Tammela Kartta

Tätä saunaa voi käyttää vain, jos vuokraat Hyypiön mökin. Se sijaitsee 50 metrin päässä mökistä Kyynäränjärven rannalla

Venesilta-leirintäalueen sauna on vieraille ilmainen, mutta se on avoinna myös yleisölle hintaan 5 €. Voit myös vuokrata yksityisen perhe-saunan edulliseen hintaan.

Liesjärven kylätalon sauna on puulämmitteinen sauna, joka sijaitsee Liesjärven kylässä ja jota ylläpitää kyläyhteisö. Sitä voi vuokrata yleisölle.

Kyynäräjärven rannalla sijaitseva savusauna, johon mahtuu 5–8 henkilöä. Saunaa voi käyttää vain, jos vuokraat Hyypiön mökin (200 metrin päässä talosta): https://www.nationalparks.fi/hyypiorentalhut

Eerikkilä on lomakeskus Ruostejärven rannalla. Siellä järjestetään yleisiä saunavuoroja. Vaikka et majoittuisikaan siellä, voit maksaa pelkästä saunan käytöstä. Tarjolla on myös vuokrattavia yksityissaunoja. Lisätietoja yksityissaunoista löydät täältä: https://eerikkila.fi/eerikkila/tilat/saunat-ja-ajanviettotilat/

Wahren-opistosta voi vuokrata mökin ja saunan. Rantasauna on avoinna kaikille hintaan 4 € ja lapsille 1 €.

Ravintola vuokraa saunaa Suujärven rannalla. Ravintola tarjoaa mahdollisuuden ruokailuun ja sillä on tätä varten oma erillinen ruokalista. Voit tuoda omat juomasi

Ruostejärven leirintä- ja virkistysalueella on kaikille avoin ilmainen yleinen sauna.

Siellä on mökki, jota voi käyttää ilmaiseksi grillaukseen

Laavu Ilvesreitin tai retkeilyreitistön sekä Meidän metsäpolun varrella.

Ulkoilureitin varrella.

Luontopolkua pitkin.

Mökki Peukaloisen polun varrella

Ruostejärven virkistysalueen kartat, palvelut ja taustatiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Käytännön tietoja Toralahden köysilossista, ranta-alueen palveluista ja yhteyksistä pidempiin vaelluksiin tiivistää Hämeen virkistysalueyhdistys Ruostejärven sivullaan(2). Meidän metsäpolku on lyhyt metsäkävely Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Reitin pituus on noin 1,5 km suuntaansa rantakeskuksen ja Toralahden vastarannan välillä, ja moni kulkee saman polun takaisin, jolloin kierroksen pituudeksi tulee tyypillisesti noin 3 km(4). Polku kiemurtelee koivikossa ja männiköissä, suopursuryteiköissä ja pitkospuiden pätkillä(3)(4). Noin 1,2 kilometrin kohdalla on Ruostejärven laavu Toralahden kannaksen reunalla—samassa risteyksessä Tammelan paikallisverkosto kohtaa Hämeen Ilvesreitin, jota voi jatkaa kohti Liesjärven kansallispuistoa, kun kaipaa pitkää päivä- tai päiväretkeä(5). Jäiden aikaan sulana voi ylittää salmen käsikäyttöisellä köysilossilla, jolloin vastarannan laavuun pääsee taluttamatta pitkää kiertoa(2)(3)(4). Ruostejärven laavun lähellä on Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut—uinti, löyly ja eväsretki on helppo yhdistää samaan käyntiin(2). Pohjoisrannalla avautuu Ruostejärven virkistysalueen uimaranta, ja Lapinniemenmäen laavu sopii taukopaikaksi metsäniemen kierroksella; Myllylahden laavu sijoittuu Eerikkilän suuntaan meneviin reitteihin, jos haluat pidentää retkeä muihin merkittyihin pikitai pintureitteihin(3). Reitti on kapeaa polkua ja pitkospuita; Retki ja Reissu kuvailee lyhyitä merkittyjä silmukoita mukaviksi yhdisteltäviksi päiväretkeksi ja mainitsee polut myös maastopyöräilyyn sopiviksi(3). Hämeen virkistysalueyhdistys muistuttaa valtatie 2:n liikenneäänistä tyynellä säällä(2). Tammela sijaitsee sopivasti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun välimaastossa, ja Ruostejärvi on lapsiperheiden suosima retkiranta(4).

Suokukkapolku on lyhyt, Torronsuon kansallispuiston Kiljamon saaressa kulkeva vaativa esteetön reitti Tammelassa Kanta-Hämeellä; yhteen suuntaan matkaa on noin 0,7 kilometriä. Luontoon.fi luokittelee sen vaativaksi esteettömäksi reitiksi: pinta ja kaltevuudet on rakennettu apuvälineillä liikkumista silmällä pitäen, mutta luontevinen toteutus tarkoittaa, että moni pyörätuolia käyttävä tarvitsee ulkoiluun tottuneen avustajan(1). Visit Häme listaa sen muihin maakunnan esteettömiin kohteisiin ja muistuttaa lukemaan aina täyden reittikuvauksen ennen lähtöä(2). Käytännön taukapaikat keskittyvät Kiljamon palveluihin. Lähtö on Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo -alueelta (vierekkäin Kiljamo parkkipaikan laajennus), ja noin muutaman sadan metrin loiva nousu tuo Kiljamo nuotiokatokselle ja Kiljamo tulentekopaikalle—katoksessa on tulipaikka ja pöytiä, ja kuivakäymälä palvelee esteettömästi samaa taukavyöhykettä(2)(3). Noin kolmanneksen kilometrin päässä lähtösuunnasta kohoaa Kiljamo luontotorni, josta näkyy avoin suomaisema ennen paluuta tai liittymistä pidempiin pitkosreitteihin(3). Pidempää päivää varten sama Kiljamo-keskus linkittyy Suotaival-pääreitin pitkoksiin, Kiljamonkierros kiertää palveluiden lähellä ja Torron kylän reitti jatkuu Torron kylän maisemiin; hyvin lyhyt Suopursupolku esteetön jakaa saman pysäköintikeskuksen niille, jotka haluavat vain pienen suonäkymän(2). Jouni Palénin Retkipaikka-artikkeli kuvaa Kiljamon kahta esteetöntä katselulavaa ja niitä yhdistävää kapeaa kaksilankkuista pitkosta sekä varoittaa pakkasen ja nollakelin liukkaista pitkospuista(3).

Maaston, Liesjärven kansallispuiston palveluiden ja tämän reittiosuuden paikan laajemmassa kokonaisuudessa kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Ruostejärvi–Liesjärvi -osiosta(1). Hämeen Ilvesreitti on eteläisen Suomen maakunnallinen vaellusreitistö; Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa noin 273 kilometrin mittaisen, keltaisin merkein ja ilvestunnuksin merkityn kokonaisuuden, joka yhdistää metsiä, järviä ja kansallispuistoja(2). Kartallamme tämä kohde on noin 8,2 kilometrin pituinen pistosuunnan vaellus Tammelassa kohti Liesjärven kansallispuistoa. Kyseessä ei ole rengasreitti. Noin 4,5 kilometrin kohdalla tulee Kettumäen tulentekopaikka, jossa reitti kohtaa pidemmän Ilvesreitti-vaellusreitin. Sieltä osuus jatkuu Peukalolammen suuntaan: pysäköinti Metsäkouluntiellä ja Peukalolamminkankaalla (mukana linja-autopaikka), sitten Peukalolammi laavu järven rannalla sekä Peukaloisen vuokratuvan taukopaikka nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen. Ota juomavesi mukaan ja noudata tulen tekoon liittyviä ohjeita; Etureppu Outdoorsin usean päivän Hämeen Ilvesreitti -kertomus muistuttaa, ettei kaikilla taukopaikoilla ole polttopuita tai juomavettä, joten omavaraisuus on tärkeää pidemmillä osuilla(3). Tammelan kunnan Retkelle Tammelaan -sivusto kokoaa linkit Liesjärven ja Torronsuon vierailutietoihin(4). Visit Häme tiivistää virallisen 24 km:n Ruostejärvi–Liesjärvi -vaihtoehdon havumetsää, harjuja ja järvimaisemia sekä pitkospuita ja taukopaikkoja(5)—hyvä tausta, vaikka kulkisitkin lyhyemmän karttaosuuden. Kanta-Häme tarjoaa monipuolisia päivä- ja yöretkiä laajassa reitistössä; tämä osuus sopii puolen päivän retkeen Peukalolammen ja kansallispuiston palvelujen äärelle.

Hämeen Ilvesreitti on laaja merkitty verkosto Hämeen järviylängöllä; koko reitistön osalta kannattaa aloittaa Luontoon.fi:stä(1) ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ilvesreitti-sivulta(2). Visit Häme täydentää kuvaa osuittain, kestosta ja siitä, että verkosto sopii vaellukseen, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun(3). Tämä kartalle piirretty vaellusosuus on noin 91 km ja kulkee Tammelassa Kanta-Hämeessä. Se yhdistää järvimaisemia, kangasmetsiä ja Liesjärven kansallispuiston ympäristöä ja jatkuu koilliseen kohti linjan pohjoispäätä. Alussa reitti kulkee Ruostejärven virkistysalueen kautta: Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven laavu, Ruostejärven Grill Hut sekä ranta-alueen sauna- ja uintipalvelut, ja lyhyt yhteys Meidän metsäpolkuun osuu samaan kokonaisuuteen. Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa köysilossin ylityksen Toralahden yli sulan maan aikana ja pysäköintiä Härkätien varrelta—tarkista ajantasaiset tiedot heidän Ruostejärven sivuiltaan(2). Eerikkilän urheiluopistoalue vieressä: reitti koskettaa monia kenttiä ja saleja, mutta vaeltajan kannalta tärkeämpää ovat rannan laavut, noin 14,5 km:n kohdalla oleva Myllylahden laavu ja metsäyhteydet etelään. Ruostejärven jälkeen reitti saapuu Tittilammin laavulle ja Tittilammi varauskeittokatokselle, sitten Siltalahti valkamaan ja Siltalahti tulipaikan tienoille, edelleen Hyypiö vuokratuvan, Hyypiö tulipaikan ja Hyypiö kämppä savusaunan alueelle sekä Harjunpirtti saunan ja Harjunpirtti kaivon luo—käyttökelpoisia taukokimppuja matkalla Liesjärvelle. Pirttilahti parkkipaikka on noin 24 km:n kohdalla; myöhemmin Metsäkouluntie parkkipaikka Liesjärvi ja Peukalolamminkangas pysäköintialue 1 linja-autot helpottavat kansallispuistoon siirtymistä Hyypiön ja Peukaloisen alueella, lähellä Peukaloinen vuokratupaa ja Peukalolammi laavua. Onkimaan kaivo ja ONKIMAA autiotupa merkitsevät erämaisempaa jaksoa ennen käännyttyä kohti Iso-Melkuttimen aluetta: Kaitajärvi pyräköintialue, Kaitajärven laavu ja Kaitajärven tulipaikka järven päässä, sitten Iso-Melkutin Lepakkolaavu ja Iso-Melkuttimen laavut kirkasvetisen järven rannalla. Reitti on yhdensuuntainen tuon lyhyen järvenkierto-osan ja Iso-Melkutin–Kaitajärvi-pyöräilyyhteyden kanssa. Räyskälän talviuintipaikka osuu järven jälkeiseen liikenteeseen. Jakso päättyy Heinisuon laavuun ja nuotiopaikkaan sekä Heinisuo P-alueeseen, lähellä talvihiihtoladun yhteystä. Retkipaikan kesäinen artikkeli Räyskälän eteläpuolelta kuvaa selviä keltaisia ilvesviittoja, rantapolkujen vaihtelua ja liukkaita pitkoksia sateella sekä vilkasta tunnelmaa Iso-Melkuttimen laavuilla sesonkiaikaan(4). Out in the Nature kokoaa jokamiehenoikeuden leiriytymis- ja tulen teon rajat sekä luonnonsuojelualueiden pyöräilyrajoitukset ja marjastuksen kannalta käytännön vinkit(5). Verkoston ylläpito on ollut vähäresurssista; katso väliaikaiset reittimuutokset virallisilta sivuilta(2).

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen vaellusverkosto, jota Hämeen virkistysalueyhdistys on koordinoinut kuntien kanssa vuodesta 1990. Kartat, osiot ja tiedotteet löytyvät yhdistyksen Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Ruostejärven virkistysalue kuvaa hiekkarantoja, laavua ja yhteyksiä monipäiväisiin vaelluksiin kohti Liesjärveä ja Saarta(2). Visit Hämeen Ruostejärvi–Saari -sivu kuvaa metsäpolkuja, Niinimäen kosteikkoja ja Kaukolanharjun maisemia kohti Saaren kansanpuistoa(3). Sama alueluettelon Ruostejärvi–Liesjärvi -teksti täsmentää Myllylahden laavun, Tapolan haaroja ja Onkimaanjärveä(4). Metsähallitus julkaisee koko merkityn verkoston Luontoon.fi:ssä(5). Retkipaikan Ilves-maistelu mainitsee keltaiset merkinnät ja pitkospuuosuuksien varovaisuuden sateella(6). Reitin pituus on noin 53,3 kilometriä yhtenäisellä linjalla Tammelassa. Koko Ilves-järjestelmä on virallisissa kuvauksissa noin 250–273 kilometriä, joten päivämatka riippuu valituista haaroista. Ruostejärven rannalla ovat Ruostejärven laavu, Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut; kapeimmassa salmessa kulkee köysilossi jäiden aikaan(2). Reitti kulkee Eerikkilän urheiluopiston piha-alueen läpi—Eerikkila Public Sauna ja Eerikkilän talviuintipaikka palvelevat polun varrella, ja Lapinniemenmäen laavu on metsäisemmällä rantaosuudella. Myllylahden laavun kohdalla reitti ylittää Härkätien, mistä viralliset osuuskuvaukset jatkavat(4). Saaren kansanpuiston liepeillä Lounais-Hämeen Pirtti Sauna, Kuivajärven uimapaikka, Suujärven uimapaikka ja Saaren kansanpuiston laavu tarjoavat uinti- ja taukopaikkoja(3). Liesjärven kansallispuiston suuntaan Kettumäen tulentekopaikka ja Metsäkouluntie parkkipaikka Liesjärvi tukevat lähestymistä(4). Tervalamminsuon pysäköintialue sopii autolla lähestymiseen ennen Onkimaanjärven pohjoisrannan ONKIMAA-kohdetta(4). Tammela sijaitsee Kanta-Hämeessä. Reitti kulkee osin päällekkäin reitin Pyöräillen Hämeessä Härkätietä pitkin, Häme kanssa; tarkista osuuskohtaiset pyöräsäännöt ennen fillarointia(3).

Kansallispuiston säännöt, palvelut ja Metsähallituksen ohjeet tähän kierrokseen kannattaa lukea ensin Luontoon.fi(1):n Punatulkun polku -sivulta. Tammelan kunta kokoaa päiväretki-ideoita ja linkittää virallisiin Luontoon-sivustoihin Retkelle Tammelaan -sivuillaan(4). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa punaisia merkintöjä, vastapäivään kulkua, sammaleisia harjuja, Taipaleensuon pitkospuita ja soraa, ylityksen kohti Lehdos parkkipaikkaa ja miten Punatulkun polku kulkee yhteisiä pätkiä Pohjantikan polun kanssa Korteniemen tuntumassa(2). Out in the Nature täydentää englanniksi ajo-ohjeet valtatieltä 2, piknikpöydän Lehdos parkkipaikalla, kevätkelien havainnot männikkörannikon ja Korteniemen välillä sekä selkeän muistutuksen pitää koira kytkettynä luontohaittojen kuten kyiden lähellä(3). Kanta-Häme on maakunta, ja Tammela on sen kunnista yksi. Punatulkun polku on meidän kartalla noin 3,2 kilometrin kierros Liesjärven kansallispuistossa Tammelan alueella. Reitti on merkitty punaisella ja on tyypillinen lyhyt vastapari Korteniemi parkkipaikalta lähtevälle pidemmälle siniselle Pohjantikan polulle; monet yhdistävät lenkit tai risteykset noin kuuden kilometrin yhteispatikaksi(2)(3). Maasto pysyy leppoisana, korkeuserot ovat pieniä, mutta kaatuneet rungot voivat hidastaa hetkeksi(2). Perkonlahden jälkeen punainen haara seuraa kulkuopasteita Lehdosta kohti, ja Taipaleensuolla kulku vuorottelee pitkospuita ja sorapintaa ennen paluuta Liesjärven rantaa halkovan rämeen ja Levousnokaksi nimetylle suopursuniemekkeelle, josta polun opaste kertoo(2). Ranta- ja sammalo osuudet houkuttelevat, kun haluaa järven tuulen ja vähemmän kivikkoista askelta kuin sinisellä lenkillä(2)(3). Palvelut keskittyvät Korteniemelle: Korteniemi parkkipaikka, Korteniemi tulipaikka tauolle ja Korteniemi uusi kaivo vedelle löytyvät lyhyen kävelyn etäisyydelle toisistaan kierroksen varrelta(2). Lehdos parkkipaikka Korteniementiellä on kätevä lähtö, jos haluaa kulkea Out in the Naturen tavoin suoraan punaiselle kierrokselle vastapäivään(3). Keltainen Ilvesreitti risteää samaan solmukohtaan pitkien vaellusten jatkoille, ja vihreä Ahonnokan luontopolku tarjoaa hyvin lyhyen lisäkierroksen Korteniemeltä(2)(3). Korteniemen perinnetila pysäköinnin vieressä on kesäkaudella avoin kulttuurikohde eläimineen ja rakennuksineen; aukiolo ja esteettömyys kuuluvat Metsähallituksen omille kävijasivuille(3).

Torron kylän reitti on noin 9,6 kilometrin päiväretki Torronsuon kansallispuistossa Tammelalla Kanta-Hämeessä. Se on Kiljamon palvelualueelta lähtevä pisin merkitty kesäinen kävelyreitti: avosuota pitkospuita pitkin, metsäosuuksia ja osuus Torron kylän sekä vanhan louhosmaiseman kautta, ja yhtymäkohtia laajempaan Hämeen Ilvesreittiin siinä missä reitit kohtaavat. Metsähallitus julkaisee kartat, säännöt ja kausivinkit kaikille Torronsuon reiteille kansallispuiston retkeily- ja ulkoilusivuilla Luontoon.fi-palvelussa(1). Retkipaikka(2) tiivistää Kiljamon ja Pehkun pysäköinnit Forssa–Somero-tien varrella, lintu- ja marjastusvinkit sekä sen, että pitkän kyläkierroksen linjausta on muutettu niin, että kävely pysyy pääosin luonnon puolella eikä seuraa vilkasta tien reunaa entiseen tapaan. Reppuretki(3) kuvaa pitkospuilla kulkemisen tunnelmaa: näkymät Kiljamon luontotornista, kevään kurkien ja pienempien lintujen äänimaisema ja miksi herkkää suota suojellaan pitkospuiden kunnossapidolla. Vaellus alkaa Kiljamon lähtöpisteestä Kiljamo tulentekopaikan tuntumassa. Samasta risteyksestä pääsee lyhyille reiteille ilman uutta ajoa: Suopursupolku esteetön ja Suokukkapolku esteetön tarjoavat esteettömiä pitkospuuosuuksia, ja Kiljamonkierros on helppo lyhyt lenkki ennen pitkää kierrosta. Suotaival on toinen kesäinen pääreitti Kiljamolta avosuolle. Torron kylän reitin varrella tulee noin kahden kolmasosan kohdalla Torronsuo Pehkun pysäköintialue—Pehku on kansallispuiston toinen parkkialue samalla seututiellä ja tarjoaa usein enemmän tilaa, kun Kiljamo täyttyy sesonkiviikonloppuina(2). Kiljamon palveluihin palatessa reitti kulkee Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo, Kiljamo parkkipaikan laajennus, Kiljamo nuotiokatos ja Kiljamo luontotorni -kohteiden lähellä; 17 metriä korkea luontotorni on selvä maamerkki latvojen yläpuolella suunnistukseen ja lintujen tarkkailuun. Maasto on tyypillistä etelän keidassuota: pitkiä pitkospuita, kuivempia metsäpolkuja ja lyhyitä tie- tai metsäliittymiä, kun merkitty linja siirtyy avosuolta. Varaa puoli päivää taukoineen ja tornivierailuineen. Tammela sopii käyntiin tukikohdaksi; Kanta-Häme tarjoaa jatkomahdollisuuksia, jos haluat yhdistää muita ulkoilukohteita.

Liesjärven kansallispuiston säännöt, polttopuu, lemmikit ja palvelujen ajantasatiedot löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi(1) -sivuilta koskien tätä puiston osaa. Tammelan kunta kuvaa Peukalolamminkankaan uuden pysäköintialueen saapumisohjeet, Kanteluksentien osoitteen ja opasteiden näkyvyyden valtatieltä 2, Peukalolammin–Kaksvetisen esteettömän lenkin sivullaan(2)—hyödyllistä myös silloin, kun kuljet keltaisesti merkittyä kierroslenkkiä eikä rinnakkaista esteetöntä ympyrää. Retkitassut kertoo helposta noin tunnin retkestä koirien kanssa toukokuussa 2020: keltaiset merkinnät, runsaat pitkospuut ja kunnostustyöt erityisesti Kaksvetisen lähistön pitkospuilla(3). Sikomäen polku on meidän kartalla noin 4,2 kilometriä Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Sikomäki pysäköintialueelta polku nousee nopeasti Kaksvetisen kodalle ja Kaksvetisen tulentekopaikalle kalliolle, luontevaan ensimmäiseen taukoon ja samaan risteykseen, jossa pitkä keltainen Ilvesreitti kulkee—kätevää, jos mietit jatkoja laajempaan reitistöön. Kierroksen keskiosa keskittyy Peukalolammille: Peukalolammin laavu, Peukaloinen vuokratuvan tulentekopaikka ja Peukaloinen vuokratupa sijaitsevat lyhyen kävelyn päässä toisistaan, ja Peukalolamminkangas pysäköintialue 1 linja-autot, Peukalolamminkangas pysäköintilalue 2 sekä Sikomäki pysäköintialue palvelevat autoja ja linja-autoja. Kuivakäymälät löytyvät Kaksvetisen taukopaikan luota ja Peukaloisen vuokratupa–Peukalolammi laavu -alueen tuntumasta. Kierroksen loppupuolella Katavalammintien levähdyspaikka tarjoaa penkkilaitumisen, ja Tittilammi varauskeittokatos (katos lukittava) sekä Tittilammin laavu istuvat järven luoteisrannalla—tarkista lukitun keittokatoksen käyttö Metsähallituksen ohjeista(1). Kokonaisuus on pientä korkeuseroa ja lehto–kuusimetsää; Retkitassut piti reittiä miellyttävänä ja selkeästi seurattavana(3).

Lappsetin SISU-tuotteista koostuva liikunta-alue. Laitteina penkkipunnerrus, pystypunnerrus, selkä-/vatsapenkki sekä kyykky (4/2023).

18-reikäinen A1-tason frisbeegolfrata.

Jonkin verran korkeuseroja.

Pituus 31 m, leveys 2,5 m Askelväli 38 cm, nousu 16 cm Portaita 75 kpl, kokonaisnousu 12 m LED-valaistus, sähköinen kävijälaskuri