Päijät-Häme Kartta

Savusauna Vähä-Kelkute-järven rannalla. Sen voi vuokrata. Se sijaitsee vuokramökin lähellä.

Kylpylän sauna, Kylpylänrannan rantakylpylä, Kylpylänranta-sauna tai rantakylpylä on sauna ja kylpylä, joka sijaitsee Kylpylän rannan vieressä Ruotsalaisjärvellä.

Tätä saunaa voi käyttää vain vuokrattaessa Kelkuttteen savottamökkiä

Padasjoen Lehtisten saarilla on sauna, jota kuka tahansa voi käyttää veneilykauden aikana. <a href="https://paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/wp-content/uploads/2024/11/08-LehtistenSaaret-lahestymiskartta.pdf">Lehtisten saarten virallinen PDF-tiedosto</a>

Mustankallion vesitorni tarjoaa tiloja kokouksia, koulutuksia ja tapahtumia varten. Tiloihin mahtuu enintään 40 henkilöä, ja sieltä avautuu upea näköala Lahteen. Tiloja vuokrataan yksinomaan yrityksille klo 8.00–22.00, ja vuokra-aikaa on mahdollista jatkaa keskiyöhön asti lisämaksusta. Hinta on 800 € koko päivältä tai 600 € puolipäivältä. Ateriapalvelut ovat asiakkaan vastuulla, ja vuokraan lisätään arvonlisävero. Tiloissa on peruskalusteet, mutta astioita ja ruokailuvälineitä ei ole. Tiloihin ei ole esteetöntä pääsyä pyörätuolilla, ja turvallisuusmääräykset rajoittavat tulen käyttöä ja ilotulitteiden käyttöä. Varaukset on vahvistettava kuukautta etukäteen.

Sauna, jota kuka tahansa voi käyttää veneilykauden aikana. Saunan käyttömaksu on 10 € tunnilta. Jos saunassa on useampi kuin yksi henkilö, peritään 5 €:n käyttömaksu tunnilta henkilöä kohden. Jos teitä on neljä, hinta on yhteensä 20 € tunnilta. Näillä maksuilla rahoitetaan alueen puiden hoitoa. Saunan käyttöaikoja voi varata saunan vuorolistalta. Sauna on käytössä vain veneilykauden aikana. <a href="https://paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/wp-content/uploads/2024/11/11-Virtosaari-lahestymiskartta.pdf">Virtosaaren virallinen PDF-tiedosto</a>

12 hengen mökki, joka sijaitsee Evon leirintäalueella. Alueella on rantasauna, grillikatos ja vene. Huoneessa on uunilämmitys ja kaasuvalaistus. Heinäkuussa 2020 otettujen vesinäytteiden perusteella Kelkuttteen Savottakämpässä sijaitsevan kaivon vesi soveltuu käyttövedeksi, eli se on juomakelpoista. Alueella on erikseen varattavissa oleva savusauna Luppo.

Tainionvirran melontareitin tauko.

WC

Lammassaaren laavu

Kalainsaaren keittokatos

Ajantasaisista säännöistä ja virallisesta reittikuvauksesta Päijänteen kansallispuiston harjuluontopolulla kannattaa tukeutua Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuun(1). Visit Päijänne käy läpi käytännön tiedot—siniset merkinnät, helppo vaativuus, missä käymälä on ja mitä reitin varrella ei ole(2). Visit Lahti avaa kokonaiskuvan: Pulkkilanharju on pitkä harjuketju Päijänteen yli, siltoihin kytketty maisemakokonaisuus, mukana Karisalmen riippusilta, osa Salpausselän UNESCO Geoparkia ja liitettynä pääkaupunkiseudun juomaveden Päijänne-tunnelin tarinaan(3). Lähtöportin kevätkuvaus tuo maaston ääneen—jyrkkä alkunousu harjulle, paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen polkupohja, pitkospuut kosteilla osuuksilla, pieni hiekkaranta Päijänteen rannalla ja sinisten merkkien johdattama noin 2,2 kilometrin ydinlenkki sekä pidempi vaihtoehto Viinasaaren kautta(4). Pulkkilanharjun luontopolku on noin 3,9 kilometriä meidän kartalla Asikkalassa Päijät-Hämeen järvimaisemassa. Esitteissä sama merkitty kierros esiintyy usein noin 4,4 kilometrin mittaisena ja lyhyempänä 2,2 kilometrin sisälenkkinä(2)(4). Reitti kiertää mäntymetsäistä harjua ja järvimaisemia; luontopolun opastetauluilla kerrotaan jääkauden muokkaamasta maastosta ja soistumisesta(2)(4). Noin 1,8 kilometrin kohdalla reitti kulkee Karisalmen sillan kesäkioskin ohi—kesällä hyvä pysähdys juomaan tai jäätelölle, kun kioski on auki. Sama risteysalue on myös Valtakunnallinen pyöräilyreitti nro 4 -osuuden keskellä; retkeilijät näkevät usein pyöräilijöitä harjutiellä, vaikka merkitty luontopolku on kävelyreitti. Palvelut ovat niukat: merkityllä kävelyreitillä ei ole virallisia tulentekopaikkoja, ja Visit Päijänteen mukaan käymälä on Karisalmen pysäköintialueella, kun taas kausiavusteinen kioski on sillan pielessä(2). Lähimmät kaupat ja palvelut ovat Vääksyssä ja Kalkkisissa(2). Retken voi yhdistää Vääksyn ja Sysmän väliseen Päijänteen maisematiehen—ajo sinne on osa klassista järvi-Suomi-elämystä(3)(4).

Päijätsalo luontopolku on noin 6 kilometriä merkittyä kävelyä Päijänteen rannalla Sysmässä Päijät-Hämeellä. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fissa (1), ja Sysmän kunnan Päijätsalon retkeilyalue -sivulla on saapumisohjeet, opastetaulujen sijainnit sekä erillinen BikePolku Päijätsalo -maastopyöräilyreitti sinisin merkinnöin kartan mukaan (2). Alue on osin Päijänteen kansallispuistossa ja kuuluu Salpausselän UNESCO Global Geopark -alueeseen (2). Lähtö Pyydysniemen rannasta: heti alussa Pyydysniemi nuotiopaikka, reilun kilometrin jälkeen Pyydysniemen tulentekopaikka valmiilla polttopuilla ja Pyydysniemi puucee tulentekopaikan tuntumassa. Puolivälin tuntumassa avautuu Päijätsalon näkötorni mäen laella—saaren vetonaula. Visit Lahti muistuttaa, että näkötorni on pysynyt suljettuna huhtikuusta 2025 lahovaurioiden takia kantavissa rakenteissa; tarkista heidän Päijätsalo-sivunsa ja Sysmän kunnan tiedotteet ennen tornivierailua (3)(4). Metsähallitus vahvistaa Sysmän keväällä 2025 julkaisemassa tiedotteessa, että luontopolulla voi kulkea normaalisti tornin ollessa suljettuna (4). Tämän viivan loppupäässä on Päijätsalo pysäköintialue, josta monet lähtevät autolla. Veneellä Sysmän kunta kertoo pienvenelaiturin Pyydysniemen tulipaikan yhteydessä ja toisen, isommille veneille tarkoitetun laiturin noin 100 metriä pohjoiseen (2). Retkipaikka kuvaa sinisiä ja punaisia maalimerkkejä, reilun nousun tornille, kivisempää Kivikkopolku-nimellä kulkevaa osuutta sekä noin kahden tunnin kävelyn parkkipaikka–torni–Pyydysniemi -kierroksella (5). Maastopyöräilijät kohtaavat BikePolun—tarkemmin meidän BikePolku-sivulta.

Pirunkirkon retkeilyreitti on noin 12,8 kilometrin merkitty kävely Heinolan Paistjärven retkeilyalueella Päijät-Hämeessä: reitti yhdistää järvimaisemia, kangas- ja mäkimetsää sekä päiväretkipalveluja Niinilammelta Ketturiutan, Sonnassen ja Harjulammen kautta. Metsähallitus kuvaa lyhyempää Pirunkirkon kierros -ympyrää osin hämyisessä ja haastavassa maastossa keltaisin merkinnöin; sama merkintätapa pätee niillä osuuksilla, joita kävellään Pirunkirkon lippaluolalle(1). Ajantasaiset tiedot ja ympyräreitin kuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Pirunkirkon kierros -sivulta(1). Visit Lahti nostaa esiin Paistjärven kirkasvetiset järvet ja Pirunkirkon jylhän lippaluolan(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelyraportti täydentää käytännön kuvaa metsätie-osuuksista, Iso-Vuorttusen rannasta ja luolan alla olevista penkeistä ja katoksesta(3). Niinilampi pysäköintialueelta lähtö on lähellä Niinilampi tulentekopaikkaa lammen rannalla—hyvä taukapaikka ennen pidempiä kilometrejä. Usean kilometrin jälkeen Ketturiutan alueella ovat Ketturiutta pysäköintialue, Ketturiutta grillikatos, useat Ketturiutta- ja Ketturiutan nuotiopaikka -tulentekopaikat sekä kuivakäymälät, joten evästaukoille ja nuotiolle on tilaa. Matkan varrella on Sonnanen pysäköintialue; alueen kirkasvetiset järvet nousevat useissa retkikuvauksissa esiin. Reitin loppupäässä Harjulampi tulentekopaikka ja Harjulampi kuivakäymälä täydentävät palvelut. Pääkohde on Pirunkirkon lippaluola: korkea rapakivigraniittinen halkeamaan liittyvä kalliosuoja, jota mannerjäätiköt ovat muokanneet; Visit Lahti ja alueen geopark-materiaali sijoittavat sen Salpausselkä UNESCO Global Geopark -kokonaisuuteen(2). Lyhyemmällä ympyrällä noustaan kallion päälle ja palataan Iso-Vuorttusen rantaviivaa pitkin; tällä pidemmällä kartoitetulla reitillä sama geologinen kohde avautuu osana laajempaa Paistjärven verkostoa.

Lamminpolku ja Rajasuonpolku muodostavat Orimattilan Artjärvellä Päijät-Hämeessä kaksi ympyrälenkkiä, jotka yhdistyvät janareitillä. Koko yhdistelmä on noin 6,4 kilometriä yhtenä kartoitettuna kahdeksikkona: Lamminpolku lähtee Kimonkyläntieltä, ja Rajasuonpolulle pääsee kaytännössä vain Lamminpolun kautta. Ajantasaisista tiedoista pysäköinnistä, varusteista, polttopuista ja varattavasta tuvasta kannattaa katsoa Orimattilan kaupungin luontopolut ja liikuntareitit -sivu(1). Saman tahon reittejä voi selata myös Fluent Outdoors -palvelussa(3). Retkipaikan Luontopolkumies Mika Markkasen kävelykuvaus kertoo merkinnät, maaston ja sen, miten vuoden 2023 uudistus muutti Lamminmäen laskuosuutta(2). Reitin kohokohta on Lamminmäki, Artjärven korkein kohta noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella, näkymin länteen peltojen ja Säyhteen järven suuntaan. Lammin laavun lähellä, noin 3 kilometrin kohdalla, on vuonna 2014 rakennettu lintutorni; riippumattomissa retkikuvauksissa mainitaan tornista kirjattuna järjestyksessä satakunta lintulajia(2). Lamminpolun varrella on useita luontotauluja aiheina muun muassa kangasmetsä, suo, kurki ja puulajit(2). Noin 2,9 kilometrin kohdalla tulee Lammin laavu nuotiopaikkoineen; Orimattilan kaupungin mukaan mukana on kuivakäymälä ja omat polttopuut(1). Rajasuon puolella lähellä toisiaan ovat Rajasuon laavu ja Rajasuon partiotupa: toinen nuotiopaikka ja varattava partiotupa (Artjärven Eränkävijät ry, varaus yhdistyksen kautta)(1)(2). Orimattilan listauksen mukaan Rajasuonpolun osuus voi olla vielä osin niukasti merkitty maastossa; reittiopasteita uusittiin syksyllä 2023 ja merkkausta on tarkoitus jatkaa(1). Maasto vaihtelee pellonreunasta, nuoresta kasvustosta ja mäntykankaasta kapeaan polkuun ja pitkiin metsätieosuuksiin. Markkanen kuvaa Lamminpolun merkinnät kelta-valkoisiksi tolpiksi ja Rajasuonpolun sinisiksi; heinikkoinen kasvusto suosittelee pitkiä lahkeita kesälläkin(2). Jyrkin nousu on Lamminmäelle itäpuolen lenkillä; uudistuksen jälkeen jyrkkä lasku huipulta on vältetty uudella vedolla(2). Koko yhdistelmään kannattaa varata luokkaa kaksi tuntia maltilla kulkevalla tahdilla(2). Orimattila on Lahden kupeessa; Artjärvi on pieni entinen pitäjäkeskus, joka kuuluu nykyiseen Orimattilaan.

Villisikapolku on eteläisessä Päijät-Hämeessä kulkeva pistokkeinen retkeilyreitti. Se lähtee Artjärven taajamasta ja kulkee metsän läpi kohti Myrskylän kunnanrajaa. Myrskylä sijaitsee reitin kauempana olevalla puolella samalla seudulla. Reitin pituus on kartallamme noin 9,6 km ja vastaa Orimattilan kaupungin noin 10 kilometrin kuvausta kävelyreitistä(1). Pysäköinnin, Heivatojantien varrella olevan vuokrattavan yksityiskodan, merkintöjen ja muiden käytännön tietojen osalta paras lähde on Orimattilan kaupungin ulkoilureittisivu(1). Reitti on merkitty maastoon oranssein villisikatunnuksin, viitoituksin ja oranssein heijastimin(1). Artjärven Ahjo muistuttaa, että runsaat hakkuut ovat heikentäneet merkintöjä, ja tarjoaa ladattavan PDF-kartan reitistä(2). Maasto on metsäpolkua ja vaihtelevaa kangasmetsää järvien ympäröimällä Artjärven seudulla—laajemmassa maisemassa mainitaan Pyhäjärvi, Säyhtee ja Villikkalajärvi(1). Heivatojantien varrella on yksityinen vuokrattava kota; yhteystiedot ovat kaupungin sivulla(1). Artjärven päässä Salmelan valaistu latu kulkee samaa käytävää talvisin valaistuna latuna. Muutaman kilometrin päässä lähdöstä pitkä Artjärven kotiseutupyöräilyreitti kulkee samassa linjauksessa, joten pyöräilijöitä voi tulla vastaan yhteisillä osuuksilla. Kansallinen liikuntapaikkahakemisto toistaa Artjärven Salmelanrinteentie 2–4 -osoitteen(3); kaupungin oma ohje on pysäköidä Pajatie 1:lle ja kävellä Salmelanrinteentietä reitin alkuun(1). Tälle täsmäreitille ei löytynyt laatuvaatimukset täyttävää YouTube-esittelyä; seuraa kaupungin sivun tietoja(1).

Hartolan kunnan virkistys- ja ulkoilureittisivut kokoavat ladattavat kartat ja kuvaukset Kaakkois-Päijänteen reitistöstä; niillä Kurenlahden polku esitellään yhdistävänä polkuna liikunta-alueen ja harjuseudun sekä Kuninkaanpolun laajemman kävelyverkon välillä(1). Visit Lahti kuvaa Raijan Arboretumia polun varrella: yksityinen puulajipuisto, noin hehtaarin kokoinen, istutuksia vuodesta 2008 ja vierailusääntö ”katsoa saa, koskea ei”(2). Reitin pituus on noin 3,8 kilometriä merkkittynä kävelyosuutena Hartolassa, Päijät-Hämeessä. Kartallamme se ei ole silmukka: linja kulkee Tainionvirran rantavyöhykkeeltä Koskenniskan kautta kohti Liikuntamajan urheilualueen palveluja Visantiellä—lähellä näkyvät Liikuntamajan tenniskentät (3), Liikuntamajan pesäpallokenttä, Liikuntamajan kuntosali, Liikuntamajan lentopallokenttä, Liikuntamajan luistelukenttä ja kaukalo, Liikuntamajan kuntoportaat ja Hartola DiscGolfPark, joten kannattaa kurkata kohteiden omat sivumme ennen yhdistettyä liikuntapäivää. Alussa reitti kulkee Tainionvirran kalastusalueiden ohi, ja pian Aurinkorannantien suunnassa tulevat Koskenniskan grillikatos ja Koskenniskan venesatama. Paikalta jatkaa myös helposti pidemmälle: Kuninkaanpolku, Hartola, esteetön Kuninkaanpolku, esteetön Ekonpolku ja Tainionvirran melontareitti/Hartola täydentävät samaa jokilaaksoa kävellen ja meloen. Maasto on helppoa metsäpolkua ja harjuosuutta; vierailijoiden aakkoslistaukset ehdottavat noin tunnin kävelyaikaa ja reilut kaksikymmentä nousumetriä reitin profiilissa(3). Varsinaista hiihtoladun kaltaista talvikunnossapitoa ei ole merkitty tälle patikkapätkälle, joten luminen ja jäinen metsäpohja vaatii saman varovaisuuden kuin muualla taajamametsässä(3). Vuonna 2020 valmistuneen polun tolppien päät on maalattu valkoisiksi, jotta erottuu vanhemmat ruskeat viitat(3).

Lusin retkeilyreitti eli Lusin luontopolku on noin 4,2 kilometrin metsäretki Heinolan Lusin kyläalueella Päijät-Hämeellä. Ajankohtaiset kartat, tulostettava PDF ja talvikäyttöön liittyvät tiedot löytyvät Heinolan kaupungin Lusin luontopolku -sivulta(1). Reitti esittelee itä-hämäläistä metsä- ja rantaluontoa infotauluin. Vaihtelevassa metsässä kulku ohittaa matalan Myllyjärven ja nousee Siunatunvuorelle, jossa Siunatunvuoren laavu on yksi korkeimmista kohdista—taukopaikka nuotiolla ja kuivakäymälällä, jonka Lusin kyläyhdistys on rakentanut talkoilla(1). Talvilahti-tien varrelta on lyhyt yhteys laavulle ja tien laitaan voi jättää auton, jos et halua kiertää koko reittiä koulun lähtöpisteestä(1). Reitin loppupuolella polku yhtyy Lusin kuntoradan ja Lusin valaistun ladun yhteiseen käytävään Lusin koulun liikuntapaikkojen luona: Lusin jääkiekkokenttä, Lusin luistelukenttä, Lusin pallokenttä ja Lusin liikuntasali Lusinraitin varrella. Kaupunki kertoo, ettei koko luontopolulla ole talvikunnossapitoa; vain valaistu alkuosa on talvisin hiihtokäytössä(1). Luontopolkumiehen retkikuvaus vuodelta 2021 kuvaa keltaisia maalimerkkejä ja opasteita, paikoin korkeaa heinikkoa ja aluskasvillisuutta sekä koulun luona nuolen osoittamaa kiertosuuntaa(2). Maastokenkiä ja marjasesonkia koskevat vinkit kannattaa lukea samasta lähteestä(2). Etelä-Suomen Sanomien vanhempi juttu täydentää kuvaa laavusta ja järvenrantakasvillisuudesta(3). Heinola sopii lähtökaupungiksi tälle retkelle Päijät-Hämeessä. Tarkista kaupungin sivuilta(1) sulut ja valaistun osuuden talvikäyttö ennen lähtöä.

Siltapolku - Salpausselkä Trails MTB on lyhyt kaksisuuntainen monikäyttöyhdys Lahden Salpausselällä Salpausselkä UNESCO Global Geoparkissa. Alikulkujen käytöksestä, talvisista latuyliityksistä, kapean mäkiosuuden vauhdista ja siitä, miten Messiläntien ulkoilusilta liittyy muihin merkittyihin reitteihin, kannattaa lukea ensin Lahden kaupungin Siltapolku-sivu(1). Visit Lahti maastopyöräilykatsaus kuvaa laajemmin Salpausselän maastoliikuntapolkujen verkkoa ja kapeita metsäpolkuja, joihin tämä yhdys lasketaan ja joita pidemmät lenkit hyödyntävät(2). Karoliina Kaskin Retkipaikka-juttu Kintterön kympistä kertoo käytännössä, miltä samainen reitistö tuntuu maastossa—selkeät nuolimerkinnät, vilkas monikäyttö ja geoparkin metsä, jossa maltti palkitsee(3). Hollolan kunta kuvaa Mörripolkua sillan suuntaan tulevana hollolalaisena yhdyslenkkinä, mikä auttaa hahmottamaan jatkoyhteyttä Hollolan merkityille pyöräpoluille(4). Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä janareittinä. Merkinnät ovat keltasinisin nuolin molempiin suuntiin. Koko polku on jalankulkuun helppo; pyörällä mäkiosuus on keskivaativa, koska polku on kapea ja mutkainen, kun taas alaosan tasamaa on helpompi(1). Linja nousee Hämeenlinnantien ja Reunakadun alikulkujen kohdalta Messiläntien uudelle ulkoilusillalle. Matkalla se kulkee Messiläntien ja hoidetun latualueen välissä ja osin uutta polkukaistaa pitkin ulkoilureitin reunaa; talvella kaupunki pyytää välttämään latuyliityksiä muualta kuin merkityistä kohdista, jottei latu turmellu(1). Alikulkutunneleissa pysy reunassa, varo vastaantulijoita ja soita kelloa tunnelin suulla pyörällä; hiihtokaudella väistä hiihtäjiä sillalla ja laduilla(1). Nousussa pidä vauhti maltillisena, jotta ohitukset onnistuvat mutkissa(1). Sillan päässä noin 150 metrin kaksisuuntainen yhdyspolku liittää Kintterön kymppi - Salpausselkä Trails MTB -lenkkiin: Kintterön suuntaan sillalta seuraa punaisia nuolia ja Kintteröltä takaisin sillalle keltasinisiä nuolia(1). Siltapolun varrella voit kulkea Riihelän Rinki - Salpausselkä trails MTB:n, Koneharjun yhdysreitti - Salpausselkä trails MTB:n ja kävelyversion Siltapolku - Salpausselkä Trails kanssa, jatkaa sillan yli Mörripolulle kohti Hollolan merkittyjä pyöräpolkuja tai päinvastoin Hollolan suunnasta Riihelää kohti(1)(4). Sama maisema linkittyy luontevasti myös Kintterön kymppi - Salpausselkä Trails MTB:hen ja Urheilukeskuksen ja Messilän kuntoratoihin, kun koko päivän kierros koostetaan Salpausselältä. Lahti on tämän sillayhdysosuuden eteläinen ankkurikaupunki Päijät-Hämeessä. Alkuosan metrien lähellä reitti kulkee muutaman sadan metrin etäisyydellä Tarmontien palveluista Liikuntastudio Zenana Hollola, Sisäpelikeskus PadelMarina ja Sisäpelikeskus PadelMarinan petankkikenttä—kätevä yhdistelmä, jos haluat yhdistää maastopyöräilyn sisäliikuntaan Saleniuksen–Tarmontien palvelukeskittymässä.

Artjärven kotiseutupyöräilyreitti on noin 64 kilometrin mittainen rengas Artjärven järvi- ja peltomaisemissa Orimattilassa, Päijät-Hämeessä. Kaupungin kuvaus reitistä, laavut, yhteydet valtakunnalliseen pyöräilyverkostoon ja julkaistu pituusote kannattaa tarkistaa Orimattilan kaupungin pyöräilyreittien sivulta(1). Artjärven Ahjo tarjoaa verkossa vanhempaa esite- ja kartta-aineistoa, joka auttaa suunnittelussa ja pidempien taukojen suunnassa Artjärven keskustaan(2). Noin 10 kilometrin kohdalla voit pysähtyä Pyykkinekan uimarannalle; sama ranta kuuluu myös Lanskinjoen melontareittiin, jos haluat yhdistää melontaa ja pyöräilyä. Pohjoisemman järven rannalla, noin 33 kilometrin tienoilla, Tortolan tallit / maneesi jää renkaan suuntaan sivuun ratsastustoiminnan tuntumassa. Länsiosassa Niinikosken ampumarata on maastoristeyksen suuntainen maamerkki—aja rauhallisesti alueella, jossa voi olla varoitettu ampumaratatoimintaa. Rengas alkaa samasta linjasta lyhyen Villisikapolun vaellusosuuden kanssa; talvella Salmelan valaistu latu on lähellä hiihtokelpoisuuden varassa. Pinta koostuu pääosin vähäliikenteisistä maantie- ja yhdysteiden asfaltti- ja hienosorapätkistä; Komootin käyttäjäkuvaukset viittaavat keskitasoiseen järvimaisemaan, jossa leveämpi renkaisto helpottaa lyhyitä päällystämättömiä osuuksia(3). Pro Mustarouskun blogissa kuvataan noin 70 kilometrin Kuivannon–Orimattilan harjoituslenkkiä Artjärven kautta; se kertoo alueen pyöräilyn rytmistä, vaikka GPS-linja ei ole sama kuin tämän kotiseutureitin linja(4). Vettä ja evästä kannattaa kantaa, koska palvelut keskittyvät taajamiin eivätkä joka risteykseen.

Tämä osuus on länsipuolen lisälenkki Hartolan ja Sysmän väliseen, tieopastein merkittyyn Vellamo-retkipyöräilyverkostoon Päijät-Hämeessä: noin 21 kilometriä yhtenä janana, ei suljettuna rengasmaisena kiertona. Visit Lahti kuvaa laajemman Hartola–Sysmä -Vellamo-renkaan maalaismaisema- ja rantalukuajona, jossa sora- ja hiljaiset päällystetyt tieosuudet vuorottelevat ja Tainionvirran jokimaisemat sekä Päijänne ovat lähellä koko matkan(1). Sysmän kunta ohjaa pyöräilijät paikallisiin seuroihin sekä alueen pyörämatkailuaineistoihin, jotka tukevat näitä maaseutumatkoja(2), ja LABin pyörämatkailuopas antaa maakunnallisen kehyksen päiväetappien yhdistelyyn(3). Länteen Nuoramoisten koulun ja sen lähiruutusijainnin luota polku siirtyy rauhallisemmille pelto- ja metsäteille kohti Nuoramoisten uimapaikkaa—käytännön uinti- ja taukopaikkaa jokijärvimaisemassa, kun mittarissa on reilut kuusi kilometriä. Jälkiosa kurvaa pohjoiseen Virtaan suuntaan, missä kylän pallokenttä ja Virtaan tenniskenttä osuvat samaan risteysalueeseen: täällä risteää Vellamo retkipyöräilyreitti: Sysmä - Hartola rengasreitti, ja voit jatkaa Vellamo retkipyöräilyreitti: Kalkkisten kierros pidemmälle järven ympäri tai yhdistää vesivaiheen Tainionvirran melontareitti/Sysmä, jos porukassa yhdistellään pyörää ja melontaa. Hyödynnä tätä lisälenkkiä rauhallisena lähestymisenä Virtaan, kun kasaat sorapäiviä Sysmän ja Hartolan välillä; ota mukaan ajantasainen Vellamo-kartta tai GPX, koska metsä- ja peltoajot voivat sesongin mukaan tuntua erilaisilta vaikka pääverkosto pysyisikin hyvin merkittynä.

Tämä kartalle piirretty linja on lyhyt, noin 0,2 kilometrin pyöräilylenkki Asikkalan Aurinkovuorella Päijänteen ja Vesijärven välissä II Salpausselällä. Se sijoittuu Aurinkovuoren Trail Center -keskukseen, joka on kunnan kesällä 2022 avaama alamäki- ja enduroalue vanhan laskettelurinteen maastossa; Asikkalan kaupungin aktiviteetti- ja retkisivuilla lähtö kuvataan mäen päällä olevan ulkokuntoilupaikan vierestä(1). Tarkemmat reitit ja kuvaukset ohjataan liikuntapaikkakartastoon ja Trail Centerin alue- ja opaskarttaan(1). Visit Lahden Aurinkovuori-sivulla korostuvat harjun korkeus järvenpintaan nähden sekä alueen laavut ja näköalat; erillisiä valaistuja ulkoilureittejä on muina vuodenaikoina kuin näillä rakennetuilla alamäkilinjoilla(2). Visit Lahden alueen maastopyöräilyreittien kooste esittelee Aurinko-Ilves-reitin, joka kulkee Vääksyn miljöön kautta Aurinkovuorelle ja edelleen kohti Evon metsiä(4). LAB Focusin jutussa Trail Centeristä kerrotaan neljästä värikoodein erotellusta vaikeustasosta, hissin puuttumisesta, kesäkäytöstä varsinaisilla alamäkipoluilla sekä sähköpyörän hyödystä nousuun; muilla Aurinkovuoren monikäyttöreiteillä harrastetaan talvipyöräilyä(3). Huipulla olet samassa solmukohdassa kuin Aurinkovuoren ulkokuntoilupaikka, kuntoportaat, hiihtomaa ja Aurinkovuoren laavu—sopivat taukopaikat kierrosten väliin.

Reitti kulkee Lahdessa Salpausselän harjulla Salpausselkä UNESCO Global Geoparkissa. Kintterön kymppi - Salpausselkä Trails MTB seuraa samaa merkittyä linjaa kuin kävely- ja polkujuoksuversio Kintterön kymppi - Salpausselkä Trails: noin 10 kilometrin metsälenkki punaisin nuolin, myötäpäivään suositeltu pyöräkierto, noin 190 metrin nousu ja kapea single track -luonne juurakoisine nousuineen ja lyhyine teknisine laskuineen. Yksisuuntaisuudesta, ilkivallasta rikkoutuneisiin merkkeihin, maastopyörätaitovaatimuksesta ja ruuhkaiselle monikäyttöverkostolle sopivasta käytöksestä kannattaa lukea ensin Lahden kaupungin Kintterön kymppi -sivu(1). Visit Lahti kuvaa samaa reittiä maastopyöräilijän näkökulmasta(2). Karoliina Kaskin Retkipaikka-juttu Kintterön kympistä tuo kävelijän silmin esiin metsätyyppejä, pitkospuuosuuksia ja punaisen nuolen linjan tunnelmaa ilman fillaria(3). Tiirismaan Latu ry tekee Salpausselkä Trails -hankkeessa yhteistyötä kaupungin kanssa ja kokoaa verkoston taustatietoa(4). Lahden kaupungin kuvauksen mukaan reitti kiemurtelee Tapanilan takamaastoissa, jatkuu Likolammen ja Koneharjun poluilla, ohittaa jättikuusikon, kiertää Kintterönsuon luonnonsuojelualuetta suopätkineen ja pitkospuineen, nousee Hakalaukun juurakkokuusikoihin, käy supissa ja serpentiinimäissä ennen kuin palaa Tapanilan kangasmänniköille. Turvallisuussyistä merkintä on yhteen suuntaan; maastopyörällä suositus on myötäpäivään. Jos kuljet merkintää vastaan, ole erityisen varovainen ja varaa kartta tai GPX(1). Märällä kelillä liukkaat juureat ja kivet nostavat vaativuutta—kaupunki kehottaa huomioimaan sen reittiä valittaessa(1). Samalla käytävällä kulkee kävelijöitä ja juoksijoita; kaupunki muistuttaa kuulamaan ympäristön ääniä, odottamaan takaa tulevia pyöräilijöitä ja pitämään koirat kytkettyinä(1). Noin kymmenen kilometrin matkalla pysähdykset jakautuvat käytännössä kahteen vyöhykkeeseen. Koillispuolella lenkkiä, noin ensimmäisen kilometrin tuntumassa Sykkeen ja Koneharjun pysäköintialueiden suunnalla, tulevat vastaan Tapanilan hiihtomaja ja Tapanilan ulkokuntolaitteet, ja hieman etelämpänä samalla alueella Jalkarannan koulun pallokenttä sekä Kankolanpuiston ulkokuntolaitteet. Lounaispuolella, noin kahdeksan–yhdeksän kilometrin kohdilla, Likolammen uimaranta Lahti ja Likolammen ulkokuntolaitteet ovat Likolammen rannalla—mahdollinen uintitauko tai ulkokuntosalistutus ennen lenkin sulkemista. Lisätiedot jokaisesta pisteestä löytyvät omilta sivuiltamme, jos haluat kuvat, kartan ja palvelut yhteen. Päivän voi pidentää Lahden urheilukeskuksen tai Vanhan Raviradan suunnasta yhdistämällä esimerkiksi Tapanilan taival - Salpausselkä trails MTB -reitin ja sitten Kintterön kympin; kaupunki ehdottaa myös Hakalaukunlenkki ja Hakalaukunpolku - Salpausselkä Trails MTB -lenkin lisäämistä tai Siltapolku - Salpausselkä Trails MTB:n ja Mörripolun kautta yhteyttä Hollolan merkittyihin pyöräpolkuihin(1). Likolammen luona Koneharjun yhdysreitti - Salpausselkä trails MTB ja Riihelän Rinki - Salpausselkä trails MTB tarjoavat lyhyempiä linkityksiä. Päijät-Häme tunnetaan järvi- ja harjumaisemista; Lahti on maakunnan keskus, ja tämä lenkki on kaupungin merkityistä Salpausselkä Trails -poluista pisin ja vaativin pyöräilijälle(1). Erillinen Hollolan Suoreitti puupäällysteisin ja keltaisin maalitäplin merkittynä mainitaan laajennusajatuksena samalla seudulla, mutta se ei ole punanuolinen Salpausselkä-linja(1).

Nuotiopaikka. Savottapolku kulkee tämän ohi. Tien toisella puolella on kaivo.

Ei jätehuoltoa.

Neljä ulkoliikuntavälinettä Gym Parkissa.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja. Tämä rata on maailman toiseksi paras. Se on AAA1-luokan frisbeegolfrata.

Tasainen maasto. Radalla on A- ja B-tiit, A-tiiltä on lyhyempi matka korille. Radan pituus 295 m/439 m.

Jonkin verran korkeuseroja. Sopii myös talvikäyttöön.

Tasainen maasto.

Tasainen maasto.

Tasainen rata, ei korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

138 askelmaa, pituus noin 65 m ja kokonaisnousu 18,5 m.

Puusta tehdyt portaat. Reitti alkaa jäähallin kulmasta uimahallin suuntaan.

239 porrasta ja nousua noin 40 metriä. Portaat ovat valaistut ja toisella puolella on kaide koko matkan ajan. Portaiden ala- ja yläpäässä nuotiopaikat. Ylhäällä myös laavu ja näköalatasanne. Portaiden alapäässä hiihtomaa. Lähin parkkipaikka: Asikkalan liikuntahallin parkkipaikka, Asikkalantie 14.

Pituus tasanteineen on 120 metriä, askelmia on 192 ja korkeuseroa 25 metriä.

164 askelta.

Portaat johtavat Pasolanharjun ulkoilualueelle

Allasosastolla on porealtaat, terapia-allas sekä kylmä- ja kuumakävelyaltaat.