Keski-Suomi Kartta

Säkinmäen kyläyhdistyksen ylläpitämä laavu ja sauna

Mökkiä vastapäätä sijaitseva sauna, jonka voi vuokrata

Pirtsaaren saarella on yleinen sauna (Pirtsaaren sauna), jota kuka tahansa voi käyttää veneilykauden aikana. Saunan käyttömaksu on 10 € tunnilta. Jos saunassa on useampi kuin yksi henkilö, peritään 5 €:n käyttömaksu tunnilta henkilöä kohden. Jos teitä on neljä, hinta on yhteensä 20 € tunnilta. Näillä maksuilla rahoitetaan alueen puiden hoitoa. Saunan käyttöaikoja voi varata saunan vuorolistalta. Sauna on käytössä vain veneilykauden aikana.

Kalasaaren sauna sijaitsee Kalasaaren saaren laiturilla. Saunan käyttömaksu on 10 € tunnilta. Jos saunassa on useampi kuin yksi henkilö, peritään 5 €:n käyttömaksu tunnilta henkilöä kohden. Jos teitä on neljä, hinta on yhteensä 20 € tunnilta. Näillä maksuilla rahoitetaan alueen puiden hoitoa. Saunan käyttöaikoja voi varata varaustaululta. Sauna on käytössä vain veneilykauden aikana. Paikkaa hallinnoi Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut, kaupunkirakenteen neuvonta. <a href="https://paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/wp-content/uploads/2024/11/01-Kalasaari-lahestymiskartta.pdf">Kalasaaren virallinen PDF-tiedosto</a> Pidempi video Kalasaaren saunasta: https://youtube.com/watch?v=X9Epcvqv3xE

Jouhtisvuoren laavu. Jouhtisvuori, Tankolampi, Konnevesi

Täällä on pieni vanha mökki ja nuotiopaikka, jota retkeilijät voivat käyttää.

Poltinlampi-maja on vuokrattavissa.

Purtomäen laavu sijaitsee Häähninmäen vaellus- ja pyöräilyreittien varrella. Laavun ympärillä saa telttailla.

Llavu Vanhan Kirkkosaaren saarella

Ahvenus-laavu sijaitsee Heiskassa. Sinne pääsee autolla. Sen lähellä on näkötorni. Tähän laavuun ei ole polttopuuta eikä sinne vievää vaellusreittiä.

Huikon kyläyhdistys omistaa laavun, jonka vuokraa Kota. Laavu sijaitsee laskettelurinteen vieressä (1,5 km). Laavua ylläpitävät Huikon kyläyhdistys ja Toivakan kunta.

Koljatin suojelualueen polku on noin 0,6 kilometriä pituudeltaan merkittyä rantapolkua pysäköintialueelta Koljatin laavu - Viitasaari -kohteeseen ja kalliojyrkänteen juuren nuotiopaikalle Viitasaarella, Keski-Suomessa. Sama geologisesti näyttävä kallioalue tunnetaan puhekielessä Koljattina tai Koljateina, ja se sijaitsee Nelostien länsipuolella Sinisen tien varrella. Ajantasaisimmat tie- ja nuotiosäännöt, tulostettava kartta (pdf) ja rauhoitusmääräykset löytyvät Viitasaaren kaupungin Koljatti-sivulta(1). Metsähallitus listaa saman kävelyosuuden nimellä Koljatin luontopolku Luontoon.fi:ssä(2). Viitasaaren kaupungin kuvauksen mukaan kyseessä on 16,5 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka kuuluu Hakomäen tilaan ja jota hallitaan kaupungin ulkoilu- ja ympäristöohjauksella. Kalliojyrkänne ja Kalliojärven maisema hallitsevat fiilistä, kun taas polku kulkee pääosin helppokulkuisessa kuusikossa ja kosteimmissa kohdissa pitkoksilla purovinon yli. Noin 0,6 kilometrin kävelyn päässä alkupäästä on Koljatin laavu - Viitasaari; laavun luona on polttopuukatos, ja tulenteko on sallittu vain nuotiopaikalla(1). Ilmatieteen laitoksen ruohikko- ja maastopalovaroitukset kannattaa tarkistaa ennen tulen sytytystä(1). Polun alkupäässä pysäköintialueen yhteydessä on kuivakäymälä, mutta jätehuoltoa ei ole, joten roskat viedään mukana pois(1). Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä(1)(4). Liikkuminen merkityllä reitillä säästää suojelualueen maastoa. Liukkaat kalliot, sortumat ja purokanavan liepeiden kolot tekevät alkuosuudesta paikoin kriittisen, vaikka reitti sopii monille lapsiperheillekin—Retkipaikan laaja vierailukuvaus kertoo, mitä varoitus Opasteista tarkoittaa käytännössä(3). Out in the Nature täydentää tarinaa englanniksi, kuvaa juurakoita ja epätasaisuuksia sekä esittelee Erakkokallion ja erakko Uuno Leppäsen muiston(4). Nuotiopaikalta eteenpäin polku jatkuu rantaa pitkin, mutta kaupunki korostaa, että osuus on vaikeakulkuista, ei ylläpidettyä ja vain varustautuneille vierailijoille(1). Lohkareluolastoa ja vanhoja kulttuurijäännöksiä kuvataan sivulla ilman erillisiä maastoopasteita, joten niitä varten kannattaa lukea tarkemmat ohjeet erikseen(1)(4). Viitasaari sijaitsee tunnetulla Sinisen tien matkailukäytävällä; Keski-Suomessa riittää muita järvi- ja vaaramaisemia saman matkan jatkoksi.

Lyötinmäen luontopolku on noin 3 kilometriä yhtenäisellä linjalla Hankasalmella Keski-Suomessa. Ajantasaisimmat viralliset tiedot tilasta, maastosta ja opastauluista löytyvät Hankasalmen kunnan retkeily- ja ulkoilusivuilta(1). Visit Hankasalmi esittelee Hankasalmea maaseutukohteena, jossa luontokohteet ja aktiviteetit kannattaa tarkistaa ennen matkaa(3). Elokuusta 2023 lähtien kunta on lopettanut kohteen ylläpidon toistaiseksi. Kunnan mukaan maasto on vaikeakulkuinen ja maastomerkit sekä opastus ovat riittämättömät, joten patikointi ei ole suositeltavaa ennen kuin tilanne muuttuu(1). Mahdollinen vierailu on omalla vastuulla: ota kartta mukaan, varaudu karkeaan metsäpohjaan ja tarkista ajantasainen tiedote kunnan ulkoilusivuilta ennen lähtöä(1). Aktiivisen ylläpidon aikana materiaalit kuvasivat reitin alkavan Kynsivedentien varrelta noin 400 metrin päässä Venekoskentien risteyksestä ja noin 4,5 kilometrin mittaiseksi punaisella maalilla merkityksi kokonaisuudeksi(1). Samat sivut kertovat paikallisen tarinan: Lyötinmäki on drumliinin kaltainen moreenimuodostuma kalliosydämen ympärillä, ja reitin varrella on 1800-luvun mäkituvan raunioita. Nimi Lyötti viittaa pesäpallon kaltaiseen peliin, jota mäellä pelattiin isolla joukolla(1). Mäen koillisosassa on murskaamo, joka voi olla käytössä ajoittain syksystä kevääseen; kunnan mukaan räjäytyksistä varoitetaan merkkiäänellä—pidä etäisyyttä ja noudata alueen ohjeita(1). Tietokannassamme ei ole vielä linkitettyjä palvelupisteitä tällä linjalla. Jos tarvitset huollettuja reittejä lähellä, Hankasalmen kunta listaa Lyötinmäen luontopolun samalla ulkoilusivulla Keskisenlammen luontopolun, Häähninmäen ulkoilualueen ja Kärkkäälän luontopolun kanssa(1).

Töyrilampi retkeilypolku on noin 12,9 kilometrin mittainen pistokkeinen vaellusosuus Kannonkoskella, joka kulkee sekametsässä ja järvimaisemassa sisämaan aloituskoordinaateilta Kivijärven rantaan Kismaniemen suuntaan. Töyrilammen laavun, nuotiopaikan, kuivakäymälän, puusuojan ja telttapaikkojen sekä kahden eri saapumistavan puolesta kannattaa aloittaa Kannonkosken kunnan Töyrilampi-sivulta(1). Töyrilammentien liittymän ajomerkkejä ja laavun esteettömyystietoja varten käytä Kannonkosken kunnan Töyrilammen / Teerilammen laavu -sivua(2). Reitin varrella noin 10,2 kilometrin kohdalla tulevat Töyrilampi kuivakäymälä ja Töyrilampi laavu samaan Töyrilammen–Teerilammen rantaan; vanhemmissa opasteissa nimi Teerilampi viittaa samaan lampeen. Tämä vyöhyke on sama kuin Talvipyöräilyreitin, Töyrilampi pyöräpolun, Maakuntaura - Kannonkoski - osuuden ja lyhyen Kismanniemi polku Kivijärvi -yhteyden reittikäytävä, joten päiväretkeen voi liittää pyöräosion tai jatkaa laajempaan maakuntauraan Piispalaa kohti. Järven puolella käytännön parkki on Kismaniemi pysäköintialue; Kismanniemi keittokatos Kivijärvi, Kismanniemi laavu Kivijärvi, Isonhiekan laavu ja Kismanniemi polttopuusuoja-kuivakäymälä täydentävät niemen taukoverkostoa. Noin 12 km:n kohdalla Koiralammen kota tuo kota-tason suojaa—katso lisää meidän Koiralammen kota -sivulta, jos suunnittelet pidempää taukoa tai yöpymistä. Laajempi Keski-Suomen maakuntaura kulkee Saarijärveltä kohti Kannonkoskea Pyhä-Häkin kansallispuiston kautta, ja Visit Saarijärvi kokoaa päähaaran taukomatkoja ja palvelurakennuksia Saarijärven puolella(3). Visit Kannonkoski painottaa Kivijärven hiekkarantoja ja männikkömaaston kävelymahdollisuuksia kunnan luontotarjonnassa(4). Piispala–Kismanniemi -osuudesta Jalkaisinin vuoden 2013 kävelyteksti kuvaa vielä hyvin, miltä siniset puumerkit, ajoittaiset pitkospuusillat ja puuset kilometrikyltit tuntuvat metsäpolulla Töyrilammen rantakivikoita ja Kismaniemen uimarantafiilistä ennen(5). Olosuhteet, polttopuusaldot ja roskatilanne vaihtelevat—vie roskasi pois ja varmista ajankohtaiset tiedot kunnan sivuilta ennen lähtöä. Kannonkoski on kotikunta. Keski-Suomi on laajempi maakunta.

Kotajärven polku on noin 6,8 kilometrin mittainen merkitty päivävaellus Pyhä-Häkin kansallispuistossa Saarijärven ja Viitasaaren välimaastossa Keski-Suomessa. Polku kulkee eteläisen Suomen tunnetuimmaksi kuvatun aarnimännikön ja lettojen halki; tunnuspuina näkyvät Vanha ja Uusi iso puu sekä Kotajärven taukopaikka. Virallinen reittikuvaus ja kansallispuiston käytännöt löytyvät Luontoon.fi(1). Visit Saarijärvi kertoo, miten Keski-Suomen maakuntaura yhdistää Saarijärven ja Kannonkosken samankaltaisessa vaellus- ja hiihtomaisemassa(2). Maastomerkeistä, pitkososuuksista ja kävelyajasta saa konkreettista tukea Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-tekstistä(3). Portin ja infokatoksen jälkeen polku nousee Mastomäen sekametsään. Ensimmäisen kilometrin tuntumassa on opasteitä ja tauluja Uudesta isosta puusta (syntymävuodeksi mainitaan 1641) ja Vanhasta isosta puusta, joka on ollut paikallaan jo 1500-luvulta. Reitti laskeutuu Kotanevan suon reunoille: itärantaa pitkin kulkee noin puolen kilometrin pitkospolku, jossa elokuun lopun lillukoilla ja väreillä on näyttävää katseltavaa. Riihinevan risteyksessä vihreällä merkitty Riihinevan polku ja valkoisella merkitty Tulijärven polku limittyvät samaan verkostoon. Itärantaa kohti edetessä pistopolkuja voi kurkata Kotajärvelle ennen varsinaista taukopaikkaa. Kotajärvi on lenkin kokoontumis- ja eväspaikka: Kotajärvi tulentekopaikka Pyhä-Häkki ja Kotajärvi keittokatos Pyhä-Häkki ovat järven rannalla, Kotajärvi laituri yltää veteen ja kuivakäymälät palvelevat taukopaikan kävijöitä. Noin 5,5 kilometrin kohdalla kulkee Pyhä-Häkki porakaivo. Paluuosio parkkipaikalle on helppokulkuisempi kuin alkuvaiheen kivinen ja juuririkas mäkimetsä; osa kävijöistä kulkee neliskulmaisesti vain Kotajärvelle ja takaisin ilman eteläisempää masto- ja suosilmukkaa. Yhteydet pidempiin reitteihin ovat selvät: Keski-Suomen maakuntaura, Tulijärven polku, Maakuntauran retkeilyreitti/Saarijärvi ja Maakuntauran latu Saarijärvi käyttävät samoja Kotajärven palveluja, joten jatko suuntautuu helposti esimerkiksi Tulijärven laavulle, Kourajärven laavulle tai Poika-ahon vuokratuvan ja saunan suuntaan. Kotajärvi polku laiturille on lyhyt yhteys laiturille, jos haluat vain rantautua rantaan.

Kanavuoren polku on noin 2,9 kilometrin merkitty kävelyreitti kallioisella Kanavuorella nelostien varrella Vaajakoskella Jyväskylässä Keski-Suomessa. Ajantasaisimmat tiedot merkinneistä, ylläpidosta ja vuodenaikavaroituksista löytyvät Metsähallituksen Kanavuoren polku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Jyväskylän kaupunki esittelee lyhyesti saman reitin kohdan, jossa polku kohoaa valtion mailla Vaajakosken itäpuolen kalliomaastossa ja ensimmäinen luontopolun rasti on Saltunlahden pohjukassa(2). Visit Jyväskylä Region täydentää käytännön vinkkejä: portaat ja köysikaiteet helpottavat jyrkintä nousua, pysäköinti kannattaa suunnata Naissaaren suuntaan ja Linkki-bussilla pääsee lähelle(3). Saltuntien rantaviivan tuntumasta reitin alku kulkee nopeasti Naissaaren ja Uimalanniemen virkistysalueen kupeessa: Naissaaren frisbeegolfrata, Uimalanniemen avantouintipaikka, Uimalanniemen beachvolleykenttä ja Uimalanniemen uimaranta ovat kaikki hetken matkaa lähtöpisteestä, joten uinti, frisbeegolf tai talviuintikausi on helppo yhdistää saman päivän retkeen. Varsinainen huomio kiinnittyy nousuun: paljasta kalliota, jyrkkää kaltevutta ja paikoin louhikkoa ennen kuin lakialueen polku tasoittuu. Laelta avautuu näkymiä Päijänteeseen, Leppäveteen ja Naissaaren ranta-alueeseen(3). Siirtolohkareita ja risteämisiä löytyy, joista suuntaa voi jatkaa esimerkiksi Pikku-Leuhan maisemapistettä kohti; valtatiekuuluu paikoin ylärinteeseen asti, mutta avokallio ja metsä tuntuvat silti yllättävän luonnonläheisiltä taajaman vieressä(4). Talvikunnossapitoa ei ole, joten liukkaat ja lumiset jaksot kannattaa jättää väliin(1)(3)(4). Hyväpohjaiset kengät ovat tarpeen jyrkissä nousuissa ja laskuissa(3)(4). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kertoo punaisista puumerkeistä, raskaista portaiden jaksoista ja siitä, että osa opastauluista on jo ehtinyt rapistua(4).

Touruvuoren luontopolku on noin 3,5 kilometrin päiväretki Jyväskylän Palokan itäosassa. Keski-Suomessa sijaitseva reitti nousee noin 40 hehtaarin luonnonsuojelualueelle Touruvuorella, vaihtelee metsän, kallioisen rinnealueen ja suomaiseman välillä ja huipulla noin 203 metrin korkeudessa avautuu laaja näkymä kaupunkiin ja ympäristöön. Ajantasaisimmat tiedot, reittikuvaus ja mahdolliset rajoitukset löytyvät Jyväskylän kaupungin Touruvuoren luontopolun sivulta(1). Visit Jyväskylä Regionin reittikuvaus kertoo tyypillisesti noin 1–2 tunnin kävelyajan, myötäpäivään kulun, keltaiset maalimerkit ja POLKU-viitat sekä 20 rastitaulua täydellä lenkillä ja 14 lyhyemmällä vaihtoehdolla(2). Virallisen kuvauksen mukaan reitti kulkee myötäpäivään. Alku on noin 700 metriä loivasti ylämäkeen, minkä jälkeen tulee parin sadan metrin jyrkkä nousu laelle; sitten polku kulkee vuoren länsireunaa pohjoiseen, kääntyy itään ja myöhemmin etelään ja palaa itärinnettä myöten lähtöpaikkaa kohti(1). Voit lyhentää retken noin kahteen kilometriin kääntymällä jo laelta suoraan paluumatkalle(2). Maasto on monin paikoin kivikkoinen ja epätasainen, jyrkimpiin kohtiin on rakennettu helpottavia rakenteita; märällä kelillä liukastumis- ja kosteusriskiä on erityisesti loppupäässä, joten tukevat, vedenpitävät kengät ovat paikallaan(1)(2). Luontopolku ei sovellu pienille lapsille, iäkkäille heikomman tasapainon kanssa tai liikuntarajoitteisille(1)(2). Itse luontopolulla ei ole talvikunnossapitoa, mutta saman Touruvuoren ulkoilualueen latu- ja kuntorataverkosto on talvisin hoidettu ja valaistu kuntorata auttaa suunnistamaan, jos polulta eksyy(1). Pappilanvuori parkkipaikka palvelee autoilevia vierailijoita samalla ulkoilualueella. Touruvuori-Tyyppälä yhdysreitti 1,5 km, Touruvuoren kuntopolku 4,5 km, Touruvuoren kuntopolku 6,5 km, Touruvuori - Ampujien maja 5 km ja Latu Touruvuori - Ampujien maja 5 km tarjoavat pidempiä juoksu- ja hiihtovaihtoehtoja sekä yhteyksiä Heinämäen pysäköintiin ja muille reittilinkeille. Bussilla pääsee myös lähelle—tarkista Linkin aikataulut ennen lähtöä(3).

Ajankohtaisista taukopaikoista, pysäköinnistä ja talvella latuvalaistuksesta kannattaa tarkistaa Visit Laukan Metsoreitti-sivu(1). Visit Jyväskylä Region kuvaa samaa kokonaisuutta pitkänä monikäyttöisenä selkärankana Laukaassa ja mainitsee 15 kotaa tai laavua matkan varrella(2). Reitin pituus on noin 37,3 kilometriä yhtenäisenä kävelylinjana Laukaassa Keski-Suomessa. Se ei ole silmukka. Viralliset kuvaukset esittävät sen kunnan ulkoiluverkoston runkona, joka kulkee Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan kirkonkylän, Peurungan, Kuusan ja Haapalan kautta ja on merkitty maastoon sinisin merkein(1)(2). Sulana vuodenaikana reitillä liikkuvat kävelijät ja maastopyöräilijät; talvella sama käytävä on osa Laukaan latuverkostoa, mukaan lukien valaistu osuus Peurungasta Ampujien majalle ja noin 2 kilometrin valaisematon väli Heposuon ja Tiituspohjan välillä(1). Reitin pohjoisosassa Kivikallion kota ja Haukilammen kota tulevat vastaan muutaman kilometrin jälkeen, ja Kalliolanmäen laavua seuraa ennen Metso-Retti parkkipaikkaa—kätevä, jos haluat ajaa lähelle Haukilammen metsälohkoa. Vihtavuoren alueella urheilukentät ja lyhyt Lammasmäen luontopolku sekä Vihtavuori–Keikkanen reitti / latu kulkevat Metsoreitin vieressä; Sikomäen laavu ja Heposuon laavu tarjoavat taukoja ennen Leppäveden suuntaan laskeutumista. Touruvuoren seudulla Touruvuori - Ampujien maja 5 km -juoksu- ja hiihtolinjat kohtaavat pääkäytävän Ampujien majan kodan ja ampumahiihdon harjoittelualueen luona. Peurungassa Peurungan kota ja lomakeskuksen palvelut ovat Metsoreitin tuntumassa, ja Peurungan ulkoilureitti haarautuu samalle ulkoilualueelle. Itään päin Oitinmäen kota, Varjolan parkkipaikka ja Kuusaankosken parkkipaikka kehystävät Kuusaankosken kuohuja, ja Kuusaankosken laavu sekä Majajärven uimapaikka sopivat taukoihin veden äärellä. Loukkukorven kota sijaitsee kauempana metsäosuudella kohti Haapalaa, missä Haapalan laavu Laukaa ja Hietasyrjän kota asettuvat Hietasyrjän harju–suppa-alueelle, jota Visit Laukaa korostaa maisemakäytävänä(1). Laukaa sijaitsee Keski-Suomessa; Keski-Suomi tarjoaa tässä vaihtelevaa järvi- ja metsämaisemaa. Sama runko liittyy lyhyempiin paikallisiin linjoihin, kuten Vaajakoski-ampujien maja latu / reitti, Peurunka - Oitinmäen kota, Äijälän latu / reitti, Äijälä-Haapala ja Kk-Kuusa ulkoilureitti lähellä keskustaa—hyödyllistä, jos haluat koostaa pidemmän kierroksen merkityistä yhteyksistä(1).

Joutsa sijaitsee Keski-Suomessa. Rutalahden reitti on noin 6,5 kilometrin merkitty kävelyosuus Rutalahden kylän liepeiltä kohti Soimalampea Leivonmäen kansallispuistossa. Metsähallitus julkaisee reittitiedot Luontoon.fi-sivustolla(1). Visit Jyväskylän seutu listaa Koskikaran kierroksen yhteydessä pysäköinnin, jalkineet ja rakenteet jokilenkillä, jonka kautta useimmat yhdistävät tämän yhdysosuuden(2). Käytännössä moni yhdistää tämän osuuden Koskikaran kierrokseen: kierrät jokea koskien ja pitkospuiden kautta ja jatkat merkittyä yhdysreittiä kansallispuistoon. Rutalahden kylän sivusto kertoo merkityn haaran lähtevän Porraskosken sillan kohdalta kohti Soimalammen laavua; heidän karttansa mukaan haarassa on noin yhdeksän kilometriä, kun taas reitin pituus on noin 6,5 kilometriä Soimalammen laavuille—valitse mitta sen mukaan, mistä kohdasta liität reitit(3). akpojan retkiblogi kuvaa Rutajoen vartta tarkasti: koivu- ja kuusivartta, ylempänä männikköä, pieniä kalliorinteitä ja rämeitä sekä useita koskia ennen Soimalammelle lähtevää risteystä(4). Pitkospuut ja puiset sillat voivat olla märällä kelillä liukkaita; vedenpitävät jalkineet ovat usein turvallisempi valinta kuivien jaksojen ulkopuolella(2). Soimalammella ovat Soimalampi laavu ja Soimalammen laavu—evästauko tai yöpyminen kansallispuiston sääntöjen mukaisesti. Soimalampi polku on lyhyt merkitty jalkapolku lammen ympäri samassa risteyksessä. Leivonmäki MTB kulkee pyöräverkostolla kohti Selänpohjaa, jos samassa autossa on sekä kävelijöitä että pyöräilijöitä. Talvisen jään ja tulvien jälkeisistä suluista ja Rutajoen korkeusvaihteluista kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedotteet kaupungin ja Metsähallituksen sivuilta; Koskikaran kierros suljetaan toisinaan kausittain, kun jää ja tulvariski tekevät jokivartta vaaralliseksi(3).

Tiilikka polkupyöräreitti on noin 20,6 kilometrin janareitti Keski-Suomessa Kannonkosken, Karstulan ja Saarijärven kautta kohti Pyhä-Häkin kansallispuistoa. Se kulkee samaa Keski-Suomen maakuntauran käytävää pitkin, jonka Saarijärven kaupunki kuvaa likimain 40 kilometrin kesä- ja talvikauden monikäyttöyhteytenä Saarijärven, Pyhä-Häkin ja Kannonkosken välillä; maakuntaosuudella on siniset puumerkit ja risteysopasteet(1). Rajauksista, palveluista ja ajantasaisista säännöistä on kätevä aloittaa Luontoon.fi:n Pyhä-Häkki-sivusto(2). Visit Kannonkoski kokoaa paikallisen reitistön, josta voi lähteä suunnittelemaan pyörä- ja muuta ulkoilua kunnassa(3). Jälki.fi-yhteisön kuvaus Heramäki–Vuosjoki–Kourajärvi–Tiilikka–Poika-aho -maastopyörälinjasta: Heramäeltä Kourajärvelle ajoura on suhteellisen helppoa, mutta Kourajärveltä eteenpäin polku muuttuu vaativammaksi ja paikoin huonokuntoisemmaksi(4). Kartallamme reitti ei ole rengas vaan yhtenäinen metsäjanareitti. Noin 10 kilometrin kohdalla tulee Tulijärven laavu, pitkä taukopaikka laavulla, jossa Keski-Suomen maakuntaura ja Tulijärven polku risteävät; se sopii evästauoksi ennen kivisempiä ja juurisia osuksia kohti kansallispuistoa. Pyhä-Häkin reunalla Poika-ahon kokonaisuuteen kuuluvat Poika-aho vuokratupa ja Poika-aho sauna; tuvan varaus ja avainten hallinta tapahtuvat Eräluvat.fi-palvelussa(5). Jalalla halutessaan voi jatkaa Poika-aho yhdyspolku Pyhä-Häkki -nimiselle merkitylle vaellusyhteydelle puistoon. Jos jatkat samaa maakuntaverkostoa Saarijärveä kohti, kaupungin taukopaikkataulukossa mainitaan Tiilikka noin 22 kilometrin kohdalla Saarijärven keskustasta kodalla, polttopuusäilöllä, nuotiolla ja kuivakäymälällä—sovita aikataulu viralliseen PDF-karttaan(1). Keski-Suomi on järven ja metsän maisemavyöhykettä; Saarijärvi on tyypillinen kartta- ja yhteystietokeskus sekä Saarijärvi–Viitasaari-tien varrella olevan puiston opastuskaistan suuntaan(1)(3).

Ajantasaisimmat tiedot reiteistä sekä sauna-, tupa- ja tornivarauksista löytyvät Häähninmäki-ulkoilualueen sivuilta(1). Maastopyöräilyreitti on noin 29,8 kilometriä yhtenäisenä ajona Häähninmäen ulkoilualueella Hankasalmen ja Konneveden rajalla Keski-Suomessa. Laajempi kesäkauden polkureitistö on noin 35 kilometriä yhdistelmäreittejä, joita käyttävät myös kävelijät ja polkujuoksijat(1)(2). Visit Jyväskylä Region kuvaa mäen vanhaksi rajaksi metsästysmaille, merkittyjä polkuja ja parannettuja opastetauluja, ympärivuotista käyttöä kuten talvipyöräilyä ja juoksua, vuonna 2020 valmistunutta näkötornia ja vuonna 2012 rakennettua Häähnintupaa levähdykseen ja yöpymiseen(3). Visit Jyväskylä Region(2) täydentää tarinaa pyöräilysivuillaan käytännön maastopyörätiedoin. Maisema vaihtelee havu- ja koivikoista peltoihin, kallioisempiin kohtiin, pitkospuupätkiin avosuolla ja metsänousuihin vaihtelevine korkeuseroineen(1)(2)(5). Huipulla ovat Häähninmäen näkötorni ja Häähnintupa; mäki on noin 190 metriä merenpinnasta ja torni noin 20 metriä(1)(2). Häähninmäen parkkipaikalta nousu kulkee Peikkolan kautta näkötornin ja Häähnintuvan alueelle, jossa grillipaikat ja kuivakäymälät ovat lähellä toisiaan. Noin 21 kilometrin kohdalla Kivivuoren luola parkkipaikalta pääsee autolla kohti Kivimäen luolaa. Lännen puolella Poltinlammen ympäristössä on parkkipaikka, varattava sauna ja Poltinlammen autiotupa suon reunalla; kuivakäymälöitä on siellä ja tornin sekä tuvan lähellä. Häähninmäki parkkipaikka ja Purtomäen laavu sijoittuvat verkon eteläosaan—tarkemmat varaus- ja sääntötiedot paikkasivuiltamme. Parastasuomessa kuvaa leveitä, tampattuja kesäpolkuja, jotka talvella sopivat pyöräilyyn lumen salliessa, talkoilla tehtävää ylläpitoa ja noin 8 000–10 000 vuosittaista kävijää(6). Jalkaisin kuvaa syksyretkellään punaisia puunuolimerkkejä ja joissain kohdin oranssia maalia, sekä sitä, että opastusta parannetaan yhä osassa reitistöä(7). Tältä alueelta pääset myös kävelyreiteille kuten Paskolammin luontopolkuun, Häähnintuvan polkuun, Sirkkamäen luontopolkuun tuvalta lähtien sekä pidempään Häähninmäen retkeilyreitteihin, jotka jakavat palvelupisteitä.

Kuivakäymälä, nuotiopaikka.

Kehonpainoa hyödyntävät kuntoiluvälineet metsän keskellä.

Kohteen ylläpitäjä: kaupunki/kadut ja puistot.

Ikäihmisille sopivia ulkokuntoiluvälineitä.

18-väyläinen rata. Lähtöpaikka urheilukentän kopilta. Alueelta löytyy myös urheilukenttä 300 metrin päässä, juoksurata, laavu, ulkokäymälä ja RC-autorata. Frisbeegolfrataa ei voi käyttää talvella, koska alueella on hiihtolatuja. Toivakan frisbeegolf-rata Radan luokitus A1

Jonkin verran korkeuseroja. 18 väylää. Viitasaaren frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark sopii sekä aloittelijoille että edistyneemmille pelaajille. 18-väyläinen rata, jonka puusto ja korkeuserot tarjoavat haasteita jopa niille, jotka ovat heittäneet pidempään muutamilla pitkillä väylillä. Rata sijaitsee Savivuoren ulkoilualueella.

Jonkin verran korkeuseroja.

Polku on maksullinen. Reitillä on jonkin verran korkeuseroja. Ylläpitäjät: Peurunka ja PuskaPuttaajat Ry.

Tasainen maasto.

Joitakin korkeuseroja. Radan rakentaja ja ylläpitäjä: Petäjäveden kunta ja FrisbeeGolf Petäjävesi ry (FGP).

Tasainen maasto.

Käyttö omalla vastuulla. Viitasaaressa on kuntoportaat Savivuoren ulkoilualueella, Lummeniemen leirikeskus ja Sahisin hiihtokeskus.

Portaat on toteutettu Suomi100-teeman mukaisesti. Kuntoportaiden vieressä on infotaulu, jossa on liikekuvia. Portailla ei saa ajaa polkupyörällä. Portaat eivät ole käytössä talvella.

89 askelta, korkeusero noin 13 metriä.

80 askelmaa, korkeusero 11,5 m. Ei talvikunnossapitoa.

49 askelmaa, pituus 46,5 m, korkeusero 7,5 m.

108 porrasta. Kulku Siilotien päästä.

155 askelta.

Uima-allas ja kahluuallas.

Poreallas, uima-allas, lastenallas. Allasosaston tekniikka uusittiin vuonna 2015.