Parainen Kartta

Puulämmitteinen kelluva sauna

Konungskärin luontopolku on noin 0,4 kilometrin mittainen lyhyt rengas Konungsskärin paljaalla kalliosaarella Saaristomeren kansallispuistossa Korppoon ulkosaaristossa; hallinnollinen kunta on Parainen ja laajempi alue Varsinais-Suomi. Saarelle pääsee vain veneellä osana suojaisaa luonnonsatamaa, johon kuuluvat myös Birsskär ja Västra Tvigölpan. Kiinnityssyvyksistä, juomaveden puutteesta, avotuvan varusteista ja Birsskäriin johtavasta kävelysillasta kannattaa aloittaa Konungsskär-kuvauksesta Luontoon.fi:n artikkelissa Saaristomeren kansallispuiston saaret(1). Visit Parainen(2) tiivistää saman tiedon Saariston rengastie -sivullaan ja muistuttaa, etteivät jokamiehenoikeudet ole kansallispuistossa voimassa samalla tavalla kuin muualla. Kierros on lyhyt maisemia ja opastauluja varten, ei koko päivän vaellus: polku kulkee keton ja kumpareiden reunaa, ja taulut kertovat asumisesta karulla luodolla sekä rannikon muutoksista. Konungsskärin autiotupa on avotupa neljälle hengelle valurautakamiinalla, pienellä näyttelyllä ja opastuspaikalla(1). Konungsskärin käymälä ja polttopuusuoja tarjoaa kuivakäymälän ja polttopuusuojan, Konungsskärin tulentekopaikka sopii tauolle ja Konungskär Telttailualue telttailuun. Ponttonisilta vie Birsskäriin, jossa Birsskärin tulentekopaikka on monelle venekunnalle luonteva nuotiopaikka ja kiinnityssilmukoita on rannoilla luonnonsataman eri puolilla; Luontoon.fi:n mukaan parhaat kiinnittymispaikat ovat Birsskärin pohjoisrannalla(1). Kipparilehden Veneesta lainattu juttu kulkee samaa reittiä ja täydentää kuvaa: lampaiden laidunnus kedolla, noin 80 cm korkeampi merenpinta 1820-luvulla saarelle tultaessa sekä Birsskärin nuotiopaikalle varatut polttopuut vastuullista käyttöä varten(3). Varaa aikaa taulujen lukemiseen ja naapuriluotojen katseluun: alustana on saariston kalliota ja lyhyt heinä, ei viheralueen tasainen asfaltti, ja satama voi olla vilkas keskellä kesäsesonkia.

Stora Hästön luontopolku on noin 1,6 kilometrin mittainen rengas Stora Hästön saarella Saaristomeren kansallispuistossa. Saari sijaitsee noin viiden kilometrin päässä lounaaseen Saaristokeskus Korpoströmistä Paraisten kunnassa Varsinais-Suomessa, ja sinne pääsee veneellä. Luonnonsataman kylkeen on sijoitettu teräskiinnityssilmukoita, Stora Hästö Telttailualue telttailuun ja Stora Hästön tulentekopaikka taukoa varten; kuivakäymälä on polun lähtötilan lähellä. Rantaviivaa seuratessa tulevat vastaan nimetyt kiinnityskohdat Stora Hästö kiinnityssilmukka 1, Stora Hästö kiinnityssilmukka 2 (2 kpl), Stora Hästö kiinnityssilmukka 3 (2 kpl) ja Stora Hästön kiinnityssilmukka 4. Samaan satama- ja taukoalueeseen liittyy myös hyvin lyhyt, noin 0,4 kilometrin Stora Hästö luontopolku. Kansallispuiston ajantasaiset säännöt ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Stora Hästö luontopolku -sivulta(1). Visit Parainen tiivistää, miten veneilijät yleensä tulevat saareen ja muistuttaa, etteivät jokamiehenoikeudet ole suojelualueella samalla tavalla kuin tavallisella rannalla; sivulla korostetaan myös, ettei vedenalaisen luontopolun lähelle saa ankkuroida(2). Matala snorkkelireitti ja syvempi sukellusreitti Stora Hästön edustalla ovat omia kohteitaan: Yle Strömsö kuvaa keltaista nauhaa seuraavaa matalaa snorkkelireittiä sekä syvemmällä olevia opastauluja ja Metsähallituksen demo-hylkyä sukeltajille, ja sama juttu kertoo myös maalla kulkevasta luontopolusta, jossa teemoina ovat meren muutos ja vesiensuojelu(3). Maasto on luontevaa ulkosaariston kallio- ja kääpiöpuustoa, ei leveää sorapintaa. Tyynenä kesäviikonloppuna luonnonsatama voi olla vilkas—varaa aikaa kiinnityspaikan löytämiseen ja paluumatkalle.

Kirjaisten luontopolut ovat kaksi värein merkittyä kävelykierrosta Kirjaisten saarella Paraisilla Saaristomerellä. Visit Parainen julkaisee tarkemmat kuvaukset Kirjaisten Punaisesta ja Keltaisesta polusta Saariston rengastie -tuotekatalogissa(1)(2). Kyläyhdistys toteutti reittien merkinnät LEADER-hankkeena vuonna 2021; Nauvolaiset kokoaa alueen palvelutiedot ja reittien pituudet(3). Julkinen reittidata kuvaa yhtenä linjana noin 4,9 kilometrin reitin. Virallisissa kuvauksissa punainen polku on vaativa (noin 3,4 km) ja keltainen helpompi (noin 1,8 km); yhdessä ne vastaavat samaa kokonaismitoitusta kuin karttaviiva(1)(2)(3). Molemmat lähtevät Kirjaisten kurssikeskuksen tienhaarasta Sarvikintien varrelta: punainen polku seuraa tietä noin 50 metriä ja kääntyy pohjoiseen metsään kohti pohjoisrantaa; keltainen polku alkaa noin 50 metriä punaisen alun jälkeen etelään Sarvikintietä pitkin(1)(2). Punainen reitti kulkee pohjoispuolella rantakalliota muutaman sadan metrin matkan; pohjoisrannan näköalapaikka sopii taukoon merimaisemineen(1). Maasto vaihtelee rauhallisesta metsästä vanhoine ja nuorine kasvustoineen kallioisiin kohtiin ja metsästystorneihin; keltainen polku nousee Kirjaisten korkeimmalle kalliolle, Skiparbrantille, helpohkon alun jälkeen—liiku kallioilla varovasti, älä juokse kallolla ja varaudu liukkaaseen kieleen märällä säällä(2). Kylässä on kesäisin ravintola, kauppa, vierassatama, Bokmalen-kirjatorni ja leikkipaikka palvelualueen lähellä(3); Visit Parainen kuvaa kylän kokonaisuutta Kirjais-sivullaan(4). Reitti sijaitsee Paraisilla. Varsinais-Suomen saaristossa retke on luonteva yhdistää kyläpalveluihin.

Seilin eteläinen luontopolku 1 on noin 1,3 kilometrin mittainen rengasreitti Seilin saarella Paraisella Varsinais-Suomessa. Saari on tuttu retki- ja tutkimuskohde Saaristomerellä, ja ulkoilun käytännöt päivittyvät virallisten tahojen kautta. Ajantasaiset tiedotteet, reittiohjeet ja saaren ulkoilukokonaisuus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Seili-sivulta(1). Visit Parainen kuvailee noin 1,3 kilometrin patikointireittiä, joka kulkee soratietä Seilin keskeisimpien paikkojen ohi; opasteet kertovat luonnosta ja historiasta, ja reitti on helppokulkuinen mutta mäkinen(2). Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos kehottaa pysymään kartalle merkityillä reiteillä ja muistuttaa, että osa poluista voi olla suljettuna laidunnuksen vuoksi; varsinaiset sulut ja niistä kertovat kyltit ovat reittien aluissa(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa keltaisia reittimerkkejä, kosteita pätkiä ja sähköisten laidunaitojen ylityksiä, kun noin 20 000 vierailijan vuosivirta saapuu lauttayhteyksillä Nauvosta—hyvä käytännön kuva kenkävalinnasta ja maastosta sateen jälkeen(4). Kierroksen varrella tulee lähelle Kirkkoniemen palveluita: Seilin laituri on tavallinen venelaituripaikka saapuville, ja Seilin Kirkkoniemenkuivakäymälä tarjoaa kuivakäymälän lähellä rantaa. Vesille tuloa ja taukopaikkoja voi suunnitella myös meidän sivuiltamme näihin kohteisiin. Polku liittyy suoraan Seilin eteläiseen luontopolkuun 2, joten eteläisen saaren lenkkiä voi jatkaa ilman että palaa täsmälleen samaa jälkeä. Seilin Myllymäen luontopolku sekä lyhyet Kirkkoniemen polut (Seili Kirkkoniemen polku 2 ja Seili Kirkkoniemenpolku 1) ovat lähellä, jos haluat koota pidemmän patikointipäivän kirkkoniemen ja satamien ympärille.

Vargbergetin reitti on lyhyt, noin 0,9 km:n mittainen metsäpolku Paraisten Nauvossa Mattnäsin kylässä; se johtaa Vargbergetin näköalatornille Vargbergetin kallioisella mäellä. Paraisten kaupunki julkaisee Mattnäsin Vargbergetin kartan yhdessä muiden Nauvon luontopolkuja koskevien karttojen kanssa ja kuvaa laajempaa Vargbergetin ulkoilualuetta samassa aineistossa(1). Nauvolaiset luettelee käytännön tiedot samalle mäelle: noin 2,4 km:n kävelykierros Petsorintieltä, kävelyaika noin tunti, metsäpolkua ja metsätietä, loivaa nousua, näköalatorni ja laavu mäen lähellä(2). Kartallamme tämä reitti on piirretty noin 0,9 km:n yhtenäisenä linjana tornille—ei silmukkana—kun taas julkaisut kuvaavat usein pidempää mittaa, kun mukaan lasketaan kierros, laavu ja huippu(1)(2). Vargbergetin näköalatornilta avautuu näkymä ulommalle saaristolle; torni on vuosikymmeniä houkutellut kävijöitä mäelle. Retkipaikka kuvaa kävelyretkellään huipun laavua, näyttäviä siirtolohkareita ja useita matalia luolia ja kalliosuojia rinteillä—niitä voi tutkia varovasti, jos jatkat tornin jälkeen epämuodollisilla poluilla(3). Samassa tekstissä kerrotaan paikannimestä ja susijahti-perinteestä rinteillä sekä keskiaikaisista susiverkko- ja -kuoppavelvoitteista(3). Paraisten kaupunki muistuttaa luontopolkuja koskevilla sivuillaan jokamiehenoikeuden vastuista: pysy merkityillä reiteillä, pidä koira kytkettynä, vie roskat mukanasi ja älä sytytä avotulta ilman maanomistajan lupaa(1). Pysäköinnin ja kartan ajankohtaisuuden osalta kannattaa tukeutua Paraisten kaupungin aineistoon(1). Parainen kuuluu Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomi tunnetaan saaristomaisemistaan. Nauvo on Iso-Nauvon saarella, jonne pääset lauttayhteydellä tai saaristotietä pitkin.

Merkittyjen reittien kartat, ladattava pdf-kartta ja muistutus kulkea vain poluilla löytyvät Visit Seilin Luontopolut-sivuilta(1). Turun yliopisto tiedotti vuonna 2023 uusista Seilin tutkimus- ja patikointireiteistä: Kirkkoniemen polun kerrotaan tutustuttavan museokirkon ympäristöön ja nousevan kirkkokallioille, joilta aukeaa näkymä kohti Saaristomerta(2). Saaristomeren tutkimuslaitos kokoaa puolestaan käytännön vierailijatiedon—lauttayhteydet, koirat narussa ulkona, telttailu- ja avotulentkiellot—yhdelle englanninkieliselle ohjesivulle(3). Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, ja se on lyhyt merkitty osuus Seilin Kirkkoniemen kirkkomaisemassa Paraisella Varsinais-Suomessa. Varrella tulee vastaan Seilin laituri pienveneilijöille ja Seilin Kirkkoniemenkuivakäymälä. Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti kertoo kirkkomatkan rytmistä: kesäkioski kirkkosataman kupeessa, keltaiset merkit ja laidunaidan ylitykset kohti korkeaa kallionäköalaa ja paluu hautausmaan kautta—hyödyllistä sävyä ja maastonluonnetta, vaikka kulkisit vain tämän lyhyemmän karttaosuuden(4). Saman käyntikerran voi yhdistää vierekkäisiin polkuihin: Seili Kirkkoniemenpolku 1 kulkee rinnakkaisena merkittynä linkkinä saman laiturin ja huoltopisteen kautta, Seilin Myllymäen luontopolku haarautuu myllymäen luontolenkille, ja Seilin eteläinen luontopolku 1 sekä Seilin eteläinen luontopolku 2 avautuvat etelärannan suuntaan parin sadan metrin päähän, jos haluat jatkaa pidemmälle saaren kierroksella. Visit Parainen tiivistää Seilin yhä veneellä saavutettavaksi historian ja saariston yhdistelmäkohteeksi(5). Pohja vaihtelee polusta kalliopätkiin, eikä reitti ole pelkkää pitkospuupinkkaa; sateen jälkeen polut voivat olla kosteita, joten Visit Seili kehottaa valitsemaan tukevammat jalkineet kuin ohu pohjaiset lenkkarit(1). Lehmiä käytetään luonnonhoidossa, ja Turun yliopisto mainitsee, että yksittäiset osuudet voivat olla toisinaan suljettuina laitunnuksen vuoksi; reittien alussa on tästä kertovat kyltit(2).

Jungfruskärin luontopolku kulkee noin 2,6 kilometriä Jungfruskärin saariryhmässä Kihdin keskellä Saaristomeren kansallispuistossa Paraisten vesillä; hallinnollinen kunta on Parainen ja maakunta Varsinais-Suomi. Saarilta avomeren puolelta katsottuna näkymä voi olla kalsea, mutta maastossa sisäosat ovat reheviä ja lajistoltaan antoisia, minkä vuoksi Visit Parainen(2) kuvaa saariryhmää kansallispuiston helmiksi. Luonnonsuojelualueen säännöt, kiinnityskäytäntö ja virallinen reittikuvaus kannattaa lukea Luontoon.fi:n Jungfruskärin luontopolku -sivulta(1) ennen lähtöä. Saarelle pääsee vain omalla tai tilausveneellä, sillä säännöllistä yhteysalusta ei ole, joten kävely alkaa satamasta, jonka valitset. Skarpnäsin luona Jungfruskärin laiturin lähellä oleva retkisatama on Metsähallituksen hoidossa: Totalveneen satamajutussa kuvataan tukeva laituri ankkurointiin tai kiinnityksiin ja kallioranta koukkuineen köliveneillekin sekä se, miten satama suojaa lähes kaikilta tuulipaitsi pohjoisesta(3). Jungfruskärin tulentekopaikka, pöydät ja penkit sekä Jungfruskär telttailualue ovat saapumisvyöhykkeellä ruokailua ja telttailua varten kansallispuiston ehtojen mukaisesti, ja Jungfruskär kasarmi porakaivo on porattu kaivo kasarmialueen kulmalla. Reitin varrella noin 0,9 kilometrin kohdalla on Jungfruskärin lintutorni, jolta näkee hyvin ruovikoita ja avovettä; Turun Lintutieteellinen Yhdistys(4) kuvaa tornin ja itärannan Österfladan-lahden linnustajalle kiinnostaviksi. Valmistellun viivan päätepiste sijoittuu Jungfruskär Bjons laiturin tuntumaan toiseen pieneen satamapoukamaan, josta retken voi myös aloittaa. Kuivakäymälöitä on satamissa ja reitin varrella ilman, että niitä tarvitsee listata nimeltä jokaiseen kappaleeseen. Varaa aikaa enemmän kuin mitta näyttää: polulla on opastauluja, tornipysähdys ja mahdollisuus pysähtyä katsomaan lehdestettyjä koiviukoita ja muita jälkiä vanhasta saaristoviljelystä, joita Mikko Korpelan Totalvene-artikkeli valaisee veneilijän silmin ja laskee samaan kontekstiin mahdolliset sota-ajan jäljet polun lähellä(3). Kulku on pääosin helppoa saaristomaastoa, ja märkiin kohtiin on asennettu pitkospuita(4). Visit Parainen nostaa tapahtumakalenterissaan esiin erityisesti kesä–elokuun, mutta muistuttaa silti tarkistamaan retkikohteen säännöt(2).

Lenholmenin luontopolku sijaitsee Lenholman luonnonsuojelualueella Paraisilla, lyhyen ajomatkan päässä Paraisten keskustasta Nauvoon johtavalta saaristotieltä. Parainen on Varsinais-Suomen saaristossa. Käytännön tiedot ja vierailuvinkit löytyvät Visit Parainenin Lenholman luontopolku -sivulta(1). Paraisten kaupunki esittelee reitin luontopolut-sivullaan ja linkittää tulostettavan kartta-PDF:n(2). Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä. Polku kulkee harvinaisten tamminiittyjen ja lehtomaisen metsän läpi; puiden lomasta avautuu merimaisemia ja näkyy saaristolle tyypillistä maankohoamisrannikkoa(1)(3). Keväällä kukkamatto voi olla runsas: metsävuokko, sinivuokko, kielo ja käenrieskat esiintyvät mainintojen mukaan; kesällä nautakarja laiduntaa usein niityillä maisemanhoidon vuoksi(1). Ympäristö.fi:n Lenholm-Natura-kuvaus korostaa alueen valtakunnallista merkitystä tammi–niitty–hakamaakokonaisuutena, tuhansia tammia ja vanhoja lehmuksia, edustavaa ruovikkoista Mattholmsflada-lahden sekä erityisen arvokasta sieni- ja kasvilajistoa erityisesti kaakkoisniityllä(3). Auton voi jättää Lenholman pysäköintialueelle; lähtö on parkkipaikan kulmalta. Noin puolen kilometrin kohdalla polulla on Käymälä, ja Mattholminfladan rannassa Mattholminfladan lintutorni tarjoaa näkymän lahdelle—lähteet mainitsevat muun muassa kalasääksiä ja runsasta vesilintustoa(1)(4). Tauko- ja eväspaikkoja on reitin varrella(1)(4). Alueen tunnettu tarina on Suomen vanhin tammi, joka kaatui myrskyssä; hajoava runko voi yhä olla näkyvissä polun varrella(1). Pysy merkityllä polulla: luonnonsuojelualueella koirat ja muut lemmikit eivät ole sallittuja(1)(2). Paraisten kaupungin mukaan alueella ovat infotaulu, grillikatos, lintutorni ja kuivakäymälä Mattholminfladan äärellä, ja alueelta on tavattu ainakin 29 uhanalaista lajia(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus kannattaa lukea, jos haluat nähdä aitoja, siltoja, eri aikakausien merkintöjä ja vinkin rauhalliseen linturetkipäivään(4).

Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Kolme eri tasoista asettelua.

Paljon korkeuseroja.

470 askelta, korkeusero 50 m, pituus 180 m. Ei talvikunnossapitoa.

Yhdeksänpaikkainen 25 metrin ruutiaseiden ampumarata ja kahdeksanpaikkainen 10 metrin ilmakiväärirata.

Tornille vie polku Petsorintieltä.

Lenholmin luontopolun varrella.