Kymenlaakso Kartta

Hamina Camping Pitkäthiekat vuokraa saunojaan. Jos majoitut täällä, voit käyttää niitä ilmaiseksi, mutta jos haluat vuokrata ne vain omaan käyttöösi, saatavilla on edullinen tuntihinta.

Paikalla on taukopaikka, takka, laituri, kompostikäymälä ja polttopuiden katos.

Salvan reitin varrella. Alueella: opastuspiste, katos, nuotiopaikka, wc, pysäköintialue, katos 65

Portimon polut on laaja merkitty polkujen verkosto Haminan pohjoispuolella Kymenlaaksossa. Reitin kokonaispituus on kartallamme noin 68,3 kilometriä ja se kulkee metsien, harjujen, kosteikkojen ja kylien teiden välissä Ruissalon, Kannusjärven, Kitulan ja Metsäkylän seudulla. Kyse ei ole yhdestä suljetusta lenkistä: päiväosat ja lyhyemmät lenkit valitaan risteysten karttojen ja numerotolppien avulla. Kansallisen ulkoilureittiluettelon ja karttojen osalta kannattaa aloittaa Luontoon.fi-sivulta(1). Haminan kaupunki kertoo, että Vehkalahden Veikot ylläpitää reitistöä kaupungin tuella, merkitsee puita sinisillä täplillä ja myy paperikarttoja Rinkelin asiointipisteessä(2). Visit Kotka-Hamina listaa käytännön lähtöpaikat ja ohjaa seuran sivuille ajankohtaisiin tietoihin(3). Retkipaikassa julkaistussa Luontopolkumiehen Siliävuori-painotteisessa kuvauksessa 8 kilometrin kierroksella on kapeaa metsäpolkua, avokalliota, nousu Siliävuoren näkötornille, pitkiä hiekkatieosuuksia Valklammen rantojen välissä sekä kaivo- ja uimapaikkoja, jotka löytyvät parhaiten paperikartalta(4). Meidän aineistossamme Uuperinrinteet sijoittuu alkumatkaan; noin 14 kilometrin kohdalla kulkee Valkjärven uimapaikka Portimon Polut ja Veiklammen uimapaikka Portimon Polut uimarantoineen. Siliävuoren näkötorni on noin 23 kilometrin tienoilla ja tarjoaa laajan näkymän Hamina–Kotka -seudulle ja kirkkaalla säällä kauemmas(4). Kentänkankaan laavu ja Portimon Polut laavu tarjoavat taukoja keskiosassa; Suksimuseo Kirimaja noin 39 kilometrin kohdalla on erikoinen suksimuseovierailu reitin varrella. Ruissalon ja Husulan suunnalla Vehkalinnan liikuntasali on kohta, jossa valaistut hiihto- ja kuntoradat (Husulan valaistu latu ja Husulan valaistu kuntorata) kohtaavat patikointiverkoston. Koillisemmalla Portimon Polut Oravakorven laavu ja Portimon Polut Viitavuoren laavu sijaitsevat kallioisessa metsämaastossa; Vahjärven uimapaikka Portimon Polut ja Haminan energia laavu tulevat vastaan ennen kuin reitti liittyy Horessootin polkuun Myllykylän suunnalla(2). Hamina sijaitsee Suomenlahden rannikolla; tämä verkosto on kaupungista sisämaahan johtava keskeinen pitkän patikointireitin kokonaisuus. Koko linjan kävelyyn kannattaa varata useampi päivä, tai valita esimerkiksi Vehkalinna tai Kitula tukikohdaksi ja retkeillä sivusuuntaan.

Haminan kaupungin luonto- ja retkeilyreittien sivulla kerrotaan, että Vehkajoen kylätoimikunta on perustanut ja ylläpitää Horessootin polkua Myllykylässä(1). Visit Kotka-Hamina kuvaa Portimon polkuja yli 60 kilometrin vaellusverkostona, jossa on laavuja, uimapaikkoja ja näkötorni(4). Reitin pituus on noin 2,4 kilometriä meidän kartalla mäntymetsissä ja Vehkjärven rannoilla Kymenlaaksossa. Lähtö on valtatie 26:n varrella, joten taukopaikka sopii ohikulkijalle Haminassa. Maasto on helppo ja melko kuiva; Retkipaikka kuvaa polun helposti kuljettavaksi ja melko kuivaksi, joten lenkkarit riittävät monena vuodenaikana, vaikkakin keväällä voi olla kosteita pätkiä(2). Polun alkupäästä kävely suuntaa pian suurille siirtolohkareille, joissa rapautunut rapakivi halkeilee käveltäviksi soliksi(2). Noin kilometrin kohdalla reitti seuraa pitkän matkaa järven rantaa: itsenäisyyden juhlavuonna 1967 istutettu kuusikko on mainittu paikan opasteissa(2). Puolivälin tienoilla on näköalapaikka penkillä, jossa lyhyempi ja pidempi reittivaihtoehto yhtyivät vanhassa kartassa(2). Lähellä Vehkajoen suuta on levähdyspaikka tulipaikalla ja kota, jonka viimeistely oli käynnissä erään keväisen käynnin aikaan(2). Noin 1,2 kilometrin kävelyn jälkeen tulee Haminan energia laavu, josta avautuu näkymä Vehkjärvelle; tarkemmat tiedot löytyvät meidän laavusivulta. Sama metsäkulma kytkeytyy Portimon polkuihin, joita Vehkalahden Veikot ylläpitää Haminan kaupungin tuella(1)(4). Myllykylän valaistu kuntorata ja Myllykylän valaistu latu osuvat samaan taukopaikkavyöhykkeeseen talvikartoilla, ja Sahakosken luontopolku on hyvin lyhyt naapuripolku samassa rantasäteessä(4). Koirankanssareissussa kuvaa retkeä leppoisana koiralenkkinä uuden 2021 laavun ja loivan maastoprofiilin kera(3).

Ajantasaiset reittitiedot kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:n Mäntyharju–Repovesi-reitin sivulta(1). Reitin pituus on noin 12,6 kilometriä ja se kuuluu Reporeitin käytävään Kouvolan puolella Repoveden kansallispuistoa: Pohjois-Repoveden ulkoilureitit noudattavat yhteistä linjausta Mäntyharjulta Ukkolammentien opastuspisteeseen, mistä itäinen haara jatkaa Pitkälammen kautta kohti kansallispuistoa(2). Visit Mäntyharju esittelee samaa palkittua patikointi- ja maastopyöräverkostoa keskustasta Repovedelle; Kisala on lähellä rautatieasemaa ja pitkällä matkalla laavuja on noin kymmenen kilometrin välein(3). Kouvola sijaitsee Kymenlaaksossa. Tällä osuudella kuljet metsä- ja järvimaisemissa kohti Repoveden aluetta. Noin 2,3 kilometrin kohdalla tulee Vuorentaustan maja, taukopaikka tulisijalla ja punkkapaikoilla. Hetken päästä saavut Pitkälammen taukopaikka. Tulisijalla varustettu tupa, polttopuut ja WC -kohteeseen: päivätupa, polttopuut ja kuivakäymälä Pitkälammen rannalla; Kouvolan kaupunki kuvaa länteen avautuvia näkymiä ja ympärivuotista käyttöä(2). Etureppu Outdoors kuvaa Pitkälammen taukopaikalle saapumista usean päivän Repovesi–Mäntyharju -vaelluksella ja mainitsee maalimerkinnät puissa sekä opasteet risteyksissä(5). Retkipaikka-artikkeli antaa käytännön kuvan siitä, miten pinta ja etappivälit vaihtelevat Mäntyharjun tiivistetyistä osuuksista vaativampaan metsään ja soratielle—hyödyllistä taustaa, kuljetpa tätä Kouvolan osuutta jalan tai pyörällä(4). Sama linjaus kohtaa RepoTour-maastopyöräkierroksen lähellä Vuorentaustan majaa, jos haluat yhdistää retkeilyä muihin puiston kohteisiin. Koko patikkauraa Mäntyharjun keskustasta seuraa sivustollamme Retkeilyreitti Mäntyharju-Repovesi (Mäntyharju); Repoveden reitit kuvaa pääverkoston kansallispuistossa. Tarkista Luontoon.fi ja Kouvolan kaupungin sivut olosuhteista ja mahdollisista sulkuista ennen lähtöä(1)(2).

Mustaviirin kulttuuriluontopolku on noin 1,6 kilometrin merkitty rengasreitti Mustaviirin saarella Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Pyhtää ja Kymenlaakso muodostavat mantereisen lähtökunnan tälle ulkosaaren reitille, ja saari sijaitsee Pyhtään ulkosaaristossa. Sinne pääsee vain vesitse—varsinaista vuoroveneyhteyttä ei ole—joten venematkan tai merimelonnan suunnittelu on yhtä tärkeää kuin itse kävelylenkki. Tälle reitille tarkemmat kansallispuiston reittimateriaalit löydät Luontoon.fi-palvelun Mustaviirin kulttuuriluontopolku -sivuilta(1). Pyhtään kunta tiivistää saaren historian, jatulintarhat ja käytännön saapumisen selväkielisesti(2). Visit Kotka-Hamina kuvaa kiviselle saarelle rantautumista, aallonmurtajan kiinnityksiä ja lähestymistä mereltä(3). Retkipaikka esittelee Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kokonaisuudessa ja mainitsee tämän luontopolun yhtenä päiväretkivaihtoehtona, jos kiertelet useampia puiston saaria(4). Mustaviiri on usein kuvattu kansallispuiston läntisimmäksi retkisaareksi. Luontopolun varrella opastetaulut kertovat luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Yksi Suomen Struven kolmiomittausketjun pisteistä—Unescon maailmanperintökohde, mitattu vuonna 1833—sijaitsee saaren keskiosassa avokalliolla Mustaviiri luontotornin vieressä, joten näkötornille ehtii jo lyhyen kävelyn päästä Mustaviiri Svartviran telttailualueelta. Kahdesta jatulintarhasta pienempi on polun alkupäässä ja suurempi, valtakunnallisesti merkittävä kivilabyrintti saaren pohjoisosassa. Grönholmin perheet kalastivat ja viljelivät täällä vuodesta 1873 vuosina 1919 ja 1923 tapahtuneisiin muuttoihin asti, ja laidunjäljet näkyvät yhä maisemassa—katso historiaosiosta aikajana(2). Yöpymiseen tai taukoon Mustaviiri Svartviran telttailualue on saaren pääasiallinen leirikeskus. Päiväretkeen sopivat evästauot Mustaviiri valvontatuvan tulentekopaikalla sekä numeroituja tulipaikkoja Mustaviiri tulentekopaikka1 ja Mustaviiri tulentekopaikka2. Juomavettä saa Mustaviiri Svartviran kaivosta; käsittele vettä erämaavesinä ja keitä juomakäyttöön, sillä puiston esimerkkimuistutuksissa kehotetaan keittämään saarten kaivovedet(4). Metsähallituksen rakennus saarella ei Visit Kotka-Haminan mukaan ole avoinna yleisömajotuksena, mutta sen lähistön nuotiopaikat palvelevat käytännön ruoanlaitossa edelleen(3). Kuivakäymälät palvelevat telttailualuetta, joten päivä- tai yövierailu on mukava järjestää. Kiviset, tuulelle alttiit rannat ja avoin merimaisema palkitsevat kokeneen pienvene- ja melontaväen; lähteet eivät suosittele saarta aloitteleville merimelojille kevyin varauksin(2)(3). Tarkista Luontoon.fi ja Pyhtään sivut ennen lähtöä palvelujen, tulen käytön ja mahdollisten väliaikaisten rajoitusten varalta kansallispuistossa.

Ulkoilureitti Kausala–Anhava on kartallamme noin 10,2 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys Iitissä Kausalasta Anhavan suuntaan kohti Kuusankoskea. Reitti kulkee samassa käytävässä kuin kunnan nimetyt talviyhteydet Kausala–Anhava (Kuusankoski)–Kausala; Iitin kunta huoltaa alueen ladut ja valaistun kuntoreittiverkoston talvisin lumitilanteen mukaan ja julkaisee latukunnon sekä valaistuksen aikataulut hiihtolatusivuillaan(1). Pysäköinnistä, tapahtumista ja Myllytöyryn hiihtomajan ympärillä kulkevasta laajemmasta valaistusta löydät tarkemmin Iitin kunta Hiihtomaja -sivulta(2). Reitti kulkee Kausalassa Hiihtäjäntien lähistön liikunta-alueen kautta. Noin 3,7 kilometrin kohdalla olet Hiihtomajan kuntoportaat Iitti -kohteen vieressä: ulkokuntoportaissa on 117 porrasta ja ne otettiin käyttöön keväällä 2021; ne ovat valaistuja pimeän aikaan, ja käyttöohjeet löytyvät Kuntoportaat-sivulta(3). Portaiden lähellä on Iitti DiscGolfPark. Tillolan ampumarata sijaitsee lähellä reittiä ampumarata-alueen kohdalla—noudata ampumaradan turvallisuusohjeita ja pysy yleisillä reiteillä. Sama käytävä liittyy Kausalan valaiseen latuun ja Kausalan kuntorataan liikuntakeskuksella ja jatkuu kohti Anhavan kuntopolku ja Anhavan latu -lenkkejä; Anhavan päässä Nauhan hiihtomaja ja Nauhan laavu ovat näillä reiteillä tauko- ja suojapaikkoina, jos jatkat päivää pidemmälle. Jälki.fi listaa Iitin alueelta useita maastopyörä- ja retkiyhdistelmiä pidempiin lenkkeihin samasta maisemasta(4). Iitti sijaitsee Kymenlaaksossa. Maasto vaihtelee metsäpoluista paikallisteihin ja huollettuihin liikuntakäytäviin; talvella odota yhteiskäyttöä hiihtäjien ja juoksijoiden kanssa siellä, missä latu ja kesäreitti menevät päällekkäin.

Sahakosken luontopolku on hyvin lyhyt jokivartinen lenkki Haminan Myllykylässä Vehkajoen varrella. Hamina kuuluu Kymenlaakson maakuntaan. Reitin kuvauksesta, pysäköinnistä ja laajemmasta Vehkajoen vesistöstä löydät ajantasaisimmat tiedot Haminan kaupungin Sahakosken luontopolkuesitteestä(1). Vehkalahden Veikkojen Energiapolku-artikkeli täydentää käytännön vinkkejä: Myllyhovin parkkipaikalta kävelyä lähtöön ja keväistä koskimaisemaa, kun vesi kuohuu voimakkaasti(2). Retkiseikkailu listaa saman esitteen linkin nopeaan suunnitteluun(3). Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä yhtenäisenä lenkkinä. Polku kulkee Sahakosken rantaa pitkin alas koskisuvannon rannalle ja palaa polun ja metsätien kautta rehevän lehdon läpi(1). Tavallisilla lenkkikengillä pärjää yleensä hyvin(1). Erillisiä rastitauluja ei ole; reitti löytyy polkua ja esitteen karttaa seuraamalla(1). Horessootin polku yhtyy tähän reittiin lähes heti; voit jatkaa päivää pidemmälle samalla reitillä tai tutustua lähistöllä laajaan Portimon polut -retkeilyverkostoon(1). Myllykylän valaistu kuntorata ja Myllykylän valaistu latu kulkevat lähellä, jos kaipaat pidempää lenkkiä tai talvella hiihtoa. Haminan energia laavu on Horessootin polun varrella—tyypilliseltä lähtöpisteeltä mitattuna noin 1,2 kilometrin päässä—ja sopii lyhyen jokivarren kävelyn jälkeiseksi taukopaikaksi; lue lisää omalta Haminan energia laavu -sivultamme.

Kouvolan kaupungin luontopolkuosiosta löytyy tämän Verlan tehdasmuseon kupeessa kulkevan helppokulkuisen polun kuvaus: noin kahden kilometrin reitti Kokkokalliolla, kolme metriä syvä ja noin 80 cm suuaukon kokoinen hiidenkirnu, rapakiven geologia sekä se, miten Verlan kalliomaalaukset Verlankosken toisella puolen liittyvät Kymenlaakson näyttävimpään kalliotaidelöytöön ja valtakunnallisesti merkittäviin kuviin(1). Visit Kouvola sijoittaa retken Unescon maailmanperintömyllyalueen yhteyteen, jossa merkityt kävelyreitit täydentävät museovierailua(4). Retkipaikassa julkaistussa Luontopolkumiehen kävelyraportissa esille tulevat Verlantie 295:n museon parkkipaikka, opastaulu ja kartta, Kantokoskentien alkutaival Uitelmusjärven rantaa, siniset maali- ja nauhamerkinnät, kevään kosteus ja tukevammat kengät, kuutisenkymmentä metriä nousua matkan varrella, epäselvämpi merkitys kallioalueella ennen hiidenkirnua, luontotaulut, huippuristeyksen kiertosuunnan valinta, tulipaikkojen puute ja ajatus toisesta kerrasta Verlan metsäpolulle(2). Tervarumpu tiivistää polun kyläyhdistyksen hoidoksi, noin kahden kilometrin helpoksi rengasluonteiseksi retkeilyksi ja liukkaaksi rapakiveksi märällä säällä(3). Reitin pituus on noin 2,2 kilometriä Kouvolan Verlassa Kymenlaaksossa; se sopii museon ja kalliomaalausten tarkastelun ohelle. Parkkipaikan opasteella luetaan kuuden metrin levyisestä maalauksesta, arviolta 7000 vuoden iästä ja hirvistä, ihmishahmoista sekä viiva-aiheista; kuvatekstissä todetaan, että vaaleat hirvikohdat ovat lähes katoamassa ja alaosan kuviot erottuvat parhaiten kiikareilla vastarannan levennykseltä(1)(2). Kallion luontotauluissa käydään läpi metsälajistoa ja puutarhakasvein pakoon lähteneitä pensaita. Meidän kartallamme samaan maisemaan liittyvät retkeilyreitti Verlan Kokkokallion luontopolku sekä melontareitit Verla-Voikkaa reitti ja Suolajärvi-Verla reitti; Verla-Voikkaa reitin varrella sijaitsee Puolakankosken virtakalastusalue. Odota mäntykangasta, lyhyitä jyrkempiä nousuja ja portaita, paljasta rapakiveä ja keväisin märkiä uria; jos merkinnät ohenevat, kannattaa varata tarkkuutta reitin seurantaan(2)(3). Varsinaisella polulla ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa(1)(2).

Repoveden kansallispuistoon liittyvät ajantasaiset tiedot—metsäpalovaroitukset, esteet ja muut käytännön muutokset—löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1); aluetta hoitaa Metsähallitus. Visit Kouvola(2) kertoo, miten tunnetuimmat päivälenkit, kuten Lapinsalmelta lähtevä Ketunlenkki, Olhavanlammen Korpinkierros ja pitkä Kaakkurinkierros, kietoutuvat järvenrantojen ja kallionjyrkänteiden ympärille. Repovesi Park Rangers(3) avaa oranssit reittimerkinnät, polttopuun merkityillä nuotiopaikoilla ja sen, miksi itärajalla tulee pysyä Puolustusvoimien sinivalkoisesti merkityn varoalueen ulkopuolella. Reissukuume(4) kuvaa käytännössä Ketunlenkkiä, Lapinsalmen sillan ja Ketunlossin ruuhkahuippuja. Reitin pituus on noin 42,7 km tämän viivan mukaan Kouvolassa, Kymenlaaksossa—pitkänomainen polku kansallispuiston verkossa eikä yksi nimetyistä esite-renkaista. Virallisissa esitteissä korostetaan usein lyhyempiä silmukoita (esimerkiksi Kaakkurinkierros noin 26 km)(2)(5); käytä tätä pituutta tämän reittiviivan perusteena ja varaa aikaa portaille, pitkospuille ja toistuvalle mäenvarrelle. Reitti ei ole suljettu lenkki kartalla. Karhulahden rannasta luoteessa kulku kulkee pian Karhulahti kanoottilaiturin, Karhulahti Grillikota 2:n, Karhulahti vuokrakodan ja Karhulahti tulentekopaikan ohi—kätevää vesiltä saapuessasi tai ennen sisämaahan siirtymistä. Sama osuus kytkeytyy Korpinkierros Kouvola -reittiin: Olhavanlampi laituri, Olhava laavu, Olhavan laavu, Olhava kaivo ja Olhava tulentekopaikka sijaitsevat Olhavan kalliojyrkänteen alla. Noin 6,5–10 km kohdalla reitti leikkaa vilkkaan Lapinsalmen saapumisalueen: Repoveden Lapinsalmen kota, useita Lapinsalmen nuotiopaikkoja ja laitureita sekä Lapinsalmen pysäköintilaajennuksia—pääpaikka monelle päiväretkelle. Edempänä Määkijänsalmi Ketunlossi on käsikäyttöinen lossiyhteys, joka on tuttu lyhyemmistä kierroksista (vain jäätona aikana)(2)(3). Puolivälin tuntumassa Kapiavesi tulentekopaikka, Mustavuori kanoottilaituri ja Katajajärvi tulentekopaikka johdattavat Mustalamminvuoren näkötornille ja Mustavuori vuokrakodalle. Valkjärvi varausleiritupa, Valkjärvi vuokrakota ja Määkijä vuokrakota tuovat varattavia yöpymispaikkoja ennen Kuutinkanavan grillikatosta ja laitureita. Sukeltajaniemi tulentekopaikka ja Repoveden Kirnukankaan laavu merkitsevät pohjoisen kaaren; Saarijärvi paikoitusalue ja Tolosentalo, vuokratupa ja huoltorakennus sijaitsevat huoltotukikohdan luona. Etelässä osuus päättyy Tervajärvi pysäköintialueen ja Lojukoski vuokrakodan kautta Lojukoski tulentekopaikan ja Lojukoski kanottilaiturin suuntaan. Yhteisillä pätkillä reitti kohtaa Korpinkierros Kouvola -päiväretkiä ja Repoveden maastopyöräilyreitit -verkoston samojen laitureiden lähellä—ota kartta mukaan, jotta pysyt haluamallasi patikointiviivalla. Pitkä Luontoon.fi-reitti Mäntyharjulle näyttää, miten Repovesi yhdistyy pohjoiseen vaellusreitistöön(5).

Metsähallituksen merkitsemä patikointi- ja maastopyöräyhteys Repoveden kansallispuiston ja Mäntyharjun seudun välillä on koottu Patikointi-ja maastopyöräreitti Repovesi – Mäntyharju -sivulle Luontoon.fi:ssä(1). VisitKouvola kuvaa puiston polkuverkoston pätkittäin, nähtävyyksiä ja karttalatauksen(2). Metsähallituksen lyhyt englanninkielinen esite Maastopyöräilijän Repovesi tiivistää pyöräilijän näkökulman(3). Visit Mäntyharju muistuttaa, että kansallispuistossa pyöräillään vain kartan mukaisilla maastopyörä- ja huoltoteillä, ei yleisillä retkeilypoluilla(4). Reitin pituus on noin 20,4 kilometriä yhtenä jatkumona, eikä se ole rengas. Kouvola ja Kymenlaakso sijoittavat eteläpään Etelä-Suomen jylhään järvi-kalliomaisemaan. Repoveden reitit -vaellusverkosto jakaa monia samoja nuotiopaikkoja ja laitureita—hidasta vauhtia sillanpäissä ja näköalapaikoilla. Karhulahti–Olhava -vyöhykkeellä ovat muun muassa Karhulahti vuokrakota, Olhava laavu ja Olhavan kallioiden kupeessa oleva palveluverkosto. Lapinsalmen pysäköintialueilta pääsee riippusillalle ja Määkijänsalmen Ketunlossille, joka kuljettaa polkupyörälläkin Kapiaveden yli (ei talvikäytössä). Määkijä vuokrakota sopii pidempään taukoon. Valkjärven rannalla on vuokrattavia tulentekopaikkoja ja Valkjärvi varausleiritupa yöpymissuunnitteluun. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla Mustalamminvuoren näkötorni palkitsee noususta. Kuutinkanavan järviosuudella Kuutinkanava grillikatos ja kaivot helpottavat evästä. Saarijärven pysäköinnin lähellä Tolosentalo kertoo huoltoalueesta ja pihakaivosta. Repoveden Kirnukankaan laavu ja Kirnukangas tulentekopaikka liittyvät samaan näköalavyöhykkeeseen kuin retkeilytekstien Hauklammenvuori-kuvaukset. Lojukoski vuokrakota ja Lojukoski tulentekopaikka rauhoittuvat vesien ääreen ennen Tervajärvi pysäköintialuetta ja Talas tulentekopaikkaa. Koko Mäntyharju–Repovesi-päivämatkasta Retkipaikka kertoo 33–40 kilometrin ajosta Kisalasta Saarijärven parkkipaikalle laavuväleineen (6). Fillaristi täsmentää ajettavuutta: lanattua ja soritettua polkua, kiveä, lyhyitä pitkospuita ja jyrkkiä nousuja, joissa taluttaminen on arkipäivää(5).

2 kirjoitustaulua, 3 pöytäryhmää ja runsaasti penkkitilaa.

Alue, jossa on kuntopiiriliiketauluja sekä leuanveto- ja vaakapunnerrustangot.

Myös talvella. Tasainen maasto.

Myös talvella käytössä (12 väylää). Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

155 askelmaa. Portaissa on myös liikemallit (12 kpl) sekä liikuntavälinekotelo (mm. käsipainot, kuminauhat). Lisäksi pienpelikenttä (tekonurmi).

Ulkoilulaitteita sekä kolme kuntoportaita.

117 askelta.

Ei talvikunnossapitoa.

Myös ulkokuntoilulaitteita.

Portaissa on 100 askelmaa.

Hirvirata 150 m, tilanneradat 300 m, pienoiskivääri, riistamaali, pistooli, ampumahiihto.

50 metrin pienoiskivääri- ja pienoishirvirata, 100/75 metrin hirvirata, 25 metrin pistoolirata, 100 metrin luodikkorata.