Hämeenlinna Kartta

Lintutorniin vieressä on mukava laavu. Paikalliset ovat rakentaneet ja huolehtivat tästä laavusta sekä polttopuista, ja he ovat myös rakentaneet mukavan pienen polun järven rannalle ja lintotornille. Kesällä lähistöllä on pieni lammastupa, jossa voi vierailla.

Mökissä on olohuone, makuualkovi, parvi, parveke, terassi (noin 65 m²), wc ja suihku (sisäänkäynti ulkoterassin kautta). Keittiössä on minikeittiö: keittolevy, jääkaappi, pesuallas ja lämmin vesi, kahvinkeitin, mikroaaltouuni, muutama kattila ja astioita. Olohuoneessa on juhlapöytä (8 hengelle), 2 vuodesohvaa ja kerrossänky. Parvella on 7 patjaa. Mökissä on takka, jota lämmittää myös sähkölämmitys. Mökissä ei ole peittoja, tyynyjä tai lakanoita. Varaus 13 hengelle. Alueella on pysäköintitilaa muutamalle autolle.

Nuotiopaikka, puita, pöytäpenkit, roskakori. Suora pääsy Aulankon reiteille.

Aulanko Aulangonjärven polku on noin 6 kilometrin mittainen kevyen retkeilyn rengasreitti Aulangonjärven ympäri Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon, ja metsäluontoa hoitaa Metsähallitus. Uimarannoista, ilmaisista soutuveneistä Aulangon ulkoilumajan rannassa, näkötornin kaudesta ja Sibeliuksen Metsän luontopolusta saat kootusti tiedon Hämeenlinnan kaupungin Aulangon ulkoilualue -sivuilta(1). Luontoon.fi luonnehtii saman nimistä Aulangonjärven polkua ja yhdistää sen Aulangon ulkoilualueeseen(2). Polun alkupäässä tulee Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkokuntosali, ja näkötornijaksolla Aulanko näkötorni pysäköintialue sekä Aulanko Näkötorni kahvilarakennus. Itärannalla noin 1,3 kilometrin kohdalla sijaitsee Lusikkaniemen uimapaikka, ja hieman edempänä Kihtersuon uimaranta laitureineen. Kärmeskallion nuotiopaikka levähdyspaikkana kallioisella osuudella. Länsirannan puolella ennen sulkeutumista ovat Aulangonjärven uimaranta ja Aulangonjärven talviuintipaikka sekä Aulangon ulkoilumaja osoitteessa Linnanen 77 veneineen ja kodan lämpöineen sesongin mukaan — tarkemmat säännöt kaupungin ja paikkasivujemme kautta. Pysäköintiin käyvät muun muassa Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen ja Aulanko näkötorni pysäköintialue. Samat risteykset yhdistävät muille reiteille: Ulkoilumajan luontopolku kiertää ulkoilumajan rantaa, Aulanko puu- ja pensaslajipolku ja Aulanko Ruusulaakson reitti tuovat Ruusulaakson ja lajipolun Joutsen- ja Metsälammen suunnasta, Vanajaveden rantareitti jatkuu kohti Hämeenlinnan keskustaa. Talvella Aulangon kymppi latu ja Aulangon kuntoladut käyttävät samoja rantoja ja parkkialueita(1). Retkipaikka(3) kuvaa keltaisia maalimerkkejä metsässä, pitkiä pitkospuuosuuksia aivan veden vieressä ja paikoin soratieosuuksia, joilla kohtaa pyöräilijöitä ja koiralenkillä kulkevia. Reitti sijaitsee Hämeenlinnassa, ja Kanta-Häme on hallinnollinen maakunta.

Niemis-Koukkunen vaativa esteetön reitti on noin 1,5 kilometriä yhteen suuntaan Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan puolella. Se yhdistää kalastajien suosiman Niemisjärven palvelurannan Vähä-Koukkujärveen (Lastenlammi), pitkospuiden ja luonnonmukaisen rantamaaston kautta. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Häme luokittelee sen Kanta-Hämeen vaativiin esteettömiin luontopoluihin ja muistuttaa lukemaan reittikuvauksen ennen ensimmäistä retkeä(2). Vaativalla esteettömällä luontoreitillä reittipohja voi olla pehmeä, juuria ja kiviä; pituus- ja poikkikaltevuus voivat ylittää tavallisen esteettömän reitin rajat ja leveys jäädä alle 1,2 metriin. Moni tarvitsee avustajan ja maastoon sopivan apuvälineen(2). Niemisjärven rannalta kulku vie Niemisjärven veneenlaskupaikan, Niemisjärvi keittokatoksen ja Niemisjärvi esteettömän tulipaikan ohi, sitten Keski-Niemisjärven kalastuslavan, Niemisjärven uimalaiturin, Niemisjärven polkusillan tulentekopaikan ja Polkusillan laavun luo. Telttailualueet Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu sekä vuokramökit NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ kuuluvat samaan niemen maisemaan. Ahdinkämpän saunoista ja tuvasta tarkemmat käytännöt julkaisee Hämeenlinnan kaupunki omilla kohdesivuillaan(6). Edempänä Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri täydentävät Ylisen Niemisjärven niemen tarjonnan ennen Vähä-Koukkujärveä, jossa ovat muun muassa Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2 ja Vähä-Koukkujärvi laituri 1 kalaveden äärellä. Retkipaikka julkaisee Luontopolkumiehen kuvauksen viereisestä Niemisjärven luontopolusta: vilkas rannan parkki, keittokatoksia ja laavuja sekä erillisen noin 2,9 km kierroksen siniset maalimerkit(3). Toisiin maisemiin kertoo Niemisjärven rantojen pitkospuiden uusimisesta ja esteettömän yhteyden rakennustöistä kohti Vähä-Koukkujärveä keväällä 2021(4), mikä voi selittää vanhojen kuvien ja nykytilanteen erot. Pidempään kierrokseen sopii Niemisjärvi rantareitti. Molempien reittien kuvaukset ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Kalastajien kannattaa lunastaa Niemisjärvien lupa lupien verkkokaupassa(7). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä.

Raimansuon polku on noin 2,9 kilometrin retkeilyosuus Raimansuolla, luonnontilaisella ja rauhoitetulla suolla Janakkalan ja Hämeenlinnan pitkittäisharjujen välissä Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Natura-verkostoon, ja suon vieressä ovat Likolampi ja Sälilampi. Pitkospuuolosuhteista, talvikelpoisuudesta hiekkateillä ja siitä, miten alue yhdistyy harjureitteihin ja Hämeenlinnaan, kannattaa aloittaa Janakkalan kunnan Raimansuo-sivulta(1). Visit Häme listaa saman Lipas-kohteen Sälilammentien lähtökohdalla Janakkalassa(2). Suon poikki kulkee polku ja pitkospuut, ja virallinen teksti varoittaa, että maa on paikoitellen erittäin kosteaa(1). Reissukuume kuvaa leveitä, uusittuja pitkospuuja ja pieniä siltoja, jotka helpottivat kulkua kesällä, sekä vaihtelevaa metsä- ja kivikkomaastoa avosuon lisäksi(3). Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoitus Palvaanlinnalta Raimansuolle ja Vorokkilukolle kuvaa paljon pidempää lenkkiä Palvaanlinnan harjulta rantaviivaa ja vankila-alueen laitoja pitkin ennen suota; tekstissä Raimansuon pitkokset ovat erinomaisessa kunnossa ja itäpäässä on pieni parkkitilanne ja opastetaulu(4). Tämä päiväretki on paljon pidempi kuin tämän reittitietueen osuus ja käyttää muitakin polkuja — hyvä vinkki jatkolenkkien suunnitteluun, ei kuvaus pelkästä Lipas-linjasta. Luettelossa reitin paikkatieto on Hämeenlinna, ja maakunta on Kanta-Häme. Janakkala kuvaa pääasiallisen autolla saapumisen Turengin seudun Sälilammentietä pitkin. Raimansuolla ei ole nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa suunnitella sen mukaan(3). Sama järvimaisema liittyy myös pitkään Vanajaveden melontareittiin Hollola–Hattula -väylällä, joka kulkee vesillä lähellä tätä rantavyöhykettä.

Untulanharjun luontopolku on noin 2 km pitkä luontopolku Lammilla, Hämeenlinnassa. Reitti kulkee luonnonsuojelulailla rauhoitetulla Untulanharjulla, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Koko reitti sijaitsee suojelualueella – pysyttele merkityillä poluilla äläkä kerää kasveja tai muita luonnontuotteita. Ajantasaiset tiedot polusta löytyvät Hämeenlinnan kaupungin ulkoilureitit-sivulta(1). Untulanharjun erityispiirre on sen pintamaalaji: ravinteikasta hienoa hietaa, ns. "Lammin lössiä", jonka ansiosta kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää ja lehtomaista. Tavallisen harjumännikön sijaan polku kulkee pähkinäpensaiden ja metsälehmuksien reunustamia jyrkkiä polkuja pitkin. Pähkinäpensaiden komeimmat esiintymät Suomessa ovat Lohjalla ja täällä Lammilla. Retkipaikka.fi:n Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa elokuista käyntiään näin: "Koko matka on todellakin rehevää, vihreää ja vehreää lehtomaisemaa – piti melkein henkeä haukkoa(2)." Polku alkaa reippaalla noin 250 metrin pituisella nousulla, jonka aikana korkeutta kertyy noin 50 metriä. Pähkinäpensaskuja alkaa heti alusta. Reitti on merkitty numeropaaluilla – tolpissa on vain rastin numero, ja kuvaukset löytyvät opasvihkosta. Vihkon voi noutaa lähtöpisteen infotaulun postilaatikosta tai lainata Lammin kirjastosta. Polkua ei ole merkitty maalimerkein; risteyskohdissa on selkeät opasteet. Reitin erikoisin kohde on harjun henkiaukko (kahdeksas rasti), jossa talvella varastoitunut kylmä ilma virtaa kivien raoista kesälläkin. Henkiaukon luona kasvillisuus muuttuu täysin: suopursua, variksenmarjaa ja karhunsammalta, jollaista ei muualla Etelä-Suomessa esiinny. Tästä polku kulkee soistuneen lammen ohi ennen viimeistä jyrkkää, kivikkoista nousua harjun korkeimmalle kohdalle, jolta peltoalueeseen on yli 60 metriä korkeuseroa. Reitti kiertää suuren supan ja palaa lähtöpisteeseen. Lähtöpisteen pysäköintialueen vieressä sijaitsee Untulan urheilukenttä. Lammin uimahalli on lyhyen kävelymatkan päässä Evontien varrella.

Aulangon luonnonsuojelualueen reitit, pysäköintipiikit ja palvelut löytyvät kootusti Hämeenlinnan kaupungin Luontoelämysten Aulanko -esityksistä(1). Puu- ja pensaslajipolusta varminti tiedon saa Luontoon.fi:n reittisivulta: merkitty opastuslenkki kiertää Joutsenlammen rantaa, ja mukaan mahtuu noin viisikymmentä nimikyltin avulla esiteltyä puu- ja pensaslajia(2). Reitti on noin 1,0 kilometrin mittainen rengas Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä tunnetussa Aulangon puistometsässä. Järven puolella kulkee leveä, noin metrin levyinen kulkukaista, jonka varrella opastuspisteet nimeävät kunkin lajin—kuin avoin arboretum oppitunti(2). Kioskimaisemassa kiertää kapeampi metsäpolku, joten märällä säällä kannattaa silti valita pitäväpohjaiset kengät(2). Rantaosuus soveltuu myös lastenvaunulla ja pyörätuolilla; metsäosuus on tavallinen luontopolku(2). Reissuesan matkablogi kuvaa Joutsenlammen vähemmän vilkkaiden lampeista verrattuna ruuhkaisempaan Aulangonjärven rantaan—hyvä tunnelmakuva, jos haluat lyhyen lajiretkin pidempien kävelyjen väliin(3). Pysähdysten mukaan Rantareitin ulkokuntosali, Aulanko sijaitsee siinä, missä Vanajaveden rantareitti kulkee liikuntapaikkavyöhykkeen ohi, ja Aulangon tenniskentät (1 ja 2) sekä Aulangon tenniskentät (3 ja 4) ovat heti vieressä—yhdistä helposti treeniin tai tenniskierrokseen, jos auto on jo Aulangontien parkissa. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä ja Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen kehystävät lammen lyhyitä kävelyjä; Aulangontie pysäköintialue toimii tuttuna vaihtoehtona rengastien varrella. Näkötorni- ja Metsälampi-päiviin sopivat Aulanko näkötorni pysäköintialue, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen ja Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen hieman idempänä maisematieosuudella. Polku sivuaa Vanajaveden rantareittiä, pitkää Vanajaveden rantakävelyreittiä Hämeenlinnan läpi, joten lenkin voi liittää järvenrannan päiväretkeen. Aulangonjärven kota suuren järven rannalla on lyhyen sivutuksen päässä, jos lajikylttien jälkeen kaipaa taukopaikkaa.

Aulanko Aulangonniemi–Ruusulaakso on noin 1,4 kilometrin järvenrantalenkki Aulangonjärven Aulangonniemen puolella. Kanta-Häme houkuttelee ulkoilijoita; Hämeenlinna on sen keskuskaupunki ja tämä lenkki kuuluu kaupungin tunnetuimpaan ulkoilukokonaisuuteen. Aulanko on Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto: tiivis yhdistelmä puistometsää, nähtävyyksiä ja liikuntapaikkoja, jossa vierailee vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; ajankohtaisia tietoja ja palvelukokonaisuutta kannattaa tarkistaa Hämeenlinnan kaupunki(1) -sivuilta. Luontoon.fi(2) kokoaa Metsähallituksen retkeily- ja ulkoilutiedon Aulangon luonnonsuojelualueelle, mikä auttaa, jos lyhyen lenkin yhdistää pidempiin reitteihin. Reitti on helppo pohjoisrannan maistelu: kulku pysyttelee järven ja ulkoilurakennusten lähellä eikä vie syvälle Sibeliuksen metsään. Noin puolen kilometrin kohdalla olet Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen ja tornin parkkialueiden tuntumassa, joten näköalakäynti sopii luontevasti kausijärjestelyjen salliessa; kaupungin Aulanko-aineisto nostaa esiin graniittitornin ja kansallismaiseman(1). Hieman edempänä Lusikkaniemen uimapaikka tarjoaa hiekkapohjaisen uintipaikan niemekkeellä. Paluuosalla rantaviivaa kuljet Aulangonjärven uimarannan, Aulangon ulkoilumajan ja Aulangonjärven kodan kulmauksessa, ja Aulangon ulkokuntosali sekä Aulangonjärven talviuintipaikka ovat samassa rantaosassa kausittaisia lisämahdollisuuksia. Lenkki linkittyy samaan verkostoon kuin Aulanko Karhuluolan yläreitti, Aulanko Ruusulaakson reitti ja Aulanko Metsälammen polku, jotka käyttävät samoja pysäköinti- ja järvenrantayhteyksiä. Ruusulaakso(3) kuvaa noin 7 kilometrin järvenkiertoa, joka ohittaa Ruusulaakson mökkialueen ja Lusikkaniemen rannan—tunnelmaa, johon tämä lyhyempi osuus osuu vaikka koko kierrosta ei kuljekaan. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa täydentää käytännön kuvaa rengastien parkkiverkosta ja helposta kävelyfiiliksestä(4).

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen vaellus- ja retkeilyreitistö: metsiä, harjuja, järviä ja peltoja usean kunnan alueella. Hämeen virkistysalueyhdistys on koordinoinut reittiä vuodesta 1990 yhdessä kuntien kanssa; kartat, osiot ja ajankohtaiset tiedotteet löytyvät yhdistyksen Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Metsähallitus julkaisee koko merkityn verkoston Luontoon.fi:ssä taukopaikkoineen(2). Visit Häme kokoaa Hämeenlinnan osuuden kohokohdat ja palvelut(3). Meidän kartallamme tämä reitti on noin 147,4 kilometrin yhtenäinen viiva Hämeenlinnassa. Viralliset kuvaukset asettavat koko Ilves-verkoston noin 250–273 kilometriin, mukana lyhyitä päivälenkkejä ja linkkejä, joten päivämatka riippuu valituista haaroista. Maasto ja palvelut: reitti on merkitty keltaisin merkein ja Ilves-logolla(1). Alussa Pääjärven alueella ovat Pääjärven laavu, Pääjärven nuotiopaikka ja järvimaisemat Hämeen Härkätien tuntumassa. Iso-Melkuttimen laavu 1 ja Iso-Melkuttimen laavu 2 ovat kirkasvetisen järven rannalla pitkospuuosuuksien vieressä—Retkipaikan Räyskälä-juttu kehuu viittoja ja tuplalaavuja(4). Nummella Nummen kota, vuokrattavissa on vuokrattava kota; Räyskälän talviuintipaikka ja Sähkönokan uimapaikka tarjoavat uintimahdollisuuksia. Salonkylän uimaranta ja Pilkuttimen laavu tukevat pidempiä päiviä Renko–Loppi -suunnassa. Heinisuo P-alue sopii autolla lähestymiseen ennen Ahveniston aluetta. Ahveniston osuudella ovat muun muassa Ahveniston kota, Ahvenistonjärven uimaranta, Ahveniston maauimala, Kahtoilammen uimaranta ja Ahveniston kuntoportaat—kansallinen kaupunkipuisto ja urheilumaisema reitin varrella. Myöhemmin reitillä ovat Pitkämäen kota ja Katiskosken puolikota kohti Lopen suuntaa. Kun reitti kohtaa Retkeilyreitti Parra-Suksenjärvi-Sivi -reitin, voit jatkaa kohti Suksenjärven lintutorneja ja Sivin laavua kyseisen reitin sivuilla. Retkipaikan kuvaus muistuttaa sateen jälkeen liukkaista pitkospuista—kannattaa edetä rauhassa(4). Tarkista yhdistyksen ajankohtaisista tiedotteista reittimuutokset ennen pitkää vaellusta(1).

Ajantasaiset tiedot reiteistä, palveluista ja rajoituksista Sorsajärven ja Savijärven seuduilla löytyvät Luontoon.fin Evon retkeilyalueen retkeilyosiosta(1). Metsähallitus hoitaa valtion retkeilyaluetta Hämeenlinnan luoteispuolella, ja Hämeenlinnan kaupunki(2) julkaisee varattavia laavuja ja mökkejä omilla ulkoilusivuillaan. Sorsakolun lenkki on noin 20,8 kilometriä meidän kartalla pitkä päiväretki Ilvesvaelluksen rungolla Evon itäosassa: metsäautoteitä, harjuja, järvien rantoja ja lukuisia hoitolaavuja ja nuotiopaikkoja. Retkipaikan kooste kuvailee Sorsakolun kohdan kahdeksi laavujen ryhmäksi Sorsajärven ja Savijärven välisellä kannaksella suuren siirtolohkareen ja pienen sillan vieressä; majavan jälet näkyvät tönkivinä puina(3). Lyhyemmät yhteysreitit kuten Syrjänalusen lenkki ja Syrjänalusen luontopolku jakavat samat Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alue -lähtöalueen palvelut, joten päivää voi lyhentää tai pidentää ilman autoa(4). Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueelta kulku ohittaa pian Karvalampi lähteen ja harju–suo -maisemat, joista Luontopolkumies(4) kuvaa Syrjänalusen harjupolun reittiä; pitkospuut voivat olla märkiä sateen jälkeen. Noin viiden kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Rahtijärven p-alue tarjoaa vaihtoehtoisen pääsyn. Keltaoja laavu on noin 8 kilometrin paikkeilla, ja sen jälkeen reitti saapuu Sorsakolu laavu- ja Sorsakolun laavu -taukoihin järvien välisellä kannaksella—suosittu eväspaikka ja telttailu viikonloppuisin(3)(5). Vaarinkorven laavu/tulipaikka ja Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ovat lyhyen matkan pohjoiseen kannakselta. Länsiosassa Valkea Mustajärvi telttailualue ja Valkea-Mustajärven laavu kehystävät telttailualueen ja nuotiopaikat tummavetisten järvenrantojen äärellä(5). Mustajärvi päärakennus ja Mustajärvi tulentekopaikka ovat rannan lähellä, ennen kuin polku kulkee Evon leirialue Jussin Nuotiokatos, Evon leirialue Kulottaja, Evon leirialue Käenpesä, Evon leirialue Kympin nuotiopaikka, Keskeinen laituri ja leirikoulutoiminnot. Onninmaja vuokratupa, Onninmaja sauna ja Onninmaja parkkialue tuovat vuokrattavan majoituksen, saunan ja pysäköinnin ennen kuin reitti kääntyy takaisin Syrjänalunen nuotiokehän ja Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueen kautta(3). Juuria, kiveä, pehmeitä pitkospuita ja lyhyitä tienpätkiä kuten Ilvesvaelluksella yleensä; mukana kannattaa olla painettu tai offline-PDF-kartta, sillä puhelinverkon kuuluuvuus pätkii monissa painanteissa(3)(6). Majava voi pinota patoja ja tulvia polkuja yön aikana—Muurahaisten poluilla(6) kuvaa Keltaojan sillan tulvimista ja siirtymistä Sorsakolun laavulle. Koiria näkee retkiraporteissa usein; pidä ne hallinnassa vilkkaiden laavujen ja leirialueiden lähellä.

Merkitsemisestä, vastuullisesta ajamisesta ja Metsähallituksen ajantasaisimmista ohjeista tälle vaativalle maastopyöräilyosuudelle Aulangon luonnonsuojelualueella kannattaa aloittaa Luontoon.fi-palvelun Aulanko maastopyöräreitti vaativa -sivulta(1). Hämeenlinnan kaupunki esittelee laajemman suojelualueen—Suomen ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston, jota Metsähallitus hoitaa—puistometsän, näkötornin ja runsaan kävijämäärän kautta(2). Tähän kartoitettu pyöräilyosuus on noin 6,4 kilometriä yhtenä pistokkaisena ajolinjana Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Se nousee ja laskee Aulangonvuoren metsärinteillä eikä pysyttele litteällä rantaviivalla, joten mukana on pitkiä nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Häme-Wikin paikallisten ylläpitämä ulkoilutietosivu kertoo, että merkitty kesäreitti sai alkunsa vuonna 2019 yhteistyönä Metsähallituksen, kaupungin, Hämeenlinnan seudun 4H:n ja Tawast Cycling Club TCC:n kesken, ja kuvaa puutolppien punaisia heijastimia sekä pyöräreittimerkkejä ja myötäpäivään kulkua luontevana kiertosuuntana(3). MTBreitin laajemman Aulanko-verkon kuvaus muistuttaa, että luonnonsuojelualueella maastopyörällä saa kulkea vain erillisillä maastopyöräreiteillä, sorastetuilla poluilla, kuntoilureiteillä ja teillä—pidä siis merkittyä käytävää ja reitin linjausta tarkasti silmällä(4). Alkumatkalla tulevat uimapaikat ja taukopaikat kuten Lusikkaniemen uimapaikka, Kärmeskallion nuotiopaikka ja Kihtersuon uimaranta. Noin kolmen kilometrin kohdilla Kalastuspuiston nuotiopaikka sijoittuu lähelle hotelli- ja liikunta-aluetta; Aulangontien tuntumassa reitti hipaisee Joutsenlammen parkkipaikkoja, ulkokuntosaleja ja palveluita kuten Scandic Aulangon kylpylä. Aulangonjärveä kohti edetessä tulevat Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkoilumaja, järven uimaranta ja talviuintipaikka, sitten Aulangon ulkokuntosali ja Metsälammen pysäköintien kautta Aulanko Näkötorni kahvilarakennus historiallisen näkötornin juurella. Häme-Wiki ehdottaa karkeaa etapointia suhteessa merkittyyn kesäprofiiliin—noin kilometri näkötornin maisematason suuntaan ja noin kolme kilometriä Joutsenlammen kulmaan—vaikka heidän ilmoittamansa kokonaispituus pyöristyy hieman tätä GPX-segmenttiä pidemmäksi(3). Sama metsä linkittyy muihin reitteihin kartallamme: talvella hiihtäjät kiertävät Aulangon kuntolatuja, kävelijät esimerkiksi Aulanko Aulangonjärven polkua ja lyhyttä Aulanko Karhuluolan yläreittiä Karhuluolan suuntaan(3). Pyörävuokrauksesta alueella vastaa Katajistonrannassa varauskäytännöllä toimiva Aulanko Outdoors, jolta saa muun muassa fatbikeja(5).

Evon retkeilyalueen merkityt maastopyöräilykäytävät, kartat ja säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Evon retkeilyalueen pyöräilyosiosta(1). Metsähallitus julkaisee ilmaisen reittikartan, jossa ajettavat yhteydet on ryhmitelty kolmeen värikoodattuun päävaihtoehtoon; helpoin niistä on esitteessä kuvattu noin 17 kilometrin helppo linja metsäteitä, kärrypolkuja ja metsäpolkuja pitkin(2). Visit Häme esittelee kohdetta alueellisesti, mainitsee Metsähallitus Luontopalvelut ylläpitäjäksi ja antaa käytännön osoitteena muun muassa Ruuhijärventie 3 Hämeenlinnassa(3). Reitin pituus on noin 14,5 kilometriä yhtenä jatkumona, eikä se ole rengas. Esitteessä helpoimman käytävän pituus on pyöristetty hieman pidemmäksi kuin meidän GPX-jälkemme(2); käytä suunnittelussa tätä 14,5 kilometrin lukua. Hämeenlinna ja Kanta-Häme sijoittavat kohteen eteläiseen järvi- ja harjumaisemaan. Alussa reitti kulkee Evon frisbeegolfradan ja Metsäopiston liikuntasalin tuntumassa; Kivelän rannalla voi pysähtyä uimassa käymiseen. Noin kolmen kilometrin kohdalla Ruuhijärventien infopiste ja pysäköinti helpottavat lähtöä, ja Ruuhijärven ranta-alueella on kokouskämppä nuotiopaikkoineen hieman reitin varasta. Loppupäässä, noin 14 kilometrin kohdalla, Onninmajan palvelukokonaisuus kokoaa vuokrattavan Onninmaja vuokratuvan, saunan, laiturin, kaivon ja tulentekopaikat; Onninmaja parkkialue sopii pidempään taukoon. Onkimaankangas nuotiokehä tarjoaa nuotion hieman ennen tätä vyöhykettä. Lomavinkit.fi:n Evon maastopyöräilyjuttu kuvaa merkittyä verkostoa, jossa keltainen ja punainen reitti tuntuivat kirjoittajalle eri vaikeuksisina ja jossa majavapadot tai märät kohdat voivat muuttaa ajettavuutta(6). Vuoreksenveton blogimerkintä Evon poluista tuo maastosta konkreettista näkökulmaa: juuria ja kiveä, kapeita yksittäispolkuja, kuluneita pitkospuita järvien reunoilla ja risteyksiä, joissa karttaviiva voi käytännössä vastata metsätietä—hyödyllinen ennen reissua, jos haluat realistisen kuvan siitä, milloin talutus on normaalia(5). Samasta tekstistä käy ilmi myös suosituksia pidempiin lenkkeihin, kuten metsäopiston kulmilta Rusthollinkankaalle ja Syrjän pikkupolkuihin(5). Lähistöllä patikoitaessa Syrjänalusen lenkki käyttää osin samaa ranta- ja laavupalveluverkostoa; pyörällä pysy merkityllä maastopyöräilykäytävässä luonnonsuojelusääntöjen mukaisesti(1)(2).

Tämän ajon suunnittelu lähtee Luontoon.fi:n Evo MTB pitkän käytävän reittisivulta(1) ja Metsähallituksen vierailijakartta-aineistosta, jossa Evon ajettavat yhteydet on jaettu kolmeen värivaihtoehtoon—juksevin niistä on esitteessä kuvattu noin 67 kilometrin keskivaativa pitkä linja, joka täydentyy keltaisen ja punaisen verkon kanssa(2). Visit Häme esittelee kohdetta alueellisesti, mainitsee Metsähallitus Luontopalvelut ylläpitäjäksi ja antaa käytännön palveluosoitteena muun muassa Ruuhijärventie 3 Hämeenlinnassa(3). Reitin pituus on noin 63,9 kilometriä yhtenä pistosuuntaisena linjana, eikä se ole rengas. Esitteen pitkän käytävän pituus on pyöristetty hieman pidemmäksi kuin meidän GPX-jälkemme(2); käytä suunnittelussa tätä 63,9 kilometrin lukua. Hämeenlinna ja Kanta-Häme sijoittavat Evon eteläiseen järvi- ja harjumetsävyöhykkeeseen. Onninmajan päästä löytyy heti Onninmaja parkkialue ja Onninmaja vuokratuvan, Onninmaja saunan, Onnin majan kaivon, Onninmajan laiturin ja Onninmaja tulentekopaikan muodostama palvelukokonaisuus—kätevä aloitus tai lopetus vesistön äärellä. Onkimaankangas nuotiokehä tarjoaa nuotion jo ensimmäisten kilometrien aikana. RUUHIJÄRVI kokouskämppä ja LATVATUPA eräkämppä tulevat varhain, ja Niemisjärven rantavyöhykkeellä laavut, laiturit ja NIEMISTUPA eräkämppä tiivistyvät lyhyeksi järviosuudeksi. Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, Lastenlammen pysäköintialue ja Vähä-Koukkujärvi vanha pysäköintialue sijoittuvat samaan järvenkulmaan; Kalliojärvi tulentekopaikka ja SYVÄJÄRVI kämppä seuraavat, kun maasto käyttäytyy kivisempänä rannikkona. Noin 35 kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Ruuhijärventien info ja p-alue toimii luontevana tauko- ja pysäköintipisteenä ennen Evon frisbeegolfrataa, Metsäopiston liikuntasalia ja Kivelän rantaa. Evon leirialue Uittaja ja Evon leirialue Hiilestäjä kantavat varsinaisen leirialueen nuotiopaikat ja katokset. Etelämpänä Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alue avaa Syrjänalusen laavun ja Syrjänalunen nuotiokehän rannalle—hyödyllinen vertailukohta, jos mietit Syrjänalusen lenkkiä patikkana saman rantaverkoston kautta. Itään päin Evon retkeilyalueen Keltaojan p-alue ja Evon retkeilyalueen Rahtijärven p-alue kehystävät metsätieyhteyksiä Keltaojan laavulle. Noin 52 kilometrin kohdalla Sorsakolu laavu -kokonaisuus kohtaa Hämeen Ilvesreitin ja Vaarinkorpi laavu/tulipaikan; Hakovuoren lenkki käyttää samaa laavupalvelua, jos myöhemmin lyhennät päivään kävelyrengasta. Valkea-Mustajärven laavu, Valkea Mustajärvi telttailualue ja niihin liittyvät nuotiopaikat pehmentävät viimeisiä järviosuuksia ennen Evon leirialue Kulottajaa, Evon leirialueen Jeon nuotiokatosta ja Käenpesän rannan laitureita. Lomavinkit.fi:n Evon maastopyöräilyjuttu erottelee keltaisen itäpuolen ajon ja punaisen länsipuolen tunnelman ja kertoo majavapadoista, jotka voivat pehmentää tai tulvittaa pätkiä vuodenajan mukaan—hyödyllistä renkaiden ja aikataulun valintaan(6). Vuoreksenveton Evopäiväkirja tuo maastosta juuria, kiveä, järvien reunojen kuluneita pitkospuita ja risteyksiä, joissa karttaviiva vastaa käytännössä metsätietä(5). Pasin retkeilyblogissa kuljetaan Kuohijärveltä Niemisjärvien ja Valkea-Mustajärven kautta Sorsakoluun pakattuna yön yli -pyöräretkellä, ja teksti kuvaa majavasaralla peitettyä pitkospätkää vaellusjäljellä—kalibrointia siihen, miten vesi voi käyttäytyä sateiden jälkeen(7). Pysy merkityllä maastopyöräilykäytävällä siellä, missä luonnonsuojelualueen ohje sitä vaatii(1)(2).

Reitin pituus on noin 37,6 kilometriä päätöstä päättyen kulkiessa Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa, Kanta-Hämessä. Metsähallitus kuvaa saman merkityn maastopyöräilylinjan englanniksi nimellä Evo MTB 39 km ja suomeksi Keskipitkä maastopyöräreitti; ajantasaiset kuvaukset ja vaativuus löytyvät Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Saman alueen kartta- ja palveluesite kokoaa tämän linjan lyhyempien ja pidempien Evo MTB -vaihtoehtojen kanssa yhdeksi PDF-tiedostoksi(2). Lomavinkit esittelee Evon maastopyöräilyverkoston erilaisuutta — metsäteitä, kärrypolkuja ja kapeampia metsäpolkuja — ja miksi reitistö houkuttelee eteläsuomalaisia pyöräilijöitä(3). Kierros ei sulkeudu samaan paikkaan: lähtö on lähellä metsäopistokeskittymää, Evon frisbeegolfrataa ja Metsäopiston liikuntalaa, alkupää jakautuu Syrjänalusen lenkki -patikkakierrokseen, ja loppu ohjaa Ruuhijärven suuntaan Evon retkeilyalueen Ruuhijärventien info ja p-alue -pysäköinnin lähelle. Hieman yhden kilometrin jälkeen Onninmaja parkkialue, Onninmaja vuokratupa, Onninmaja tulentekopaikka ja Onninmajan laituri kokoontuvat Onninlammen rantaan — hyvä paikka pysäköintiin, vuokrattavaan tupaan, saunaan tai järvenrantatauolle ennen nousua kohti RUUHIJÄRVI kokouskämppää ja LATVATUPA eräkämppää. Onkimaankangas nuotiokehä tarjoaa lyhyen nuotiotaunon kuusimetsässä, ja pian reitti saapuu Niemisjärvien virkistysalueen palvelukenttään: laitureita, keittokatoksia, laavuja, varaustupia ja telttailumahdollisuuksia — mukana Polkusillan laavu, Niemisjärvi telttailualue, NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ — sekä Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä ennen nousua Kalliojärvi tulentekopaikalle ja SYVÄJÄRVI kämppälle. Ohjattuja fatbike-retkiä ja ohjelmakokonaisuuksia samassa maisemassa välittää Evo Outdoors Finland, jonka yhteystiedot löytyvät Hämeenlinnan kaupungin kohdekortista(4).

Nuotiopaikka

Penkit, nuotiopaikka, wc. Järvenrannalla.

nuotiopaikka ja lähellä sijaitseva beachvolley-kenttä

Kuntoilulaitteet valaistun juoksuradan varrella

Puusta valmistetut kuntoiluvälineet

Kuntoilulaitteita rannan ja rantareitin läheisyydessä

Tasainen maasto.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja. Laajennettu vuonna 2023.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja. Sopii myös talvikäyttöön.

Paljon korkeuseroja.

Konnarin mäki

Lähtö ulkoilualueen pysäköintialueelta. Portaiden pituus 120 metriä.

Vastamäki. Portaiden pituus noin 50 metriä

Käräjämäen ulkoilualue. Sijainti Käräjämäentieltä lähtevän kuntopolun alkupäässä. Portaiden pituus noin 60 metriä.

Portaiden pituus on 55 metriä, askelmia on 116.