Milloin huts.fi tutki Väliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus -tietoja?

Huts.fi

Väliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus

—•Melontareitit

114.5 km

Reitti

Kuvaus

Visit Lappeenranta – Retkeilijän Lappeenranta (melonta)+

Kuvaus

Väliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus on kartallamme noin 114,5 kilometrin pituinen melontaura Etelä-Karjalan järvi- ja salmiosuuksilla vanhalla Väliväylällä, joka yhdisti Saimaan ja Kymijoen vesistöt. Viiva kulkee pisteestä pisteeseen: avointa selkävesiselkää ja suojaisempia salmia Lappeenrannassa, Taipalsaarella, Luumäellä ja Lemillä sekä kohti Rutolaa ja Myllylampia ennen kuin viiva päättyy Kären laavun tuntumaan. Lappeenranta ja Etelä-Karjala sopivat pitkien melontaretkien suunnitteluun. Visit Lappeenranta tiivistää monipäiväisen Lappeenranta–Kouvola-melonnan laavuineen ja viittaa alueen Outdooractive-karttoihin; Etelä-Karjalan retkeily pitää samaa reittisivua ja nostaa esiin lyhyet päiväosuudet Kannuskosken lähellä. Maaseutu.fi kuvasi Luumäen johdolla vuosina 2022–2024 päättynyttä hanketta, jossa Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Lemin kuntien sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa rakennettiin rantautumispaikkoja, laavuja, puuvajoja, käymälöitä, opasteita ja melontakärryjä, joten Etelä-Karjalassa taukoja on noin viiden–kymmenen kilometrin välein. Karttaviiva kulkee laavujen kuten Pärsäniemen laavu, Parkinpaskan laavu ja Huopaisenvirran laavu kautta, saarien rantojen luo Uitonsaarelle ja Haukkasaarelle, Kannuskosken uimapaikalle ja Kannuskosken veneenlaskupaikalle, Jalkosalmi veneenlaskupaikalle, Lahnajärven uimarannalle, Lemin kirkonkylän Veneenlaskupaikalle, Karhusaaren laavu / Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Ruohosaaren laavu, Rutolan taukopaikka, Rutolan Melontalaituri, Myllylammen Veneenlaskupaikka ja Kären laavu tuntumaan. Saimaa UNESCO Global Geopark kertoo Rutolan ylivientilaitoksen raunioista ja Salpa-linjan jäänteistä Myllylammen ja Kärjenlammen kannaksella. Laajoilla selillä tuuli ja veneilyliikenne vaativat huomiota. Kouvolan suuntaan väylä muuttuu jokiosuuksiksi koskineen ja kantoineen; Kannuskoski kokoaa lähtöpaikat, pudotuksen ja matalan veden vaikutuksen kivisille koskille. Saimaan Palju vuokraa kalustoa ja järjestää siirtoja, kun jatkat matkaa Kouvolan suuntaan. Rannoilla kulkee myös muita reittejä: talvella Jäälatu Jurvala–Perälä ja pyörällä Länsi-Saimaan linnoituskierros samoissa lahdissa maalla.

Pituus ja reitti

Karttamme melontaviiva on yhteensä noin 114,5 kilometriä yhtenäisenä geometriana. Se vastaa Väliväylän eteläkarjalaista osuutta; koko Lappeenranta–Kouvola-väli on eri lähteissä noin 150–200 kilometriä sivulahtineen ja kannosvalintoineen, ja koko väylän kulkemiseen käytetään tyypillisesti neljästä kahdeksaan päivää. Tällä osuudella laavu- ja rantautumisklustereita tulee ensin noin 16–27 kilometrin tienoilla Huopaisenvirran salmiin, sitten saarien taukopaikoille noin 36–45 kilometrin kohdille ja tihenee Kannuskosken seudulle noin 54 kilometriin, missä uimarannat ja veneenlaskupaikat tukevat pidempiä päiviä. Lahnajärven ja Lemin kirkonkylän sekä Lappeenrannan rantavyöhykkeen kohdilla noin 65 kilometrissä on palveluita ja uimarantoja; Rutolan taukopaikka ja Myllylammen laskupaikka osuvat noin 97 kilometriin ennen kuin viiva päättyy Kären laavulle yli 99 kilometrin kohdalla. Koko verkostossa on lyhyitä kantoja joissa on koskia ja joissain kuvauksissa kaksi pidempää maasiirtoa; tarkista kannosten kulku paikallisista opasteista.

Näin pääset perille

Monipäiväiset melojat jättävät usein auton reitin molempiin päihin tai käyttävät paikallisia kuljetuspalveluita. Visit Lappeenranta viittaa Outdooractiven karttasuodattimiin alueen melontaverkolle ja listaa Hiekkalinnan välinevuokrauksen kajakeille, kanootille ja soutuveneille, jos tarvitset kalustoa paikan päältä. Go Saimaa mainitsee kanoottivuokrauksen Tuhannen Tarinan Talon kautta Kannuskosken seudun retkillä ja ohjaa laajempiin reittikuvauksiin Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Saimaan Palju ilmoittaa kajakkivuokrauksesta ja kalustonsiirroista Tykkimäen tukikohdasta Väliväylän lähtörannoille Kouvolan puolella, mikä helpottaa päätöspisteen ja auton yhdistämistä. Tarkista jäät, vedenkorkeus ja tuuliennusteet ennen laajoja selkävesiosuuksia.

Hyvä tietää

Pidä mukana pelastusliivit, vaihtovaatteet, korjaussetti ja kiinnityslenkkejä rantautumisissa. Noudata ranta-asukkaiden rauhaa, tulen käyttörajoituksia ja polttopuiden käyttöohjeita kuntien ja säätiöiden ylläpitämillä laavuilla. Tämän osuuden jälkeisillä jokiosuuksilla kosket ja padot vaativat tiedustelua ja usein kantamista tai uittamista; lue Kannuskosken koskikuvaukset ennen vaativampiin osuuksiin lähtöä. Lappeenrannan satama-alueiden kaupallinen veneliikenne vaatii näkyvyyttä ja varovaista ylitystä.

Reitti-info

Esimerkkijako kartallamme mitatuilla kilometreillä (sää ja kunto muuttavat jakoa): Päivät 1–2 Saimaan puoleiselta lähestymiseltä Pärsäniemen ja Parkinpaskan laavujen kautta kohti Huopaisenvirtaa ja Uitonsaaren sekä Haukkasaaren rantoja. Päivä 3 tähtää noin 54 kilometrin Kannuskosken klusterille palveluineen, uimarantoineen ja veneenlaskupaikoille ennen jokimaisempaan veteen siirtymistä kohti Kouvolaa. Päivät 4–5 ylittävät Lemin ja Lappeenrannan rantavyöhykkeet, pysähtyvät Karhusaaren laavu / Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö -kohteeseen ja jatkavat Rutolan taukopaikalle ja Myllylammen laskupaikalle lukuhetkeen uiton historiasta ennen lyhyttä viimeistä etappia Kären laavulle. Lisää puskuripäiviä tuulen pitelessä selällä.

Mistä vuokrata kajakkeja

Visit Lappeenranta ohjaa Hiekkalinnan välinevuokrauspisteeseen Lappeenrannassa, josta saa kajakkeja, kanootteja, soutuveneitä ja SUP-lautoja lämpimän kauden aikana—varaa erityisesti viikonloppuisin. Go Saimaa mainitsee Tuhannen Tarinan Talon kanoottivuokrauksen Kannuskosken seudun retkiä suunniteltaessa. Saimaan Palju vuokraa yksikkö- ja kaksikkokajakkeja sekä kanootteja ja järjestää Tykkimäestä käsin kalustonsiirtoja Väliväylän lähtörannoille kohti Kouvolaa.

Ylläpitäjä

Lemi

Virallinen ylläpito

Reittitiedot

Uittoreitti kulki Saimaasta kohti Kymijokea; harrastusmelojat suunnittelevat usein virran ja kannosrakenteiden mukaan alavirtaan, vaikka järviosuuksilla tehdään myös lyhyitä päivälenkkejä ja paluukuljetuksia.

Reitin suunta

Järvi

Joki

UNESCO

Alue

Avoinna / Kunnossa

Kannuskoski – Väliväylän melontareitti+

Sallitut aktiviteetit

Meloen / Veneellä

Aktiviteetti

Maasto ja olosuhteet

114.5 km

Etäisyys

Koko Lappeenranta–Kouvola-väylälle tarvitaan yleensä useita päiviä; 114,5 kilometrin eteläkarjalainen osuus on tyypillisesti kahdesta neljään melontapäivään tuulen ja päivämatkojen mukaan.

Arvioitu aika

Pisteestä pisteeseen

Reittityyppi

Kanto-osuus

Kantomatka

Luokka I (Helppo)

Koskien luokitus

Järvimelonta

Vesityyppi

Jokimelonta

Vesityyppi

2022–2024 (South Karelia landing and laavu improvements, Maaseutu.fi project reporting)(2)

Peruskorjausvuodet

Visit Lappeenranta – Retkeilijän Lappeenranta (melonta)+

Sijainti

60.99394°N, 27.84251°E

Likimääräinen sijainti

SuomiMaa

Etelä-KarjalaMaakunta

LappeenrantaKunta

LappeenrantaKylä

MelontareititKategoria

Tutustu lähialueeseen

Toukolan sali

405 m

Kimpisen pallokenttä

456 m

Myllysaaren katukoripallokenttä

244 m

Ilmainen

Myllysaaren uimaranta

303 m

Ilmainen

Kimpisen yleisurheilustadion

683 m

Padel Zone Myllysaari

553 m

Beachvolleykentät (2kpl)

629 m

Myllysaaren parkour-rata

351 m

Ilmainen

Arvostele ja kirjoita arvostelu

Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Väliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus"

Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä

Vastauksia kysymyksiisi

Datamme on peräisin Lemi ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.

Suomi Etelä-Karjala Lappeenranta MelontareititVäliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus