Kittilä Kartta

Liesi

Levi-hiihtokeskuksen ylläpitäjä

Mahdollisia alennuksia sesonkiaikana.

Hirvikämppä

Metsähallitus ylläpitää ajantasaisia vierailuohjeita tälle lyhyelle esteettömälle polulle Luontoon.fi-palvelussa(1). Ylläs.fi esittelee Ylläksen seudun esteettömiä kesäreittejä, mukaan lukien Aakenuksen Pyhäjärven taukopaikan, jonne kulkeva osuus on osin luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi(2). Taipaleita kuvaa järven rannalla olevaa pysäköintiä, käsin kuljetettavaa lossiyhteyttä ja uusittua esteetöntä laituria lyhyen vesiretken näkökulmasta(3). Reitti on noin 0,3 kilometriä Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja kytkeytyy samaan palvelukimppuun, josta pidemmät erämaavaellukset lähtevät. Kittilä sijaitsee Lapissa; järvi levittäytyy Aakenuksen ja Pyhätunturin suojiin ja houkuttelee myös kalastajia kirkkaalla vedellään. Pyhäjärvi venelossilla käsin liikuteltava lossi jatkaa kulkua järven yli kohti laajempaa Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareittiä ilman omaa venettä. Rantakaistaleella tulevat vastaan Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka ja Pyhäjärvi esteetön kota sekä Pyhäjärven uusi kota puulivarastoineen, sitten Pyhäjärvi esteetön venelaituri ja Pyhäjärvi Kalastuspaikka; Pyhäjärvi veneluiska palvelee vesille laskua. Kuivakäymälät löytyvät taukavyöhykkeeltä, joten tauon voi tehdä rauhassa. Vaelluslinja päättyy luontevasti Pyhäjärvi pysäköintialueelle, josta jatko suuntautuu helposti kohti Äkäslompoloa Ylläs-Levi kesäreitillä ja talvella laajaan latuverkostoon. Kulkeminen luokitellaan pyörätuolille vaativaksi: Ylläs.fi suosittelee avustajan mukaan ottamista ensimmäisellä kerralla, jos pienet polut tai ramppi tuntuvat yksin liian jyrkiltä(2). Nuotio- ja polttopuuohjeet törmäävät kansallispuiston käytäntöihin—lue taukopaikan ohjeet ennen tulen tekoa. Talvella lumi peittää reunoja; kesäkaudella pääosassa on järven ranta ja taukopalvelut.

Lappi tarjoaa Levillä helposti lähestyttäviä tunturipolkuja. Jääkausipolku (Ice Age Trail) on noin 9,2 km pitkä merkitty retkeilyreitti Levitunturilla Kittilässä. Reitti kulkee puurajan tuntumassa ja yhdistää kävelyä luontopolun opastauluihin: tarinat sijoittavat maiseman jääkausiin ja syvemmälle geologiseen aikaan. Visit Levi kuvaa reitin jääkausiteemaisena lenkkinä, joka kiertää tunturin reunaa ja avaa alueen menneisyyttä miljoonien vuosien takaa(1). Kittilän kunnan ulkoilureittiluettelossa Jääkausipolku on noin 9 km, lähtö Eturinteeltä ja Summitista(2). Lähtö sijoittuu Levin keskusalueen palvelujen viereen: reitin alkuosuudella olet käytännössä Levin hiihtokeskuksen ja Fressi 24h Levi -alueen tuntumassa, ennen kuin polku nousee avoimempaan tunturivöylään. Noin 6,2 kilometrin kohdalla tulee Levin Tulipaikka, nuotiopaikka taukoa varten; hieman edempänä Etelärinteen kota tarjoaa kodan etelärinteen puolella. Näillä taukopaikoilla päivän voi jäsentää nousuun, eväs- tai nuotiotaukoihin ja paluumatkaan näköaloilla. Verkosto on tiheä: Entisaikain eloa -luontopolku on pitkä teemalenkki tunturin ympäri, Levin kävelyreitit kokoaa kävelyvaihtoehtoja, ja talvella Levin ladut kulkee lähellä hiihtäjille. Kesällä pidemmät vaeltajat yhdistävät usein erillisinä retkinä Ylläs-Levi kesäreitin tai Ylläs–Levi-maastopyöräily-yhteyden; Huippupolku on hyvin lyhyt huippusilmukka, joka sopii lisäksi samalle päivälle. Holiday In Lapland(3) mainitsee Levi Summit -kongressikeskuksen pihalta alkavan, sinisellä raidalla merkityn reitin ja puolivälin kodan, jossa voi paistaa makkaraa ja keittää nokipannukahvia, sekä näkymän Joulutarina-elokuvaan rakennettuun Joulupukin tuvalle. Tarkista ajantasaiset tiedot Visit Levolta(1) ja kunnan ulkoilusivuilta(2) ennen lähtöä, sillä reitti kulkee laskettelualueen ja palvelujen välittömässä läheisyydessä.

Totovaaran tunturireitti on noin 12,4 kilometrin päiväretki Aakenuksen tunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Kittilässä, Lapissa. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa; sieltä kannattaa tarkistaa ajantasaiset säännöt, mahdolliset sulut ja muut käytännöt ennen lähtöä(1). Kittilän kunta luettelee Totovaarantie 165:n tienä Totovaaran pysäköintialueelle ja Aakenuksen päiväretkikohteisiin(2). Reitti kulkee Haavepalon taukopaikalta—Haavepalo kota, nuotiopaikka ja kuivakäymälä ovat matkan alkupäässä, ensimmäisten satojen metrien sisällä—kohti Totovaaran pysäköintialuetta. Se sopii yhdensuuntaiseksi osuudeksi, jos järjestät kyydin tai yhdistät muuhun liikkumiseen; monet kävijät lähtevät silti Totovaaran isolta pysäköintialueelta ja kiertävät opastaulujen mukaista rengasreittiä. Taipaleita-sivuston retkikuvaus kuvaa puolen päivän kierrosta samalta parkkipaikalta: nousu Aakenuksen Vasalaelle avoimiin näkymiin metsiin, soille ja Ylläksen tunturijonolle, laskeutuminen kohti Haavepaloa ja paluu metsä- ja vanhan tukkitien pätkiä pitkin(3). Juomapulloja kannattaa pakata runsaasti, sillä luontevia vesipisteitä ei juuri ole(3). Maasto vaihtelee länsi-Lapin päiväretkeilylle tyypillisesti: lyhyitä sorastettuja tai rakennettuja osuuksia lähtöpaikan tuntumassa, juurakoita ja paikoin kivikkoa ylempänä sekä helpompia metsäosuuksia näköalojen välillä. Merkinnät erottuvat hyvin—pääreitillä vihreät viitat ja opastaulut, Haavepalon suunnalla erityisen näkyvät oranssit maalimerkit puissa ja kivissä(3). Ylläs.fi muistuttaa, että kansallispuiston parhaat päiväreitit on usein merkitty vihrein opastein ja että koira pidetään kytkettynä merkityillä reiteillä(4). Reitti liittyy laajempaan Ylläs–Levi-ulkoiluverkostoon: talvella alueella kulkee Ylläksen maastohiihtolatuverkko, ja kesällä sama pysäköintialue toimii lähtöpisteenä myös esimerkiksi Pieni Palojärvi polku - ja Aakenuksen kesäreitti -yhdistelmille. Lyhyempään jatkokseen Iso Totovaaran suunnalta erillään kulkee Iso Totovaara–Tammitupa erämaareitti kohti Tammitupan tuville.

Huippupolku on noin puolen kilometrin mittainen ympyräreitti Levitunturin huipulla Levin matkailualueella Kittilässä. Visit Levi kuvaa avoimia näkymiä tunturimaisemiin ja selkeällä säällä näköaloja jopa Ruotsiin asti sekä luettelee Huippupolun Levitunturin helppojen kävelyjen joukkoon(1). Gondoli2000-näköalahissisivu täsmentää esteetöntä hissikulkua ja kesäisen noin 600 metrin huippukierrosta(2). Kittilän kunta luettelee reitin Levitunturin patikkareittien joukossa ja mainitsee pääsyn Gondoli 2000 -hissillä, lähtö Gondolitiellä(3). Reitin varrella kannattaa hyödyntää kartallamme olevia kohteita: Levi Red DiscGolfPark sijaitsee aivan reitin tuntumassa, Levin Tulipaikka on nuotiogrillausta varten, ja Etelärinteen kota on kodaksi tarkoitettu taukopaikka etelärinteen suuntaan. Teija Salomaan Retkitarina-blogissa kuvataan kevyttä kävelyä, aiheviitoituksellisia opastauluja ja lähtöä ravintola Palovartijan vierestä yläasemalla—hyvä lisäluku tunnelmasta ja tahdista(4). Kesällä huipulle voi yhdistää myös Palovartija-rakennuksen ja Joulupukin mökin, joka tunnetaan Joulutarina-elokuvasta ja näkyy Gondoli2000-linjan varrella(2). Pidemmälle päivään samalla tunturilla voi jatkaa esimerkiksi Levin kävelyreitistöön, Jääkausi/ Ice Age -polulle, Levitunturin maastopyöräreitille tai Entisaikain eloa -luontopolulle—jokainen on oma retkensä omilla säännöillään ja pituuksillaan.

Ajankohtaiset merkityt kesäpolut Kätkätunturilla kannattaa tarkistaa Visit Levin patikointisivuilta ja Kittilän kunnan ulkoilureittitiedoista(1)(2). Reitti sijoittuu Kittilään, Levin matkailukeskittymään. Rykimäpolku on noin 12,4 kilometrin merkitty päivävaellus Kätkätunturilla. Visit Levi kuvaa sitä noin 13 kilometrin lenkiksi, joka nousee tunturin ympäri ja sisältää humoristisia opasteita eläinten parittelukäyttäytymisestä(1). Matkan alkupuolella reitin varrella on Immeljärvi Wilderness Hut hieman yli kolmensadan metrin jälkeen lähdöstä; noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Kätkätunturin laavu, joka sopii taukoon ja eväidenlaittoon ennen jyrkempiä osuksia. Leviin päin tultaessa reitti jäsentyy Levin keskuspalvelujen tuntumaan Levi Hotel Span ja Hotelli K5:n kuntosalin liepeille. Holiday In Lapland kuvaa reittiä silloin tällöin kovaksikin koetuilla nousuilla ja enimmillään noin 313 metrin korkeuserolla(3). Reitti istuu tiiviiseen ulkoiluverkostoon: Levin retkeilyreitit ja Levin kävelyreitit tarjoavat samaan alueeseen kiinnittyviä vaihtoehtoja, ja talvikaudeksi sama maisema palvelee Levin latuja ja Kätkän latuja Immeljärven tienoilla. Leville suuntaavat vaeltajat hyötyvät myös Visit Levin ohjauksesta Pallas–Yllästunturin kansallispuiston pidempiin reitteihin(1). Tarkista merkinnät, aukiolot ja mahdolliset reittimuutokset Visit Levolta(1) ja Kittilän kunnalta(2), ja pakkaa tuulenpitävät varusteet avotunturin olosuhteisiin.

Sätkenän karhupolku on noin kolmen kilometrin patikointireitti Kittilällä Lapissa Sätkenän tutkimusmetsässä Levintien varrella. Reitti liittyy käytännössä samaan retkikohteeseen kuin viereinen Sätkenän karhunpolku, Luontoon.fi:ssä kuvattu rengasluontopolku(1), joten retken voi suunnitella yhtenä kokonaisuutena vaikka tämä tietue seuraa avointa viivaa. Kittilä vastaa monista Levin lähialueen kävely- ja ulkoilureiteistä, ja kunnan luonto- ja ulkoilureittien sivuilta löytyy patikointikarttoja sekä laajempaa alueohjeistusta(2). Maasto on pääosin luonnontilaista metsäpolkua juurakkoin ja kivisin kohtin, klassisella kierroksella lyhyt metsätieosuus, loiva nousu Sätkenävaaralle sekä oranssit maalimerkit puissa ja muutamat viitat(3). Luontotaulut kertovat talousmetsän kiertokulusta, lahottajalajeista ja yli 250 vuotta vanhasta männystä, jota kuvataan Sätkenän mäntyjen äidiksi; vaaran reunalla on penkki, jolta näkyy Leville(3). Like a Local Guide tiivistää paikan helpoksi perhelenkiksi, joka avattiin vuonna 1996 entisen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kokeilumetsissä; vaaran yläosa paloi 1800-luvun lopulla, minkä jälkeen alueelle on kasvanut koivikko(4). Taipaleita kuvaa kävelyä tarkemmin ja mainitsee paikoin heikentyneen pitkospuusillan, jonka kiertäminen oli järkevää vierailulla(3). Jos jatkat Sätkenän karhunpolulle, pysyt samassa oranssimerkityssä verkossa ja samassa noin kolmen kilometrin ja noin puolen päivän kävelykokonaisuudessa kuin monissa esitteissä(1)(3)(4). Kittilä sijaitsee Lapissa, Lappi tarjoaa laajoja tunturi- ja erämaamaisemia, ja alue kytkeytyy käytännössä Levin retkeilyverkostoon.

Linkukeron kesäreitti on noin 6,9 kilometrin patikointilinja Äkäsmyllyn ja Äkäskeron tuntumassa Kittilässä; Lappi ja Kittilä muodostavat tässä luontevan lähtökohdan Pallas-Yllästunturin reiteille. Se kulkee avoimen tunturin ja metsärinteiden välillä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemassa. Puiston retkeilyohjeet, vuodenaikavinkit ja palvelujen ajantasainen tila kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1). Kittilän kunta kuvaa kunnan ulkoilureittien suunnittelua ja ohjaa Pallas-Yllästunturin laajempaan reittimateriaaliin Luontoon.fi:ssä, kun kokoat päiväretkeä Kittilän puolelta(4). Kävelijöiden kuvaukset Linkukeron lenkistä vanhan Äkäskero-hotellin tuntumasta ovat yhtä pitkälti yhteisiä: alussa tieosuuksia, sitten kapeaa metsäpolkua juurakoineen, kivikoineen ja kosteikoina sekä pitkospuiden, kivien ja yhden kunnollisen sillan avulla(2)(3). Reitti on merkitty puihin maalatuilla oransseilla kolmioilla ja muutamilla viitoilla(2). Taipaleita arvioi kävelyajan ilman taukoja noin 2,5 tuntiin ja kuvaa nousua Äkäskeron kautta Linkusilmää ja Linkukeron lakiosuuksia kohti, selkeällä säällä näkymät Ylläkselle, Leville ja Pallakselle(2). Kävelystä ja elämästä blogin kesäretki kertoo yhtä kosteikkoisesta päivästä, tauosta Linkusilmällä ja nuotiopaikasta järven rannalla—kodan rauniot näkyivät jo vuonna 2017, joten tupien kunto kannattaa varmistaa paikan päällä(3). Maailma päätti metsävyöhykkeiden ja suolämpäreiden välissä vaihtelee; Linkusilmä on se pieni järvi, jota monet pitävät luontevana taukopaikkana ennen viimeistä nousua Linkukerolle(2)(3). Tunturikaistaleella näkymät avartuvat selvästi märän kuusikon yläpuolelle. Reitin alkupää liittyy samaan kesäiseen verkostoon kuin Äkäsmylly–Peurakaltio–Äkäskero kesäreitit: Pallas-Ylläs Outdoors kertoo, miten Äkäslompolon ja Peurakaltion välistä maastopyöräilyreittiä ajavat voivat jatkaa opasteita seuraamalla Äkäskerolle, Linkukerolle, Äkäsmyllylle ja Äkässaivolle—sama viitoitus auttaa myös kävelijää risteyksissä(5). Jos jatkat Äkäsmylly–Peurakaltio–Äkäskero kesäreiteille, reitti kulkee Äkässaivo kodan ja Äkäsmyllyn pysäköintialueen kautta, joita moni käyttää verkon lähtöpisteenä.

Iso Totovaara–Tammitupa erämaareitti on noin 3,1 kilometriä pitkä pistoreitti Länsi-Kittilän Aakenus–Totovaaran alueella Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemissa. Metsähallitus julkaisee laajemman Totovaaran tunturireittiverkoston Luontoon.fi-palvelussa(1), mukaan lukien rengasreitin Totovaaran tunturireitin, jota päiväretkeilijät käyttävät Totovaaran lähtöpaikalta. Luontoon.fi:n Murtovaara Tammitupa -autiotupa-kuvaus(2) kuvaa avoimen autiotuvan, laavun ja päivätuvan Tammitupan päässä tätä linjaa. Kittilän kaupunki tiivistää Totovaarantien varren pysäköinnin ja lähtöpaikat sekä viittaa samaan alueeseen lähteviin pääreitteihin(3). Reittidatan mukaan reitti alkaa Tammitupan palvelurykelmästä: Tammitupa autiotupa, Tammitupa PT laavu, Tammitupa päivätupa ja kuivakäymälä (Tammitupa uusi kuivakäymälä) sijaitsevat lähtöviivan tuntumassa. Tammitupa sopii tuvan käyttötapojen tarkistamiseen, taukopaikaksi ja kuivattautumiseen ennen tai jälkeen lyhyen erämaaosuuden. Reitti ei ole silmukka; samaa maastoa kulkee palatessa Tammitupalle, tai yhdistää kävelyyn Totovaaran tunturireitin tai Ylläksen latuverkon osuuden siinä, missä reitit kohtaavat tämän linjan. Taipaleita-blogissa kuvataan Totovaaran tunturireitin vihreitä opasteita ja oransseja maalimerkkejä erityisesti Iso-Totovaaran ja Haavepalon suuntaan(4). Teksti koskee pidempää rengasreittiä ja pistomatkaa; se auttaa hahmottamaan maastoa—metsäpolkua, juuria, paikoin kivisyyttä ja tunturinäkymiä—mutta ei korvaa Metsähallituksen ajankohtaista reittikuvausta tälle lyhyelle erämaareitille. Kittilä sijaitsee Lapissa. Tarkista luontokeskusten aukiolo ja luontoon.fi:n tiedotteet ennen lähtöä: latutilanteet, mahdolliset sulut ja tuvilla noudatettava etiketti.

Reittikuvaukset, yhteiskäyttöpolkujen käytös ja virallinen kesäkauden ulkoilukartta löytyvät Visit Ylläksen sivuilta(1). Kittilän kunta kuvaa kunnan ja Metsähallituksen rooleja reiteillä Levillä ja Ylläksellä ja viittaa luontoon.fi:hin kansallispuiston reittien osalta(2). Pallas-Ylläs Outdoors kuvaa Sport Resort Ylläs–Latvamaja -väliä helppona, mutkittelevana metsäreittinä, joka yhdistää Ylläsjärven ja Äkäslompolon: risteyksissä on opasteviittoja ja latuylityksissä pyöräilijä on väistämisvelvollinen(3). Maastopyöräilyreitti on noin 13 kilometriä päästä päähän Kesänkijärven ranta-alueelta Ylläsjärvelle. Metsähallitus ylläpitää Kesänkijärven laavua kansallispuiston palvelukohteena järven rannalla(4). Kesänkijärven päässä tulee ohitse uusi kota, laavu ja rantaan liittyvät kuivakäymälät; esteetön laituri palvelee uimareita ja rantautujia. Noin kolmen kilometrin kohdalla Latvamajan latukahvila on lyhyen siirtymän päässä reitistä—kesällä avoinna oleva latukahvio, jonka lähellä on talousvesi ja kuivakäymälä. Ojanlatvan ja Kahvikeitaan laavun seuduilla, noin 6,5–8 kilometrin kohdilla, on uudempi laavu, päivätupa ja taukopaikkoja suo- ja metsämaastossa. Ylläsjärven laidalla reitti kulkee Niementien varren lähiliikunta- ja toimintapuiston sekä Ylläsjärven laavun ja uimarannan ohi. Maisema on pääosin leppoisaa metsäajoa kunnostetun talvipohjatyylisen uran päällä, pienin kumparein ja ajoittain avoimemmilla suoreunuksilla, joissa tuuli tuntuu(3). Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pyörällä saa kulkea vain virallisilla ja merkityillä kesäreiteillä; pysy merkityllä reitillä ja huomioi muut kulkijat maltillisella vauhdilla(1). Miianniinan kesäinen pyöräilytarina kuvaa hyvin tunnelmaa: Kesänkijärven piiri on helppo klassikko Äkäslompolon suunnasta, ja sähköavusteinen pyörä helpottaa juurakkaisemmissa ja kivisemmissä pätkissä muualla Ylläksellä(5). Ylläs maastohiihtoladut -hiihtoreitistö kulkee osin samassa käytävässä talviaikaan, joten monenlaista liikennettä voi esiintyä. Visit Ylläs(1) esittelee alueen vuokra- ja opasuspalveluja; yksi yritys, jolla on kesätukikohta Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa, on Hidden Trails Lapland(6).

Tasainen maasto.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja. Kolme par 3 -lämmittelyväylää.

Jonkin verran korkeuseroja.

Omistaja/ylläpitäjä: Kairan Kaiku ry.

Toiminnan järjestäjä: Kallo-Kaukonen Eränkävijät ry.

Toiminnan järjestäjä: Kittilän rhy.