Varsinais-Suomi Kartta

Puulämmitteinen kelluva sauna

ÖRÖ-rantasauna on varattava yksityinen sauna rannalla

Mökin omistaa metsästyseura Hangöudds Skärgårdsjaktförening r.f. Morgonlandin saarella sijaitseva erämökki. Sinne pääsee kajakin avulla. Hyvä blogikirjoitus henkilöstä, joka on melonut sinne kajakin avulla: https://anttihanski.blogspot.com/2017/09/morgonlandet.html

Tämän saunan voi vuokrata vain yhdessä mökin kanssa.

Saarella on kolme tilaussaunaa. Kahteen pienempään saunaan mahtuu kymmenen henkilöä, kun taas suurimpaan saunaan mahtuu kaksikymmentä saunojia. Saunat sijaitsevat sataman välittömässä läheisyydessä.

ÖRÖ Hårdasnäsin sauna on rannalla sijaitseva yksityinen sauna, jonka voi varata

Tämä on yksityisen yrityksen (Natura Viva) ylläpitämä sähkökäyttöinen sauna Teijon kansallispuistossa. Alueella on lukuisia vaellusreittejä, mökkejä ja ulkogrillejä. Sauna sijaitsee aivan Matildanjärven rannalla, joten siellä on mukava käydä uimassa.

Hevonlinnan ulkoilukeskuksen alueella sijaitseva laavu. Läheisyydessä on myös näkötorni, ulkoilupiste, piknikpenkkejä, ulkotulipaikka ja grilli. Talvella alueella on huollettu hiihtolatu.

Isoholman Laavu on majapaikka Teijon kansallispuistossa. Se sijaitsee Matildanjärven saarella. Sinne pääsee vain kajakilla, kanootilla, SUP-laudalla tai soutuveneellä. Välineitä voi vuokrata Teijo-luontokeskuksesta, joka sijaitsee aivan pysäköintialueen ja järven vieressä. Suuri kiitos Samoilija Kaleville, joka antoi luvan käyttää videoita ja kuvia

Roosinniemen laavu on katos / lepopaikka Teijon kansallispuistossa. Se sijaitsee vain noin kilometrin päässä pysäköintialueelta 🅿️, joten sinne on helppo kävellä. Suuri kiitos Samoilija Kaleville, joka antoi luvan käyttää videoita ja valokuvia

Endalin Laavu Teijon kansallispuistossa. Lyhyen ajomatkan päässä Turusta tai Salosta. Pysäköintialueelta on vain 15–30 minuutin kävelymatka tähän laavuun. Suuri kiitos Samoilija Kaleville videon käyttöluvan myöntämisestä.

Teerisaaren laavu. Laavu Teijon kansallispuistossa Suuri kiitos Samoilija Kaleville videon ja valokuvien käyttöoikeudesta.

Meriholman laavu eli Isoholman laavu on majapaikka Isoholman saarella Teijon kansallispuistossa. Sinne pääsee vain kajakilla tai kanootilla. Suuri kiitos Samoilija Kaleville siitä, että saimme käyttää videoita ja kuvia.

Bergvikin luontopolku sijaitsee

Jeturkastin vaativa esteetön reitti on noin 0,7 kilometrin suuntaansa patikointihaara Teijon kansallispuistossa Salossa. Kuiva mäntykangas alkaa Jeturkastin pysäköintialueelta, yksi esteetön pysäköintipaikka ja päättyy Jeturkastin muinaisrantaan eli pirunpelloksi kutsuttuun kivikkoon, jonka geologit tulkitsevat nousuisten maiden Ancylus-aikaisaksi rantavöykeröksi noin 9000 vuoden takaa. Metsähallitus luokittelee tämän linjan vaativaksi esteettömäksi reitiksi Luontoon.fi-palvelussa(1): lyhyet nousut ja poikkikaltevuudet tekevät siitä vaativamman kuin kevyimmät esteettömät polut, joten apurin varaaminen on järkevää monelle pyörätuolilla kulkevalle. Visit Salo kuvaa Teijon järvi-, metsä- ja ruukkikylien kokonaisuutta ja palveluita Matildanjärven liepeillä, jos haluat jatkaa päivää tämän lyhyen käynnin jälkeen(3). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen samalta pikkuparkilta kävellyn muistiinpanon: noin 700 metriä esteetöntä osuutta muinaisrannalle, oranssit vinoneliömerkinnät laajemmassa Jeturkasti-verkossa ja pääosin helppoa kangasta ennen kääntöpaikan kivikkomaisemaa(2). Teijon luontokeskuksen Natura Viva kertoo päällystetystä pyörätuolille soveltuvasta yhteydestä parkilta luonnonnähtävyyteen sekä laajemmasta noin 4,5 kilometrin Jeturkastin muinaispolusta(4). Rannan äärellä saavutettavuuskuvaus mainitsee lyhyen puisen pitkosuikun ja pienen näköalatasanteen kivikon ylle(5). Kulkeminen on samaa reittiä takaisin, ellei lähde Jeturkasti reitti -kierrokselle, jossa tulee vastaan muun muassa Isoholma Laavu, Kariholman ruokailukatos ja Teijon luontokeskus Matildanjärven rannalla. Kuivakäymälöitä ja luontokeskuksen palveluita on Matildanjärven suuntaan muutaman kilometrin päässä tämän lyhyen haaran jälkeen(4)(5). Kansallispuistossa koirat kulkevat kytkettynä.

Koko Vajosuon vaelluksen taukopaikoista, juomavesipisteistä ja oranssinauhaisesta opastuksesta (siniset pisteet rengasreiteillä, valkoiset yhdys- ja pistoreiteillä) kannattaa aloittaa Kuhankuonon retkeilyreitistön Vajosuon vaellus -sivulta(1). Metsähallitus kuvaa pitkää Vajosuon vaellusta Kurjenrahkan alueella Luontoon.fi-palvelussa(2). Auran kunta kertoo, miten Kurjenrahkan kansallispuiston merkityt reitit liittyvät laajempaan Kuhankuonon verkostoon—yhteensä yli 150 kilometriä polkuja(4). Reitti on noin 2,7 kilometriä pitkä pisteestä pisteeseen Ruskolla Töykkälän pysäköintialueelta. Alun sadan metrin jälkeen tulee vastaan Töykkälän laavu tulentekopaikkoineen ja puusuojalla—hyvä taukopaikka ennen jatkoa. Reitin loppupäässä liitytään Vajosuon reittiin, lyhyeen suolenkkiin tornien, vuokratuvan ja nuotiopaikkojen kanssa; sama alue on eteläinen lähtöpiste myös noin 30 kilometrin Vajosuon vaellus -rengasreitille(1)(2). Töykkälän laavulta voi suunnata myös Karpalopolku - Töykkälä reitti -päiväretkelle kohti Koivusaaren luontotornia, Kurjenpesää ja muita Kurjenrahkan palveluja(1). Retkipaikan kuvaus Töykkälän ja Vajosuon välisestä osuudesta mainitsee osuuden yleisiä teitä ja peltonäkymiä sekä metsäosuuden ja käytännön huomioita pitkospuista ja myrskykaadoista—hyödyllinen lukeminen ennen maastoon lähtöä(3). Rusko sijaitsee Varsinais-Suomessa Turun pohjoispuolella; Kuhankuonon verkosto kulkee usean kunnan alueella samassa lounaisen Suomen ulkoilmaisemassa(4).

Vuohensaaren luontopolku on noin 1,1 km:n vaellusreitti Vuohensaarella, Salo on noin neljän kilometrin päässä Varsinais-Suomessa. Saaren itäosa kuuluu Viurilanlahden Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen. Ajankohtaiset tiedot ja reittikartta löytyvät Visit Salon Vuohensaaren luontopolun sivulta(1). Reitti kulkee iäkkäiden kuusi- ja mäntymetsien halki, rantakallioiden ohi sekä hiekka- ja ruovikkorannoille. Kilpikaarnamännyt, sammaleinen kallionseinämä ja niilleen jätetyt lahopuut tekevät metsästä eläväisen. Saarella kasvaa kaksi harvinaisempaa kasvilajia: mäkirikko ja papelorikko. Reitin varrella on 17 luontorastia QR-koodeineen, joista saa tietoa saaren historiasta, kasveista, linnuista ja eläimistä; kahvilasta saa myös opaslehtisen. Reitin alkupäässä Satamakadun varrella sijaitsee Vuohensaaren uimapaikka, saaren pääuimaranta hiekkarannalla ja pukukopilla. Noin 360 m reitin alusta on Vuohensaaren grillikatos, katettu grillikatos rantametsässä. Kesäkaudella katos on leirintäalueen asiakkaille varattuna kello 18 alkaen; sitä ennen se on kaikkien käytössä. Polkuverkosto koostuu kolmesta reitistä. Kreivin kierros (0,9 km, oranssi vinoneliö) on pääreitti, joka kiertää myötäpäivään saaren ikimetsien ja Ahtelan torpan perinnemaiseman halki. Kipparin polku (0,3 km/suunta, siniset neliöt) johtaa Itäsatamaan näköalapaikkojen ja luonnonlähteen kautta — reitillä on portaat ja enemmän korkeusvaihtelua. Torpparin taival (0,3 km/suunta, oranssit neliöt) on reitistön helpoin ja ainoa, joka soveltuu lastenvaunuille; se johtaa saaren lounaiskärkeen, josta avautuu näköala Halikonlahdelle. Veden toisella puolella näkyy Vaisakko luonnonsuojelualueen metsäinen rantakallioinen. Vaisakon polku ja Vaisakko luontopolku tarjoavat lisää retkeilyä lähialueella — molemmat kulkevat myös Vuohensaaren grillikatoksen kautta ja alkavat Vaisakon pysäköintialueelta. Saarella on kesäkaudella kahvila-ravintola (toimii myös neuvontapisteenä, josta saa karttoja ja voi vuokrata kanootteja ja sup-lautoja), leirintäalue huone- ja asuntoauto- ja telttapaikoineen, lasten leikkikenttä, 18-reikäinen minigolfrata, kesäteatteri ja tanssilava. Jonna Saarin Retkipaikka-artikkeli kuvaa elävästi reitin vanhan metsän tunnelmaa ja hiekkarantoja(2). Luontopolkumies Mika Markkasen yksityiskohtainen Retkipaikka-reittikuvaus käy jokaisen osion läpi ja suosittelee lopuksi poikkaamaan saarenravintolaan(3).

Rauhalinnan luontopolku on noin 1,8 kilometrin merkitty kävelyreitti Kaarinassa, Varsinais-Suomessa, Rauhalinnan kartanon lehtometsäisessä maisemassa Kuusistonsalmen tuntumassa. Reitti ei muodosta silmukkaa, ja lähtöpisteitä on useita—metsäristeyksissä näkee keltaiset maalimerkinnät yhdeksän opastaulun välillä; taulut uudistettiin syksyllä 2019 ja Sibel Kantola Mökkigalleriasta kuvitti ne. Ajankohtaisista käyttöohjeista, retkietiketistä, linja-autopysäkeistä ja lähestymistavoista kannattaa lukea Kaarinan kaupungin Luontopolut-ohjeet(1) ja Visit Kaarinan reittiesittely(2). Pääosa kulkee tyypillistä kapeaa ja juurakkaista metsäpolkua pienine korkeuseroineen; noin 700 metrin matka sorapintaista, kohtuullisen helppokulkuista tienosaa kulkee luontopolun opastauluilla 1, 2 ja 3, jos haluat vain helpomman osuuden ja rannikkopään ilman kapeinta polkua. Sama helpompi selkäranka löytyy Luontoon.fi-palvelusta omana ulkoilureittinään(4). Rauhalinnan kartano on yksityisaluetta: merkitty luontopolku ei kulje kartanon pihan läpi eikä pihoille saa pysäköidä(1). Olethan merkityillä poluilla ja vältät turhaa kulkuja herkällä kasvipeitteellä(1). Noin 0,6 kilometrin kohdilla reitin alusta tulee mukaan Valkeavuoren hiekkakenttä ja Valkeavuoren yläkoulun liikuntasali Aapiskujan lähellä—hyviä kiintopisteitä, jos tulet keskustan suunnasta. Noin 1,1 kilometrin kohdalla Kuusiston sillanpieli kalastuspaikka on Saaristotien ja Kuusiston sillan kupeessa rantahetkeä varten. Tammireitit tiivistää samaa maisemaa—lehtoa, avokalliota, puroa ja meren tuntua—ja muistuttaa pysäköinnistä ja kartanon rajoista(3). Kuusiston suunnasta jatkoksi sopii Hovirinta-Piikkiö maisemareitti pitempään rantatiekiertoon Piikkiötä kohti, Kuusiston-Harvaluodon melontareitti melontapäivään Harvaluodon suuntaan tai Rauhalinnan luontopolku helppokulkuinen ilman kapeinta metsäosuutta.

Halikonlahden alue on ollut tunnettu lintupaikka jo 1800-luvulta, ja Viurilanlahden arvokas linnusto kannattaa huomioida rauhallisella käytöksellä reiteillä(1). Kohde sijaitsee Salossa Varsinais-Suomessa, vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Leveyksistä, merkinöistä, penkkimäärästä, talvikunnossapidon puuttumisesta, pyöräilyn ja hevosliikenteen säännöistä sekä pdf-esitteestä löytyy tarkemmin Salon kaupunki Halikonlahden esteettömän reitin sivulta(1). Salon Kohteet korostaa muuttoaikaista kosteikkolinnustoa, jopa 110 lajia, harvinaisuuksina mainittuja kahlaajalajeja sekä kevään 2025 pintarakenteiden kunnostusta(2). Retkipaikka ja Luontopolkumiehen kävelykuvaus tuovat maastossa näkyvää tietoa: kolmiomainen kierros Satamakadun tuntumassa, ruovikon äänet sopivalla vuodenajalla, Timali-torni ennen esteetöntä lintulavaa ja uudempi torni muutontarkkailuun—retki kannattaa tehdä kiikarit mukana(3). Birdingplaces täydentää elinympäristökuvaa, kun mietit, mitä lahden liepeillä voi odottaa näkeväsi(4). Reitti on noin 2,4 kilometriä meidän kartallamme. Noin 1,2 kilometrin kohdalla tulee Esteetön lintulava, jonka jyrkkämpi nousu on varustettu käsijoentein; muut lintutornit ja piilokojut kiertävällä reitillä eivät ole esteettömiä(1)(2). Alusta on leveä kivituhkapolku noin 1,5–2 metriä, puisissa viitoissa teksti ”Esteetön reitti” ja pyörätuolisymboli, seitsemän levähdyspenkkiä, kaksi esteetöntä pöytäryhmää ja pyöräteline, jossa on runkolukitusmahdollisuus kevään 2025 parannusten jälkeen(1)(2). Pyöräily on sallittu, kun huomioi hitaammat käyttäjät; ratsastus ja hevosen taluttaminen on kielletty tasaisena pidettävän pohjan vuoksi(1). Pidempi, ei esteetön lintupolku kaikkien puhdistamoltaiden ympäri löytyy Halikonlahden lintupolulle Salon kaupunki -kuvauksista(1). Melontareitti Uskelanjoki–Särkisalo kulkee samaisen Esteetön lintulava -pisteen kautta pidemmillä melonnoilla; yhdistä suunnitelmia vain, jos ulkoilet ja melonnan yhdistäminen on järkevää.

Masuunilammen luontopolku on lyhyt, merkitty luontopolku Taalintehtaalla, Kemiönsaarella Varsinais-Suomessa; reitin pituus on kartallamme noin 0,8 kilometriä. Viralliset tiedot ja ajantasaiset päivitykset löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Visit Kemiönsaari luettelee Taalintehtaan polut ja ohjaa myös sähköisiin tarinakarttoihin, joita voi lukea selaimella ilman erillistä sovellusta(2). Kävely lähtee ruukkikylän masuunin raunioilta ja vie kulttuuripihasta järven ja metsän ääreen: tummavetisen lammen rantalehtoon, Pienen Masuunijärven suorannoille, kalliomänniköihin ja kesäisin kukkivaan kallioketoon. Sanna-Mari Kunttu Retkipaikka-artikkeli Taalintehtaan poluista kuvaa Pive Toivosen kuvittamia opastauluja ja nostaa esiin muun muassa sinikukkaisen vuorimunkin, sudenkorennot, luolastoissa elävän varastohämähäkön sekä syksyisten iltojen lepakoita ja pöllöjen ääniä(3). Jutussa todetaan myös, että reitti on helppo, mutta ei sovellu rattaille tai pyörätuolille(3). Taalintehtaan värikoodatuilla poluilla Luontopolkumies kertoo, että valkoiset merkinnät johtavat Masuunilammen luontopolulle, oranssit Pienen Masuunijärven polulle ja keltaiset Senatsbergetin hyvinvointipolulle—kannattaa varmistaa ensimmäisestä risteyksestä, että seuraa valkoista reittiä tällä lenkillä(4). Alkupäässä näkee suuria tervaleppiä ja opastauluja rantalehdestä ja uhanalaisista lajeista(4). Lähtöalueelta voi jatkaa pidemmille kierroksille: Senatsberget hyvinvointipolku nousee näkötornille ja laavulle Stora Masugnsträsketin ja Pienen Masuunijärven tuntumassa, ja Pieni Masuuninjärvi tarjoaa lyhyen järvenrantaversion. Ruukinkävely avaa ruukkihistoriaa tarinakartan avulla. Rannikkoreitti kulkee lähellä, jos saavut pyörällä. Stora Masugnsträsketin kanoottilaiturilla pääsee veden ääreen, mistä melontareitit jatkuvat järvelle. Kemiönsaari on saaristokaupunki Saaristomerellä. Varsinais-Suomi tunnetaan rannikon ruukkikylistä, metsäisistä rannoista ja lyhyistä päiväretkistä kulttuurimaisemissa.

Hovirinta–Piikkiö maisemareitti on kartallamme noin 13,7 kilometriä pitkä länsi–itä-suuntainen yhteys Kaarinassa Varsinais-Suomessa Hovirinnan rantavyöhykkeeltä kohti Piikkiötä. Kaarinan kaupunki esittelee sen noin 13 kilometrin matkana, jonka voi kulkea kävellen tai pyörällä pääosin hiekkateitä, kevyen liikenteen väyliä ja metsäpolkuja pitkin, ja reitistä voi poimia lyhyempiä osuuksia tai yksittäisiä käyntikohteita(1). Tammireitit kuvaa kokonaisuuden länsi–itä-suuntaisena ja mainitsee, että kohteet sijoittuvat myös joukkoliikenteen linjojen varrelle(2). Reitti alkaa Hovirinnan uimannosta ja vilkkaasta Hovirinnan rantapuistosta: samassa kokonaisuudessa kulkee Hovirinnan talviuintipaikka, Hovirinnan rantapuiston ulkokuntoilulaitteet ja Hovirinnan rannan koripallokenttä—kätevää, jos haluat uinnin, talviuintia, ulkoliikuntaa tai pelin ennen lähtöä. Kuusiston sillan lähellä Kuusiston sillanpieli kalastuspaikka sopii helpoksi kalastuspysähdykseksi salmen äärellä. Rauhalinnan jälkeen Rauhalinnan luistelukenttä osuu lähelle; Rauhalinnan kartanon lehtomaisemassa kiertävät Rauhalinnan luontopolku ja Rauhalinnan luontopolku helppokulkuinen, joita voi yhdistää samaan rantaosuuteen, ja Tammireitit mainitsee Mökkigallerian sekä yleisen oleskelulaiturin(2). Voivalan uimaranta tarjoaa uimavuoron muutaman kilometrin kohdalla. Karpanmäen lehdon reunalta avautuu näkymiä pelloille ja Kuusistonlahdelle. Tuorla on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Ammattiopisto Livian liikuntasali viittaa ammattiopiston kampusalueeseen, ja Tuorlan esteetön luontopolku sekä muut Tuorlan metsien polut—mukana tulipaikka—haarautuvat suojellusta metsästä; Tammireitit viittaa myös Avaruuspuisto Väisälään ja kartanoalueeseen(2). Päälinja seuraa historiallista Kuninkaantietä eli Suurta Rantatietä kohti Raadelman uimapaikkaa, missä uimaranta ja rantaniityt sijoittuvat näkymiin Kuusiston linnanraunioille Tammireittien kuvauksen mukaan(2). Rungon koulun liikuntasali ja Rungon koulun lähiliikuntapaikka -kohdilla reitti kulkee pääväylän pohjoispuolella ja Piikkiönlahden maisema avautuu sivulle. Noin 12 kilometrin kohdalla Piikkiönlahden lintutorni tarjoaa kohotetun näkymän lahdelle. Kaarinan kaupunki kuvaa Piikkiönlahden esteettömän lintutornin valmistuneen vuoden 2025 alussa, pitkän puisen luiskan, tilavan katselutason, pysäköinnin Myrskylinnantien päässä sekä runsaan vesilintu-, kahlaaja- ja petolintuharrastuksen—kevään ja syksyn muuttoaikoina Piikkiönlahdella voi nähdä suuria parvia Kuusistonlahden Natura-alueella(3). Puostan kenttä, Tanssistudio Point ja Pontelan punttisali sijoittuvat Piikkiön taajamaan reunaan. Piikkiön kivikirkolta voi jatkaa Piikkiön Linnavuoren retkeilyreitistölle, Harvaluodon pyöräilyreitille, Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitille, Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie -yhteydelle sekä pyöräilyn yhdysreittejä pitkin Lietoon ja Paimioon, kuten kaupunki ja Tammireitit kuvaavat(1)(2). Kuusiston-Harvaluodon melontareitti kulkee alkupään rantaosuudella yhteisessä linjassa—hyvä tietää, jos yhdistät rantaan nousun melontaan muualla.

Konungskärin luontopolku on noin 0,4 kilometrin mittainen lyhyt rengas Konungsskärin paljaalla kalliosaarella Saaristomeren kansallispuistossa Korppoon ulkosaaristossa; hallinnollinen kunta on Parainen ja laajempi alue Varsinais-Suomi. Saarelle pääsee vain veneellä osana suojaisaa luonnonsatamaa, johon kuuluvat myös Birsskär ja Västra Tvigölpan. Kiinnityssyvyksistä, juomaveden puutteesta, avotuvan varusteista ja Birsskäriin johtavasta kävelysillasta kannattaa aloittaa Konungsskär-kuvauksesta Luontoon.fi:n artikkelissa Saaristomeren kansallispuiston saaret(1). Visit Parainen(2) tiivistää saman tiedon Saariston rengastie -sivullaan ja muistuttaa, etteivät jokamiehenoikeudet ole kansallispuistossa voimassa samalla tavalla kuin muualla. Kierros on lyhyt maisemia ja opastauluja varten, ei koko päivän vaellus: polku kulkee keton ja kumpareiden reunaa, ja taulut kertovat asumisesta karulla luodolla sekä rannikon muutoksista. Konungsskärin autiotupa on avotupa neljälle hengelle valurautakamiinalla, pienellä näyttelyllä ja opastuspaikalla(1). Konungsskärin käymälä ja polttopuusuoja tarjoaa kuivakäymälän ja polttopuusuojan, Konungsskärin tulentekopaikka sopii tauolle ja Konungskär Telttailualue telttailuun. Ponttonisilta vie Birsskäriin, jossa Birsskärin tulentekopaikka on monelle venekunnalle luonteva nuotiopaikka ja kiinnityssilmukoita on rannoilla luonnonsataman eri puolilla; Luontoon.fi:n mukaan parhaat kiinnittymispaikat ovat Birsskärin pohjoisrannalla(1). Kipparilehden Veneesta lainattu juttu kulkee samaa reittiä ja täydentää kuvaa: lampaiden laidunnus kedolla, noin 80 cm korkeampi merenpinta 1820-luvulla saarelle tultaessa sekä Birsskärin nuotiopaikalle varatut polttopuut vastuullista käyttöä varten(3). Varaa aikaa taulujen lukemiseen ja naapuriluotojen katseluun: alustana on saariston kalliota ja lyhyt heinä, ei viheralueen tasainen asfaltti, ja satama voi olla vilkas keskellä kesäsesonkia.

Pyöräilyn yhdysreitti Piikkiö–Hepojoki on kartallamme noin 4,3 kilometriä pitkä pistemäinen yhdys Kaarinan Piikkiön kaupunginosassa Varsinais-Suomessa kohti Hepojoen suuntaa ja naapurikuntien pyöräilyverkostoihin. Kansallinen Suomi.fi-palvelu julkaisee Kaarinan Hepojoen pyöräilyn yhdysreitti -kuvauksen, jossa sama opastettu osuus kulkee avoimen maaseudun läpi osana laajempaa pyöräilytarjontaa(1). Kaarinan kaupunki kokoaa pyöräilyn kartat ja käytännön ohjeet sivulleen; sieltä löytyy myös linkki Turun seudun opaskartalle, ja kaupunki erittelee katujen sekä isompien väylien kunnossapidon vastuja(2). Tammireitit kertoo reitisto.fi -sivustolla, miten paikalliset yhdysreitit kytkeytyvät numeroituihin seutureitteihin ja pidempiin matkailureitteihin Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa—kätevää, jos sido päiväretkiä yhteen(3). Väylävirasto kuvaa Turun kaupunkiseudun pyöräilyn viitoitushanketta, jossa pääpyöräilyreittien opastusta uusittiin vuoteen 2023 mennessä—Piikkiötä palvelevat päälinjat kuuluvat samaan kokonaisuuteen(4). Länsipäässä reitti kohtaa käytännössä samassa risteyksessä Yhdysreitti Piikkiö-Jaanintie- ja Piikkiö-Toivonlinna pyöräilyreitti -linjat; Piikkiön frisbeegolfrata on vieressä, jos haluat nopean frisbeegolf-pysähdyksen. Piikkiön yhtenäiskoulun kentän, Piikkiön yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikan ja Piikkiön yhtenäiskoulun liikuntasalin kohdilla Kaarinan kaupunki mainitsee korotetun pyöräilijän tienylityspaikan Makarlantiellä Piikkiön yhtenäiskoulun luona—koulu- ja huoltoliikennealueella kannattaa hiljentää(2). Hadvalantien varrella Tanssistudio Point kertoo taajamareunasta, ennen kuin jälki avautuu kohti Hepojoen yhteyttä. Kartallamme noin 4,3 kilometrin kohdalla viiva liittyy Yhdysreitti Lieto-Hepojoki-Paimio -reittiin, jolta jatko suuntautuu Lietoon ja Paimioon. Pyöräilyn yhdysreitti Pontela lähtee hyvin läheltä alkupäätä lyhyeksi Pontelan paikallissilmukaksi, ja Harvaluodon pyöräilyreitti osuu muutaman sadan metrin päähän rannikon kierrosta varten; Hovirinta–Piikkiö maisemareitti risteää lähellä, jos haluat pidemmän ranta–taajama-yhdistelmän kävelyä ja pyöräilyä.

Höglandin nuotiopaikka

Sandvikin tulipaikka

Gritbird- ja Gritree-laitteet.

Nunnavuoren kuntoradalla, Signalistinkadun koirapuiston vieressä. Vapaasti käytettävissä. Hiljaisuus klo 22–7.

Valpperin kehittämishankkeeseen hankittiin vuonna 2023 Gympark-ulkoliikuntalaitteita. Laitteita on viisi kolmen laitteen moduulia, eli yhteensä 15 laitetta.

Koivulan ulkoilureitillä. Vapaasti käytettävissä. Hiljaisuus klo 22–7.

Tasainen maasto. Väylien pituudet ovat 40–70 metriä. Akustinpuisto on 6-väyläinen frisbeegolfkenttä Somerossa.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja. Hiihtokaudella reitti suljettu.

108 askelmaa.

42 askelmaa.

Gritbird- ja Gritree-laitteet. Kuntoportaissa on 100 askelmaa.

Portaissa on 114 askelmaa

38 metriä pitkät kuntoportaat, 62 askelmaa

71 askelta.

Kaksi kuntoportaita Hevonlinnan ulkoilukeskuksessa, frisbeegolfradalla väylän 16 välittömässä läheisyydessä.

Lastenallas, terapia-allas, poreallas, kylmäallas sekä kaksi 25 metrin rataa uimareille. Ulkouima-alueella on 10,8 metrin allas, lastenallas ja kaksi poreallasta.

Poreallas, virkistysallas, roomalainen uima-allas, terapia-allas ja ulkouima-allas. OLOFitness-kuntosali.

Uima-allas, liikunta-allas, roomalainen uima-allas, mahdollisuus uida meressä ympäri vuoden. Kuntosali.