Pohjois-Savo Kartta

Jätkänkämpän savusauna

Nilakan rannalla sijaitsee Keiteleen kunnan omistama Keitelerannan sauna (6 hengelle). Kyseessä on sähkökäyttöinen sauna. Erilliset pukuhuoneet suihkuineen. Keitelerannan rantasauna vuokrataan 50 euron päivähintaan. Vuokralaisen on siivottava käyttämänsä tilat käytön jälkeen. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Todella mukava laavu. Se sijaitsee aivan

Erittäin suuri (korkea) kota Urkin poloku -vaellusreitillä. Paikalla on puuvaja, ulkokäymälä ja ulkogrilli. Täällä on runsaasti tilaa suurelle ryhmälle viettää aikaa. Myös mökin sisällä on runsaasti tilaa ryhmälle. Mökki on pikemminkin ”karu”. Maanpohja, ei valaistusta.

Todella mukava paikka laavulle Urkin poloku (UP) -vaellusreitillä. Se sijaitsee kauniin pienen lammen tai suon vieressä. Laavu on hyvässä kunnossa, siellä on runsaasti polttopuuta ja paikka on kaiken kaikkiaan rauhallinen.

Leiripaikka, nuotiopaikka ja wc. Talvella pääsee paikalle kelkalla. Paikka sijaitsee pyöräilyreitin varrella, mutta sinne pääsee myös kajakilla, sillä siellä on mukava laituri. Mökki paloi vuonna 2025, mutta paikalle pääsee edelleen. jari.ahokas@iisalmi.fi / 040 830 2620

Laituri, wc

Patalahden lintutornipolku on helppokulkuinen luontoreitti ruoikkoisen lahden ympäri Maaningan alueella Kuopiossa. Pohjois-Savo tunnetaan järvi- ja ruovikkolinnustosta; tämä reitti sijaitsee Kuopion kaupungin Maaningan osa-alueella. Yhteystiedot, osoitteet ja kaupungin oma kuvaus polusta sekä torneista löytyvät Kuopion kaupungin Patalahden reittisivuilta(1). HelloKuopio tiivistää samat käytännön vinkit ja taustat Maaningan seudun kävijälle(2). Reitin pituus on noin 4,8 kilometriä. Se kulkee Patalahden reunaa pitkin; lahti on matala Maaninkajärven luoteispäässä ja sitä on kunnostettu ruoppaamalla ja nostamalla veden pintaa. Alue on kansainvälisesti merkittävä lintualue ja kuuluu Natura-verkostoon sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, kuten kaupunki ja matkailusivut tiivistävät(1)(2). Ensimmäisen kilometrin sisällä tulevat Patalahden Laavu Länsi ja Patalahden lintutorni länsi; myöhemmin reitillä on Patalahden lintutorni pohj syvemmällä ruovikossa ja metsän reunassa. Kierroksen loppupuolella ovat Patalahden Laavu ja Patalahden lintutorni itä, ja Patalahden parkkipaikka on Pielavedentien varrella, josta useimmat lähtevät liikkeelle tien viereisen opastetaulun luota. Lintuyhdistys Kuikka kuvaa lajistoa ja ajankohtia Patalahdella ja naapurissa Patajärvellä, mukaan lukien ruoikkoalueen pesijät, muuttajat ja tornihavainnot(4). Retkipaikka-blogin syyskuinen kuvaus täydentää käytännön tietoa: tukevat sillat avo-ojien yli, huolellinen puuseppätyö laavulla ja muistutus kumisaappaista, kun märällä säällä heinikko kastelee jalkineet(3). Kuopio huolehtii ulkoilualueen rakenteista; Maaninka sijaitsee keskustasta luoteeseen kantatietä 77 pitkin. Jos suunnittelet pidempää linturetkeä Pohjois-Savossa, yhdistä tämä kohde muihin Maaningan seudun kohteisiin vasta sen jälkeen, kun olet tarkistanut ajankohtaisimmat ohjeet maaomaisuuden hoitajalta(1).

Paloisvuoren–Saunaniemen metsäluontopolku on noin 5 kilometrin mittainen kävely- ja retkeilyosuus Paloisvuoren harjun ja Saunaniemen rannan välillä Iisalmen eteläpuolella Pohjois-Savossa. Iisalmen kaupunki kuvaa reitin 22 rastin metsäluontopoluksi, jonka lähtö ja opastus ovat Nouvanlahden parkkipaikalta, ja tarjoaa samaan ulkoiluportaaliin tulostettavan luontopolun kartan PDF:nä(1). Sama ulkoilualue löytyy Luontoon.fi-palvelusta karttaselailuun yhdessä muiden Paloisvuoren reittien ja palvelujen kanssa(2). Suomi.fi:n palvelupaikkakuvaus täydentää harjusijaintia ja antaa kenttähenkilöstön numeron, jos tarvitset yhteyttä huoltoon tai käytön selvittämiseen(3). Reitti ei ole suljettu silmukka. Nouvanlahden suunnasta polku kulkee pian Iisalmen kuntopolku parkkipaikan kautta kohti Paloisvuoren rinnealue: Paloisvuoren Parkkipaikka ja Paloisvuori Parking tarjoavat vaihtoehtoisia lähtöjä, kun taas Paloisvuoren laavu, Paloisvuoren puolikota, Paloisvuoren kuntotelineet, Paloisvuoren portaat ja Paloisvuoren lintutorni sijoittuvat lähelle toisiaan. Kaupungin kuvaus viittaa pitkiin kuntoportaisiin ”Menestyksen portaisina”: noin 125 metriä pituutta, 25 metriä korkeuseroa ja 161 askelmaa, käyttöön syksyllä 2018. Nouvanlahden retkisatama sijoittuu järven ja venereittien suuntaan. Saunaniemessä ovat Saunaniemi WC, Saunaniemen kota ja Saunaniemen retkisatama; Saunaniemi Parking ja Saunaniemen parkkipaikka palvelevat pysäköintiä, ja Saunaniemen ulkokuntoilu paikka täydentää rantaosuuksia. Kuivakäymälät ovat saatavilla kota-alueen yhteydessä luontevasti, ei erillisinä nimilistoina. Polku liittyy laajempaan verkostoon: samalla harjulla kulkee muun muassa Paloisvuoren-Saunaniemen koira-/sauvakävelypolku ja Iisalmen opastettu kuntopolku sekä valaistuja latuja ja maastopyöräreittejä—hyvä tietää, jos haluat jatkaa päivää luontopolun jälkeen. Iisalmen kaupunki edellyttää koirien kytkemistä Paloisvuoren reiteillä; huomioi muut käyttäjät yhteisillä kulkureiteillä.

Urkin poloku on pitkä pistosuuntainen retkeilyreitti Pohjois-Savossa. Reitin lähtö on Pielaveden kunnan puolella ja päätösalue Kuopiossa. Pielaveden kunta ylläpitää reittiä ja julkaisee karttoja sekä yhteystiedot ulkoilureittien sivuillaan(1). Sama reitti löytyy myös Luontoon.fi-palvelusta(2). Visit Savo kokoaa alueen kävijäinfoa(3). Reitin pituus on noin 23,9 kilometriä Lepikon torpan lähtöalueelta kohti Korkeakoskea. Lähtö on Urkin poloku Parkkipaikan luona; polun varrella on heti alussa kuivakäymälä. Ensimmäisten kilometrien sisällä tulee Arkkuvuoren laavu, ja hieman myöhemmin Urkin poloku Parking -pysäköinti niille, jotka liittyvät reitille autolla keskeltä. Keskiosassa on Urkin poloku pysäköintialue sekä Pajuskylän kota ja lähellä Pajuskylän WC—luontevia taukoja, nuotiolle tai yöpymiseen kota-alueella. Myöhemmin reitillä on Kesälahden laavu ennen kuin kulku lähestyy Korkeakoskea. Korkeakosken päässä kohtaat Suomen korkeimman vapaan vesiputouksen ja voit jatkaa Kanjonin kierrokselle, jonka varrella ovat Kanjonin laavu ja Kanjonin nuotiopaikka. Talvella reittiosuuksilla voi kohdata Moottorikelkkareitti Pielavesi-Jylänki -kelkkauran; pidä huoli turvaväleistä, kun kelkkareitti on käytössä. Vuosina 2019–2021 Leader-hanke uusi pitkospuut, puuvarastot, laavut ja ekokäymälät sekä toi aistitauluja ja kulttuurisisältöjä reitin varrelle(4). Koko matkaan kannattaa varata suurin osa päivästä; maasto vaihtelee metsäpoluista kylien välisiksi yhteyksiksi ja Tuovilanlahden järvimaisemiin kunnan ja matkailusivujen kuvaamalla tavalla(1)(3).

Karttoja, laavutietoja ja ajankohtaisia huomioita varten paras lähtökohta on Kuopion kaupungin Vehmerin luontotaival -sivu(1). Liikkuva Kuopio kokoaa saman reitin yhteystiedot maaomaisuuspalveluihin(3). Vehmerin luontotaival on noin neljän kilometrin pituinen pistosuuntainen retki Vehmersalmella, Kuopiossa Pohjois-Savossa. Kuopion kaupunki on rakentanut reitin yksityisille maille maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti(1)(3). Kirkonkylän laidalta reitti kulkee mäntymetsässä polkuja ja lyhyitä tienvarsiosuuksia pitkin. Yli kilometrin mittainen osuus Rantarinteen suuntaan Luukaarteen laavulle seuraa järvenrantaa; luontopolkutaulut käsittelevät jääkauden jälkiä, metsäluonnon muutosta ja metsän eläimiä(1)(3). Lähtöalueen tuntumassa kulku kulkee Vehmersalmen Majakan urheilualueen ja kirkonkylän liikuntapaikkojen—muun muassa tenniskentän, jääkaukalon, frisbeegolfradan ja Vehmersalmen kirkonkylän hiihtomaan—vieressä ennen kuin polku jatkuu laavua kohti. Noin kilometri ennen taukopaikkaa tulee Luukaarteen laavu, jossa on puuliiteri, jätepiste, kuivakäymälä ja infotaulu; talvella laavu palvelee myös lähialueen Vehmersalmen hiihtolatuja, Vehmersalmen jäälatureita ja moottorikelkkaurastoa käyttäviä(1)(3). Laavun jälkeen maisema avautuu kohti Helin Tallin ratsastuskenttää ja Helin Tallin maneesia Lempelänniementien varrella. Luontopolkumies kuvaa selkeitä sinisiä maalimerkkejä, lyhyttä nousua Luuvuoren muinaisrannan ohi ja maastoa, joka sopii useimmille lenkkareilla kuivalla kelillä(2).

Paimensaari reitti on noin 2,2 kilometriä pitkä kävelyosuus Paimensaarella, vanhan saaristotilan saarella Suvasvedellä Tuusniemen eteläpuolella Pohjois-Savossa. Saari on Heinäveden reitin varrella suojaisassa saaristossa; useimmat saapuvat saarelle veneellä tai meloen ja kävelevät sitten polulla, jota esitteissä kutsutaan Paimenpoluksi ja joka kulkee niittyjen ja metsän kautta rantautumisalueelta etelän pihapiirin historiallisille rakennuksille. Reitin ja ulkoilukohteen tiedot julkaisee Metsähallitus Luontoon.fi-palvelussa(1). Tuusniemen kunta kuvaa käytännön vierailua, saaren olevan avoinna ympäri vuoden yleisölle, maksuttoman tutustumisen ja yhteystiedot Paimensaari-sivullaan(2). Visit Tuusniemi esittelee saaren melojille ja veneilijöille ja tiivistää sisarusten omavaraistilan tarinan sekä kunnostetut polut ja opasteet(3). Luoteisrannan retkisatama-alueella ovat Paimensaari kiinnityspaikka 1 ja Paimensaari kiinnityspaikka 2, Paimensaari tulentekopaikka (satamalistoilla mainitaan polttopuut), Paimensaari telttailualue ja lyhyen kävelyn päässä kuivakäymälä. Noin 2 kilometrin päässä tilan päätyosuudella tulevat vastaan kaivot Paimensaari pihakaivo ja Paimensaari navetankaivo sekä Paimensaari savusauna navetan ja pihapiirin lähellä — rakennukset näkyvät polulta, mutta eivät ole itseopastuksella sisään käveltäviä(2)(3). Maasto vaihtelee avoimen niityn, männikön ja lehtomaisempien lohkojen välillä; laiduntavat lampaat pitävät yllä perinnemaisemaa ja kohtaavat usein kulkijoita(4)(5). Melontakirjoituksissa korostuu, miten saari avautuu aidatun satama-taskun ulkopuolella: niityn kivikasat, pihapiirin hiljaisuus ja avoimen niityn sekä rantavyöhykkeen vaihtelu tekevät pysähdyksestä Suvasven kierroksella ikimuistoisen(5). Satamaohjeista löytyy tiukka koirasääntö: koiria ei saa viedä sataman aidatun alueen ulkopuolelle, koska lampaita laiduntaa vapaasti ja asiasta on opasteet(4). Tuusniemi sijaitsee Pohjois-Savossa. Pohjois-Savo on järvi- ja saaristoretkeilyyn rikas maakunta.

Puijon luontopolut ovat merkitty kävely- ja retkeilyverkosto Kuopion keskustan tuntumassa Puijolla, parin kilometrin päässä torilta. Alueelta on suojeltu noin 200 hehtaaria metsää, ja suurin osa kuuluu myös EU:n Natura-verkostoon. Kuopion kaupunki kuvaa kolmea pääasiallista kesäkierrosta—Puijon polun, Konttilan kierron ja Kokonmäen kierron—sekä Ylä-Antikkalan ja Puijonnokan laavuja Puijo-sivullaan(1). Hello Kuopio tiivistää parkit, värikoodit ja lähtöpaikat kävijöille(2). Puijo Peak kertoo teemoitetuista ja esteettömistä reiteistä tornin ja matkailualueen ympärillä, mukaan lukien lyhyet esteettömät kierrokset Puijon Majan lähellä(3). Reitin pituus on noin 6,6 kilometriä yhtenä viivana tässä verkostossa. Kolme päälenkkiä on kutakin noin kahden kilometrin luokkaa: Puijon polku (noin 2 km, siniset merkit) kulkee vanhalla luonnonsuojelualueella tauluineen luonnosta, hyppyrilajeista, torneista ja kulttuurihistoriasta; lähtöjä on Puijonrinteentien päästä ja Puijon laelta. Konttilan kierros (noin 2,3 km, punaiset merkit) vie aarnialueen vanhaan metsään ja Konttilan perinneympäristöön. Kokonmäen kierros (noin 2 km, vihreät merkit) kulkee Kokonmäen itärinteessä; voit lähteä Konttilasta tai Antikkalan rinteen alaosasta. Sinisellä ja vihreällä lenkillä on voimakkaita korkeuseroja—usein yli sata metriä—joten reitti on paikoin vaativa. Reitin varrella tulevat Antikkalantien yläosan Antikkalan tukkipatteri ja Antikkalan rekkitangot, metsään päin sijaitseva Ylä-Antikkalan laavu, Puijon kuntoilukatos ja Puijon portaat urheilupuolen rinteillä sekä Puijon näkötorni näkymineen Kallavedelle. Polku kulkee myös Puijo DiscGolfin, hyppyrimäkien ja Puijonlaakson kenttien ohi kohti Otsolan miekkailusalin suuntaa—hyvä hahmottaa, miten kaupunkimetsä ja palvelut vaihtelevat. Samassa maastossa Puijon maastopyöräreitit ja Puijo Ladut jakavat väylät ja taukopaikat eri vuodenaikoina, ja Kuopion pyöräilyreitit kytkeytyy laajempaan kaupunkipyöräilyverkkoon. Tornin aukioloista, laavujen nuotiosäännöistä ja huolloista kannattaa tarkistaa ajankohtaiset tiedot Kuopion kaupungin sivuilta(1).

Tiilikkajärven kansallispuiston järjestyssäännöt, tulenteko ja muut ajantasaiset vaatimukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(1). Virvatulten polku on noin 18,1 kilometrin vaellusreitti Tiilikkajärven kansallispuiston ja Nuorisokeskus Metsäkartanon välillä Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Seura kuvaa nimeä suon kaasuista syntyviin virvatuliin Löytyn- ja Maansuon avarilla alueilla sekä reitin varrelle jäävään Pumpulikirkon hiidenkirnun aukkoon(2). Mtbfinin retkikuvaus mainitsee pehmeää suota, eri ikäisiä pitkospuita ja Pumpulikirkon ympäristön karumpaa maastoa(3). Retkipaikan Pumpulikirkko-artikkeli täydentää kanjoni- ja hiidenkirnukuvaa ja muistuttaa kansallispuiston säännöistä(4). Pohjois-Savo on järvi- ja metsäalueiltaan monipuolinen maakunta; Rautavaara sijaitsee siellä itäisessä osassa. Noin 10,5 kilometrin kohdalla Sammakkotammi pysäköintialue palvelee lähellä Tiilikkajärvi Sammakkotammi varaustupa, puuliiteri,varasto -kohdetta, Sammakkotammi tulentekopaikkaa, Sammakkojärvi sahi kiinnityspaikkaa ja Sammakkotammi kuivakäymälää—tämä on pääpalveluryhmä, jossa Virvatulten polku kohtaa Uiton kierron ja Tiilikan kierron; niillä on Venäjänhiekan telttailu- ja nuotiopaikkoja. Yrttilampi tulentekopaikka ja Yrttilampi kuivakäymälä sijoittuvat Pumpulikirkon reitit -risteyksen lähelle. Metsäkartanon päässä Metsäkartanon nuorisokeskuksen uimapaikka, Metsäkartanon frisbeegolfrata, Metsäkartanon liikuntasali ja Metsäkartanon kuntosali sijoittuvat ennen Konttimäki pysäköintialuetta reitin päässä. Kuivakäymälät tulenteko- ja laavupaikoilla helpottavat pitkää päivää. Tarkista kausirajoitukset ja rakenteiden tilanne ennen lähtöä Luontoon.fi:stä(1).

Pökösenmäen patteripolku on retkeilyreitti Ranta-Toivalassa, Kuopion pohjoisosassa. Kaupunkikeskustaan on lyhyt ajomatka. Reitin pituus on noin 5 kilometriä lähtöpäästä rantautumispaikalle päin; Kuopion kaupunki kuvaa myös noin 2 ja 3 kilometrin vaihtoehtoja samassa verkostossa, ja Ranta-Toivalan kylätoimikunta ylläpitää polkuja Suomen sodan aikaisilla tapahtumapaikoilla(1). Sama reitti löytyy myös Luontoon.fi-palvelusta(2). Halmejoen lähtöalueelta kulku kulkee heti Halmejoen nuotiopaikan kautta ja Halmejoen rantautumispaikalle, jossa melojat voivat nousta rantaan. Reitin päässä on Ranta-Toivalan rantautumispaikka, toinen vesille nousupaikka avovesien suuntaan—kätevä yhdistettäväksi lyhyeen melontaan. Yhteinen Halmejoen nuotiopaikka on lähellä Halmejoen luontopolun liittymää: luontopolku kiertää lähes kokonaan EU:n Natura-alueella, ja kaupungin sivuilla polku on merkitty vihrein maalimerkein; patteripolusta erillisissä retkikuvauksissa mainitaan valkoiset merkinnät(3). Lähellä kulkee Karhon luontopolku, jonka varrella ovat muun muassa Karhonsaaren laavu ja Karhonsaaren laituri. Talvella sama maastokäytävä on päällekkäin Jännevirta-Uuhimäki-latu Kuopio -hiihtouran kanssa, joten anna latu-liikenteelle tilaa, kun molemmat ovat käytössä. Retkipaikan Halmejoen luontopolku -artikkeli kertoo tarkemmin pitkospuista, linnustosta ja entisen sorakuopan nuotiopaikasta, josta monet siirtyvät patteripolulle(4). Puuhiot, metsästysajat ja ajankohtaiset tiedot: Kuopion kaupungin Pökösenmäen patteripolku -sivu(1). Hirvenmetsästysaikaan liikkuminen vaatii erityistä varovaisuutta(1).

Pahkamäenlenkki on noin 9,3 kilometrin mittainen pyöräilylenkki Lapinlahdella Pohjois-Savossa; reitti kiertää Pahkamäen seutua ja kulkee kylämäisten ja taajaman laitaosuuksien kautta. Lapinlahden kunta kokoaa ulkoilu- ja reittitiedot verkkosivuilleen; sivut viittaavat Metsähallituksen retkikartta.fi-palveluun merkityistä retkeilyreiteistä ja laavuista sekä nostavat esiin muun muassa Varpaisjärven yleisurheilukentän samassa palvelukokonaisuudessa(1). Kunta kuvaa monipuolista omatoimiliikuntaa ja kertoo liikuntapaikkojen olevan maksuttomia kuntalaisille; liikuntatoimi julkaisee yhteystiedot Liikunta-sivulla(2). Hello Kuopio esittelee Savo-aluetta järvi-Suomessa Kuopion ja Siilinjärven seudulla metsäisten ja vesistöisten maisemien matkailukohteena(4). Jälki.fi listaa Lapinlahden alueelta maantie-, MTB- ja gravel-kokonaisuuksia, jos haluat jatkaa samasta reittikirjasta pidemmälle viikonloppureissuun(3). Polku tarjoaa taajamapyöräilyn luonteen: reitin alkupäässä kulkee heti Varsanpihan leikkikentän ohi, sitten vaihtelevampi tie- ja pihapiirivyöhyke ennen kääntymistä Varpaisjärven liikunta-alueelle Lukkarilantien ja Kirjastontien vilkkaampiin katunäkymiin. Tällä suunnalla Solansuun beachvolleykenttä ja Solansuun pallokenttä ovat vierekkäin, ja Petäjäniemen uimapaikka tarjoaa uimatauon järven rannalla. Samassa kokonaisuudessa sijaitsevat muun muassa Varpaisjärven liikuntahalli ja Varpaisjärven monitoimiareena, street workout -alue, tenniskentät ja pallokentät, ulkojääkaukalojen suuntaan sekä Varpaisjärven urheilukenttä—kätevässä yhden päivän yhdistelmässä polkupyörän ja muiden lajien kanssa. Pidempään pyöräilyyn voi jatkaa samasta verkostosta: Lukkarilanlenkki ja Varpasen kierto jakavat osin samaa reittikäytävää. Varpaisjärven valaistu kuntorata on lähellä, jos haluat juoksulenkkiä pyörälenkin jälkeen. Talvisin ranta-alueella on Varpaisjärven valaistulatu ja lyhyitä latuyhteyksiä koulun lähellä; Lapinlahden moottorikelkkailureitti käyttää joitakin teitä yhteisesti—pysy mahdollisessa kelkkaliikenteessä valppaana.

Kaupungin ylläpitämä julkinen alue rannan vieressä, jossa voi tehdä nuotiota. Polttopuuta ei ole saatavilla, mutta hotelli/kylpylä myy polttopuuta 10 euron hintaan nippua kohti.

Tulipaikka ja puuvaja

Uusi nuotiopaikka Syvänniemenellä

Iivarinsalo sijaitsee Kallaveden keskiosassa syväväylän ja Vehmersalmelle johtavan väylän välissä. Iivarinsalon koillisniemen ympärillä on luonnonhiekkarantoja, jotka sopivat erinomaisesti esimerkiksi uimiseen ja auringonottoon. Saari onkin yksi Kallaveden saariston suosituimmista veneilykohteista ja sopii yöpymiseen sekä tilapäiseen oleskeluun. Saaren pohjoispuolella on rauhoitettuja pieniä saaria; Piippu- ja Korppiluodot, joihin maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikana 1.5.–31.7., jolloin niiden läheisyydessä liikkumista on muutoinkin syytä välttää. Saaren koilliskulmassa on keittokatos. Kohteella toimii polttopuuhuolto. Saaren eteläosassa on Kuopion Pursiseuran sekä Järvipelastajien tukikohdat. Kovat idän- ja koillisenpuoleiset tuulet voivat vaikeuttaa rantautumista. Kiinnitys: laituri, peräpoiju, ranta, ankkuri Varustus: jätepiste, käymälä, keittokatos, poijupaikkoja, polttopuut, retkisatama

wc ja suihkukatos/litra, tiedot

Ladun ja kuntopolun varrella janne.metsala@iisalmi.fi / 040 652 6278

Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Koululaisille tarkoitettu lyhyt rata.

Tasainen maasto. Pelaamista myöhään illalla ja yöllä suositellaan vältettäväksi.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Haminamäen kuntoportaat 190 m, askelmia 348.

185 askelmaa.

113 askelmaa. Ei talvikunnossapitoa.

141 askelta.

103 askelta.