Uusimaa Kartta

Pehe-sauna sijaitsee Kaunissaarella, Sipossa. Saunaan mahtuu 5–6 henkilöä, ja siinä on pieni takkahuone sekä 12 hengen terassi. Saunan pesutilassa on hanasta tulevaa kylmää vettä ja vedenkeittimestä saatavaa lämmintä vettä. Uintiportaat mahdollistavat virkistävän uinnin merivedessä.

Ilmainen sauna Gåsgrunin saarella.

Ilmainen sauna Stora Halsön saarella. Saunan käyttöön on ulkona kaivo, josta saa raikasta vettä. Saunavuoro kestää tunnin. Saunan voi varata puuvajan vieressä olevasta varauskirjasta. Videolla pääset katsomaan saunan tarkemmin kohdasta 6:00 alkaen

Sähkösauna Nuuksion Haukkalammella (järvi) / Nuuksion kansallispuisto. Luontopolkujen varrella on lukuisia vaellusreittejä, mökkejä, ulkogrillejä ja leirintäalueita. Kesällä järveen on helppo pulahtaa.

Sauna Inkoon Gölisnäsin ulkoilualueella.

Kaunissaarella, Sipossa sijaitseva Niemen sauna mahtuu enintään 15 henkilöä, ja siinä on takkahuone, jossa on pöytiä, penkkejä ja suuri takka makkaroiden paistamista varten. Tilaa käytetään myös pukuhuoneena. Kylmää vettä saa hanasta ja lämmintä vettä lämmitetään vedenkeittimellä. Saunan voi vuokrata yksityiskäyttöön 1 tunnin jaksoissa. Niemensaunassa on myös yleisiä saunavuoroja, joiden hinta on vain 13 € aikuisilta. Saunan aikataulun näet klikkaamalla alla olevaa verkkosivustolinkkiä.

Villa Furuvikin omistama yksityinen rantasauna, joka sijaitsee aivan julkisen rannan (Furuvikin ranta) vieressä ja jota voi käyttää yleisenä saunana tai vuokrata yksityiskäyttöön. Saunaan mahtuu kerrallaan noin 10 henkilöä.

Korpuddenissa on kivikkoista maastoa ja kauniita maisemia. Alueella on kaksi nuotiopaikkaa. Toinen niistä sijaitsee lähempänä järven rannalla olevaa pysäköintialuetta.

Pirttisaaren kärjessä sijaitseva keittopaikka. Saaren kärki tunnetaan nimellä Lerviksudden. Saaren hallinnoinnista vastaavat sekä Uuvi että Metsähallitus. Kaivoja ei ole, joten tuo vesi mukanasi.

Uusi laavu Liessaaren saarella

Vuonna 1930 rakennettu tornimuuntaja Kuninkaansaarella tarjoaa upeat merinäkymät, ja se on kunnostettu matkailumajoitustiloiksi. Majoitukseen kuuluu yöpymistilat, puusauna sekä ilmaiseksi käytettävissä oleva soutuvene ja SUP-laudat. Lomahuoneistossa on tilaa neljälle hengelle, ja siellä on parivuode, peitot ja tyynyt. Huoneistossa on terassi, ulkokalusteet, ranta ja uimalaituri. Huoneisto ei sovellu liikuntarajoitteisille tai pienille lapsille, ja se on luovutettava klo 12 mennessä.

Kyseessä on lyhyt pitkospuita käyttävä lenkki Tuusulanjärven pohjoisrannalla Järvenpäässä. Uusimaa tarjoaa täällä kaupungin kupeessa rauhallisen lintu- ja järvinäköalakohdan. Kartallamme reitin pituus on noin 0,6 kilometriä, ja se muodostaa laskeutuvan kierron ruovikon ja rantalehikon kautta Kaakkolan lintutornille. Virallisissa opasteissa ja kunnan teksteissä sama pitkospuureitti tunnetaan yleisesti Joukon polkuna, ja se lähtee Harjuvaarankujan varrelta Järvenpään Taidetalon takaa; Järvenpään kaupunki kuvaa reittiä lintu- ja kasviopastauluilla varustetuksi pitkospuupolkuksi ja toteaa, että Joukon polusta ja pitkospuista vastaa ELY-keskus(1). Visit Tuusulanjärvi ohjaa samaan lähtöön Harjuvaarankujalle Taidetalon kupeeseen(2). Linnustolle herkässä alueessa kannattaa seurata Järvenpään kaupungin Tuusulanjärven lintuvesi -sivun ajankohtaisia ohjeita(1). Torni sijaitsee Natura 2000 -linnustonsuojelualueella: järven pohjoispää on pesimä- ja muuttolinnuston kannalta arvokkain osa, ja kaupunki muistuttaa antamaan linnuille pesimärauhan(1). Tornista on näkymä suojelukohteen ja järven yli kohti Järvenpään keskustaa(1)(2). Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kuvaa reittiä lyhyenä, parin sadan metrin mittaisena rantaruovikon ympyrälenkkinä(3). Apus ry:n lintuharrastajaoppaat täydentävät käytännön vinkkejä: reitti soveltuu havainnointiin ympäri vuoden, huhti-toukokuussa tornin edustalla voi nähdä silkkiuikkujen soidintaa, ja he mainitsevat pysäköinnin Luotin koirapuiston laidalle sekä polkupyörille tilaa pitkospuusuoran alussa(4). Kartalla sama lenkki kulkee Tuusulanjärvi parkkipaikan ja Luotin Koirapuiston lähellä, ohittaa hieman sisempänä Rantapuiston luistelukentän ja Senioripuisto Keskuksen rantapuistovyöhykkeellä sekä pohjoisempana Harjulan koulun lähiliikuntapaikan — hyviä maamerkkejä, jos jatkat kävelyä järvenrannalla tornikäynnin jälkeen. Talvisilla keleillä kaupunki muistuttaa, ettei tornille ja pitkospuureitille ole talvikunnossapitoa, joten liikkuminen on omalla vastuulla(1). Lähistöllä Joukon polku kulkee lähes samaan tapaan rannan tuntumassa ja jakaa pysähdyksiä; Manninpellon latu talvisin ja Loutin kuntorata sekä Loutin latu sijoittuvat järvenrantapysäköinnin liepeille juoksuladuille ja hiihtoon, kun latuja hoidetaan.

Yhdysreitti Siikaniemi - Korpinkierros on noin 0,4 kilometrin mittainen suuntaispätkä Nuuksion kansallispuistossa. Polku yhdistää Siikaniemen puolen reitistön keltaisin merkein kulkevaan Korpinkierrokseen Kolmoislammen luona: Kolmoislampi varaustulentekopaikka ja Kolmoislampi varattava telttailualue ovat vain lyhyen kävelyn päässä linjasta ja Nuuksion Hparkkipaikka - etelään tulee vastaan ennen varsinaiseen päärenkaaseen liittymistä. Metsähallituksen Korpinkierros-kuvaus on Luontoon.fi-palvelussa(1); Siikaniemen pysäköintipalvelusivulta löytyvät autopaikat ja saapumisohjeet samalle lähtöalueelle(2). Pätkä on lyhyt, mutta se avaa paljon pidemmän päivän: Korpinkierros on yleensä noin 6–7 kilometriä Siikaniemestä lähdettäessä ja noin 7 kilometriä tai enemmän Haukkalammelta, merkintöin keltaiset puumerkit ja kiertosuositus vastapäivään järville ja kallioille(1)(3)(4). Luontopolkumies Mika Markkanen kuvailee kylttiä Siikaniemelle pian Kolmoislampien sillan jälkeen ja kertoo, että koko kierroksen voi kulkea myös Siikaniemestä lähtien ja Mustalammella kääntyen(3). FinnishPassports nostaa esiin Siikaniemen pienemmän parkin mutta joukkoliikenneyhteydet, esimerkiksi Espoon linjat 238, 238K ja 242, kun Haukkalammen paikat täyttyvät(4). Simonin Korpinkierros-artikkeli One Man, One Map -sivustolla lähtee myös Siikaniemestä, ylittää suuret Kolmoislammit ja etenee vasta myöhemmin Mustalammelle ja Haukkalammelle, mikä sopii siihen, että Kolmoislammen maisema on tältä lähdöltä varhainen kohokohta(5). Kun jatkat tästä linkistä eteenpäin, pääset Korpinkierroksen varrelle kohti esimerkiksi Holma-Saarijärven rantoja, Mustalammen keittokatoksia ja Haukkalammen palveluita(1). Virallinen Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros on eri, pidempi yhteys Siikajärven suunnasta(6). Lähistöllä kulkee Haukkalampi pyöräilyreitti pyöräilijöille, jotka yhdistävät fillari- ja vaelluspäiviä. Vihti on kaupunki tällä sivullamme ja Uusimaa maakunta. Tarkemmat tiedot varattavista tulipaikoista ja telttailualueista löytyvät meidän sivuiltamme: Kolmoislampi varaustulentekopaikka, Kolmoislampi varattava telttailualue, Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka ja Nuuksion Hparkkipaikka - etelään.

Korpinkierros on noin 6,5 kilometrin päiväretki Nuuksion kansallispuistossa pääkaupunkiseudun länsipuolella, Uudellamaalla. Vihti on yksi kansallispuiston ympärillä olevista kunnista, ja reitti kulkee Haukkalammen ja Siikaniemen välisiä järvi- ja kalliomaisemia. Metsähallitus luokittelee reitin puiston keskeisiin merkittyihin päiväretkiin; ajantasaiset tiedot, säännöt ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Korpinkierros-sivulta(1). Natura Viva, joka pyörittää Haukanpesän palvelupistettä Haukkalammella, kuvaa reitin vaativaksi keltaisen timanttimerkinnän vaellukseksi Mustalammen ja Holma-Saarijärven tulipaikkoineen ja telttailualueineen sekä mainitsee Haukanpesän kahvilan ja vuokrapalvelut(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa kävelyvauhtia, alustoja ja Mustalammen lähellä eroa muihin värireitteihin(3). One Man, One Map täydentää englanniksi Kolmoislammet-kohtaa, Rajakallon kallio-osuutta ja vilkasta Haukkalammen rantaa(4). Haukkalammelta polku kulkee Haukkalampi iso pysäköintialue ja Haukkalammen pieni pysäköintialue -alueiden ohitse Haukanholman telttailualueelle ja Mustalammen rantaan. Mustalammen ympärillä on useita keittokatoksia ja nuotiopaikkoja (Mustalammen keittokatos, Mustalammen pieni keittokatos, Mustalampi tulipaikka2, Mustalammen tulentekopaikka) sekä telttailualueita järven molemmin puolin. Haukkalammen palvelujen äärellä ovat Haukkalampi Haukanpesä varaussauna ja Haukanpesän laituri; Haukkalammen laituri on toinen pieni laituri. Puolivälin tuntumassa Kolmoislampi varaustulentekopaikka, Kolmoislampi varattava telttailualue ja Kolmoislammenranta varaustulentekopaikka tarjoavat varattavia nuotio- ja telttapaikkoja, ja Kolmoislammenranta kuivakäymälä on lähellä. Nuuksion Hparkkipaikka - etelään tarjoaa vaihtoehtoisen sisääntulon pysäköintipaikoineen Kolmoislammet-alueen eteläpuolella. Holma-Saarijärven kohdalla Holma-Saarijärven länsipuolen tulentekopaikka, Holma-Saarijärven itäinen tulentekopaikka, Holma-Saarijärven länsipuolen telttailualue, Holma-Saarijärven itäinen telttailualue, Holma-Saarijärven laavu ja Holma-Saarijärven itäinen käymälä keskittyvät samaan järvennäkymään. Loppusilmukka palaa Haukanholmaan Haukanholman keittokatos, Haukanholman tulentekopaikka ja Haukanholman laituri -kohteiden kautta. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla. Reitti kohtaa Haukkalammen päässä Reitti 2000 -pyöräilyreitin, jakaa pisteitä Solvalla-Haukkalampi yhdysreitin kanssa ja liittyy Yhdysreitti Siikaniemi - Korpinkierros- ja Yhdysreitti Siikajärvi - Korpinkierros -yhdysreitteihin; Holma-Saarijärvi Laavun lenkki haarautuu laavun suuntaan. Viikonloppuisin ruuhkaa voi olla—lähtö aikaisin tai Siikaniemen pienempi parkki vaihtoehtona(4).

Lemmenlaakson luontopolku on noin 5,7 kilometrin kävely Keravanjoen varrella Järvenpäässä Uudellamaalla, yhdessä kaupungin arvokkaimmista lehtoluonnonsuojeluista. Pesimäaikaisista rajoituksista, polttopuista, porttiavaimesta esteelliselle hiekkatielle ja hoitosuunnitelmasta kannattaa aloittaa Järvenpään kaupungin Lemmenlaakson lehto -sivuilta(1). Metsähallitus luettelee reitin myös Luontoon.fi-palvelussa(2), ja alueen ulkoiluluettelo täydentää käytännön tiedot pysäköinnistä, käymälöistä ja tulipaikasta ilman polttopuupalvelua(3). Kartoitettu reitti ei ole suljettu lenkki. Pohjoispäästä lähes heti tulee Lemmenlaakson laavu nuotiopaikkoineen—varhainen taukapaikka ennen kuin polku kulkee jyrkkien rantatörmien ja pitkospuulinjojen lomassa; kaupunki kuvaa pääasiallisen jokivarsiosion pituudeksi noin 2,5 kilometriä pohjoiselta paikoitusalueelta eteläiselle infopisteelle(1)(3). Reitin puolivälin tienoilla Lemmenlaakson parkkipaikka on lähellä Lemmenlaakson Grillikatosta; kuivakäymälöitä on samassa kokonaisuudessa, joten tauon voi suunnitella käytännöllisesti. Myöhemmin reitin varrella on Lemmenlaakso Esteetön kuivakäymälä, ja linja kulkee Lemmenlaakson frisbeegolfradan ohi Skogsterintie 130:ssa ennen toista Lemmenlaakson parkkipaikkaa. Maasto vaihtelee metsäpoluista pitkospuisiin ja portaisiin—juuria, mutaa sateiden jälkeen ja jyrkkää reliefiä mutkittelevan joen vieressä; Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa suoraan Pelkohaudan törmämaisemia ja jokivartta(4). Kevään kukkivat niityt, pesivät linnut ja EU-direktiivin liito-orava ovat suojeluperusteita; 1.4.–15.7. on pysyttävä ydinalueen maalatuilla poluilla(1)(3). Koirat pidetään kytkettyinä, tulet vain merkityillä nuotiopaikoilla ja polttopuut tuodaan itse(3).

Seittelinreitti on noin 4,1 kilometrin pituinen ympyräretkeilyreitti Tuusulanjärven länsirannalla Tuusulassa. Metsähallituksen reittikuvauksen ja kartan saat Luontoon.fi-sivulta Seittelinreitille(1). Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi hoitaa Sarvikallion yhdessä Tuusulan kunnan kanssa; Uuvin Sarvikallio-sivulla kuvataan lenkki, oranssi reittimerkintä, myötäpäivään suositeltu kiertosuunta, talvella aurattu tie ja parkkipaikka, tulenteko- ja palvelutiedot kuten polttopuut nuotiopaikoilla(2). Visit Tuusulanjärvi esittelee kallionäkymän, lyhyen soratien näköalapaikalle pysäköinnistä ja sen, miten Seittelinreitti sopii järven ulkoiluverkostoon(3). Sarvikallion parkkipaikalta reitti nousee sekametsän ja vanhan metsän läpi kohti Sarvikallion Laituria ja järven rantaa, josta portaat vievät pienelle laiturille. Puolivälin tuntumassa kuljet Sarvikallion Nuotiopaikan 2 ja Sarvikallion tulentekopaikan sekä Fjällbonpuiston nuotiopaikan ohi; Sarvikallion kohdalla on kuivakäymälöitä, myös esteetön tila pidempään taukoon ennen Fjällbonpuiston kautta etelään kaartuvaa osuutta. Lenkin loppupuolella Anttilanrannan grillipaikka on järven tuntumassa ennen paluuta kohti pysäköintiä. Talvella sama ranta liittyy hoidettuihin latuyhteysreitteihin, muun muassa näihin: Jäälatu Tuusula, Yhdyslatu Järvenpäähän ja Yhdyslatu Tuusulanjärven jääladulle(2). Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa pääosin sorapintaista reittiä, selkeitä opasteita risteyksissä, pitkää pitkospuuosuutta alkumatkalla, näköalapaikkaa Seittelinlahden suuntaan ennen nousua ja noin 50 minuutin kävelyä ilman pitkiä taukoja—myös juoksijoita ja pyöräilijöitä, joten kannattaa varautua ohituksiin(4). Tuusula sijaitsee Uudellamaalla.

Ajantasaisimmat tiedot kartasta, käymälöistä ja polttopuutoimituksista löytyvät Helsingin kaupungin Pirttimäen ulkoilualueen sivuilta(1). Metsähallitus luettelee saman reitin Luontoon.fi:ssä 6,3 km:n Pirttimäen ulkoilureittinä(2). Visit Espoo kuvaa alueen luonnon antia matkailijalle(3). Reitin pituus on noin 8,8 km. Virallisissa kuvauksissa sinisesti merkittyä Pirttimäen kierrosta käytetään usein noin 6,3–6,5 km mittana risteysvaihtoehtojen mukaan; julkaisemamme linja kulkee pidempänä pätkänä samassa Pirttimäen ja Oittaan reitistössä. Reitti sijaitsee Espoossa Bodomjärven luoteispuolella Helsingin kaupungin hoidossa olevalla noin 430 hehtaarin jääkauden muovaamalla alueella yhdessä Karjakaivon kanssa: jyrkät kalliorinteet, siirtolohkareet, järvet ja lammet, suot sekä laaja pähkinäpuulehto(1)(3)(4). Pirttimäen ulkoilualue / Ulkokuntoilupaikka (4,5 km & 6,3 km risteys) -risteyksestä reitti nousee metsään, saapuu Sulalammen kalastusalueelle taukopaikalle, kulkee Malmilammen ja Pirttimäen Taukotuvan kautta Sorlammen ja Pikku Sorlammen keittokatoksille ja kalastusalueille. Oittaan ulkoilualue WC:n kohdalla yhteys Oittaan suuntaan avautuu. Paluuosuudella tulee Pirttimäen ulkoilualue / Keittokatos, ulkokuntoilu- ja leikkipaikat sekä Pirttimäen parkkipaikka, Pirttimäen Ulkoilumaja ja Pirttimäen ulkoilualue (Pirttimäki) / Keittokatos. Talvisin samoja väyliä hoidetaan Pirttimäen laduilla; laajempi Pirttimäen ulkoilureitit -kokonaisuus tarjoaa pidempiä vaihtoehtoja samalla alueella. UUVi muistuttaaa koirat kytkettyinä ja tulenteko vain merkityissä keittokatoksissa; polttopuut toimitetaan sulan maan aikaan(4). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa kevään 2026 kävelyä sinisellä merkityllä reitillä, taukoa Sulalammella ja nousua Reitti 2000 -risteyksien suuntaan Solvallaa ja Haltiaa kohti(5).

Seitsemän veljeksen vaellusreitti on noin 90 kilometrin pituinen kulttuurivaellus Aleksis Kiven jalanjäljillä; tämä osuus on Vantaan läntinen haara Metsähallituksen reittiverkossa. Ajantasaisimmat viralliset tiedot tästä osuudesta löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Tuusulanjärvi Region(2) kuvaa koko reitin Helsingin Kansallisteatterilta Hyvinkäälle, ja Tuusulan kunta(3) kertoo maksuttomasta Citynomadi-mobiiliopastuksesta ja reitin kulusta. Läntinen haara kulkee Vantaalla ja Uudellamaalla pääosin Vantaanjoen laakson ja virkistyskäytävien varrella. Reitin pituus on kartallamme noin 24 km; monissa luetteloissa sama haara esiintyy noin 12 km mittaisena, joten varaa päivään reilusti aikaa tai lyhennä päivää joukkoliikenteellä tai siirtymillä. Joen varrella näet muun muassa Vantaankosken kalastuslupa-alueen, ja Vetokannaksen virkistysalueella on Vetokannaksen uimaranta, talviuintipaikka sekä Vantaanjoen koirauimaranta — kätevä tauko- ja uintiosuus kesällä. Pitkäkosken kohdilla noin 11–12 km:n paikkeilla ovat Pitkäkosken ulkoilumaja, Pitkäkosken parkkipaikka ja yhteys Pitkäkosken luonnonsuojelualueelle. Reitti kulkee osin samaa linjaa kuin Reitti 2000 – Vantaa 13 km, joten päiväretken voi yhdistää tuohon merkittyyn yhteyteen. Hyvinkään kaupunki(4) kuvaa laajemman Seitsemän veljeksen reitin merkinnät sinisiksi puupaaluiksi risteyksissä; samaa tyyliä käytetään pääkaupunkiseudun osuilla. Maasto vaihtelee metsäpoluista taajamaan reuna-alueisiin; odotettavissa on pääkaupunkiseudun vaihteleva maisema, ei erämaavaellusta. Elämän tähden ry.(5) dokumentoi usean osan mittaisen kuvitetun vaelluspäiväkirjan koko reitistä — hyvä lisäluku tunnelmalle.

Bergön luontopolku on noin 2,5 km pituinen merkitty rengasreitti Bergö–Ramsön luonnonsuojelualueella Espoon Suvisaaristossa Uudellamaalla. Espoon kaupunki pitää reitin palvelutiedot ajan tasalla Bergön luontopolun toimipistesivulla(1). Metsähallitus esittelee saman luontopolun Luontoon.fi-palvelussa(2). Uuvi täydentää kuvausta taukopaikoista, kahdesta pysäköintialueesta ja luonnonsuojelualueen säännöistä(3). Luontopolkumies kuvaa keväistä bussimatkaa, miten Bergöntie jakaa itä- ja länsilenkit, ja kirkkaanvihreitä maalimerkkejä kalliometsäosuilla(4). Maisema vaihtelee vanhoista kalliomänniköistä ja kuusikoista kalliosoiden ja rantavyöhykkeiden välissä; Bergöntieltä näkee muun muassa tervaleppäluhtaa(1). Itäpuolen osuus on noin 1,1 km ja länsipuolen noin 1,4 km(1)(3). Reitin varrella kulkee Bergö Parking -pienparkki itälenkin tuntumassa. Noin 1,7 kilometrin kohdilla kierroksella myötäpäivään kuljettaessa nousee Bergön lintutorni—torni on liki 16 metriä korkea ja huippu yli 35 metriä merenpinnan yläpuolella, ja näkymät avautuvat merelle, Helsingin keskustaan, Porkkalanniemeen ja Soukan kerrostaloihin(3). Tornin juurella on pöytä penkkeineen eväätauolle(3). Bergön parkkipaikka isompana, sorastettuna paikkana Bergöntien varrella toimii usein luontevana lähtö- tai paluupaikkana lyhyen tornivierailun kanssa(3). Polku metsässä on paikoin kapea, kivinen ja juurakkoinen; Espoon kaupunki kertoo reitin olevan paikoin vaikeakulkuinen jyrkkien korkeuserojen vuoksi(1). Luonnonsuojelualueella ei saa tehdä tulta eikä telttailla; lemmikit on pidettävä kytkettyinä ja merkityillä reiteillä ja teillä liikutaan, pyöräilijöidenkin tulee pysyä tiellä(3). Espoon kaupunki tiedotti marraskuussa 2022, että tornin viereen valmistui luontopolku ja opasteita lisättiin Suvisaarentien ja Bergöntien suunnasta(5).

LOHJANHARJU MTB ROUTE

Kelkkalantie pyöräilyreitti on noin 6,9 kilometrin suuntareitti Nuuksion kansallispuistossa Vihdin puoleisella järviylängöllä. Virallisissa kartoissa samaa käytäväkoridoria kuvataan huoltotienä (muun muassa Kelkkalan huoltotie ja Kurjolammentie) osana puistoon merkittyä pyöräilyverkkoa(2). Metsähallitus korostaa, että kansallispuistossa saa pyöräillä vain pyöräilyyn osoitetuilla reiteillä: pääkirroilla mennään metsäautoteillä, vaatimattomilla kärryurailla ja lyhyillä polkuosuuksilla, joita voi ajaa tavallisella polkupyörällä taluttaen tarvittaessa jyrkissä tai juurakkaisissa kohdissa(1)(2). Valtakunnallisen pyöräilyreittiverkoston reitti numero kaksi kulkee puiston poikki Siikajärveltä Haukkalammen kautta kohti Salmea(2)—tämä osuus yhdistää Valklammen pysäköintialueet Kattilan ja Haukkalammen palveluihin. Ajankohtaiset säännöt ja kartta löytyvät Luontoon.fi:n Nuuksion pyöräilysivuilta(1); paikallista kontekstia täydentää Vihdin kunnan retkeily- ja ulkoiluohjeistus(3). Vihti sijaitsee osin Nuuksion kansallispuiston äärellä. Tyypillinen lähtö on Valklammentien pysäköintialueelta tai Kurjolammentien uusi pysäköintialueelta. Noin kilometrin kohdilla avautuvat Tikankolo vuokratupa, Tikankolo saunarakennus, Saarilampi tulentekopaikka ja Saarilampi telttailualue—eväspaikka tai uimahalutuksesta ennen kuin noin 2,4 kilometrin kohdilla tulevat Oravankolo vuokratupa ja Oravankolon sauna. Metsäinen profiili jatkuu kohti Kattilan palveluita: Kattilan alempi pysäköintialue, Kattilan uusi pysäköintialue, Kattilan rantasauna, Kattila savusauna, Kattila varauskota, Kattila torppa, Kattila tulentekopaikka, Kattila ylempi tulentekopaikka ja Kattila niityn varattava telttailualue ketjuttuvat samaan taukavyöhykkeeseen Haukanholman laiturin kanssa. Loppupäässä Haukanholman telttailualue, Haukanholman keittokatos, Haukanholman tulentekopaikka, Haukkalampi Haukanpesä varaussauna, Haukkalammen pieni pysäköintialue ja Haukkalampi iso pysäköintialue muodostavat Haukkalammen portin, josta Retkipaikan talviretkeilyteksti kertoo tulipaikoista ja varauspalveluista—samat rakenteet palvelevat kesäpyöräilijöitäkin(4). Yhteydet muille reiteille: Klassarinkierros käyttää samoja Valklammen pysäköintejä ja Tikankolon kohteita; Yhdysreitti Kattila - Mustalampi liittyy Haukanholman laiturin kohdalla jatkolle kohti Mustalammen rantalaitureita; Haukkalampi pyöräilyreitti ja Haukkalammen saaren polku ovat lähellä Haukkalammella lyhyitä jatko- tai vaihtoehtolenkkejä varten. Jarruta ja väistä kävijöitä yhteisillä osuuksilla, lataa kartta mukaan—nämä eivät ole kaupunkipyöräteiden tapaan maastoon maalattuja linjoja(1)(2). Läskipyörän tai e-fatbiken vuokraan Suomen luontokeskus Haltia listaa tunnit ja päivät verkkokaupassaan(5).

Ulkogrilli ja -mökki, joka on tarkoitettu ruoanlaittoon. Saarella on kylpyhuone. Se on loistava paikka, jonne voi meloa kajakilla.

Ulkogrilli ja alue, jossa voi valmistaa ruokaa ja pitää piknikkiä Stora Brändön saarella. Se on suosittu kohde veneily- tai melontaretkille.

Tekniikkapalkkeja ja kolme rekipalkkia.

Hopeatien palvelukeskuksen läheisyydessä sijaitseva ikäihmisille tarkoitettu ulkoilualue. Kymmenen kuntolaitetta tasapainon ja lihaskunnon harjoittamiseen. Puistossa kulkee lisäksi esteetön reitti, jonka varrella on käsijohde ja penkkejä.

Selkä- ja vatsapenkit sekä leuanvetotangot.

Ripustustelineet ja leuanvetotangot eri korkeuksilla.

Ripustustelineet, renkaat, leuanvetotangot eri korkeuksilla ja dip-tangot.

Paljon korkeuseroja. Rata on 18-väyläinen, AA1-luokituksen mukainen kilpatason rata. Rata on yleisessä käytössä, mutta kannattaa tarkistaa radan ylläpitäjän, Järvenpään Frisbeegolf Ry:n, Facebook-sivuilta, onko rata varattu tai suljettu kilpailu- tai ylläpitotoimien vuoksi.

Lähtöpaikka sijaitsee Vanhankylän kartanon läheisyydessä, osoitteessa Ståhlhanentie 4, 04400 Järvenpää.

18-väyläinen frisbeegolfrata avattiin elokuussa 2024 OmaStadi-hankkeena. Väylät 2–18 ovat käytössä, mutta radan 1. väylä otetaan käyttöön vasta myöhemmin alueen kunnostustöiden vuoksi. Väylät sijaitsevat vaihtelevassa ja haastavassa maastossa täyttömäellä: osittain avoimilla niityillä, osittain metsäisillä alueilla. Rata on monipuolinen ja vaikeustasoltaan keskivaikea. Rata on kesäkäytössä. Piste radan aloitusväylällä.

Useita eri tasoisia ulkoasuvaihtoehtoja.

Jonkin verran korkeuseroja.

27 askelmaa, pituus 12 m, korkeusero 4 m. Ei talvikunnossapitoa.

214 porrasta, portaat ovat valaistut.

-pituus 77 m -portaita 161 -leveys 2 m -korkeusero 22 m

273 askelmaa, pituus 160 m, korkeusero 24 m. Ei talvikunnossapitoa.

Kaksi portaikkoa mäen eri puolilla: toisella puolella on 160 ja toisella 226 askelmaa. Nousukorkeus on 20 ja 26,5 metriä. Valaistusjärjestelmä on sijoitettu kaiteen sisään.

Kotojärven kuntoportaat

Paloheinän kuntoportaissa on 254 askelmaa; ne ovat 121 metriä pitkiä ja 2,5 metriä leveitä. Portaiden ala- ja yläpäässä on ulkokuntoilulaitteita. Alhaalla on laitteet penkkipunnerrukseen, jalkakyykkyyn, vaakasoutuun ja etunojapunnerrukseen. Mäen päällä on viiden tukin tukkipatteristo.

Valaistus. Ei talvikunnossapitoa. Nastakielto silloin, kun lumi tai jää eivät suojaa puuportaita.

Erittäin monipuolinen valikoima ulko- ja sisäaltaita sekä liukumäkiä.

Uima-altaan lisäksi 2 poreallasta, kylmäallas sekä kylmä- ja kuumavesialtaat.