Kartta: 555 liikunta- ja luontokohdetta alueella Savonlinna.

Mökkiä / keittopaikkaa / rantaa voivat käyttää kaikki. Sauna on kuitenkin varattu vain Savonlinnan yhdistyksille.
Jos haluat varata tunnin yksityissaunan, hinta on 60 € / h: https://rentle.store/harjunportti/shop?category=uG7hCapxmguJu3FPk0uy
Tervetuloa nauttimaan savusaunan rauhoittavista löylyistä Vilpunrannan saunalle. Miesten saunavuorot ovat seuraavat: Hintaan sisältyy myös avannon, sähkösaunan ja kylpytynnyrin käyttö. Lisäksi Vilpunrannan pukuhuone ja pesutilat ovat käytettävissä. Avantoon menemistä varten on suositeltavaa varata jalkineet, ja muista ottaa mukaan oma pyyhe. Palvelu on saatavilla hiihtolomaviikkojen aikana (viikot 8–10) tiistaisin ja torstaisin.





Juppitupa on katettu nuotiomaja, joka sijaitsee Kievarinkierros-vaellusreitin ja Varpalan hiihtoreitin varrella.


Rapakonin laavu


Oravin ja Linnansaaren välisen jääkävelyreitin varrella on vuokrattava mökki.




Tuohisaaren GeoTour on helppo, noin 8,4 kilometrin patikointirengas Tuohisaaren saarella Pihlajavedellä Savonlinnan seudulla. Visit Savonlinna esittelee reitin geologiseksi teemakierrokseksi Aluslammen ympäri: opastauluja ja numeroituja pysähdyksiä, jotka kertovat kallioperän vaiheista(1). Opas kuvaa, miten saarella Euroopan vanhimpiin lukeutuvat kiteiset kivet asettuvat nuorempien kivilajien rinnalle ja miten nykyiset matalat Saimaan rantaviivat ovat osa muinaisten vuorijoukkojen jäännöksiä paleoproterotsooisissa törmäyksissä(1). Saarelle pääsee lautalla; vuorot ja talviset jäätiehuomiot löytyvät Tuohisaaren lautan aikataulusivuilta(2). Majoitus- ja tapahtumavinkkejä savonlinnalaiselle järviseudulle löytyy alueen matkailusivuston englanninkielisestä etusivusta(3). Reitti on rengas meillä kartalla. Julkaisussa kuvattu kulku lähtee Rapakiventien ja Tuohisaarentien risteyksen lähellä olevasta infotaulusta, kulkee paikallisia teitä ja metsäurat pitkän nimetyistä kallio- ja maisemapysäköistä ja hyödyntää Karhupolkua yhteytenä Valkiajärven lisäosuuksiin ja Kaakkolammen pikkukierrokseen(1). GeoTour toimii omatoimisena geologiakierroksena: ohjeistus kannustaa avaamaan kunkin kuvan tietopainikkeen pysäyksittäistä geologiaa varten(1). Maasto on pääosin metsätietä ja kangasta, korkeuserot ovat vähäiset; julkaistussa profiilissa nousua kertyy vain muutamia kymmeniä metrejä koko lenkillä(1). Luontohavainnot kuuluvat saaren arkeen. Visit Savonlinna kertoo hirvistä satunnaisesti ja karhuista säännöllisesti, erityisesti luonnonmukaisemmalla pohjoisosalla Kaakkolammen lähellä(1). Jätä suurille eläimille väljää tilaa, pidä eväät siististi ja kulje rauhallisesti metsässä(1). Savonlinna on saaristoinen Saimaan kaupunki; Etelä-Savo on järvi- ja metsämaakunta taustalla.

Timon Taival on noin 2,8 kilometriä pitkä janaluontopolku Savonrannalla, Savonlinnan kaupungin alueella Etelä-Savossa Saimaan rannalla. Metsähallituksen virallinen reittikuvaus ja ajankohtaiset tiedot retkeilijöille ovat Luontoon.fi-palvelussa Timon taival -sivulla(1). Käytännössä reitti yhdistää Timon Taival parkkipaikan lähtöpään ja Säimenen myllymuseon pysäköinnin Säimenen päässä; noin puolen välin tienoilla on Eräkämmen laavu. Timon Taival parkkipaikalta polku kulkee vaihtelevassa metsämaastossa Eräkämmen laavulle, jossa voi pitää nuotio- tai evästauon. Kuivakäymälät ovat samaan taukapaikkavyöhykkeeseen sijoitettuina, joten retki sujuu mukavasti ilman kiirettä takaisin autolle. Jatkamalla Säimenen suuntaan päädyt Säimenen myllymuseo parkkipaikalle myllymuseon tuntumassa. Etelä-Savon museot kuvaa museoalueen lähellä kulkevaa luontopolku ja laavun sekä kesäkauden avointa museoa; heinäkuussa myllyrakennusta ja pihapiirin rakennelmia voi tutustua ilmaiseksi aukioloaikojen puitteissa(2). Visit Savonlinna esittelee myllyn Savonrannan historiaa, vuoden 1937 myllyrakennusta ja aiempaa myllytoimintaa sekä antaa tarkemman paikkatiedon löytämistä varten(3). Sama reitistö tarjoaa jatkomahdollisuuksia pidempään lenkkiin. Haapavuoren voipolku jakaa pysäköinnin ja Eräkämmen laavun, Kangasjärven metsätien polku kulkee pohjoisemmasta päästä, ja Niemen kierto päättyy myllyn pysäköinnin lähelle — näistä voi koota silmukan puolen päivän retkeilyyn. Laajempiin reittivinkkeihin ja saimaalaiseen sesonkiin alueen matkailusivujen luontoreittikooste(3) tukee kansallista portaalilinkkiä. Savonlinnan kaupungin liikunta- ja ulkoiluyksikkö pitää yleistä yhteystietoa alueen liikuntapalveluihin(4). Savonlinna on tunnettu saimaalaisesta järviluonnostaan. Etelä-Savo tarjoaa retkeilyä sekä kaupunkiluonteisissa maisemissa että savolaismetsissä.

Raikuun Salpa-aseman linnoitusreitti on noin 1,7 kilometrin rengasreitti Raikuun kanavan länsirannalla Pistalassa, Savonlinnan kaupungin alueella pohjoiseen Kerimäen keskustasta. Salpalinja oli aikansa valtava työmaa, ja tämä lyhyt kunnostettu luontopolku kertoo linnoitusketjun tarinaa maastossa(1). Tarkin reittikuvaus, vaikeusarvio ja turvallisuusohje löytyvät Visit Savonlinnan julkaisemasta yhteistyöreittiselosteesta, jonka kannattaa lukea ennen käyntiä(4). Reitti on viitoitettu vierailijoille, ja sen varrella on kuusi infopistettä sekä kolme teräsbetonikorsua (63, 64 ja 65), kaksi panssarintorjuntakiviestetyyppiä, taisteluojia ja järven rantaan nouseva korkea kivimuuri, jota pidetään poikkeuksellisena Salpa-kohteessa(3)(4). Kahdessa ensimmäisessä korsussa on liiketunnistinvalot, jotka palavat noin 15 minuuttia; tilat ovat matalia, sisäänkäynnin portaat jyrkät, betonireunat kuluneet ja lattialla voi olla vettä, jos kanava on korkealla(3)(4). Märällä kelillä kannattaa edetä varoen, sillä korsujen lattiarakenteet voivat olla liukkaita(4). Museovirasto(2) kuvaa, miten kanava kuristuu Puruveden ja Oriveden välillä ja miten rannoille on kertynyt eri aikakausien varustuksia: Kustaa III:n sodan vaiheista ensimmäiseen maailmansotaan ja edelleen talvi- ja jatkosodan välillä 1940–1941 rakennettuun Salpa-vaiheeseen itärajan turvaksi. Linnoitteet on suojeltu jatkosodan muistomerkkimateriaalina—kulje vain merkittyä reittiä ja vältä yksityisalueelle siirtymistä reitin ympärillä(4). Retkipoluilla-blogin käynti vuonna 2018 muistuttaa, että opasteet uusittiin noin 2015 ja että kausi ja vedenkorkeus voivat edelleen estää yhden korsun sisäänkäynnin, kun toinen pysyy tutkittavissa(3). Savonlinna sopii tukikohdaksi, jos haluat yhdistää kohteen kanavasillan näkymiin ja vesistöön(1).

Perhereitti Jäniksenpolku on helppo, noin 3 kilometrin metsälenkki Savonlinnassa Mannilan alueella Punkaharjun puolella. Kierros lähtee Jäniksen parkkipaikalta, kulkee rauhallisessa kangasmetsässä ja ohittaa Mannilan Ratsutallin kentän ratsastuskoulun harjoitusalueen, mistä reitti palaa kohti parkkia. Kävely- ja patikointivinkit, Punkaharjun seudun kohteet sekä Sulosaaren keskustan luontopolku löytyvät Visit Savonlinnan kävely- ja patikointisivuilta(1). Visit Saimaa kokoaa myös perheille sopivia reittiehdotuksia Saimaan rantakaupungeissa(2). Savonlinnan kaupungin luontopolut-sivuilla esitellään kaksi pääasiallista merkittyä luontopolkua, Karhuvuoren ja Soininmäen reitit karttoineen ja palvelutiedoin—hyvä jatkovaihtoehto, jos haluat pidemmän lenkin tämän lyhyen kierroksen jälkeen(3). Reitti on lyhyt ja pääosin tasainen, sopiva lapsiperheille ja kaikille, jotka haluavat kevyen metsäkävelyn ilman pitkää päivämatkaa. Maasto on tyypillistä eteläistä kangasmetsäpolkua, pääosin maapohjaa ja hienoa soraa; meidän kartallamme tälle kierrokselle ei ole merkitty laavua, tulipaikkaa eikä käymälää. Ratsastuskoulun kenttäosuudella kannattaa muistaa työskentelevä talli: vältä häiritsemästä ratsastustunteja ja anna hevosille tila. Etelä-Savo yhdistää järven, saariston ja metsäpolkuja; Savonlinna on käytännöllinen tukikohta päiväretkille linnan ja vesistön kainalossa.

Kolmen Kaijan kierros on noin 6,5 kilometrin päiväretki Savonlinnan Niittylahdessa Etelä-Savossa. Nimi juontuu kolmesta luontokohteesta: Kaijanharjusta, Kaijansuosta ja Isosta Kaijanlammesta; laajempi kokonaisuus valittiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 luontohelme -ohjelmaan(3)(4). Ajantasaisimmat yhteystiedot ja kaupungin ulkoilun kehys löytyvät Savonlinnan kaupungin Liikunta ja ulkoilu -sivuilta(1). Visit Savonlinna kokoaa luontoreitit, laavut ja tulipaikat sekä sesonkivinkit matkailijalle(2). Varsinainen lähtö on usein Kolmen Kaijan kierros - parkkipaikalla Niittylahdentiellä Herajärven rannassa; harjulle nousee merkityn polun mukaan kohti Kaijansuota. Toinen vaihtoehto on pieni Kaijanlaavun parkkipaikka Niittylahdentiellä ja Pöntönharjuntien kautta, mistä on lyhyt kävely Kaijanlammen laavulle Ison Kaijanlammen rantaan(3). Laavulla on nuotiopaikka, polttopuu ja kuivakäymälä, ja tupa on sisustettu räsymatoilla(4). Yksinkertaisilta laitureilta voi pulahtaa uimaan ennen hakkuuaukean ja harjupolun osuutta, jossa siniset maalimerkit kulkevat tolpissa(3). Kaijanharjulla kulkee kuivaa ja tasaista pätkää, ja molemmin puolin siintävät järvet: retkioppaissa mainitaan Iso Kaijanlampi ja Iso-Korteikko, ja penkki sopii taukoon(3). Suon reunoilla polut voivat olla märkiä: Kaijansuo on lähes luonnonmukainen neva ilman pitkospuita, joten kumisaappaat ovat perusteltuja, jos kuljet reunaa pitkin(3)(4). Suomen Luonto kuvaa suon monipuolista rahkasammalkasvistoa ja marjoja myöhäissyksynkin retkiin(4). Noin neljän ja puolen kilometrin kohdalla reitti saapuu samaan risteykseen kuin Kievarin kierros latu ja Kievarin kierroksen kävelyreitti; viimeinen kilometri kulkee kovalla metsätiellä kilometripylväiden ohi kohti keskustan suuntaa(3). Nousu päättyy Herajärven uimalaiturille osoitteeseen Niittylahdentie 690, aivan pääparkkipaikan viereen. Retkipaikka täydentää virallisia sivuja valokuvilla, etenemisnopeudella ja bonus-heijastinpolun kuvauksella Kaijanlaavun luona(3). Suomen Luonto vahvistaa alueen luontoarvoja haastatteluineen(4).

Hakin helpompi on noin 1,5 kilometrin vaativa esteetön retkeilyreitti Karjalankalliolla Punkaharjulla Savonlinnassa: kivituhkalla tasoitetulla alustalla kulku on tasainen, mutta leveät korkeuserot tekevät retkestä edelleen vaativan esteettömän luontoreitin juuri sellaisena kuin Metsähallitus kuvaa sen Luontoon.fi:n Hakin helpompi -sivulla (1). Luonnonvarakeskus esittelee Punkaharjun tutkimuspuiston ympärivuotisena ja maksuttomana käyntikohteena, jossa Karjalankallion taukopaikka kuuluu suosituimpiin pysäköihin merkityillä kävelyverkostoilla (4). Visit Savonlinna puolestaan kertoo, miten puulajipuiston polut jatkuvat Karjalankallion näköalapaikalle ja laavulle osana laajempaa Punkaharjun kansallismaisemakokonaisuutta (5). Lähtö on Karjalankallion pysäköintialueelta aivan Karjalankallio laavun vieressä; laavulla on kuivakäymälät ja nuotiopaikka vain muutaman askeleen päässä Puruveden rannasta. Hakin helpompi ja lyhyempi Karjalankallion huilaus muodostavat yhdessä kahdeksikon, jonka solmussa laavu toimii taukopaikkana (2). Pidemmällä Hakinkierroksella käväistään samalla laavulla kierroksen puolivälissä, ja kävelyreitti Puulajipuisto ja Karjalankallio laavu kuljettaa arboretumista kohti samaa kallioista näköalapaikkaa (4). Talvella Metlan lenkki latu -hiihtolatu yhtyy Karjalankallion palvelupisteeseen, joten laavu toimii taukopaikkana eri vuodenaikoina (4). Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kesäkuussa 2022, että Metsähallitus päällysti molemmat uudet esteettömät lenkit kivituhkalla, lisäsi penkit ja QR-koodillisilla opasteilla kuunneltavat äänitteet sekä rakensi reitit olemassa oleville Puulajireitti- ja Hakinkierros-pohjille uutta linjaa raivaamatta (3). Lehden mukaan vaativuudesta huolimatta sileästä pinnasta osa kävijöistä tarvitsee silti avustajan mukanaan (3). Retkipaikka kuvailee tunnelmaa monenikäisille seurueille sopivaksi ja muistuttaa pitämään nuotion laavun huolletulla paikalla, jotta avokalliot Puruveden rannalla säilyvät ehjinä (2).

Reitin kuvaukset ja ajankohtaiset ohjeet ovat Luontoon.fi:ssä nimellä Nahkiaissalo luontopolku; Metsähallitus pitää sivua ajan tasalla(1). Visit Savonlinna esittelee Koloveden kansallispuiston kapeine väylineen, vanhoine metsineen ja hiljaisine vesineen Savonlinnan sisämaan puolella(2). Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa oransseja puumerkintöjä, jyrkkää nousua mäntykalliolle ja hidasta etenemistä juurten ja lohkareiden seassa—maastokengät tai kumisaappaat ovat käytännölliset(3). Reitin pituus on noin 3,8 kilometriä Lohilahden ranta-alueen ja Nahkiaissalon pysäköinnin välillä Koloveden kansallispuistossa. Savonlinna on tämän merkinnän isäntäkaupunki sivustollamme, ja Etelä-Savo muodostaa laajemman järvimaiseman. Lahden länsirannalla kulkee Lohilahti länsi telttailualueen, Lohilahti länsi tulentekopaikan ja Lohilahti kanoottilaiturin ohi; Lohilahti kotalaavu ja Lohilahti itä telttailualue sijaitsevat hieman itään rannalla Lohilahti kuivakäymälän lähellä—lue lisää telttapaikoista ja kota-laavusta omilta sivuiltamme, jos tarvitset tarkempia tulituksia tai varaustietoja. Noin 3,7 kilometrin kohdalla saavutaan Nahkiaissalo P-alueelle ja sen yhteydessä olevaan Nahkiaissalo huussiin. Pysäköintipaikalta yhteys jatkuu Hirviniemen polulle, joka vie helpommin kuljettavana lenkkinä kohti Hirviniemi Camping -aluetta ja lisää vesille siirtymispaikkoja. Melontaa Koloveden kansallispuistossa kuvaa pitkän melontareitin samaisessa puistossa—hyödyllinen vaihtoehto, jos saavut kanootilla tai kajakilla ja nouset maihin Lohilahdessa.

Harjureitti on noin neljän kilometrin pituinen tasoittain kulkeva polku Punkaharjun harjulla Pihlajaveden ja Puruveden välillä Savonlinnan Punkaharjun taajamassa Etelä-Savossa. Metsähallitus luettelee reitin Luontoon.fi-palvelussa osana Punkaharjun luonnonsuojelualueen kohdekuvaa(1). Visit Punkaharju kuvaa helpohkoa, kesällä 2013 kunnostettua ja uusin opastemerkinnöin varustettua polkua, joka sopii hyvin rytmikkääseen sauvakävelyyn ja yhdistää Tuunaansaaren matkailualueen, Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston alueen(2). Visit Savonlinna nostaa Punkaharjun yhdeksi Suomen virallisista kansallismaisemista ja kertoo merkittyjen reittien kattavan ulkoilun ympäri vuoden(3). Pohjoispäästä Punkaharjun retkiluistelureitin läheltä Tuunaansaarentiellä kulku ohittaa Tuunaansaareen talviuinti- ja saunainfraan (Punkaharju Avanto, Punkaharjun Rantasauna). Noin 2,2 kilometrin kohdalla Kokonharju P-alue toimii kätevänä taukoparkkina. Suomen Metsämuseo Lusto on aivan vierekkäin—helppo sivupolku metsämuseoon. Nousuosuuden tuntumassa Kaarnaniemi laivalaituri merkitsee pienten alusten laituripaikan harjuslahdessa. Lammasharjun kokonaisuuteen kuuluvat Lammasharjun kämppä, Lammasharju sauna, Lammasharju laituri, Lammasharju tulentekopaikka ja kuivakäymälä samassa rypäsessä—luonteva eväs- tai uinti- ja saunatauko I järvenäkymien yläpuolella. Etelämmäs polku ohittaa Uimaranta - Luonnonsuojelualue -kohteen ja parkkipaikka - Mäntyrannan ennen Takaharjun parkkipaikkaa ja Kruunupuiston piha-aluetta. Siellä Kruunupuiston ranta ja Kruunupuiston Grillikatos tarjoavat järvenrantaa ja katoksen grillaustilaa, ja Inkeritalon Vohvelikahvila sekä Inkeritalon sauna täydentävät palveluita retken päätteeksi. Visit Punkaharju mainitsee myös Kruunupuiston pihapiiristä Suomen ensimmäisen terapiapolun, jolla kävellään paljain jaloin erilaisilla luonnonpinnoilla—hauska perhelisä varsinaisen kävelyn jälkeen(2). Alueen talvireittiverkosto ja jäärungot linkittyvät samaan maisemaan, ja pitkä pyöräilyreitti Puruveden ympäriajo kulkee osin samaa rantaviivaa. Luontohetkiblogin Punkaharju-juttu kuvaa paikoin hyvin leveitä pääpolkuja, mutta myös kapeampia harjumännikköön nousevia jyrkempiä osuusia portaineen sekä Kruunupuiston parkkipaikalta lähtevän noin 300 metrin pituisen esteettömän näköalapolun ennen sivupolkujen kulkua Valkialammen rannoille(4). Julkaisut kuvaavat joskus merkittyä kävelyosiota noin 3,2 kilometrin mittaiseksi, kun taas kokonaisuus pohjoisista palveluliitoksista etelän päätyparkkeihin on lähempänä neljää kilometriä—käytä lyhyempää lukemaa hotellien välisen ydinpolun arviona ja pidempää, jos lasket mukaan Tuunaansaaren liittymät ja parkkilähestymiset(2).





An ice road on Lake Saimaa. When the ice is strong enough the road opens (Usually in January)

Pihlajaveden Polkasu Punkaharju on ollut kansainvälisesti arvostettu matkakohde yli kahden vuosisadan ajan. Järvien ja metsien ympäröimä alue tarjoaa upean ympyräreitin, johon sisältyy myös ainutlaatuinen risteily Saimaan järvellä. Reitin mahdollinen lähtöpiste on Punkaharjun kylä, johon on hyvät junayhteydet. Reitti alkaa Punkaharjun matkailualueelta, jossa majoitusvaihtoehdot vaihtelevat aamiaismajoituksesta mökkeihin ja hotelleihin. Harjunportista on myös mahdollista vuokrata polkupyöriä. Matkan varrella voi nauttia virkistävästä uintimahdollisuudesta Saimaan järvessä ja pysähtyä monilla mielenkiintoisilla kohteilla. Reitin kokonaispituus pyöräilyosuudelta on noin 65 kilometriä, ja siihen sisältyy noin 15 kilometrin mittainen rauhallinen laivamatka, jonka aikana voi tarkkailla norppia Saimaan kirkkaissa vesissä.
Reitti on noin 6,8 kilometrin päästä päähän -osuus metsä- ja rantapohjaisilla ulkoiluuran pohjilla Savonlinnan länsipuolen Vuohimäen–Soininmäen lähtöalueelta Aholahden virkistyskeskukseen Saimaan rannalle. Auton jättö ja Soininmäen luontopolun opasteet Vuohimäen ratsastuskoulun lähistöllä on kuvattu selkeimmin Savonlinnan kaupungin Luontopolut-sivulla(1). Luontoon.fi:n Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa -pyöräilykuvaus sitoo saman reittiperheen pidempiin jatkoihin Aholahden jälkeen(2). Varrella tulee vastaan Pullinlahden laavu puolen kilometrin tuntumassa lähtöpäästä, ja loppupäässä Aholahden kilpahiihtokeskuksen, kesäisin frisbeegolfradan ja järvimaiseman ympärille sijoittuvien parkkialueiden kokonaisuus(3). Jatkolenkkejä etsiville saman verkoston varrelta löytyvät muun muassa Vuohimäki–Mustalampi–Tervastupa pyöräilyreitti ja Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa ulkoilureitti, ja Soininmäen luontopolku jakaa Vuohimäentie 40:n parkkialueen sekä opastuspisteen(1). Käyttäjien tallentama maastopyöräjäljitelmä Vuohimäen seudulla muistuttaa ratsastus-/ratsastuspolkujen risteyksistä—hidasta ja varo hevosia näköetäisyydellä(5). Visit Savonlinna kokoaa alueen pyöräilyvinkkejä ja vuokrapalveluita Saimaan ympärillä(4).
Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä. Kyseessä on lyhyt, suora metsäpyöräilyosuus Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella lähellä Suurijärveä Etelä-Savossa, lähtien Kuikankolon autiotuvan tienoilta ja kulkiessa kartalla Kaukalomäen suuntaan. Metsähallitus kuvaa tämän pyöräilyyhteyden Luontoon.fi-palvelussa(1); käytä sitä yhdessä Visit Savonlinnan pyöräilysivujen(3) ja Savonlinnan kaupungin Luontopolut-keskittymän(4) kanssa pysäköinnistä, kausipalveluista ja siitä, miten tämä osuus liittyy Suurijärven kävely- ja hiihtolinjoihin. Kuikankolo on risteys, jossa yhtyvät muun muassa jalkaisin kuljettava Kuikankolo polku(2), lyhyt Suurijärvi–Kuikankolo -yhteys, talvinen Kuikankolon yhdyslatu sekä laajemmat kierrokset kuten Laavujen kierros ja suurijärven kierros—kaikki samassa virkistyskokonaisuudessa omilla sivuillamme. Pidemmälle pyöräpäivälle saman verkoston jatkoksi sopivat Vuohimäki–Mustalampi–Tervastupa pyöräilyreitti ja Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa ulkoilureitit Mustalammen ja Tervastuvan suuntaan; Kuikankolo–Timonlammentie jatkuu toiseen suuntaan rantapolkujen varrella. Riippumaton Suurijärven kävelykuvaus kertoo valitusta haarasta kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa ja sinisten maalimerkintöjen seuraamisesta, kun polut käyvä kivisemmiksi järven reunalla ja pitkospuiden sekä Kollaa Laavun kohdalla(5). Tämä luonnehdinta auttaa ymmärtämään järvenrantavyöhykettä, jossa myös tämä lyhyt pyöräosuus kulkee: juuria, kosteita kohtia ja lyhyitä kaltevia pätkiä, vaikka mitta on vain pari kilometriä. Varusteiden vuokrausta varten Matkailukeskus Harjun Portti Punkaharjulla ilmoittaa sähkömaastopyöriä, fatbikeja ja gravelpyöriä vuokraamonsa kautta(6), ja Visit Savonlinna listaa lisäkumppaneita Saimaan ympärillä(3).
Aholahti–Tervastupa lisälenkki on kartallamme noin neljän kilometrin kesäinen maastopyöräilyosuus Savonlinnassa Etelä-Savossa. Metsähallitus julkaisee sen Luontoon.fi:ssä osana Aholahti–Tervastupa-ulkoilukäytävää Saimaan Pihlajaveden alueella(1). Käytännössä kyseessä on lyhyt sivulenkki pidempään Aholahti–Tervastupa-pyöräilylinjaan, jos haluat kiertää metsäosan ennen laavujen ja järvenrantojen taukopaikkoja Tervastuvan suunnassa. Noin neljän kilometrin kohdalla reitti tuo Kollaa Laavun nuotiopaikkavyöhykkeen—luonteva tauko ennen muiden verkosto-osuuksien jatkamista. Visit Savonlinna kuvaa Aholahden hiihtokeskuksen latuvalikoimaa valaistuine ja valaisemattomine lenkkeineen, kahvion ja vuokrattavan rantasaunan palveluineen sekä bussilinja 2:lla tapahtuvaa kulkua keskustasta Naistenlahdentien kautta; kauden ajantasaiset latutiedotteet löytyvät heidän sivuiltaan linkitettynä(2). Maaseutu.fi:n arkistomateriaali Pihlajaniemen retkeilyreitistöstä toteaa, että Olavin Retkeilijät ry ja Savonlinnan kaupunki pitävät yllä laavuja, tupia ja Aholahti–Tervastupa-käytävän talvi- ja kesäulkoilureittejä(3). Pää-Aholahti–Tervastupa-pyöräilyreittimme on noin 5,8 km, ja voit jatkaa samassa maastossa suurijärven kierrokseen tai yhdistää Kuikankolo polkuun Kuikankololle idempänä.




Iso-Kankaisen saarella

Maastossa on jonkin verran korkeuseroja. Kruunupuiston myyntipisteestä voi vuokrata frisbeegolfkiekkoja.
Tasainen maasto. Rata on maksullinen.
Jonkin verran korkeuseroja.
Tasainen maasto.
Tasainen maasto.
Jonkin verran korkeuseroja.

Yhteensä 239 porrasta neljässä osassa, pituus 203 m. Ei talvikunnossapitoa.

Laajennusosa rakennettu vuonna 2022. Portaita 97/94 kpl, pituus 45/55 m. Ei talvikunnossapitoa.


Tutustu Savonlinnan monipuolisiin maisemiin ja piilotettuihin luonnon helmiin.
Ydinaineistomme perustuu virallisiin lähteisiin, kuten Metsähallitus ja LIPAS (Suomen kansallinen urheilupaikkojen tietokanta). Haemme uusimmat GPX-reitit ja sijaintitiedot suoraan näiltä viranomaisilta.
Huomautus: Tietokanta synkronoitiin viimeksi vuonna 2026. Pyrimme tarkkuuteen, joten tarkista aina viralliselta verkkosivustolta, jota näytämme jokaisella paikalla tai reitillä, tai polun varrella olevista ilmoituksista turvallisuuskriittisten päivitysten tai kausittaisten sulkemisten varalta.
Ei. Huts.fi on itsenäinen suomalainen alusta. Vaikka työskentelemme Metsähallituksen kaltaisten organisaatioiden virallisten avoimien datajoukkojen kanssa, olemme yksityinen taho.
Kyllä. Karttojemme, polkutietojemme ja kenttätietojemme käyttö on tällä hetkellä ilmaista kaikille käyttäjille.
Toimimme yhteisökeskeisellä mallilla: me tarjoamme alustan, ja käyttäjämme auttavat pitämään sen ajan tasalla jakamalla reaaliaikaisia päivityksiä (esim. Onko laavulla polttopuita? tai Onko hiekkakenttä tarpeeksi kuivaa pelaamiseen?).
Etenemissuunnitelmamme sisältää:
• Offline-kartat: Ladattavia reittejä, joita voit käyttää, kun signaali katkeaa erämaassa.
• Reittinavigointi: Seuraa reittejä suoraan puhelimestasi tai kellostasi.
• Live-turvallisuuden jakaminen: Reaaliaikainen sijainnin jakaminen, jotta ystävät ja perheenjäsenet tietävät, että olet turvassa reitillä.