Keski-Pohjanmaa Kartta

Halsuan Helmi on matkailuautojen leirintäalue. Vaikka et yöpyisikään siellä, voit vuokrata heidän saunansa, porealtaansa ja kylpytynnyriään.

Katos sijaitsee Kirkonmäen urheilukentältä lähtevän kuntoilureitin varrella. Valaistu kuntoilureitti on käytössä ympäri vuoden. Katoksen edessä on nuotiopaikka ja istuinpenkkejä. Paikka sopii erinomaisesti päiväretkille ympäri vuoden

Laavu Jämsänkallion luontokohteen vaellusreitin varrella.

Sääksjärven laavu

Långskäretin katos sijaitsee rannan tuntumassa. Saaren rantautumispaikka on Latala-lahdella saaren länsirannalla. Rantautuminen pohjoistuulen puhaltessa voi olla vaikeaa. Saarella on lisäksi grillikatos, kompostikäymälä ja sauna. Suurin osa saaresta on kivikkoista mäntymetsää, itärannalla on jyrkkiä kallioita ja pohjoisrannalla on vanha kuusimetsä. Lintujen pesimäaika 15.4.–31.7. Tämä on otettava huomioon vaellettaessa.

Jussinsaari on viehättävä saarikohde, jossa on hyvä ja erittäin tilava mökki. Saarella on myös ulkokäymälä ja puuvaja. Saaren ympäri kulkee vaellusreitti, jota voi kulkea saaren ympäri. Jos matkustat Jussinsaariin veneellä, on suositeltavaa käyttää saaren itäpuolella sijaitsevaa rantautumispaikkaa.

Nielujärven polku on noin 9,9 kilometriä pitkä retkeilyosuus Kinnulassa Keski-Pohjanmaalla Peuran polun vaellusverkossa ja Salamajärven kansallispuiston Hirvaan kierroksen rengasreitillä. Karttoja, merkintöjä ja koko kierroksen kuvausta varten Metsähallitus julkaisee Hirvaan kierroksen Luontoon.fi-sivustolla(1); Salamajärven kansallispuiston säännöt ja palvelut löytyvät puiston retkeilysivuilta(2). Osuus kulkee järvi- ja metsämaisemassa Koirajoen aarnialueen ja Pieni Sääksjärven palveluryppään välillä; moni vaeltaja pysähtyy täällä juomaveden, tauon tai saunan vuoksi koko Hirvaan kierroksella(3). Latu&Polku kuvaa Hirvaan kierrosta noin 58 kilometrin mittaiseksi rengasreitiksi, jonka pääsilmukka on merkitty sinisillä maalimerkeillä, suot pitkospuineen ja juomavesi on tarjolla useissa tuvissa, myös Nielujärvellä(4). Reppuretki-lehden keväinen vaelluskertomus kulki Pyydyskoskelta kohti Nielujärveä ja edelleen Pieni Sääksjärvelle, ja mainitsee katetun lähteen Nielujärven jälkeen pullon täyttöön ennen viimeistä osuutta vuokratuvan suuntaan(3). Käytännössä reitin alkupäästä nousee ensin Nielujärven laavu, sitten Nielujärven lintutorni lintujen tarkkailuun ja Hirvaankierroksen kota, Nielujärvi pidemmälle tauolle. Myöhemmin Pieni Sääksjärvi pysäköintialue ja Pieni Sääksjärvi P-paikka pihapiirissä palvelevat autolla saapujia; samaan ryhmään kuuluvat Pieni Sääksjärvi vuokratupa, Pieni Sääksjärvi sauna, kaivo, laituri sekä polttopuu- ja kuivakäymälärakennukset päiväretkeilijöille. Sääksjärven laavu ja Sääksjärvi laavu sijaitsevat järvenlahden pohjukassa, ja reitti päättyy Lehtosenjärven kotalaavun ja Lehtosenjärvi liiterikäymälän tuntumaan. Pidemmälle suunniteltaessa tämä linja liittyy Hirvaan kierrokseen ja Peuran polku runkoreitti E6:een sekä lyhyeen Peuran polku -haaraan Lehtosenjärvellä ja erilliseen Peuran polku (Lestijärvi) -varianttiin muualla verkossa(1)(4). Tarkista kausirajoitukset arkoille alueille puiston ohjesivuilta(2).

Karipolku on noin 8 kilometrin merkitty janareitti Kokkolan Lohtajalla Vattajanniemen uimarannan seudun ja Kilpipakan metsäteiden välillä Keski-Pohjanmaan rannikolla. Ajantasaisimmat kartat, laavut, -tornit ja Puolustusvoimien turvallisuusohjeet löytyvät Kokkolan kaupungin Vattaja ja Ohtakari -sivuilta(1). Visit Kokkola tiivistää, miksi alueen dyynirannat vetävät patikoijia, valokuvaajia ja surffareja, ja mistä löytyvät ampuma- ja melutiedotteet ennen retkeä(3). Retkipaikka-artikkeli täydentää maaston kuvausta: samaa linjaa kuljetetaan talvisin suksilla ja liukulumikengillä hiljaisissa olosuhteissa, mutta kesällä juurakot, pitkospuut ja lammasniityt näkyvät selkeimmin(2). Vattajan päässä reitin alkumatkoilla kulkee Vattajan kärjen luontotorni, Vattajan uimaranta ja Ohtakarin beachvolley kentät (2 kpl), ja Vattajan uimarannan P-paikka sekä Vattajan uimaranta tulentekopaikka sopivat päiväretken tukikohdaksi; Luontopolku Ohtakari, dyyniluontopolku tarjoaa lyhyen dyynikierroksen, kun kaipaa kevyempää rantakävelyä(1). Kaupunki varoittaa, että rannan järjestysopasteet ovat osin kadonneet, joten kartta kannattaa pitää mukana(1). Vajaan puolentoista kilometrin kohdalla Pitkäpauha pysäköintipaikka tarjoaa vaihtoehtoisen lähdön, jos rannan parkkialue on täynnä. Puolen välin tuntumassa Jussinpauhan laavu lepää mäntykankaan katveessa matalan lintutornin vieressä merelle, ja sama risteys liittyy luontevasti Vatungin luontopolkuun sekä talvisiin Vattajan latuun ja Erkkilä–Ohtakari-latuun siinä missä reitistöt kohtaavat(1). Etelämpänä Maijanaron laavu on pieni päivätauon laavu metsäristeyksessä ennen suuntaa Kilpipakkaa kohti. Erkkilän kuntorata ja Erkkilän valaistu latu lähtevät saman kuntolatualueen vierestä, ja Kokkolan kaupunki kertoo Ohtakariin vievän ladun kulkevan talvisin osin Karipolkua pitkin(1). Laavujen jälkeen maisema aukeaa dyynirannoille, joilla on yli 15 kilometriä yhtenäistä hiekkarantaa(1)(3). Reitti on kokonaisuudessaan keskivaativa: osin juurakkoista polkua, jyrkkä nousu Vatunginjärventien ja Jussinpauhan laavun välillä, pitkospuita kosteikolla ja pohjoisosassa lammasaita aidan porttien kautta(1)(2). Kulku suuntaan kumpaan tahansa on luontevaa janareitillä(1)(2). Lintujen pesimäaika 15.4.–31.7. ja Puolustusvoimien harjoitusalueiden rajaukset on huomioitava(1)(3)(4). Kokkola on kunta, joka ylläpitää reittiä; Keski-Pohjanmaa tunnetaan avoimesta rannikkometsästä ja pitkistä hiekkarannoista. Lohtajan kylä sijaitsee tavallisen tie-ohjeistuksen eteläpäässä.

Håkin lenkki on noin 11,8 kilometrin mittainen ympyräreitti Kokkolan Öjan alueella. Keski-Pohjanmaa tarjoaa runsaasti merellisiä ulkoilukohteita; tämä lenkki sijoittuu Öjan saaristomaisemaan. Kokkolan kaupunki kuvaa samaa lenkkiä noin 12 kilometrin mittaiseksi ja luokittelee sen vaativaksi ja kivikkoiseksi; PDF-kartoista (Saaristopolku, Håkin polku, Långvikenin laavu, Hickarö), uimarannan palveluista ja reittien yhdistämisestä löydät tiedot Kokkolan kaupungin Öjan ulkoilureittien sivulta(1). Visit Kokkola nostaa Håkin lenkin esiin, kun haluat merituulta ja saaristomaisemia Öjassa(2). Reitti kulkee vaihtelevassa merenranta-, järvi-, metsä- ja suomaisemassa. Osa alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon; kaupunki kuvaa flada- ja kluuvijärviä, suojeltuja soita, erilaisia metsiä ja silokallioita runsaine naavaineen(1). Sollidintien varrella Sandvikenin taukopaikalla on maisema- ja lintujen tarkkailuun sopiva lava(1). Lenkin voi yhdistää pidempään Öjan saaristopolkuun koko päivän retkeilyyn(1)(2). Kierroksen loppupuolella kuljetaan Långön /Öjan uimarannan, Öjan lähiliikuntapaikan ja Öjan koulun liikuntapaikkojen lähellä. Kesällä Långön uimarannalla on grillikatos, pöytä- ja penkkiryhmät, pukukopit, käymälä ja jätehuolto; rannalla on myös historiallinen korsu/kalastajamuseo ja Bryggan vierasvenesatama kesäkahviloineen(1). Talvella sama ranta-alue kytkeytyy valaistuihin latuihin ja muihin lähialueen reitteihin kartallamme. Retkipaikan Luontopolkumiehen Öjan saaristopolun kuvaus samassa maisemassa tuo esiin kivikkoja, keväistä märkyyttä ja jalkinevalintaa—hyödyllistä taustaa myös lyhyempiin lenkkeihin täällä(3).

Reitti on noin 3,9 kilometrin mittainen kierros Tastulanjärven ympäri Kaustisella, Keski-Pohjanmaalla. Visit Kaustisen seutu kokoaa lähistön palvelut ja linkit pidempiin reitteihin verkossa(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kuvauksen, josta näkee maaston ja opasteiden käytännön näkökulman(2). Retkipaikka kuvaa kierroksen vaiheittain: reitin alkupuolella polku kulkee leveänä ja helppokulkuisena käytännössä rantaviivan tuntumassa, ja koivuissa olevat siniset maalimerkit pitävät suunnan tallella(2). Matkan varrella noustaan kuusivaltaiselle kankaalle, lasketaan rantakosteikoille ja ylitetään pitkoksia; lounaiskulmassa on pitempi pitkospurositus, ja taukopaikan pöytä–penkki-yhdistelmä avaa näkymän sekä suolle että järvelle(2). Sopassa on myös lyhyitä tie- ja metsätieosuuksia(2). Noin 3,7 kilometrin kohdilla reitti kulkee Tastulan Lomakylän uimapaikan ja Tastulan Lomakylän talviuintipaikan ohi Mökkitie 7 -osoitteessa – uinti tai talviuinti voi sopia tauoksi, jos palvelut ovat käytettävissä. Lomakylän päässä samat risteykset yhdistävät pidempään ViTarinki-kierrokseen, joka on kokonaisuudessaan noin 11 kilometriä; Tastulan Lomakylä kertoo, että voi kiertää koko ViTarinkin tai vain Tastulan järven noin 3,5 kilometrin lenkin(3). Matkailumateriaaleissa ViTarinkiin annetaan noin 11,4 km ja viitataan muun muassa lähistön Tummunniitun laavuun pidemmällä reitillä(4). Jos tavoite on vain järven kierros, voi jättää laavun suuntaan kääntymättä ja pysyä sinisesti merkityllä järven kehällä(2).

Jämsänkallion luontopolku on noin 4,7 kilometrin kävelyreitti Toholammilla Keski-Pohjanmaalla Jämsänkallion kallioalueen ja Kotojärven rannalla. Maisema on kylälle tyypillisiä peltoaukeita jylhempi: mäkistä mäntykangasta, avokalliota juurikoineen ja järven takamaat sekä suonreunat, jo tallenteessa on yli 300 metriä pitkospuita ja useita siltoja. Reittikuvaukset, etäisyydet eri lähtöpisteiden välillä, kunnan reittikartta ja nimi- ja tarinataustat löytyvät Toholammin kunnan Jämsänkallion luontokohde -sivulta(1). Sivu kuvaa noin neljän kilometrin reitistön, johon kuuluu noin kahden kilometrin Kotojärven ympäryslenkkini sekä pistot kallion kohteisiin. Autolla pääsee Järvenojantien varrella oleville kolmelle pienelle parkkipaikalle. Jämsänkallion parkkipaikka 2 on länsipäässä aivan polun tuntumassa. Noin puolivälissä reitti kulkee Jämsänkallion parkkipaikan ohi; osoite on Järvenojantie 118. Itäpään suurin levike on Jämsänkallion parkkipaikka 3, jota retkiartikkelit yhdistävät usein Järvenojantie 187 -osoitteeseen. Jämsänkallio Laavu on taukopaikka kallion reunalla: laavu, keittoteline ja nuotiopaikka penkeillä, puusuoja ja kuivakäymälä, sekä kalliolle nouseva noin 30 metrin portaikko. Länsipäässä Jämsän kylällä Jämsän pesäpallokenttä toimii hyvin maamerkkinä, kun etsii lähtöpaikkaa. Kallion pistoreiteillä voi tutustua Hyihalkeamaan ja Lullaukseen; kunnan infotauluissa kerrotaan alueen tarinoista ja jääkauden jäljestä(1). Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa järven kiertoa ja kalliopisteitä arkisesti ja toppuuttaa jalkineet kevääseen ja syksyyn(2). Yle uutisoi Jämsänkallion laajemmasta kunnostuksesta ja kuvasi paikkaa uuden taukopaikan valmistuessa 2020-luvun alussa(3). Kesähelteillä polut voivat pysyä kuivina, mutta keväällä ja syksyllä Luontopolkumies suosittelee vesitiiviitä kenkiä suon ja rannan takia(2).

Vintturin eräpolku on noin 15,6 kilometrin pistosuuntainen retkeilyreitti Kaustisella Keski-Pohjanmaalla Vintturin ja Tastulan kylävyöhykkeellä—rauhallista maalaismetsää ja vesistöjen varsimaastoa Perhonjokilaakson lähistöllä. Kaustisen kunta luettelee reitin paikallisten luontopolkujen ja -reittien joukossa ja kertoo lähdön Mikkolasta Vintturin alueella(1). Saman kunnan ”Kaustisen kylät” -sivuston Vintturi–Tastula-esittelyssä korostuvat järvi- ja jokimaisemat, vilkas kyläyhteisö ja ViTaringin luontopolku, noin 11,3 kilometrin merkitty kierros, joka yhdistää kylät sinisin merkein ja laavuineen sekä talvisin osin Vitalatu-osuuksineen(2). Tastulan lomakylä kuvaa Vitaringin reitin luonnetta: järvi-, joki-, metsä- ja suomaisemia, pääosin kapeaa metsäpolkua ja pätkiä kylä- ja metsäteitä(3). ViTatiimi täsmentää sijaintia: kylät ovat likimain 7–12 km päässä Kaustisen keskustasta ja noin 3 km toisistaan; paikallisille reiteille on myös kylätalon parkkitilaa Vintturintie 478(4). Visit Kaustisen seutu kuvaa koko seutua hiljaisena retkeily- ja luontomaisemana, jossa metsät, pellot ja järvet kutsuvat liikkumaan(5). Reitin pituudella retkestä tulee täysi päivämaasto: varaa eväät, juoma, säävaruste ja luotettava suunnistus. Tälle nimetylle eräpolulle ei käytetyillä sivuilla eritellä merkintöjä; lähellä kulkeva ViTaringin luontopolku on puolestaan kuvattu sinisin merkein ja opastekyltein risteyksissä(2)(3). Luontevaa on yhdistää päivään lyhyempi ViTaringin luontopolku tai tauko Tastulanjärven rannalla(2)(3). Sulkuista, metsästyksestä tai kunnostuksista kannattaa tarkistaa tuoreimmat tiedot Kaustisen kunnan ulkoilu- ja uutisväyliltä, kuten kunnallisille reiteille yleensä(1).

Keski-Pohjanmaa sijaitsee keskellä läntistä Suomea, ja Lestijärvi on yksi sen kuntia. Pomokallion luontopolku on noin 1,1 kilometrin lenkki Lestijärvellä Riemuhiekantiellä. Luontopolun opasteet, ranta ja ajoohjeet keskustasta löytyvät luontevimmin Pomokallion luontopolku -sivulta osoitteessa lestijarvenkunta.johku.com(1). Yleiset retkeilyohjeet kunnassa, mukaan lukien lemmikkien pitäminen kytkettynä, ovat luettavissa visitlestijarvi.fi:ssä(3). Polku on lyhyt ulkoluokka: kahdestakymmenestä opastetaulusta saa tietoa muun muassa linnuista, käävistä, sienistä, puista ja metsänhoidosta, ja aikuisillekin maastosta löytyy kiinnostavia kohteita kuten siirtolohkare ja tervahauta tauluilla kerrottuna(1). Reitin alkupuolisko kulkee luonnontilaisen puron ja vehreän vyöhykkeen lähellä, loppupuolella avautuu karun Pomokallion kallioiset näköalat, ja sekä alku että loppu sijoittuvat pitkän vaalean hiekkarannan äärelle(1). Suunnistusrastiverkko käyttää samaa kokonaisuutta: Pomokallion suunnistusrastit(2) kertoo vuonna 2019 valmistuneesta kartasta ja rasteista Itälahdentien ja Riemuhiekantien varrella luontopolun yhteydessä—20 ympärivuotista kiintorastia ja 20 kesäisin vaihtuvaa rastia eli yhteensä 40 kohdetta sesongin ollessa voimassa—sekä viiden euron kartan hinnasta ja yhteystiedoista(2). Pidempään Lestijärvellä viipyville Visit Lestijärvi linkittää retkeilyesitteitä, eri pituisia ulkoilureittejä ja muita kohteita kunnan alueelta, esimerkiksi Valkeisen rengasreitin Valkeisjärven ympärillä(3).

Rummelö–Harrbådan luontopolku on noin 4 km pitkä merenrantareitti Kaustarinlahdella Kokkolassa, vain parin kilometrin päässä keskustasta. Keski-Pohjanmaa näkyy tällä reitillä merenlahdissa, ruovikoissa ja maankohoamisrannikon lehdoissa. Kokkolan kaupunki kokoaa pysäköinnin, pesimäaikasäännöt, kartat ja palvelutiedot Rummelö-Harrbåda -sivulleen(1); Luontoon.fi(2) näyttää saman reitin valtakunnallisessa ulkoilutietopalvelussa. 236 hehtaarin lintuvesialue kuuluu Natura 2000 -verkostoon: matalat vedet, lietorannat, ruovikot, rantaniityt ja rehevät maankohoamisrannikon lehdot vuorottelevat polun varrella, ja kesäisin laiduntavat lampaat ylläpitävät niittyjä(1). Reitti sopii erityisesti linturetkeilyyn. Alkuun päin tulee Harriniemen lintutorni pensasvyöhykkeen ja ruovikon reunalla; noin 2,9 kilometrin kohdalla Rummelön lintutorni on lyhyen pistoreitin päässä ruovikossa, ja havaintolava täydentää katselua(1)(3)(4). Elban suuntaan Elban lintutorni ja Villa Elban laituri ovat lähellä toisiaan lahden rannalla—hyviä taukopaikkoja ennen paluumatkaa(1)(4). Nuorisokeskus Villa Elban noin 0,7 km:n ympyräreittiä kunnostetaan vuonna 2026 kahdessa vaiheessa; töiden aikana kulku tälle pääluontopolulle ja Rummelön lintutornille on järjestetty parkkipaikalta mökkien kautta merenpuoleista reittiä(1). Maasto vaihtelee leveistä pitkospuista ruovikossa leveämpiin hiekkapolkuihin, joissa on juuria ja pehmeää hiekkaa kohti Harrinniemeä; kapeampi pitkospuuosuus on vaihtoehto niemen suuntaan(1). Vihreitä nuoliopasteita on tiheässä(3). Reitin voi kulkea myös ympyräreittinä(1). Verkostossa Vanhan Kallen kinttupolku yhdistää Santahaka, laavu -alueeseen, Elba-Harrbådan on lyhyempi patikointiyhteys tornien välillä, ja Sannanranta talvipolku palvelee talvikävelyä lumella; useat ladut (esimerkiksi Latu Santahaka-Harrbådan ja Latu Trullevi-Harbåda) kulkevat osin samoilla linjoilla hiihtäjille. Retkipaikka(3) kuvaa käytännössä kosteaa rantalehtoa, pistoreittejä uimarannalle ja torneille sekä aamuvarhaisen rauhallisuutta. Ajantasaiset tiedot pitkosten kunnostuksesta, Villa Elban kahviosta ja majoituksesta sekä mahdollisista sulkuista löytyvät kaupungin reittisivulta(1).

Ulkoilulaitteiden puisto ja kuntoportaat 60 m.

Tasainen maasto.

Tasainen maasto. Rata on maksullinen.

DiscGolfPark-maalikori. Kumpuileva, jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja. Ei talvikäytössä.

Tasainen maasto.

18-reikäinen frisbeegolfrata.

100 askelmaa.

81 askelmaa. Ei talvikunnossapitoa.

231 askelmaa, pituus 140 m, nousu 25,5 m, kaltevuus 18,6 %.

256 askelmaa, pituus 105 m, korkeusero 26 m, kaltevuus noin 25 %.

Kaksi haulikkorataa ja yksi kiväärirata. Haulikkoradoilla voi ampua seuraavia lajeja: kansallinen trap, automaattitrap, kaksoistrap sekä trap (olympiatrap).

Metsästysyhdistyksellä on omalla tontillaan ympäristöluvan vaatimukset täyttävä ampumarata-alue, jossa sijaitsevat muun muassa metsästysmaja, skeet-haulikkorata, karhurata sekä hirvirata.

Toiminnan järjestäjä: Lohtajan Metsästys- ja Ampumaseura.

Kolme haulikkorataa ja yksi 50 m:n/75 m:n hirvirata. Haulikkoradoilla on ampumakatos.