Pudasjärvi Kartta

Tätä saunaa voi käyttää vain, jos vuokraat Rytitupa-vuokramökin

Peurolammen laavu

Katos ja nuotiopaikka. Suuri katos kantojen reunustaman reitin varrella. Puut sijaitsevat katoksen molemmin puolin. Talvella suosittu retkikohde hiihtäjille.

Portinojan laavu Laavu, nuotiopaikka ja puuvaja, jossa voi myös yöpyä. UKK-reitin varrella. Portin ympäristö on suosittu kalastusalue. Omistaja: Metsähallitus.

Tämä on katettu nuotiomaja. Hyviä kuvia löytyy täältä: https://nurmonerajormat.blogspot.com/2020/05/talviretkeilya-laskipyorilla-syotteen.html

Vaja, joka kuuluu Livo-maalaistaloon.

Katoksen edessä on nuotiopaikka ja polttopuuta saatavilla. Naamankajoki virtaa paikan vieressä. Noin 1,5 km:n kävelymatkan päässä sijaitsee rakennettu Pirunkönkä, jossa oli aikoinaan vesiputous. Vesiputous ei ole enää luonnontilaisessa kunnossa.

Vaja sijaitsee entisen Päivamo-leirikeskukse pihalla. Leirikeskus on tällä hetkellä yksityisomistuksessa, mutta vaja on vapaasti käytettävissä. Pihalla on pieni jalkapallokenttä. Alueella on myös 3 km valaistua hiihtolatuja.

Reitin yleiskuvan ja Syötteen maisema-asetelman saat Metsähallituksen julkaisusta Syöte – Kaunislammen kierros(1). Päivätuvan käyttö, polttopuut ja palvelukuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Kaunislampi päivätupa -sivulta(2). Livojoki ry:n Sarakylän retkeilyteksti kertoo ajomatkat, lähtöosoitteen ja lyhyen polun tuvan suuntaan verrattuna koko kierrokseen(3). Retkipaikan Matti Riekin kävelykuvaus täydentää käytännön seikkoja: pitkospuut märissä kohdissa, jyrkempi kallioinen laskeutuminen rantaa kohti ja maiseman selkeys lampea lähestyttäessä(4). Reitin pituus on noin 6,4 kilometriä kehänä. Kaunislampi on kirkasvetinen rotkolampi jyrkkine rinteineen, suojeltuna omana noin 198 hehtaarin aarnialueenaan Syötteen kansallispuiston länsipuolella—ei kansallispuiston sisällä(1)(3). Metsähallitus kuvaa matkan pituudeksi Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen noin 35 kilometriä(1)(3). Kehällä noin 3,8 kilometrin kohdalla tulevat Kaunislampi Päivätupa kotakeittiöineen ja lähellä Kaunislampi WC liiteri kuivakäymälöine—luontevat taukopaikat ennen jatkoa rantaviivaa pitkin. Lähestyminen pysäköinnistä kulkee aluksi uudempien hakkuuaukeiden ja metsäteiden kautta; lampea lähestyttäessä maasto kallioistuu ja näkymät avartuvat(3)(4). Livojoki ry mainitsee länsipuolen muinaisrantakivikon, jossa voi kuvitella Ancylusjärven rantaviivan jääkauden jälkeen(3). Nuotiot kuuluvat vain merkityille paikoille: tuvan tulipaikka on ruoanlaittoon, kalliorannoilla tulenteko on kielletty suojelualueella(3)(4). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja eräalueita; tämä reitti kulkee Pudasjärvellä. Livojoki ry käyttää Sarakylän ja Ruuhensuon tieverkkoa ohjeissa(3).

Kellarilammen polku kulkee Pudasjärvellä Pytkynharjun metsälammilla Syötteen kansallispuistossa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa kuuluisan kansallispuisto- ja erämaaverkoston, jolle Pytkynharjun lampi istuu luontevasti. Polku on meidän kartalla noin 0,5 kilometriä yhteen suuntaan Kellarilampi pysäköintialueelta Kellarilammen invalaavut -alueelle; kävelymatka edestakaisin on luontevasti noin kilometri samaa polkua pitkin. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1) vaativaksi esteettömäksi reitiksi: esteettömyys on huomioitu, mutta lyhyet kaltevuudet tai pintavaihtelut voivat vaatia apua tai huolellista arviointia. Metsähallituksen Kellarilammen luontopolku -julkaisu(3) esittelee Pytkynharjun virkistysmetsän maiseman harjujen, lammen ja rantanevaikon tarinan lähteillä. Parkkipaikalta polku etenee helppokulkuista, kesällä hyväkuntoista uraa, jota Syöte.fi(2) kuvaa myös lastenrattaiden kanssa kuljettavaksi; rannalla Kellarilammen invalaavut avaa näkymän kirkkaaseen veteen ja ympäröiviin harjuihin. Laavulla on pöytiä ja tilaa eväille, ja uimapenkereen lähellä on pieni laituri—Syöte.fi(2) muistuttaa portaista ja äkkisyvästä vedestä, joten erityisesti pienten lasten kanssa uinti vaatii erityistä varovaisuutta. Kuivakäymälä palvelee laavun läheisyydessä; paperi kannattaa ottaa mukaan, sillä varustetasot vaihtelevat retkeilyrakenteissa. Pidemmille päiväretkille ja pyöräilijöille jatkoksi sopivat samaan parkkiin ankkuroituva Pytkyn pyrähdys ja Iso-Syötteen luontokeskuksen kautta kulkeva Syötteen Kierros Hiking Trail, joka käyttää samaa Kellarilammen laavut -kulmaa isommalla kierroksellaan. Maastopyöräverkostossa lähistöllä kulkee Pärjän kierros. Syöte.fi(2) muistuttaa, että koirat ovat kansallispuistossa tervetulleita ketjussa, myös päivätupien ja laavujen luona, jotta luonto säilyy rauhallisena.

Peikkometsän sijainnista Kovalammen rannalla Aurinkokallion kuusikoissa ja teemallisesta Peikkopolusta samassa perheretkeilyympäristössä löytyy lähtökohdat Pudasjärven kaupungin Peikkopolku-sivuilta(1). Syötteen kansallispuiston Luontoon.fi -sivusto kertoo laajemman suojelualueen käyttöön, vuodenaikoihin ja säännöksiin liittyvät perustiedot(2). Ketun kierros on kartallamme noin 3,1 kilometrin merkitty kävelyosuus Syötteen maisemissa Pikku-Syötteen itäpuolella. Opasteissa ja kartoissa sama reitti tunnetaan usein nimellä Ketunlenkki; se lähtee Peikkopolun kanssa samalta Kovalammen pysäköintialueelta ja kulkee osin samaa polkua, kunnes haarautuu ketun teemaan: kuusimetsää, kivikkoisia nousuja ja Ketunseikkailu-opasteita. Jalkaisin-blogissa kuvataan keltaisia maalimerkkejä yhteisellä Peikkopolun osuudella, Ketunlenkille erotettua pinkkiä karttaviivaa, Aurinkokallion näköalakalliota kohti Pikku-Syötettä sekä Kölli-Peikon taukopaikan nuotiopaikkaa(3). Maasto on helppo ja perheille sopiva: Peikkopolun satupolun hahmot ja viitat, pitkospuiden tai puuportaiden avulla ylitetyt kosteammat tai kivisemmät kohdat sekä lyhyet nousut ennen paluuta kohti lähtöpaikkaa(3). Ketun kierros sopii jatkoksi Peikkopolun jälkeen, jos haluat hieman pidemmän lenkin laavutauon kera(3). Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla; Ketun kierros kuuluu samaan Syötteen ulkoilualueeseen, josta löytyy myös pidempiä vaellus- ja pyöräilyyhteyksiä: esimerkiksi Ukk-ulkoilureitti ja Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking kulkevat Iso-Syötteen ja luontokeskuksen suuntaan(2)(3).

Tarkan reittikuvauksen, palveluiden ja kansallispuiston sääntöjen varmistamiseksi kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Pytkyn pyrähdys -sivulta(1). Syötteen matkailusivujen vaellus- ja patikointikatsaus listaa suosittuja päiväretkiä mukaan lukien Pytkyn pyrähdys noin 9 kilometrin mittaisena yhteenvetotasolla ja kertoo, että kesäreitit on merkitty keltaisin maalimerkein ja laajemmalla Syötteen alueella UKK-reitti sinisin merkein(2). Pytkyn pyrähdys on noin 10,2 kilometrin mittainen yhtenäinen patikointilinja Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen harju- ja suomaisemissa. Maasto vaihtelee metsäpoluista, loivista harjunyppylöistä, avoimista suonäkymistä ja järvien rantavyöhykkeistä. Käytännöllinen jako on kolme vyöhykettä: Kellarilammen lähtö- ja palvelualue reitin alussa, avoin suo ja Riihituvan taukopaikka keskiosassa sekä Lauttalammen ranta- ja pysäköintivyöhyke ennen viimeistä harjupätkää. Kellarilampi pysäköintialueelta polku kulkee Kellarilampi inva WC liiterin kautta lähes heti Kellarilammen invalaavujen ääreen, missä invakäyttöön soveltuvat laavut sopivat aamuiseen taukoon. Sen jälkeen reitti nousee Pytkynharjun tyyliseen kangas- ja harjumetsään: Luontopolkumiehen teksti kuvaa napakan nousun harjulle, noin kilometrin kuivahkoa männikköharjua ja sinisiä risteysmerkintöjä UKK-verkoston tuntumassa(3). Noin 2,7 kilometrin kohdalla reitti laskeutuu Lauttalampi, pieni laituri -rantaan ja Lauttalammen laavulle; Lauttalampi WC liiteri ja Lauttalampi pysäköintialue palvelevat niitä, jotka ajavat suoraan lammen toiselle puolen. Noin 7,2 kilometrin kohdalla tulevat Riihitupa päivätupa ja Riihituvan WC Liiteri Riihisuon laidalla — päivätupa, puuvara ja nuotiopaikka tekevät tästä hyvän lounastauon, kuten Luontopolkumieskin kuvaa(3). Saman polkuverkon varrella kulkee myös Syötteen kierros -vaellusreitti ja Syötteen kierros maastopyöräreitti, jotka käyttävät samoja risteyksiä ja maamerkkejä Lauttalammen ja Kellarilammen tienoilla, sekä hyvin lyhyt Kellarilammen polku inva-laapuiden lähistöllä(3). Joissakin risteyksissä siniset maalaukset viittaavat UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi -osuuteen(2)(3). Pärjänjoen vesiretkeilyreitti palvelee melojia laajemmalla jokireitistöllä lyhyen matkan päässä, jos aiot yhdistää lyhyen vesiosuuden Lauttalampi, pieni laituri -rannan jälkeen(3). Odota kohtalaisia mäkiä ilman tunturimaista nousua; Lauttalamilta harjulle nousevat portaat olivat Luontopolkumiehen kierroksen jyrkin kohta(3). Syksyisin tattien keräilijät seuraavat Pytkynharjun sania suppilovahvereen seutuineen — Retkipaikan tiivistelmä mainitsee harjun tatikannuksista(3). Jos haluat kuvitetun kävelykertomuksen linnuista, taukojen rytmittämisestä ja maisemista Kellarilammen suunnasta lähtien, lue Luontopolkumiehen Pytkyn pyrähdys -artikkeli Retkipaikassa(3).

Peikkopolku on noin 1,7 kilometrin pituinen, helppokulkuinen luontopolku Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen Kovalammen rannalla sijaitsevassa Peikkometsän teemakylässä. Sorapintainen polku kulkee kuusikossa Aurinkokallion rinteillä, ohittaa Peikkoteatterin ja vie Aurinkokallion näköalatasanteelle, jolta avautuu näkymä kohti Pikku-Syötettä. Lähtöpisteessä on peikkojen esittäytymiskatos ja nuotiopaikka, jossa päiväretkellä voi vaikkapa paistaa makkaraa. Pudasjärven kaupungin Peikkopolku-sivulla on kuvia, ladattava pdf-kartta ja käytännön tiedot; pituudeksi ilmoitetaan noin kaksi kilometriä(1). Jos kaipaa pidempää kävelyä samassa maisemassa, kaupunki kertoo Ketunkierroksesta noin 3,2 kilometrin mittaisena luonnontilaisena lenkkinä, joka esittelee Aurinkokalliota laajemmin ja kulkee Kölli-peikon taukopaikan kautta; luonnonpohjaisilla osuuksilla kannattaa valita tukevat jalkineet(1). Meidän reitistössä Ketun kierros on luonteva jatke, kun haluat pidemmän kierroksen peikkoteeman jälkeen. Pienimmille kävijöille sopii Teatterikierros, noin 400 metriä, joka kiertää Peikkopolun alkupään ja Peikkoteatterin kautta takaisin pysäköintialueelle(1). Jalkaisin kuvaa lumikenkäretkeä Kelo-Syötteen parkkipaikalta: keltaiset maalimerkinnät, puiset sillat ja portaat Aurinkokalliolle sekä se, miten Ketunlenkkiin kuuluvat osuudet limittyvät samaan käytäväksi ennen kuin opasteet jakavat suunnat—hyödyllistä luettavaa ennen talvivisiittiä, kun sorapohja jää peitteeseen(2). Jos päivään yhdistää taukoja, latuja tai pitempiä vaelluksia Syötteen kansallispuiston tuntumassa, Luontoon.fi kokoaa yhteen laajemman retkeily- ja ulkoiluverkoston esittelyn(3).

Torpparin taival on pitkä läpijuoksuvaellus Syötteen kansallispuistossa Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla—ei sama kuin Seitsemisen kansallispuiston lyhyempi samanniminen luontopolku Pirkanmaalla. Reitti on noin 29,6 kilometriä yhtenä linjana Ukonvaaran P-alueelta Syötteen luontokeskuksen pysäköintiin: kaskimaisemaa, niittykulttuuria ja vanhaa eränkäyntiä naavakuusikoissa ja avoimemmissa väleissä. Luontoon.fi kokoaa Syötteen kansallispuiston säännöt, ajankohtaiset tiedotteet ja laajemman reittiverkon(2). Metsähallituksen Torpparintaival-esite kuvaa reitin sopivaksi pidennetyn viikonlopun vaellukseksi, Ahmakallion näkökohtia ja hyvin varusteltuja vuokra- ja autiotupia(1). Retkipaikan Koillismaan vaelluslistauksessa Riikka Pohjanen mainitsee Syötteellä jopa noin 38 kilometrin Torpparin taipaleen mittaisia vaihtoehtoja—hyvä kehys sille, miten tämä osuus istuu puiston pidempiin kävelyihin(3). Lähtö on Ukonvaaran P-alueelta, josta lähtevät myös Raatetuvan polku ja Rytivaaran kierros sekä yhteys Ukk-ulkoilureitille (UKK:n Syöte–Puolanka -osuus). Noin 6 kilometrin kohdilla Rytivaaran taukapaikat—Rytitupa vuokratupa, Rytivaara sauna, Rytivaara tulentekopaikka ja kuivakäymälät—sijoittuvat entisen kruununmetsätorpan maisemaan. Peuronlampi laavu on noin 13 kilometrin kohdilla, Lomaoja laavu noin 17 kilometrin kohdilla. Toraslampi tulentekopaikka ja Toraslampi autiotupa tarjoavat pidemmän tauon noin 20 kilometrin kohdilla. Koiratupa päivätupa, Välitupa päivätupa, Välitupa tulentekopaikka ja Annintupa tihentävät taukoja ennen Syöte DiscGolfPark -kentän ohitusta ja maalia Luontokeskus pysäköointialueella Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun luona. Pohjois-Pohjanmaan Syöte on Suomen eteläisin tunturivyöhyke. Pudasjärvi on keskeinen kunta tämän puiston puolen retkeilyyn. Tupien varaukset ja polttopuut kannattaa hoitaa Metsähallituksen kanavien kautta(1).

Pitämävaara–Taivalvaara -reitti on noin 30,8 kilometrin päivävaellukseen sopiva pätkä koillismaalaista harjumetsää ja jokea Pudasjärven Iso-Syötteen Pitämävaaran seudulta Taivalkosken Taivalvaaralle, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee valtakunnallisen UKK-vaellusväylän mukana kuntien välissä; Metsähallituksen Pudasjärven UKK-kokoelma löytyy Luontoon.fi:stä(1). Luontoon.fi:n Taivalvaaran luontopolku -sivu täydentää maalia loppupään lyhyeen luontopolkusilmukkaan, jonka varrella ovat laavu ja lintutorni Iijoen rantamaisemassa(2), eli sama kokonaisuus linkittyy Taivalvaaran luontopolkuun kartallamme. Syöte.fi, Syötteen matkailusivusto, muistuttaa, että UKK:n poikittaiskaista merkitään sinisillä maalimerkeillä, kun taas Syötteen muita retkeilypolkuja merkitään keltaisin merkein, ja että kartta-, palvelu- ja ajankohtaisuustiedot lähtevät käytännössä Syötteen luontokeskuksesta(3). Taivalkosken kunta luettelee pidempiä päiväreittejä omilla luonto- ja retkeilysivuillaan ja ohjaa tarkempiin kuvauksiin Visit Taivalkoskiin(4). Taivalkoski on neljän kansallispuiston kainalossa; tämän reitin länsipää on syötteinen Pudasjärvi ja itäpää laskeutuu Taivalkosken Taivalvaaran palveluille. Noin 11 kilometrin jälkeen länsipäästä avautuu Pirinjärvi, jossa Pirinjärvi kota, Pirinjärvi tulipaikka ja Pirinjärvi venepaikka rivittäytyvät järven rantaan ja Pirinjärvi wc/liiteri on vieressä—hyvä pitkä tauko ennen keskiosaa. Atsingin laavu tulee Atsingin jokimailmaa kohden, sitten Ohtaojan laavu. Taivalvaaran rinteillä reitti kulkee Turvakonalustan laavun ja Lintutornin (Taivalvaaran luontopolku) kautta, tornin joka kuuluu myös lyhyeen luontopolkuun. Loppu osuutuu Pöllimehtä frisbeegolfin lähelle ja edelleen Taivalkosken keskustan urheilualueille Urheilutien varrelle, mikä kertoo selvästi, että olet kävellyt melontajokien ja mäntymetsien läpi taajamaan. Yhdistelyjä tehdään usein UKK-reitti Syöte - Pintamo, itä -osuuden, Ukk-ulkoilureitin, Pitämävaaran Lenkin, Taivalvaaran luontopolun, Atsingin laavulla risteävän Pahkakurun retkeilyreitin tai Taivalkoski-Atsinki-Syöte -maastopyöräkäytävän kanssa. Matkalla luonnossa kuvaa Pahkakurun rotkoa jyrkkäreunaisena sivulenkkinä ison pysäköinnin lähtökohdasta noin 2,5 km edestakaisin—tieto, josta on hyötyä, jos sinulla on ylimääräistä valoisaa aikaa ja varmat jalat(5). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka keskittyisi luotettavasti juuri tähän nimettyyn 31 kilometrin yhteyteen, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Elämys on noin 3,4 kilometrin patikka Kupson Kutsu -verkostossa Kupsonvaaran rinteillä Jaurakkajärven kylässä Pudasjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan maisemissa kylä avautuu parhaiten vaaran näköpisteiltä ja Jaurakkajärven yli. Pudasjärven kaupunki esittelee kolme merkittyä päivälenkkiä samalta kantatie 78:n parkkipaikalta: Elämys noin 4 km, Lumous noin 5,6 km ja Keidas noin 9,1 km(1). Lyhin vaihtoehto tunnetaan erityisesti harvinaisesta palvelusta: Kupson Kutsun Elämys - sauna ja laavu -kokonaisuudessa on erämaasauna, laavu ja nuotiopaikka pienen lähteestä ruokkivan puron varrella, ja lähtöjaksolla kerrotaan tervahautojen historiasta vientiajan tarinassa(2)(3)(4). Tällä linjalla saavutat Isojyrkän näköalalava ja kota (Kupson kutsu) -tauon noin 1,2 kilometrin kohdalla: näköalatasanteella on istumaryhmä, ja rinteessä kodan tulisija tarjoaa suojaa ja eväspaikkaa; kävijät kertovat joskus löytävänsä valmiin hiilloksen makkarahetkeen(2). Näköala avautuu Jaurakkajärvelle ja kauemmas vaaramaisemiin ilman, että reitti juoksee keskeltä hakkuualuetta(2)(3). Retkipaikan jutussa Elämys kuvataan kolmikon keveimpänä lenkkinä ilman Lumouksen jyrkimpiä nousuja, kun ensin halutaan saunan ja leppoisamman metsäosan yhdistelmä(2). Out in the Nature muistuttaa portilla jaetuista kartoista ja siitä, että opasteiden kilometrit eivät aina vastaa eri haarakombinaatioita(3). Iijokiseutu kertoo verkoston synnystä Jaurakkajärven kehittämishankkeessa 1990-luvun lopulla ja talkoohengestä(4). Jos jaksaa vielä pidemmälle, Lumous yhdistää saman Isojyrkän kohdan vaativammalla profiililla ja Keidas jatkaa Lohilammen laavulle (Kupson kutsu) pisimpiään rengaspolkuja pitkin; kaikki jakavat portin, tervapaikat ja opastaulut(1)(2)(3). Ota tukevat kengät sateen jälkeen, noudata polttopuujärjestyksiä saunalla ja kodalla ja varmista kaupungin sivuilta saunan ajantasainen käyttö ennen retken suunnittelua(1)(2).

Taivalkoski–Atsinki–Syöte on pitkä suuntaava maastopyöräilyreitti Koillismaan metsissä Taivalvaaran tuntumasta Taivalkoskelta Syötteen ulkoilualueelle Pudasjärvelle. Reitin pituus on noin 44,8 kilometriä. Se sopii kokeneille polkijoille: Bikeland esittelee samalle linjalle noin 645 metriä nousua ja korkeimman kohdan noin 315 metriä(3). Sivu korostaa myös venekuljetusta Iijoella osana matkaa(3). Taivalkosken merkityille maastopyöräreiteille Visit Taivalkoski kokoaa käytännön lähtötiedon(1). Merkit ovat puihin maalattuja oransseja ja keltaisia merkkejä(1). Kylmäluoman retkeilyalueen reiteillä pyöräily on sallittua Metsähallituksen ohjeiden mukaisesti(1). Taivalkosken kunta vuokraa maastopyöriä ja muita liikuntavälineitä yritysten rinnalla(2). Lähtö Taivalvaaran hiihtokeskuksen luota sijoittuu Taivalvaaran Seikkailupuiston viereen ja linkittyviin polkuihin: Taivalvaaran luontopolku, Taivalvaaran näköalapolku, Nappaskenkäreitti ja Taivalvaaran kuntoradat voivat toimia lämmittelyyn tai lyhyen lenkin lisänä ennen pitkää siirtymää kohti Syötettä. Alkupään varrella tulee Pikku Tervalammen laavu ja metsäteitä kohti Susirajaa; noin kymmenen kilometrin kohdalla Pahkakurun laavu ja pian Porraslammen laavu tarjoavat taukopaikkoja. Puolivälin tuntumassa Atsingin laavu on vaaramaisemassa, ja Pirinjärven rannalla tulipaikka, kota ja venevalkama sopivat pidemmälle tauolle. Edelleen reitti nousee kohti Myllyn laitaa Syötteen kansallispuistossa ja kulkee lopulta Pikku-Syötettä ja Iso-Syötettä kohti Syötteen luontokeskusta ja luontokeskuksen pysäköintiä. Syötteen matkailusivusto esittelee aluetta kesäisenä maastopyöräkohteena yksirataisine polkuineen, pitkospuiden ylityksineen ja palveluineen noin kesäkuusta syksyyn(4). Lapland Bike Hotel kokoaa pyörävuokrauksen, pesu- ja huoltopalvelut sekä pyöräoppaat samalle palvelusivulleen(6). Iso-Syötteen pyörävuokraamo vuokraa läski-, sähköläski- ja täysjoustomaastopyöriä reiteille ja Bike Parkiin, ja hinnasto sekä varausohjeet ovat vuokraussivulla(7); Iso-Syötteen maastopyöräilysivusto kuvaa laajempaa reittiverkostoa pidempiä päiviä suunnitteleville(8). Syötteen kansallispuistossa noudata merkittyjä pyöräilyuria ja virkistysrakenteen sääntöjä; Myllyn laavun palvelusivu Luontoon.fissä on hyvä tarkistuspiste retkeilyetiketille ja tauolle(5).

Tälle yhdysuralle ja Syötteen kansallispuiston pyöräilyohjeille löydät Metsähallituksen Luontokeskus – Iso-Syötteen huippu -reittisivun Luontoon.fistä(1). Syötteen matkailusivustolla kuvataan, miten viralliset maastopyöräilyreitit käytännössä lähtevät Syötteen luontokeskuksesta osoitteessa Erätie 1, miten metsässä seurataan pinkeillä maalimerkeillä ja teillä ruskeapohjaisia opasteita, ja mistä välineitä voi vuokrata ennen nousua(2). Syötteelle-sivusto kuvaa kesäkuusta lokakuuhun ulottuvaa sesonkia ja sitä, miten elokuun marjat ja syysruska vetävät erityisesti väkeä poluille(3). Maastopyöräreitin pituus on noin 3,9 kilometriä, eikä reitti ole rengas. Se yhdistää Syötteen luontokeskuksen palveluryhmän ja Iso-Syötteen tunturihuipun alueen, josta löytyvät hissipalvelun Bike Park -linjat ja lyhyemmät Huipunlenkit. Noin 1,3 kilometrin kohdalla tulee Syötteen luontokeskuksen laavu, sitten Syötteen luontokeskus ja Luontokeskus pysäköointialue – hyviä paikkoja paperikartalle, tauolle tai huoltoon ennen viimeistä nousua. Syöte DiscGolfPark on samassa naapurustossa, jos joku kaipaa kiekkokierrosta pyörälenkin jälkeen. Luontokeskuksen liepeillä reitti kohtaa myös pitkän Taivalkoski–Atsinki–Syöte -maastopyöräsiirtymän ja UKK-ulkoilureitin (Syöte–Puolanka -osuus), joten moni yhdistää huipulle nousevan pätkän pidempään päivään tai päättää ison siirtymän lyhyeen huippuvetoon. Pysy Syötteen kansallispuistossa merkityillä pyöräilyuroilla(2).

Syötteen kierros -käytävän ajantasaiset kartat ja kuvaukset löytyvät Luontoon.fi:stä(1), ja Metsähallituksen Syötteen kansallispuiston 19 kilometrin kierrosjulkaisu esittelee maisemat, tauot Kellarilammen laavulla ja Annintuvalla sekä helpon lähdön Syötteen luontokeskukselta(2). Syöte.fi kertoo alueella olevan noin 150 kilometriä merkittyjä pyöräilyreittejä, maastopyöräreittien pinkit maalimerkit, vähän tieajoa ja suosittelee aloittelijan valita ensin Syötteen kierroksen ennen vaativampia silmukoita(3). Syötteelle nostaa saman kierroksen hyväksi aloitukseksi alueen maastopyöräilyyn ja kertoo vuokrauksista ja opastetuista vaihtoehdoista Iso-Syötteen palveluyritysten kautta(4). Kartallamme ajettava kehä on noin 19,1 kilometriä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla ja osuu samaan merkittyyn linjaan kuin Syöte Circular Trail -kävelyreitti. Luontokeskus pysäköointialueelta polku vie pian Syöte DiscGolfParkin ohi Annintuvalle, jossa on kuivakäymälät ensimmäisten kilometrien sisällä. Noin 8,6 kilometrin kohdalla Lauttalammen alue kokoaa Lauttalammen laavun, Lauttalampi, pieni laituri -laiturin, kesken kierroksen käytettävän Lauttalampi pysäköintialueen ja kuivakäymälät. Pytkynharjun ja soiden osuudet tuovat avaria näkymiä; Jälki.fi-yhteisön GPX kuvaa edelleen lyhyitä jyrkkiä nousuja ja joitakin pitkospuuosuuksia tällä linjalla(5). Noin 10–11 kilometrin kohdalla Kellarilampi pysäköintialue, Kellarilammen invalaavut ja esteettömät kuivakäymälät sopivat pidemmälle tauolle harjun yllä. Riihitupa päivatupan jälkeen noin 13,5 kilometrin kohdalla reitti kääntyy kohti Luppovetta, missä Syötteen Luppopark, Luppoveden uimaranta ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato tarjoavat uintia, leikkiä ja kota-tyyppistä tulistelupaikkaa. Hiihtokeskus Iso-Syöte tulee vastaan ennen silmukan päättymistä Syötteen luontokeskuksen laavulle ja Syötteen luontokeskukseen. Jos haluat pidemmän pyöräpäivän samalta keskukselta, luontevia jatkoja ovat Pitämävaaran Lenkki ja Pärjän kierros, tai voit lyhentää päivää Korpikolvan polulla.

Iso-Syötteen retkeilyalueen pyöräilyn ajantasaiset tiedot ja säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(1). Maisemareitti on retkipyörälenkki Syötteen ulkoilualueella Pudasjärvellä: Syötteen päiväreittiesite kuvaa sitä noin 24 kilometrin mittaisena nopeana sorana Näköalatiellä vanhan maantien tunnelmassa, vauhdikkaine laskuineen ja sykkeennostattavine nousuineen sekä avoin näkymin kohti Pikku- ja Iso-Syötettä, ja paluu tapahtuu Syötekyläntien asfalttia(2). Se kuuluu samaan ruskean numeromerkin retkipyöräverkostoon kuin Pärjän kierros, Pikku-Syötteen polkaisu ja Naamangan lenkki—risteyksissä ruskeapohjaiset numeroviitat erottavat tämän verkon pinkillä maalilla merkityistä maastopyöräilyreiteistä(2)(3). Syöte.fi kuvaa, miten retkipyörälenkit liittyvät laajempaan merkittyyn pyöräilyverkostoon, hissipyöräilyyn ja paikallisiin vuokrapalveluihin kesällä(3). Iso-Syötteen maastopyöräilysivu kertoo, että merkityn reittiverkoston ylläpidosta vastaa Metsähallitus ja viittaa ajantasaisiin reittikuvauksiin Luontoon.fi:ssä; paikan päällä pyörää voi vuokrata myös tunturikeskukselta, jos et kulje omalla pyörällä(4). Ajettava kierros on noin 23,7 kilometriä Pohjois-Pohjanmaalla. Muutaman ensimmäisen kilometrin jälkeen tulee Naamankajärven uimaranta uintitauolle. Luppoveden rantavyöhyke noin kuuden kilometrin kohdilla kokoaa Syötteen Luppoparkin, Luppoveden uimarannan ja Luppoveden nuotiopaikan ja kodan kota-tunnelmaan sekä rantahetkiin, ja harjun puolella on Syötteen Hevospalvelut / ratsastuskenttä—hyviä kiintopisteitä, jos liität mukaan Kävelypolku Luppoveden ympäri -kierroksen tai UKK-reitin Syöte–Pintamo itäosan, joka jakaa joitakin samoja palvelupisteitä. Syötteen pallokenttä tulee vastaan ennen kuin reitti painuu taas metsään kohti Huuhkasen laavua lammin rannalla; Iso-Syötteen maastopyörätekstissä Huuhkasen laavu nostetaan esiin myös vaativammalla Pitämävaaran Lenkillä, joten sama laavu voi toimia yhdistetyn päivän taukopaikkana, jos suunnittelet risteyksiä tarkasti(4). Ruskean numeromerkin verkossa luontevia jatkokuria ovat esimerkiksi Pärjän kierros tai Naamangan lenkki.

Karttoja, kansallispuiston sääntöjä ja ajantasaisia reittitietoja Syötteen maastopyöräilyyn kannattaa katsoa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Syöte.fi ohjaa reittiesittelyistä Luontoon-sivuille tarkempiin kuvauksiin(4). Iso-Syötteen maastopyöräilysivut kuvaavat Pitämävaaran Lenkkiä vaativana koko päivän renkaana: pitkospuita, kivikoita, neulaspolkua, juuria, soita, kuusikkoa, harjuja, vesiä ja useita taukopaikkoja—esimerkkinä nostetaan Huuhkasen laavu lammen rannalla(2). Syötteelle esittelee saman lenkin yhtenä pidemmistä, kokeneelle ajajalle tarkoitetuista vaihtoehdoista verkostossa, jossa lähtöpisteitä, taukopaikkoja ja karttoja on selkeytetty(3). Reitti on kartallamme noin 38,7 kilometriä kehänä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Lähtö ja paluu kiinnittyvät Syötteen luontokeskuksen tuntumaan: Syöte DiscGolfParkin jälkeen olet Syötteen luontokeskuksen ja Syötteen luontokeskuksen laavun luona, ja lenkki päättyy Luontokeskus pysäköointialueelle. Ensimmäisten kilometrien alueella Hiihtokeskus Iso-Syöte, Luppoveden uimaranta, Syötteen Luppopark ja Luppoveden nuotiopaikka ja kato kokoontuvat Luppoveden äärelle uintiin, leikkiin ja kota-tyyppiseen taukoon. Noin kuuden kilometrin kohdalla Taikametsän Nuotipaikka, Hiihtokeskus Pikku-Syöte ja Huipun kota tarjoavat seuraavan hengähdysmahdollisuuden ennen syvemmälle metsään jatkumista. Noin 11 kilometrin kohdalla Myllyn laavu on merkittävä taukopaikka; Iso-Syöte muistuttaa eväiden syönnistä laavuilla(2). Eteläisemmällä kaarella noin 20 kilometrin kohdalla Portinoja laavu on luonteva pysähdys, ja kuivakäymälät palvelevat taukoja ilman että rakennuksia tarvitsee erikseen listata. Huuhkasen laavu tulee ennen kotimatkaa, ja noin 33 kilometrin kohdalla Riihitupa päivatupa tukee paluuta kohti Syötteen luontokeskusta. Lyhyempi Syötteen kierros maastopyöräreitti ja vaellukseen luonnehdittu Syöte Circular Trail jakavat saman luontokeskus käytävän; Taivalkoski-Atsinki-Syöte Mountain Biking on toinen pitkä pyöräreitti, joka kohtaa samaisia taukopaikkoja kuten Myllyn laavu ja Huipun kota, jos lomaa haluaa yhdistää. Harjujen kierros yhdistelee osuuksia Pitämävaaran Lenkistä ja Syötteen kierroksesta keskipitkäksi vaihtoehdoksi viikonloppuruuhkiin(2). Matkalla jonnekin -blogin Syötteen kierros -pyöräilyteksti kuvaa samaan maisemaan juuria, kiviä ja levennettyjä pitkospuita—hyvä henkistä valmistautumista ennen tätä pidempää lenkkiä(5).

Naamangan lenkki on noin 15 kilometrin merkitty maastopyöräilyrengas Pudasjärvellä Naamangan ja Naamankajärven seuduilla itään Syötteen pääpalvelukeskittymästä. Metsähallitus pitää reittitiedon Naamangan lenkki -sivulla Luontoon.fi-palvelussa(1). Maasto istuu samaan Syötteen kokonaiskuvaan kuin tunnetummat kansallispuiston pyöräilyurat: metsäpolkuja ja järvien ja harjujen välistä polkua, nousuineen ja laskuineen, ei peltoaukeaa tasalenkkiä. Syötteen pyöräilyohje kuvaa ruskeapohjaisia risteysopasteita ja pinkkejä maastomerkintöjä sekä muistuttaa, ettei Syötteen kansallispuistossa saa ajaa merkittyjen pyöräilyreittien ulkopuolella(2). MTBreitin syväsukellus samaan reittiperheeseen—painotuksena pidemmät lenkit—kuvaa latupohjia, juurakkaisia pätkiä ja pitkospuuosuuksia, jotka antavat käsityksen renkaista ja ajorytmistä myös Naamangan lenkin kaltaisilla poluilla(3). Noin 3,7 kilometrin kohdalla Mustanrinnan laavu ja Ruoanlaittopaikka Telkkälammentie 757:n varrella muodostavat luontevan taukopaikan ennen jatkoa Naamankajärven rannoille. Reitti liittyy muihin merkittyihin ajoihin kuten Maisemareittiin, Pitämävaaran Lenkkiin, Harjujen kierros UUSI -lenkkiin ja UKK-reitti Syöte - Pintamo, länsi -osuuteen, joten päivää voi jatkaa tai palata karttojen ja neuvonnan ääreen Syötteen luontokeskukseen. Naamankajärven uimaranta avautuu näiden yhteysreittien varrella uimareille kesäkeleillä. Ilman omaa pyörää Syötteelle kokoilee tyypillisiä vuokra- ja palveluhintoja alueen kumppaneille(4), ja Iso-Syötteen pyörävuokraussivu listaa pyöräluokat, suojavarusteet ja verkko­varauksen polku- ja bike park -käyttöön(5).

Pikku-Syötteen polkaisu on noin 15,9 kilometrin pituinen maastopyöräilyreitti Pikku-Syötteen tunturi- ja virkistysalueella Pudasjärvellä Suomen eteläisimmällä tunturivyöhykkeellä. Reitti on käytännössä suuntaava polku metsä- ja vaarapohjilla Tauko- ja palvelupaikkojen välillä, ei hissilaskettelukeskukseen kytketty Bike Park -lasku, ja se kuuluu samaan Syötteen maastopyöräverkostoon, jota seudulla kuvataan yli sadan kilometrin laajuisena(2)(3). Viralliset reittikuvaukset, kansallispuisto-osuuksien ohjeet ja pyöräilyn koostesivu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Syötteen matkailusivusto tiivistää kesäpyöräilyn käytännöt: maastopyöräreitit on merkitty pinkeillä maalimerkeillä, maasto vaihtelee hiekkakankaista aapasoihin, ja reitit soveltuvat paremmin jo hieman kokeneelle, kun taas helpompi Syötteen kierros on aloittelijaystävällisempi vaihtoehto(2). Kartat ja ajantasainen reittitieto saa myös Syötteen luontokeskuksesta ennen lähtöä(2). Iso-Syötteen sivusto täydentää kuvaa päivälenkkien nimillä (esimerkiksi noin 19 km Syötteen kierros ja noin 25 km Harjujen kierros sekä pidemmät vaellukset), tyypillisillä koukkuajoilla ja linkillä Luontoon.fi:n Metsähallituksen päivityksiin(3). Huipun kota -pään varrella reitti kohtaa pitkän Taivalkoski–Atsinki–Syöte -siirtymän ja lyhyen Maisemapolku -kävelykierroksen, joten moni käyttää tätä risteystä isomman lenkin etu- tai jälkipuoliskona. Alkuosuudella tulevat Taikametsän Nuotipaikka ja Syötteen pallokenttä, keskivaiheilla Luppoveden tuntuma, jossa Luppoveden nuotiopaikka ja kato, Luppoveden uimaranta ja Syötteen Luppopark tekevät luontevan uima- ja evästauon. Syötteen Hevospalvelut / ratsastuskenttä sijoittuu hieman syrjempään kenttäalueeseen. Kettutupa-ryhmässä Kettutupa, Kettupa liiteri/käymälä ja Kettutupa päivätupa tarjoavat pidemmän tauon kelkkareitin pysähdysympäristössä ennen viimeistä osuutta Hiihtokeskus Pikku-Syötteelle, jossa kesäpalvelut ja lähipuolen vuokraamot ovat käden ulottuvilla. Ohjattu läskipyöräily Pikku-Syötteeltä sisältää perustekniikkaperehdytyksen ja ryhmän mukaan valittavat reitit yhteisillä keskusläskipyörillä(4). Noudata Metsähallituksen ohjeita suojelualueen osuuksilla: pysy merkittyjä pyöräilyuria pitkin, tulistele vain varatuilla paikoilla ja vie roskat mukana. Ukk-ulkoilureitti jatkuu samasta verkostosta kohti Puolankaa, joten yhdistä tämä lenkki pidempiin päiviin vasta kun sulut ja märkäkelien vaihtoehdot on tarkistettu Luontoon.fi:stä(1).

Nuotiopaikan yhteydessä on puukatos ja wc. Sijaitsee Iijoen vesiretkeilyreitin ja kannonnousureitin varrella. Paikalle pääsee autolla.

Ruokailukatos ja takka rantautumispaikan yhteydessä

Nuotiopaikka ja istuinkehikko + puuliiteri. Kannonnousureitin varrella. WC noin 400 metrin päässä reitiltä Rumavaaran suuntaan (sillan jälkeen vasemmalla).

Nuotiopaikan yhteydessä sijaitseva katettu pöytä- ja penkkiyhdistelmä. Puuvaja ja WC-rakennus. Rantautumispaikan merkki.

8-reikäinen frisbeegolfrata kylätalon pihalla. Kiekkoja voi lainata kyläyhdistykseltä. Yhteyshenkilö Paula Paukkeri 0503555744.

9-reikäinen frisbeegolfrata Rajamaanrannan lähiliikuntapuistossa. Par 26. Radan kartta löytyy puiston sisäänkäynnin porttien luota pysäköintialueen vierestä.

6-väyläinen frisbeegolfrata.

Paljon korkeuseroja. Rataa ylläpitää Pudasjärven Frisbeeseura.

18-väyläinen metsäkenttä. Maasto on kumpuilevaa, ja siinä on jonkin verran korkeuseroja.

Toiminnan järjestäjät: Pudasjärven Ampujat, Pudasjärven Reserviläiset ja Pudasjärven RHY.

Sammakoisen lintutorni