekkakannaksella.

Nuotiopaikka. Melojille sopiva rantautumispaikka. Muukonsaaren melontalaiturin grillikatos Grillikatos Muukonsaaren melontalaiturin yhteydessä.

Nuotiokatos Ilkonsaaren eteläkärjen kallioilla. Upea näkymä etelään.

Suomenniemen koulun piha-alue on käytössä kouluajan ulkopuolella.

Timo Mikkolan muistolle vuonna 2019 valmistuneet kunto- ja kulttuuriportaat sijaitsevat Hakamäen museoalueella.

Tasainen maasto. Rata on suunniteltu erityisesti läheisen koulun oppilaita silmällä pitäen.

Vuoksenniskan frisbeekeskus koostuu kahdesta 18-väyläisestä radasta (AM/PRO).

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja. 9-, 18- ja 20-väyläiset reittivaihtoehdot.

Paljon korkeuseroja.

50 askelta.

Kuntoportaat on rakennettu vuonna 2023.

45 askelta.

Kuntoportaissa on 123 askelmaa ja nousua 25 metriä.

Erilaisia virkistysaltaita, vesihierontapisteitä, Yorokobi-kuuma-allas, porealtaita ja porepenkkejä, kylmä- ja kuuma-altaat, kävely- ja jalka-altaat, vesiverhot, kallioputous, sateiden silta, kanjoni sekä ympäri vuoden lämmitetty ulkoallas.

Uima-allas, 2 poreallasta ja pienille lapsille sopiva allas.