Maarian kivikautinen polku on noin 5,5 kilometrin rengasreitti Maarian altaan itäpuolella Turussa. Varsinais-Suomi on rannikkolääni, jossa tämä reitti sijaitsee. Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa: kuusi- ja männikköä, kallioita, puroja ja savimaaperiä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-sivustolla. Turu...
Luontoon.fi – Maarian kivikautinen polku+
Kuvaus
Maarian kivikautinen polku on noin 5,5 kilometrin rengasreitti Maarian altaan itäpuolella Turussa. Varsinais-Suomi on rannikkolääni, jossa tämä reitti sijaitsee. Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa: kuusi- ja männikköä, kallioita, puroja ja savimaaperiä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-sivustolla. Turun kaupunki kuvaa Paavon polkuverkoston ja muut merkityt reitit ulkoilusivuillaan. Aurajokisäätiön Aurajoki-jokilaakson esite Maarian altaan kohteista avaa altaan ja lähiympäristön historiaa ja kertoo, miten kivikautinen polku kulkee osin samoissa metsissä kuin Paavon sinisellä merkitty verkosto. Retkipaikka ja Mari Hietala mainitsevat heikkoja merkintöjä ja vedenpitävien kenkien tarpeen märällä kelillä.
Noin 5,4 kilometrin kohdalla reitin varrella on Maarian uimaranta Karhunojantien varrella—uintiranta ja luonteva taukopaikka ennen renkaan sulkemista. Samoilla seuduilla kulkee myös Paavonpolut-verkosto; voit yhdistää lyhyen kierroksen pidempään kaupungin ympäristön vaellusverkostoon. Turku on lähin suuri palvelu- ja joukkoliikenneyhteys.
Polku on saanut nimensä alueen kivikautisista asuinpaikoista ja muinaislähteistä. Kun useat merkintäjärjestelmät menevät päällekkäin, ladattu reitti tai offline-kartta helpottaa oikealla polulla pysymistä.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 5,5 kilometriä rengasreittinä. Kävelyyn kannattaa varata suunnilleen 2–3 tuntia tavallisissa olosuhteissa; juurakot ja mutapaikat hidastavat etenemistä. Joissain esitteissä pituus pyöristyy noin kuuteen kilometriin; tällä sivulla käytämme kartoitettua 5,5 kilometrin mittaa.
Näin pääset perille
Tyypillisiä lähtöpaikkoja ovat parkkipaikka Paimalantie 369:n varrella altaan länsipuolella (kävely Myllyojan terässillan kautta yli Maarian altaan) sekä Maarian uimarannan parkkipaikka Karhunojantie 133:lla itäpuolella, josta lähtee polkuja useaan suuntaan. Bussilinja 22A ajaa Myllyojan pysäkin kautta lähelle siltaa ja reittiyhteyksiä.
Hyvä tietää
Reitin varrella ei ole kaupungin huoltamia nuotiopaikkoja; ruoanlaittoon kannattaa käyttää keitintä ja noudattaa jokamiehenoikeutta sekä paikallisia tulisääntöjä. Ajankohtaiset käyttörajoitukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä ja Turun kaupungin ulkoilusivuilta.
Historia
Nimi viittaa Maarian metsissä dokumentoituihin kivikautisiin asuinpaikkoihin ja muinaisjäännöksiin. Maarian allas syntyi 1980-luvun alussa, kun Vähäjoki padottiin Turun varavesivarastoksi; Myllyojan terässilta ja pato liittyvät samaan rakentamisen vaiheeseen. Seudun yhdistykset ja alueoppaat kuvaavat myllyhistoriaa, lähteitä kuten Kukonmäkeä ja Äkölää sekä muutosta avojoesta nykyiseen tekojärveen.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Maarian kivikautinen polku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Turku ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.
Maarian kivikautinen polku on noin 5,5 kilometrin rengasreitti Maarian altaan itäpuolella Turussa. Varsinais-Suomi on rannikkolääni, jossa tämä reitti sijaitsee. Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa: kuusi- ja männikköä, kallioita, puroja ja savimaaperiä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-sivustolla. Turu...
Luontoon.fi – Maarian kivikautinen polku+
Kuvaus
Maarian kivikautinen polku on noin 5,5 kilometrin rengasreitti Maarian altaan itäpuolella Turussa. Varsinais-Suomi on rannikkolääni, jossa tämä reitti sijaitsee. Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa: kuusi- ja männikköä, kallioita, puroja ja savimaaperiä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-sivustolla. Turun kaupunki kuvaa Paavon polkuverkoston ja muut merkityt reitit ulkoilusivuillaan. Aurajokisäätiön Aurajoki-jokilaakson esite Maarian altaan kohteista avaa altaan ja lähiympäristön historiaa ja kertoo, miten kivikautinen polku kulkee osin samoissa metsissä kuin Paavon sinisellä merkitty verkosto. Retkipaikka ja Mari Hietala mainitsevat heikkoja merkintöjä ja vedenpitävien kenkien tarpeen märällä kelillä.
Noin 5,4 kilometrin kohdalla reitin varrella on Maarian uimaranta Karhunojantien varrella—uintiranta ja luonteva taukopaikka ennen renkaan sulkemista. Samoilla seuduilla kulkee myös Paavonpolut-verkosto; voit yhdistää lyhyen kierroksen pidempään kaupungin ympäristön vaellusverkostoon. Turku on lähin suuri palvelu- ja joukkoliikenneyhteys.
Polku on saanut nimensä alueen kivikautisista asuinpaikoista ja muinaislähteistä. Kun useat merkintäjärjestelmät menevät päällekkäin, ladattu reitti tai offline-kartta helpottaa oikealla polulla pysymistä.
Pituus ja reitti
Reitin pituus on noin 5,5 kilometriä rengasreittinä. Kävelyyn kannattaa varata suunnilleen 2–3 tuntia tavallisissa olosuhteissa; juurakot ja mutapaikat hidastavat etenemistä. Joissain esitteissä pituus pyöristyy noin kuuteen kilometriin; tällä sivulla käytämme kartoitettua 5,5 kilometrin mittaa.
Näin pääset perille
Tyypillisiä lähtöpaikkoja ovat parkkipaikka Paimalantie 369:n varrella altaan länsipuolella (kävely Myllyojan terässillan kautta yli Maarian altaan) sekä Maarian uimarannan parkkipaikka Karhunojantie 133:lla itäpuolella, josta lähtee polkuja useaan suuntaan. Bussilinja 22A ajaa Myllyojan pysäkin kautta lähelle siltaa ja reittiyhteyksiä.
Hyvä tietää
Reitin varrella ei ole kaupungin huoltamia nuotiopaikkoja; ruoanlaittoon kannattaa käyttää keitintä ja noudattaa jokamiehenoikeutta sekä paikallisia tulisääntöjä. Ajankohtaiset käyttörajoitukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä ja Turun kaupungin ulkoilusivuilta.
Historia
Nimi viittaa Maarian metsissä dokumentoituihin kivikautisiin asuinpaikkoihin ja muinaisjäännöksiin. Maarian allas syntyi 1980-luvun alussa, kun Vähäjoki padottiin Turun varavesivarastoksi; Myllyojan terässilta ja pato liittyvät samaan rakentamisen vaiheeseen. Seudun yhdistykset ja alueoppaat kuvaavat myllyhistoriaa, lähteitä kuten Kukonmäkeä ja Äkölää sekä muutosta avojoesta nykyiseen tekojärveen.
Ole ensimmäinen, joka arvostelee "Maarian kivikautinen polku"
Jaa kuva viimeisimmältä retkeltä
Vastauksia kysymyksiisi
Datamme on peräisin Turku ja muiden luotettavien lähteiden tutkimuksesta maaliskuussa 2026. Reitti-/paikka-GPX-datamme on peräisin Metsähallitukselta / Lipasilta, ja se on viimeksi päivitetty maaliskuussa 2026. Tarkista aina heidän viralliselta verkkosivustoltaan turvallisuuskriittiset päivitykset.