Etelä-Pohjanmaa Kartta

Sepänniemi on lomakylä Töysässä. Siellä voi vuokrata tavallista saunaa ja savusaunaa. Paikalla on myös yleinen uimaranta.

Kuorasjärven sauna sijaitsee Kuorasjärven rannalla. Tosi kiva vuokrattava sauna. Sen ylläpidosta vastaa Alavuksen kunta.

Kivijärvenkylän sauna ja talviuintipaikka

Hangasrimpin sauna sijaitsee Hangasrimpi-järven rannalla. Se on kaikille vapaasti käytettävissä. Siellä on uimaranta, ja paikka sopii hyvin myös kalastukseen.

Harrin sauna lämmitetään joka keskiviikko klo 15.00–21.00, ja se on kaikkien vierailijoiden käytettävissä ilmaiseksi. Saunaa lämmitetään vain uintikauden aikana (31. elokuuta asti).

Soinissa, Kuninkaanpuiston vaellusreitin läheisyydessä sijaitsevalla leirintäalueella on vuokrattavissa järvenrantasauna.

Thutissa on 2 huonetta. Ensimmäinen: Kahden hengen huone (noin 15 m²) takkalämmityksellä ja perusastioilla. Toinen: 4 vuodepaikkaa (noin 18 m²)

Kitkan hiihtomaja Kortesjärvellä tarjoaa vuokrattavaksi saunan, keittiön, kokoustilan ja wc-tilat. Alueella on tarjolla ympäri vuoden harrastusmahdollisuuksia, kuten valaistuja hiihtolatuja eri pituisina. Nuotiopaikat, lasten leikkivälineet, kuntoportaat ja näkötorni täydentävät kokemusta. Kesällä on avoinna 18-reikäinen frisbeegolfrata, ja alueen ympärillä kulkee 3,5 km:n pituinen luontopolku. Maja sijaitsee 4 km:n päässä Kortesjärven keskustasta.

Hietalan jokimaja, joka tunnetaan nimellä Jokitupa ja on maalattu punasavella, on historiallinen lepo- ja yöpymispaikka Alajoen viljelytasangolla. Tämä tasanko, jonka pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 20 km ja leveys itä-länsisuunnassa 8–9 km, on Etelä-Pohjanmaan perinteinen maisema. Jokitupaa käytettiin aikoinaan paimenten lepopaikkana, lehmien lypsämiseen ja tarvikkeiden varastointiin, ja sinne toimitettiin kerran päivässä maitoa ja tarvikkeita. Aiemmin jokimajoja oli useita, mutta nykyään vain Jokitupa edustaa tätä historiallista perinnettä. Lapuan Seura sai Jokitupan lahjoituksena ja kunnosti sen vuonna 2013 uusimalla katon, tulisijan ja lattian. Majoissa on myös kuivakäymälä. Jokitupa on avoinna vierailijoille lepopaikkana ja yöpymispaikkana, ja sen ovet ovat lukitsemattomat.

Evijärven Jokisuunlahdella sijaitseva Uittomies-mökki kunnioittaa Ähtävänjoen historiallista lauttausperinnettä. Joki on toiminut tärkeänä yhteytenä merelle, helpottaen puutavaran lauttausta ja tervan kuljetusta. Evijärven yhdistys vastasi tämän Leader Aisaparin rahoittaman hankkeen toteutuksesta, ja sen toteuttamisessa oli mukana lukuisia vapaaehtoisia. Heinäkuussa 2017 avattu alue käsittää mökin, saunarakennuksen, laavun sekä 17-paikkaisen metsätyötaitojen harjoitusradan. Tarjolla on myös metsätyökilpailuja ja neljän kilometrin pituinen luontopolku. Ähtävänjoki on osa Tervareitti-melontareittiä, ja Uittomieskämpä tarjoaa kanootti- ja venevuokrausta sekä järviristeilyjä. Ähtävänjoki on historiallisesti ollut Järvimaalle tärkeä yhteys mereen, ja se on helpottanut puutavaran ja tervan kuljetusta vuosisatojen ajan. Se oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa merkittävä metsätalouden ja puutavaran kuljetuksen tulonlähde, ja Pietarsaariin kuljetettiin miljoonia tukkeja. Evijärvi toimi Pietarsaaren sahalle tärkeänä ajopuun kokoamispaikkana ja oli tunnettu taitavista puunhakkuutyöläisistään. <a href="https://youtu.be/1jTQMNJywps?si=DDJjXWJ02DvARXUa">Alueen metsänhoidon historia Video</a>

Lainekallion laavu sijaitsee lähellä Lainekallion paholaisen peltoa. Polttopuuta ei ole saatavilla.

Lappajärvellä sijaitseva Matinharjun laavu sopii erinomaisesti päiväretkille ja luonnosta nauttimiseen. Siellä on erilaisia pelejä, leikkivälineitä, keinuja ja pöytäryhmä. Laavua ylläpitää <a href="https://karvalannuorisoseura.fi/">karvalannuorisoseura.fi</a>.

Heikin Tupa Töysässä tarjoaa maatilamajoitusta ja elämyksiä ympäri vuoden. Päärakennus on vuonna 2000 rakennettu 1,5-kerroksinen pohjanmaalaistyylinen talo, jossa on 60-paikkainen ruokasali ja yläkerrassa 12 hengelle tilaa tarjoavat huoneet sekä puulämmitteinen sauna. Valkeisen järven rannalla sijaitseva kunnostettu telttamökki majoittaa 10 henkilöä, ja sen läheisyydessä on kesäreittejä. Palveluihin kuuluvat hieronta ja savusauna.

Koninkorven lenkki on helppo noin 3,4 kilometrin ympyräreitti Alavudessa Etelä-Pohjanmaan lakeudella, pääosin vähäliikenteisillä metsäteillä. Alavus sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sydämessä, ja tämä lenkki kuvastaa alueen loivaa metsä- ja peltomaisemaa. Reitti kuuluu Kuuden tähden reitistöön, jonka kehitysohjelmaa Alavuden Kehitys Oy on koordinoinut Leader-rahoituksella Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Ähtärin ja Alajärven Lehtimäen alueilla(2). Ajantasaiset tiedot merkinnöistä, pyöräilyvinkeistä, yhteiskäytöstä hevosten kanssa ja ilmoituksesta, ettei reitin lähtöpisteellä ole erillistä pysäköintialuetta, löytyvät Kuuden tähden reitistön ylläpitämältä Koninkorven lenkki -sivulta Outdooractivessa(1). Visit Alavus kokoaa saman kaupungin muita ulkoilukohteita, järvilenkkejä ja uimarantoja, jos haluat yhdistää matkailupäivään useampia kohteita(3). Maisema on eteläpohjalaisittain metsäistä ja loivapiirteistä; korkeuserot pysyvät pieninä metsäautotieosuudella. Noin puolivälissä reitti kulkee Etelä-Pohjanmaan Valmennustallin maneesin ja Etelä-Pohjanmaan Valmennustallin kentän kohdalla Koivusaarentiellä, joten ratsastustoiminnan ja tallipiha-alueen läheisyys kannattaa huomioida kävelijöinä ja pyöräilijöinä(1). Ratsastus on sallittu, joten kohtaa ratsukot rauhallisesti: äänellinen tervehdys auttaa hevosta tunnistamaan lähestyjän(1). Maastopyörää suositellaan, mutta kuvausten mukaan suuren osan matkasta voi ajaa myös tavallisella pyörällä(1).

Polun taukopaikat, polttopuukäytännöt ja teerien häirinnän välttäminen on koottu Tuuri Resortsin omalle reittisivulle(1). Visit Seinäjoki Region kuvaa lyhyesti kokonaisuuden matkailijalle, joka etsii varttia vaille koko perheen ulkoilua Etelä-Pohjanmaalla(2). Alavuden kaupungin Kodat ja laavut -sivulla reitin taukopaikka on listattu ja linkitetty Tuuri Resortsin tarkempiin ohjeisiin(4). Maakunta on Etelä-Pohjanmaa ja kunta Alavus. Teeren kieppi on noin 2,5 kilometrin mittakainen rengasreitti Tuurissa, Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla: pääosin helppokulkuista, tiivistetyllä kivituhkalla päällystettyä ja enimmäkseen noin kolme metriä leveää väylää, joka sopii perheille, rattaille ja monille pyörätuolikäyttäjille(1)(2). Opastaulut seuraavat mustakuikka Tarmo Teeren ensimmäistä elinvuotta; mukaan voi ottaa myös luontoaiheisia leikkejä ja geokätköjen etsintää(1)(2). Alueella elää aitoja teeriä, joten hillitty liikkuminen auttaa havainnoissa(1). Puolen kilometrin päässä lähdöstä Teeren kiepin laavu on kotamallinen taukopaikka sisänuotiopaikalla ja ryhmille sopivalla tilalla; puja tuodaan tasaisin väliajoin, mutta oma varapino kannattaa ottaa mukaan(1)(3). Laavun kohdalla ja sen jälkeen on loivia mäkiä, joissa pyörätuolilla liikkuva voi tarvita työntöapua(2)(3). Talvikunnossapidosta ei huolehdita; Tuuri Resorts mainitsee lumikengät talviseen käyttöön, ja Retkeile Lakeuksilla kertoo lumikenkien lainausmahdollisuudesta Etelä-Pohjanmaan kirjastoissa, kun niitä on saatavilla(1)(3). Retkeile Lakeuksilla luokittelee reitin vaativaksi esteettömäksi: Riihontien ylityksen jälkeen noin 1,7 kilometrin kohdalla jäljelle jäävä noin 0,8 kilometrin osuus on karkeampaa soraa (rakeet jopa noin 50 mm) ja lyhyissä nousuissa kaltevuus voi olla suunnilleen yhdeksän prosenttia; halutessaan voi jättää tämän osuuden väliin ja palata noin 500 metriä Riihontietä pitkin kohti lähtöä(3). Reittipuolivälissä on noin 50 metrin lankkupolku penkineen mäntymetsikössä(3). Pykälistö–Töysä-moottorikelkaura kulkee lähellä samaa ulkoiluverkostoa, joten talvella kuuluu joskus myös kelkkaliikennettä, vaikka tämä rengas on erillinen merkitty kävelypolku. Tuuri Resorts, Alavus, sijaitsee aivan reitin vieressä ja toimii käytännön maamerkkinä ennen tai jälkeen kierrosta.

Soinin esteetön luontopolku on noin 0,8 kilometrin pätkä lankkupoluilla ja tiiviillä metsäpohjalla Kaihiharjun harjulla Ison Kaihijärven rannalla Matosuon maisemassa. Etelä-Pohjanmaa tarjoaa tässä kohteessa harju- ja suoluonnon yhdistelmän, ja reitti sijaitsee Soinin kunnassa. Virallinen jako täysin esteettömään rantaosuuteen ja pidempään haastavan esteettömään harjupolkuun sekä talviajan huomiot kannattaa tarkistaa Soinin kunnan reittisivulta(1). Visit Soini kytkee saman kohteen Hermannin alueen reitistöön ja kertoo esimerkiksi Hermanninlenkin ja Multiantie 495 -lähtöön liittyvät käytännöt; sivuilla toistuvat sama taukopaikka- ja käymälätieto(2). Laajemmassa retkeilyverkossa Matosuo esiintyy Natura 2000 -aapasuona, jota halkovat muun muassa Arpaisten reitin yhteydet(3). Matosuo parkkipaikalta ja Matosuo pysäköintialueelta polku johdattaa leveää lankkua pitkin kohti Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavua: rannalla on maisematasanne, esteetön laavu ja nuotiopaikka lyhyisiin taukoihin. Jatkamalla kohti Kaihiharjua reitti päättyy nuotiopaikan luokse, ja Matosuo esteetön kuivakäymälä Kaihiharju sijaitsee taukopaikan tuntumassa. Virallinen teksti kuvaa noin 200 metrin täysin esteetöntä osuutta järvelle ja noin 700 metrin ”haastavaa esteetöntä” harjupolkua, jolla osa kävijöistä hyödyntää avustajaa; pidemmällä osuudella on neljä istumataukopaikkaa(1)(2). Samasta käyntialueesta on luontevaa jatkaa Hermanninlenkille, Hermanninpolulle, Arpaisten reitille tai lähistön Kolunjärvi–Soini moottorikelkkauuralle, jos haluaa yhdistää lyhyen esteettömän kierroksen pidempään päivään.

Reitin pituus on noin 52,9 km yhtenäisenä vaellusreittinä Ähtärin eläinpuisto- ja matkailualueen sekä Arpaisten tuvan seudun välillä kohti Soinia. Se on yhden pitkän päivän tai kahden–kolmen päivän reissu useimmille. Viralliset kuvaukset ja palvelut: Luontoon.fi:n Arpaisten reitti -sivu(1) ja Retkeile Lakeuksilla -sivuston Arpaisten ulkoilu- ja vaellusreitti -kohdekortti(2). Arpaisten.fi tarjoaa ladattavan PDF-kartan ja kertoo, että Soini–Arpainen -osuus on yleisesti hyväkulkuinen, kun taas Arpainen–Ähtäri voi olla paikoin heikommin raivattu, ja Ähtärissä on raivaus- ja kunnostussuunnitelmia(3). Ähtärin kaupungin mukaan reitti lähtee entisen Hotelli Mesikämmenen tenniskentän vierestä, on merkitty tolpin ja punaisen värikoodin avulla ja soveltuu patikointiin sekä maastopyöräilyyn(4). Soinin kunnan mukaan Soinista Arpaisten kämpälle on 28 km, lähtö Lauttosen virkistysalueelta, reitin varrella viisi taukopaikkaa, reitti on patikoijien käytössä ja talvella osa mahdollisesti hiihtokelpoista lumitilanteesta riippuen(5). Visit Seinäjoki Region kuvaa Ähtäri Zoo–Arpainen -välillä vaihtelevaa metsä- ja tiepohjaa, pitkospuita Porrasuolla ja Heinä-Arpaisilta sekä kolme taukopaikkaa noin 1,5 km:n säteellä Niemisjoen varrella alkumatkasta(6). Retkeile Lakeuksilla mainitsee E6-kaukovaelluksen, kangas- ja aapasuomaisemat sekä harjumainen Natura 2000 -alue(2). Reitti ei ole lenkki. Ähtärin matkailualueelta alkumatkalla tulevat Nuutinkosken kota, Ohrakosken kota ja Ohrakosken laavu Niemisjoki parkkipaikan läheisyydessä. Noin 15,6 kilometrin kohdalla on Saarisen laavu. Noin 24 kilometrin kohdalla Lauttosen uimaranta ja Seurakunnan ranta Lauttotjärven rannalla tarjoavat uimamahdollisuuden lämpimällä säällä. Nevanperän Laavun ja Matosuo pysäköintialueen jälkeen Kaihiharjun nuotiopaikka ja Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavu sijoittuvat samaan solmukohtaan, johon liittyvät Hermanninlenkki, Hermanninpolku ja Soinin esteetön luontopolku. Arpainen grillipaikka ja Saarilammen laavu - Soini tulevat ennen pohjoispään tupa- ja laavualueelle: Arpaisten Laavu, Arpainen autiotupa, Arpainen sauna ja Arpainen tulentekopaikka kämppä Parkkipaikka Arpaisen lähellä. Lue lisää Arpaisten Laavusta ja Arpaisen autiotuvasta omilta sivuiltamme. Laavuissa ja nuotiopaikoilla on pääsääntöisesti puuhuoltoa(2). Kalevin kiekka lyhyenä rengasreittinä kämpän päästä tarjoaa päiväretken pidennystä(3). Samalta matkailualueen parkkipaikalta pääsee Väliveden ulkoilureitille, Niemisjoen retkeilly-ja kalastusreitille ja muihin lyhyempiin polkuihin ennen koko janan vaellusta. Retkipaikan talvikertomus kuvaa Arpaiskämpällä yöpymistä, retkeilyä Saarilammen laavulle ja puusaunan lämmittämistä—HYÖDYLLISTÄ lukuaineistoa talvella, vaikka viralliset sivut korostavat, ettei kesäreitille ole talvikunnossapitoa(7). Löytöretkiä lähelle nostaa esiin Matosuon lintujen aapasuon pitkospuineen, Löytöperän noin 236 metrin korkeusvaihtelun ja pääharjulla punapäät merkkipuut(8). Ähtäri sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Pitkä keskiosuus kulkee kohti Soinia samaan alueen ulkoiluverkostoon.

Janareitti on lyhyt edestakainen retkeilypolku, noin 0,4 km, Evijärven lintutornille Valmosannevan keidas-suolla Jokisuunlahden rannalla Etelä-Pohjanmaalla. Ajankohtaiset ohjeet ja tulostettava kartta löytyvät parhaiten Evijärven kunnan luontoliikunta-sivulta(1); sivulla reitti nimellä Janareitti mainitaan noin 500 metriä suuntaansa, lähtöpisteessä kartta, polulla matalat puiset opasteet, evästelypaikka, lintutornissa havaintokirja, geokätköjä ja muistutus tulentekokiellosta. Evijärvi on järvinen kunta Etelä-Pohjanmaan järviseudulla, jonka retkeilytarjontaa Retkeile Lakeuksilla(2) esittelee laajemmin; samassa kunnassa esimerkiksi Uittomiehen lenkki tarjoaa pidemmän kierroksen. Maasto vaihtuu metsäisyyden ja hakepohjaisen osuuden kautta avoimeen nevamaastoon tornille. Evijärven lintutorni avaa näkymän ruoikoihin ja mataliin lahtiin; Birdingplaces(5) listaa tornilta mahdollisesti havaittaviksi muun muassa mustatiiran, ruskosuohaukan, kaulushaikaran, kurjen ja lapasotkan kaltaisia lajeja. SSLTY(4) kuvaa Välijokisuunlahden ja Vallmåssannevan kokonaisuutta: isoja lokkikolonioita, uikkoja ja kaakkureita, petolintuja ja muuttolintujen kausia. Kraatterijärvi Geoparkin blogi(3) tiivistää, miten matala, saaristoinen Evijärvi on valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi ja miksi tornille kulkeminen sopii kevyeksi luontoretkiksi kiikareiden kanssa. Sama torni kytkeytyy laajempaan ulkoiluverkostoon: pyöräreitti Uiton matkassa kulkee lintutornin kautta, ja kaupungin sivulla(1) kuvattu melontareitti Tervareitti tarjoaa vesillä liikkujille pitkän Ähtävänjoen reitin.

Uittomiehenlenkki on noin 4,5 kilometrin retkeilypolku Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla Uittomiesperinnealueen ranta- ja kangasmetsämaisemissa. Evijärven kunta sai reitin valmiiksi vuonna 2020 Leader Aisaparin rahoituksella, ja talkootunteja kertyi yli 540; uudempaa virallista tietoa, tulen käsittelyä, pdf-karttaa, geokätköjä ja jokamiehenoikeuden käyttöä varten kannattaa aloittaa Evijärven kunnan luonto- ja retkeilysivuilta(1). Visit Seinäjoki Region tiivistää laavun, erillisen tulipaikan ja tarkkailulavojen palvelut kävijän näkökulmasta(2). Retkeile Lakeuksilla sijoittaa lenkin Evijärven muuhun retkeilyverkkoon ja kuvaa Sääksenpesän laavun sijaintia tarkemmin(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kesäinen kävelykuvaus kannattaa lukea, jos haluat käsityksen pitkospuiden määrästä Rääshaannevalla, haaleankeltaisista maalimerkeistä ja toisen tarkkailulavan näköaloista Jokisuunlahden ruovikoille sekä Evijärven lintutornille päin(4). Tyypillinen aloitus on Uittomiehenlenkki parkkipaikka Uittomiehentien varrella. Heti lähtövierestä löytyvät Uittomiehentien laavu ja Uittomiehentien ulkokuntoilulaitteet, jos kaipaat alkureitin varrelle kevyttä lihaskuntoharjoittelua. Metsäosuudet ja avosuot vuorottelevat: pitkokset kantavat pääosan kosteista kohdista, kuivilla kankailla polku on leveähköä metsäreittiä, ja Jokisuunlahden tuntumassa kulku siirtyy hakepohjaiselle puruuralle ennen paluuta tietä kohti. Noin kahden kilometrin kohdalla Sääksenpesän laavu kohoaa pienellä kumpareella Lakaniemennevan reunalla; erillinen nuotiopaikka, polttopuuhuolto, tarkkailulava, niliaitta ja veistetyt metsätyöaiheet täydentävät tauon, ja kuivakäymälät palvelevat taukapaikkaa kokonaisuutena. Suon ja metsäsaarekkeiden jälkeen toinen tarkkailulava avaa näkymän rehevälle lahdelmaaluelle; moni yhdistää tauon linnuston seurantaan samoilta sivuilta löytyvien lintutornivinkkien kanssa(1). Uittomiehentielle palattua reitin varrella ovat Uittomieskämppä Sauna ja Uittomieskämppä, joissa kahvilan aukiolo, uittoperinne ja tasapainokehät täydentävät teemaa; tarkemmat vuoro- ja varaustiedot kannattaa tarkistaa meidän sauna- ja autiotupasivuiltamme. Samassa maisemassa alkava pyöräreitti Uiton matkassa käyttää reitin alkupään yhteistä linjausta, ja pitkä Tervareitti-melontareitti kulkee Uittomiehen rantaetapin kautta, jos suunnittelet myös Ähtävänjoen vesiretkeä(1).

Mulkkujärven reitti kiertää Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla, Mulkkujärven ympäri; reitin pituus on noin 6,6 kilometriä. Lintumaailmasta, suositeltavasta kiertosuunnasta, talvikulkuun liittyvistä huomioista ja vuoden 2020 kunnostuksesta, jolloin reitille tuli uudet pitkospuut ja ojien ylityssillat, kannattaa aloittaa Visit Seinäjoki Regionin Mulkkujärvi-artikkelista ja Retkeile Lakeuksilla -sivuston reittikuvauksesta(1)(2). Luontopolkumies käy saman kierroksen läpi Retkipaikassa ja tuo käytännön huomioita opasteista, pitkästä metsäautotie-osuudesta ja siitä, kuinka hyväkuntoisina uudet rakenteet pysyvät muutamia maahan kaatuneita viittoja lukuun ottamatta(3). Reitti kulkee pääosin helppokulkuisessa ja tasaisessa kangas- ja rämämetsässä sekä metsäautotietä pitkin; sateiden jälkeen tai sulamisvesien aikaan maasto voi märiä, joten vesitiiviit jalkineet ovat järkevät(1)(2)(3). Merkinnät ovat pääosin puuihin maalattuja viiruja, usein kuvattuna punaisiksi ja joskus punavalkoisiksi, ja risteyksissä opasteviittoja on kiitettävästi, vaikka maalimerkit ovat paikoin kuluneet(1)(2)(3). Myötäpäivään kulkeminen on suositeltavaa, jolloin Mulkkujärven laavu ja Mulkkujärven lintutorni sijoittuvat retken loppupuolelle; vastapäivään voi lyhentää vaellusta, jos tärkein kohde on laavu ja torni(1). Varrelle osuu Mulkkujärven laavu noin 1,8 kilometrin kohdilla järven rannalla nuotiopaikkoineen ja näkymiin osin avoimen veden ja ruovikon yli, joka houkuttelee vesilintuja(1)(3). Heti tuntuimassa on Mulkkujärven lintutorni; Löytöretkiä lähelle kehuu sitä yhdeksi Suomen hienoimmista lintutorneista tällaisella järvi- ja ruovikkorannalla, ja kiikarit kannattaa ottaa mukaan(4). Noin 2,6 kilometrin kohdalla tulee Mulkkujärven parkkipaikka, pääasiallinen sorapintainen pysäköinti Ojanvarsitien varrella(1)(3). Laavulla ei ole kuivakäymälää eikä ylläpidettyä puuhuoltoa, joten varusteet kannattaa pakata sen mukaan(2). Kuivalla ilmalla kulku on mutkatonta; suopursu voi helteellä kasvaa kainaloihin asti rämeosuilla(3). Puoliväliin tienoilla opasteviittojen varrella näkyy Mulkkujenväli, kannas Mulkkujärven ja Vähä-Mulkkujärven välissä; sivupolulta nousee näköalakallio, josta näkee järvelle(1). Kierrokselta lähtee polkuyhteys Kuorasjärven rannalle kohti Hukkatupaa ja kyläyhdistyksen vuokraamaa rantasaunaa sekä yleistä uimarantaa polun päätteeksi(1). Alavudelta luoteeseen avautuu järvien ja kosteikkojen maisemaa. Koko kierros ei välttämättä innosta kaikkia pitkän tieosuuden vuoksi, mutta Mulkkujärven parkkipaikalta laadulle ja tornille kävely tarjoaa parhaan lintu- ja järvituulahduksen(3).

Tällä sivulla Kuninkaan polku tarkoittaa Hankajärven rannalla kulkevaa Kuninkaanpuiston retkeilyreittiä Soinissa Etelä-Pohjanmaalla — ei erillistä, 8,3 kilometrin Kuninkaanpolkua, joka seuraa Kuninkaanjokea Tukkitien seudulta Vuorenmaan hiihtokeskukselle. Soinin kunnan patikkareittisivu erottelee molemmat selkeästi(1). Retkeile Lakeuksilla pitää yllä tarkempaa Kuninkaanpuiston kohdesivua pysäköintikoordinaateilla, karttalinkillä ja käytännön huomioilla(2). Visit Soini tiivistää saman tarinan retkeilyreittien esittelyssä ja muistuttaa, että korkean veden aikaan suopaikat voivat käydä märkiksi; paikannimet viittaavat vanhaan Konungsåby-nimeen ja 1500-luvun kuningaskertomukseen(3). Reitin pituus on aineistossamme noin 5 kilometriä janana Hankajärven parkkipaikalta (tie 697). Alku on järvirantautta: Hankajärven uimaranta, Hankajärven Mökki (2) , Hankajärvi Sauna ja Hankajärvi Kiosk kertyvät lähelle toisiaan, joten uinti, sauna tai pieni evästely on helppo yhdistää patikointiin. Noin 3,5 kilometrin kohdalla avautuu Kuninkaan kotalaavu kota-tyylisine taukopaikkoineen ja polttopuupalveluineen laajemman kierroksen kuvauksissa; Kuninkaanpuisto liiterikäymälä tarjoaa kuivakäymälän samassa kota-kokonaisuudessa. Rannasta syvemmälle Kuninkaanpuisto kulkee kangaspainotteisissa metsissä ja Natura 2000 -aapasoilla. Pitkokset ja hiekkakangaspohja auttavat märissä jaksoissa, mutta viralliset tekstit luokittelevat reitin silti keskivaativaksi kiven, juuren ja turpeen takia(2)(3). Suolinnuston seuraaminen palkitsee hiljaa kulkevan(2). Talvikunnossapitoa ei ole, joten luonteva käyntiaika on lumeton kausi ja varusteiksi riittävät kevyet retkikengät pitkospuu-osuuksille(1)(2)(3).

The biking route in Kauhava follows the Kauhavanjoki River, stretching thirty kilometers between Ämpi bridge and Jylhä bridge. It traverses a rural town and showcases the southern Ostrobothnian landscape with nine bridges offering river views. Riders can customize their journey by choosing specific bridges to stop at. Points of interest along the route include Iisakin Jussi's hut, the knife and textile museum, and various services in the Kauhava city center for refreshments and dining.

This cycling route explores the Kortesjärvi district of Kauhava, traversing fertile farmland, charming villages, and urban areas. Starting and ending in Kortesjärvi Kirkonkylä, the route passes through Kukkola and Änttikankaa. Highlights in Kirkonkylä include the 200-year-old church and churchyard, Tapulipuisto with its historical ladder room, the Kortesjärvi Nuosissoeura building, and the old Kukkola mill. The journey north to Änttikankaa features Kortesjärvi Cemetery, and on the return, Nuottimäki Prunn, noted as a provincial border where South Ostrobothnian dialect is spoken to the west and Savo dialect to the east.

This route offers a bike tour of Ostrobothnian houses, connecting Lapua, Kauhava, and Alahärmä, accessible by train. The journey begins at Lapua station, with a short cycle to Kosola House. From there, approximately 25 km of cycling leads to Iisakin Jussi's hut in Kauhava, with an optional stop at Jokitupa. The final leg is about 22 km via the old military road to Alahärmä's Härmä District Courthouse, from where one can depart by train. The trip can be extended over several days, with accommodation and dining options available along the route. Alternative train-only access to destinations is also provided.

The Uiton biking route in Evijärvi highlights the region's historical rafting traditions. Rafting on the Ähtävänjoki river was economically significant, with logs rafted on Evijärvi before reaching sawmills. The route includes an old-fashioned rafting hut, sauna, training track in Jokisuunlahti, and facilities at Kirsilä beach like a salmon pond and campfire site. It also passes the Valmosanneva birdwatching tower, offering views of Lake Evijärvi and Jokisuunlahti Bay, a notable nesting area for black terns.

Evijärvi Cultural Trail showcases monuments and historical sites in Evijärvi, including the church from 1759 and a rafter statue near the municipal hall. Highlights include the old lemonade factory, the kiosk, Järviseudu Museum, and various monuments surrounding the church. The trail offers a rich exploration of local history and small-scale industry, guided by a map.

The Paavola route is a roughly 20-kilometer circular trail in Soini Vehunkylä, marked with orange paint on trees, traversing forest landscapes and dirt roads. It connects to the Arpainen route, notable for its ridges, and includes rest areas within the Arpainen hiking area, approximately halfway along the trail.

Kolmen tähden polkaisu is a circular biking route in Ähtäri, a rural town, offering nature, culture, and stunning landscapes. The route, formed by Valkeisen Loma, Hyvölän Talo, and Naava Resort, takes riders through beautiful rural and lake landscapes. Visitors can explore the art of Professor Eero Hiironen at the Pirkanpohja Art Center and other cultural attractions. For more sport, the route includes Mustikkavuori viewpoint and fitness stairs, and a demanding trail section for mountain bikes.

This cycling trip from Lake Valkeisenjärvi to Valkeisen Loma offers an active day in nature cycling and riding ponies. The route follows the eastern Ähtäri road and forest roads through beautiful rural landscapes to Soini Vauhti-Mati Riding School, where ten Icelandic horses live. If you are going by horse (company valkeisen loma), the trip includes a guided one-hour hike on the horses, a soup lunch at the riding school, and a return cycle along the Itä-Ähtäri road. The total duration is 1 day, with a maximum of 6 participants. The price is €185 per person, including horseback riding, lunch, electric bike rental, sauna, and evening meal.

Pinniäinen Pirtti on historiallinen joenrantamökki ja sauna, joka sijaitsee Lehtimäen Läntisessä kylässä. Se on todennäköisesti rakennettu 1700-luvulla ja siirretty uuteen paikkaan 1800-luvulla, ja se toimi väliaikaisena majapaikkana Kirkonkylän viljelijöille, jotka työskentelivät pelloilla. Nykyään paikka on avoinna vierailijoille, ja mökin vieressä on nuotiopaikka, joka sopii grillailuun.

Urheiluhalli rannan päässä.

Ulkogrilli, joka sijaitsee aivan Korpinkierros-vaellusreitin pysäköintialueen vieressä ja myös päästäinenpolu-talvipyöräilyreitin varrella.

<a href="https://kunta.soini.fi/sites/default/files/2022-04/soini_hermanninpolku_kartta_20211124.pdf">Oini Mapin</a> mukaan <a href="https://kunta.soini.fi/sites/default/files/2022-04/soini_hermanninpolku_kartta_20211124.pdf">täällä on jonkinlainen grilliravintola.</a>

Senioripuisto on kauniissa rantamaisemassa sijaitseva, pääasiassa ikäihmisille suunniteltu liikuntapaikka. Puistossa on muutamia ulkokuntosalilaitteita sekä telineitä lihaskunnon ja koordinaatiokyvyn kehittämiseen.

Tasainen rata, vähän korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja. Kitkan A1-luokan 18-reikäinen frisbeegolfrata on laadukas, mäkinen metsärata, jossa on tekonurmiset heittopaikat sekä monipuoliset ja pitkät väylät. Rata on perustettu vuonna 2013 ja kunnostettu vuonna 2015. Kauhavan kaupunki huoltaa rataa viikoittain, ja se sopii sekä aloittelijoille että kokeneille pelaajille. Lähtöpaikalla on hiihtomaja, jossa on wc:t, sekä lähellä olevia lepopaikkoja, joissa on nuotiopaikat (katos ja kivisuoja).

Tasainen maasto. Maksullinen rata. Osa väylistä soveltuu myös multigolfiin.

Tasainen maasto.

Maastossa on jonkin verran korkeuseroja. Reittikartat löytyvät ilmoitustaulun vieressä olevasta laatikosta, johon voi myös palauttaa löydetyt kiekot.

Tasainen maasto. Vuonna 2024 valmistuneella harrasteradalla on 18 väylää, joista perheradalla on käytössä 10. Alueella on myös 18-väyläinen kilparata.

Kuntoportaiden alaosassa on 80 askelmaa ja yläosassa 142 askelmaa.

128 askelmaa, pituus 74 m.

Kuntoportaissa on 70 askelmaa

403 askelta.

Ei talvikunnossapitoa.

127 askelmaa, pituus 64 m.