Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen on noin 26,9 kilometrin helppo pyöräilyrengas Lappeenrannassa ja Mälkiän–Mustolan kanava-alueella Etelä-Karjalassa. Reitti yhdistää kulttuurin ja tekniikan: Kaupunginlahden rantaa ja rakenteisia pyöräteitä pitkin kulkiessa näkee Kaukaan tehdasmaisemaa, ylittää kanavan Muukontien s...
Visit Lappeenranta – Lappeenranta pyörällä+
Kuvaus
Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen on noin 26,9 kilometrin helppo pyöräilyrengas Lappeenrannassa ja Mälkiän–Mustolan kanava-alueella Etelä-Karjalassa. Reitti yhdistää kulttuurin ja tekniikan: Kaupunginlahden rantaa ja rakenteisia pyöräteitä pitkin kulkiessa näkee Kaukaan tehdasmaisemaa, ylittää kanavan Muukontien sillalla ja saapuu museo- ja sulkuseudulle, jossa 1850-luvun kiviuoma, museoidut vanhat sulut ja nykyinen käyttösulku ovat vierekkäin. Visit Lappeenranta ja GoSaimaa kuvaavat ajon pääosin päällystettynä pyörätienä lyhyin maantieyhdistämin, muutamine nousuine ja laskuine; vaativin kohta on usein kapea yhteinen pyörätie Muukontien kanavasillalla—kannattaa hidastaa, jotta jalankulku ja muut pyöräilijät mahtuvat ohi. Mälkiän ja Mustolan sulkujen välinen noin 1,5 kilometrin Saimaan kanavapolku on paras paikka lukea opastauluja ja seurata laivoja suluissa, jos ajoitus osuu oikein; kanavapolun matkailijasivulla kerrotaan lähtö kanavamuseon pihasta ja varoitetaan Mustolan maantiesillan liikenteestä.
Reitin varrella kulkee Kisapuiston ja UK Areenan urheilupaikkojen ja tapahtuma-alueiden ohi (kätevä yhdistelmä lenkkiin), Syke Sataman ja Myllysaaren uimarannan kautta—helteellä moni pulahtaa uimaan kesken ajon. Etelä-Karjalan liiton pyöräilyartikkelissa kuvataan samankaltaista retkeilyrytmiä: Luukkaansalmen silta, museo, Pontuksen kaivannon jäännökset ja uimaranta vievät monta tuntia ennen paluuta Lauritsalan kautta. Jos kaipaat pidempää päivää samasta teemasta, verkoston varrella jatkuu Saimaan kanavan pyöräilyreitti Nuijamaalle ja Taipalsaaren maisemapyöräilyreitti; tiiviimpään kaupunkikierrokseen linkittyvät lähistöltä Lappeenrannan kaupunkikierros pyöräilyreitti ja lyhyt Saimaan kanavapolku.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 26,9 kilometriä jatkuvana rengaslinjauksena suomalaisesta ulkoilureittidatasta. Markkinointiteksteissä esiintyy joskus noin 20 kilometrin kuvaus, jossa painotus on satama–museo–satama -akselilla; tämän GPX-linjan lisäetuutta tuo laajempi kaupunkiosuus länsimmissä kaupunginosissa ennen renkaan sulkeutumista.
Näin pääset perille
Tyypillinen lähtö on Lappeenrannan satama ja Saimaan rantaviiva, jossa on pysäköintiä ja joukkoliikenneyhteyksiä. Donkey Republic -kaupunkipyöräasemista yksi on Satamassa; tarkista hinnasto ja sovellusohjeet Kaakaun Lappeenranta -sivulla. Paikalliset bussit näkyvät Digitransitin reittioppaassa, jos saavut ilman omaa pyörää. Autolla saapuivat voivat seurata opasteita satama-alueelle ja liittyä rantaraitin itäsuuntaisiin pyöräteihin kohti Kaukkasta ja Lauritsalaa. Kanavapolun käytännön tunnusmaali on Saimaan kanavamuseon piha osoitteessa Sulkuvartijankatu 16. Lappeenrannan kaupungin pyöräilysivuilla kuvataan laajempaa verkostoa.
Hyvä tietää
Mälkiän sulun pudotusta kuvataan kanavan esitteissä noin 12,4 metrin tasolla. Kanavamuseo, kahvila ja englanninkieliset reittivihkot ovat käytettävissä aukioloaikoina. Laivaliikenne riippuu aikatauluista; Mustolaa suositellaan usein katselupaikaksi, kun sulut ovat käytössä. Noudata varovaisuutta Mustolan maantiesillan auto-liikenteessä. Talvikunnossapidosta vastaa kaupungin pyöräilyverkko— jäillä ja hiekoituksella kannattaa varmistaa ajankohta paikallisesti.
Historia
Ihmisen tekemä vesiyhteys Saimaalta Viipurinlahteen yritettiin ensin Ruotsin vallan aikana jo vuonna 1499 (jäljet peittyivät myöhempään kaivantoon). Näkyvänä jäännöksenä on amiraali Bengt Juustenin johdolla kaivettu Pontuksen kaivanto vuosilta 1607–1608 kanavasuun itäpuolella. Keisarikunnan kanava valmistui 1856; nykyinen syväväylä on pääosin vuosien 1963–1968 uudisrakentamisen tulosta ja rajakatkon jälkeistä yhteistyötä. Mälkiän sulun puisto kantaa presidentti Urho Kekkosen nimeä kanavan jälkiuudelleenavaamisen merkiksi vuonna 1968.
Mistä vuokrata pyörä
Lappeenrannan Donkey Republic -kaupunkipyörät löytyvät useista asemista, muun muassa Satamasta; päivälippu ja jäsenyydet on koottu Kaakaun Lappeenranta -sivulla. Tavanomaisia ja läskipyöriä vuokrataan sesonkina myös sataman palveluyrittäjiltä—tarkista aukiolo ennen lähtöä.
Ajettavissa kumpaan suuntaan tahansa rengaslukuna; opastekuvaukset lähtevät usein satamasta itärantaa pitkin ja palaavat Lauritsalan kautta, vaikka paikalliset kääntävät joskus suuntaa tuulen tai siirtymien vuoksi.
Reitin suunta
Reittimerkinnät
Reittimerkinnät
Avoinna / Kunnossa
Avoinna / Kunnossa
Sallitut aktiviteetit
Pyörällä
Aktiviteetti
Kävellen
Aktiviteetti
Maasto ja olosuhteet
26.9 km
Etäisyys
Kuva- ja museotaukoja pidossa monet varaavat noin 3–5 tuntia; vähätauksinen vauhti voi kesällä painua lähemmäs 2–2,5 tuntia.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Lappeenranta ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen on noin 26,9 kilometrin helppo pyöräilyrengas Lappeenrannassa ja Mälkiän–Mustolan kanava-alueella Etelä-Karjalassa. Reitti yhdistää kulttuurin ja tekniikan: Kaupunginlahden rantaa ja rakenteisia pyöräteitä pitkin kulkiessa näkee Kaukaan tehdasmaisemaa, ylittää kanavan Muukontien s...
Visit Lappeenranta – Lappeenranta pyörällä+
Kuvaus
Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen on noin 26,9 kilometrin helppo pyöräilyrengas Lappeenrannassa ja Mälkiän–Mustolan kanava-alueella Etelä-Karjalassa. Reitti yhdistää kulttuurin ja tekniikan: Kaupunginlahden rantaa ja rakenteisia pyöräteitä pitkin kulkiessa näkee Kaukaan tehdasmaisemaa, ylittää kanavan Muukontien sillalla ja saapuu museo- ja sulkuseudulle, jossa 1850-luvun kiviuoma, museoidut vanhat sulut ja nykyinen käyttösulku ovat vierekkäin. Visit Lappeenranta ja GoSaimaa kuvaavat ajon pääosin päällystettynä pyörätienä lyhyin maantieyhdistämin, muutamine nousuine ja laskuine; vaativin kohta on usein kapea yhteinen pyörätie Muukontien kanavasillalla—kannattaa hidastaa, jotta jalankulku ja muut pyöräilijät mahtuvat ohi. Mälkiän ja Mustolan sulkujen välinen noin 1,5 kilometrin Saimaan kanavapolku on paras paikka lukea opastauluja ja seurata laivoja suluissa, jos ajoitus osuu oikein; kanavapolun matkailijasivulla kerrotaan lähtö kanavamuseon pihasta ja varoitetaan Mustolan maantiesillan liikenteestä.
Reitin varrella kulkee Kisapuiston ja UK Areenan urheilupaikkojen ja tapahtuma-alueiden ohi (kätevä yhdistelmä lenkkiin), Syke Sataman ja Myllysaaren uimarannan kautta—helteellä moni pulahtaa uimaan kesken ajon. Etelä-Karjalan liiton pyöräilyartikkelissa kuvataan samankaltaista retkeilyrytmiä: Luukkaansalmen silta, museo, Pontuksen kaivannon jäännökset ja uimaranta vievät monta tuntia ennen paluuta Lauritsalan kautta. Jos kaipaat pidempää päivää samasta teemasta, verkoston varrella jatkuu Saimaan kanavan pyöräilyreitti Nuijamaalle ja Taipalsaaren maisemapyöräilyreitti; tiiviimpään kaupunkikierrokseen linkittyvät lähistöltä Lappeenrannan kaupunkikierros pyöräilyreitti ja lyhyt Saimaan kanavapolku.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 26,9 kilometriä jatkuvana rengaslinjauksena suomalaisesta ulkoilureittidatasta. Markkinointiteksteissä esiintyy joskus noin 20 kilometrin kuvaus, jossa painotus on satama–museo–satama -akselilla; tämän GPX-linjan lisäetuutta tuo laajempi kaupunkiosuus länsimmissä kaupunginosissa ennen renkaan sulkeutumista.
Näin pääset perille
Tyypillinen lähtö on Lappeenrannan satama ja Saimaan rantaviiva, jossa on pysäköintiä ja joukkoliikenneyhteyksiä. Donkey Republic -kaupunkipyöräasemista yksi on Satamassa; tarkista hinnasto ja sovellusohjeet Kaakaun Lappeenranta -sivulla. Paikalliset bussit näkyvät Digitransitin reittioppaassa, jos saavut ilman omaa pyörää. Autolla saapuivat voivat seurata opasteita satama-alueelle ja liittyä rantaraitin itäsuuntaisiin pyöräteihin kohti Kaukkasta ja Lauritsalaa. Kanavapolun käytännön tunnusmaali on Saimaan kanavamuseon piha osoitteessa Sulkuvartijankatu 16. Lappeenrannan kaupungin pyöräilysivuilla kuvataan laajempaa verkostoa.
Hyvä tietää
Mälkiän sulun pudotusta kuvataan kanavan esitteissä noin 12,4 metrin tasolla. Kanavamuseo, kahvila ja englanninkieliset reittivihkot ovat käytettävissä aukioloaikoina. Laivaliikenne riippuu aikatauluista; Mustolaa suositellaan usein katselupaikaksi, kun sulut ovat käytössä. Noudata varovaisuutta Mustolan maantiesillan auto-liikenteessä. Talvikunnossapidosta vastaa kaupungin pyöräilyverkko— jäillä ja hiekoituksella kannattaa varmistaa ajankohta paikallisesti.
Historia
Ihmisen tekemä vesiyhteys Saimaalta Viipurinlahteen yritettiin ensin Ruotsin vallan aikana jo vuonna 1499 (jäljet peittyivät myöhempään kaivantoon). Näkyvänä jäännöksenä on amiraali Bengt Juustenin johdolla kaivettu Pontuksen kaivanto vuosilta 1607–1608 kanavasuun itäpuolella. Keisarikunnan kanava valmistui 1856; nykyinen syväväylä on pääosin vuosien 1963–1968 uudisrakentamisen tulosta ja rajakatkon jälkeistä yhteistyötä. Mälkiän sulun puisto kantaa presidentti Urho Kekkosen nimeä kanavan jälkiuudelleenavaamisen merkiksi vuonna 1968.
Mistä vuokrata pyörä
Lappeenrannan Donkey Republic -kaupunkipyörät löytyvät useista asemista, muun muassa Satamasta; päivälippu ja jäsenyydet on koottu Kaakaun Lappeenranta -sivulla. Tavanomaisia ja läskipyöriä vuokrataan sesonkina myös sataman palveluyrittäjiltä—tarkista aukiolo ennen lähtöä.
Ajettavissa kumpaan suuntaan tahansa rengaslukuna; opastekuvaukset lähtevät usein satamasta itärantaa pitkin ja palaavat Lauritsalan kautta, vaikka paikalliset kääntävät joskus suuntaa tuulen tai siirtymien vuoksi.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Lappeenranta ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.