Pohjois-Pohjanmaa Kartta

Tuomiojan Nuorisoseura r.y. rakentaa erittäin hienoa saunaa (10 000 €) ilmaisen kotan ja luisteluradan viereen. Saunassa on lasikatto, ja sitä voi vuokrata pientä maksua vastaan.

Tätä saunaa voi käyttää vain, jos vuokraat Rytitupa-vuokramökin

Siiponkosken sauna on sähkökäyttöinen sauna, joka sijaitsee koulun kellarissa. Se on avoinna kaikille, jotka haluavat käyttää sitä.

Kylässä on sauna, jota voi käyttää sekä kesällä että talvella. Talvella kylässä on avanto.

Marjoniemen rantasauna on puulämmitteinen hirsirantasauna, jossa on pukuhuone ja terassi. Paikalla on myös ranta, jonka syvyys kasvaa loivasti.

Kivilampin laavu sijaitsee Ruka-Kuusamossa moottorikelkka-, pyöräily- ja hiihtoreittien läheisyydessä, Kivilampin lammen vieressä.

Ilmainen majapaikka, jossa voi yöpyä. <a href="https://www.taipaleita.com/post/laivavaaran-muinaispolku-noin-2-5km-raahessa">Täältä löydät hyvän kuvauksen reitistä ja alueesta.</a>

Laavu Tullikiven pyöräily- ja vaellusreitillä.

Maja Tullikiven pyöräily- ja vaellusreitillä

Turvakonalusen laavu sijaitsee Taivalvaaran luontopolulla ja Nappaskenkäreitillä. Sinne pääsee sekä kesällä että talvella.

Nuorisokeskuksen (Tuomiojan Nuorisoseura) vieressä sijaitseva katettu nuotiomaja. Sen käyttö on maksutonta. Siellä on sähkö, valaistus ja grillausmahdollisuus nuotiopaikalla

Juhannuskallion päiväreitti on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,3 km, Kuusamossa Rukan hiihtokeskuksen kupeessa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Reitti sijaitsee Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Viralliset reitti- ja aluetiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelun Juhannuskallion päiväreitti -sivulta(1). Reitti lähtee Juhannuskalliontie-tien päästä Juhannuskallion parkkipaikalta. Muutaman minuutin nousun jälkeen avautuu kallioinen lahti, jolta on näkymät metsä- ja tunturimaisemaan, ja yleensä palataan samaa polkua takaisin. Kallion korkein kohta on noin 469 metriä merenpinnan yläpuolella(3). Selkeällä säällä näkymät voivat kantaa kauas(3). Reitti sopii hyvin yhdistettäväksi Rukan laajaan ulkoiluverkostoon: sama parkkipaikka palvelee Rukan maisemareittiä ja Rukan kierrosta, ja saman tien päässä ovat myös Rukan esteetön reitti ja Kivilammen lenkki. Saaruan kuntorata kulkee myöhemmin lenkillään tämänkin parkkialueen kautta. Pidemmälle metsäreissulle Pyhän jyssäys jatkuu lähistöllä kohti Pyhävaaran kotaa, ja Pyhän jyssäys maastopyöräilyreitti on saman reitin pyöräilyversio. Nimi viittaa juhannukseen, ja kallolla on perinteisesti vietetty juhannusjuhliin liittyviä kokoontumisia(3). Elina kuvaa ajoreittiä ja lähtöpaikkaa sivustolla elinanmatkalaukussa(3): Rukakeskuksesta liikenneympyrän kautta Itä-Rukaa kohti ja jyrkkää Juhannuskalliontietä sen päähän; polku lähtee Juhannuskallio-kyltin luota Juhannuskallion parkkipaikan toiselta puolelta. Seita-valokuvablogin teksti muistuttaa, että polku on paikoin kivinen ja jyrkkä toisin kuin lähellä oleva leveä esteetön laen lenkki, joten reitti ei sovellu kaikille, mutta talvisin kallio on suosittu lumikenkäkohde, kun valmiita uria on käytössä(4). Metsähallitus rajoittaa 1.4.–15.8. ihmisten liikkumista osassa Juhannuskallion aluetta muuttohaukan pesimärauhan vuoksi. Rajoitusajanakin pääsee kiipeämään mäelle merkittyä opastettua retkeilyreittiä, mutta jyrkänteen lähialueella ja kallion rinteellä liikkuminen on kielletty rajoitusalueen ulkopuolelle(2). Metsähallitus on pyytänyt retkeilijöitä noudattamaan uusia opasteita ja maastoon merkittyjä rajoitusrajoja(2). Pesimäkauden jälkeen, kesän loppupuolella, laajempi liikkuminen voi jälleen olla sallittua järjestyssääntöjen mukaan(2).

Syölätin reitti on merkitty päiväretkeilyreitti Pyhäjoen Pyhäjokivarressa Pohjois-Pohjanmaalla. Tulostettavat kartat ja kunnan reittiluettelo löytyvät Pyhäjoen kunnan retkeilysivuilta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi-palvelussa nimellä Syölätin reitti(2). Pohjolan Rengastie luettelee käytävän sinisellä merkinnällä ja kuvaa pituusvaihtoehtoja, joihin kuuluu myös Parhalahden ja keskustan välinen yhteys päälinjan lisäksi(3). Visit Raahe tiivistää Pyhäjoen jokimaisemat ja ulkoilutarjonnan matkailijalle, joka suunnittelee laajempaa retkeä rannikolla(4). Reitin pituus on noin 9,9 kilometriä päästä päähän yhtenä kävelylinjana. Kunnan luetteloissa sama nimetty verkosto pyöristyy usein noin 14,5 kilometriin, kun mukaan lasketaan valinnaiset liitokset ja variantit(1). Pohjolan Rengastie antaa pääsiniselle merkitylle osuudelle noin 10,4 kilometriä ja mainitsee lisäksi noin 5,3 kilometrin yhteyden Parhalahden ja keskustan suuntaan, mikä selittää eri lähteiden pituuseroja(3). Pohjoisen jokiosuuden lähellä kulkee Hourunkosken kota Hourunkosken kuohujen vieressä—käytännön tauko- ja tulistelupaikka, kun kohde on käytössä. Leiki-liiku-puisto Vanhatien varrella on aivan saman jokivartaisen käytävän äärellä perheille, jotka yhdistävät lyhyen kaupunkiretken vaellukseen. Jokikartanon kuntosali ikäihmisille Pajahaantien varrella on hyvin lähellä käytävää esteettömään liikuntaan ennen tai jälkeen kävelyn. Parhalahden suuntaan reitti lähestyy Parhalahden pallokenttää ja Parhalahden luistelukenttää Parhalahdentien varrella—paikallisia liikuntapaikkoja, jotka ankkuroivat käytävän itäpään Parhalahden alueelle. Kävelyreitti kulkee samaan jokivarteen Pyhäjoen penkkateiden kanssa ja kohtaa Halusen reitin, Tervanevan reitin, Saaren lenkin, Tervon reitin, pitkän Oulainen–Pyhäjoki -pyöräilylinkin, Pyhäjoen melontareitin ja Flatland Route -rengasreitin, joten etappeja voi lyhentää, pidentää tai vaihtaa pyörään tai melontaan samassa verkossa. Erillinen merkitty lisäosa, Syölätin reitti lisä Selkälippi, haarautuu Selkälippiin laavun ja nuotiopaikan kanssa(5). Lisäksi Tankokarin ja Kultarannan suuntaan on lintutorni- ja laavuvaihtoehtoja läheisillä reiteillä. Hourunkosken Koskipuisto kosken etelärannalla tarjoaa reittejä ja kota-asetelman laajalle kävijäjoukolle(6). Pohjois-Pohjanmaa ulottuu Perämereltä sisämaan järvimaisemiin—Pyhäjoki sijaitsee siellä, missä Pyhäjoki-joki kohtaa meren.

Taivalvaaran käytännön palveluista ja rinteen tarjonnasta kannattaa aloittaa Visit Taivalkosken Taivalvaara-sivulta(1). Pohjois-Pohjanmaa yhdistää vaaramaisemat, joet ja kansallispuistot; Taivalkoski sijaitsee alueen koillisosassa. Hisseistä ja rinnetoiminnoista kerrotaan hiihtokeskuksen sivuilla(4). Reitin pituus on noin 4,3 kilometriä helppona lenkkinä Taivalvaaran juurella Taivalkoskella. Lähtö ja paluu ovat Taivalvaaran hiihtokeskusalueella Pöllimehtä frisbeegolfin ja Taivalvaaran hiihtokeskuksen tuntumassa. Kävely kulkee pääosin leveitä kärryteitä pitkin; Iijoen varrella on kapeampaa polkua(3). Noin 2,8 kilometrin kohdalla ovat Turvakonalustan laavu ja Lintutorni (Taivalvaaran luontopolku), lintutorni jossa voi pysähtyä seuraamaan metsä- ja jokivirtaa(3). Kuivakäymälät ovat laavun lähellä. Reitti palaa kohti Taivalvaaran Seikkailupuistoa ja rinnealueen palveluja, mukaan lukien Taivalvaaran hyppyrimäki K73 ja K49/K30/K20/K10-hyppyrimäet—hyviä maamerkkejä tuntumassa liikuttaessa. Taivalvaara on jääkauden muovaama harju, jonka korkeus on noin 278 metriä Taivalkosken keskustan lähellä; Visit Taivalkoski kuvaa laajoja näkymiä kunnan yli harjun päältä, vaaralla kulkee maisemapolku ja frisbeegolf-rata, talvella latuja(1). Samalta ulkoilualueelta lähtee muita merkittyjä reittejä: Taivalvaaran näköalapolku on erillinen näköalapainotteinen lenkki ja kuvattu Luontoon.fi:ssä(2). Pidemmät yhteydet käsittävät Taivalkoski-Atsinki-Syöte -maastopyöräreitin, Siikavaaran talvireitin, Taivalvaaran kuntoradat ja valaistut ladut lumiolosuhteissa—kätevää, jos samalta paikalta suunnittelee useampaa lajia.

Taivalkoski sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhityksen vaellusreitti on lyhyt rengaslenkki Taivalkosken Pyhitysvaaralla Syötteen kansallispuistossa. Metsähallitus julkaisee reitin nimellä Pyhityksen polku Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Taivalkoski kertoo käytännön lähtöpaikoista, kulkukaudesta ja huipun maisemista(2). Retkipaikka täydentää kuvaa laavun polttopuista ja talvisista olosuhteista ylärinteillä(3). Reitin pituus on noin 3,7 kilometriä rengasreittinä. Pyhitys on Taivalkosken kunnan korkein kohta, noin 422 metriä; kirkkaalla säällä avoimelta huipulta erottuu idässä Ruka, pohjoisessa Riisitunturi ja lännessä Syötteen tunturit(2). Näkymää hallitsee Kostojärvi(3). Tyypilliseltä parkkipaikalta ensimmäinen osuus kulkee metsätietä, minkä jälkeen polku nousee jyrkemmin kohti paljasta huippua(2). Noin kilometrin kohdalla reitin varrella on kuivakäymälä ja liiteri sekä kaksi laavun nimeä lähekkäin samalla taukoalueella: Pyhitys laavu ja Pyhityksen laavu—luontevia taukoja, nuotiota varten sääntöjen mukaan ja puuvarastosta täydennyksiä, kun puuta on(3). Reitti sopii monelle puolen päivän retkeksi; jyrkempi keskiosuus vaatii perheiltä malttia(2). Talvella viimeinen nouseminen huipulle voi olla syvässä lumessa; kelkan jäljet voivat auttaa osan matkaa, mutta loppuosuus voi silti olla raskas ilman suksia tai lumikenkiä(3).

Reitin yleiskuvan ja Syötteen maisema-asetelman saat Metsähallituksen julkaisusta Syöte – Kaunislammen kierros(1). Päivätuvan käyttö, polttopuut ja palvelukuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Kaunislampi päivätupa -sivulta(2). Livojoki ry:n Sarakylän retkeilyteksti kertoo ajomatkat, lähtöosoitteen ja lyhyen polun tuvan suuntaan verrattuna koko kierrokseen(3). Retkipaikan Matti Riekin kävelykuvaus täydentää käytännön seikkoja: pitkospuut märissä kohdissa, jyrkempi kallioinen laskeutuminen rantaa kohti ja maiseman selkeys lampea lähestyttäessä(4). Reitin pituus on noin 6,4 kilometriä kehänä. Kaunislampi on kirkasvetinen rotkolampi jyrkkine rinteineen, suojeltuna omana noin 198 hehtaarin aarnialueenaan Syötteen kansallispuiston länsipuolella—ei kansallispuiston sisällä(1)(3). Metsähallitus kuvaa matkan pituudeksi Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen noin 35 kilometriä(1)(3). Kehällä noin 3,8 kilometrin kohdalla tulevat Kaunislampi Päivätupa kotakeittiöineen ja lähellä Kaunislampi WC liiteri kuivakäymälöine—luontevat taukopaikat ennen jatkoa rantaviivaa pitkin. Lähestyminen pysäköinnistä kulkee aluksi uudempien hakkuuaukeiden ja metsäteiden kautta; lampea lähestyttäessä maasto kallioistuu ja näkymät avartuvat(3)(4). Livojoki ry mainitsee länsipuolen muinaisrantakivikon, jossa voi kuvitella Ancylusjärven rantaviivan jääkauden jälkeen(3). Nuotiot kuuluvat vain merkityille paikoille: tuvan tulipaikka on ruoanlaittoon, kalliorannoilla tulenteko on kielletty suojelualueella(3)(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja eräalueita; tämä reitti kulkee Pudasjärvellä. Livojoki ry käyttää Sarakylän ja Ruuhensuon tieverkkoa ohjeissa(3).

Kellarilammen polku kulkee Pudasjärvellä Pytkynharjun metsälammilla Syötteen kansallispuistossa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa kuuluisan kansallispuisto- ja erämaaverkoston, jolle Pytkynharjun lampi istuu luontevasti. Polku on meidän kartalla noin 0,5 kilometriä yhteen suuntaan Kellarilampi pysäköintialueelta Kellarilammen invalaavut -alueelle; kävelymatka edestakaisin on luontevasti noin kilometri samaa polkua pitkin. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1) vaativaksi esteettömäksi reitiksi: esteettömyys on huomioitu, mutta lyhyet kaltevuudet tai pintavaihtelut voivat vaatia apua tai huolellista arviointia. Metsähallituksen Kellarilammen luontopolku -julkaisu(3) esittelee Pytkynharjun virkistysmetsän maiseman harjujen, lammen ja rantanevaikon tarinan lähteillä. Parkkipaikalta polku etenee helppokulkuista, kesällä hyväkuntoista uraa, jota Syöte.fi(2) kuvaa myös lastenrattaiden kanssa kuljettavaksi; rannalla Kellarilammen invalaavut avaa näkymän kirkkaaseen veteen ja ympäröiviin harjuihin. Laavulla on pöytiä ja tilaa eväille, ja uimapenkereen lähellä on pieni laituri—Syöte.fi(2) muistuttaa portaista ja äkkisyvästä vedestä, joten erityisesti pienten lasten kanssa uinti vaatii erityistä varovaisuutta. Kuivakäymälä palvelee laavun läheisyydessä; paperi kannattaa ottaa mukaan, sillä varustetasot vaihtelevat retkeilyrakenteissa. Pidemmille päiväretkille ja pyöräilijöille jatkoksi sopivat samaan parkkiin ankkuroituva Pytkyn pyrähdys ja Iso-Syötteen luontokeskuksen kautta kulkeva Syötteen Kierros Hiking Trail, joka käyttää samaa Kellarilammen laavut -kulmaa isommalla kierroksellaan. Maastopyöräverkostossa lähistöllä kulkee Pärjän kierros. Syöte.fi(2) muistuttaa, että koirat ovat kansallispuistossa tervetulleita ketjussa, myös päivätupien ja laavujen luona, jotta luonto säilyy rauhallisena.

Reittitiedot, vuodenaikaiset käytännöt Sanginjoen luonnonsuojelualueella ja Muuraiskankaan reitin oma sivu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, jonka takana on Metsähallitus(1). Mun Oulu kirjoitti kesällä 2024, että Metsähallitus teki Muuraiskankaan kierrokselle ja muille Sanginjoen reiteille uutta maastoviitoitusta samaan aikaan kun pysäköintipaikkoja ja taukopaikkoja uudistettiin — kannattaa lukea ennen lähtöä, jos työmaat tai kaudet vaikuttavat kulkemiseen(2). Oulun kaupungin taustoitus maastoliikuntareitistöstä kertoo myös, miten kaupunki yhdistää olemassa olevia metsäpolkuja pitkiin opastettuihin reitteihin kävelijöille, maastopyöräilijöille ja polkujuoksijoille(3). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa Oulun seudulla helposti saavutettavia harju- ja jokimaisemia; Muuraiskankaan reitti on pitkä merkitty kierros Sanginjoen ja Muuraiskankaan metsissä Oulun itäpuolella Pohjois-Pohjanmaalla. Maasto on pääosin helppoa kangasta ja metsätietä, mutta kuvausten mukaan Muuraiskankaan harjulla on kivisempi osuus, jonka voi ohittaa oikaisemalla metsäautotietä kohti Sanginjoentietä(4). Sanginjoen ylityksessä mainitaan usein pieni kapulalossi; yhteisön reittimerkinnöissä esiintyy myös vaihtoehto golfkentän sillan kautta, jos lossi ei sovi(4). Kesällä golfkentän kahvila on mainittu kätevänä puolivälin taukopaikkana pitkällä kierroksella(4). Visit Oulu luonnehtii Sanginjoen retkeilyaluetta laajemmin ja viittaa esimerkiksi Isokankaan kierrokseen samaan maisemavyöhykkeeseen kuulumisesta(5). Talvisin erillinen Muuraiskangas-Kiiminki moottorikelkkareitti kulkee samalla seudulla kuin tämä kesäinen patikka- ja pyöräilykierros. Tarkista aina ajantasainen pysäköinti, kiertot ja sulut Luontoon.fi:n Sanginjoki-sivuilta(1).

Rukan esteetön reitti on erittäin lyhyt, noin 0,2 km:n ulkoiluyhteys Maston rinnealueella Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee Rukan hiihtokeskuksen luona kohti Juhannuskalliontien pään välitöntä lähistöä. Pinta on leveä ja kovapintainen, joten se sopii pyörätuolilla ja lastenvaunuilla liikkuville ja tarjoaa avoimen tunturimaiseman ilman jyrkkää Juhannuskallion laelle nousevaa polkua. Ruka.fi:n retkeilyreittien kokoava sivu(1) on hyvä lähtökohta kesäkauden merkintöihin, ilmaiseen Ruka-Kuusamon kesäkarttaan Ruka Infolta sekä siihen, miten reitti liittyy Pessarin, Saaruan, Rukan ja Maston huippujen reitistöön. Rukan laskettelukeskus on lähellä reitin alkupuolta siinä kohdassa, jossa Rukan kierros, Rukan maisemareitti ja laajempi Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit törmäävät samaan ulkoiluverkostoon. Hieman edempänä tulee Juhannuskallion parkkipaikka, sama ilmainen parkki, jota käyttävät muun muassa Rukan maisemareitti, Juhannuskallion päiväreitti, Saaruan kuntorata ja Kivilammen lenkki. Pidemmälle päiväretkelle samalta suunnalta lähtee esimerkiksi Rukan huippupolku ja muita merkittyjä reittejä keskusalueen puolelta. Seita-valokuvablogi erottelee esteettömän Maston polun ja Juhannuskallion polun: kalliolle nouseva polku on kivinen ja paikoin jyrkkä eikä sovellu kaikille, kun taas esteetön osuus on tarkoitettu vain sulan maan kauteen, sillä Juhannuskalliontietä ei talvella hoida samalla tavalla kuin päärinteiden teitä(4). Maston hissi- ja rinnesaneeraukset voivat vaikuttaa käyntiin. Rukan hiihtokeskuksen uutisartikkelissa kerrottiin, että Juhannuskalliontien päästä lähtevä esteetön reitti voi olla suljettu työmaan ollessa aktiivinen kyseisellä alueella, mutta sitä pyritään pitämään auki juhannuksen ja Solstice-festivaalin aikana(2). Tarkista ajantasaiset tiedot Ruka.fi:n hiihtokeskuksen uutisista ennen matkaa. Jos kiipeät myös merkittyä retkeilyreittiä kohti Juhannuskallion jyrkänteitä, huomioi, että Metsähallitus rajoittaa liikkumista osalla aluetta 1.4.–15.8. muuttohaukan pesimärauhan vuoksi; rajoituksen aikana on pysyttävä opastetulla kävelykäytävällä ja vältettävä rajoitusalueen jyrkänteen reunaa(3).

Taivalkoski–Kylmäluoma-maastopyöräilyreitti on noin 35,3 kilometriä pitkä päästä päähän -pyöräily Taivalkoskelta Kylmäluoman retkeilyalueelle Pohjois-Pohjanmaalla. Merkittyjen maastopyöräreittien esittely, vuokra- ja karttavihjeet sekä Outdoor Active -linkitys löytyvät Visit Taivalkoski -sivuilta(1). Metsähallitus kokoaa Kylmäluoman reitti- ja palveluvalikoiman Luontoon.fi -sivustolle; merkityillä reiteillä maastopyöräily on sallittua(2). Bikeland kuvaa tätä kokonaisuutta vaativaksi, kokeneille sopivaksi XC-linjaksi vaihtelevassa metsä- ja järvisuistomaastossa, nousulla noin 410 m ja korkeimmillaan noin 275 m(3). Ajoa voi ajatella Taivalkosken taajamasta kohti Kylmäluoman palvelukeskittymää: noin 7 kilometrin kohdalla Susijärven laavu on luonteva ensimmäinen pidempi tauko erämaajärven liepeillä. Keskiosassa reitti kiertää Kylmäluomajärveä ja Kylmäluomaharjun harjua; länsilahden liepeillä on useita laavuja ja samoilla kumpuilla Kylmäluomajärvi kota sekä hieman sivussa AARNIKÄMPPÄ, pa.vkr. Itää kohti reitti kulkee Salmijärvet-järvistön, jossa Salmijärven kota - Salmijärvet toimii seuraavana luontevana taukopaikkana ennen Valkeinen laavulle ja Iso-Pajuluoman ranta-alueelle siirtymistä. Päivä päättyy Kylmäluoman leirintä- ja retkeilykeskuksen liepeille: Kylmäluoma Campsite, Kylmäluoman leirintäalueen kota, uimalaiturit ja frisbeegolfrata ovat käytännössä samassa polkuverkossa—hyvä, jos haet autosi noutopaikkaa tai yövyt alueella. Retkipaikan Kylmäluoma-artikkeli muistuttaa, että alueella on noin 54 kilometrin verran merkittyjä reittejä järvimaisemassa, mikä selittää miten tämä reilun 35 kilometrin pyöräosuus liittyy lyhyempiin kierroksiin ja paluuvaihtoehtoihin retkeilyalueen sisällä(4). Samassa maisemassa kulkee myös Kylmäluoma - Taivalkoski -kesäretkeilylinja ja Kylmäluomajärven ympärysreitti -pyöräkierros siinä, missä palvelupisteet koskettavat toisiaan. Retkipaikka kertoo myös, että Kylmäluoma vahvistettiin vuonna 1979 Suomen ensimmäiseksi retkeilyalueeksi yhdessä Hossan kanssa—tausta, joka auttaa ymmärtämään vanhoja savotta- ja talviteitä luontopoluilla samalla seudulla(4). Visit Taivalkoski kertoo, että Taivalkosken merkityt maastopyöräreitit merkitään puihin oranssinkeltaisin maalimerkinnöin; yhdistä merkit kartan kanssa ja pidä navigaatio mukana pitkillä metsäosuuksilla(1). Odota juuria, lyhyitä kivisempiä pätkiä ja nopeampaa kangaspolkua laavujen välillä; varaa koko päivän eväät, vesi ja työkalut.

Taivalkoski–Atsinki–Syöte on pitkä suuntaava maastopyöräilyreitti Koillismaan metsissä Taivalvaaran tuntumasta Taivalkoskelta Syötteen ulkoilualueelle Pudasjärvelle. Reitin pituus on noin 44,8 kilometriä. Se sopii kokeneille polkijoille: Bikeland esittelee samalle linjalle noin 645 metriä nousua ja korkeimman kohdan noin 315 metriä(3). Sivu korostaa myös venekuljetusta Iijoella osana matkaa(3). Taivalkosken merkityille maastopyöräreiteille Visit Taivalkoski kokoaa käytännön lähtötiedon(1). Merkit ovat puihin maalattuja oransseja ja keltaisia merkkejä(1). Kylmäluoman retkeilyalueen reiteillä pyöräily on sallittua Metsähallituksen ohjeiden mukaisesti(1). Taivalkosken kunta vuokraa maastopyöriä ja muita liikuntavälineitä yritysten rinnalla(2). Lähtö Taivalvaaran hiihtokeskuksen luota sijoittuu Taivalvaaran Seikkailupuiston viereen ja linkittyviin polkuihin: Taivalvaaran luontopolku, Taivalvaaran näköalapolku, Nappaskenkäreitti ja Taivalvaaran kuntoradat voivat toimia lämmittelyyn tai lyhyen lenkin lisänä ennen pitkää siirtymää kohti Syötettä. Alkupään varrella tulee Pikku Tervalammen laavu ja metsäteitä kohti Susirajaa; noin kymmenen kilometrin kohdalla Pahkakurun laavu ja pian Porraslammen laavu tarjoavat taukopaikkoja. Puolivälin tuntumassa Atsingin laavu on vaaramaisemassa, ja Pirinjärven rannalla tulipaikka, kota ja venevalkama sopivat pidemmälle tauolle. Edelleen reitti nousee kohti Myllyn laitaa Syötteen kansallispuistossa ja kulkee lopulta Pikku-Syötettä ja Iso-Syötettä kohti Syötteen luontokeskusta ja luontokeskuksen pysäköintiä. Syötteen matkailusivusto esittelee aluetta kesäisenä maastopyöräkohteena yksirataisine polkuineen, pitkospuiden ylityksineen ja palveluineen noin kesäkuusta syksyyn(4). Lapland Bike Hotel kokoaa pyörävuokrauksen, pesu- ja huoltopalvelut sekä pyöräoppaat samalle palvelusivulleen(6). Iso-Syötteen pyörävuokraamo vuokraa läski-, sähköläski- ja täysjoustomaastopyöriä reiteille ja Bike Parkiin, ja hinnasto sekä varausohjeet ovat vuokraussivulla(7); Iso-Syötteen maastopyöräilysivusto kuvaa laajempaa reittiverkostoa pidempiä päiviä suunnitteleville(8). Syötteen kansallispuistossa noudata merkittyjä pyöräilyuria ja virkistysrakenteen sääntöjä; Myllyn laavun palvelusivu Luontoon.fissä on hyvä tarkistuspiste retkeilyetiketille ja tauolle(5).

This biking path goes from Oulu to Lumijoki

Pieni ulkogrilli vaellusreitillä. Ei polttopuuta.

Alueella on myös käymälä.

Koitelinkosken puuliiteriin toimitetaan polttopuuta toukokuusta lokakuuhun, hiihtolomaviikolla 10 ja pääsiäisenä. Muina aikoina voi nuotiopaikoilla sytyttää tulen tuomalla omat puut mukanaan.

Nuotiopaikan yhteydessä on puukatos ja wc. Sijaitsee Iijoen vesiretkeilyreitin ja kannonnousureitin varrella. Paikalle pääsee autolla.

Ei talvikunnossapitoa.

Kivituhkalla päällystetty pallokenttä, valaistu kuntorata, ulkokuntoiluvälineitä, leikkipaikka.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja. Maksullinen rata.

Radalla on yhdeksän frisbeegolfrataa, joista kuudella on mahdollisuus pelata multigolfia.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

8-reikäinen frisbeegolfrata kylätalon pihalla. Kiekkoja voi lainata kyläyhdistykseltä. Yhteyshenkilö Paula Paukkeri 0503555744.

Kuntoiluportaat, 45 askelmaa, leveys 3 m, noin 100-paikkainen katsomo.

47 askelta.

Päivitetty vuonna 2011.