Aittalahden luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Aittalahden lahden rannalla Raahen lounaispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa helppokulkuisia rannikkoreittejä ja kylävälejä niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin. Raahen kaupunki listaa luontopolut ja ohjaa ulkoiluka...
Aittalahden luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Aittalahden lahden rannalla Raahen lounaispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa helppokulkuisia rannikkoreittejä ja kylävälejä niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin. Raahen kaupunki listaa luontopolut ja ohjaa ulkoilukarttaan, josta löytyvät lähtöpaikat, laavut ja lintutornit. Visit Raahe esittelee alueen patikointi- ja pyöräilyvinkkejä sekä muistuttaa rantalevon paikoilla noudatettavasta käytöksestä. Polku kulkee pääosin helpossa ja tasaisessa maastossa, mutta sisältää lyhyitä juurakoisempia pätkiä. Reitti on merkitty keltapäisin tolpin, ja lahden rantavedossa on pitkospuita. Noin 1,5 kilometrin kohdalla reitillä on Aittalahden lintutorni: noin seitsemän metriä korkea Corten-terästorni, jonka kotilonomainen porrasrakenne nousee lauhkeasti; Taipaleita kertoo tornin valmistuneen vuonna 2008 SSAB-kehiteltyyn Corten-teräkseen ja viittaa Outi Palosaaren suunnitteluun ja Kalevan juttuun. Tornin lähellä on tulipaikka ruokailuryhmineen ja rannan penkki; Taipaleita kuvaa myös pysäköintiä ja opastaulua Lapaluodontien varrella. Polku kulkee tavaraliikenteen radan lähellä; henkilöliikenne päättyi vuonna 1966, joten tasoristeyksissä kannattaa noudattaa tavallista varovaisuutta. Järviwiki (SYKE:n aineistoista koostettu järvitietopalvelu) kuvaa Aittalahtea yhdeksi Raahen merkittävimmistä lintujärvistä ja listaa mm. ruskosuohaukan, mustakurkku-uiun, harmaasorsan ja punasotkan. Tekstissä kerrotaan myös 2000-luvun kunnostuksesta (ruoppaus, tekosaaret, uusi laskuoja) ja myöhemmästä ilmastimesta hapenpuutteen vuoksi. Artikkelissa mainitaan myös vuosina 2007–2008 kunnostettu noin kolmen kilometrin luontopolku lintutorneineen ja nuotiopaikkoineen sekä teollisuuden laajennuksesta johtunut puolen kilometrin katkos, joka estää koko lahden kiertämisen pelkkää luontopolkua pitkin. Retkipyöräilijöille Flatland Route -rengasreitti kulkee Raahen osuudellaan saman lintutornialueen kautta; Visit Raahe esittelee 320 kilometrin tasaisen rengasreitin ja rannikon kyläketjua. Jos kaipaat toista lyhyttä kävelyä samana päivänä, Varvin luontopolku, Raahe tarjoaa merenrantaa vanhan kaupungin liepeillä—tarkemmat viralliset tiedot löytyvät kaupungin luontopolkuaineistosta.
Kartoitettu kävelyosuus on noin 1,5 km pituinen merkitty luontopolku. Kenttäkuvaukset kuvaavat hieman lyhyempää päärunkoa ja mahdollisuutta palata Lapaluodontien piennarta pitkin, jolloin kierroksen pituudeksi tulee reilut kaksi kilometriä. Järviwikin mukaan noin puolen kilometrin matkalta luontopolku on katkennut teollisuuden tieltä, eikä koko lahtea voi kiertää pelkällä luontopolulla.
Taipaleita kuvaa lähtöpaikan osoitteessa Länsikalkka 3, Raahe. Liikenneympyrästä Lapaluodontielle tultaessa pysäköintialue ja lintutorni jäävät vasemmalle; lahden kiertävä polku alkaa tien toiselta puolelta pienen siltarummun jälkeen, ja lähtöpisteellä on opastaulu. Raahen kaupunki ohjaa ulkoilukarttaan luontopolut-sivun kautta.
Noudata jokamiehenoikeuksia ja sytytä tulet vain merkityille nuotiopaikoille; Visit Raahe muistuttaa, ettei polttopuuta ole aina saatavilla laavuilla. Kalastus hoidetaan erillisin luvin; Raahen kaupunki ja Taipaleita viittaavat ahvenen istutuksiin ja ahvenen sekä hauen pyyntiin. Jos opasteet tai pitkospuut näyttävät huonokuntoisilta, tarkista ajankohtaiset tiedot Raahen kaupunki -sivuilta.
Järvi-meriwikin Aittalahti-artikkeli kertoo lahden vanhasta nimityksestä Someronlahti vuoden 1954 kartassa ja rajasta Raahen ja Saloisten välillä. Lahti on entinen merenlahti, jonka yhteys mereen on maankohoamisen myötä katkennut; vielä 1940-luvulla merivesi voi tietyllä tuulella nousta rannoille. Vuonna 1946 Raahen kaupunginvaltuusto myönsi määrärahan kuivatussuunnitteluun, ja 2000-luvulla lahti on ruopattu ja sen hydrologiaa on ohjattu uudella laskuojalla ja pumpulla. Historiallisesti lahden rannalla on ollut Saloisten satama ja markkinapaikka, josta kerrotaan jo keskiaikaisista hävitysretkistä ja myöhemmästä kaupankäynnistä ennen sataman siirtymistä pohjoisemmaksi perustettuun Raaheen.
Retkeilyalue
Retkeilyalue
Järvi
Järvi
Reittimerkinnät
Reittimerkinnät
Kävellen
Aktiviteetti
1.5 km
Etäisyys
about 30–45 minutes for the main path; allow up to about 1 hour if you amble, use the tower and pause at the shore
Arvioitu aika
Polku
Pinta
Pisteestä pisteeseen, Kapea polku
Reittityyppi
Hiljainen
Liikenne
Osittain varjoinen
Varjoisuus
2007–2008 (lakeside trail works per Järviwiki); 2008 (bird tower per Taipaleita)
Peruskorjausvuodet
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Aittalahden luontopolku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Datamme on peräisin Raahe ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Aittalahden luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Aittalahden lahden rannalla Raahen lounaispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa helppokulkuisia rannikkoreittejä ja kylävälejä niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin. Raahen kaupunki listaa luontopolut ja ohjaa ulkoiluka...
Aittalahden luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Aittalahden lahden rannalla Raahen lounaispuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa helppokulkuisia rannikkoreittejä ja kylävälejä niin kävelijöille kuin pyöräilijöillekin. Raahen kaupunki listaa luontopolut ja ohjaa ulkoilukarttaan, josta löytyvät lähtöpaikat, laavut ja lintutornit. Visit Raahe esittelee alueen patikointi- ja pyöräilyvinkkejä sekä muistuttaa rantalevon paikoilla noudatettavasta käytöksestä. Polku kulkee pääosin helpossa ja tasaisessa maastossa, mutta sisältää lyhyitä juurakoisempia pätkiä. Reitti on merkitty keltapäisin tolpin, ja lahden rantavedossa on pitkospuita. Noin 1,5 kilometrin kohdalla reitillä on Aittalahden lintutorni: noin seitsemän metriä korkea Corten-terästorni, jonka kotilonomainen porrasrakenne nousee lauhkeasti; Taipaleita kertoo tornin valmistuneen vuonna 2008 SSAB-kehiteltyyn Corten-teräkseen ja viittaa Outi Palosaaren suunnitteluun ja Kalevan juttuun. Tornin lähellä on tulipaikka ruokailuryhmineen ja rannan penkki; Taipaleita kuvaa myös pysäköintiä ja opastaulua Lapaluodontien varrella. Polku kulkee tavaraliikenteen radan lähellä; henkilöliikenne päättyi vuonna 1966, joten tasoristeyksissä kannattaa noudattaa tavallista varovaisuutta. Järviwiki (SYKE:n aineistoista koostettu järvitietopalvelu) kuvaa Aittalahtea yhdeksi Raahen merkittävimmistä lintujärvistä ja listaa mm. ruskosuohaukan, mustakurkku-uiun, harmaasorsan ja punasotkan. Tekstissä kerrotaan myös 2000-luvun kunnostuksesta (ruoppaus, tekosaaret, uusi laskuoja) ja myöhemmästä ilmastimesta hapenpuutteen vuoksi. Artikkelissa mainitaan myös vuosina 2007–2008 kunnostettu noin kolmen kilometrin luontopolku lintutorneineen ja nuotiopaikkoineen sekä teollisuuden laajennuksesta johtunut puolen kilometrin katkos, joka estää koko lahden kiertämisen pelkkää luontopolkua pitkin. Retkipyöräilijöille Flatland Route -rengasreitti kulkee Raahen osuudellaan saman lintutornialueen kautta; Visit Raahe esittelee 320 kilometrin tasaisen rengasreitin ja rannikon kyläketjua. Jos kaipaat toista lyhyttä kävelyä samana päivänä, Varvin luontopolku, Raahe tarjoaa merenrantaa vanhan kaupungin liepeillä—tarkemmat viralliset tiedot löytyvät kaupungin luontopolkuaineistosta.
Kartoitettu kävelyosuus on noin 1,5 km pituinen merkitty luontopolku. Kenttäkuvaukset kuvaavat hieman lyhyempää päärunkoa ja mahdollisuutta palata Lapaluodontien piennarta pitkin, jolloin kierroksen pituudeksi tulee reilut kaksi kilometriä. Järviwikin mukaan noin puolen kilometrin matkalta luontopolku on katkennut teollisuuden tieltä, eikä koko lahtea voi kiertää pelkällä luontopolulla.
Taipaleita kuvaa lähtöpaikan osoitteessa Länsikalkka 3, Raahe. Liikenneympyrästä Lapaluodontielle tultaessa pysäköintialue ja lintutorni jäävät vasemmalle; lahden kiertävä polku alkaa tien toiselta puolelta pienen siltarummun jälkeen, ja lähtöpisteellä on opastaulu. Raahen kaupunki ohjaa ulkoilukarttaan luontopolut-sivun kautta.
Noudata jokamiehenoikeuksia ja sytytä tulet vain merkityille nuotiopaikoille; Visit Raahe muistuttaa, ettei polttopuuta ole aina saatavilla laavuilla. Kalastus hoidetaan erillisin luvin; Raahen kaupunki ja Taipaleita viittaavat ahvenen istutuksiin ja ahvenen sekä hauen pyyntiin. Jos opasteet tai pitkospuut näyttävät huonokuntoisilta, tarkista ajankohtaiset tiedot Raahen kaupunki -sivuilta.
Järvi-meriwikin Aittalahti-artikkeli kertoo lahden vanhasta nimityksestä Someronlahti vuoden 1954 kartassa ja rajasta Raahen ja Saloisten välillä. Lahti on entinen merenlahti, jonka yhteys mereen on maankohoamisen myötä katkennut; vielä 1940-luvulla merivesi voi tietyllä tuulella nousta rannoille. Vuonna 1946 Raahen kaupunginvaltuusto myönsi määrärahan kuivatussuunnitteluun, ja 2000-luvulla lahti on ruopattu ja sen hydrologiaa on ohjattu uudella laskuojalla ja pumpulla. Historiallisesti lahden rannalla on ollut Saloisten satama ja markkinapaikka, josta kerrotaan jo keskiaikaisista hävitysretkistä ja myöhemmästä kaupankäynnistä ennen sataman siirtymistä pohjoisemmaksi perustettuun Raaheen.
Retkeilyalue
Retkeilyalue
Järvi
Järvi
Reittimerkinnät
Reittimerkinnät
Kävellen
Aktiviteetti
1.5 km
Etäisyys
about 30–45 minutes for the main path; allow up to about 1 hour if you amble, use the tower and pause at the shore
Arvioitu aika
Polku
Pinta
Pisteestä pisteeseen, Kapea polku
Reittityyppi
Hiljainen
Liikenne
Osittain varjoinen
Varjoisuus
2007–2008 (lakeside trail works per Järviwiki); 2008 (bird tower per Taipaleita)
Peruskorjausvuodet
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Aittalahden luontopolku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Datamme on peräisin Raahe ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.