Satakunta Kartta

Elorannan rantasauna on erittäin mukava sauna pienen rannan vieressä (enemmänkin veteen ulottuva laituri). Aukioloajat 1.6.–31.8.2024. Paikalla on myös kaksi ulkogrilliä ja rantalentopallokenttä Ma–pe 17–21 La–su 14–20

Kiperi-sauna sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Aukioloajat 1.6.–31.8.2024: ma–pe klo 17–21 la–su klo 14–20

Heillä on suuri 20 hengen sauna sekä savusauna, jonka voi vuokrata.

Verkkoranta-saunaa ylläpitää Luvian Talviuimarit ry.

Sauna ja takkahuone ovat vuokrattavissa. Takkahuoneeseen mahtuu enintään 40 henkilöä, ja sen vuokra on 44,70 € neljäksi tunniksi tai 89,10 € koko päiväksi.

Sauna Pyhäjärven rannalla

Sähkösaunassa on lasiseinät, joista avautuu näkymä vesistöön. Sana ”sauna” viittaa perinteiseen suomalaiseen saunaan.

Sältön laavu

Sotien sodat olivat salaisia.

Koivistonharjun laavu

Tuotava oma polttopuu

Isoluodonin suojakatos

Lankosken luontopolku on lyhyt rengasreitti Merikarvianjoen varrella Merikarvialla Satakunnassa, valtatie 8:n kupeessa Porista pohjoiseen. Reitin pituus on noin 1,8 km, ja se kulkee joen rantaa ja saaren metsää pitkin lehtojensuojelualueella jokea halkaisevan saaren pääosassa. Merikarvia on Selkämeren rannalla läntisessä Suomessa. Ajantasaisimmat tiedot Lankosken taukopaikasta, laavusta, pysäköinnistä ja siitä, miten luontopolku liittyy Kahvila-ravintola Köffiin ja vanhaan museosiltaan, löytyvät Merikarvian kunnan Laavut ja reitit -osiosta(1). Polku lähtee vilkkaan valtatie 8:n tuntumasta, mutta sukeltaa pian jokimetsään: kuuset ja mäntyjä varjostavat kierroksen keskiosaa, alun kapea osuus on paikoin kivikkoinen ja kosteammat lehtolaikut reheviä—keväisin valkovuokot, kielot ja metsätähdet voivat peittää maan laajoina alueina(2). Reitin varrella on Lankosken virkistysalue kalastuspaikka, jossa Merikarvianjoen kalakierros houkuttelee kalastajia. Opastaulut kertovat kasveista ja alueen historiasta. Polku on merkitty puisin, punaisiksi maalatuin nuoliviitoin(2). Itse lenkillä ei ole nuotiopaikkaa; vastarannalla kunnan Lankosken laavukota ja kota tarjoavat katoksen ja pöydät nuotiolle, ja puiden käyttöön pätevät paikalliset tulentekosäännöt(1). Kaksiholvinen kivinen museosilta on vuosilta 1886–1887 ja oli liikenteessä 1960-luvulle; nykyään tie kulkee uudemman sillan kautta(2). Päiväretkeilijät yhdistävät usein kierroksen kahviin Köffissä tai tutustumisen laajempaan Lankosken koskiketjuun; yksityiskohtia antaa Merikarvianjoki-sivusto(3). Retkipaikan teksti polusta välittää, miten kosken kohina ja linnut peittävät nopeasti valtatieäänen—kannattaa lukea kuvien ja tunnelman vuoksi(2).

Isosuo luontopolku on helppo, lyhyt kävely kermikeidas- ja metsäsuomaisemassa Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa Huittisten laidalla Satakunnassa. Viralliset reittiohjeet löytyvät Metsähallituksen Isosuo luontopolku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Paikalliset yhteystiedot ja kunnan kansallispuisto-esittely ovat Huittisten kaupungin sivuilla(2). Reitin pituus on tässä listauksessa noin 1,6 kilometriä. Isosuo pysäköintialueelta edetään pian risteykseen, josta noin kahdensadan metrin pisto vie Mutilahden lintutornille ja nuotiopaikalle Puurijärven Mutilahden rantaan; lisätietoja tornista ja Mutilahti pysäköintialueelta löytyy omilta sivuiltamme. Vastapäivään kiertäen pitkospuut jatkuvat, ja lyhyt sivupolku vie turvesuuleille penkkeineen ja opastauluineen, minkä jälkeen reitti kulkee Isosuo luontotornin kautta laajoille suonäköaloille ennen paluuta tien varteen. Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli vuodelta 2021 kuvaa vastapäivään käytävää kierrosta, hyväkuntoisia pitkospuuita lenkkareillakin, vedenpitävät kengät silti fiksuna valintana, runsaita sudenkorentoja lankuilla ja noin tunnin kävelyn kierrokseen taukoineen(3). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kertoo lintuvesikunnostuksen vaikutuksista Mutilahdessa ja Isosuon pesimälinnustosta tornista seuraten(4). Matkaa voi lyhentää Mutilahti-Isosuo oikopolkua pitkin Mutilahti pysäköintialueen ja Isosuo pysäköintialueen välillä tai jatkaa jokea kohti yhdistämällä Isosuo - Ala-Kauvatsanjoki pitkospolkuun samalta pysäköintikeskuksesta; Opastustupa pisto on erillinen merkitty haara, joka käyttää samoja torneja ja parkkeja. Ydinrengalla kuivakäymälät ovat Ala-Kauvatsanjoen palvelukeskittymässä, mutta Mutilahden pistossa on nuotiopaikka ja järvinäköala taukoa varten. Kulkupinta on käytännössä kauttaaltaan hyväkuntoisia pitkospuuita ja lyhyitä metsäreunapätkiä; korkeuseroja on vähän, joten reitti sopii lintuharrastajille ja perheille, jotka välttävät suon tallaamista(3)(4).

Koskeljärvi vaellusreitti on noin 6,6 kilometrin mittainen pistokulkuinen vaellusyhteys Koskeljärven rantavyöhykkeellä Honkilahdella Eurassa Satakunnassa. Järvi on mökitön, Natura 2000 -kohde ja yksi Suomen merkittävimpiä lintujärviä(2). Pyhäjärviseudun esitteet, Paikkatietoikkunan ulkoilukarttalinkki ja laajemman reittiverkon tausta-aineistot löytyvät Euran kunnan Pyhäjärviseudun retkeilysivuilta(1); samaa sivukokonaisuutta täydentää ladattava Pyhäjärviseudun ulkoilureitti -esite PDF-muodossa(4). Outdoors Satakunta tiivistää Koskeljärven luontoreitin merkinnät, vaativuuden, Uhratun parkkialueen ja Pyhäniemen laavun palvelut(2). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa keväistä kävelyä Uhratusta Pyhäniemeen: helppoa rantareittiä, metsäpolkua ja pitkospuita Kirkkolahden jälkeen, keltaiset vinoneliöt puissa siellä missä merkinnät alkavat, sekä tuulenkaatoja jotka silloin tällöin pakottavat kiertämään(3). Reitin varrella noin kahden kilometrin kohdalla tulevat Pitkossilta 2 ja Pitkossilta pitkospuiden kautta kosteikoilla. Latosaaren niemekkeen luona reilun kolmen kilometrin jälkeen Latosaaren pysäköintialue palvelee lähtöä etelästä; Latosaaren lintulava, Latosaaren lintutorni ja Latosaaren Laavu muodostavat lyhyen kävelymatkan sisällä olevan taukoklustterin. Latosaari polku on lyhyt silmukka, joka käyttää samoja lintutorneja ja laavua—helppo lisäys varsinaiseen järvirantaan. Latosaarelta jatko kulkee Pitkospolkusillan kautta kohti Pyhäniemen laavua ja Pyhäniemen käymälää reitin pohjoispäässä. Pyhäniemen laavulla on nuotiopaikka; Outdoors Satakunta mainitsee puutalon ja käymälän sekä telttailun sallimisen laavun lähistöllä(2). Koko Uhrattu–Latosaari -välillä vaeltavat yhdistävät usein Uhrattu-Pyhäniemi reitin kautta Uhratun avotulipaikkaan ja Uhratun pysäköintialueelle, jos tavoitteena on pidempi siirtymä tai kaksi autoa. Korkeuseroja on vähän ja kävely on pääosin kevyttä, mutta juurakoita ja kiviä tulee välillä vastaan ja märällä säällä pitkospuut ovat liukkaita(2)(3). Alueen viralliset tekstit kuvaavat janareittiverkkoa, jossa yhden suunnan pituus voi nousta selvästi yli kymmeneen kilometriin Uhratun ja Latosaaren välillä(2); tämän sivun pituus kuvaa yhtenäistä reittiä kartalla, ja pidempiin yhdistelmiin kannattaa katsoa esitteen kartta(4).

Iso-Enskeri on asumaton metsäsaari Selkämeren kansallispuistossa, ja Metsähallitus kokoaa alueen säännöt, kartat ja palvelutiedot Luontoon.fi-sivustolle(1). Visit Pori kuvaa tilausvenekuljetuksen Reposaaresta, eväspäivän varusteet sekä miten kapeat merkityt polut kulkevat tyrni- ja rantaniittyjen, naavaisten kuusikoiden ja muurahaispesien kautta takaisin rantautumispaikkaa kohti(2). Kipparilehden satamatieto täydentää kuvaa: saaren pohjoispää on luonnonsuojelualuetta, pirunpellot ja värikkäät kivet avautuvat polun varsilla ja merkityt reitit peittävät vain osan saaresta—kätevä luku ennen omaa venepaikkaa tai vuokrapuuveneen suunnittelua(3). Reitti on noin 1,6 kilometrin lenkki saaren pohjoispuolen metsämaisemassa. Pori on isäntäkaupunki ja Satakunta maakunnallinen kehys. Retkisataman lähellä tulevat vastaan Iso-Enskeri keittokatos ja Iso-Enskeri tulentekopaikka, Iso-Enskeri kaivo, Iso-Enskeri laituri pienveneille sekä Iso-Enskeri käymälä kuivakäymälänä muiden palveluiden vieressä—kävelymatkan päässä siitä, mistä useimmat kävijät nousevat maihin. Lyhyempi Iso-Enskeri luontopolku lähtee samasta palveluryppäästä ja kiertää saaren eteläpuolen metsää; moni ehtii kävellä molemmat lenkit samalla käynnillä. Odota juuria, sorapohjaa ja paikoin kalliota, harvinaisia kohtaamisia muilla retkeilijöillä ja varjoa tiheästä kuusi- ja mäntymetsästä. Merilintuja on runsaasti; ota tuulitakki mukaan, vaikka mantereella olisi lämmintä.

Ajantasaisimmat tiedot kannattaa tarkistaa lintutornipolun Luontoon.fi-sivulla(1). Laajempi puiston kuvaus ja kausirajoitukset löytyvät Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston Luontoon.fi-sivulla(2). Porin Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa Puurijärvi ry:n puolella olevaa Kärjenkallion lintutornia ja havaintolavaa valtakunnallisesti merkittävällä lintujärvellä; polku on viitoitettu ja laskeutuu Kauvatsantien varren parkkialueelta kohti tornia(3). Askeleitasuomessa -sivusto kertoo käytännössä, että Kärjenkallion luontolavalle kulkee lyhyt esteetön osuus noin 0,4 km, mutta siitä eteenpäin lintutornille vietävä polku ei enää ole esteetön, ja ehdottaa pysäköintiä osoitteeseen Yttiläntie 981 Kokemäellä tälle haaralle(4). Kärjenkallio lintutorni polku on noin 0,8 kilometriä per suunta Lipas-pohjaisessa aineistossa Kokemäellä, Satakunnassa, Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa. Paluu samaa reittiä tekee yleensä noin 1,6 kilometrin kierroksen. Kärjenkallion lintutornilta polku kulkee Kärjenkallion luontolavan kautta: lava antaa hyvän näkymän Puurijärvelle ilman koko tornin kapuamista. Lähellä Kärjenkallio pysäköintialuetta on kuivakäymälät, mukaan lukien Kärjenkallio esteetön käymälä Kärjenkallio käymälän vieressä, joten reitti sopii lyhyeksi linturetkesi taukoineen. Kärjenkallio esteetön reitti on erillinen, noin 0,4 km pitkä esteetön yhteys pysäköinnistä Kärjenkallion luontolavalle; se kannattaa valita, jos haluat tasaisen lähestymisen järvelle ilman jyrkempää osuutta kohti Kärjenkallion lintutornia. Nämä lyhyet polut muodostavat tiiviin lintujentarkkailupisteen avoveden ja ruovikoiden äärelle.

Reitti on noin 4,4 kilometriä yhteen suuntaan Koskeljärven pohjois- ja länsirantaa pitkin Eurassa, Uhratulta kohti Pyhäniemeä. Useimmat kävijät kulkevat saman reitin takaisin, joten päiväretkeen kannattaa varata noin kaksinkertainen aika yhdensuuntaiseen verrattuna. Ajankohtaiset tiedot Koskeljärvestä kunnan ulkoilukohteena—pysäköinti, nuotiopaikat ja miten tämä osuus liittyy laajempaan järven kiertoon—löytyvät Euran kunnan Luontokohteet ja hiihtoladut -sivuilta(1). Outdoors Satakunta kuvaa Koskeljärven luontoreitin Uhrattu–Pyhäniemi-osuutta yksityiskohtaisesti: kulkupinta, merkinnät ja palvelut Pyhäniemellä(2). Uhratun pysäköintialueelta polku kulkee pian Uhratun avotulipaikan kautta; lyhyen kävelyn päässä autosta on nuotiopaikka järven äärellä(2)(4). Alkuosuus kulkee leveää soratietä järven rantaa myöten penkkien kera; osuus on helppokulkuinen ja tarjoaa avoimia järvimaisemia(2)(3). Kirkkolahden seudulla maisema tiivistyy: Kirkkolahti venevalkama on rannan tuntumassa, ja Kirkkolahden pysäköintialueelta voi liittyä reittiin, jos haluat aloittaa lahden puolelta(2)(4). Tämän jälkeen reitti jatkuu kapeampana metsäpolkuna ja pitkospuilla; Pitkospolkusilta ylittää märän uoman pitkospuita pitkin(2)(3). Maasto vaihtelee sekametsän ja kangasalueen välillä; juurakoita ja kiviä voi esiintyä lyhyillä pätkillä, ja pitkospuut voivat olla liukkaita märällä säällä—Outdoors Satakunta suosittelee tukevia jalkineita ja varovaisuutta pitkospuilla(2). Pyhäniemen päätepiste on taukoja varten: Pyhäniemen laavu sijaitsee järven keskiosan luonnonrauha-alueen tuntumassa, ja laavulla on nuotiopaikka, puuvarasto sekä kuivakäymälät lähellä; alueellisella reittisivulla mainitaan myös telttailun salliminen laavun läheisyydessä(2). Pyhäniemen risteyksestä pidempi Koskeljärvi vaellusreitti jatkuu kohti Latosaarta lintutorneineen ja lisätaukomahdollisuuksineen—pidempi päiväretki vaatii oman aikansa ja varusteensa(4). Retkipaikan retkikertomus samalta rannalta tuo esiin linnuston ja kontrastin leveän rantapolun sekä pitkospuumetsän välillä(3). Askeleitasuomessa kuvaa, miten Uhrattu, Pyhäniemi ja Latosaari limittyvät, jos haluat suunnitella pidemmän kierroksen järven ympäri(4). Eura sijaitsee Satakunnassa; Koskeljärvi on tunnettu suurena mökitöntönä järvenä, Natura-kohteena ja arvokkaana lintuvesinä—hiljaisuutta ja nuotion käyttöä kannattaa miettiä näiden arvojen mukaisesti(1)(2).

Polsanluodon reitti on noin 0,9 km:n pituinen yhtenäinen saareke ympäri Polsanluodolla, pienellä luonnontilaisella saarella Kokemäenjoen suistossa Hanhipuiston kupeessa Porissa. Polku on helppokulkuinen perheretki: osin pitkospuita ja lankonkeja lehtomaisessa jokimaisemassa lähellä keskustaa, osana Porin kansallista kaupunkipuistoa. Visit Pori kertoo, että 1990-luvun luontopolun pitkospuita on peruskorjattu ja uoman ylityksiin on tullut yläjuoksulle silta sekä alajuoksulle käsikäyttöinen kapulalossi; joen rannalla lossin lähellä on nuotiopaikka, jossa polttopuut tuodaan itse(1). Lossin kausiasennuksesta, talvisäilöön siirrosta (yleensä loka–marraskuu), kyytikapasiteetista (noin viisi henkilöä kerrallaan) ja huoltoaikatauluista on tarkin käytännön tieto City of Pori -uutisoinnissa(2). Polun alku on Hanhiluodon puolella lahopuutarhan liepeillä. Puusilta vie Polsanluodolle, josta polku kiertää pienen saaren pitkospuiden ja lankonkeiden kautta. Noin puolivälissä reittiä Polsanluodon nuotiopaikka on joen rannan tuntumassa—tulia tehdään omilla puilla ja jäljet siivotaan itse(1)(2). Kun kapulalossi on paikoillaan kesäkaudella, kierto voi jatkua kapean uoman yli kohti Kirjurinluotoa; City of Pori kuvaa lossin olevan uoman alajuoksulla Hanhiluodon puolella(2). Jos lossia ei ole vielä asennettu tai se on nostettu talveksi, sama polku takaisin toimii yhtä hyvin—saari on lyhyt suuntaan kumpaan tahansa. Laajemman Kirjurinluodon puistoalueen puolella Kirjurinluodon nuotiopaikka, Kirjurinluodon frisbeegolfpuisto ja Kirjurinluodon nurmikenttä ovat lyhyen kävelyn päässä kävelylenkistä, jos haluaa yhdistää luontopolun leikkipuistoon tai urheilupaikkoihin. Areenan nuotiopaikka sijaitsee luistelu- ja latualueen kynnyksellä, mistä on luontevaa jatkaa esimerkiksi Kirjurinluodon lenkkiin 1,3 km, Kirjurinluodon kuntorataan 3,3 km tai Hevosluodon reittiin. Vuonna 2017 Polsanluoto nimettiin Porin ensimmäiseksi Mielipuistoksi; Visit Pori mainitsee Satakunnan Mielenterveysseuran ja lyhyen metsäkävelyn hyvinvointivaikutukset(1). Retkipaikka kirjoittaa keväisestä Polsanluodon illasta, kuinka liikenteen äätti jää heti pitkospuiden taakse, ja korostaa lintujen konserttia sekä penkkejä polun varrella. Artikkeli toteaa, että leveitä pitkospuita pitkin lastenrattailla pääsee eteenpäin, mutta reitti ei ole esteetön(3). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt varmennettua, Polsanluoton luontopolun nimellä tätä reittiä selvästi käsittelevää videota; sellainen voidaan lisätä myöhemmin.

Reitti kulkee Siikaisessa Satakunnassa. Ajantasaisinta reittikuvausta, kausirajoituksia ja Siikaisten kunnan ylläpitotietoja varten Lauhanvuoren–Hämeenkankaan UNESCO Global Geoparkilla on oma Haapakeitaan luontoreitti -sivu(1). Laajempi Haapakeidas on Natura 2000 -alue (FI0200021); elinympäristö- ja aluetiedot löytyvät Syke-palvelusta(2). Reitin pituus on noin 3,7 km yhteen suuntaan Katselmankallion lähtöpäästä Haapajärvelle. Geopark ilmoittaa saman kierroksen noin 7,4 km ja arvioidun keston noin 2 h 30 min, kun palaa lähtöön merkityllä edestakaisella reitillä, vaikeus helppo(1). Polku kulkee erämaisen Haapakeitaan suon sydämeen pääosin helppokulkuisilla turvemailla; vaativimmat kohdat on varustettu pitkospuin, ja reitin varrella voi nähdä majavien jälkiä ja järvimaisemia(1). Haapajärvellä Haapajärven tilaa pidetään kyläyhdistyksen ylläpitämänä päivätupana, kuivakäymälällä geoparkin kuvauksen mukaan(1). Lähtöpäässä ovat Katselmankallion laavu, autiotupa ja luontotorni—lisätietoja sivuiltamme. Järven suunnassa reitti kulkee Haapajärvi saunan, kaivon ja tulipaikan ohi. Pysy merkityllä polulla: lähellä on rajoitusosa, jossa liikkuminen on kielletty 1.4.–15.7. lintujen pesimärauhan vuoksi(1). Paluu samaa reittiä tai vaihtoehtoisesti Herranmetsäntietä(1). Ajo-ohjeet ja ilmainen pysäköinti Katselmankalliolle ovat geoparkin sivuilla(1). Siikaisten kunta kuvaa näkötornia, laavua ja kuivakäymälää Katselmankallion alueella sekä antaa numeron opastetuille retkille ja luontoruokailuille(3). Askeleita Suomessa täydentää käytännön kuvaa—punaiset merkit puissa suolla, pitkospuita vain osalla matkaa ja lyhyempi suunta Pienelle Haapajärvelle—hyödyllistä jalkineista ja kapeista, kosteissa oloissa ahtaista kohdista(4).

Alakylän pyöräilyreitti on noin 5,6 kilometrin suuntainen ajolinja Merikarvianjoen laaksossa Alakylän suunnasta kohti Holmankoskea ja jokea kiertävää kalastus- ja virkistysverkostoa. Kunnan neljän numeroidun pyörälenkin PDF-karttoihin ja Tuorille vievään valaistuun pyörätieosuuteen löytyy lähtöaineisto Merikarvian kunnan ulkoilu- ja retkisivuilta(1). Holmankosken koskikuva ja rantaetiiketti on kiteytetty kalastajille Merikarvianjoki.fi-sivustolle(2), ja Holmankosken laavun varusteet sekä pysäköinti Kalkuttaantiellä on esitelty kunnan Laavut ja reitit -osiolla(3). Puolivälin jälkeen reitti kulkee Holmankosken kalastuspaikan kautta: laavu, puuvaja, pöytä, penkit, jätepiste ja ulkokäymälä pysäköinnin vieressä(3). Hieman edempänä Merikarvianjoen kalakierros -kohde sijoittuu samaan Merikarvianjoen Virkistämishankkeen esittelemään kalamatkailukokonaisuuteen(4). Pinon loppupäässä voi yhdistää Ylikylän luontopolkuun kävelyosuuksina, ja Vapaa-aikakeskuksen 900 metrin kuntorata jää muutaman sadan metrin sivuun lyhyeksi lisälenkiksi. Pinta on pääosin helppoa soraa ja vähäliikennettä hiekkatietä ja asfalttia peltojen ja pihapiirien välissä; Holmankosken asutuilla rannoilla roskaton ja huomaavainen käytös on tärkeää(2). Retkipaikka esittelee pitkässä Merikarvianjoki-jutussaan Holmankoskea aloittelevan perhokalastajan oppiluokkana(5). Pidemmän retkipäivän voi koostaa laaksosta ja esimerkiksi Merikarvia Highlights -kokonaisuudesta; Mtbfin kuvailee jokilaavujen kierrosta pyörällä ja mainitsee viitoitukset sekä alustavaihtelut(6). Laajempaan maastopyöräilyyn sopivia lainalaitteita tarjoaa Merikarvian Matkailun vuokrauspiste(7).

Kartat, Isomäen lähipolut ja koko Porin metsän verkosto on koottu Porin kaupungin Porin metsä -ulkoilusivulle(1). Ladattavassa A4-reittikartassa ovat samalla arkillä muun muassa kuntoradat, Veteraanilenkki, maastolenkki ja Katinkuru-yhteydet(2). Visit Pori kiteyttää matkailijalle saman käytännön kuvan: pysäköinti Metsämiehenkadun 21 tienoilla, noin 300 hehtaarin ympärivuotinen kaupunkimetsä ja kytkentä Porin kansalliseen kaupunkipuistoon(3). Reitin pituus on noin 5 kilometriä yhtenäisena viivana metsässä, eikä se ole rengas. Kaupungin muissa tiedotteissa kuvaillaan varsin saman maastopyöräkäytävän pituutta reiluna kuutena kilometrinä tai hieman yli(4)(5); ero on pientä pyöristystä ja risteyksien valintaa—käytä tätä viittä kilometriä, kun seuraat meidän GPX-jälkeä. Satakunta.fi:n maakuntajuttu mainitsee Porin metsässä kulkevan merkityn maastopyöräilyreitin osana laajempaa satakuntalaista reittitarjontaa(7). Porin urheilukeskuksen ja Isomäen palveluryppään tuntumasta ajaja on heti monipolvisessa ulkoilussa: jälki kulkee harjoituskenttien ja kuntosalipisteiden ohi ennen metsäblokkia, jossa Porin metsän ulkokuntosali tarjoaa välineitä ja Mestareiden portaat toimii näkyvänä porrastreenipaikkana matkan varrella. Eteläisemmässä metsässä reitti ohittaa Pinomäen kaukalon ennen kuin linja tulee Katinkurun suuntaan. Polkupyörällä jatkolinjaksi sopivat muun muassa Katinkurun ulkoilutie 3,4 km, Helppo maastopyörälenkki 7,5 km ja Porin metsän maastolenkki 7 km, jotka käyttävät samaa Isomäen lähtöalueen verkostoa pidempiin kierroksiin. Happy MTB -blogin Porin seudun listauksessa paikallinen metsälenkki kuvataan noin seitsemän kilometrin mittaiseksi, sinisen vaikeusluokan reitiksi, ja varoitetaan juurikoisista teknisistä kohdista itäpuolella lentokentän liepeillä sekä mudasta suuren osan vuotta(5). Askeleitasuomessa-blogin kävelykeskeinen kuvaus auttaa silti suunnistamaan: leveitä sorapolkuja ja puruosuuksia vaihtelee kapeampiin metsäpolkuihin, Katinkuruun ja takaisin on suosittu noin kuuden kilometrin yhdistelmä, ja liikkeelle pääsee esimerkiksi Metsämiehenkatu 6:n tai maauimalan pysäköinnistä(6). Muista huomioida muut kulkijat siellä, missä juoksu-, koirapolku- ja pyöräreitit menevät päällekkäin. Alkuvuodesta 2026 lähtien Porin kaupunki on kunnostanut kosteikkonylityksiä suodatinkankailla ja kevyellä soralla, suunnitellut myöhempää uudelleenlinjausta ja kerännyt palautetta vaativuusvyöhykkeistä(4)(5). Työmaa- ja käyttötilanne elää—lähesty varoen ja tarkista ajankohtainen vaihe kaupungin tiedotteesta(4). Maksuttomat ohjatut fatbike-initiaatiolenkit Porin metsän maastossa käyttävät kaupunkipyöriä ja starttaavat Porin maauimalan kylmäuintialtaan viereltä; ilmoittautumiset julkaistaan muutaman viikon jaksoissa omalla sivullaan(8).

Pinokari on vanha kalastajatila, jonka päärakennus paloi vuonna 1977. Rannalla ei ole laituria, mutta muutama pienvene mahtuu rantaan. Isommilla veneillä voi ajaa Päivärannan laiturille ja kävellä sieltä polkuja pitkin Pinokariin; matkaa on noin kilometri. Varauslato, jossa voi yöpyä. Ei puuhuoltoa. Kesäisin lampaita.

Rannalla on kaksi nuotiopaikkaa, ja puita on saatavilla. Rannalle voi tulla, vaikka mökki olisi vuokrattuna.

Grillikattoja, polttopuuta.

Rohelan varausmökki ja nuotiopaikka. Laiturille voi rantautua, vaikka mökki olisi varattu. Polku Uusalmen nuotiopaikalle ja luontopolku.

5D-ulkoilupiste Kaskelotin kuntoradan yhteydessä.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja. Maksullinen rata.

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Reittejä 9. Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Portaiden pituus on 25 metriä.

Siirtyy kunnan hallintaan vuonna 2025.

Kuntoportaat valmistuvat kesällä 2024

103 askelta.