Kanta-Häme Kartta

Tätä saunaa voi käyttää vain, jos vuokraat Hyypiön mökin. Se sijaitsee 50 metrin päässä mökistä Kyynäränjärven rannalla

Venesilta-leirintäalueen sauna on vieraille ilmainen, mutta se on avoinna myös yleisölle hintaan 5 €. Voit myös vuokrata yksityisen perhe-saunan edulliseen hintaan.

Liesjärven kylätalon sauna on puulämmitteinen sauna, joka sijaitsee Liesjärven kylässä ja jota ylläpitää kyläyhteisö. Sitä voi vuokrata yleisölle.

Kyynäräjärven rannalla sijaitseva savusauna, johon mahtuu 5–8 henkilöä. Saunaa voi käyttää vain, jos vuokraat Hyypiön mökin (200 metrin päässä talosta): https://www.nationalparks.fi/hyypiorentalhut

Eerikkilä on lomakeskus Ruostejärven rannalla. Siellä järjestetään yleisiä saunavuoroja. Vaikka et majoittuisikaan siellä, voit maksaa pelkästä saunan käytöstä. Tarjolla on myös vuokrattavia yksityissaunoja. Lisätietoja yksityissaunoista löydät täältä: https://eerikkila.fi/eerikkila/tilat/saunat-ja-ajanviettotilat/

Wahren-opistosta voi vuokrata mökin ja saunan. Rantasauna on avoinna kaikille hintaan 4 € ja lapsille 1 €.

Ravintola vuokraa saunaa Suujärven rannalla. Ravintola tarjoaa mahdollisuuden ruokailuun ja sillä on tätä varten oma erillinen ruokalista. Voit tuoda omat juomasi

Lintutorniin vieressä on mukava laavu. Paikalliset ovat rakentaneet ja huolehtivat tästä laavusta sekä polttopuista, ja he ovat myös rakentaneet mukavan pienen polun järven rannalle ja lintotornille. Kesällä lähistöllä on pieni lammastupa, jossa voi vierailla.

Leirinuotio- ja pöytäryhmä. Lähin puukatos sijaitsee Usminrinententie-kadulla 130 metriä etelään. Toinen puukatos sijaitsee noin 650 metrin päässä ulkoilureittien risteyksessä. Polttopuut on pilkottu valmiiksi. Alueella ei suoriteta talvikunnossapitoa.

Mökissä on olohuone, makuualkovi, parvi, parveke, terassi (noin 65 m²), wc ja suihku (sisäänkäynti ulkoterassin kautta). Keittiössä on minikeittiö: keittolevy, jääkaappi, pesuallas ja lämmin vesi, kahvinkeitin, mikroaaltouuni, muutama kattila ja astioita. Olohuoneessa on juhlapöytä (8 hengelle), 2 vuodesohvaa ja kerrossänky. Parvella on 7 patjaa. Mökissä on takka, jota lämmittää myös sähkölämmitys. Mökissä ei ole peittoja, tyynyjä tai lakanoita. Varaus 13 hengelle. Alueella on pysäköintitilaa muutamalle autolle.

Aulanko Aulangonjärven polku on noin 6 kilometrin mittainen kevyen retkeilyn rengasreitti Aulangonjärven ympäri Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon, ja metsäluontoa hoitaa Metsähallitus. Uimarannoista, ilmaisista soutuveneistä Aulangon ulkoilumajan rannassa, näkötornin kaudesta ja Sibeliuksen Metsän luontopolusta saat kootusti tiedon Hämeenlinnan kaupungin Aulangon ulkoilualue -sivuilta(1). Luontoon.fi luonnehtii saman nimistä Aulangonjärven polkua ja yhdistää sen Aulangon ulkoilualueeseen(2). Polun alkupäässä tulee Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkokuntosali, ja näkötornijaksolla Aulanko näkötorni pysäköintialue sekä Aulanko Näkötorni kahvilarakennus. Itärannalla noin 1,3 kilometrin kohdalla sijaitsee Lusikkaniemen uimapaikka, ja hieman edempänä Kihtersuon uimaranta laitureineen. Kärmeskallion nuotiopaikka levähdyspaikkana kallioisella osuudella. Länsirannan puolella ennen sulkeutumista ovat Aulangonjärven uimaranta ja Aulangonjärven talviuintipaikka sekä Aulangon ulkoilumaja osoitteessa Linnanen 77 veneineen ja kodan lämpöineen sesongin mukaan — tarkemmat säännöt kaupungin ja paikkasivujemme kautta. Pysäköintiin käyvät muun muassa Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen ja Aulanko näkötorni pysäköintialue. Samat risteykset yhdistävät muille reiteille: Ulkoilumajan luontopolku kiertää ulkoilumajan rantaa, Aulanko puu- ja pensaslajipolku ja Aulanko Ruusulaakson reitti tuovat Ruusulaakson ja lajipolun Joutsen- ja Metsälammen suunnasta, Vanajaveden rantareitti jatkuu kohti Hämeenlinnan keskustaa. Talvella Aulangon kymppi latu ja Aulangon kuntoladut käyttävät samoja rantoja ja parkkialueita(1). Retkipaikka(3) kuvaa keltaisia maalimerkkejä metsässä, pitkiä pitkospuuosuuksia aivan veden vieressä ja paikoin soratieosuuksia, joilla kohtaa pyöräilijöitä ja koiralenkillä kulkevia. Reitti sijaitsee Hämeenlinnassa, ja Kanta-Häme on hallinnollinen maakunta.

Ruostejärven virkistysalueen kartat, palvelut ja taustatiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Käytännön tietoja Toralahden köysilossista, ranta-alueen palveluista ja yhteyksistä pidempiin vaelluksiin tiivistää Hämeen virkistysalueyhdistys Ruostejärven sivullaan(2). Meidän metsäpolku on lyhyt metsäkävely Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Reitin pituus on noin 1,5 km suuntaansa rantakeskuksen ja Toralahden vastarannan välillä, ja moni kulkee saman polun takaisin, jolloin kierroksen pituudeksi tulee tyypillisesti noin 3 km(4). Polku kiemurtelee koivikossa ja männiköissä, suopursuryteiköissä ja pitkospuiden pätkillä(3)(4). Noin 1,2 kilometrin kohdalla on Ruostejärven laavu Toralahden kannaksen reunalla—samassa risteyksessä Tammelan paikallisverkosto kohtaa Hämeen Ilvesreitin, jota voi jatkaa kohti Liesjärven kansallispuistoa, kun kaipaa pitkää päivä- tai päiväretkeä(5). Jäiden aikaan sulana voi ylittää salmen käsikäyttöisellä köysilossilla, jolloin vastarannan laavuun pääsee taluttamatta pitkää kiertoa(2)(3)(4). Ruostejärven laavun lähellä on Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut—uinti, löyly ja eväsretki on helppo yhdistää samaan käyntiin(2). Pohjoisrannalla avautuu Ruostejärven virkistysalueen uimaranta, ja Lapinniemenmäen laavu sopii taukopaikaksi metsäniemen kierroksella; Myllylahden laavu sijoittuu Eerikkilän suuntaan meneviin reitteihin, jos haluat pidentää retkeä muihin merkittyihin pikitai pintureitteihin(3). Reitti on kapeaa polkua ja pitkospuita; Retki ja Reissu kuvailee lyhyitä merkittyjä silmukoita mukaviksi yhdisteltäviksi päiväretkeksi ja mainitsee polut myös maastopyöräilyyn sopiviksi(3). Hämeen virkistysalueyhdistys muistuttaa valtatie 2:n liikenneäänistä tyynellä säällä(2). Tammela sijaitsee sopivasti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun välimaastossa, ja Ruostejärvi on lapsiperheiden suosima retkiranta(4).

Niemis-Koukkunen vaativa esteetön reitti on noin 1,5 kilometriä yhteen suuntaan Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan puolella. Se yhdistää kalastajien suosiman Niemisjärven palvelurannan Vähä-Koukkujärveen (Lastenlammi), pitkospuiden ja luonnonmukaisen rantamaaston kautta. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Häme luokittelee sen Kanta-Hämeen vaativiin esteettömiin luontopoluihin ja muistuttaa lukemaan reittikuvauksen ennen ensimmäistä retkeä(2). Vaativalla esteettömällä luontoreitillä reittipohja voi olla pehmeä, juuria ja kiviä; pituus- ja poikkikaltevuus voivat ylittää tavallisen esteettömän reitin rajat ja leveys jäädä alle 1,2 metriin. Moni tarvitsee avustajan ja maastoon sopivan apuvälineen(2). Niemisjärven rannalta kulku vie Niemisjärven veneenlaskupaikan, Niemisjärvi keittokatoksen ja Niemisjärvi esteettömän tulipaikan ohi, sitten Keski-Niemisjärven kalastuslavan, Niemisjärven uimalaiturin, Niemisjärven polkusillan tulentekopaikan ja Polkusillan laavun luo. Telttailualueet Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu sekä vuokramökit NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ kuuluvat samaan niemen maisemaan. Ahdinkämpän saunoista ja tuvasta tarkemmat käytännöt julkaisee Hämeenlinnan kaupunki omilla kohdesivuillaan(6). Edempänä Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri täydentävät Ylisen Niemisjärven niemen tarjonnan ennen Vähä-Koukkujärveä, jossa ovat muun muassa Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2 ja Vähä-Koukkujärvi laituri 1 kalaveden äärellä. Retkipaikka julkaisee Luontopolkumiehen kuvauksen viereisestä Niemisjärven luontopolusta: vilkas rannan parkki, keittokatoksia ja laavuja sekä erillisen noin 2,9 km kierroksen siniset maalimerkit(3). Toisiin maisemiin kertoo Niemisjärven rantojen pitkospuiden uusimisesta ja esteettömän yhteyden rakennustöistä kohti Vähä-Koukkujärveä keväällä 2021(4), mikä voi selittää vanhojen kuvien ja nykytilanteen erot. Pidempään kierrokseen sopii Niemisjärvi rantareitti. Molempien reittien kuvaukset ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Kalastajien kannattaa lunastaa Niemisjärvien lupa lupien verkkokaupassa(7). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä.

Raimansuon polku on noin 2,9 kilometrin retkeilyosuus Raimansuolla, luonnontilaisella ja rauhoitetulla suolla Janakkalan ja Hämeenlinnan pitkittäisharjujen välissä Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Natura-verkostoon, ja suon vieressä ovat Likolampi ja Sälilampi. Pitkospuuolosuhteista, talvikelpoisuudesta hiekkateillä ja siitä, miten alue yhdistyy harjureitteihin ja Hämeenlinnaan, kannattaa aloittaa Janakkalan kunnan Raimansuo-sivulta(1). Visit Häme listaa saman Lipas-kohteen Sälilammentien lähtökohdalla Janakkalassa(2). Suon poikki kulkee polku ja pitkospuut, ja virallinen teksti varoittaa, että maa on paikoitellen erittäin kosteaa(1). Reissukuume kuvaa leveitä, uusittuja pitkospuuja ja pieniä siltoja, jotka helpottivat kulkua kesällä, sekä vaihtelevaa metsä- ja kivikkomaastoa avosuon lisäksi(3). Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoitus Palvaanlinnalta Raimansuolle ja Vorokkilukolle kuvaa paljon pidempää lenkkiä Palvaanlinnan harjulta rantaviivaa ja vankila-alueen laitoja pitkin ennen suota; tekstissä Raimansuon pitkokset ovat erinomaisessa kunnossa ja itäpäässä on pieni parkkitilanne ja opastetaulu(4). Tämä päiväretki on paljon pidempi kuin tämän reittitietueen osuus ja käyttää muitakin polkuja — hyvä vinkki jatkolenkkien suunnitteluun, ei kuvaus pelkästä Lipas-linjasta. Luettelossa reitin paikkatieto on Hämeenlinna, ja maakunta on Kanta-Häme. Janakkala kuvaa pääasiallisen autolla saapumisen Turengin seudun Sälilammentietä pitkin. Raimansuolla ei ole nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa suunnitella sen mukaan(3). Sama järvimaisema liittyy myös pitkään Vanajaveden melontareittiin Hollola–Hattula -väylällä, joka kulkee vesillä lähellä tätä rantavyöhykettä.

Untulanharjun luontopolku on noin 2 km pitkä luontopolku Lammilla, Hämeenlinnassa. Reitti kulkee luonnonsuojelulailla rauhoitetulla Untulanharjulla, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Koko reitti sijaitsee suojelualueella – pysyttele merkityillä poluilla äläkä kerää kasveja tai muita luonnontuotteita. Ajantasaiset tiedot polusta löytyvät Hämeenlinnan kaupungin ulkoilureitit-sivulta(1). Untulanharjun erityispiirre on sen pintamaalaji: ravinteikasta hienoa hietaa, ns. "Lammin lössiä", jonka ansiosta kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää ja lehtomaista. Tavallisen harjumännikön sijaan polku kulkee pähkinäpensaiden ja metsälehmuksien reunustamia jyrkkiä polkuja pitkin. Pähkinäpensaiden komeimmat esiintymät Suomessa ovat Lohjalla ja täällä Lammilla. Retkipaikka.fi:n Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa elokuista käyntiään näin: "Koko matka on todellakin rehevää, vihreää ja vehreää lehtomaisemaa – piti melkein henkeä haukkoa(2)." Polku alkaa reippaalla noin 250 metrin pituisella nousulla, jonka aikana korkeutta kertyy noin 50 metriä. Pähkinäpensaskuja alkaa heti alusta. Reitti on merkitty numeropaaluilla – tolpissa on vain rastin numero, ja kuvaukset löytyvät opasvihkosta. Vihkon voi noutaa lähtöpisteen infotaulun postilaatikosta tai lainata Lammin kirjastosta. Polkua ei ole merkitty maalimerkein; risteyskohdissa on selkeät opasteet. Reitin erikoisin kohde on harjun henkiaukko (kahdeksas rasti), jossa talvella varastoitunut kylmä ilma virtaa kivien raoista kesälläkin. Henkiaukon luona kasvillisuus muuttuu täysin: suopursua, variksenmarjaa ja karhunsammalta, jollaista ei muualla Etelä-Suomessa esiinny. Tästä polku kulkee soistuneen lammen ohi ennen viimeistä jyrkkää, kivikkoista nousua harjun korkeimmalle kohdalle, jolta peltoalueeseen on yli 60 metriä korkeuseroa. Reitti kiertää suuren supan ja palaa lähtöpisteeseen. Lähtöpisteen pysäköintialueen vieressä sijaitsee Untulan urheilukenttä. Lammin uimahalli on lyhyen kävelymatkan päässä Evontien varrella.

Aulangon luonnonsuojelualueen reitit, pysäköintipiikit ja palvelut löytyvät kootusti Hämeenlinnan kaupungin Luontoelämysten Aulanko -esityksistä(1). Puu- ja pensaslajipolusta varminti tiedon saa Luontoon.fi:n reittisivulta: merkitty opastuslenkki kiertää Joutsenlammen rantaa, ja mukaan mahtuu noin viisikymmentä nimikyltin avulla esiteltyä puu- ja pensaslajia(2). Reitti on noin 1,0 kilometrin mittainen rengas Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä tunnetussa Aulangon puistometsässä. Järven puolella kulkee leveä, noin metrin levyinen kulkukaista, jonka varrella opastuspisteet nimeävät kunkin lajin—kuin avoin arboretum oppitunti(2). Kioskimaisemassa kiertää kapeampi metsäpolku, joten märällä säällä kannattaa silti valita pitäväpohjaiset kengät(2). Rantaosuus soveltuu myös lastenvaunulla ja pyörätuolilla; metsäosuus on tavallinen luontopolku(2). Reissuesan matkablogi kuvaa Joutsenlammen vähemmän vilkkaiden lampeista verrattuna ruuhkaisempaan Aulangonjärven rantaan—hyvä tunnelmakuva, jos haluat lyhyen lajiretkin pidempien kävelyjen väliin(3). Pysähdysten mukaan Rantareitin ulkokuntosali, Aulanko sijaitsee siinä, missä Vanajaveden rantareitti kulkee liikuntapaikkavyöhykkeen ohi, ja Aulangon tenniskentät (1 ja 2) sekä Aulangon tenniskentät (3 ja 4) ovat heti vieressä—yhdistä helposti treeniin tai tenniskierrokseen, jos auto on jo Aulangontien parkissa. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä ja Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen kehystävät lammen lyhyitä kävelyjä; Aulangontie pysäköintialue toimii tuttuna vaihtoehtona rengastien varrella. Näkötorni- ja Metsälampi-päiviin sopivat Aulanko näkötorni pysäköintialue, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen ja Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen hieman idempänä maisematieosuudella. Polku sivuaa Vanajaveden rantareittiä, pitkää Vanajaveden rantakävelyreittiä Hämeenlinnan läpi, joten lenkin voi liittää järvenrannan päiväretkeen. Aulangonjärven kota suuren järven rannalla on lyhyen sivutuksen päässä, jos lajikylttien jälkeen kaipaa taukopaikkaa.

Aulanko Aulangonniemi–Ruusulaakso on noin 1,4 kilometrin järvenrantalenkki Aulangonjärven Aulangonniemen puolella. Kanta-Häme houkuttelee ulkoilijoita; Hämeenlinna on sen keskuskaupunki ja tämä lenkki kuuluu kaupungin tunnetuimpaan ulkoilukokonaisuuteen. Aulanko on Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto: tiivis yhdistelmä puistometsää, nähtävyyksiä ja liikuntapaikkoja, jossa vierailee vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; ajankohtaisia tietoja ja palvelukokonaisuutta kannattaa tarkistaa Hämeenlinnan kaupunki(1) -sivuilta. Luontoon.fi(2) kokoaa Metsähallituksen retkeily- ja ulkoilutiedon Aulangon luonnonsuojelualueelle, mikä auttaa, jos lyhyen lenkin yhdistää pidempiin reitteihin. Reitti on helppo pohjoisrannan maistelu: kulku pysyttelee järven ja ulkoilurakennusten lähellä eikä vie syvälle Sibeliuksen metsään. Noin puolen kilometrin kohdalla olet Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen ja tornin parkkialueiden tuntumassa, joten näköalakäynti sopii luontevasti kausijärjestelyjen salliessa; kaupungin Aulanko-aineisto nostaa esiin graniittitornin ja kansallismaiseman(1). Hieman edempänä Lusikkaniemen uimapaikka tarjoaa hiekkapohjaisen uintipaikan niemekkeellä. Paluuosalla rantaviivaa kuljet Aulangonjärven uimarannan, Aulangon ulkoilumajan ja Aulangonjärven kodan kulmauksessa, ja Aulangon ulkokuntosali sekä Aulangonjärven talviuintipaikka ovat samassa rantaosassa kausittaisia lisämahdollisuuksia. Lenkki linkittyy samaan verkostoon kuin Aulanko Karhuluolan yläreitti, Aulanko Ruusulaakson reitti ja Aulanko Metsälammen polku, jotka käyttävät samoja pysäköinti- ja järvenrantayhteyksiä. Ruusulaakso(3) kuvaa noin 7 kilometrin järvenkiertoa, joka ohittaa Ruusulaakson mökkialueen ja Lusikkaniemen rannan—tunnelmaa, johon tämä lyhyempi osuus osuu vaikka koko kierrosta ei kuljekaan. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa täydentää käytännön kuvaa rengastien parkkiverkosta ja helposta kävelyfiiliksestä(4).

Esteetön Samo on vaativa esteetön retkeilyosuus Luutalammin rannalla Komion luonnonsuojelualueella Lopella Kanta-Hämeellä. Reitin pituus on kartallamme noin 0,9 km, ja Luontoon.fi luokittelee sen osaksi Hämeen Ilvesreittiä. Ajantasaisimmat viralliset tiedot opasteista, metsäautotiesuluista, kaltevuusluvuista ja lainattavista apuvälineistä löytyvät Luontoon.fi:n Esteetön Samo -sivulta(1) ja Lopen kunnan Komion Samo -ulkoiluohjeista(2). Alusta on murskeinen ja päällyste 0–8 mm kivituhkaa, polun leveys noin 1,2 metriä(2). Luutasuon osoitteesta 243 lähdetään lyhyen metsäautotiepätkän ja rakennusten jälkeen kohti rantaa ja seurataan maastossa vaativan esteettömän reitin merkintöjä vastapäivään(2). Rannalla on kolme levähdyspaikkaa penkkeineen lähellä vettä(2)(3). Leveää kulkusiltaa pitkin pääsee esteettömälle tulipaikalle, jossa tulisija on maan tasolla ja pöytäryhmiä on useita(2); Luutalammin tulentekopaikka ja Luutasuo tulentekopaikka täydentävät samaa ranta-aluetta, jos jatkat kävellen viereisiin renkasiltoihin. Kuivakäymälät, esteetön käymälä ja varasto sijaitsevat parkkialueen lähellä metsätiellä(2). Lopen kunnan teksti korostaa, että reitti on vaativa: pituuskaltevuus voi paikoin ylittää noin 8 % ja sivukaltevuus 3 %, juuria ja kiviä voi ilmetä ja sää vaikuttaa pintaan(2). Apuvälineen käyttäjät tarvitsevat usein avustajan ja maastoon sopivan välineen; pyörätuolissa isoista etupyöristä tai nokkapyörästä on hyötyä(2). Talvikunnossapitoa reitillä ei ole, ja Luutalammin pysäköinti sekä sinne johtava metsäautotie on suljettu latukaudella ja kelirikkoaikaan puomeilla(2). Samasta Luutasuon 243 -pysäköinnistä jatkuu helposti Pikku-Samolle, Luutaharjun Samolle, Hämeen Ilvesreitin päivämatkoille ja pidemmälle Komion pyöräilyreitille. Retkipaikan Jonna Saaren juttu kuvaa järvirantaa ja penkkien tiheyttä esteettömällä osuudella(3). YouTube-haulla ei löytynyt täsmävideota, joka esittelisi vain tätä lyhyttä osuutta sivuston trail-overview -sääntöjen mukaisesti; sopiva klippi voidaan lisätä myöhemmin.

Merkitsemisestä, vastuullisesta ajamisesta ja Metsähallituksen ajantasaisimmista ohjeista tälle vaativalle maastopyöräilyosuudelle Aulangon luonnonsuojelualueella kannattaa aloittaa Luontoon.fi-palvelun Aulanko maastopyöräreitti vaativa -sivulta(1). Hämeenlinnan kaupunki esittelee laajemman suojelualueen—Suomen ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston, jota Metsähallitus hoitaa—puistometsän, näkötornin ja runsaan kävijämäärän kautta(2). Tähän kartoitettu pyöräilyosuus on noin 6,4 kilometriä yhtenä pistokkaisena ajolinjana Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Se nousee ja laskee Aulangonvuoren metsärinteillä eikä pysyttele litteällä rantaviivalla, joten mukana on pitkiä nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Häme-Wikin paikallisten ylläpitämä ulkoilutietosivu kertoo, että merkitty kesäreitti sai alkunsa vuonna 2019 yhteistyönä Metsähallituksen, kaupungin, Hämeenlinnan seudun 4H:n ja Tawast Cycling Club TCC:n kesken, ja kuvaa puutolppien punaisia heijastimia sekä pyöräreittimerkkejä ja myötäpäivään kulkua luontevana kiertosuuntana(3). MTBreitin laajemman Aulanko-verkon kuvaus muistuttaa, että luonnonsuojelualueella maastopyörällä saa kulkea vain erillisillä maastopyöräreiteillä, sorastetuilla poluilla, kuntoilureiteillä ja teillä—pidä siis merkittyä käytävää ja reitin linjausta tarkasti silmällä(4). Alkumatkalla tulevat uimapaikat ja taukopaikat kuten Lusikkaniemen uimapaikka, Kärmeskallion nuotiopaikka ja Kihtersuon uimaranta. Noin kolmen kilometrin kohdilla Kalastuspuiston nuotiopaikka sijoittuu lähelle hotelli- ja liikunta-aluetta; Aulangontien tuntumassa reitti hipaisee Joutsenlammen parkkipaikkoja, ulkokuntosaleja ja palveluita kuten Scandic Aulangon kylpylä. Aulangonjärveä kohti edetessä tulevat Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkoilumaja, järven uimaranta ja talviuintipaikka, sitten Aulangon ulkokuntosali ja Metsälammen pysäköintien kautta Aulanko Näkötorni kahvilarakennus historiallisen näkötornin juurella. Häme-Wiki ehdottaa karkeaa etapointia suhteessa merkittyyn kesäprofiiliin—noin kilometri näkötornin maisematason suuntaan ja noin kolme kilometriä Joutsenlammen kulmaan—vaikka heidän ilmoittamansa kokonaispituus pyöristyy hieman tätä GPX-segmenttiä pidemmäksi(3). Sama metsä linkittyy muihin reitteihin kartallamme: talvella hiihtäjät kiertävät Aulangon kuntolatuja, kävelijät esimerkiksi Aulanko Aulangonjärven polkua ja lyhyttä Aulanko Karhuluolan yläreittiä Karhuluolan suuntaan(3). Pyörävuokrauksesta alueella vastaa Katajistonrannassa varauskäytännöllä toimiva Aulanko Outdoors, jolta saa muun muassa fatbikeja(5).

Komion pyöräilyreitti on noin 15,1 kilometrin mittainen suuntaava maastopyöräily-yhteys Lopen Komion luonnonsuojelualueella Kanta-Hämeen järviylängöllä. Alue on valtion maata, ja sitä hoitaa Metsähallitus; ajantasaisimmat koko alueen ohjeet ja palvelut löytyvät Luontoon.fi-palvelun Komion luonnonsuojelualue -sivulta(1). Lopen kunnan Poronpolku-pyöräilysivut kuvaavat samaa Kanta-Hämeen maastopyöräverkostoa: Komiolla muistutetaan pysymään luonnonsuojelualueella merkityillä urilla ja varaudutaan harjujyrkkiin, kapeisiin neulaspolkuihin, juuriin ja lyhyisiin pitkospuiden jaksoihin(2). Ajokauden puomit, parkkipaikkojen osoitteet, nuotiosäännöt ja Luutalammen rannikon pesimärauha 15.4.–31.7. löytyvät Lopen kunnan Luutaharjun Samo -reittikuvauksista(3). Reitin alussa, noin 2,7 kilometrin kohdalla, Komionlammenten taukopaikat—Komionlammet tulentekopaikka 2, Komionlammit kuivakäymälä ja Komionlammet tulentekopaikka—sopivat evästauolle ennen jatkoa kohti kaakkoa. Noin 8,7 kilometrin jälkeen Luutalammen ranta-alueelle kerääntyy Luutalammin käymälä-varasto, Luutasuo tulentekopaikka, Luutalammin tulentekopaikka, Luutalammi esteetön käymälä sekä useita Luutalammin ja Luutasuontien pysäköintialueita; voit valita lähestymisen kunnan kausittaisen puomitilan mukaan(3). Maali-osuus on Luutasuontien pysäköintialueiden tuntumassa, ja kahta autoa käyttämällä voi lyhentää lenkkiä. Merkittyjen Samo-kävelyrenkaiden (Luutaharjun Samo, Pikku-Samo, Esteetön Samo) ja pidemmän Poronpolun reitit risteävät ja jakavat näkymiä tämän pyöräily-yhteyden kanssa. Hämeen Ilvesreitti on laaja retkeilyverkosto; Poronpolku kuvataan sen osana sinisin MTB-merkein, ja Poronpolun tapahtumaviikonloppuna maastoon tulee lisäksi punaisia ”PPP”-opasteita(2)(5). Lyhyt päivälenkki Häme Lynx Trail: Loppi kulkee samoissa risteyksissä, jos haluat yhdistää kävelyä ja pyöräilyä. Out in the Nature kuvaa alueen jääkausimuotoja—harjuja, suppalampia ja avosoiden vaihtelua—ja muistuttaa, että koirat ovat sallittuja vain kytkettyinä ja tulenteko vain merkityillä paikoilla(4). Kokeneelle ajajalle Komio toimii tiiviinä pätkänä Hämeen Ilvesreitin ja Poronpolun välillä; toisille se on itsenäinen metsäpäivä ilman koko 28 kilometrin Poronpolku-kierrosta. Valitse rengaspainelu ja varustus: sekä soraa ja metsäautotietä että pehmeää hiekkaa harjuilla sateen jälkeen ja pitkospuita Luutalammen liepeillä.

Evon retkeilyalueen merkityt maastopyöräilykäytävät, kartat ja säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Evon retkeilyalueen pyöräilyosiosta(1). Metsähallitus julkaisee ilmaisen reittikartan, jossa ajettavat yhteydet on ryhmitelty kolmeen värikoodattuun päävaihtoehtoon; helpoin niistä on esitteessä kuvattu noin 17 kilometrin helppo linja metsäteitä, kärrypolkuja ja metsäpolkuja pitkin(2). Visit Häme esittelee kohdetta alueellisesti, mainitsee Metsähallitus Luontopalvelut ylläpitäjäksi ja antaa käytännön osoitteena muun muassa Ruuhijärventie 3 Hämeenlinnassa(3). Reitin pituus on noin 14,5 kilometriä yhtenä jatkumona, eikä se ole rengas. Esitteessä helpoimman käytävän pituus on pyöristetty hieman pidemmäksi kuin meidän GPX-jälkemme(2); käytä suunnittelussa tätä 14,5 kilometrin lukua. Hämeenlinna ja Kanta-Häme sijoittavat kohteen eteläiseen järvi- ja harjumaisemaan. Alussa reitti kulkee Evon frisbeegolfradan ja Metsäopiston liikuntasalin tuntumassa; Kivelän rannalla voi pysähtyä uimassa käymiseen. Noin kolmen kilometrin kohdalla Ruuhijärventien infopiste ja pysäköinti helpottavat lähtöä, ja Ruuhijärven ranta-alueella on kokouskämppä nuotiopaikkoineen hieman reitin varasta. Loppupäässä, noin 14 kilometrin kohdalla, Onninmajan palvelukokonaisuus kokoaa vuokrattavan Onninmaja vuokratuvan, saunan, laiturin, kaivon ja tulentekopaikat; Onninmaja parkkialue sopii pidempään taukoon. Onkimaankangas nuotiokehä tarjoaa nuotion hieman ennen tätä vyöhykettä. Lomavinkit.fi:n Evon maastopyöräilyjuttu kuvaa merkittyä verkostoa, jossa keltainen ja punainen reitti tuntuivat kirjoittajalle eri vaikeuksisina ja jossa majavapadot tai märät kohdat voivat muuttaa ajettavuutta(6). Vuoreksenveton blogimerkintä Evon poluista tuo maastosta konkreettista näkökulmaa: juuria ja kiveä, kapeita yksittäispolkuja, kuluneita pitkospuita järvien reunoilla ja risteyksiä, joissa karttaviiva voi käytännössä vastata metsätietä—hyödyllinen ennen reissua, jos haluat realistisen kuvan siitä, milloin talutus on normaalia(5). Samasta tekstistä käy ilmi myös suosituksia pidempiin lenkkeihin, kuten metsäopiston kulmilta Rusthollinkankaalle ja Syrjän pikkupolkuihin(5). Lähistöllä patikoitaessa Syrjänalusen lenkki käyttää osin samaa ranta- ja laavupalveluverkostoa; pyörällä pysy merkityllä maastopyöräilykäytävässä luonnonsuojelusääntöjen mukaisesti(1)(2).

Tämän ajon suunnittelu lähtee Luontoon.fi:n Evo MTB pitkän käytävän reittisivulta(1) ja Metsähallituksen vierailijakartta-aineistosta, jossa Evon ajettavat yhteydet on jaettu kolmeen värivaihtoehtoon—juksevin niistä on esitteessä kuvattu noin 67 kilometrin keskivaativa pitkä linja, joka täydentyy keltaisen ja punaisen verkon kanssa(2). Visit Häme esittelee kohdetta alueellisesti, mainitsee Metsähallitus Luontopalvelut ylläpitäjäksi ja antaa käytännön palveluosoitteena muun muassa Ruuhijärventie 3 Hämeenlinnassa(3). Reitin pituus on noin 63,9 kilometriä yhtenä pistosuuntaisena linjana, eikä se ole rengas. Esitteen pitkän käytävän pituus on pyöristetty hieman pidemmäksi kuin meidän GPX-jälkemme(2); käytä suunnittelussa tätä 63,9 kilometrin lukua. Hämeenlinna ja Kanta-Häme sijoittavat Evon eteläiseen järvi- ja harjumetsävyöhykkeeseen. Onninmajan päästä löytyy heti Onninmaja parkkialue ja Onninmaja vuokratuvan, Onninmaja saunan, Onnin majan kaivon, Onninmajan laiturin ja Onninmaja tulentekopaikan muodostama palvelukokonaisuus—kätevä aloitus tai lopetus vesistön äärellä. Onkimaankangas nuotiokehä tarjoaa nuotion jo ensimmäisten kilometrien aikana. RUUHIJÄRVI kokouskämppä ja LATVATUPA eräkämppä tulevat varhain, ja Niemisjärven rantavyöhykkeellä laavut, laiturit ja NIEMISTUPA eräkämppä tiivistyvät lyhyeksi järviosuudeksi. Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, Lastenlammen pysäköintialue ja Vähä-Koukkujärvi vanha pysäköintialue sijoittuvat samaan järvenkulmaan; Kalliojärvi tulentekopaikka ja SYVÄJÄRVI kämppä seuraavat, kun maasto käyttäytyy kivisempänä rannikkona. Noin 35 kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Ruuhijärventien info ja p-alue toimii luontevana tauko- ja pysäköintipisteenä ennen Evon frisbeegolfrataa, Metsäopiston liikuntasalia ja Kivelän rantaa. Evon leirialue Uittaja ja Evon leirialue Hiilestäjä kantavat varsinaisen leirialueen nuotiopaikat ja katokset. Etelämpänä Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alue avaa Syrjänalusen laavun ja Syrjänalunen nuotiokehän rannalle—hyödyllinen vertailukohta, jos mietit Syrjänalusen lenkkiä patikkana saman rantaverkoston kautta. Itään päin Evon retkeilyalueen Keltaojan p-alue ja Evon retkeilyalueen Rahtijärven p-alue kehystävät metsätieyhteyksiä Keltaojan laavulle. Noin 52 kilometrin kohdalla Sorsakolu laavu -kokonaisuus kohtaa Hämeen Ilvesreitin ja Vaarinkorpi laavu/tulipaikan; Hakovuoren lenkki käyttää samaa laavupalvelua, jos myöhemmin lyhennät päivään kävelyrengasta. Valkea-Mustajärven laavu, Valkea Mustajärvi telttailualue ja niihin liittyvät nuotiopaikat pehmentävät viimeisiä järviosuuksia ennen Evon leirialue Kulottajaa, Evon leirialueen Jeon nuotiokatosta ja Käenpesän rannan laitureita. Lomavinkit.fi:n Evon maastopyöräilyjuttu erottelee keltaisen itäpuolen ajon ja punaisen länsipuolen tunnelman ja kertoo majavapadoista, jotka voivat pehmentää tai tulvittaa pätkiä vuodenajan mukaan—hyödyllistä renkaiden ja aikataulun valintaan(6). Vuoreksenveton Evopäiväkirja tuo maastosta juuria, kiveä, järvien reunojen kuluneita pitkospuita ja risteyksiä, joissa karttaviiva vastaa käytännössä metsätietä(5). Pasin retkeilyblogissa kuljetaan Kuohijärveltä Niemisjärvien ja Valkea-Mustajärven kautta Sorsakoluun pakattuna yön yli -pyöräretkellä, ja teksti kuvaa majavasaralla peitettyä pitkospätkää vaellusjäljellä—kalibrointia siihen, miten vesi voi käyttäytyä sateiden jälkeen(7). Pysy merkityllä maastopyöräilykäytävällä siellä, missä luonnonsuojelualueen ohje sitä vaatii(1)(2).

Nuotiopaikka

Penkit, nuotiopaikka, wc. Järvenrannalla.

nuotiopaikka ja lähellä sijaitseva beachvolley-kenttä

Vieressä on laavu, polttopuut ja ulkokäymälä.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja. Ei talvikäytössä.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

163 askelta.

Konnarin mäki

137 askelmaa Nousu laavalta linnavuoren huipulle 44 m Ei talvikunnossapitoa

Lähtö ulkoilualueen pysäköintialueelta. Portaiden pituus 120 metriä.

Metsäreitin varrella. Portaiden pituus on noin 50 metriä, askelmia on 102 ja kokonaisnousukorkeus on noin 16 metriä.

Vastamäki. Portaiden pituus noin 50 metriä

58 askelmaa. Kuntoportaiden pysäköintialue sijaitsee osoitteessa Opintie 6, 12700 Loppi. Pysäköintialueelta on noin 200 metriä kuntoportaiden luo.