Koroistenniemi polku on hyvin lyhyt, merkitty lenkki, noin sadan metrin luokkaa, Turussa Varsinais-Suomessa Aurajoen ja Vähäjoen välisellä Koroistenniemellä. Niemi kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon; Kansalliset kaupunkipuistot kuvaavat piispan ajan tarinaa, muinaisjäännöksiä ja maisemaa Koroistenniemi-artikkel...
Kansalliset kaupunkipuistot – Koroistenniemi+
Kuvaus
Koroistenniemi polku on hyvin lyhyt, merkitty lenkki, noin sadan metrin luokkaa, Turussa Varsinais-Suomessa Aurajoen ja Vähäjoen välisellä Koroistenniemellä. Niemi kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon; Kansalliset kaupunkipuistot kuvaavat piispan ajan tarinaa, muinaisjäännöksiä ja maisemaa Koroistenniemi-artikkelissaan. Turun kaupungin asukasbudjetilla 2021 toteutettu Koroistenniemi virkistyskäyttöön -hanke toi alueelle esteettisiä opastauluja ja polkuja, joiden varrella voi tutustua Koroisien luontoon ja kulttuuriperintöön laajemmin, ja Vähäjokea kunnostettiin pinnan alta lohikalojen kutupaikkoja tukien. Kaupungin Luontopolut-sivu esittelee erillisinä pitkoina luontopolkuina Pomponrahkan, Kyyrlä-Toijaisen, Katariinanlaakson ja Ruissalon, joten Koroistenniemi kannattaa ajatella historiallisena joenvarren kohteena, jota voi yhdistää muihin Aurajoen reitteihin päiväretken osana, ei erillisenä koko päivän erämaalenkkinä.
Maastossa näkyvät vallit, kuivahuovat, kirkon ja sivurakennusten perustukset sekä laaja hautausmaa; Retkipaikka muistuttaa pysymään opastetuilla väylillä, jotta muinaispinta ei rispaannu epävirallisilta pikapoluista. Koroisten joentaisella rannalla sijaitsee Koroisten ulkokuntoilulaitteet, kätevä taukokohta, jos kokoat pidemmän Aurajoki-kierroksen. Vierekkäin kulkevat myös Helenan polun ja Pietarin polun kävelyverkot, Paavonpolut pitkä matkareitti ja Aurajoen melontareitti, joten sama niemen solmukohta toimii jatkoksi pidemmälle jokivarsiulkoilulle ilman että palataan keskustan kautta.
Koroistenniemi sijaitsee Turussa, ja Varsinais-Suomi on maakunnallinen kehys.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on vain noin 0,1 kilometriä yhtenä pienenä niemenlenkkinä joen vieressä; kävijät liikkuvat käytännössä myös niityillä, vallien luona ja rannan näkökohdissa opastaulujen kuvaamalla tavalla. Pintamateriaali on lyhyitä sora- ja kulutuspainanneosuuksia eikä tasaista erämaapolkua; muinaismuistoalueella kannattaa pysyä merkityillä ohjauslinjoilla. Laajemmalla Koroisten rantareitillä Halistenkosken ja rautatiesillan välillä valaistusta jatkettiin noin kahden kilometrin matkalla, mutta Turun Sanomien mukaan valoja ei sijoitettu muinaismuistoalueen kohdalle muinaishistoriallisten arvojen vuoksi.
Näin pääset perille
Kätevin ajoreitti kulkee Vanhaa Tampereentietä kohti Koroista. Catilluksentien ja Koroistentien risteyksessä on pieni hiekkaparkki ja noin 300 metrin kävely rantaan; isompi parkkialue löytyy Prisma Tampereentien varresta noin kilometrin kävelymatkan päästä Aurajoen Matkailutien Outdooractive-kohteen mukaan. Föli-linjat tuovat lähelle, josta kävelyä jää noin 600–800 metriä. Varo työmaita, kun kaupunki kunnostaa valaistusta tai rantarakenteita laajemmalla jokireitillä.
Hyvä tietää
Asukasbudjettihanke yhdisti rannikkosiivoukset, vieraslajityöt, Vähäjokeen tuodun purosoran taimenkudon tueksi, ohjatut talkoot ja luentotyyppiset yleisötapahtumat, jotta aluetta hoidetaan yhdessä. Muinaismuistolain suojauksessa kaivaminen, esinelöydösten keruu ja hajautettu nuotio arkeologisilla pinnoilla on kielletty; noudata paikan kirjallisia ohjeita ja vie roskat mukanasi.
Historia
Koroistenniemi on rauhoitettu muinaismuistoalueeksi jo vuonna 1905. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX määräsi Suomen piispanistuimen siirrettäväksi Nousiaisten Moisiosta tälle Aura- ja Vähäjoen yhteisalueelle, jossa linnoitettu piispanlinna, puinen piispankirkko aiemman kirkon seuraajana, kellotapuli ja yli kolmensadan haudan hautausmaa muodostivat kirkollisen hallintakeskuksen 1200-luvun loppupuolelle asti. Syväväyläinen merenkulku ja maankohoaminen muuttivat kaupan painopistettä kohti Turun syntyvää satamaa ja Kuusistoa 1280-luvun lopulla, jolloin hallinto siirtyi ja niemelle jäivät näkyviin vallit, kuivahuovat ja kiviperustukset.
Kulje muinaisalueen opastuksen osoittamaan suuntaan; itse mikrolenkki on mahdollista kiertää kumpaan suuntaan tahansa.
Reitin suunta
Reittimerkinnät
Reittimerkinnät
Avoinna / Kunnossa
Avoinna / Kunnossa
Sallitut aktiviteetit
Kävellen
Aktiviteetti
Maasto ja olosuhteet
0.1 km
Etäisyys
Noin 15–30 minuuttia varsinaiselle lenkillä ja välittömille näkökohdille; varaa noin tunti, jos luet opasteet, kuvaat jokisuistoa ja kävelet niityillä.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Koroistenniemi polku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Turku ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Koroistenniemi polku on hyvin lyhyt, merkitty lenkki, noin sadan metrin luokkaa, Turussa Varsinais-Suomessa Aurajoen ja Vähäjoen välisellä Koroistenniemellä. Niemi kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon; Kansalliset kaupunkipuistot kuvaavat piispan ajan tarinaa, muinaisjäännöksiä ja maisemaa Koroistenniemi-artikkel...
Kansalliset kaupunkipuistot – Koroistenniemi+
Kuvaus
Koroistenniemi polku on hyvin lyhyt, merkitty lenkki, noin sadan metrin luokkaa, Turussa Varsinais-Suomessa Aurajoen ja Vähäjoen välisellä Koroistenniemellä. Niemi kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon; Kansalliset kaupunkipuistot kuvaavat piispan ajan tarinaa, muinaisjäännöksiä ja maisemaa Koroistenniemi-artikkelissaan. Turun kaupungin asukasbudjetilla 2021 toteutettu Koroistenniemi virkistyskäyttöön -hanke toi alueelle esteettisiä opastauluja ja polkuja, joiden varrella voi tutustua Koroisien luontoon ja kulttuuriperintöön laajemmin, ja Vähäjokea kunnostettiin pinnan alta lohikalojen kutupaikkoja tukien. Kaupungin Luontopolut-sivu esittelee erillisinä pitkoina luontopolkuina Pomponrahkan, Kyyrlä-Toijaisen, Katariinanlaakson ja Ruissalon, joten Koroistenniemi kannattaa ajatella historiallisena joenvarren kohteena, jota voi yhdistää muihin Aurajoen reitteihin päiväretken osana, ei erillisenä koko päivän erämaalenkkinä.
Maastossa näkyvät vallit, kuivahuovat, kirkon ja sivurakennusten perustukset sekä laaja hautausmaa; Retkipaikka muistuttaa pysymään opastetuilla väylillä, jotta muinaispinta ei rispaannu epävirallisilta pikapoluista. Koroisten joentaisella rannalla sijaitsee Koroisten ulkokuntoilulaitteet, kätevä taukokohta, jos kokoat pidemmän Aurajoki-kierroksen. Vierekkäin kulkevat myös Helenan polun ja Pietarin polun kävelyverkot, Paavonpolut pitkä matkareitti ja Aurajoen melontareitti, joten sama niemen solmukohta toimii jatkoksi pidemmälle jokivarsiulkoilulle ilman että palataan keskustan kautta.
Koroistenniemi sijaitsee Turussa, ja Varsinais-Suomi on maakunnallinen kehys.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on vain noin 0,1 kilometriä yhtenä pienenä niemenlenkkinä joen vieressä; kävijät liikkuvat käytännössä myös niityillä, vallien luona ja rannan näkökohdissa opastaulujen kuvaamalla tavalla. Pintamateriaali on lyhyitä sora- ja kulutuspainanneosuuksia eikä tasaista erämaapolkua; muinaismuistoalueella kannattaa pysyä merkityillä ohjauslinjoilla. Laajemmalla Koroisten rantareitillä Halistenkosken ja rautatiesillan välillä valaistusta jatkettiin noin kahden kilometrin matkalla, mutta Turun Sanomien mukaan valoja ei sijoitettu muinaismuistoalueen kohdalle muinaishistoriallisten arvojen vuoksi.
Näin pääset perille
Kätevin ajoreitti kulkee Vanhaa Tampereentietä kohti Koroista. Catilluksentien ja Koroistentien risteyksessä on pieni hiekkaparkki ja noin 300 metrin kävely rantaan; isompi parkkialue löytyy Prisma Tampereentien varresta noin kilometrin kävelymatkan päästä Aurajoen Matkailutien Outdooractive-kohteen mukaan. Föli-linjat tuovat lähelle, josta kävelyä jää noin 600–800 metriä. Varo työmaita, kun kaupunki kunnostaa valaistusta tai rantarakenteita laajemmalla jokireitillä.
Hyvä tietää
Asukasbudjettihanke yhdisti rannikkosiivoukset, vieraslajityöt, Vähäjokeen tuodun purosoran taimenkudon tueksi, ohjatut talkoot ja luentotyyppiset yleisötapahtumat, jotta aluetta hoidetaan yhdessä. Muinaismuistolain suojauksessa kaivaminen, esinelöydösten keruu ja hajautettu nuotio arkeologisilla pinnoilla on kielletty; noudata paikan kirjallisia ohjeita ja vie roskat mukanasi.
Historia
Koroistenniemi on rauhoitettu muinaismuistoalueeksi jo vuonna 1905. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX määräsi Suomen piispanistuimen siirrettäväksi Nousiaisten Moisiosta tälle Aura- ja Vähäjoen yhteisalueelle, jossa linnoitettu piispanlinna, puinen piispankirkko aiemman kirkon seuraajana, kellotapuli ja yli kolmensadan haudan hautausmaa muodostivat kirkollisen hallintakeskuksen 1200-luvun loppupuolelle asti. Syväväyläinen merenkulku ja maankohoaminen muuttivat kaupan painopistettä kohti Turun syntyvää satamaa ja Kuusistoa 1280-luvun lopulla, jolloin hallinto siirtyi ja niemelle jäivät näkyviin vallit, kuivahuovat ja kiviperustukset.
Noin 15–30 minuuttia varsinaiselle lenkillä ja välittömille näkökohdille; varaa noin tunti, jos luet opasteet, kuvaat jokisuistoa ja kävelet niityillä.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Koroistenniemi polku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Turku ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.