Lappi Kartta

Ilmainen sauna Härkävaaran Autiotupan vieressä Urho Kekkosen kansallispuistossa, Savukoski

Sauna Karhuojan erämajan vieressä Urho Kekkosen kansallispuistossa, Savukoskella. Saunaa voi käyttää 10 euron maksua vastaan.

Sauna Tyyroja-joen rannalla. Se sijaitsee ilmaisen ja varattavan Tahvontupa-mökin vieressä.

Sauna, jota voi käyttää majoittuessaan Luirojärven mökissä tai Kuuselan kämppässä Urho Kekkosen kansallispuistossa, Sodankylässä

Härkäkoski Sauna & Hut on talvikäyttöön soveltuva hirsimökki. Se on vuokrattavissa. Se sijaitsee Lemme-joen ja Ravadasjärven rannalla. Mökissä on takka ja kaasuliesi, astiat, vuodevaatteet, vene sekä 4 pelastusliiviä. Rakennuksessa on sauna.

Ilmainen erämökki Urho Kekkosen kansallispuistossa, Savukoskella. Lämmitykseen on sisätakka ja ruoanlaittoon kaasuliesi. Mökin vieressä on sauna.

Tämä oli ennen majatalo, jossa saattoi yöpyä, mutta niin ei ole enää. Nyt se on pelkkä suoja.

Hammastunturin erämökki sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Polttopuuta ei ole saatavilla, eikä ole varmaa, ylläpitääkö Metsähallitus mökkiä edelleen. Mökki näkyy videossa kohdassa 24:20

Ilmainen mökki Urho Kekkosen kansallispuistossa, Sodankylässä

Aika hyvä paikka yöpyä, jos olet matkalla etelästä kohti Lappia. Paikalle pääsee autolla suoraan. Laavu on iso, ja siellä voi halutessaan yöpyä. Tulipaikalla on siirrettävä, korotettu ritilä, mikä on mukavaa. Vaikka paikka sijaitsee tien ja talojen vieressä, sitä ympäröivät puut, jotka luovat rauhallisen tunnelman. Puuvarasto on olemassa, mutta se oli tyhjä. Puunhakkuuseen ei ole kirvestä tai sahaa. Teltan pystyttämiseen sopivia paikkoja. Laituri, josta voi hypätä veteen.

Video, joka esittelee vanhan Rautulampin mökin historiaa: https://youtu.be/a0eIBztXxjA?si=rCIk2peFQemZbdpp

Hirvikaltion polku on lyhyt metsäinen kulkuyhteys, noin 0,2 kilometriä, Savukoskella Lapissa. Savukoski on kunta Koillis-Lapissa. Reitti kulkee Hirvikaltion parkkipaikalta Hirvikaltion autiotuvan luokse; Metsähallitus ylläpitää tupaa Tuntsan erämaassa. Hirvikaltion liiteri-käymälä on kärvän ja kuivakäymälän rakennus tuvan vieressä. Ajosuunnitelmia, tieolosuhteita ja ajantasaisia ulkoiluohjeita varten kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Tuntsan erämaan autoilusivuilta(1). Patikka.netin Tuntsan tupaluettelo kuvaa kämppää hirsituvaksi, joka näkyy autiotupana jo vuoden 1971 topografiakartassa mutta on todennäköisesti vanhempi; tupa kunnostettiin vuonna 1992, siinä on tilaa viidelle ja kamiina, ja se sijaitsee likimain 12 km Tulppiosta etelälounaaseen Hirvikaltio-ojan pohjoispuolella(2). Autiotuvat.com tiivistää palvelut: käyttö on maksutonta, lämmitys kamiinalla, mutta juoksevaa vettä, saunaa tai sisävessaa ei ole; varusteet ja vesi kannetaan itse, ja kuivakäymälä on erillisessä liiteri-käymälässä(3). Retki on käytännössä lyhyt siirtymä: auto Hirvikaltion parkkipaikalle, polku Hirvikaltion autiotupaan, ja Hirvikaltion liiteri-käymälä huoltotarpeisiin. Autiotuvan käyttötavoista ja varusteista on lisätietoa meidän Hirvikaltion autiotuvan sivulla. Tulppio on viimeinen taajama valtatieosuudella kohti Tuntsan erämaata, ja jatko tapahtuu metsäautoteitse—Luontoon.fi kertoo reiteistä niin Savukosken puolelta tietä 9671 kuin Sallan–Naruskan suunnasta(1).

Karhunpesäkivi Vaellusreitti on lyhyt noin puolen kilometrin pätkä Karhunpesäkivi Parkkipaikalta Karhunpesäkivi Lintutornille Myössäjärven tuntumassa Ivalon ja Inarin välisen tien varrella. Yleisistä valtion mailla ulkoilun periaatteista ja sulkujen käytännöistä vastaa Metsähallitus, jota kannattaa lukea rinnalla tuoreiden paikallisten tiedotteiden kanssa (5). Se sopii pikaiseen linturetkeen näkökorokkeelle, kun sama parkkipaikka toimii tunnetumman Karhunpesäkivi-kohteen portille. Inari on laajalle erä- ja järvikunnalle levittäytyvä Lappi; tutustumiskelpoja ja pisteen tarkennuksia löytyy sivuiltamme nimillä Karhunpesäkivi Parkkipaikka ja Karhunpesäkivi Lintutorni. Laajemmassa kuvassa Karhunpesäkivi on Suomen suurin tafoni eli rapautumalla ontoksi kovertunut siirtolohkare, jonka sisäpinta on kennomainen (2). Kotimaassa.fi täsmentää, ettei kyse ole nurin käännetystä hiidenkirnusta, vaikka joskus kuulee väitettävän toisin (2). Kertomus lumimyrskyssä suojaan löytäneestä miehestä ja viereen asettuneesta talviuniseen karhuun selittää nimen (2)(3). Rinteessä kasvaa Fennoskandian vanhimpia mäntyjä, ja portaiden varteen on sijoitettu luontotauluja myös pohjoissaameksi; Retkipaikan teksti kuvaa luolan kylmää, mehiläiskennomaisia pintoja ja jatkuvaa nousua ylemmäs rinteen näkötasanteelle (4). Vaeltajan arki kertoo lyhyestä helposta kulusta parkkipaikalta sekä kesäisestä viileydestä luolan uumenissa, ja lähialueen palveluista lomasesongin aikaan (3). Metsähallitus sulki syksyllä 2024 turvallisuussyistä rapistuneet portaat, korjasi rakenteet ennen lumia ja avasi uudelleen vartiointiaitauksen jälkeen kun lumi on sulanut; Inarilainen kuvasi tätä ketjua paikallisuutisena (1). Karhunpesäkivi Parkkipaikka löytyy myös pitkän Kirkenes -Saariselkä -maisematieosuutemme varrelta, jos ajat napareittiä ja haluat kirjallisen pysähdyspaikan. Jos tavoite on onttoon kiveen ja ylärimpeen näköpisteeseen, varaa aikaa ja askelkelpoiset kengät portaille ja varmista tuorein pääsytieto Metsähallituksen tai paikallislehtien kautta ennen matkaa (1).

Reitin pituus, talvihoito hiihdettävänä latuna ja kaivospaikan palvelut löytyvät Metsähallituksen Prospektori-esitteestä(1). Inarin kunta kuvaa Saariselän matkailukeskuksen ja kultahistorian vastapäätä Urho Kekkosen kansallispuistoa(2). Aarne Hagmanin syyskuun 2023 kävelyteksti täydentää metsän profiilia, loivat rinteet ja kuukkelit evästauolla(3). Lapponia Toursin sivu auttaa hahmottamaan kaivoksen etäisyyttä Laanilan Savottakahvilaan ja Saariselän keskustaan lyhyen kävelyretken suunnittelussa(4). Reitti on kartalla noin 7,8 kilometriä pistosuuntaisena janana Saariselän alueella Inarissa Lapissa. Metsähallitus kuvaa koko teemareitin pituudeksi noin 9 kilometriä Saariselän lähtöportilta tai noin 7,4 kilometriä Laanilasta(1); kartalla näkyvä mitta on yhtenäisen linjan pituus, viralliset luvut taas kuvastavat näitä kahta klassista lähtöpistettä. Polku on helppo teemalähireitti kansallispuiston kupeessa: murskepintaa, pääosin tasaista kulkea, vähäinen korkeusero, yksi kosteikkokohta pitkospuilla ja leveähkö käytävä monessa kohdassa(1). Talvella sama linja on hoidettu latu(1). Saariselän parkkipaikalta lähtiessä alkumatka kulkee Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka, Kelo-ojan kota ja Karvaselän Kummituskämppä -kohteiden kautta lähellä lähtöä. Noin kilometrin kohdalla Mettabaari tarjoaa kahvittelua reitin lähellä. Puolivälin tietämillä ohitetaan Jääseidan Curling Center, ja lopulta tulevat Prospektorin kaivoskämppä ja Prospektorin Tulipaikka. Kämppä on rakennettu vanhan kaivoskuilun päälle; Metsähallitus kertoo piha-alueen kuivakäymälästä ja liiteristä sekä mahdollisuudesta kurkistaa kuiluun ääninauhan kera(1). Kuivakäymälöitä on myös Aurora-palvelualueella ilman, että jokainen rakennus pitää nimetä erikseen. Samasta lähtöalueesta jatkuu yhteys Saariselän maastopyöräilyreitistöön sekä Taajoslaavun kesäreittiin pidemmälle tunturivaellukselle; talvella Latu Välimaa-Vahtamapää hyödyntää latuverkkoa. Tarkista rajoitukset ja kansallispuistorajat Luontoon.fi-sivulta Urho Kekkosen kansallispuistolle(5) ennen lähtöä.

Nuorttijoen retkeilyreitti on noin 47,1 kilometrin mittainen pistoretki Nuorttijoen maisemakäytävässä Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoisosassa. Savukoski on Itä-Lapin kunta; reitti kulkee rajavyöhykkeen tuntumassa, joten erätaito, rajoitusalueiden noudattaminen ja talvivarusteiden riittävyys ratkaisevat turvallisuuden. Viralliset reittikuvaukset, palvelut ja päivitykset kannattaa lukea Luontoon.fi:n Nuorttijoen retkeilyreitti -sivulta(1). Elinan matkalaukussa kuvataan neljän päivän ympyrävaellusta Haukijärvenojan parkkialueelta Hirvashaudan kautta, pitkiä metsäpäiviä pitkoksilla, hetkittäin häilyviä viitoituksia ja palkitsevia näkymiä, kun jokiuoma avautuu(2). Retkiapinan myöhäissyksyn viikonloppu samalla reitillä korostaa, miten nopeasti Nuorttijoen kahlauskohde muuttuu vaativaksi, jos virta ja jää eivät vastaa varusteita: ryhmä jätti joen vääntämättä väkisin ja vei retken hiljentämiseksi jokivarteen, silti revontulet ja tähtitaivas palkitsivat(3). Nuorttin retkeilyreitti pysäköinti on kätevä lähtöpaikka. Polun alkupäässä on Haukijärvenoja laavu ja Haukijärvenoja P-paikka tulipaikka. Kärekeoja kahluuvaijeri on keskeinen rajapiste: Luontoon.fi tiedotti kesäkuussa 2025 uuden kahluuvaijerin asentamisesta(5), kun taas Retkiapinan marraskuun 2024 kuvaus kertoo tilapäisesti poissa olleista vaijereista ja varakeppien käytöstä varoitusviitan luona(3). Tarkista aina Luontoon.fi ennen matkaa virran voimakkuudesta ja ylitystavasta. Kärekeojan törmällä ovat Kärekeoja autiotupa ja Kärekeoja varaustupa sekä läheiset nuotiopaikat; kuivakäymälät ja liiterit tukevat taukoja pitkin matkaa. Ensimmäinen pitkä metsäjakso kanjonin pohjoispuolella kulkee Kurtsinniska laavun, Silpakurunsuu kotan ja Liemusuvanto laavun kautta. Mettopalo tuvan tienoilla olet likimain neljäsosassa matkaa; edempänä Ylimmäisen Hirvashaudan laavu ja Kutunivat yläosan taukopaikat/järvikohoumat jakavat nousuja. Kummalehdonojan tulipaikka on seuraava selkeä klusteri ennen kuin reitti avautuu kohti Kolsakoskenojan laavua ja rajavyöhykkeen läheisiä siltoja. Keskiosan kohokohtiin kuuluvat Voittinkönkään kota, Alimmaisen Hirvashaudan tulipaikka jokiuoman eteläreunalla ja pitkän patikkapäivän jälkeen Saihon autiotupa Saiho käymälän vieressä. Kun polku palaa Hirvashaudan autiotuvan ja Hirvashauta paikoitusalueen suuntaan, yhteys helpompaan autoliikenteeseen paranee. Saukkosuvanto kota ja Saukkosuvannonvaaran laavu sijoittuvat loppupäähän kohti Saukkosuvannonvaaran tienoota. Länsipää yhtyy UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -käytävästä, joten tämän osuuden voi liittää pitkään UKK-vaellukseen tai päättää tänne saapumalla Hautajärveltä. Puhelinverkko katoaa pian parkkialueen jälkeen; jätä luonteva suunnitelma ja yhteystieto ihmiselle, joka ei ole mukana reitillä(2)(3). Sesongin ulkopuolella yötaivas pysyy poikkeuksellisen pimeänä—varaudu pakkaskirkkaisiin öihin sääennusteesta riippumatta(3). Nuorttijokeen kohdistuva kalastus vaatii oikeat luvat, ja kansallispuiston vesillä kalastusikkuna on lyhyempi kuin laajemmalla lupa-alueella(4).

Lemmenjoen kultareitti on noin 45,1 kilometrin mittainen merkitty vaellusreitti Lemmenjoen kansallispuistossa. Vaativa usean päivän erämaavaellus kuljettaa kävijän kullankaivun tarinaan jokivarsien männiköistä avotuntureille. Metsähallitus ylläpitää virallista reittisivua Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Inarin kunta kuvaa Lemmenjoen kylien palveluita ja sitä, miten vesiyhteydet avaavat tien puiston sydämeen(2). Inari sijaitsee Lapissa. Reitti ei ole lenkki: se kulkee kansallispuiston ydinalueen läpi autiotupien, nuotiopaikkojen ja telttailualueiden kautta järvien ja Lemmenjoen vieressä. Alkupään Ravadasniemen ja Mattit Ravadaksen alueella Ravadasniemi tulipaikka, Mattit Ravadas telttailualue ja Ravadasjärvi Autiotupa sijoittuvat muutaman kilometrin sisään—sopiva ensimmäinen tai toinen yö, jos lähdet jokilaaksosta. Morgamojan kohdalla noin 13,5 kilometrin kohdalla Morgamoja autiotupa, Morgamojan Kultala Hut (Free & Paid), Morgamoja vuokratupa, Morgamojan Kultala Sauna ja Morgamoja telttailualue muodostavat saman lahden rannan palvelupisteen, jossa voi levätä ja kuivata varusteita ennen pidempiä avomaisemia. Kultahamina telttailualue, Kultasatama (Kultahamina) Open Wilderness Hut ja Kultahamina kota sijoittuvat Kultahamina Campfire site -nuotion lähelle noin 19 kilometrin kohdalle, kultateeman ja jokimaiseman ytimeen. Lemmenjoki Pitkäniemi Camping Site, Pitkäniemi telttailualue ja Lemmenjoki Pitkäniemi tulipaikka tarjoavat järvenrannan tauon hieman sen jälkeen. Morgamniva telttailualue ja Morgamniva ylä laituri viittaavat jokeen, jossa vesireitit ja kävelyreitit kohtaavat. Ravadasjärvi venelaituri, Ravadasjärvi tulipaikka 1 ja Rovâdâsjävri / Ravadasjärvi, autiotupa sijoittuvat Ravadasjärven rannalle—luontevaa pysähdystä ennen tai jälkeen Ravadasköngään, jonka Retkipaikka kuvaa yhdeksi puiston näkyvimmistä kohteista rajoitusalueen merkityillä poluilla(4). Härkäkoski telttailualue, Härkäkoski Sauna & Hut ja Härkäkoski ylityslautta yhdistävät lossityyliset ylitykset ja yöpymispaikat; Searitniva ylityslautta ja Sieritnivan päivätupa tekevät saman myöhemmin Lemmenjoen varrella. Härkäjärvi telttailualue ja Härkäjärvi tulipaikka tuovat järvenrannan tauon ennen Sotkajärvi telttailualue, Sotkajärvi puolilaavu ja Sotkajärvi palo laituri -kokonaisuutta lähellä linjan itäpäätä—lähellä liittymiä Joenkielisen kesäretkeilyreittiin, Joenkielisen kierrokseen, Njurkulahti luontopolkuun ja Stuorravárri polkuun, jos päätät reitin Njurkulahteen. Reissun piälä -blogin Kultareitti-kuvaus kertoo usean päivän vaelluksesta Njurkulahteen jätetystä autosta venekyydillä Kultahaminaan, jyrkästä alun noususta, pitkistä osuista kullankaivajien mönkijäurilla, Morgamojan tuvista, Pellisen laen näkymistä ja Ravadasköngäästä sekä Searitnivan lossiveneestä—käytännön vinkkejä vauhdista, helteestä ja mäkäräisistä kesällä(3).

Metsähallitus ylläpitää ajantasaisia vierailuohjeita tälle lyhyelle esteettömälle polulle Luontoon.fi-palvelussa(1). Ylläs.fi esittelee Ylläksen seudun esteettömiä kesäreittejä, mukaan lukien Aakenuksen Pyhäjärven taukopaikan, jonne kulkeva osuus on osin luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi(2). Taipaleita kuvaa järven rannalla olevaa pysäköintiä, käsin kuljetettavaa lossiyhteyttä ja uusittua esteetöntä laituria lyhyen vesiretken näkökulmasta(3). Reitti on noin 0,3 kilometriä Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja kytkeytyy samaan palvelukimppuun, josta pidemmät erämaavaellukset lähtevät. Kittilä sijaitsee Lapissa; järvi levittäytyy Aakenuksen ja Pyhätunturin suojiin ja houkuttelee myös kalastajia kirkkaalla vedellään. Pyhäjärvi venelossilla käsin liikuteltava lossi jatkaa kulkua järven yli kohti laajempaa Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareittiä ilman omaa venettä. Rantakaistaleella tulevat vastaan Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka ja Pyhäjärvi esteetön kota sekä Pyhäjärven uusi kota puulivarastoineen, sitten Pyhäjärvi esteetön venelaituri ja Pyhäjärvi Kalastuspaikka; Pyhäjärvi veneluiska palvelee vesille laskua. Kuivakäymälät löytyvät taukavyöhykkeeltä, joten tauon voi tehdä rauhassa. Vaelluslinja päättyy luontevasti Pyhäjärvi pysäköintialueelle, josta jatko suuntautuu helposti kohti Äkäslompoloa Ylläs-Levi kesäreitillä ja talvella laajaan latuverkostoon. Kulkeminen luokitellaan pyörätuolille vaativaksi: Ylläs.fi suosittelee avustajan mukaan ottamista ensimmäisellä kerralla, jos pienet polut tai ramppi tuntuvat yksin liian jyrkiltä(2). Nuotio- ja polttopuuohjeet törmäävät kansallispuiston käytäntöihin—lue taukopaikan ohjeet ennen tulen tekoa. Talvella lumi peittää reunoja; kesäkaudella pääosassa on järven ranta ja taukopalvelut.

Reittikuvaukset, yhteiskäyttöpolkujen käytös ja virallinen kesäkauden ulkoilukartta löytyvät Visit Ylläksen sivuilta(1). Kittilän kunta kuvaa kunnan ja Metsähallituksen rooleja reiteillä Levillä ja Ylläksellä ja viittaa luontoon.fi:hin kansallispuiston reittien osalta(2). Pallas-Ylläs Outdoors kuvaa Sport Resort Ylläs–Latvamaja -väliä helppona, mutkittelevana metsäreittinä, joka yhdistää Ylläsjärven ja Äkäslompolon: risteyksissä on opasteviittoja ja latuylityksissä pyöräilijä on väistämisvelvollinen(3). Maastopyöräilyreitti on noin 13 kilometriä päästä päähän Kesänkijärven ranta-alueelta Ylläsjärvelle. Metsähallitus ylläpitää Kesänkijärven laavua kansallispuiston palvelukohteena järven rannalla(4). Kesänkijärven päässä tulee ohitse uusi kota, laavu ja rantaan liittyvät kuivakäymälät; esteetön laituri palvelee uimareita ja rantautujia. Noin kolmen kilometrin kohdalla Latvamajan latukahvila on lyhyen siirtymän päässä reitistä—kesällä avoinna oleva latukahvio, jonka lähellä on talousvesi ja kuivakäymälä. Ojanlatvan ja Kahvikeitaan laavun seuduilla, noin 6,5–8 kilometrin kohdilla, on uudempi laavu, päivätupa ja taukopaikkoja suo- ja metsämaastossa. Ylläsjärven laidalla reitti kulkee Niementien varren lähiliikunta- ja toimintapuiston sekä Ylläsjärven laavun ja uimarannan ohi. Maisema on pääosin leppoisaa metsäajoa kunnostetun talvipohjatyylisen uran päällä, pienin kumparein ja ajoittain avoimemmilla suoreunuksilla, joissa tuuli tuntuu(3). Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pyörällä saa kulkea vain virallisilla ja merkityillä kesäreiteillä; pysy merkityllä reitillä ja huomioi muut kulkijat maltillisella vauhdilla(1). Miianniinan kesäinen pyöräilytarina kuvaa hyvin tunnelmaa: Kesänkijärven piiri on helppo klassikko Äkäslompolon suunnasta, ja sähköavusteinen pyörä helpottaa juurakkaisemmissa ja kivisemmissä pätkissä muualla Ylläksellä(5). Ylläs maastohiihtoladut -hiihtoreitistö kulkee osin samassa käytävässä talviaikaan, joten monenlaista liikennettä voi esiintyä. Visit Ylläs(1) esittelee alueen vuokra- ja opasuspalveluja; yksi yritys, jolla on kesätukikohta Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa, on Hidden Trails Lapland(6).

Open Fell Biking -verkoston yleiskuva, numeroidut ympyrät, kartat ja GPS-julkaisut löytyvät Inarin kunnan avotunturipyöräilysivuilta(1). Lapland North Destinations kokoaa pohjoisimman Lapin kesä- ja talvipyöräilyn palvelut, vuokraamot ja ohjelmat(2). Sivakkaoja on noin 11,7 kilometrin mittainen janareitti Kiilopään palvelurykelmän ja Niilanpään seudun välillä: näppärä valinta, kun haluat metsän ja loivan tunturiluonteen ilman koko päivän lenkkiä. Kiilopäässä Kiilopää pysäköintialue, Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola, Kiilopään frisbeegolfrata, Kiilo-oja tulipaikka, Kiilopään uimapaikka ja Kiilopään Kuurakaltio osuvat alle kilometrin sisään—helppo yhdistää ruokailuun, uintiin tai välinevuokraukseen ennen metsäosuutta. Noin 2,8 kilometrin kohdalla Sivakkaojan laavu ja Sivakkaoja käymälä tarjoavat luontevan tauon Urho Kekkosen kansallispuistossa. Hieman yli kahdeksan kilometrin päässä Kiilopää-päästä Niilanpään porokämppä toimii päivätupana; Niilanpään porokämppä tulipaikka, Niilanpää kuivakäymälä ja muut taukopaikat ovat samassa nipussa. Saariselkä–Kiilopään ohjelmapalvelu kuvailee Niilanpää–Sivakka -linjaa helppona noin 13 kilometrin retkenä, maltillisella nousulla, soraurien ja neulaspolkujen vaihtelulla sekä näkymillä Kiilopäähän ja Saariselälle korkeammilla kohdilla—hyvä tunnelmakuva, vaikka keskipiirtolinjamme on hieman lyhyempi(3). Kansallispuistossa pysytään pyöräilylle merkityillä reiteillä ja noudatetaan Luontoon.fi UKK-pyöräilyohjetta(4). Suomen Ladun Kiilopää-sivut tiivistävät reittietikan, vuokrauksen täysjousilla, läskillä ja sähköllä, pesupalvelut, ilmaisen sähköpyörän latauksen sekä laajan videon UKK-pyöräilystä(5). Jatkomatkoja saa yhdistämällä Saariselän maastopyöräilyreitteihin tai Kiilopään–Luulammen merkittyihin vaihtoehtoihin.

Vetsijärvi pyöräilyreitti on tiivis mutta tekninen maastopyöräosuus Utsjoella, Lapissa: noin 9,9 kilometriä suunta Mieraslompolon mastotien levikkeeltä pitkin samaa Kaldoaivin erämaan mönkijäselkärankaa, jota monet jatkavat myöhemmin kohti Pulmankijärveä tai Vetsijärveä. Avausnousu on usein kivikkoinen ja voimia vievä; tunturikoivikko vaihtuu avonaisemmaksi rinnealueeksi Ivvánasvárrin liepeillä ennen kuin laskeutuva ura helpottuu(3)(4). Ensimmäisillä kilometreillä tulee puroja ja jänkiä; märällä säällä painavat kohdat mutaavat(3)(5). Siitä, ettei Utsjoen tunturiverkoston uria ole maalattu pyöräilijälle, miten kausi ajoittuu ja miksi oma kartta kannattaa pakata mukaan, saat koonnin Explore Utsjoen Pyöräily Utsjoella -osiosta(1). Metsähallitus kuvaa laajemman kunnan ym­päristön MTB-käytävän Luontoon.fi:ssä kohteessa Utsjoen maastopyöräilyreitit(2). Maastopyöräreitit Utsjoella -sivusto kertoo, että ensimmäiset 10 kilometriä kulkevat Kaldoaivin linjaa kohti Vudnejärven liepeitä, josta vasemmalle haarautuva ura jatkuu Vetsijärvelle—tasaisempi kangas haarautumisen jälkeen, jota kalastajat ja marjastajat ovat kulkeneet jo 1950-luvun lopulta traktoreilla lähtien(5). Bikelandin Vetsijarven reitti -tiedote osuu samaan osuuteen noin 10 kilometrin pituuteen, noin 45 metrin nousuun ja noin 305 metrin korkeimpaan kohtaan, lähtö mastotien levikkeen maastourasta(3). MTBreitti.fi:n Kaldoaivi-artikkeli täsmentää suunnistusta: ensimmäiset kolme kilometriä ovat jyrkkää kiviuraa, rinnakkaisia uria seurataan GPS-jäljellä, ja noin viiden kilometrin kohdalla vasemmalle kääntyvä ura vie Riekkojärvien-reitille ellei pidempi lenkki ole tarkoitus(4). Osuuksena sopii lämmittelypäiväksi tai vahvojen ajajien edestakaisenakin, ja saman lähtöpisteen kautta voi jatkaa Mieraslompolo–Pulmakjärvi -pyöräilyreitille tai muihin Utsjoen maastopyöräilyreitit -verkoston lenkkeihin monipäiväistä erämaaretkeä varten(2)(6). Pakkaa työkalut, eväät ja tuulitakki: tällä lyhyellä osuudella ei ole ylläpidettyä taukotupaa ja puhelinkenttä heikkenee nopeasti tieltä syrjässä(1)(4). Kunnioita mastotien varren poronhoitoa ja jätä portit siihen asentoon missä ne olivat(1).

Pyhäkeron pyöräretki on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kesäinen merkitty pyöräilylinja, joka alkaa Hetan Tunturi-Lapin luontokeskuksen pysäköinti- ja palvelualueelta ja päättyy Pyhäkeron autiotuvan palveluryhmään tunturin puustorajaan. Meidän kartallamme reitti on noin 11,5 kilometriä suunta eikä muodosta rengasta. Viralliset tiedot, kartat ja ajankohtaiset rajoitukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Pyhäkeron pyöräretki -sivulta(1). Enontekiö Arctic Lapland kuvaa Pyhäkeron tuvan reittiä aloitteelijalle sopivaksi mutta varoittaa, että nousu tuvan penkereelle vaatii silti kuntoa ja vaihteita(2). Heidän reittilistauksessaan toistetaan, että moni ajaa noin 16–22 kilometrin päivän, kun mukaan lasketaan Mustavaarantien portille ajoa Ounastietä (noin 5 km Hetasta itään) tai vaihtoehtoisesti Ounasjärven veneily-yhteys ja lyhyempi osuus rannasta(3). Meidän geometriamme noudattaa luontokeskuksen lähtöä: käytännössä pysäköit Tunturi-Lapin luontokeskuksen pysäköintialueille, tutustut näyttelyyn tarpeen mukaan ja tavallisesti ohitat pian alun Jyppyrän kuntoportaat. Vaalin maisema avautuu kohti Pyhäkeron huippua, joka näkyy selvästi Hetasta Ounasjärven yli kohti kansallispuistoa(4). Maalissa ovat Pyhäkero autiotupa, Pyhäkeron autiotupa tulentekopaikka ja Pyhäkero kahvila—luontevat tauko- ja tulipaikkapistet ennen jatkoa jalan tai pyörällä ylemmäs, mistä lähteet lupaavat näkymiä kohti Pallastunturia(2)(3). Sama polkujen risteysalue yhdistää Peurapolun, Mustavaarantie-Pyhäkero -vaellusreitin ja Hetta: Jyppyrä-Närpistö kesäreitit, joten kokeneempi ajaja voi ketjuttaa pidemmän lenkin samoilta parkkipaikoilta. Sää Lappiin matkustavan kannattaa varautua vaihtelevaan keliin ja viimaan ylämäessä, vaikka lähtöhetkellä Hetta näyttäisi tyyneltä(5). Ota mukaan säänmukaiset kerrokset, juomavesi ja kartta, vaikka kesäreitti on merkitty(2)(3).

Rönkönkierros is about 16.6 km as a marked summer mountain-biking loop in Inari, linking Kiilopää services, Piispanoja shelters, Saariselkä fringe stops, and Rönkön lampi in the Open Fell Biking network(1).

Leirinuotiopaikka Luiojärven mökin vieressä, josta avautuu näkymä Luiojärven kristallinkirkkaisiin vesiin ja taustalla kohoaviin kukkuloihin.

Kummalehdon nuotiopaikka

Ulkokuntosalilta löytyy kesäkaudella mm. vapaapainoja, tankoja, penkkejä ja muita välineitä.

Paljon korkeuseroja.

Hieman korkeuseroja. Viisi ensimmäistä rinnettä muodostavat perheradan. Rataa hoitavat Ylläksen läskit ja nahat.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja. Rataa huoltavat Rovaniemen kaupunki ja ratamestari.

Metalliset kuntoiluportaat, 114 askelmaa. Ei talvikunnossapitoa.

160 askelta, pituus 80 m.

119 askelta.

Vuonna 2017 uusitut pukuhuoneet ja pesutilat, saunat sekä valaistus.

Kuntoallas, lastenallas, poreallas ja viihdeallas.