Teurajärven telatie on noin 17,4 kilometrin päivävaellukseen sopiva, ei-silmukkainen reitti Kolarissa, Länsi-Lapissa. Se seuraa historiallista Telatietä Suur-Teuravuoman reunamilla—pitkospuu- ja polkuosuuksia, jotka yhdistivät Teurajärven, Kurtakon ja Venejärven kylät. Kylien Kolari kokoaa tuoreimmat kyläkokoiset huomi...
Kylien Kolari – Teurajärven kylä+
Kuvaus
Teurajärven telatie on noin 17,4 kilometrin päivävaellukseen sopiva, ei-silmukkainen reitti Kolarissa, Länsi-Lapissa. Se seuraa historiallista Telatietä Suur-Teuravuoman reunamilla—pitkospuu- ja polkuosuuksia, jotka yhdistivät Teurajärven, Kurtakon ja Venejärven kylät. Kylien Kolari kokoaa tuoreimmat kyläkokoiset huomiot pitkosten kunnosta ja kulkuyhteyksistä. Museovirasto kuvaa Venejärven ja Kurtakon välisen telatien valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, muistumana harvaan asutun Aapa-Lapin kulkureiteistä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mukaan lukien vuoden 1878 keisarillisen rahoituksen hanke ja myöhemmät kunnostukset. Retkipaikka tekee concreteksi linturetken tunnelman Teurajärven lähtöpisteeltä nuotiotornille ja laavulinjan suuntaan.
Alue on osa laajaa Teuravuoma–Kivijärvenvuoman soidensuojelukokonaisuutta Ramsar- ja Natura 2000 -statuksella; avoimet aapasuot, metsäiset rämeet ja rikas linnusto tekevät tästä keskisen Lapin merkittäviä lintukosteikkoja.
Teurajärven suunnasta kulku nousee nopeasti Telatie luontotornille, josta näkee järven reunaa ja avosuomaisemaa. Noin viiden kilometrin kohdalla Telatie Saarijärven laavu ja Telatie Saarijärvi polttopuusuoja kuivakäymälä muodostavat taukoklusterin Saarijärven rannalle. Kymmenen kilometrin tienoilla Särkilehto puusuoja kuivakäymälä ja Särkilehdon vesikaivo ovat lähellä Rantaherko laavua; samaan vyöhykkeeseen osuu Ylläs ja Kolari moottorikelkkareitit, joten tienoo vaatii talvisin tarkkaavaisuutta moottoriliikennettä kohtaan.
Luontotorni tarjoaa jälleen laajemman näkymän aapasuolle; selkeillä säillä maisema voi yltää Ylläksen suuntaan. Kurtakon kesänavetan laavu ja Venejärven lähtöpaikan laavu palvelevat Kurtakon ja Venejärven suuntien lähtijöitä; Venejärven lähtöpaikan kuivakäymälä on vieressä. Jämäräoja tulipaikka ja Jämäräoja Kuivakäymälä tarjoavat nuotion ja käymälän ennen loppupätkää kohti Särkilehdon laavua. Rantaherkon kohdilla talvikulkijat kohtaavat myös Ylläs maastohiihtolatujen merkintöjä—tarkista latutilanne ja merkinnät paikallisista tiedotteista ennen hiihtoa tai lumikenkiä.
Kolari on käytännön tukikohta: paikallinen palveluverkosto, juna ja Kittilän lentoasema, ja talvisin myös kelkkareitit kylille.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 17,4 kilometriä päästä päähän yhtenä linjana; tämä ei ole silmukka. Valtakunnalliset ja paikalliset Telatie-kuvaukset mainitsevat usein lyhyempiä pitkosmittauksia noin 6–11 kilometrin haarukassa, koska ne koskevat eri linjausta tai pelkkää suo-osuutta; pidempi mitta kuvaa koko kartoitettua kävelylinjaa mukaan lukien metsälinkit ja kylätiet. Odota vuorottelevia pitkospuu- ja luonnonpohjaisia polkujaksoja sekä mahdollisia soralinkkejä; useat lähteet varoittavat lahonneista laudoista ja keikkuvista pitkoksista—kanna vastuu ja harkitse paluuta, jos kunto epäilyttää.
Näin pääset perille
Kävelijät valitsevat yleensä yhden kolmesta kylälähtöpisteestä—Teurajärvi, Kurtakko tai Venejärvi; Teurajärvi on monelle lyhin ajomatka Kolarin kirkonkylästä. Kylien Kolari mainitsee noin kymmenen kilometrin etäisyyden rautatieasemalle ja kolmekymmentä kilometriä Ylläksen matkailukeskittymään. Teurajärvelle ajaa kylätietä kohti merkittyä parkkialuetta, opastauluja ja pitkosporttia, kuten retkiartikkeleissa kuvataan. Venejärvi on syvemmällä kyläverkossa; Kurtakko on kolmas historiallinen päätepiste suo-osuuden suuntaan. Pysäköi vain merkityille paikoille äläkä tuki pihateitä.
Hyvä tietää
Tuoreet kävijäkertomukset ja kyläsivut painottavat paikoin huonoa pitkoskuntoa ja lähtöpaikkojen omalla vastuulla -ohjetta; epävarmoilla kohdilla pidä väliä seurueeseen ja käytä sauvoja. Laajemmilla poikkeamilla tarvitset ehkä metsästys- tai erälupia—tarkista Eräluvat ja paikalliset ilmoitukset. Alue on poronhoitoa; anna poroille ja paimenkunnille tila.
Historia
Vuonna 1878 Venäjän keisarillinen senaatti rahoitti 11 kilometrin pitkospuutelatien Suur-Teuravuoman itäosaan yhdistämään Kurtakon ja Venejärven; postinkantajat, metsästäjät ja kyläläiset käyttivät reittiä arjessa, niityille ja marjastusmaille sekä kalavesille 1950-luvulle saakka. Rakentamisen jälkeisellä puolella vuosisataa reittiä kunnostettiin uudelleen, ja vuosina 2000–2003 toteutettiin telatien kunnostushanke. Naamijoen luhtaniityillä on säilynyt 1800-luvun alkupuolen niittyrakennuksia. Verkon pääkyliä ovat Kurtakko, Venejärvi ja Teurajärvi; Venejärvi on valtakunnallisesti arvokas järvimaisema.
Moni tekee kyläkohtaisen edestakaisen lenkin; läpikulkijat yhdistävät Teurajärven ja Venejärvien suunnat Kurtakon kautta tarvittaessa.
Reitin suunta
Retkeilyalue
Retkeilyalue
Järvi
Järvi
Reittimerkinnät
Reittimerkinnät
Retkipaikka – Linturetki Teuravuoman aapasuolle
Sallitut aktiviteetit
Kävellen
Aktiviteetti
Hiihtäen
Aktiviteetti
Maasto ja olosuhteet
17.4 km
Etäisyys
Koko 17,4 kilometrin taittamiseen kannattaa varata noin 5–8 tuntia kesäolosuhteissa; lyhyempi Teurajärvi–Saarijärven laavu -pätkä onnistuu puolen päivän retkenä.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Teurajärven telatie"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Kolari ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Teurajärven telatie on noin 17,4 kilometrin päivävaellukseen sopiva, ei-silmukkainen reitti Kolarissa, Länsi-Lapissa. Se seuraa historiallista Telatietä Suur-Teuravuoman reunamilla—pitkospuu- ja polkuosuuksia, jotka yhdistivät Teurajärven, Kurtakon ja Venejärven kylät. Kylien Kolari kokoaa tuoreimmat kyläkokoiset huomi...
Kylien Kolari – Teurajärven kylä+
Kuvaus
Teurajärven telatie on noin 17,4 kilometrin päivävaellukseen sopiva, ei-silmukkainen reitti Kolarissa, Länsi-Lapissa. Se seuraa historiallista Telatietä Suur-Teuravuoman reunamilla—pitkospuu- ja polkuosuuksia, jotka yhdistivät Teurajärven, Kurtakon ja Venejärven kylät. Kylien Kolari kokoaa tuoreimmat kyläkokoiset huomiot pitkosten kunnosta ja kulkuyhteyksistä. Museovirasto kuvaa Venejärven ja Kurtakon välisen telatien valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, muistumana harvaan asutun Aapa-Lapin kulkureiteistä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mukaan lukien vuoden 1878 keisarillisen rahoituksen hanke ja myöhemmät kunnostukset. Retkipaikka tekee concreteksi linturetken tunnelman Teurajärven lähtöpisteeltä nuotiotornille ja laavulinjan suuntaan.
Alue on osa laajaa Teuravuoma–Kivijärvenvuoman soidensuojelukokonaisuutta Ramsar- ja Natura 2000 -statuksella; avoimet aapasuot, metsäiset rämeet ja rikas linnusto tekevät tästä keskisen Lapin merkittäviä lintukosteikkoja.
Teurajärven suunnasta kulku nousee nopeasti Telatie luontotornille, josta näkee järven reunaa ja avosuomaisemaa. Noin viiden kilometrin kohdalla Telatie Saarijärven laavu ja Telatie Saarijärvi polttopuusuoja kuivakäymälä muodostavat taukoklusterin Saarijärven rannalle. Kymmenen kilometrin tienoilla Särkilehto puusuoja kuivakäymälä ja Särkilehdon vesikaivo ovat lähellä Rantaherko laavua; samaan vyöhykkeeseen osuu Ylläs ja Kolari moottorikelkkareitit, joten tienoo vaatii talvisin tarkkaavaisuutta moottoriliikennettä kohtaan.
Luontotorni tarjoaa jälleen laajemman näkymän aapasuolle; selkeillä säillä maisema voi yltää Ylläksen suuntaan. Kurtakon kesänavetan laavu ja Venejärven lähtöpaikan laavu palvelevat Kurtakon ja Venejärven suuntien lähtijöitä; Venejärven lähtöpaikan kuivakäymälä on vieressä. Jämäräoja tulipaikka ja Jämäräoja Kuivakäymälä tarjoavat nuotion ja käymälän ennen loppupätkää kohti Särkilehdon laavua. Rantaherkon kohdilla talvikulkijat kohtaavat myös Ylläs maastohiihtolatujen merkintöjä—tarkista latutilanne ja merkinnät paikallisista tiedotteista ennen hiihtoa tai lumikenkiä.
Kolari on käytännön tukikohta: paikallinen palveluverkosto, juna ja Kittilän lentoasema, ja talvisin myös kelkkareitit kylille.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 17,4 kilometriä päästä päähän yhtenä linjana; tämä ei ole silmukka. Valtakunnalliset ja paikalliset Telatie-kuvaukset mainitsevat usein lyhyempiä pitkosmittauksia noin 6–11 kilometrin haarukassa, koska ne koskevat eri linjausta tai pelkkää suo-osuutta; pidempi mitta kuvaa koko kartoitettua kävelylinjaa mukaan lukien metsälinkit ja kylätiet. Odota vuorottelevia pitkospuu- ja luonnonpohjaisia polkujaksoja sekä mahdollisia soralinkkejä; useat lähteet varoittavat lahonneista laudoista ja keikkuvista pitkoksista—kanna vastuu ja harkitse paluuta, jos kunto epäilyttää.
Näin pääset perille
Kävelijät valitsevat yleensä yhden kolmesta kylälähtöpisteestä—Teurajärvi, Kurtakko tai Venejärvi; Teurajärvi on monelle lyhin ajomatka Kolarin kirkonkylästä. Kylien Kolari mainitsee noin kymmenen kilometrin etäisyyden rautatieasemalle ja kolmekymmentä kilometriä Ylläksen matkailukeskittymään. Teurajärvelle ajaa kylätietä kohti merkittyä parkkialuetta, opastauluja ja pitkosporttia, kuten retkiartikkeleissa kuvataan. Venejärvi on syvemmällä kyläverkossa; Kurtakko on kolmas historiallinen päätepiste suo-osuuden suuntaan. Pysäköi vain merkityille paikoille äläkä tuki pihateitä.
Hyvä tietää
Tuoreet kävijäkertomukset ja kyläsivut painottavat paikoin huonoa pitkoskuntoa ja lähtöpaikkojen omalla vastuulla -ohjetta; epävarmoilla kohdilla pidä väliä seurueeseen ja käytä sauvoja. Laajemmilla poikkeamilla tarvitset ehkä metsästys- tai erälupia—tarkista Eräluvat ja paikalliset ilmoitukset. Alue on poronhoitoa; anna poroille ja paimenkunnille tila.
Historia
Vuonna 1878 Venäjän keisarillinen senaatti rahoitti 11 kilometrin pitkospuutelatien Suur-Teuravuoman itäosaan yhdistämään Kurtakon ja Venejärven; postinkantajat, metsästäjät ja kyläläiset käyttivät reittiä arjessa, niityille ja marjastusmaille sekä kalavesille 1950-luvulle saakka. Rakentamisen jälkeisellä puolella vuosisataa reittiä kunnostettiin uudelleen, ja vuosina 2000–2003 toteutettiin telatien kunnostushanke. Naamijoen luhtaniityillä on säilynyt 1800-luvun alkupuolen niittyrakennuksia. Verkon pääkyliä ovat Kurtakko, Venejärvi ja Teurajärvi; Venejärvi on valtakunnallisesti arvokas järvimaisema.
Koko 17,4 kilometrin taittamiseen kannattaa varata noin 5–8 tuntia kesäolosuhteissa; lyhyempi Teurajärvi–Saarijärven laavu -pätkä onnistuu puolen päivän retkenä.
Arvioitu aika
Polku / Pitkospuut / Sora
Pinta
Pisteestä pisteeseen
Reittityyppi
Osittain varjoinen
Varjoisuus
Hiljainen
Liikenne
1878
Rakennusvuosi
2000–2003
Peruskorjausvuodet
Retkipaikka – Linturetki Teuravuoman aapasuolle
Arvostele ja kirjoita arvostelu
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Teurajärven telatie"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Kolari ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.