Merkit, pysäköintivaihtoehdot ja yhteys Kaarinan muihin luontopolkuihin löytyvät Kaarina.fi:n luontopolut-sivuilta. lieto.fi:n Littoistenjärvi-artikkeli täydentää kuvaa järvitason tiedoilla—rantaviiva, pitkä linnustoseuranta ja sinileväjaksot—jotta uiminen ja kävely kannattaa ajoittaa järkevästi samaan retkeen....
Kaarina.fi – Nature trails+
Kuvaus
Merkit, pysäköintivaihtoehdot ja yhteys Kaarinan muihin luontopolkuihin löytyvät Kaarina.fi:n luontopolut-sivuilta. lieto.fi:n Littoistenjärvi-artikkeli täydentää kuvaa järvitason tiedoilla—rantaviiva, pitkä linnustoseuranta ja sinileväjaksot—jotta uiminen ja kävely kannattaa ajoittaa järkevästi samaan retkeen.
Littoistenjärven luontopolku on noin 2,9 kilometriä yhteen suuntaan Littoistenjärven äärellä Kaarinan ja Liedon rajalla Varsinais-Suomessa. Kaarina.fi kuvaa reitin kulkevan rantaa, metsää ja kävelyteitä pitkin sininen-valkoinen-vihreä maalimerkinnöin. Tammireittien esite korostaa helppoa kokonaisprofilia mutta muistuttaa juurakkopätkistä ja vesilätäköistä sateen jälkeen sekä muutamasta suojatiettömästä tienylityksestä—kiikarit ja lastenrattaat kannattaa hidastaa näissä kohdissa. Elämän mittaisella matkalla kuvaillaan leppoisaa perheretkeä eväiden kera, lyhyitä lintutornivisiittejä koko reitin ”suorittamisen” sijaan ja sitä, miten jo tornien luona kiertely riittää pienten lasten kanssa.
Järvelän näköala- ja lintutornin luota pääsee nopeasti Järvelän uimapaikka Lietoon, Littoistenjärven esteettömään melontalaituriin, Villa Järvelä / Järvelän avannon talviuintiin sekä kolmeen lentopallokenttään nimeltä Järvelän beachvolleykenttä 1, Järvelän beachvolleykenttä 2 ja Järvelän beachvolleykenttä 3. Noin kahden kilometrin kohdalla reitillä on Littoisten uimaranta ja sen yhteydessä Littoisten uimarannan ulkokuntoilulaitteet; Kaarina.fi mainitsee eväspöydät ja grillit käytössä ympäri vuoden ja Tammireitit täydentää kesäkauden palveluista uimarannalla. Lähellä läntistä päätepistettä Järvelän lintulava sijaitsee kosteikkoon päin, ja Littoistenjärven lintutorni kohoaa aivan rannan tuntumassa—Kaupungin linturakennesivut kehottavat ottamaan kiikarit tai kaukoputken, sillä järven keskellä olevat linnut näyttävät kaukaisilta.
Järvelän kosteikko järven pohjoispuolella on yksi Varsinais-Suomen merkittävimmistä lintupaikoista: Turun Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa pesimä- ja muuttolintujen runsautta ruovikossa, joka syntyi 2009 tulvan jälkeen, sekä vuonna 2013 valmistunutta lintulavaa. Linturakennesivut tiivistävät saman tarinan ja kertovat pyörätuoliramppiin johtavasta kulkureitistä Järvelän lintulavalle. Melojille Littoistenjärven melontareitti seuraa järven rantaviivaa ja osuu moniin samoihin näkymiin vedestä. Pyöräilijät jatkavat helposti Kuuden kunnanosan kierrokseen, ja lyhyt Kultanummen kuntopolku kulkee muutaman sadan metrin päässä uimarannan ulkokuntosalilta, jos haluat vielä juoksulenkkiä luontopolun jälkeen.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 2,9 kilometriä yhteen suuntaan vaihtelevassa järvi-, metsä- ja ulkoilupaikkayhteyksissä. Koska reitti ei ole rengas, paluu tapahtuu samaa polkua tai tarvitset kaksi autoa, jos haluat yhdensuuntaisen vaelluspätkän. Tammireitit antaa tavalliselle edestakaiselle retkelle yhteispituudeksi 5,8 kilometriä.
Näin pääset perille
Kaarina.fi listaa kolme autopaikkaa: Liedon Järvelän P-alue Järveläntie 133, Littoisten uimaranta Littoistenjärventie 153 ja Ristikallion uimaranta Nipsikatu 8 sekä pyörätelineet Littoisten uimarannalla. Järvelän kosteikon lintulavalle linturakennesivut ohjaavat pysäköimään Järveläntien ja Littoistenjärventien risteykseen (Järveläntie 6) ja kävelemään noin 250 metriä Järveläntietä pitkin rampille. Littoistenjärven lintutornille on Littoisten uimarannan parkkipaikalta noin 500 metriä polkuja pitkin. Kaarinan puolella reitille pääsee myös Värttinäkadun varrelta luontopolut-sivun mukaan. Elämän mittaisella matkalla kuvaa vaihtoehtoista lähtöä Vanhan verkatehtaan rannalta Kuovinluodolta, jos tutkitte järven toista päätä.
Hyvä tietää
Liedon kunnan sivu kuvaa toistuvia kesäsinileväkukintoja ja viittaa seurantamittauksiin ennen uimista; tarkista ajankohtainen sinilevätilanne virallisilta kanavilta, sillä uiminen voi olla keskeytetty. Eväsretkeilijöiden kannattaa pakata omat hiilet tai pienpuu Littoisten uimarannan grilleihin, sillä Tammireitit korostaa omien polttopuiden tai brikettien tuomista.
Historia
Kaupungin linturakennesivujen mukaan Järvelän kosteikko syntyi vuonna 2009 vahingossa tulvineesta peltoalueesta, ja lintulava valmistui kosteikon reunaan vuonna 2013 pyörätuolirampin kanssa. Littoistenjärvi ja kosteikko nostettiin vuoden 2019 linnustoarviointien yhteydessä esiin maakunnan arvokkaimpien lintualueiden joukossa. lieto.fi kertoo järven pitkästä historian kierrosta—kuroutuminen merestä noin 5 600 vuotta sitten—sekä ravinnevaihteluista, jotka edelleen heijastuvat kesän sinileväkukintoihin.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Littoistenjärven luontopolku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Kaarina ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Merkit, pysäköintivaihtoehdot ja yhteys Kaarinan muihin luontopolkuihin löytyvät Kaarina.fi:n luontopolut-sivuilta. lieto.fi:n Littoistenjärvi-artikkeli täydentää kuvaa järvitason tiedoilla—rantaviiva, pitkä linnustoseuranta ja sinileväjaksot—jotta uiminen ja kävely kannattaa ajoittaa järkevästi samaan retkeen....
Kaarina.fi – Nature trails+
Kuvaus
Merkit, pysäköintivaihtoehdot ja yhteys Kaarinan muihin luontopolkuihin löytyvät Kaarina.fi:n luontopolut-sivuilta. lieto.fi:n Littoistenjärvi-artikkeli täydentää kuvaa järvitason tiedoilla—rantaviiva, pitkä linnustoseuranta ja sinileväjaksot—jotta uiminen ja kävely kannattaa ajoittaa järkevästi samaan retkeen.
Littoistenjärven luontopolku on noin 2,9 kilometriä yhteen suuntaan Littoistenjärven äärellä Kaarinan ja Liedon rajalla Varsinais-Suomessa. Kaarina.fi kuvaa reitin kulkevan rantaa, metsää ja kävelyteitä pitkin sininen-valkoinen-vihreä maalimerkinnöin. Tammireittien esite korostaa helppoa kokonaisprofilia mutta muistuttaa juurakkopätkistä ja vesilätäköistä sateen jälkeen sekä muutamasta suojatiettömästä tienylityksestä—kiikarit ja lastenrattaat kannattaa hidastaa näissä kohdissa. Elämän mittaisella matkalla kuvaillaan leppoisaa perheretkeä eväiden kera, lyhyitä lintutornivisiittejä koko reitin ”suorittamisen” sijaan ja sitä, miten jo tornien luona kiertely riittää pienten lasten kanssa.
Järvelän näköala- ja lintutornin luota pääsee nopeasti Järvelän uimapaikka Lietoon, Littoistenjärven esteettömään melontalaituriin, Villa Järvelä / Järvelän avannon talviuintiin sekä kolmeen lentopallokenttään nimeltä Järvelän beachvolleykenttä 1, Järvelän beachvolleykenttä 2 ja Järvelän beachvolleykenttä 3. Noin kahden kilometrin kohdalla reitillä on Littoisten uimaranta ja sen yhteydessä Littoisten uimarannan ulkokuntoilulaitteet; Kaarina.fi mainitsee eväspöydät ja grillit käytössä ympäri vuoden ja Tammireitit täydentää kesäkauden palveluista uimarannalla. Lähellä läntistä päätepistettä Järvelän lintulava sijaitsee kosteikkoon päin, ja Littoistenjärven lintutorni kohoaa aivan rannan tuntumassa—Kaupungin linturakennesivut kehottavat ottamaan kiikarit tai kaukoputken, sillä järven keskellä olevat linnut näyttävät kaukaisilta.
Järvelän kosteikko järven pohjoispuolella on yksi Varsinais-Suomen merkittävimmistä lintupaikoista: Turun Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa pesimä- ja muuttolintujen runsautta ruovikossa, joka syntyi 2009 tulvan jälkeen, sekä vuonna 2013 valmistunutta lintulavaa. Linturakennesivut tiivistävät saman tarinan ja kertovat pyörätuoliramppiin johtavasta kulkureitistä Järvelän lintulavalle. Melojille Littoistenjärven melontareitti seuraa järven rantaviivaa ja osuu moniin samoihin näkymiin vedestä. Pyöräilijät jatkavat helposti Kuuden kunnanosan kierrokseen, ja lyhyt Kultanummen kuntopolku kulkee muutaman sadan metrin päässä uimarannan ulkokuntosalilta, jos haluat vielä juoksulenkkiä luontopolun jälkeen.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 2,9 kilometriä yhteen suuntaan vaihtelevassa järvi-, metsä- ja ulkoilupaikkayhteyksissä. Koska reitti ei ole rengas, paluu tapahtuu samaa polkua tai tarvitset kaksi autoa, jos haluat yhdensuuntaisen vaelluspätkän. Tammireitit antaa tavalliselle edestakaiselle retkelle yhteispituudeksi 5,8 kilometriä.
Näin pääset perille
Kaarina.fi listaa kolme autopaikkaa: Liedon Järvelän P-alue Järveläntie 133, Littoisten uimaranta Littoistenjärventie 153 ja Ristikallion uimaranta Nipsikatu 8 sekä pyörätelineet Littoisten uimarannalla. Järvelän kosteikon lintulavalle linturakennesivut ohjaavat pysäköimään Järveläntien ja Littoistenjärventien risteykseen (Järveläntie 6) ja kävelemään noin 250 metriä Järveläntietä pitkin rampille. Littoistenjärven lintutornille on Littoisten uimarannan parkkipaikalta noin 500 metriä polkuja pitkin. Kaarinan puolella reitille pääsee myös Värttinäkadun varrelta luontopolut-sivun mukaan. Elämän mittaisella matkalla kuvaa vaihtoehtoista lähtöä Vanhan verkatehtaan rannalta Kuovinluodolta, jos tutkitte järven toista päätä.
Hyvä tietää
Liedon kunnan sivu kuvaa toistuvia kesäsinileväkukintoja ja viittaa seurantamittauksiin ennen uimista; tarkista ajankohtainen sinilevätilanne virallisilta kanavilta, sillä uiminen voi olla keskeytetty. Eväsretkeilijöiden kannattaa pakata omat hiilet tai pienpuu Littoisten uimarannan grilleihin, sillä Tammireitit korostaa omien polttopuiden tai brikettien tuomista.
Historia
Kaupungin linturakennesivujen mukaan Järvelän kosteikko syntyi vuonna 2009 vahingossa tulvineesta peltoalueesta, ja lintulava valmistui kosteikon reunaan vuonna 2013 pyörätuolirampin kanssa. Littoistenjärvi ja kosteikko nostettiin vuoden 2019 linnustoarviointien yhteydessä esiin maakunnan arvokkaimpien lintualueiden joukossa. lieto.fi kertoo järven pitkästä historian kierrosta—kuroutuminen merestä noin 5 600 vuotta sitten—sekä ravinnevaihteluista, jotka edelleen heijastuvat kesän sinileväkukintoihin.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Littoistenjärven luontopolku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Kaarina ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.