Melontareitti Enäjärvi–Särkisalo on 74 kilometrin pistemäinen monipäiväinen melontareitti, joka kulkee kirkkaalta Enäjärveltä Lohjalta Kiskonjoen ja Perniönjoen vesistöä pitkin Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti ylittää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan rajan ja virtaa alajuoksuun järviketjun, suojellun jo...
Salon Seudun Melamogulit – Kiskonjoen melontareitit+
Kuvaus
Melontareitti Enäjärvi–Särkisalo on 74 kilometrin pistemäinen monipäiväinen melontareitti, joka kulkee kirkkaalta Enäjärveltä Lohjalta Kiskonjoen ja Perniönjoen vesistöä pitkin Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti ylittää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan rajan ja virtaa alajuoksuun järviketjun, suojellun jokilaakson ja komeiden koskien kautta ennen kuin saavutaan Särkisalon suojaisiin lahtiin ja avomerelle. Kiskonjoen osuuden reittiselostuksia ylläpitää Salon Seudun Melamogulit -melontayhdistys verkkosivuillaan.
Reitti alkaa Sipilän uimapaikalta Enäjärvellä — kirkasvetiseltä järveltä Lohjan ja Salon kuntarajojen tuntumassa — ja suuntautuu lounaiseen kytkeytyen pienempien järvien ketjuun: Nummijärvi, Sikajärvi ja Kurkelanjärvi, ennen kuin saavutaan Kiskon Kirkkojärvelle. Kiskonjoki alkaa Kirkkojärven lounaisosasta ja virtaa etelään ja länteen kapean, rehevän laakson läpi, joka on tunnusomainen eteläisille jokiluontokohteille. Tällä yläjuoksun jokiosuudella, Kosken kylässä, vesivoimalalaitos säätelee virtaamia; padon yläpuolella Slussinkoski on yleensä rauhallinen, mutta alapuolella virta kiihtyy.
Reitin puolivälin tietämillä joki levenee Saarenjärveksi — neljä kilometriä pitkäksi matalaksi järvisuvannoksi, jota reunustavat kalliomäet ja peltoaukeat. Saarenjärvi on valtakunnallisesti tärkeä lintuvesialue ja kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kuivina kesinä järvi voi olla niin matala, ettei sitä pysty melomaan — melontayhdistys suositteleekin olosuhteiden tarkistamista ennen lähtöä. Saarenjärven alapuolella joki kapenee ja mutkittelee länteen mäkisessä maastossa kohti Etelä-Suomen hienointa koskialuetta: Latokartanonkoskea.
Latokartanonkoski putoaa noin 16 metriä 500 metrin matkalla — Kiskonjoen tunnusomaisin kohde ja pakollinen kantopaikka. Melojat nousevat oikeanpuoleiselle rannalle ennen koskea ja kantavat kosken ohi. Ranta on jyrkkä ja voi tuottaa vaikeuksia aloittelijoille. Kantopaikalla sijaitsee Latokartanonkosken pysäköintialue, josta on tieyhteyksiä, ja lyhyt Latokartanonkosken luontopolku vie myllyn raunioen ja viehättävän kosken äärelle. Kosken jälkeen joki jatkaa länteen ja yhtyy alempana Perniönjokeen Muntolannokassa. Yhtynyt joki virtaa Laukanlahdelle ja siitä Saaristomereen. Loppuosuudella lähellä rannikkoa ylitetään avointa vettä ennen Särkisaloa; Mia Suppaa -melontablogi kuvaa virtauksen kantavan melojan sulavasti kohti merta usein myötäisessä tuulessa.
Kiskonjoki ja sen suisto muodostavat Kiskonjoen vesistö Natura 2000 -suojelualueen (309 ha, FI0200083), joka on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä. Joessa elää uhanalainen vuollejokisimpukka, ja lohi sekä meritaimen ovat palanneet Hamarinkoskeen vuonna 2012 rakennetun kalatien ansiosta. Reitin varrella voidaan havaita merkikotkia, sääksiä, kuningaskalastajia, harmaahaikaria, kurkia, kaulushaikaroita ja saukkoja. Lifedream-melontablogi kertoo merkikotkan lennelleen pään yli jo ensimmäisen kilometrin jälkeen Kiskonjoella, ja rantatörmillä on nähty haikaria, joutsenia, peuroja ja laiduntavia lehmiä.
Kajakkeja voi vuokrata reitin eteläpäässä. Valla Outdoors pitää varusteltua vuokrauspistettä Meripirtin uimarannalla Särkisalossa kesäkuusta alkaen, ja heinäkuussa myös Niksaaressa on omatoimivuokraus (klo 10–16), josta pääsee myös avoimemmille selille ulompaan saaristoon. Kiskonjoen osuudella Extreme Fun (Kaitsu) Kiskossa on tarjonnut kajakkeja ja kanootteja ja toimittanut varusteet Aijalan sillan lähtöpaikalle.
Pituus ja reitti
Reitin kokonaispituus on 74 km pisteestä pisteeseen Sipilän uimapaikalta Enäjärveltä Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti yhdistää järvimelonnan (Enäjärvi, Nummijärvi, Sikajärvi, Kurkelanjärvi, Kirkkojärvi, Saarenjärvi) jokimelontaan Kiskonjoella ja alemmalla Perniönjoella, ja viimeisenä on lyhyt meriylitys Särkisaloon. Hyvin dokumentoitu väliosa Aijalan sillalta Latokartanonkoskelle on noin 16,5 km ja kestää taukoineen noin viisi tuntia. Koskenkartanon kantopaikka on pisin — noin 400 metriä — ja lisäksi Slussinkoskella on kantopaikka. Latokartanonkoskella kajakkia kannetaan jyrkän rantatörmän yli ennen koskea. Koko 74 km reitin suorittamiseen useimmilla melojilla kuluu kolme tai neljä päivää.
Näin pääset perille
Reitti alkaa Sipilän uimapaikalta Enäjärvellä, osoite Laidikkeentie 127. E18-moottoritieltä (Turku–Helsinki) poistutaan kohti Lohjaa ja jatketaan tieopasteiden mukaan kohti Sammattia ja Kiskoa. Sipilän uimapaikka on julkinen uimaranta pysäköintialueineen Enäjärven pohjoispäässä. Kätevin tien päältä saavutettava tukipiste reitin puolivälissä on Latokartanonkosken pysäköintialue lähellä Hästöntie 140:tä Perniössä (noin 30 km Salon kaupunkikeskustasta etelään). Reitti päättyy Särkisaloon, jonne pääsee tietä 1833 Perniön suunnasta.
Hyvä tietää
Kiskonjoki on suojeltu koskiensuojelulailla, joka kieltää pysyvästi uuden vesivoiman rakentamisen jokeen — tämä suojelee joen luonnontilaa melojille ja eläimistölle. Hamarinkosken kalatie, joka valmistui 2012, on avaamassa lohelle ja meritaimenelle nousureitin uudelleen vuosikymmenien poissaolon jälkeen, ja joki on palautunut hitaasti lohijokien joukkoon 2000-luvulta lähtien. Uhanalainen vuollejokisimpukka esiintyy merkittävinä kantoina Latokartanonkoskessa, minkä vuoksi jokipohjan häiritsemistä tulee välttää. Saarenjärvi voi olla kuivina kesinä niin matala, ettei sitä pysty melomaan — olosuhteet kannattaa tarkistaa paikalliselta melontayhdistykseltä ennen lähtöä. Koskenkartanon kantopaikka (noin 400 m, toimivan Koskenkosken voimalaitoksen ohi) on reitin pisin kanto; kuljetuskärryjä suositellaan tässä osuudessa täyttä matkakuormaa kannettaessa. Latokartanonkosken ranta on jyrkkä ja saattaa vaatia kahden hengen yhteistyötä. Melonta on parhaimmillaan keväällä jäiden sulamisen jälkeen (tyypillisesti toukokuussa), jolloin vedenpinta on riittävä yläosuuksilla. Kiskonjoella kalastamiseen tarvitaan valtion kalastonhoitomaksu sekä paikallisen osakaskunnan lupa kyseisille vesialueille.
Reitti-info
Päivä 1 — Enäjärvi–Kiskon Kirkkojärven alue (noin 25–30 km): Lähtö Sipilän uimapaikalta, melominen Enäjärven poikki lounaaseen. Reitti jatkuu Nummijärven, Sikajärven ja Kurkelanjärven kautta Kiskon Kirkkojärvelle. Tällä ylimmällä järviosuudella on useita kantopaikkoja — Salon Seudun Melamogulit mainitsee osuuden vaativaksi ja suosittelee kuljetuskärryjä. Varaudu kokonaiseen päivään tähän osioon ja yövytä järvien rannoilla.
Päivä 2 — Kiskon Kirkkojärveltä Latokartanonkosken alapuolelle (noin 25 km, päätepiste noin km 57): Kiskonjoelle laskeutuminen Kirkkojärven lounaisosasta ja joessa melominen alajuoksuun. Ohitetaan Slussinkoski (kantopaikka) ja jatketaan Koskenkartanon alueelle, jossa pisin kantomatka — noin 400 metriä — johtaa toimivan Koskenkosken voimalaitoksen ohi. Voimalaitoksen jälkeen joki levenee Saarenjärveksi — neljän kilometrin järvisuvannoksi, joka on rauhallinen ja linnustoltaan rikas. Saarenjärven jälkeen joki mutkittelee kohti Latokartanonkoskea. Pysähdytään ennen koskea, kannetaan kosken ohi ja päädytään Latokartanonkosken pysäköintialueelle, josta on tieyhteyksiä — kätevä etappipaikka päivän päätteeksi.
Päivä 3 — Latokartanonkoskelta Särkisaloon (noin 17 km): Jatketaan alajuoksua Kiskonjoen laakson kautta, joka yhtyy Perniönjokeen Muntolannokan alapuolella. Yhtynyt joki virtaa Laukanlahteen. Viimeisellä osuudella ylitetään avointa rannikkoa Särkisaloon Saaristomerelle. Tarkista tuuliolosuhteet ennen meriylitystä.
Mistä vuokrata kajakkeja
Valla Outdoors offers kayak rental in Särkisalo at two locations. The Meripirtti rental point at Meripirtin uimaranta is staffed from June onward and includes equipment, advice, and basic facilities (changing rooms, outdoor toilet). In July, self-service kayak rental is also available at Niksaari in Särkisalo, operating daily 10am–4pm, with access to more sheltered paddling and the open outer archipelago. Kayaks can be rented by the hour or for multiple days. Contact: info@vallaoutdoors.com, vallaoutdoors.com/kajakkien-vuokraus.
For the middle section of the route, Extreme Fun (Kaitsu) in the Kisko area has offered kayak and canoe rentals with delivery to the Aijalan sillalta put-in on the Kiskonjoki. Check their current availability at extremefun.org.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Melontareitti Enäjärvi-Särkisalo"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Salo ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Melontareitti Enäjärvi–Särkisalo on 74 kilometrin pistemäinen monipäiväinen melontareitti, joka kulkee kirkkaalta Enäjärveltä Lohjalta Kiskonjoen ja Perniönjoen vesistöä pitkin Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti ylittää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan rajan ja virtaa alajuoksuun järviketjun, suojellun jo...
Salon Seudun Melamogulit – Kiskonjoen melontareitit+
Kuvaus
Melontareitti Enäjärvi–Särkisalo on 74 kilometrin pistemäinen monipäiväinen melontareitti, joka kulkee kirkkaalta Enäjärveltä Lohjalta Kiskonjoen ja Perniönjoen vesistöä pitkin Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti ylittää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan rajan ja virtaa alajuoksuun järviketjun, suojellun jokilaakson ja komeiden koskien kautta ennen kuin saavutaan Särkisalon suojaisiin lahtiin ja avomerelle. Kiskonjoen osuuden reittiselostuksia ylläpitää Salon Seudun Melamogulit -melontayhdistys verkkosivuillaan.
Reitti alkaa Sipilän uimapaikalta Enäjärvellä — kirkasvetiseltä järveltä Lohjan ja Salon kuntarajojen tuntumassa — ja suuntautuu lounaiseen kytkeytyen pienempien järvien ketjuun: Nummijärvi, Sikajärvi ja Kurkelanjärvi, ennen kuin saavutaan Kiskon Kirkkojärvelle. Kiskonjoki alkaa Kirkkojärven lounaisosasta ja virtaa etelään ja länteen kapean, rehevän laakson läpi, joka on tunnusomainen eteläisille jokiluontokohteille. Tällä yläjuoksun jokiosuudella, Kosken kylässä, vesivoimalalaitos säätelee virtaamia; padon yläpuolella Slussinkoski on yleensä rauhallinen, mutta alapuolella virta kiihtyy.
Reitin puolivälin tietämillä joki levenee Saarenjärveksi — neljä kilometriä pitkäksi matalaksi järvisuvannoksi, jota reunustavat kalliomäet ja peltoaukeat. Saarenjärvi on valtakunnallisesti tärkeä lintuvesialue ja kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kuivina kesinä järvi voi olla niin matala, ettei sitä pysty melomaan — melontayhdistys suositteleekin olosuhteiden tarkistamista ennen lähtöä. Saarenjärven alapuolella joki kapenee ja mutkittelee länteen mäkisessä maastossa kohti Etelä-Suomen hienointa koskialuetta: Latokartanonkoskea.
Latokartanonkoski putoaa noin 16 metriä 500 metrin matkalla — Kiskonjoen tunnusomaisin kohde ja pakollinen kantopaikka. Melojat nousevat oikeanpuoleiselle rannalle ennen koskea ja kantavat kosken ohi. Ranta on jyrkkä ja voi tuottaa vaikeuksia aloittelijoille. Kantopaikalla sijaitsee Latokartanonkosken pysäköintialue, josta on tieyhteyksiä, ja lyhyt Latokartanonkosken luontopolku vie myllyn raunioen ja viehättävän kosken äärelle. Kosken jälkeen joki jatkaa länteen ja yhtyy alempana Perniönjokeen Muntolannokassa. Yhtynyt joki virtaa Laukanlahdelle ja siitä Saaristomereen. Loppuosuudella lähellä rannikkoa ylitetään avointa vettä ennen Särkisaloa; Mia Suppaa -melontablogi kuvaa virtauksen kantavan melojan sulavasti kohti merta usein myötäisessä tuulessa.
Kiskonjoki ja sen suisto muodostavat Kiskonjoen vesistö Natura 2000 -suojelualueen (309 ha, FI0200083), joka on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä. Joessa elää uhanalainen vuollejokisimpukka, ja lohi sekä meritaimen ovat palanneet Hamarinkoskeen vuonna 2012 rakennetun kalatien ansiosta. Reitin varrella voidaan havaita merkikotkia, sääksiä, kuningaskalastajia, harmaahaikaria, kurkia, kaulushaikaroita ja saukkoja. Lifedream-melontablogi kertoo merkikotkan lennelleen pään yli jo ensimmäisen kilometrin jälkeen Kiskonjoella, ja rantatörmillä on nähty haikaria, joutsenia, peuroja ja laiduntavia lehmiä.
Kajakkeja voi vuokrata reitin eteläpäässä. Valla Outdoors pitää varusteltua vuokrauspistettä Meripirtin uimarannalla Särkisalossa kesäkuusta alkaen, ja heinäkuussa myös Niksaaressa on omatoimivuokraus (klo 10–16), josta pääsee myös avoimemmille selille ulompaan saaristoon. Kiskonjoen osuudella Extreme Fun (Kaitsu) Kiskossa on tarjonnut kajakkeja ja kanootteja ja toimittanut varusteet Aijalan sillan lähtöpaikalle.
Pituus ja reitti
Reitin kokonaispituus on 74 km pisteestä pisteeseen Sipilän uimapaikalta Enäjärveltä Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti yhdistää järvimelonnan (Enäjärvi, Nummijärvi, Sikajärvi, Kurkelanjärvi, Kirkkojärvi, Saarenjärvi) jokimelontaan Kiskonjoella ja alemmalla Perniönjoella, ja viimeisenä on lyhyt meriylitys Särkisaloon. Hyvin dokumentoitu väliosa Aijalan sillalta Latokartanonkoskelle on noin 16,5 km ja kestää taukoineen noin viisi tuntia. Koskenkartanon kantopaikka on pisin — noin 400 metriä — ja lisäksi Slussinkoskella on kantopaikka. Latokartanonkoskella kajakkia kannetaan jyrkän rantatörmän yli ennen koskea. Koko 74 km reitin suorittamiseen useimmilla melojilla kuluu kolme tai neljä päivää.
Näin pääset perille
Reitti alkaa Sipilän uimapaikalta Enäjärvellä, osoite Laidikkeentie 127. E18-moottoritieltä (Turku–Helsinki) poistutaan kohti Lohjaa ja jatketaan tieopasteiden mukaan kohti Sammattia ja Kiskoa. Sipilän uimapaikka on julkinen uimaranta pysäköintialueineen Enäjärven pohjoispäässä. Kätevin tien päältä saavutettava tukipiste reitin puolivälissä on Latokartanonkosken pysäköintialue lähellä Hästöntie 140:tä Perniössä (noin 30 km Salon kaupunkikeskustasta etelään). Reitti päättyy Särkisaloon, jonne pääsee tietä 1833 Perniön suunnasta.
Hyvä tietää
Kiskonjoki on suojeltu koskiensuojelulailla, joka kieltää pysyvästi uuden vesivoiman rakentamisen jokeen — tämä suojelee joen luonnontilaa melojille ja eläimistölle. Hamarinkosken kalatie, joka valmistui 2012, on avaamassa lohelle ja meritaimenelle nousureitin uudelleen vuosikymmenien poissaolon jälkeen, ja joki on palautunut hitaasti lohijokien joukkoon 2000-luvulta lähtien. Uhanalainen vuollejokisimpukka esiintyy merkittävinä kantoina Latokartanonkoskessa, minkä vuoksi jokipohjan häiritsemistä tulee välttää. Saarenjärvi voi olla kuivina kesinä niin matala, ettei sitä pysty melomaan — olosuhteet kannattaa tarkistaa paikalliselta melontayhdistykseltä ennen lähtöä. Koskenkartanon kantopaikka (noin 400 m, toimivan Koskenkosken voimalaitoksen ohi) on reitin pisin kanto; kuljetuskärryjä suositellaan tässä osuudessa täyttä matkakuormaa kannettaessa. Latokartanonkosken ranta on jyrkkä ja saattaa vaatia kahden hengen yhteistyötä. Melonta on parhaimmillaan keväällä jäiden sulamisen jälkeen (tyypillisesti toukokuussa), jolloin vedenpinta on riittävä yläosuuksilla. Kiskonjoella kalastamiseen tarvitaan valtion kalastonhoitomaksu sekä paikallisen osakaskunnan lupa kyseisille vesialueille.
Reitti-info
Päivä 1 — Enäjärvi–Kiskon Kirkkojärven alue (noin 25–30 km): Lähtö Sipilän uimapaikalta, melominen Enäjärven poikki lounaaseen. Reitti jatkuu Nummijärven, Sikajärven ja Kurkelanjärven kautta Kiskon Kirkkojärvelle. Tällä ylimmällä järviosuudella on useita kantopaikkoja — Salon Seudun Melamogulit mainitsee osuuden vaativaksi ja suosittelee kuljetuskärryjä. Varaudu kokonaiseen päivään tähän osioon ja yövytä järvien rannoilla.
Päivä 2 — Kiskon Kirkkojärveltä Latokartanonkosken alapuolelle (noin 25 km, päätepiste noin km 57): Kiskonjoelle laskeutuminen Kirkkojärven lounaisosasta ja joessa melominen alajuoksuun. Ohitetaan Slussinkoski (kantopaikka) ja jatketaan Koskenkartanon alueelle, jossa pisin kantomatka — noin 400 metriä — johtaa toimivan Koskenkosken voimalaitoksen ohi. Voimalaitoksen jälkeen joki levenee Saarenjärveksi — neljän kilometrin järvisuvannoksi, joka on rauhallinen ja linnustoltaan rikas. Saarenjärven jälkeen joki mutkittelee kohti Latokartanonkoskea. Pysähdytään ennen koskea, kannetaan kosken ohi ja päädytään Latokartanonkosken pysäköintialueelle, josta on tieyhteyksiä — kätevä etappipaikka päivän päätteeksi.
Päivä 3 — Latokartanonkoskelta Särkisaloon (noin 17 km): Jatketaan alajuoksua Kiskonjoen laakson kautta, joka yhtyy Perniönjokeen Muntolannokan alapuolella. Yhtynyt joki virtaa Laukanlahteen. Viimeisellä osuudella ylitetään avointa rannikkoa Särkisaloon Saaristomerelle. Tarkista tuuliolosuhteet ennen meriylitystä.
Mistä vuokrata kajakkeja
Valla Outdoors offers kayak rental in Särkisalo at two locations. The Meripirtti rental point at Meripirtin uimaranta is staffed from June onward and includes equipment, advice, and basic facilities (changing rooms, outdoor toilet). In July, self-service kayak rental is also available at Niksaari in Särkisalo, operating daily 10am–4pm, with access to more sheltered paddling and the open outer archipelago. Kayaks can be rented by the hour or for multiple days. Contact: info@vallaoutdoors.com, vallaoutdoors.com/kajakkien-vuokraus.
For the middle section of the route, Extreme Fun (Kaitsu) in the Kisko area has offered kayak and canoe rentals with delivery to the Aijalan sillalta put-in on the Kiskonjoki. Check their current availability at extremefun.org.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Melontareitti Enäjärvi-Särkisalo"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Salo ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.