Pelkosenniemi Kartta

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa Pyhäjärven rannalla. Lappi sopii sekä päiväretkiin että pidempiin vaelluksiin. Soutajan kesäreitti on noin 15 kilometrin pituinen, ei-silmukkainen retkeily- ja maastopyöräilyreitti Pyhäjärven itärannalla Pelkosenniemellä Soutajan tunturin juurella Pyhä–Luoston kansallispuiston kupeessa. Reitti on usein rauhallisempi kuin tunnetuimmat kurureitit, mutta sopii hyvin samaan Pyhän palvelu- ja reittiverkostoon. Metsähallitus julkaisee Pyhä–Luoston kesäkarttoja ja luonnonsuojeluohjeita Luontoon.fi-palvelussa(1). Pelkosenniemen kunta luettelee Soutajatunturin Pyhätunturin kesäkohteiden joukossa ja mainitsee noin 15 kilometrin pituuden, kodan reitin varrella sekä käytön maastopyöräilyyn kesällä ja lumikenkäilyyn talvella(2). Alkumatkalla reitti kulkee Kairosmajan rantasaunan talviuintipaikan lähellä Pyhäntien suunnassa, ja noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Tajukankaan kota, jossa voi pitää ensimmäisen tauon. Soutajan kota on noin 5,5 kilometrin kohdalla tunturin rinteessä: kodassa, nuotiolla, kuivakäymälällä ja puuvajalla on taukopaikka, ja huipulle nouseva polku avaa laajat näkymät järvelle ja ympäristön tuntureille(3). Itsenäiset retkikuvaukset kuvaavat Soutajantien ja kodan välistä osuutta violetin neliömerkin ja puuopasteiden varaisena, metsänousuineen ja kivisine pätkineen sekä mahdollisena jatkona Pyhäjärven kylän suuntaan(4). Myöhemmin reitillä tulevat Lucky Ranchin kenttä ja Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi. Reitti liittyy samaan verkostoon kuin Aittakuru kesäreitti Pyhän keskustan lähellä sekä valaistut hiihto- ja juoksuladut ja Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti—hyödyllistä, jos suunnittelet useamman päivän retkiä alueella. Retkipaikan Soutaja-juttu tuo esiin porokohtaamisia, loivahkot alarinteet monen kuntoiselle ja vähemmän ruuhkaa kuin Isokurussa—hyvä lisä lukeminen, vaikka matkan pituus vaihtelee sivulenkkeineen(3). Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fi ja Pelkosenniemen sivut sulkemisista, metsästyksestä lähimetsissä ja kansallispuiston säännöistä(1)(2).

Reitin pituus, sesongit ja kirkonkylän ulkoiluverkosto löytyvät kootusti Pelkosenniemen kunnan(1) sivuilta, jotka ohjaavat myös Retkikarttaan ja kunnan Infogis-karttapalveluun(1)(2)(3). Kilpiaavan retkeilyreitti on noin 3,1 kilometriä meidän kartalla kesäkävelyksi Kilpiaavan aapasuon halki; kunnan ulkoilusivut kuvaavat Kilpiaavaa Suomen kymmenenneksi suurimmaksi aapasuoksi lähellä kirkonkylää(1). Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa, ja kuntaan kuuluvat muun muassa Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Pyhän matkailukeskus, mutta tämä reitti on oma paikallinen suokävelyreitti arkipalvelujen lähellä. Kunnan kuvauksen mukaan reitti on yhteen suuntaan noin kolmen kilometrin kesäretki(1). Linjan alkupäässä tulee pian Kilpiaavan laavu, yksi kahdesta kunnan mainitsemasta nuotiopaikasta suon reitillä(1). Myöhemmin, koulun ja pururadan tuntumassa, Pururadan esteetön laavu tarjoaa esteettömän laavun ja kuivakäymälän palvelut samaan liikunta-alueeseen liittyen(1). Samassa ympäristössä kulkevat Valaistu pururata Pelkosenniemi ja Pelkosenniemi DiscGolfPark, joten pururadalle tai frisbeegolfiin voi yhdistää lyhyen suokävelyn. Talvisin latuverkosto ulottuu Kilpiaavan lintutornin suuntaan ja jatkuu kunnan kartoissa kuvatuille kylän lenkeille(1); kesäinen retkeilyreitti on se, jonka näet tällä sivulla. Kunta viittaa myös suon live-lähetykseen(4); etusivun ajankohtaisissa tiedotteissa on ollut tietoa lähetyksen katkoista, joten kannattaa tarkistaa uutiset, jos kamera on osa suunnitelmaa(5).

Ajantasaiset tiedot Pyhä-Luoston kansallispuiston retkeilyverkosta, rajoituksista ja lipuista löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Luosto.fi kuvaa Luoston portin Luoston rinteiden pysäköinnin kulmassa Santa's Hotel Auroran vieressä lähtöpaikkana, jossa on opastetaulut ja helppo yhteys Luontokeskus Naavaan(2). Reitti on yhteensä noin 16 kilometrin yksisuuntainen linja Pelkosenniemellä Lapissa. Se kulkee kansallispuistossa Lampivaaran palvelujen ja Luoston kylän välillä tunturin rinteiden ja vanhojen metsien lomassa. Alun Lampivaara latukahvila sekä Lampivaaran laavu ja Lampivaara laavu sijoittuvat noin kilometrin päähän reittilinjan alusta—sama taukopaikkavyyhti kuin Ametistikaivoksen ja talvisen latukahvilan vierailijat käyttävät. Lampivaara talousvesikaivo on lähellä juomapuiston kannalta. Luontoon.fi esittelee Pyhän ja Luoston välisen vaellusyhdyksen ja tämä osuus on käytännöllinen Ukko-Luoston ja Lampivaaran palvelusolmukohta päiväretkillä(1). Noin viiden kilometrin kohdalla avautuu Ukko-taukopaikat: Ukkokota, Ukko kota, Ukkolaavu ja Ukko laavu sekä Ukko käymälä samassa kuvassa. Luosto.fi:n Ukko-Luoston huippu -kuvaus käsittelee erillistä noin 5–6,5 kilometrin ympyrää portaineen, näköalatasanteen ja vaihtoehtoisen Tikkalaavun tai Ukko-Luoston maisematuvan kautta kierron(2). Tämä 16 kilometrin reitti hyödyntää samoja laavuja ja kota-alueita ilman että koko huippuympyrää on pakko kulkea; portaiden määrä, tuulisuus ja sulun ajankohdan rajoitukset kannattaa tarkistaa Luosto.fi:n reittisivulta(2). Luostonoja laavu ja Luostonojan laavu tulevat vastaan noin 11,5 kilometrin jälkeen, ja Tikkalaavu sekä Tikkalaavu käymälä tarjoavat tauon noin 13 kilometrin kohdalla ennen alamäkeä kohti palveluita. Lapland Ski Resort Luosto ja Luosto DiscGolfPark sijaitsevat Offpiste 4:n varrella lähellä linjaa. Ahvenlampi keittokatos ja Ahvenlammen keittokatos sekä Ahvenlampi käymälä sopivat ruuanlämmitykseen ja taukoon ennen kylpylä- ja uimarantaosuutta. Ametistikylpylä Luostontiellä ja Luoston uimaranta Aarnitiellä päättävät tyypillisen länsi-itä-suuntaisen päivämatkan tämän linjauksen mukaan. Kävelystä ja elämästä -blogin Rykimäkurun reitti -teksti kuvaa kevyttä metsämaastoa Lampivaaran ja Pyhälammen välillä, metalliritiläisiä pitkoja sarakkeiden sijaan sekä maastopyöräilijöiden läsnäoloa reitin varrella—hyvä tunnelmakuva Lampivaaran pään kulusta, vaikka jokaisen polun yksityiskohdat vaihtelevat(4). Retkipaikka kokoaa Luoston pysäköinnit ja pidemmät vaellusmahdollisuudet sekä viittaa Rykimäkeron ja Lampivaaran reittien yhteiseen pysäköintiin(5). Jatkoksi voi liittyä Rykimäkurun polkuun kohti Pyhälampia ja Rykimäkurua, seurata Ukko Luoston pyöräreittiä pyöräilylle sallituissa osuissa tai yhdistyä Pyhä-Luosto kesäreittiin koko Pyhä–Luosto-yhdysvaellukseen(1). Reitti kulkee Pelkosenniemellä Pyhä-Luoston kansallispuiston luostolaisella puolella; Lappi tarjoaa laajan tunturiympäristön.

Luoston vaellusluontopolku on pitkä merkitty päivävaellusreitti, jonka pituus on kartan mukaan noin 15,6 kilometriä Pyhä-Luoston kansallispuistossa Luoston puolella Pelkosenniemellä Lapissa. Lappi tarjoaa tältä osin helposti lähestyttävää tunturiluontoa. Reitin virallinen tietokortti ja karttamerkintä ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Luosto.fi kertoo, että pitempi Luoston luontopolku nousee Ukko-Luoston laelle (514 m) ja kulkee vanhojen mäntymetsien ja avointen aapasuomaisemien kautta takaisin kohti Luoston palveluita(2). Pelkosenniemen kunta kuvaa Pyhä-Luostoa vanhimpana kansallispuisto-osana ja vilkkaana retkikohteena(3). Luoston matkailukeskus madaltaa kynnystä yhdistää vaellus kaivoksen, Lapland Ski Resort Luoston ja muiden merkittyjen reittien, kuten Ukko Luoston retkeilyreitin tai Ahvenlammen kesäreitti Luosto, varaan. Palvelualueelta Luostoon päin kuljettaessa ensimmäinen kilometri kulkee lähellä Lapland Ski Resort Luostoa ja Luosto DiscGolfParkia, pian Ahvenlammen keittokatosten ja Ahvenlampi käymälän tuntumassa. Noin 10 kilometrin tienoilla Yrjölän kulmassa ovat Yrjölä tulentekopaikka, Yrjölä vuokratupa ja Yrjölä sauna; hieman etelämpänä Pyhänlatvan laavu ja Pyhänlatva laavu sopivat pitkään taukoon. Ukko-Luoston maisematupa on korkealla osalla, ja reitin loppupäässä ovat Tikkalaavu sekä Tikkalaavu käymälä. Ukko-Luoston palvelurykelmä (Ukko kota, Ukkokota, Ukkolaavu, Ukko laavu) on sivussa vilkkaimmasta päiväreittiosuudesta mutta samaa kävelykokonaisuutta hyödyntäville luonteva tulenteko- ja taukopaikka. Pelkosenniemi on kunta, jossa Luoston matkailukylä sijaitsee. Harrastajateksteissä reitti on kuvattu varsin vaativaksi: nousuja, kivikkoista etappia ennen tunturin rinteitä, pitkiä pitkospuuosuuksia kosteikolla ja jännittynyttä suhdetta eri kylttien kilometrilukemiin(4)(5). Märällä säällä kannattaa varata vaihtosukat ja vedenpitävät kengät. Luosto.fi muistuttaa syksyllä näkyvyydestä värikkäällä varustuksella ja alueen moninaisesta ulkoilunkäytöstä(2). Matkalla Missä Milloinkin -blogin Marikan kirjoitus antaa käytännön kuvan ruskavaelluksesta, aapasuon näkymistä Ukko-Luostolle ja portaikosta rakkakivikon jälkeen(5). Tiinan patikointi -blogissa kävely kuvataan vihreämerkkisenä luontopolkuversiona, Pyhänlatvan laavulla ja pitkospuiden kunnolla(4).

Kultakeron huippureitti on kartalla noin 1,2 kilometrin mittainen yhdensuuntainen osuus Pyhätunturin hiihtokeskuksesta Kultakeron avoimelle laelle Pelkosenniemellä Lapissa Pyhä-Luoston kansallispuiston laidalla. Pyhän hiihtokeskuksen kesäisen maisemahissin sivuilta saat ajantasaiset aukioloajat, lippuvaihtoehdot (myös yhdensuuntaiset liput, joilla pääset kävelemään alas), maastopyörän kuljetuksen PyhäExpress-tuolihissillä sekä tiedon mahdollisista tuuli- ja ukkossulkuista(1). Pelkosenniemen kunnan sivu tiivistää maksuttoman Huttu-Ukon taidereitin hissiaseman viereen ja sen, miten lumi peittää veistokset talvella(2). Reitti on leveä soraistettu polku loma-alueen huolto- ja rinnerakenteiden vieressä: reippailevat kävelevät usein huoltotietä ylös hissituurin sijaan, ja sama pinta johdattaa kohti Huttu-Ukko-porttia yläaseman takaa(3). Huipulla ravintola Tsokka, Pyhä Dreams -kesäbaari, maisemakota, frisbeegolf ja alamäkipyöräily jakavat kompaktin laen, joten keskipäivällä vilskettä riittää vaikka itse kävely on lyhyt(1). Huttu-Ukko on taiteilija Tapio Uusitalon ja Pyhän hiihtokeskuksen yhteistyössä tehty taidereitti paikalliseen tarustoon; Retkipaikassa julkaistu käyntijuttu auttaa hahmottamaan portin, sorapinnan ja sen, miten perheet kiertävät teokset rauhassa(3). Kultakerolta jatko suuntaa kansallispuiston pidemmille päiville. Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti kulkee samaan huippunaapuruuteen ja laskeutuu kohti Karhunjuomalammen päivätupaa, Karhunjuomalammen laituria ja nuotiopaikkoja järven rannalla ennen kuin reitti palaa metsä–tunturivaihtelussa(4). Aittakuru kesäreitti ja Soutajan kesäreitti solmautuvat samaan verkostoon: Tajukankaan kota tulee vastaan molemmilla kesälinkeillä, Soutajan kota ja Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi palkitsevat pidemmän järven suuntaisen kierroksen, ja Metsähallitus ohjaa kävijät Luontoon.fi-sivuille Pyhä-Luoston kansallispuiston osalta(5). Lappi näkyy maisemassa tuntureina ja koivikko–havumetsävaihteluna. Pelkosenniemi on tämän keskuksen kunta.

Rykimäkurun polku on kartalla noin 16,3 kilometrin mittainen viiva Pyhä-Luoston kansallispuistossa Luoston matkailukeskuksen suunnasta Rykimäkurun rotkolaaksikon ja Rykimäkeron taukopaikan kautta Pelkosenniemellä Lapissa. Metsähallitus luokittelee reitin suositeltavaksi retkeilyreitiksi Luontoon.fi:ssä(1). Visit Pyhä-Luosto kuvaa Rykimäkurun voimakkaaksi kallioperän repeämäkurukse: toisin kuin useimmat alueen kurut, se ei synny jääkauden sulamisvesistä vaan murroksista, ja jyrkät reunat kannattaa kiertää varovasti(2). Reitti kuuluu Luoston helpompaan päiväretkihin mutta kulkee silti metsän, loivien vaihteluiden ja kosteikkopätkien läpi tyypillisellä puiston ylläpidolla. Luoston päästä polku tavoittaa nopeasti Luoston uimarannan, sitten nousee Lampivaaraa kohti, missä Lampivaara latukahvila palvelee Ametistikaivoksen liepeillä — käytännön tauko ennen laskua Pyhälammelle. Noin 7 kilometrin kohdilla Pyhälammen päivätupa sekä Pyhälampi- ja Pyhälammen laavut tekevät luontevan eväspaikan ennen kosteampaa siirtymää kohti Kuukkeli vuokratupaa. Rykimäkurun partaalla ovat Rykimäkurun laavu ja Rykimäkuru laavu; Rykimäkero kodan ja Rykimäkero tulipaikan luona pääsee päättämään päivän, ja maastossa mainitaan toimiva käsipumppukaivo(3)(4). Sama verkosto kytkeytyy pidempiin Luoston reitteihin: Ukko Luoston retkeilyreitti, Luoston valaistut kuntoradat ja Luoston valaistut ladut jakavat pätkiä, kun yhdistät kyläpalveluita talvikunnossapidettyihin lenkkeily- ja latuverkkoihin. Kävelystä ja elämästä kuvaa paikoin leppoisaa profiilia, uudistettuja suoylityksiä (ritilää, jonka läpi kasvillisuus saa kasvaa) ja vastapäivään kierrettyä vaihtoehtoa, jolloin pitkä Lampivaara–Pyhälampi -osuus on pääosin loivaa alamäkeä(3). Taipaleita mainitsee punaiset neliömerkit ja esteettömän osuuden Rykimäkeron pysäköinniltä kodalle asti sekä ison kodan ja niliaitan ryhmille(4). Pelkosenniemi on kunta, jonka alueella tämä kansallispuistosuikale kulkee. Lappi ja Pyhä-Luoston matkailualue ovat vilkkaat ympäri vuoden; sulkuista, metsästyksestä syksyllä ja reittien ajankohtaisesta tilasta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi ja Visit Pyhä-Luosto.

Ukko Luoston pyöräreitti on noin 17,2 kilometrin mittainen maastopyöräilyrengas Ukko-Luoston ympäri Pelkosenniemellä, Lapissa; vanhat metsät ja tunturinäkymät kohti Pyhä-Luoston harjannetta hallitsevat maisemaa. Luontoon.fi-sivulla(1) Metsähallitus kuvaa latupohjaista reittiä pääosin helpporeitteiseksi ja aloitteleville sopivaksi, vaikkakin useat nousut tekevät hyvästä kunnosta eduksi. Luoston matkailusivuston maastopyöräilyohje kertoo kesäpyöräilyn säännöistä kansallispuiston merkityillä reiteillä, talvi- ja latu- sekä moottorikelkkarajoituksista, jaettujen teiden etiketistä sekä virallisesta pyhaluostotrails.fi -kartasta(2). Lähtörinteeltä päin reitti liittyy samaan ulkoiluympäristöön kuin Ukko Luoston retkeilyreitti: Luostonoja laavu ja Luostonojan laavu muodostavat ensimmäisten kilometrien taukoklustereita. Itärinnettä kiertäessä Tikkalaavu, Lapland Ski Resort Luosto ja Luosto DiscGolfPark osuvat reitin välittömään liepeeseen. Keskivaiheilla Ahvenlampi keittokatos ja Luoston uimaranta tarjoavat keittomahdollisuuden ja uimarannan. Lampivaaran puolella Lampivaara latukahvila sijaitsee aivan Lampivaaran laavu ja Lampivaara laavu vieressä ametistikaivoksen juurella. Ukko-Luoston takarinnealueella Ukkokota, Ukko kota, Ukkolaavu ja Ukko laavu antavat suojan vanhassa männikössä ennen paluuosuutta. Reitillä ei ole juomavesipistettä; ota mukaan riittävästi nestettä erityisesti helteellä(1). Laavu-ja kotataukoihin on tilaa useissa kohdissa(1). Design Himan kesäinen fatbike-kokemus täydentää kuvaa: kivikkoisia ja alkukesällä märkiä pätkiä, GPS-mittauksella noin 19 km kun virallinen pituus oli noin 18 km, sekä leveä sorainen ulkoiluosuus viimeisenä paluupätkänä Luostolle(3). Bikeland mainitsee luokkaa 300 m nousua ja korkeimman kohdan noin 340 m(4). Jalaksilla jatkamiseen sopii Ukko Luoston retkeilyreitti tunturin ympärillä.

Metsähallitus luetteloi Luosto–Pyhä-maastopyöräilyväylän omana reittinään Luontoon.fi-palvelussa(1). Luosto.fi kuvaa ajon jääkauden muovaamana tunturijonona kahden keskuksen välillä: vanhaa metsää, kivisempää polkua ja leveämpää uraa(2). Pyhä.fi tiivistää kansallispuiston pyöräilyohjeet lumettomaan kauteen: kulje merkityillä pyörä- tai yhteiskäyttöreiteillä, varaudu lähes sataan kilometriin merkittyjä maastopyöräilyreittejä puiston alueella ja noin 190 kilometriin ympäröivillä matkailureiteillä, ja vältä Isokurun noin kymmenen kilometrin pyöräilykieltoa sekä Noitatunturin eteläpään rajoitusta(3). Tällä karttaviivalla matka on noin 25,4 kilometriä päästä päähän Lampivaaran suunnasta Huttujärven puolelle päin. Oppaiden ja kaupunkisivujen lukemat pyörivät usein 30–32 kilometrin tuntumassa muunnelmista ja mittauspisteistä riippuen; jatkuvaa GPX-jälkeä kannattaa pitää mittana(2)(4). Tyypillinen ajosuunta on Luostolta Pyhälle, jolloin pidemmät laskut ja näkymät osuvat luontevammin eteen(2). Alku nousee kohti Lampivaaraa, missä Lampivaara latukahvila ja Lampivaaran laavut tekevät tauoista helppoja ennen laskua kohti Pyhälammen päivätupaa ja Pyhälammen laavujen ryhmää. Porontahtoman jälkeen linja hipaisee Rykimäkeron ja Rykimäkurun seutua, missä Rykimäkero kota ja Rykimäkurun laavu liittyvät viereisiin vaellusreitteihin. Kuukkelin vuokratupa sijaitsee Kuukkelijärven laidalla; Kapustan päivätupa aloittaa seuraavan pitkän nousun ennen metsätien ja latupohjaisen yhdistävän osuuden kautta kohti Huttujärven vuokratupaa ja grillikatosta ja edelleen Kiimaselän palveluita kohti Pyhän keskustaa(2). Pinta on pääosin leveää, ajettavaa soraa ja metsäuraa, mutta mukana on kivisempiä ja juurettomia pätkiä; märkä sora voi olla ripeää ja liukasta(2)(3). Tukevalla maastopyörällä tai sähköavusteisella pyörällä useimmat jaksavat hyvin, ja lyhyissä teknissä kohdissa voittaa maltillinen vauhti(2). Kokeneempi voi tarkistaa Rykimäkero-, Rykimäkuru- ja Peurakero-vaihtoehdot viralliselta pyöräilykartalta, jos sivuamat ovat auki—suunnittele haarat pyhaluostotrails.fi-sivulla ennen reitin muuttamista(2)(5). Pitkä Pyhä-Luoston kesäreitti ja esimerkiksi Ukko Luoston pyörälenkki leikkaavat samaa solmukohtaa Lampivaaran ja kansallispuiston lähtöportin luona(4). Velogin Luosto–Pyhä -maastopyöräilyvideo Pyhähippu-yhteistyönä antaa hyvän polkupyöräperspektiivin pääväylälle(6). Pelkosenniemen kunta kuvaa maiseman syvää tarinaa: miljardien vuosien kallio, metsäsaamelaisten pyhät paikat ja aarniometsät tunturijonon varrella(4). Matkasto Liven usean päivän vaelluskertomus samalla tupa- ja laavuverkolla havainnollistaa, miten leppoisasti pääakseli kantaa suon yli Lampivaaran jälkeen—hyvä lukupala, jos yövyt vuokratuvissa pyörällä liikkuen(7).

Paljon korkeuseroja. Kaksi reittiä: Peak (15 väylää / 1330 m) ja Pro (18 väylää / 1862 m).

Tasainen maasto.

Skeet-rata.

Hirvenhiihto- ja hirvenjuoksukilpailut sekä ampumakohdistus. Järjestäjä: Jaurun Erästäjät ry.

Kaksi kiväärirataa.