Mustaviirin kulttuuriluontopolku on noin 1,6 kilometrin merkitty rengasreitti Mustaviirin saarella Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Pyhtää ja Kymenlaakso muodostavat mantereisen lähtökunnan tälle ulkosaaren reitille, ja saari sijaitsee Pyhtään ulkosaaristossa. Sinne pääsee vain vesitse—varsinaista vuoroveneyhte...
Luontoon.fi – Mustaviirin kulttuuriluontopolku+
Kuvaus
Mustaviirin kulttuuriluontopolku on noin 1,6 kilometrin merkitty rengasreitti Mustaviirin saarella Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Pyhtää ja Kymenlaakso muodostavat mantereisen lähtökunnan tälle ulkosaaren reitille, ja saari sijaitsee Pyhtään ulkosaaristossa. Sinne pääsee vain vesitse—varsinaista vuoroveneyhteyttä ei ole—joten venematkan tai merimelonnan suunnittelu on yhtä tärkeää kuin itse kävelylenkki. Tälle reitille tarkemmat kansallispuiston reittimateriaalit löydät Luontoon.fi-palvelun Mustaviirin kulttuuriluontopolku -sivuilta. Pyhtään kunta tiivistää saaren historian, jatulintarhat ja käytännön saapumisen selväkielisesti. Visit Kotka-Hamina kuvaa kiviselle saarelle rantautumista, aallonmurtajan kiinnityksiä ja lähestymistä mereltä. Retkipaikka esittelee Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kokonaisuudessa ja mainitsee tämän luontopolun yhtenä päiväretkivaihtoehtona, jos kiertelet useampia puiston saaria.
Mustaviiri on usein kuvattu kansallispuiston läntisimmäksi retkisaareksi. Luontopolun varrella opastetaulut kertovat luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Yksi Suomen Struven kolmiomittausketjun pisteistä—Unescon maailmanperintökohde, mitattu vuonna 1833—sijaitsee saaren keskiosassa avokalliolla Mustaviiri luontotornin vieressä, joten näkötornille ehtii jo lyhyen kävelyn päästä Mustaviiri Svartviran telttailualueelta. Kahdesta jatulintarhasta pienempi on polun alkupäässä ja suurempi, valtakunnallisesti merkittävä kivilabyrintti saaren pohjoisosassa. Grönholmin perheet kalastivat ja viljelivät täällä vuodesta 1873 vuosina 1919 ja 1923 tapahtuneisiin muuttoihin asti, ja laidunjäljet näkyvät yhä maisemassa—katso historiaosiosta aikajana.
Yöpymiseen tai taukoon Mustaviiri Svartviran telttailualue on saaren pääasiallinen leirikeskus. Päiväretkeen sopivat evästauot Mustaviiri valvontatuvan tulentekopaikalla sekä numeroituja tulipaikkoja Mustaviiri tulentekopaikka1 ja Mustaviiri tulentekopaikka2. Juomavettä saa Mustaviiri Svartviran kaivosta; käsittele vettä erämaavesinä ja keitä juomakäyttöön, sillä puiston esimerkkimuistutuksissa kehotetaan keittämään saarten kaivovedet. Metsähallituksen rakennus saarella ei Visit Kotka-Haminan mukaan ole avoinna yleisömajotuksena, mutta sen lähistön nuotiopaikat palvelevat käytännön ruoanlaitossa edelleen. Kuivakäymälät palvelevat telttailualuetta, joten päivä- tai yövierailu on mukava järjestää.
Kiviset, tuulelle alttiit rannat ja avoin merimaisema palkitsevat kokeneen pienvene- ja melontaväen; lähteet eivät suosittele saarta aloitteleville merimelojille kevyin varauksin. Tarkista Luontoon.fi ja Pyhtään sivut ennen lähtöä palvelujen, tulen käytön ja mahdollisten väliaikaisten rajoitusten varalta kansallispuistossa.
Pituus ja reitti
Reitti on noin 1,6 kilometriä yhtenä merkittynä renkaana Mustaviirin ympäri. Kävellen kannattaa varata noin 1–1,5 tuntia, jos luet taulut, käyt Mustaviiri luontotornissa ja pysähdyt Struven pisteellä—lähteet kuvaavat helppoa, lyhyttä kierrosta vahvoin kulttuurikohteina, ei rankkana vaelluksena.
Näin pääset perille
Mustaviirille ei ole vuoroveneyhteyttä; saarelle tulee omalla veneellä tai tilausvesitaksilla, kuten Pyhtään kunta ja Visit Kotka-Hamina painottavat. Rannat ovat kiviset ja tuulelle alttiit; Visit Kotka-Hamina suosittelee rantautumista koillisrannalla Kaiskeria vastapäätä, missä kivistä tehty aallonmurtaja antaa ennustettavimman kiinnityspaikan—kiinnitä köydet rantalenkkeihin ja käytä peräankkuria rakenteen eteläpuolella noin 1–3 metrin syvyydessä normaalilla kesäkaudella. Pienvene pääsee joskus rantaan, isommat alukset ankkuroidaan aallonmurtajan tuntumaan. Kokeneet merimelojat käyttävät saarta päivä- tai yökohteena, mutta avovesiyhteys ei sovellu kevyesti otetuksi aloittelijan retkeksi. Vierassataman numero ja koordinaatit löytyvät Visit Kotka-Haminan Mustaviiri retkisatama -sivulta merikorttisarjan viitteineen. Noususta jatka merkittyjä polkuja kohti Mustaviiri Svartviran telttailualuetta ja luontopolun opasteita.
Hyvä tietää
Sytytä tulet vain merkityillä tulipaikoilla ja leiriyty virallisella telttailualueella kansallispuistossa; laajemmat käyttösäännöt ja mahdolliset kausittaiset rantautumiskiellot—etenkin lintujen pesimäaikaan—on koottu Luontoon.fi:hin ja Retkipaikan puiston kuvaukseen. Laituria ei ole, joten rantautuminen riippuu aluksellesi sopivasta merenkäynnistä.
Historia
Pyhtään kunnan sivuilla mainitaan vahvistamattomana kerrottuna, että Mustaviiriin olisi muutettu jo 1720-luvulla Kaunissaaresta. Jakob ja Maria Grönholm perheineen asuttivat saaren vakituisesti vuonna 1873; heidän poikansa Johan ja Jakob jatkoivat saarella ja myöhemmät sukupolvet, kuten William ja Karl Magnus, perustivat omia haaraansa. Perheet lähtivät vuosina 1919 ja 1923 eikä saarta ole sen jälkeen asuttu pysyvästi. Grönholmit olivat Ahvenkosken kartanon vuokralaisia, perimätiedon mukaan aina vuoteen 1941 asti, ja saivat elinkeinonsa pääosin kalastuksesta. Mustaviirin Struven mittauspiste otettiin vuonna 1833 osaksi ketjua, jolla tarkennetiin Maapallon kokoa ja muotoa. Kaksi jatulintarhaa eli Laiska-Jaakon rinkejä on kivillä reunustettuja spiraaleja, jotka tulkitaan kerrostuneiksi muinaisjäännöksiksi; suurempi on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Mustaviiri kulttuuriluontopolku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Pyhtää ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Mustaviirin kulttuuriluontopolku on noin 1,6 kilometrin merkitty rengasreitti Mustaviirin saarella Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Pyhtää ja Kymenlaakso muodostavat mantereisen lähtökunnan tälle ulkosaaren reitille, ja saari sijaitsee Pyhtään ulkosaaristossa. Sinne pääsee vain vesitse—varsinaista vuoroveneyhte...
Luontoon.fi – Mustaviirin kulttuuriluontopolku+
Kuvaus
Mustaviirin kulttuuriluontopolku on noin 1,6 kilometrin merkitty rengasreitti Mustaviirin saarella Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Pyhtää ja Kymenlaakso muodostavat mantereisen lähtökunnan tälle ulkosaaren reitille, ja saari sijaitsee Pyhtään ulkosaaristossa. Sinne pääsee vain vesitse—varsinaista vuoroveneyhteyttä ei ole—joten venematkan tai merimelonnan suunnittelu on yhtä tärkeää kuin itse kävelylenkki. Tälle reitille tarkemmat kansallispuiston reittimateriaalit löydät Luontoon.fi-palvelun Mustaviirin kulttuuriluontopolku -sivuilta. Pyhtään kunta tiivistää saaren historian, jatulintarhat ja käytännön saapumisen selväkielisesti. Visit Kotka-Hamina kuvaa kiviselle saarelle rantautumista, aallonmurtajan kiinnityksiä ja lähestymistä mereltä. Retkipaikka esittelee Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kokonaisuudessa ja mainitsee tämän luontopolun yhtenä päiväretkivaihtoehtona, jos kiertelet useampia puiston saaria.
Mustaviiri on usein kuvattu kansallispuiston läntisimmäksi retkisaareksi. Luontopolun varrella opastetaulut kertovat luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Yksi Suomen Struven kolmiomittausketjun pisteistä—Unescon maailmanperintökohde, mitattu vuonna 1833—sijaitsee saaren keskiosassa avokalliolla Mustaviiri luontotornin vieressä, joten näkötornille ehtii jo lyhyen kävelyn päästä Mustaviiri Svartviran telttailualueelta. Kahdesta jatulintarhasta pienempi on polun alkupäässä ja suurempi, valtakunnallisesti merkittävä kivilabyrintti saaren pohjoisosassa. Grönholmin perheet kalastivat ja viljelivät täällä vuodesta 1873 vuosina 1919 ja 1923 tapahtuneisiin muuttoihin asti, ja laidunjäljet näkyvät yhä maisemassa—katso historiaosiosta aikajana.
Yöpymiseen tai taukoon Mustaviiri Svartviran telttailualue on saaren pääasiallinen leirikeskus. Päiväretkeen sopivat evästauot Mustaviiri valvontatuvan tulentekopaikalla sekä numeroituja tulipaikkoja Mustaviiri tulentekopaikka1 ja Mustaviiri tulentekopaikka2. Juomavettä saa Mustaviiri Svartviran kaivosta; käsittele vettä erämaavesinä ja keitä juomakäyttöön, sillä puiston esimerkkimuistutuksissa kehotetaan keittämään saarten kaivovedet. Metsähallituksen rakennus saarella ei Visit Kotka-Haminan mukaan ole avoinna yleisömajotuksena, mutta sen lähistön nuotiopaikat palvelevat käytännön ruoanlaitossa edelleen. Kuivakäymälät palvelevat telttailualuetta, joten päivä- tai yövierailu on mukava järjestää.
Kiviset, tuulelle alttiit rannat ja avoin merimaisema palkitsevat kokeneen pienvene- ja melontaväen; lähteet eivät suosittele saarta aloitteleville merimelojille kevyin varauksin. Tarkista Luontoon.fi ja Pyhtään sivut ennen lähtöä palvelujen, tulen käytön ja mahdollisten väliaikaisten rajoitusten varalta kansallispuistossa.
Pituus ja reitti
Reitti on noin 1,6 kilometriä yhtenä merkittynä renkaana Mustaviirin ympäri. Kävellen kannattaa varata noin 1–1,5 tuntia, jos luet taulut, käyt Mustaviiri luontotornissa ja pysähdyt Struven pisteellä—lähteet kuvaavat helppoa, lyhyttä kierrosta vahvoin kulttuurikohteina, ei rankkana vaelluksena.
Näin pääset perille
Mustaviirille ei ole vuoroveneyhteyttä; saarelle tulee omalla veneellä tai tilausvesitaksilla, kuten Pyhtään kunta ja Visit Kotka-Hamina painottavat. Rannat ovat kiviset ja tuulelle alttiit; Visit Kotka-Hamina suosittelee rantautumista koillisrannalla Kaiskeria vastapäätä, missä kivistä tehty aallonmurtaja antaa ennustettavimman kiinnityspaikan—kiinnitä köydet rantalenkkeihin ja käytä peräankkuria rakenteen eteläpuolella noin 1–3 metrin syvyydessä normaalilla kesäkaudella. Pienvene pääsee joskus rantaan, isommat alukset ankkuroidaan aallonmurtajan tuntumaan. Kokeneet merimelojat käyttävät saarta päivä- tai yökohteena, mutta avovesiyhteys ei sovellu kevyesti otetuksi aloittelijan retkeksi. Vierassataman numero ja koordinaatit löytyvät Visit Kotka-Haminan Mustaviiri retkisatama -sivulta merikorttisarjan viitteineen. Noususta jatka merkittyjä polkuja kohti Mustaviiri Svartviran telttailualuetta ja luontopolun opasteita.
Hyvä tietää
Sytytä tulet vain merkityillä tulipaikoilla ja leiriyty virallisella telttailualueella kansallispuistossa; laajemmat käyttösäännöt ja mahdolliset kausittaiset rantautumiskiellot—etenkin lintujen pesimäaikaan—on koottu Luontoon.fi:hin ja Retkipaikan puiston kuvaukseen. Laituria ei ole, joten rantautuminen riippuu aluksellesi sopivasta merenkäynnistä.
Historia
Pyhtään kunnan sivuilla mainitaan vahvistamattomana kerrottuna, että Mustaviiriin olisi muutettu jo 1720-luvulla Kaunissaaresta. Jakob ja Maria Grönholm perheineen asuttivat saaren vakituisesti vuonna 1873; heidän poikansa Johan ja Jakob jatkoivat saarella ja myöhemmät sukupolvet, kuten William ja Karl Magnus, perustivat omia haaraansa. Perheet lähtivät vuosina 1919 ja 1923 eikä saarta ole sen jälkeen asuttu pysyvästi. Grönholmit olivat Ahvenkosken kartanon vuokralaisia, perimätiedon mukaan aina vuoteen 1941 asti, ja saivat elinkeinonsa pääosin kalastuksesta. Mustaviirin Struven mittauspiste otettiin vuonna 1833 osaksi ketjua, jolla tarkennetiin Maapallon kokoa ja muotoa. Kaksi jatulintarhaa eli Laiska-Jaakon rinkejä on kivillä reunustettuja spiraaleja, jotka tulkitaan kerrostuneiksi muinaisjäännöksiksi; suurempi on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi.
Noin 1–1,5 tuntia renkaalle, jos käyt näkötornissa ja opastetauluilla.
Arvioitu aika
Kivituhka / Polku
Pinta
Ympyräreitti
Reittityyppi
Hiljainen
Liikenne
Osittain varjoinen
Varjoisuus
Arvostele ja kirjoita arvostelu
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Mustaviiri kulttuuriluontopolku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Pyhtää ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.